Kategoria: Meijän kunta

Kansallispuistoisessa Keski-Suomessa luonto on lähempänä kuin lähikauppa 

Kansallispuistoisessa Keski-Suomessa luonto on lähempänä kuin lähikauppa 

Pyhä-Häkin kansallispuistossa retkeilijä pääsee eteläisen Suomen hienoimpaan aarnimetsään, jossa vanhimmat puut ovat yli 400-vuotiaita ikihonkia. Kuva Upe Nykänen, retkeilyKS-kuvapankki.

 Matkailusta käytetään yleisesti termiä matkailuteollisuus. Eikä syyttä, sillä ala on ollut Suomessa samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus ja työllistänyt 140 000 ihmistä, mukana 28 000 yritystä (Lähde: Business Finland).

Mutta sitten tuli korona. Se iski ja iskee alaan. Samaan aikaan on ollut nähtävissä, että lähimatkailun määrät kasvavat. Tällöin juuri Keski-Suomen matkailuvaltit nousevat arvoon arvaamattomaan. Meiltähän nimittäin – maakunnan nimenkin mukaisesti – löytyy keskimäärin kaikkea. Ja se on paljon se.

Keski-Suomessa luonto on usein lähempänä kuin yksikään lähikauppa. Kaupasta poiketen luonto on aina auki, sinne ei ole pukukoodia ja siellä on helppo piipahtaa. Ja mikä parasta: sinne mahtuu aina. Tuo mahtuminen onkin tärkeä myyntivaltti, sillä monissa luontokohteissa Suomessa ja maailmalla näin ei aina ole. Toki korona on osin haastanut tilannetta täälläkin, mutta kyllä meille vielä hyvin mahtuu.

Kanavuori on lähikohteiden todellinen helmi. Se on saavutettavissa julkisilla liikenneyhteyksillä (esim. Luontopysäkit) ja lähellä monenlaisia palveluita. Kuva Upe Nykänen, retkeilyKS-kuvapankki.

Lähikaupan tavoin luonto voi myös auttaa monessa. Sen terveysvaikutukset ovat varmasti jo kiistattomia. Ajatella, että se meidän tavallinen, ikioma luontomme voikin olla se mikä auttaisi meitä selviytymään koronasta. Kyllä, juuri se sama paikka, missä usein on joko liian kuumaa, märkää, kylmää tai pimeää. Hyttysiä. Kesäisin liikaa jopa aurinkoa.

Erityisesti meiltä löytyy luontoa, jossa on luonnetta. Meillä ei ole tasaista ja samanlaista – vaan monenlaista ja erilaista. Moninaisuudesta kertoo sekin, että meillä on viisi erilaista kansallispuistoa. Voisimmekin tituleerata itseämme kansallispuistomaakunnaksi: viidellä kansallispuistollamme olemme yksi Suomen kansallispuistotiheimmistä maakunnista. Alueellamme olevien kansallispuistojen kävijämäärä kasvaakin koko ajan ja niihin on panostettu myös erilaisilla projekteilla.

Keski-Suomi on suoranainen melojan mekka. Kuva Wanha Witonen -melontareitiltä. Mirva Leppälä, retkeilyKS-kuvapankki.

In Sauna we trust. Ja taivaalliset vedet

Lukuisissa kyselyissä ja projekteissa on tuumailtu alueen vetovoimaa. Alueen luontomatkailun pyhä kolminaisuus näyttää olevan kansallispuistojen lisäksi järvet ja myös sauna, sillä olemmehan Suomen ainoa saunamaakunta. Järviä meillä riittää lähes jokaiselle omansa ja vedet ovat yleisesti puhtaita ja helposti saavutettavia – suorastaan taivaallisia: katso itse tästä videosta!

Tässä blogissa esillä olevat kuvat ja videot on tuotettu projektityönä. Projektit ovatkin yksi tärkeä keino hyödyntää luonto- ja kulttuuriperintöä virkistys- ja matkailukäytössä. Projektien kautta eri toimijoilla on usein parempi mahdollisuus lyödä viisaat päät yhteen, mutta niissä tehdään myös konkreettisia asioita, joita kuka tahansa saa hyödyntää: videoita, kuvia ja esitteitä. Lisäksi niissä voidaan laatia esimerkiksi reittien ylläpitäjien ja huoltajien avuksi kehittämissuunnitelmia, joiden avulla reitin omistaja voi hakea investointitukea ja parantaa esimerkiksi reittien varrella olevia retkeilyrakenteita.

