Kategoria: Vuosikello

Liikunta- ja hyvinvointihaasteet ryhmille

Liikunta- ja hyvinvointihaasteet ryhmille

Meijän polun liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikellossa on juuri julkaistu ryhmille tarkoitettu osio. Osiosta löytyy Vuosikellosta tuttuja haasteita muokattuina pienryhmien käyttöön sopiviksi.

Ryhmäkäyttöön muokattuja haasteita on yhteensä kuusi. Ne soveltuu 2–7 hengen ryhmille ympärivuotiseen käyttöön. Haasteet on suunniteltu niin, että ne soveltuvat laajasti käyttöön yhtä lailla vähän liikkuville kuin kokeneille liikkujillekin. Haasteita voi skaalata helposti ryhmäläisten lähtötason mukaan.

Kuten Vuosikellon muitakin haasteita. myös ryhmähaasteita voi käyttää myös osana kuntoutustoimintaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Sivustolla on myös vinkkejä Vuosikellon muiden haasteiden käytöstä osana ryhmätoimintaa.

Vuosikellon ryhmille tarkoitettu sivusto löytyy osoitteesta: www.meijanpolku.fi/vuosikello-ryhmille

Haasteet on suunnitellut yksi Meijän polun aktiiveista, fysioterapeutti Juho Jäppinen.

Metsähaaste ryhmille

Metsähaaste ryhmille

Metsähaasteessa lähdemme porukalla keräämään luonnon hyvinvointivaikutuksia. Tavoitteena on käydä luonnossa neljä kertaa viikossa. Ryhmäläisten aktiivisuudesta ja lähiluonnon saavutettavuudesta riippuen valitaan ryhmäläisten kesken yhdessä tavoiteaika yhdelle luonnossa olemiskerralle.

Ja miten luonto sitten määritellään? Joustavasti. Tavoitteena on, että ympärilläsi on selkeästi enemmän luontoelementtejä kuin rakennettuja elementtejä. Mutta jos et syystä tai toisesta pääse esimerkiksi metsäympäristöön, niin kotipihakin on parempi kuin ei mitään. Ja lähipuistokin tarjoaa joitain luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Ja miten siellä luonnossa tulee sitten olla? Sinun tavallasi. Tässä haasteessa päämääränä nimenomaan luonnossa vietetty aika. Voit kävellä, juosta, pyöräillä, ulkoiluttaa koiraa tai vain istuskella kannolla, kivellä tai penkillä ja aistia luontoa ympärilläsi.

120 minuutilla luonnossa oleskelua viikossa on tutkitusti jo terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Tuo aika täyttyy esimerkiksi Metsähaasteessa käymällä luonnossa 30 minuuttia neljänä päivänä viikossa.

Mallikuvassa alla ryhmäläiset ovat valinneet tavoiteajaksi 30 minuutin luontokäynnit ja viikkotavoitteena on siis päästä luontoon neljästi viikossa. Hyvinvoinnin maksimoimiseksi stressi kannattaa minimoida, eli tavoitteiden jokaviikkoisesta saavuttamisesta ei kannata sellaista ottaa. Jokainen minuutti luonnossa on plussaa!

Viikottaista yhteisaikaa ei tarvitse välttämättä laskea. Paitsi jos haluaa vertailla viikkotuloksia ja vaikka leikkimielisesti kilpailla toisen ryhmän kanssa…

Jos ette ole aiemmin aktiivisesti hakeutuneet luontoon, niin voitte myös viikkojen mittaan kirjata itsellenne ylös huomioita lisääntyneen luonnossa oleskelun vaikutuksista oloonne. Positiivisia muutoksia on suurella todennäköisyydellä luvassa.

Voit tulostaa ryhmällesi haastepäiväkirjan alta. Tuloksia voi kirjata myös muulla tavoin. Pääasia on, että lähdette ulos luontoon. Nautinnollisia luontohetkiä teille!


Hiihtohaaste ryhmille

Hiihtohaaste ryhmille

Hiihto on yksi monipuolisimmista liikuntamuodoista ja harjoitusta saavat käytännössä kaikki kehon lihakset. Hiihto toimii myös erinomaisena yleiskunnon ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

Ryhmille suunnatussa hiihtohaasteessa on valittavana kolme erimittaista hiihtomatkaa, joita voi lähteä tavoittelemaan 2–7 hengen ryhmällä.

