Kategoria: Ajankohtaista

Kulkeeko terveysviesti perille?

Kulkeeko terveysviesti perille?

Julkisuus on tieteen perusperiaate. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Mitä sitten tarkoittaa “vastuullinen tiedeviestintä”?

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa runsaasti tutkimustietoa liittyen suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja julkaisut FinTerveys- ja FinSote-tutkimuksista ovat vapaasti saatavilla kaikille, jotka haluavat niitä tarkastella. Tietoa olisi siis saatavilla, mutta kulkeeko viesti perille? Jos tieto ei saavuta myös “tavallista” kansalaista, onko se silloin onnistunutta, taikka “vastuullista”? Mediaa eivät tieteen julkaisijat valitettavasti voi hallita, ja tiedotusvälineiden huomio keskittyykin usein siihen, mitä ne itse pitävät tärkeänä. Uutisia ei myydä monimutkaisilla ja ympäripyöreillä tilastoilla, vaan selkeillä toteamuksilla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Jos tieteelliset julkaisut suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta eivät löydä tietään tiedeyhteisön ulkopuolelle, niin muutosta on vaikea saada aikaan. Jotta kaupunki tai kunta voisi tukea asukkaitaan hyvinvoinnin parantamisessa, täytyy asian olla merkittävä myös asukkaille itselleen. Opiskelijana ja tulevana terveydenhuollon ammattilaisena haluaisin uskoa, että jos tutkimustiedon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen popularisointiin nähtäisiin hieman enemmän vaivaa, voisi se lisätä hyvinvoinnin ja terveyden merkittävyyttä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Visualisointi ja infografit ovat vain yksi lukuisista mahdollisista tavoista saada lisää näkyvyyttä kansanterveyttä ja hyvinvointia koskeville tilastoille. Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Meijän Polku -hankkeen ja KSSHP:n terveyden edistämisen yksikön toiveesta kokosin Keski-Suomen ja keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa herättämään mielenkiintoa ja toimimaan keskustelun avaajana sekä ammattilaisten että maakunnan asukkaiden keskuudessa. Infografien tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan sekä koko maan tämänhetkistä tilannetta fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja unen näkökulmista.

Merkittävä askel kohti terveempää ja hyvinvoivaa Keski-Suomea on se, että maakunnan asukkaat kokevat hyvinvointia koskevat asiat tärkeänä itselleen. Maakunta rakentuu asukkaistaan ja jos terveempi Keski-Suomi saadaan kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi, on se helpompi saavuttaa.

Erik Niemi
Fysioterapeuttiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Kieltämisellä ja saarnaamisella ei saada aikaan muutosta ihmisten käyttäytymiseen, näin voisi kiteyttää Jyväskylän yliopiston sosiaalisen markkinoinnin KeHO-tutkijatohtori Heini Taimisen sanoman. On kokeiltava uusia keinoja myös hyvinvointia edistävän toiminnan ohjauksessa.

Meijän Polun neljä teemaa; luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys tarjoavat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Päätimme keväällä kokeilla verkkosivuillamme inpage-bottia. Inpage-botit ovat rakenteeltaan ja sisällöiltään muokattavia ja  rakensimme Meijän Polun porukalla teemojemme pohjalta kiinnostavan ja jopa henkilökohtaiselta vaikuttavan botin. Tarkoituksena oli selvittää mitkä teemoistamme kiinnostavat verkkosivuillamme vierailevia ihmisiä eniten sekä myös tarjota vierailijoille osaratkaisuja ja parantaa asiakaskokemusta ohjaten heitä kiinnostuksiensa mukaisesti eteenpäin.

Kuva 1: Meijän Botti työssään verkkosivuillamme (3-5/2019).

Meijän Botti käynnistettiin maaliskuussa 2019 ja se oli toiminnassa kolme kuukautta. Botin näki 1289 verkkosivuilla vieraillutta ihmistä ja Botin kanssa keskustelun aloitti 211 ihmistä (16%). Botin käyttöön ja keskusteluiden aloitukseen pätee tutut viestinnän lainalaisuudet: ensinnäkin verkkosivuille on houkuteltava vierailIjoita, ja sivustojen sisällön on oltava kiinnostavaa. Verkkosivuistoille ohjautumista voidaan tukea esimerkiksi sosiaalisen medioiden avulla. Meijän polun -sivustolle ihmisiä ohjattiin esimerkiksi aktiivisen blogin avulla.