Mirva Leppälä
projektipäällikkö, JAMK liiketoimintayksikkö

Kirjoittaja johtaa tällä hetkellä maakunnan luonto- ja kulttuuriperinnön virkistys- ja matkailukäytön selvitystyötä koskien erityisesti maakunnan reitistöjä. Työn tilaajana on Keski-Suomen liiton osatoteuttama Interreg Europe-rahoitteinen Thematic Trail Trigger-hanke, jonka tavoitteena on mm. edistää kestävää matkailua ja liikkumista.

Lisää selvitystyöstä: https://www.jamk.fi/fi/Uutiset/kestavan-matkailun-edistamista-keski-suomessa-reitistojen-matkailu–ja-virkistyskayton-selvitystyo-kaynnistynyt-maakunnassa/


Otsikkokuva: Pyhä-Häkin kansallispuisto. Kuva Upe Nykänen, RetkeilyKS-kuvapankki.

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Mediassa nousee päivittäin uutisia ilmastoasioista, myrskyistä, viruksista ja monimuotoisuudesta. Onko meillä aikaa pohtia mistä muutoksista on oikein kyse ja mitä ilmiöitä on tapahtumien taustalla? Luonto on kaiken elämän perusta. Yleisesti puhutaan luonnon ekosysteemipalveluista, mutta käsite ei ole vielä laajalti käytössä.

Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -rapotissa avataan luonnon ekosysteemipalveluiden käsitettä myös keskisuomalaisin esimerkein. Tavoitteena on saavuttaa eri toimijoiden kesken laajempi ymmärrys luonnon tarjoamista mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Raportin on toimittanut Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen. Julkaisu on osa JAMKin julkaisusarjaa ja se on toteutettu yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa.

Linja 18

Linja 18

Sippulanniemen luontopolulla reitti kulkee moninaisessa luontoympäristössä. Alueella on muun muassa mahdollisuus ylittää suo pitkospuilla. Kuva Juho Jäppinen.

Linjan 18 varrella sijaitsee monta erinomaista luontokohdetta, joissa pääsee eri pituisille luontoreiteille. Lyhyin näistä on Tourujoen luontopolku. Pidempiä retkiä kaipaaville Sippulanniemi ja Sippulanniemen luontopolku sekä Laajavuori ja Laajavuoren luontopolku tarjoavat useita erilaisia ja tasoisia reitistöjä. Seikkailunhaluisille löytyy mahdollisuuksina esimerkiksi Ladun Majalle vievä pidempi reitistö. Linjalla pääsee myös Harjulle sekä Haukanniemen luontoalueelle, jossa sijaitsee nykyään myös esteetön luontopolku.

Linkkireitin varrelta pääsee kätevästi myös Jyväsjärven, Viitaniemen ja Ristikiven rantaraiteille vesistöjen äärelle. 

Osittain linjan 18 kanssa samaa reittiä kulkee Nenäinniemestä lähtevä linja 18K.

Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.


Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksy on parasta aikaa lähteä syysluontoon, toteaa vanha jyväskyläläinen sanonta. Kävimme testaamassa sanonnan paikkansapitävyyttä lähiluonnossa Jyväskylän Sippulanniemen luontopolulla ja kuntoradalla. Sanonta osoittautui varsin hyvin paikkansa pitäväksi.

Mitä syksyisestä luonnosta voi itselleen sitten kerätä? Monien luonnon suomien terveyshyötyjen ohella upean syksyisen luonnon visuaalisten antimien ohella kotiin vietäväksi saa aimo annoksen raitista syysilmaa, ulkoilun tuomaa hyvää oloa ja talvea ajatellen tuiki tärkeää tasapainon harjoittelua.