Valitkaa siis haasteenne ja sitten suksille! Kerätkää viikottain hiihdetyt kilometrit talteen, jotta voitte seurata haasteen etenemistä. Voitte sopia yhdessä viikottaisista tavoitematkoista tai sitten hiihtää kukin mahdollisuuksiensa mukaan ja katsoa, mihin sukset johtavat.

Voitte ladata harjoituspäiväkirjan alla olevasta linkistä. Tuloksia voi kerätä myös muutoin ylös, jos ei ole mahdollisuutta tulostaa päiväkirjaa.


Jos lumitilanne ei suosi pidempiaikaista hiihtämistä, tai laduille ei muusta syystä pääse helposti, niin suosittelemme silloin ryhmille tarkoitettua sauvakävelyhaastetta, josta saa samanlaisia terveyshyötyjä kuin hiihtämisestä, mutta jonka toteutus onnistuu kaikkien kotiympäristössä.

Sauvakävelyhaaste sopii myös erinomaiseksi treeniksi hiihtokaudelle valmistauduttaessa. Ketjuttaessa sauvakävelyhaasteen ja hiihtohaasteen peräkkäin, on ryhmällenne tekemistä koko syys- ja talvikaudeksi!


Porrashaaste ryhmille

Porrashaaste ryhmille

Ryhmille suunnatussa porrashaasteessa lähdemme tavoittelemaan yhdessä huippuja!

Porrasharjoitteet ovat maan mainio ympärivuotinen keino lisätä jalkavoimia sekä parantaa yleiskuntoa ja tasapainoakin. Porrasharjoitteita voi toteuttaa niin omakotitalon kuin kerrostalonkin portaikoissa puhumattakaan ulkotiloissa olevista portaikoista ja treenikäyttöön suunnitelluista kuntoportaista. Porrashaasteessa lasketaan ylöspäin mentäviä portaita, mutta myös alaspäin tuleminen on hyvää kuntoilua. Eli nautiskellen molempiin suuntiin!

Voitte valita alla olevasta kuviosta itsellenne sopivan huipun, jota kohden lähdette kapuamaan. Portaat voi kukin ryhmäläinen kavuta itsekseen tai sitten yhdessä porukalla (kts. malli alla). Voitte sopia kullekin ryhmäläiselle oman viikkotavoitteen, tai sitten kaikille saman tavoiteporrasmäärän.


Alla on malliksi yhden ryhmän porrasharjoitteet. Ryhmä käy yhdessä tekemässä yhden pidemmän porrastreenin kerran viikossa. Tavoitteeksi on otettu saavuttaa Mont Blancin huippu kuudessa viikossa. Liikkeelle on lähdetty kevyemmällä treenikerralla, ja tämän pohjaltaon porrasmääriä sitten kasvatettu. Kolmannella harjoituskerralla ollaan jo päästy vauhtiin, jolla tavoite täyttyy aikataulussa.

Jos ette ole aiemmin tehneet porrasharjoitteita, niin aloittakaa kevyesti ja porrasmääriä hiljalleen kasvattaen. Voitte alussa pitää vaikka yhteisen porrastreenin, jossa kokeilette ryhmäläisten senhetkistä porraskuntoa ja päätätte tavoitteen sen pohjalta. Ensimmäinen tavoite on hyvä valita maltilla, sillä mikään ei syö harjoitushaluja niin kuin mahdottoman tuntuiset tavoitteet.


Vaihtelua porrasharjoitteluun saatte vaihtelemalla harjoitusportaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Myös liikkumisvauhtia muuttamalla saa mukavaa vaihtelua portailuun. Alla olevassa Meijän polun porrasharjoitteluvideossa muutamia eri vaihtoehtoja portaiden nousemiseen.

Ja sitten vain kiipeämään kohden huippuja!


Poljinhaaste ryhmille

Poljinhaaste ryhmille

Ryhmille suunnatussa Poljinhaasteessamme voitte valita 2–7 hengen ryhmällenne haastematkan alta olevasta kuviosta. Polkemista näissä riittää niin rauhallisemmalle etenemisvauhdille kuin innokkaammillekin polkijoille. Ryhmäläisten kunnosta ja vauhdista sekä valitusta reitistä riippuen haasteen voi suorittaa viikossa tai siihen voi käyttää aikaa useammankin kuukauden. Pisimmät haasteet kantavat koko sulan pyöräilykauden toukokuulta syys-lokakuulle.