Botit saattavat olla useimmille tuttuja chat-botteja eli ”kuinka voin auttaa” -tyylisiä ratkaisuja, ja täten jotkut saattoivat hyvinkin kavahtaa erilaista bottiamme. Meijn Botti osoitti kuitenkin toimivuutensa, eli sisältö koettiin henkilökohtaiseksi ja Botin kanssa aloitetut keskustelut vietiin päätökseen innokkaasti.

Terveys- ja kuntoliikunta kiinnostaa

Teemoista liikunta nousi kiinnostavimmaksi ja sen valitsi 37 prosenttia käyttäjistä. Tämän teeman sisällä etenkin terveys- ja kuntoliikunta kiinnostivat ihmisiä. Liikuntaan haluttiin enemmän vinkkejä ja toisaalta myös mahdollisuuksia oman liikkumisen seurantaan ja mittaamiseen. Toinen suosikkiteema oli luonto (32%). Ihmiset halusivat lisätietoa keskisuomalaisista retkeilykohteista ja luonnon terveysvaikutuksista. Botti toimi keväällä, joten myös lähimmän lintutornin löytäminen kiinnosti monia. Botti tarjosi yhteisöllisyys-teemasta lisätietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja lepo-teemasta rentoutuminen osoittautui kiinnostavammaksi kuin uniasiat. Nopea yhteenveto vastauksista siis olisi, että Meijän polun verkkosivuilla kävijöitä kiinnosti luonnossa tapahtuva rentouttava terveysliikunta, jonka hyvinvointivaikutuksia pystytään myös mittaamaan.

Kuva 2: Keskisuomalainen luonto tarjoaa upeat puitteet liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kuvat Annaleena Aira.

Kohti tulevaa

Kevään toiminnassa ollut botti jäi kesälomille kesäkuun alussa ja palaa entistä ehompana sivuillemme elokuun puolivälissä. Botti tulee keskittymään aiemman botin tuoman käyttäjäinformaation pohjalta erilaisten liikunnallisten ratkaisujen löytymiseen keskisuomalaisille ja muillekin sivuston käyttäjille.

Botin avulla käyttäjät löytävät itselleen sopivan harjoittelutavan ja ohjeistusta sekä seurantamahdollisuuksia näihin. He voivat esimerkiksi saada ohjeistuksen itselleen sopivaan luulikuntaan tai lihasvoimaharjoitteluun, tai sitten näiden yhdistelmään. Tähän kun botti lisää vielä ideoita esimerkiksi luontorentoutuksen toteutukseen on käyttäjällä käsissään kokonaisvaltainen liikunta- ja hyvinvointiohjeistus, jonka avulla voi lähteä luomaan terveempää arkea.

Kuva 3: Elokuussa 2019 julkaistava Meijän Botti II toteutetaan uudemmalla Modal-botti -toteutuksella, joka tarjoaa visuaalisemman ja monipuolisemman lähestymistavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 

Terveysmetsäretki Keuruulla

Terveysmetsäretki Keuruulla

Metsien terveys- ja hyvinvointivaikutukset herättävät yhä enemmän mielenkiintoa Suomessa ja kansainvälisesti.

Seututerveyskeskuksessa Keuruulla Hyvinvointiryhmäläisten kanssa 12.6.2019 hyödynnettiin luontoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Taustalla Sipoossa kehitetty toimintamalli, jossa on kokeiltu terveysmetsäkäyntejä osana terveydenhuoltoa. Hyvinvointiryhmän toimintaa Seututerveyskeskuksen alueella luotsaa KSSHP/Perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä alueen ryhmänvetäjien kanssa. Ryhmänvetäjien tutoreina toimivat Liisa Lumiaho, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Terveysmetsä retkemme ohjelman suunnitteli yhteisöpedagogiopiskelija Tiina Savolainen Humakista. Pääsimme eri tavoin tutustumaan luontoyhteyteen ja teimme hiljentymisharjoituksia. Pääpaino oli luonnon katselussa, kuuntelussa ja tunnustelussa.  Osaksemme saimme aivan upean aurinkoisen päivän. Tunnelma oli rento, aistit valpastuivat, ajatukset kulkivat tähän hetkeen menneissä tuoden monia muistoja ja asioita luonnosta. Tulevista murehtimisen tai huolehtimisen sijaan nautimme tästä hetkestä Kurkisaaren upeissa maisemissa ympäröivästä luonnosta ja nokipannukahvista tulen äärellä.