Tasapainoa metsistä

Metsäpolut tarjoavat kulkijoilleen erinomaisen tasapainoharjoittelumahdollisuuden. Kivien, juurien ja vaihtelevan maaston keskellä kulkeminen kehittää kuin huomaamatta monipuolisesti tasapainoa. Syksyllä toki saa olla hiukan varovainen mahdollisesti märkien ja liukkaiden juurakkojen ja kivien kanssa, mutta näiden kiertäminenkin onnistuu helposti ja toimii itsessään jo tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluna. Jos siis kaipaat tehostettua tasapainoharjoittelua, niin suunnaksi kannattaa ottaa lähimetsät.

Jos juurakkoiset polut tuntuvat alkuun liian haastavilta, niin samankaltaisia hyötyjä löytyy myös kuntopoluilta niiden joustavan pinnoitteen ja vaihtelevan maaston ansiosta. Voit myös ottaa kävelysauvat mukaan tuomaan tukea ja lisäämään koko keholle kohdistuvaa lihasharjoittelua ja lisäämään liikkumisen energiankulutusta.

Myös lapsille polut, kivet ja kannot tarjoilevat hienoja mahdollisuuksia kehittää motorisia perustaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla. Perheen vapaapäivänä kannattaa siis suunnata kohden lähimetsien loputtomia seikkailuja. Eväät mukaan!

Metsäpoluilla liikkuminen kehittää kuin huomaamatta tasapainoa. Sippulanniemestäkin löytyy runsaasti kuvan kaltaista maastoa, jossa liikkujan tasapaino petraantuu vauhdikkaasti.

Monimuotoinen luonto tarjoaa monimuotoisia hyötyjä

Sippulanniemen alue tarjoaa kävijöilleen monimuotoisen luontokattauksen. Alueelta löytyy kuusikkoa, leppävaltaisia lehtoja, sekametsää ja männikköjä. Alueen keskeltä löytyy myös kaunis suoalue. Sippulanniemi ja suo sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Aikamoinen luontoaarre, ja helposti saavutettavissa.

Sippulanniemen luontopolun varrelta löytyy myös pitkospuita ja upeaa suoluontoa. 

Saavutettava lähiluonto

Sippulanniemen alueelle pääsee helposti esimerkiksi Jyväskylän paikallisliikenteen linja-autoilla. Linja 18 on jo osa Luontopysäkkienkin tarjontaa. Alla olevan Luontopysäkkien kartan avulla voit lähteä suunnittelemaan omaa retkeäsi Sippulanniemen alueelle. Sippulanniemen luontoalueen laitamille pääsee myös Tikan suunnalta linja-autoilla numero 8, 15 ja 20. Alue on myös helposti saavutettavissa polkupyörällä ja lähialueiden asukkaille myös kävellen.

Linjalla nro 18 pääsee Sippulanniemen luontoalueen äärelle.

Vaikka osa meistä odottaa jo talven lumia (tai ehkä jo seuraavaa kesää…), niin odottaessa ei kannata istua sisällä, sillä odottavan aika on pitkä ja mieltä sekä kehoa vauhdikkaasti rapauttava. Vuosikellomme idean mukaisesti seuraavaan vuodenaikaan kannattaa valmistautua lisäämällä aktiviteetteja, joista on hyötyä tulevana vuodenaikana. Talvikautta lähestyttäessä on hyvä laittaa tasapainotaidot iskuun ja hakea viimeiset aistimuistot metsien tuoksuista ja väreistä säilöön pitkän talven varalta. Tämä onnistuu helposti lähimetsiemme poluilla.

Juho Jäppinen
Meijän polku

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku on nostettu yhdeksi eurooppalaisen Three T-projektin esimerkiksi hyvistä keskisuomalaisista käytännöistä ekologisen matkailun ja luontoliikunnan saralta. Muut esitellyt konseptit ovat Alvar Aalto -reitistöt sekä Saunamaakunta.