Jos ryhmässä on eritasoisia liikkujia, voitte sopia viikkotavoitteen kullekin ryhmäläisille henkilökohtaisesti. Jos lähtötaso ja pyöräilymahdollisuudet ovat kutakuinkin samanlaisia, niin voitte sopia saman tavoitekilometrimäärän koko porukalle. Jos ryhmäläisten tasoa ei ole tiedossa, niin voitte muutaman ensimmäisen viikon testailla, mikä on kullekin sopiva pyöräilymäärä, jota jaksaa ylläpitää pidemmänkin aikaa.

Kunto myös kehittyy pidempien haasteiden aikana pyöräilyn lisääntyessä, eli viikkotavoitteita voi nostaa matkan varrella, jotta keho saa lisää haastetta ja kunto paranee kuin itsestään siinä sivussa.

Haasteen voi suorittaa myös esimerkiksi osana työmatkoja, jolloin työporukka kerää työmatkoihin kuluvat pyöräilyt viikottain ylös. Miten olisi pyöräillä Suomi päästä päähän osana työmatkoja? Kokeilkaapa!


Pyöräilyhaasteeseen voi osallistua myös kuntopyörillä, jos ei esim talvella halua lähteä ulos pyöräilemään, tai muusta syystä sisällä pyöräily tuntuu omalta jutulta. Jos pyöriä on enemmän, niin sitten voitte polkea matkoja myös yhdessä osana harjoituksia.

Poljinpäiväkirjan ryhmän käyttöön voi tulostaa alta. Jos ette pysty tulostamaan harjoituspäiväkirjaa, voitte laittaa kilometrit viikottain ylös muulla tavalla.

Nautinnollisia pyöräilymatkoja koko porukalle!


Miljoonan askeleen ryhmähaaste

Miljoonan askeleen ryhmähaaste

Miljoonan askeleen ryhmähaasteessa lähdemme 3–5 hengen porukalla keräämään miljoonaa käveltyä askelta kuukauden aikana! Haaste on leikkimielinen ja jokainen osallistuu oman kuntonsa ja tarmonsa puitteissa. Tavoitteena kuitenkin on, että jokainen osallistuva ryhmän jäsen pyrkii kävelemään reippaasti päivittäin. Suosittelemme ulkoliikuntaa ja luontokävelyjä.

Tulostakaa harjoituspäiväkirja, tai pitäkää päivittäisistä askelista kirjaa esimerkiksi paperilla tai tietokoneella. Jokaisen ryhmän jäsenen päivittäiset askeleet kirjataan ylös ja lasketaan yhteen aina viikon päätteeksi (kts. malli alla). Esimerkkinä oleva perheryhmä keräsi viikossa runsaat 330 000 askelta, eli miljoona askelta on mahdollista saavuttaa jo kolmessa viikossa.

Alle on koottu askeltavoitteet kolmen, neljän ja viiden hengen ryhmille, kun tavoitteena on kerätä miljoona askelta yhden kuukauden aikana. Jos ryhmässä on kovempia kävelijöitä, niin tavoite täyttyy silloin nopeammin.


Jos mahdollista, osa kävelyistä kannattaa tehdä ryhmäläisten kanssa yhdessä, jolloin myös kävelyn sosiaaliset mahdollisuudet tulee käytettyä. Voitte sopia esimerkiksi viikoittain muutaman päivän, jolloin käytte yhdessä tekemässä pidemmän kävelyretken esimerkiksi joissain lähialueen luontokohteissa tai kansallispuistoissa. Myös kotikaupunkiin tutustuminen onnistuu parhaiten kävelyretkillä. Muistakaa juomat ja eväät mukaan pidemmille retkille!


Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 2

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 2

Haasteet työhyvinvoinnin tueksi

Blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin, kuinka matkani kohti Meijän polkua sai alkunsa. Toisessa osassa aloitamme rakentamaan työhyvinvoinnin vuosikelloa ja käännämme haasteet hyvinvoinnin tueksi. Ennen vuosikellon sisällön suunnittelua kartoitimme matkallemme yhteiset tavoitteet. Meijän polun tavoitteena on rakentaa terveempi ja hyvinvoiva keskisuomalainen väestö keskittyen neljään teemaan; liikuntaan, lepoon, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Vastaavasti Kuopion tavoite on olla hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvoinnin tukemisen tavoitteet kohtasivat laajemmassa linjassa ja seuraavaksi lähdimme kartoittamaan organisaationi työhyvinvointiin liittyviä tarpeita ja toiveita. Laadin vapaamuotoisen työhyvinvointikyselyn henkilökunnalle, jonka myötä lähdimme kokoamaan vuosikellon sisältöä. Alkukartoituksen vastausten perusteella henkilökunta toivoi pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia edistävää toimintaa, jossa olisi tekemisen meininki ja positiivinen yhteishenki. Vastaukset antoivat tärkeää tietoa vuosikellon sisällön suunnitteluun. Näistä lähtökohdista sai alkunsa Työhyvinvoinnin Vuosikello, jossa vuoden jokaiselle kuukaudelle valikoitui yksi hyvinvointia ja terveyttä edistävä osatekijä.

Seuraavaksi lähdimme sijoittamaan työyhteisöni toiveita Työhyvinvoinnin Vuosikelloon. Henkilökunnan toiveista nousi esiin liikunnan ja luonnon tärkeys oman hyvinvoinnin tukemisessa, sekä myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Työpäivän jälkeinen palautuminen koettiin myös tärkeäksi, sekä laadukas uni. Alkukartoituksen vastauksista alkoi muodostua yksityiskohtaisempia tavoitteita. Suunnitteluvaiheessa otettiin myös huomioon varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden näkökulma ja arjen realiteetit.  Varhaiskasvatuksen pääasiallinen tehtävä on edistää lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa. Hyvinvoivalla työntekijällä on voimavaroja toteuttaa laadukasta ja pedagogista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa työskennellään kompleksisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä yksilö- ja ryhmätasoisesti. Vuosikellon sisällön tuli olla sellainen, mikä istuisi varhaiskasvatuksen arkeen ja jota henkilökunta voisi toteuttaa pääosin vapaa-ajalla omalla rennolla otteella. Työhyvinvoinnin vuosikellon lähtökohdaksi alkoi muodostua hyvinvoinnin osatekijöiden tietoinen vahvistaminen positiivisuuden kautta.

Mitä nämä haasteet sitten konkreettisesti ovat? Vuosikellon haasteet koostuvat liikuntaa ja lepoa lisäävistä tekijöistä. Haasteita toteuttamalla voi ylläpitää ja kohentaa kuntoa ja koettua elämänlaatua ympärivuotisesti ja haasteet rytmittävät luontevasti myös vuoden kulkua. Työhyvinvoinnin vuosikellon ensimmäiseksi haasteeksi valittiin Metsähaaste, jota lähdettiin toteuttamaan elokuussa 2020. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa monimuotoinen luonto antaa mahtavat puitteet metsähaasteen toteuttamiseen. Työyhteisöni on siitä onnellisessa asemassa, että työpaikka sijaitsee monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien äärellä, joten metsähaastetta oli helppo lähteä toteuttamaan. Metsähaasteessa ryhmät keräsivät rasteja metsäretkistä leikkimielisen kilpailun muodossa. Rastin sai vapaa-ajan retkeilystä, sekä työpäivän aikana lasten kanssa tehdyistä metsäretkistä. Eniten rasteja kerännyt ryhmä palkittiin haasteen lopussa.

Työhyvinvoinnin vuosikelloon koottiin kohderyhmän toiveiden mukainen hyvinvointipaketti kattamaan koko vuoden.

Syyskuussa metsähaasteen rinnalle valittiin Saunahaaste. Saunahaasteen tavoitteena oli saunoa 3-4 kertaa viikossa 20-30 min ajan kerrallaan. Suomalaisilla on maailman eniten kokemustietoa saunomisen hyvinvointivaikutuksista ja saunahaasteen tavoitteena olikin herätellä henkilökuntaa pohtimaan saunomisen terveysvaikutuksia. Saunominen herättää meissä myös paljon muistoja ja tunteita. Saunahaasteeseen kuului yhteisen saunakirjaan kirjoittaminen, johon jokainen pystyi kirjoittamaan saunomiseen liittyvistä tunteita, muistoista ja terveysvaikutuksia.