Retkemme aikana koimme muun muassa sillan ylityksen takaperin kävellen. Luontoääniä kuuntelimme pitkospuilla. Tutkimme luontoa luupeilla. Pysähdyimme ison männyn luona sen historiaa kuunnellen. Pohdimme omaa mielipaikkaamme luonnossa. Teimme hiljaisuuden kävelyn sillalle takaisin ja hengittelimme kiitollisuus-hengityksiä.

Ryhmäläiset kokivat terveysmetsäretken loistavana kokemuksena. Olipa joukossamme henkilö, joka koki neitseellisen kokemuksensa nokipannukahvin äärellä.

Kiitos kaikille osallistujille!

 

Merja Pekkanen

sairaanhoitaja/terveydenhoitaja

Keuruun hyvinvointiryhmän vetäjä

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Jo lyhyt luonnossa oleskelu lisää tutkitusti hyvinvointia. Laukaan Kuusaalla meillä olikin vain vajaa tunti aikaa käyttää 3T-hankkeen kansainväliset vieraat metsäretkelle ennen suomalaista savusaunaa. Retkeläiset olivat keski- ja eteläeurooppalaisia naisia ja miehiä, ja ryhmän ikähaitari varsin laaja. Lähtökohtaisesti haastava yhtälö, kun tavoitteena taata mahdollisimman monelle miellyttävä luontokokemus.

Ryhmä oli liian iso yhdelle oppaalle, joten jaoimme ryhmän kahteen osaa. Toinen ryhmä markkinoitiin vieraille enjoy-teemalla ja toinen explore-teemalla. Onneksi meillä oli hyvä tiimi tuottamassa metsäretkeä: Metsähallituksen kokenut projektipäällikkö Timo Kukko, joka tunnetaan myös VisitFinlandin onnellisuusoppaana, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri ja työelämäprofessori Pirjo Mustonen, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja ”eräkokki” Liisa Lumiaho, sekä KeHO-verkoston päällikkö ja biologi Janne Laitinen.

Laukaan Oitinmäelle nousi eri reittejä 27 metsäretkeläistä. Matkan varrella he tekivät muutamia etukäteen suunniteltuja luontoharjoitteita. Retken aikana keskusteluissa nousi esille mm. punkit ja hyttyset, pohjoismaiset jokamiehenoikeudet, vapaasti käytettävät kodat sekä laavut ja monikäyttöiset polut sekä urat. Retken jälkeisinä päivinä kävimme läpi myös ryhmäläisten palautteita ja näissä kehitysajatuksina mm. luontokohteiden saavutettavuus, polkujen merkinnät ja hyttysiltä suojautuminen.

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoiluprosessi on hyvässä vauhdissa. Toukokuussa Terveysmetsäopaskoulutuksen läpikäyneet opaskokelaat (20 kpl) ovat toteuttaneet jo terveysmetsäpilottiretkiä ja meille on alkanut kertyä tietoa hyvistä kohteista sekä luontoelementeistä, asiakasryhmistä ja toimiviksi havaituista harjoitteista. Osana muotoiluprosessia kansainvälisille vieraille Laukaassa toteutettu lyhyt pilottiretki mahdollisti mielenkiintoisen testin siitä, kuinka ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevat ihmiset kokevat keskisuomalaisen metsän. Käytössämme oli Turun yliopistolta lainatut Moodmetric-älysormukset (Kiitos Anu, Fanny ja Jyrki!). Sormukset mittaavat käyttäjän stressitasoa ja mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutoksiin.

Kuva. Moodmetric-sovelluksen visuaalisia yhteenvetoja, kellotaulusta näkymä 15-18 (3-6).