The­ma­tic TrailT­rig­ger, In­ter­reg Eu­ro­pe, 2018–2022 -hanketta koordinoi Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto. Th­ree T -hank­kees­sa ra­ken­ne­taan kah­dek­san EU-maan ja yh­dek­sän part­ne­rin yh­teis­työ­nä mal­le­ja aluei­den kes­tä­vään mat­kai­luun ja liik­ku­mi­seen se­kä kult­tuu­ri- ja luon­non­pe­rin­töön liit­ty­vien st­ra­te­gis­ten ta­voit­tei­den toi­meen­pa­noon. Hankkeessa on mukana Keski-Suomen lisäksi alueita Ita­lias­ta, Es­pan­jasta, Mal­talta, Puo­lasta, Ro­ma­niasta, Sak­sasta ja Un­ka­rista.

Meijän polulta hyväksi käytännöksi on valittu luontoreitistöjen mahdollisuuksien esille nostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä esimerkiksi Keski-Suomen terveysmetsäopaskoulutus ja Meijän metsät työpaja sekä juuri päättynyt ensimmäinen Keski-Suomen reitistöviikko.

Lisätietoa Three T-projektin hyvistä käytänteistä löytyy täältä.

Terveisiä reitistöviikolta!

Terveisiä reitistöviikolta!

Keski-Suomen ensimmäinen reitistöviikko reippailtiin 16.–22.9.2020. Reitistöviikon tarkoituksena oli nostaa erilaisten luontoreitistöjen luomat mahdollisuudet keskisuomalaisten tietoisuuteen ja kovaan käyttöön. 

Reitistöviikolla lähdettiin liikkeelle ajatuksella, että kaikki voivat osallistua ja pienin teko on tosiaan vain lähteä luontoreiteille liikkumaan ja nauttimaan syksystä. Tämä lähtökohta poikikin upeasti reitistöaktiivisuutta.  

Jyväskylän steinerkoulun 5. luokkalaiset retkeilemässä Kortepellon ja Laajavuoren poluilla. Kuvat Joonas Paananen.

Viikon aikana järjestettiin parisenkymmentä tapahtumaa eri puolilla Keski-Suomea. Tapahtumat toivat esille reitistöjen ja luonnossa liikkumisen monia mahdollisuuksia. Oli laavu- ja kotaesittelyjä, Meijän metsät -työpajaa, uuden luontopolun avajaisia, monenlaisia retkiä. Muutama työhyvinvointipäiväkin luonnossa ja reitistöillä viikon mittaan vietettiin. 

Lipas.fi -palvelun kyselyssä pääsi merkkaamaan kartalle omat suosikkireitit.

Tämän lisäksi Jyväskylän yliopiston Lipas.fi -palvelussa kerättiin keskisuomalaisten suosikkireitistöjä ja viikon aikana osallistuttiin myös Traficomin arkireitistöt -kuvakilpailuun. Lisäksi viikon alkajaisiksi julkistettiin Meijän polun, Keslin ja Linkki-palvelun Luontopysäkit -hankkeen ensimmäiset kaupunkiliikennekartat, jotka opastavat käyttäjiä linja-autoilla luontokohteiden ja reitistöjen äärelle Jyväskylässä. 

Jyväskylän Latu järjesti kaikille avoimen retken Sallaajärven luontopolulle. Kuvat Juha Vimpari.

Oli hienoa nähdä heti alusta saakka, että luontoliikkumisen ja reitistöjen merkityksen kasvu näkyy laajasti eri toimijoiden parissa. Mukaan lähti yksittäisiä luontoalan ammatinharjoittajia, yrityksiä, urheiluseuroja, kuntia kuin kaupunkejakin. Jokainen omalla tyylillään ja omista reitistölähtökohdistaan. Viikon mittaan oli tarjolla muun muassa luontoliikuntahaasteita, terveysmetsäretkiä, laavukahveja, hämäräretkiä ja paljon muuta.

Kiitokset kaikille järjestäjätahoille aktiivisesta tulevaisuuden tekemisestä ja tietenkin kaikille keskisuomalaisille, jotka lähtivät viikon mittaan lähemmäs tai kauemmas luontoreiteille!

Meijän metsät -työpajassa tutustuttiin Keski-Suomen terveysmetsiin sekä syksyn monipuolisiin mahdollisuuksiin luonnossa liikkumisen saralla. Järjestäjänä Meijän polku, JAMK ja JYUWisdom -verkosto. Kuvat Juho Jäppinen.