Lokakuun haasteeksi valikoitui Tasapainohaaste. Tasapainotaitoja on helppo harjoittaa kotona tai työpaikalla ilman sen kummempia välineitä. Kun tasapaino on kunnossa, pysyt varmemmin pystyssä silloinkin, kun maasto on epätasainen tai liukas. Tasapainoa kehittämällä voidaan ehkäistä liukastumisia ja kaatumisia. Liukastumiset ja kaatumiset johtavat usein pitkiin sairauspoissaoloihin ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat Suomessa vuosittain reilut 32 000 työtapaturmaa. Tyypillisiä vammoja ovat käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset. Liukastumisista aiheutuu myös paljon vakavia ja pitkäkestoisia vammoja, kuten päävammoja. Liukastumisista aiheutuu vuosittain merkittäviä kuluja, jopa n. 420 milj. euroa vuodessa ja yli 70 % työmatkatapaturmista on liukastumisia. Varhaiskasvatuksessa työskennellään paljon ulkona, jossa olosuhteet ovat alati muuttuvat. Varhaiskasvatuksen arjessa onkin tärkeää harjoittaa tasapainotaitojen ylläpitoa ja kehittymistä. Tasapainoa harjoitettiin kuuden liikkeen kuvasarjalla, joita pystyi tekemään helposti, vaikka kahvitauolla tai pihalla lasten kanssa.

Loppuvuoden haaste painottui uneen ja palautumiseen. Valitsimme Unipäiväkirjan, jossa tavoitteena on seurata avulla omaa unta vähintään kahden viikon ajan. Laadukas ja riittävä yöuni on tärkeää osa palautumista ja työssä jaksamista. Stressaava työelämä ja hektinen arki vaikeuttavat työpäivästä palautumista ja levolle jää yhä vähemmän aikaa. Jos yöunet jäävät toistuvasti normaalia lyhyemmäksi alkaa univaje rappeuttamaan immuunijärjestelmää, sekä heikentämään psyykkistä tasapainoa. Univaje lisää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, jotka pitkään jatkuneena aiheuttavat sairaspoissaoloja. Lasten kanssa työskenneltäessä tulee olla jatkuvasti valppaana ja pystyttävä ennakoimaan asioita, univajeesta kärsivä työntekijä voi olla suuri turvallisuusriski. Unipäiväkirjan avulla työntekijä voi tarkemmin havainnoida nukkumiseen ja uneen liittyviä tekijöitä ja tarvittaessa tekemään muutoksia hyvän unenlaadun saavuttamiseksi. Hyvin nukuttu yö ja laadukas uni vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen ja voimavaroja jää vielä vapaa-aikaankin.

Joulukuun haasteena on onnistumisten juhliminen pikkujoulujen muodossa. Joulukuu on varhaiskasvatuksessa kiireistä aikaa, emmekä siksi halunneet laittaa siihen enää mitään virallista haastetta. Joulukuussa katseet alkavat siirtyä kohti kevättä, jossa Työhyvinvoinnin Vuosikelloon on suunniteltu keväisiä haasteita. Henkilökunnan toiveesta suunniteltiin keväälle kulttuuriin liittyviä teemoja.

Vuosikellon haasteet on suunniteltu kaikille sopiviksi ja pyrimme ottamaan huomioon, että jokaiselle työyhteisön jäsenelle löytyisi vuosikellosta yksi itselle mieluinen haaste. Vuosikellon suunnittelussa tärkeintä oli välttää ”tyhy-ähkyn” syntyminen. Pyrimme ennaltaehkäisemään ”tyhy-ähkyä” haasteiden pitkäkestoisuudella, siksi sama haaste valittiin kestäväksi kaksi kuutautta peräkkäin. Tärkeää on myös muistaa, että vuosikelloa voi huoletta muokata tilanteeseen ja ajanjaksoon sopivaksi.