Ohjattu metsäretkemme alkoi klo 15:30 ja päättyi 16:30, jonka jälkeen oli siis kävelysiirtymä savusaunaan kello viideksi. Yksinkertaisessa testissä kuvissa oleva vasemman puolimmaisen henkilön stressitaso laski koko metsäretken ajan, keskimmäisellä ja oikean puolimmaisella henkilöllä ns. orientoitumisvaihe eli kävelysiirtymä, sekä myös kävelysiirtymä saunalle olivat palauttavia. Keskimmäiselle harjoitteet aiheuttivat positiivista kuormitusta ja oikean puolimmaiselle hyttyset taasen aiheuttivat hyvinkin negatiivistä kiihtymystä. Mielenkiintoisana lisänä mainittakoon, että oikean puolimmainen henkilö oli nukahtanut sisällä pidettyjen esitelmien aikana, siksi hänellä on niin levolliset lähtötasot…

Lyhyt pilottitestimme antoi viitteitä asioista, joita metsäretkillä on syytä huomioida. Riittävällä asiakastarpeen ymmärryksellä valitaan kohde sekä sopivat luontoharjoitteet. Hyvällä ennakkovarustautumisella voidaan varautua joitain asiakkaita häiritseviin asioihin, kuten nyt niihin hyttysiin. Tärkein oppi oli kuitenkin se, että aina kannattaa mennä metsään!

Kuva 2. Enjoy-teemalla retkeilleet pääsivät nauttimaan mm. nuotioletuista ja metsävärien tunnistamistehtävästä. 

Lue lisää

Kohti suomalaista terveysmetsää http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538373

3T-hanke https://www.interregeurope.eu/threet/

KeHO https://kehofinland.fi/fi/


Tässä yhteydessä hieman faktaa hyttysenpistoista. Hyttysiltä voidaan suojautua vaatetuksen ja karkotteiden avulla melko tehokkaasti. Me suomalaiset olemme lapsuudesta asti altistuneet pistoille ja aikuiset voivat olla jo hyvinkin siedättyneitä pistoille. Hyttysenpistoista aiheutuneet vakavammat allergiset reaktiot (anafylaktinen reaktio) ovat hyvin harvinaisia, maailmalta on kuvattu vain muutamia tapauksia. Voit lukea aiheesta lisää täältä

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Meijän polun Terveysmetsä-koulutus (10.-11.5.2019)

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat meille keski-ikäisille itsestään selviä asioita, vai ovatko? Kesän koittaessa mediassa meitä pelotellaan punkeilla ja petoeläimet uhkaavat vallata taajama-alueet. Millainen on sinun suhtautuminen luontoon?

Päivittäiset ja henkilökohtaiset valintamme perustuvat meidän kunkin henkilökohtaisiin arvoihin ja olemassa oleviin resursseihin. Suhtautumistamme oman hyvinvointiin ja ympäröivään luontoon, elämään, olisi hyvä määrävälein pysähtyä pohtimaan. Hyvin usein oman hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välillä on yhteys.

Luontosuhde ja Terveysmetsä?

Millaisia kokemuksia ja elämyksiä meille on kertynyt, kun olemme olleet luonnossa? Näistä luontokokemuksista ja omista pohdinnoista rakentuu ihmisen luontosuhde. Luontosuhde on kullakin henkilökohtainen ja luontosuhteen muodostumiseen voidaan tarvita opasta. Terveysmetsä-koulutus on vastaus tähän. Terveysmetsätoiminnan suomalaiset juuret ovat vahvasti todellisten asiantuntijoiden tekemässä tutkitussa tiedossa. Taustalla on laaja METSO – metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, THL, Metsähallitus ja Ympäristö- sekä Maa-ja metsätalousministeriöt.

Metsä on terapeutti, opas luo edellytykset

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoilu alkoi Meijän Polun järjestämän pilottikoulutuksen myötä. Koulutukseen valittiin hakemuksen perusteella laaja-alainen osallistujajoukko ympäri Keski-Suomea. Maantieteellisen hajonnan lisäksi valitsimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajia, sekä tasapuolisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajia. Vastaanotto oli kiinnostunut, jouduimme tekemään kiperiä valintoja ja yli puolet hakijoista jäi ilman koulutuspaikkaa. Osaratkaisuna tähän tarjosimme verkossakin välitetyn yleisöluennon.