Tulevaisuutta tekemässä

Tarve tulevaisuuden tekemiselle ei loppunut tähän syksyyn, vaan jatkuu entistä merkittävämpänä tulevina vuosina. Tästä syystä Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään taas ensi syyskuussa!

Nyt onkin hyvä aika alkaa jo miettimään, miten vuoden päästä keskisuomalaiset reitistöt näkyvät ja kuuluvat ympäri maakuntaa, maata ja maailmaa. Tervetuloa mukaan tulevaisuutta tekemään, toivottelee Meijän polku, Kesli ja kaikki muut ensimmäisellä reitistöviikolla mukana olleet!


Enemmän kuvia viikon varrelta löytyy reitistöviikon sivuilta.

Taka-Keljosta Jyväskylän Nuuksio ja muita visioita Jyväskylästä

Taka-Keljosta Jyväskylän Nuuksio ja muita visioita Jyväskylästä

Jyväskylän kaupungissa laaditaan luontoliikuntaohjelmaa ja sen luonnos on paraikaa nähtävillä eli ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toivotaan kommentteja niin asukkailta kuin muiltakin tahoilta. Luontoliikuntaohjelman juuret ovat jo aika monen vuoden takaisia, kun mm. kaupungin viherpolitiikan laadinnan yhteydessä todettiin, että ulkoilureittien pitkäjänteiseksi kehittämiseksi olisi hyvä laatia kaupunkiin kokonaisvaltainen ohjelma.

Reilu vuosi sitten ei ohjelman laadintaa käynnistettäessä osannut arvata, minkälaiseen arvoonsa luonnossa retkeileminen vuonna 2020 nousee. Korona-aikana on kaupungin retkeilyalueiden ja luontopolkujen kävijämäärät olleet hurjassa nousussa. Luonnossa liikkuminen on tätäkin ennen ollut yksi tärkeimpiä jyväskyläläisten liikuntamuotoja, ja ulkoilureittien merkitys on noussut esille useissa tutkimuksissa.

Pitkän tähtäimen visioita

Luontoliikuntaohjelmaan on koottu viisi isoa hankekokonaisuutta, joita on tarkoitus viedä pitkäjänteisellä otteella eteenpäin. Nämä ovat: Tuomiojärven Kehä Sininen, Palokkajärven Kehä Sininen, Kuokkalan eteläiset rannat, Taka-Keljon retkeilyalue sekä Länsi-Palokan päävirkistysalue. Lisäksi viestintään ja markkinointiin on tarkoitus erityisesti panostaa, sillä toiveita tiedottamisen parantamiseksi on esitetty paljon.

Edellä luetellut kohteet eivät tietenkään ole ainoa totuus Jyväskylän ulkoilun ja retkeilyn tulevaisuudesta. Erillisinä hankkeina liikuntapääkaupunki Jyväskylä vie eteenpäin myös Laajavuoren kehittämistä, Kehä Vihreää, Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalia sekä kaupungin kiertävää Maastis maastopyöräily- ja retkeilyreittiä.

Kehittäminen on monen tahon yhteistyötä. Asukkaille on yleensä samantekevää, minkä yksikön vastuulla mikäkin kohde on. Käytännössä tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että usean eri palvelualueen/ palveluyksikön on syytä puhaltaa samaan hiileen. Yhteinen ohjelma linjaa näitä tavoitteita, että tässä yhteenpuhaltamisessa varmasti onnistutaan.

”Ladun Maja on Jyväskylän Lappi!”

Ladun Majalle on viime vuonna valmistunut uusi laavu. Ladun Majan Pikku Kakkosen reitin varrella voi nähdä Janne Saarikosken maalaamia metsätaideteoksia.

Näin totesi eräs asukas kommentoidessaan Ladun Majan seutua. Erityisesti viime talvena olikin suorastaan hämmästyttävää huomata, miten Kolmisoppisen seudulla lumitilanne pysyi hyvänä huolimatta muuten huonosta talvesta. Ladun Majan merkitys talviliikunta-alueena tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen lämmittäessä talvia. Kaupunki on panostanut ja edelleen panostamassa alueen kehittämiseen.