Meijän polun vuosikelloon yhdistettiin tiiviisti myös Meijän kokoukset. Meijän kokousten tavoitteena on jakaa ideoita terveellisten ja aktiivisten kokousten järjestämiseen. Meijän kokoukset sisällytettiin myös Työhyvinvoinnin Vuosikelloon ja kokousten teemat valittiin täydentämään haasteita. Meijän kokouksia toteutettiin kerran kuukaudessa. Kokousten alussa olemme tehneet luontorentoutuksia, kuunnelleet luonnon ääniä, sekä tehneet tasapainoharjoituksia. Viime kokouksessa kuuntelimme Suomen luontorunokilpailun voittajarunon Rouva Jenni Haukion lukemana. Meijän kokoukset ovat auttaneet meitä pysähtymään hetkeen, tasaamaan pulssia ja hengähtämään hetken arjen aherruksen välissä. Mielestäni Meijän kokouksen teemat ja vuosikellon haasteet ovat täydentäneet upeasti toisiaan.

Blogisarjan toinen osa onkin sopiva päättää luontorunokilpailun voittajarunoon Näillä silmillä, jonka on kirjoittanut Aino Krohn. Krohn osallistui kilpailuun nimimerkillä Veera Viita. Runo kertoo koskettavasti ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, sekä vuodenaikojen vaihtumisen haikeudesta. Runon myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille lämmintä joulunaikaa ja tavataan jälleen uutena vuonna, vuonna 2021!

Näillä silmillä ei enää
 näe hyvin lähelle.

On otettava etäisyyttä
 ihmisiin, asioihin, ajatuksiinsa,
 katsottava kauempaa
 metsän reunaa, kaislikkoa,
 vuodenaikaa, joka vaihtuu,
 muuttuu ja katoaa,
 etiäistä, joka toistuu ja pelottaa.

On nähtävä uudelleen unet, joita ei voi
 unohtaa, on hyväksyttävä haalistuminen,
 hitaus, herpaantuminen
 ja verhot,
 miten kaikki laskeutuu.

Anna meille, anna meille
 vielä edes yksi maisema; se, missä usva
 kiirii pitkin järven selkää
 ja laiturin kaiteella varhainen lokki
 odottaa kalastajan paluuta.
  – Veera Viita


Sirpa Halonen
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija
Savonia YAMK, Kuopio
sirpa.halonen@edu.savonia.fi

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 1.

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 1.

Matka alkaa!

Tämä neliosainen blogisarja kertoo siitä, miten savolainen hyvinvointikoordinaattoriopiskelija päätyi Keski-Suomen poluille parantamaan maailmaa ja edistämään työhyvinvointia.

Matkan alussa edessä saattaa näkyä vain pieni siivu edessä olevaa polkua, mutta matkaan kannattaa silti lähteä.

Seikkailuun lähtiessä ei voi koskaan tietää mihin päätyy ja mitä matkanvarrella tapahtuu. Matkan alussa sinulla saattaa olla mukana kartta, johon olet tarkasti suunnitellut selkeät askelmerkit, tai sitten voit lähteä matkaan ilman karttaa ja annat vain tuulten kuljettaa. Itse lähdin ’muailman navasta’ Kuopiosta kohti Keski-Suomea ja Meijän polkua haparoiden, vailla tietoa määränpäästä. Uteliaisuus ja seikkailunhalu kannusti kuitenkin lähtemään matkaan, ja näin jälkikäteen voin olla iloinen siitä, että uskaltauduin hypätä seikkailuun Meijän poluille!

Matkani suunnittelu sai alkunsa opiskeluni myötä. Opiskelen Savonian ylemmässä ammattikorkeakoulussa hyvinvointikoordinaattoriksi. Hyvinvointikoordinaattorin koulutuksen tavoitteena on antaa laaja-alainen osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tutkinto-ohjelma tuottaa valmiuksia edistää ja kehittää sekä koordinoida kaupunkilaisten tai organisaation asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Opinnot voi suorittaa monimuotototeutuksena oman työn ohessa. Itse olen jäänyt varhaiskasvatuksen opettajan työstä opintovapaalle elokuussa 2020.

Meijän polut

Opintoihini liittyvä tehtävä johdatti minut Meijän polun matkaan sattumusten kautta. Opintoihini kuului tehtävä, jossa piti joko kehittää itse, tai kokeilla jo valmista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmää käytännössä. Työhyvinvointi on aina ollut lähellä sydäntäni ja ajattelin tarttua siihen teemaan. Lähdin tutkimaan erilaisia työhyvinvoinnin menetelmiä, jotka soveltuisivat varhaiskasvatuksen arkeen. Itselleni opettajana ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä, että näitä menetelmiä ei valmiina juurikaan löytynyt. 18 vuotta varhaiskasvatustyötä tehneenä voin todeta, että työhyvinvointimme on jäänyt jo pitkään arjen kiireiden alle. Onneksi asiaan on lähivuosina alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Koska valmista menetelmää ei löytynyt, päätin kehittää sellaisen itse.