Käytännön Terveysmetsäretkellä tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin ja kokemukselliseen oppimiseen. (kuvat Janne Laitinen)

Terveysmetsä-koulutus on nyt teorian osalta tehty. Seuraavaksi kaksikymmentä terveysmetsä-opaskokelasta suunnittelevat ja toteuttavat terveysmetsäretket omissa toimintaympäristöissään. Näiden kokemusten pohjalta ryhdymme muotoilemaan keskisuomalaista terveysmetsää. Teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän asiantuntijoiden kanssa sekä tietysti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän, KeHOn kanssa. Mukaan tähän prosessiin pääsee ottamalla yhteyttä minuun. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen
Meijän polku, KeHO, JAMK
janne.laitinen@jamk.fi

Lue lisää:
www.meijanpolku.fi
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Metsa_lisaa_terveytta(43161)
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/keha-vihrea-kaupunkia-syleileva/mika
https://kehofinland.fi/fi/

Pölyttäjäpolut tulevat!

Pölyttäjäpolut tulevat!

Kaikki me tarvitsemme turvallisia ja palkitsevia reittejä liikkuessamme kaupungeissa. Kaupunkiemme viihtyisyyteen ja luontoympäristömme eloisuuteen vaikuttavat pölyttäjät eivät ole poikkeus, mutta näitä hyönteisiä ei juuri huomioida kaupunkien suunnittelussa ja kehittämisessä. Tästä syystä jyväskylässä on käynnistetty Pölyttäjäpolut-hanke, jossa kaikki kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan oman elinympäristönsä viihtyisyyden kohentamiseen, mutta ennen kaikkea mehiläisten, perhosten ja muiden pienten hyönteisten elin- ja liikkumismahdollisuuksien lisäämiseen.

Ihmiset voivat osallistua kampanjaan perustamalla pölyttäjille levähdyspaikka – pitstoppeja – omaan pihaansa tai vaikka talonyhtiön pihaan. Liikkeelle voi lähteä pienistä istutuksista, kukkaruukuista ja vaaseista ja edetä hiljalleen kohden isompia istutuksia. Osallistumalla pölyttäjäpolkujen muodostumiseen autat lähiluontosi kasvien pölytystä, varmistat kukkien seä marjasatojen kukinnat ja samalla luot viihtyisää kaupunkia, josta pölyttäjien lisäksi nauttivat myös ihmiset.

Hankkeen kotisivuilta www.pölyttäjäpolut.fi löytyy myös kartta, johon oman pölyttäjäpysäkin voi ilmoittaa. Voit samalla katsella ympärillesi, ja katsoa mihin suuntaan pölyttäjät saattaisivat tarvita uusia pölyttäjäpysäkkejä. Ehkä naapuritalonyhtiön piha kaipaisi hieman kukkaloistoa… Pienellä positiivisella vinkkauksella pölyttäjien viihtyminen naapuristossasi paranee, ja kulmakunnan viihtyisyys lisääntyy. 

Lähde siis mukaan muodostamaan pölyttäjäpolkuja suomalaisiin kaupunkeihin ja lähiöihin!

Luonnosta Virtaa -ryhmiin haetaan osallistujia

Luonnosta Virtaa -ryhmiin haetaan osallistujia

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on käynnistynyt luontolähtöisiin interventioihin ja masennuksen hoitoon liittyvä tutkimushanke. Luontolähtöisissä, Luonnosta Virtaa (LuoVi) -ryhmissä hyödynnetään tavoitteellisesti ja ammatillisesti luonnon hyvinvointi vaikutuksia osana masennuksen kuntoutusta.

Työikäisille suunnatussa LuoVi -ryhmissä painottuu sosiaalisen kontaktin merkitys, erilaiset teemat liittyen masennuksesta kuntoutumiseen sekä elvyttävä ja hyvinvointia tukeva ympäristö. Ryhmien tavoitteena on, että kuntoutujan minäkuva vahvistuu myönteisemmäksi, masennusoireilu helpottuu ja toimintakyky paranee. Lisäksi tähän tutkimukseen sisältyy tavanomaista hoitoa saava kontrolliryhmä, jolloin on mahdollista vertailla tavanomaista hoitoa saavia ja LuoVi -ryhmän osallistujia.