Ladun Majalla on tehty pitkään yhteistyötä Jyväskylän Ladun kanssa, joka ylläpitää osaa alueen laduista sekä pyörittää Ladun Majan palveluita. Aktiivinen yhdistys on toteuttanut EU-rahoitteisia hankkeita, joilla on kehitetty alueen toimintoja. Kaupunki toteutti Ladun Majalle viime vuonna esteettömän laavun sekä tunnelmallista valaistusta Pikku Kakkosen reitin varrelle. Lisää on luvassa tänä vuonna, kun parannetaan pysäköintialueita sekä lisätään reittien valaistusta. Tulevana talvena onkin mahdollista hiihtää koko matka Keljonkankaalta Kotalammille valaistua reittiä pitkin. Suosittelen myös alueen uusia metsätaideteoksia, jotka kannattaa käydä erityisesti lasten kanssa bongaamassa!

Tuomiojärvestä esteettömän luontoliikunnan keskittymä

Haukanniemen kärjen nuotiopaikalle rakennetaan tulevaisuudessa uusi esteetön laavu.

Tuomiojärvi rantoineen on yksi kolmesta niin sanotusta Kehä Sinisestä, joita on tavoite kehittää nimenomaan virkistysalueina. Tämä poissulkee esimerkiksi uusien rantatonttien rakentamisen, jotta rannat säilyvät tulevaisuudessakin vapaina. Kehittäminen tarkoittaa myös esimerkiksi reitistön kehittämistä järvien ympäri. Luontoliikuntaohjelmassa on lisäksi nostettu esiin useita erityisiä esteettömiä ratkaisuja, joita on tarkoitus edistää lähivuosina.

Haukanniemeen, osittain luonnonsuojelualueena rauhoitetulle alueelle, tullaan toteuttamaan Jyväskylän ensimmäinen esteetön luontopolku. Haukanniemen kärjessä sijaitseva epävirallinen nuotiopaikka kunnostetaan, ja sinne rakennetaan mm. esteetön laavu. Eerolanlahdelle tulee esteetön kalastuslaituri. Tuomiojärven uimarannasta on tavoite kehittää esteetön uimaranta.

Jyväskylä on pullollaan luonnon aarteita

Luontoon mielivän ei onneksi tarvitse vain odottaa tulevien toimien toteutumista, vaan kaupungin eri puolilla on lukuisia hienoja kohteita, joihin voi suunnata retkelle. Asukaskyselyssä keväällä 2020 kysyttiin asukkailta kysymys ”Mihin veisit vieraasi luontoretkelle?”, ja vastaus merkittiin kartalle. ”Karttatäppejä” kertyi yli 500.

Pohjoisessa Jyväskylässä paljon ”täppejä” saivat muun muassa Nyrölän polku sekä Luonetjärven Peuraniemen laavu. Palokassa ykkönen oli Touruvuoren ympäristö. Keskustasta itään ”täppejä” oli Kangasvuoressa ja Aittovuoressa. Vaajakosken suunnalla Kanavuori, Ison Haapasaaren luontopolku sekä Jääskelä olivat esillä. Kuokkalassa oli merkintöjä erityisesti Sippulanniemessä ja linnustollisesti merkittävillä Pitkäruohon ja Hämeenlahden suojelualueilla.

Keskustassa monia mainintoja saivat Tourujoki, Harju, Seminaarinmäki, Viitaniemi, Lutakon puistoalueet ja Jyväsjärven rantaraitti. Läntisessä kaupungissa nousivat eniten ”ääniä” keränneinä esille Laajavuori, Haukanniemi sekä Köhniönjärven ympäristö. Luoteessa Kolmisoppinen keräsi ”täppikasauman”, ja hieman edempänä monia merkintöjä oli saanut Sallaajärven aarnialue.

Eteläisissä kaupunginosissa erottuivat kartalla Sarvivuori Keljonkankaalla, Muuratsalo Säynätsalossa, Mämminiemi Päijänteen itärannalla sekä Vaarunvuoret, Putkilahden ympäristön kohteet ja Oravivuoren maailmanperintökohde Korpilahdella.