Kaksi vuotta sitten valmistuin Suomen ympäristöopistosta SYKLI:stä ympäristökasvattajaksi ja näiden opintojen yhteydessä tein työpaikalle kestävän kehityksen vuosisuunnitelman. Pohdin, voisiko samaa ideaa käyttää työhyvinvoinnin kehittämiseen? Nopealla kartoituksella huomasin, että valmiita vuosikelloja löytyi laidasta laitaan esim. johtamiseen, työturvallisuuteen ja oman työn suunnitteluun, mutta ei juurikaan työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin vuosikellon luomisessa halusin kiinnittää huomiota hyvinvoinnin laajaan käsitteeseen, joka nousee vahvasti esille myös omassa koulutushistoriassani.

Karttamerkit alkoivat pikkuhiljaa löytää paikkansa, mutta jotain vielä puuttui. Se jokin oli tietysti matkakumppani, jonka kanssa jakaa tämä suuri seikkailu. Äkkiä mieleeni muistui eräs oppitunti, jossa mainittiin Meijän polun nettisivut, joten käänsin kompassin osoittamaan kohti Keski-Suomea. Ja voi mualiman ihme, mitä sieltä löytyikään! Eteeni avautui valtavan monipuoliset sivustot täynnä kaikille avointa materiaalia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä sieltä löytyi myös aivan upea Meijän polun Vuosikello, joka sopisi täydellisesti työhyvinvoinnin vuosikellon pohjaksi.

Päätin ottaa yhteyttä Meijän polun vuosikellon tekijään Juho Jäppiseen ja kysyä olisiko hän innokas lähtemään yhteiselle matkalle kohti työhyvinvoinnin edistämistä. Vastauksen taidattekin jo tietää. Ja näin sain mukaani matkakumppanin, joka on kulkenut rinnallani kesäkuusta saakka. Yhdessä olemme etsineet oikeaa reittiä, eksyneet välillä ja löytäneet jälleen oikealle polulle. Pienistä juuri erottuvista polunaluista on matkan aikana alkanut kasvaa selkeämpiä polkuja ja tiedä vaikka pääsisimme yhdessä reippailemaan vielä kuntoradallekin? Yhteinen matkamme siis jatkukoon ja toivottavasti matkanvarrella kohtaamme uusia ystäviä, joiden kanssa voimme navigoida uusia hyvinvoinninpolkuja, vaikka läpi koko Suomen.

Näin saimme blogisarjan ensimmäinen osa päätökseen. Sarjan toisessa osassa käännämme haasteet hyvinvoinnin tueksi. Seuraava osa ilmestyy vuosikellon talviosan alkamisen mukaisesti joulukuun alussa.

Sirpa Halonen
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija
Savonia YAMK, Kuopio
sirpa.halonen@edu.savonia.fi

Vuosikellon kesäosio avattu

Vuosikellon kesäosio avattu

Meijän polun liikunnan ja hyvinvoinnin Vuosikellon kesäosio on avautunut. Kesäosiossa päästään keräämään pyörällä kesäisiä kilometrejä eri puolilta Suomea. Tämän lisäksi nautimme suomalaisen vesiluonnon hyvinvointivaikutuksista jokainen omalla tyylillään ja uppoudumme kirjojen maailmaan rentoutumaan.

Vuosikello valmis!

Kesäosion avaamisen myötä Vuosikello on valmis ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää tekemistä löytyy ympäri vuoden. Vuosikellon yhtenä lähtöajatuksena olikin mahdollistaa liikkuminen kaikkina vuodenaikoina, sillä vuodenajoilla ja varsinkin niiden vaikutuksilla ihmisten liikkumisaktiivisuuteen ja sitä kautta sairauksien taustatekijöihin on näyttöä.

Vuosikellosta löytyy kolmetoista erilaista haastetta. Haasteissa on sekä fyysistä aktiivisuutta lisääviä aktiviteetteja, että myös lepoon ja palautumiseen liittyviä haasteita. Näin käyttäjä voi valita kulloisenkiin vuodenaikaan ja elämäntilanteeseensa sopivia haasteita.