LuoVi-ryhmät alkavat Jyväskylässä elokuussa 2019 ja huhtikuussa 2020. Ryhmät kestävät 12 viikon ajan, tapaamisten keston ollessa 90 min. Ryhmät tapaavat kaupunkiympäristön luontokohteissa (puisto, kaupunkimetsä, lähimetsä) tehden ryhmässä ohjattuja harjoituksia. Ohjauksen periaatteita ovat mm. turvallisuuden tukeminen, luontomielipaikan avulla luonnon hyvinvointivaikutusten tiedostaminen ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen. Hyvinvoinnille suotuisan sosiaalisen ja fyysisen ympäristön avulla pyritään tukemaan osallistujien vuorovaikutusta sekä hyväksyvää läsnäoloa.

LuoVi-ryhmistä on ollut jo aiemmin tutkimusta, jossa on selvitetty luonnossa ulkoilun ja luontolähtöisen intervention sekä työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen mukaan luonnossa ulkoilu on yhteydessä erityisesti työn imun kokemukseen. Työn imu tarkoittaa työntekijän kokemaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Lisäksi havaittiin, että LuoVi-ryhmään osallistuneilla sekä itsenäisellä ulkoilulla oli välittömiä myönteisiä vaikutuksia tunnetiloihin ja psykologiseen työstä irrottautumiseen.

Meneillään oleva LuoVi-ryhmiin ja masennuksen hoitoon liittyvä tutkimushanke on Kelan rahoittama ja se toteutuu yhteistyössä Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon.

Keski-Suomessa haetaan mukaan työikäisiä osallistujia, joilla on masennusdiagnoosi ja hoitokontakti esimerkiksi YTHS:ssä, työterveyshuollossa, perus- tai mielenterveyspalveluissa.Osallistujan on hyvä haluta työskennellä ryhmämuotoisesti luonnossa sekä kyetä sitoutumaan 12 viikoittaiseen, 90 min kestoiseen ryhmätapaamiseen Jyväskylässä. Mukaan tutkimukseen voi hakea aina heinäkuun loppuun saakka.

Lisätietoja:

Jyväskylän alueen ryhmät ohjaa psykologi Susanna Homanen, joka myös tällä hetkellä rekrytoi osallistujia. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, otathan yhteyttä puhelimitse: 040 725 8148 (parhaiten tavoitettavissa keskiviikkoisin ja torstaisin) tai sähköpostitse: susanna.a.homanen@jyu.fi.

Tutkimushankkeen www-sivut: www.jyu.fi/luontointerventio

Tasapainohaaste julkaistu!

Tasapainohaaste julkaistu!

Meijän polun toinen liikunta- ja hyvinvointihaaste on nyt julkaistu ja se on lähtenyt leviämään vauhdikkaasti ympäri Keski-Suomea ja laajemminkin. Vauhdikas aloitus saatiin Jyväskylän Paviljongissa järjestetyillä Sydänmessuilla perjantaina 5.4., jossa haastetta pääsi testaamaan reilut seitsemänkymmentä henkeä, ja toinen samanmoinen joukko otti haasteen vastaan ilman alkutestauksia.

Tasapainohaasteen ajatuksena on tehdä tuiki tärkeästä tasapainon harjoittelusta helppoa ja johdonmukaista. Harjoitteet on järjestetty vaikeusasteen mukaisesti, eli edetessäsi myös haasteet käyvät vaikeammiksi.

Siinä missä Meijän polun porrashaasteen tekemiseen tarvitaan portaat, tasapainohaasteessa tarvitset vain jotain tasaista minkä päällä seisoa, oli se sitten lattia, asfalttipiha, nurmikkokenttä tai vaikkapa tasainen kallio. Eli osallistumiskynnys on laitettu mukavan alhaiseksi. Ja tasapainon harjoittelusta hyötyvät kaikki. Eli käyhän lukemassa ohjeet ja tulostamassa itsellesi harjoituspäiväkirja täältä. Ja sitten vain päättäväisesti kohden tasapainoisempaa elämää!

Keski-Suomen Terveysmetsä

Keski-Suomen Terveysmetsä

Mikä on Terveysmetsä?