Näistä kohteista valikoitui 17 kappaletta erityiseen some-kampanjaan, joka on parhaillaan käynnissä. Kaupungin insta-tilillä kohteet esitellään kuvien kera sekä tuodaan esille niihin liittyviä asukaskommentteja. Kannattaa siis ottaa tili seurantaan, mikäli olet instagram-käyttäjä. Poimi joukosta vinkit ja lähde retkeilemään!

Mervi Vallinkoski
maisema-arkkitehti
Jyväskylän kaupunki

Trail Week

Trail Week

Green and blue environments are the foundation of our health and well-being. For this reason, we Finns should increase the time we spend in them. One way to increase the time spent in nature is to highlight the many well-being and health benefits of nature, but also to introduce residents to the many opportunities for outdoor activities in their own local area. For this reason, the annual nature week, Trail Week, was launched in 2020.

Finland is a country of millions of nature trails. During the Trail Week these trails are on everyone’s mind and in active use. The Trail Week also supports the promotion of nature tourism by presenting the opportunities for moving in nature not only to residents but also to domestic and international tourists.

During the Trail Week, various events can be organized in municipalities, cities and towns. There can be opening celebrations of new trails, hiking and bicycling events, workshops and lots of other activities. But above all, during the Trail Week, people are encouraged to enjoy the wonderful trails of Finland!


The first Trail Week was held on the September 2020 in Central Finland. In 2025, the Trail Week was expanded to all of Finland! The slogan of the week is “All nature trails lead Finland closer to the future!”.

And while one trail adventure is a good starting point for a Trail Week, you can also aim to go out in nature at least three times during the week. This is also the recommendation for weekly outdoor activity in the 3–30–300 Nature Recommendation.


Nature stops

Nature stops

In Jyväskylä, Finland, buses transport
you to the nature trails

Luontopysäkit (Nature stops) is a project, launched in Jyväskylä, Finland to map and connect the city’s diverse forest trails to the local public transportation system, Linkki. The concept design for this project is a Meijän polku (Our Path) proposal. Meijän polku is a 30-year initiative promoting community health and wellbeing in Central Finland.

Photo Hanna-Kaisa Hämäläinen

We set out to see how we could form a more fluid connection between the city’s wonderful nature sites, the local public transportation system and the city’s residents, says Juho Jäppinen, who is involved in the planning of the project. – We know that there are thousands of elderly people in the city who do not own a car, and their range of motion is often limited to their immediate surroundings. Many families with small children or people suffering from various disabilities are also in a similar situation. These are the groups that would benefit most from time spent in nature.

There is a growing body of research on the benefits of exposure to the forest on the health and well-being of people, however this information is usually slow in being put into practice. Accessing forest trails with a familiar bus system could be one way of lowering the threshold for getting out in urban nature and thereby distributing the health benefits of nature more evenly to the general population. Most of Jyväskylä’s natural sites are located along local bus routes or less than five hundred meters from these.

The link provides smooth access to many nearby nature destinations in Jyväskylä and it is not always necessary to take your car in order to go hiking. The “Nature stops” concept combines the goals of promoting sustainable mobility with the beneficial effects of exercise in nature, says Kati Kankainen, the coordinator of smart mobility in the city of Jyväskylä, who has overseen the “Nature Stops” project.

The maps are designed so that the user can see all the Natural recreation areas and forest trails along each bus route and includes the name of the bus stop next to each site.

The mobile transportation app “Linkki can be used to monitor the bus traffic in real time and to keep an eye on which bus stop to get off at, for each nature destination.

The third city map of the city of Jyväskylä with Nature Stop was published in 06/2024. The first map was published in 2021 as part of Central Finland Trailweek celebrations.