Vuosikello koostuu kolmestatoista eri haasteesta, jotka on jaettu vuodenaikojen mukaan.

Vaikka Vuosikellon vuodenkierto on nyt valmis, sen kehitystyö taustalla jatkuu. Jatkossa Vuosikelloon on suunnitteilla muun muassa kansansairauksiin liittyvää ohjeistusta eri haasteiden sopivuudesta näiden ennaltaehkäisyyn ja hoidon tukemiseen.

Mutta ennen tuota nauttikaamme kesäajasta. Hyviä ideoita kesäpäivien viettoon voit löytää Vuosikellon kesäosiosta. Oletko esimerkiksi miettinyt, että jo pelkkä luonnon vesien äärellä oleskelu voi kohentaa hyvinvointiasi? Jos et, niin tutustu Vesistöhaasteeseen ja lähde nauttimaan lähialueesi vesistöjen tarjonnasta.

Hyvinvointia edistävää kesäaikaa kaikille!


Vuosikello löytyy osoitteesta www.meijanpolku.fi/vuosikello

Lukuhaaste

Lukuhaaste

Lukeminen on erinomainen tapa rentoutua. Samalla lukeminen harjoittaa muun muassa keskittymistaitoja ja antaa sisältöä elämään. Lukeminen on myös vaivaton tapa harjoitella ja pitää aivot hyvässä kunnossa läpi elämän; ’use it, or loose it’, niin kuin maailmalla sanotaan.

Ja mikä olisi parempaa aikaa lukemiselle kuin valoisat kesäpäivät, -aamut ja -illat. Lukuhaasteessa otamme tavoitteeksi lukea jokaisena päivänä jotakin. Oli se sitten kirjan luku päivässä, novelli viikossa tai kirjasarja kuukaudessa. Lukemisessa ‘sekakäyttö’ on myös suositeltavaa, eli voit sisällyttää viikkoosi kirjojen lisäksi monenlaista erilaista lukemista. Esimerkiksi sanomalehdillä saa kerättyä hyvää päivittäistä lukupohjaa kirjojen ohella, ja samalla pysyy kartalla maailman tapahtumista. 

Meijän polun Lukuhaasteessa keräämme luettuja kirjoja kukin omaan tahtiinsa. Eli kiirettä ei ole, vaan tarkoituksena on sisällyttää lukemista päiviimme ja ennen kaikkea nauttia lukuhetkistä. 

Kirjoja voi valita omien kirjailijasuosikkien mukaan, erilaisten teemojen pohjalta tai sitten voi kysäistä vinkkejä kirjastosta, tai hakea uusia tuttavuuksia esimerkiksi antikvariaateista tai kirjakaupoista. Suosittelemme lukemaan perinteisiä kirjoja sähköisten kirjojen sijaan. Näin lukeminen suo taukoa myös erilaisten laitteiden käytölle, silmille ja mielelle. Vältä sähköisten laitteiden käyttöä varsinkin iltaisin, jotta saat unenpäästä helpommin kiinni.

Iäkkäämmille ja erilaisista sairauksista kärsiville lukeminen on myös hyvä tapa rauhoittua kesäpäivien kuumimpien ajanjaksojen aikana. Etsi varjoisa ja viileä paikka kotoa tai pihapiiristä, ota mukaan viileää juotavaa sekä hyvä kirja ja antaudu tarinoiden vietäväksi. Myös kylmimpinä talvipäivinä, tai syyssateilla on välillä mukava käpertyä hyvän kirjan kanssa tarinoiden maailmaan.

Lukuhaasteen seurantapäiväkirjan voi tulostaa täältä.

Lukemisen ohella aivot hyötyvät monipuolisesta liikkumisesta. Suosittelemmekin lukuhetkien rinnalle liikunta- ja liikkumishetkiä. Muista siis välillä pitää taukoja lukemisessa ja esimerkiksi venytellä ja tehdä erilaisia jumppaliikkeitä. Jos kaipaat enemmän liikkumiseen tai palautumiseen liittyviä vinkkejä, niin tarkista muu Vuosikellomme tarjonta. Sieltä löytyy tekemistä kaikille vuodenajoille.