Terveysmetsä on Sipoossa kehitetty toimintamalli luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimintamallin keskiössä on sarja ohjattuja luontoretkiä, joiden tarkoitus on tukea osallistujien terveyttä ja hyvinvointia. Luontoretkien sarjan myötä osallistuja alkaa tiedostaa luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ja saa runsaasti vinkkejä niiden hyödyntämiseen. Lisäksi osallistuja tutustuu monipuolisesti lähiympäristönsä luontoon. Tavoitteena on syventää luontoyhteyttä ja näin vahvistaa luonnon asemaa elämänhallinnan ja -ilon lähteenä.

Luonnon parantavia vaikutuksia on viime vuosina tutkittu, ja niistä on saatu hyviä tuloksia terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan luonnossa verenpaine, lihasjännitys ja stressihormonien määrä laskee, keskittymiskyky ja muisti paranevat ja kehon immuunijärjestelmä vahvistuu. Luonnossa myös ajatukset selkiytyvät ja luovuus kasvaa.

Terveysmetsä Keski-Suomessa

Meijän polku haluaa edistää tietoisuutta Terveysmetsästä ja luonnon hyvinvointia tukevien käytänteiden juurtumista osaksi terveyden edistämistä Keski-Suomessa. Meijän polku järjesti toukokuun alussa yhteistyössä KeHOn kanssa Keski-Suomen Terveysmetsäluennon ja -opaskoulutuksen keskisuomalaisille, jotka haluavat yhdistää omassa työssään luonnon ja terveyden edistämisen.

Keski-Suomen Terveysmetsä -opaskoulutus antaa osallistujalle valmiudet suunnitella ja vetää terveysmetsäretkiä erilaisille kohderyhmille. Koulutuksessa käydään läpi terveysmetsäretkiensuunnittelua, terveysmetsäharjoitteita, turvallisuuden varmistamista, luonnon tutkittuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ja niistä kertomista, luonnontuntemuksen merkitystä, hyvinvointia tukevien luontokohteiden tunnistamista sekä luontosuhteen syventämistä.

Koulutuksen aluksi pidetty yleisöluento metsien terveysvaikutuksista on katsottavissa alla olevasta linkistä toukokuun ajan. Luennon pituus on noin kaksi tuntia.

Keski-Suomen Terveysmetsäopaskoulutuksen yleisöluento

Suuret kiitokset Terveysmetsäopaskoulutuksen mahdollistamisessa Jyväskylässä Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHOlle, Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, Jyväskylän ammattikorkeakoululle sekä Luonnontie Oy:n kouluttajille Adela Pajuselle ja Marko Leppäselle!

Kuntokatsastus kaikkiin kuntiin!

Kuntokatsastus kaikkiin kuntiin!

Meijän polun vuoden 2019 yksi yhteistyöhankkeista on LIKESin Kuntokatsastuspisteiden saaminen kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Hanketta LIKESin puolelta on lähtenyt vetämään testauspäällikkö Jarmo Heiskanen.

Kuntokatsastuspisteiden ajatuksena on tuoda yhtenäinen ja helppokäyttöinen kunnontestausjärjestelmä kaikkien keskisuomalaisten ulottuville. Kuntokatsastuspisteiden avulla kuntalaiset pääsevät testaamaan oman terveyskuntonsa kävellen tai juosten helposti ja vaivattomasti. He voivat myös nettisivujen avulla seurata oman kunnon kehitystä ja saada ennusteen tulevaisuuden kestävyyskunnostaan ja tietoa siitä, miten muutokset liikunta-aktiivisuudessa ja kehonpainossa vaikuttavat tähän ennusteeseen.

Tällä hetkellä Kuntokatsastuspisteitä on jo Äänekoskella, Suolahdessa sekä kolme Jyväskylässä, mutta vuoden 2019 aikana tarkoituksena on saada testauspisteet kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Tässä ajatuksessa Meijän polku on vahvasti mukana ja tukemassa kansainvälisestikin merkittävän, kaikkia keskisuomalaisia koskevan, terveyshankkeen edistämistä. Lähtekäähän tekin mukaan kaikkien kuntoa kohottamaan!

Jos kunnassanne ei vielä ole Kuntokatsastuspistettä, niin laitelkaahan viestiä Jarmolle jarmo.heiskane(at)likes.fi, niin laitetaan hyvinvoinnin pyörät pyörimään!