Luontopysäkit – Jyväskylässä Linkki kuljettaa luontokohteiden äärelle

Luontopysäkit – Jyväskylässä Linkki kuljettaa luontokohteiden äärelle

Jyväskylässä on käynnistetty Luontopysäkit-hanke, jossa kartoitetaan ja yhdistetään kaupungin monipuoliset luontokohteet Linkki-paikallisliikenteen kattavaan linja-autoverkostoon. Idean takana on keskisuomalainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liike Meijän polku

– Lähdimme pohtimaan, kuinka voisimme yhdistää kaupungin upeita luontokohteita ja luontoliikuntapaikkoja, kattavaa linja-autoverkostoa sekä asukkaita uudella tavalla, toteaa hankkeen suunnittelussa mukana oleva Meijän polun Juho Jäppinen. – Tiedämme, että kaupungissa on esimerkiksi tuhansia iäkkäitä, joilla ei ole omaa autoa. Heidän liikkumismahdollisuutensa rajoittuvat usein kodin lähiympäristöön. Samanlaisessa tilanteessa ovat myös monet lapsiperheet sekä esimerkiksi eri sairauksista kärsivät. Nämä ryhmät hyötyisivät luonnossa oleskelusta ja liikkumisesta eniten. 

Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä saadaan jatkuvasti enemmän tutkittua tietoa, mutta tämä tieto siirtyy hitaasti käytäntöön. Linkillä luontopoluille lähteminen voisi olla yksi hyvä keino madaltaa kaupunkiluonnossa liikkumisen kynnystä ja auttaa samalla luonnosta saatujen terveyshyötyjen jakaantumista tasaisemmin. Suurin osa Jyväskylän luontokohteista sijaitsee paikallisliikenteen linja-autolinjojen varrella tai alle viidensadan metrin päässä näistä. 

– Linkillä pääsee Jyväskylässä sujuvasti moneen lähiluontokohteeseen ja retkeilemään ei tarvitse aina lähteä omalla autolla. Luontopysäkki-konseptissa yhdistyykin konkreettisella tavalla kestävän liikkumisen edistämistavoitteet ja luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset, toteaa Luontopysäkkihanketta läheltä seurannut Jyväskylän kaupungin fiksun liikkumisen koordinaattori Kati Kankainen.

Luontokohteiden lähimmät pysäkit on merkitty karttoihin pysäkkien nimillä. Näin käyttäjä voi Linkki-sovelluksen avulla sekä paikantaa pysäkit että seurata reaaliajassa linja-autojen liikkumista. Näin pysäkillä ei tarvitse odotella turhaan, vaan luonnossa vietetyn ajan voi maksimoida.

– Halusimme pilotoida ideaa Keski-Suomen reitistöviikolla. Tästä syystä olemme kokeeksi mallintaneet nyt kaksi runsaassa päivittäisessä käytössä olevaa linjaa, jotka yhdistävät useampia kaupunginosia ja luontokohteita. Mallinnetut linjat ovat 18, joka kulkee Ristikivestä Kuokkalan, Lutakon ja keskustan kautta Kortepohjaan, sekä 25, joka kulkee Kangasvuoresta keskustan ja Laajavuoren kautta Palokkaan. Näillä reiteillä tehdään vuositasolla yhteensä reilut puolitoista miljoonaa matkaa, joten potentiaali on valtaisa, tuumii toinen hankeaktiivi, Keslin Jyrki Saarela. – Kuinka moni Kuokkalan keskustassa asuva on huomannut, että kotipysäkiltä pääsee Linkin kyydillä Ristikiven luonto- ja kuntopoluille, Haukanniemeen retkeilemään tai Laajavuoren monipuolisille luontoreitistöille? Tai vaikka Tourujoen luontopolulle tai Harjulle kävelylle? Tähän kun lisätään Jyväsjärven, Ristikiven ja Kortepellon ja Viitaniemen rantaraitit, niin upeita luontoliikuntamahdollisuuksia on valtavasti. – Maailman mittakaavassa voisi pohtia, että kuinka monessa kaupungissa pääsee vartin linkkimatkan jälkeen näin laadukkaisiin luontokohteisiin. Ja sitten yhtä helposti takaisin kotiin, lisää Saarela.

Luontopysäkkikarttoja on tulostettuna jaossa paikallisliikenteen Linkki-palvelupisteessä Asemakadulla ja niihin voi tutustua myös osoitteessa www.meijanpolku.fi/luontopysakit

Lisätietoja:
Juho Jäppinen
Tiedottaja, Meijän polku
0142691560
meijanpolku@gmail.com
www.meijanpolku.fi

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Nature Stops in English