Kategoria: Ajankohtaista

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Retkeilijät ovat Keski-Suomessa lähteneet innolla kansallispuistoihin. Käyntimäärät ovat nousseet tänä vuonna kaikissa Keski-Suomen kansallispuistoissa. Huikeinta käyntimäärän kasvu oli Isojärven kansallispuistossa, minne tehtiin tammi-heinäkuussa 48% enemmän käyntejä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erätaival Oy on pyörittänyt Heretyn kämppäkahvilaa ja tuonut puistoon uusia aktiviteetteja. Tänä kesänä Isojärvelle on rakennettu uusi esteetön keittokatos Kannuslahteen, reittejä on kunnostettu ja viitoitusta uusittu Euroopan maaseuturahaston osarahoittamassa Keski-Suomen kansallispuistot kuntoon -hankkeessa.

Vilkasta on ollut muuallakin. Leivonmäen kansallispuistossa käyntimäärät kasvoivat 25%, Etelä-Konneveden kansallispuistossa 17%, Salamajärven kansallispuistossa 14% ja Pyhä-Häkissä 5%. Maailmalla ja Suomessa on käynnissä ennen näkemätön luontomatkailubuumi. Suomen kansallispuistojen matkailullista vetovoimaa on verrattu muun muassa joulupukin kaltaiseen valttikorttiin (Finnish Travel Gala 2017). Paikallisten asukkaiden lisäksi myös matkailijat ovat löytämässä Keski-Suomen luontokohteet.

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Luonnossa oleminen ja liikkuminen parantaa niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia. Luonto on loistava kuntosali ja lenkkipolku, mutta hyvinvointia tuottaa jo vain oleilu luonnossa. Kauniin maiseman tai nuotion tuijottelu on rentoutumista parhaimmillaan. Luonnossa stressi laskee, keskittymiskyky kohenee ja huolet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Luontokohteet laadukkaine reitteineen ja taukopaikkoineen edistävät myös maaseutukuntien vetovoimaa. Lähimatkailun kysyntä on nosteessa myös ympäristösyistä; liikkumisen päästöt jäävät huomattavasti pienemmiksi, kun matkailukohteet sijaitsevat lähellä.

Artikkelin kuvat Etelä-Konneveden kansallispuistosta. 

Syyslomalla kannattaa suunnata luontoon

Heretyn kämppäkahvila Isojärven kansallispuistossa on avoinna lokakuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10-18. Kahvilasta saa pientä suolaista ja makeaa, myös vegaaninen ruokavalio on huomioitu. Kahvilasta voi myös vuokrata Kalalahden soutuveneitä, Kurkijärven kanootteja, kajakkeja, läskipyöriä, retkeilyvälineitä, packraft-reppulauttoja ja Heretyn majoitustiloja.

Salamajärven kansallispuistossa voi aistia metsäpeuran valtakunnan rauhan. Kivikkoiset kankaat, laajat suot ja monipuoliset reitit tarjoavat unohtumattomia eräkokemuksia. Koirasalmen luontotuvalla voit yöpyä ja saunoa. Luontotuvan kahvio on syyslomaviikolla 42 avoinna päivittäin kello 10-16.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa ruskaa voi ihailla Kalajan kierroksella (4,6 km) tai Kolmen vuoren vaelluksella (16 km). Molempien reittien varrella on huikeita maisemia, vanhoja metsiä ja tunnelmallisia tulentekopaikkoja evästelyyn.

Pyhä-Häkin kansallispuiston hienoimmassa vanhassa metsässä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Kilpikaarnaisten mäntyjen palokorot muistuttavat menneiden vuosisatojen metsäpaloista, ja Mastomäen ikimetsät pysäyttävät kiireisenkin kulkijan hämmästelemään ihmisen pienuutta.

Leivonmäen kansallispuiston turvallisilla ja helppokulkuisilla poluilla ja pitkospuureiteillä viihtyy koko perhe. Pakkaa reppuun päivän eväät ja näe Keski-Suomen luonnon monet kasvot – järvet, harjut, suot ja metsät. Leivonmäen kansallispuisto soveltuu retkikohteeksi kaiken ikäisille ympäri vuoden. Harjujärven puolikota ympäristöineen soveltuu myös liikuntaesteisille.

Tiina Hakkarainen
viestintäpäällikkö, Metsähallitus

Lisätietoja:
https://www.luontoon.fi/
https://www.retkikartta.fi/

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Jyväskylässä suunnitellaan kaupungin kiertävää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä

Jyväskylään ollaan suunnittelemassa kaupungin kiertävää, reilut kuusikymmentä kilometriä pitkää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä, joka pohjautuu pääasiassa jo olemassaolevaan polkuverkostoon. 

– Maastopyöräreitit ovat yleistyneet räjähdysmäisesti Suomessa ja ulkomailla, ja näiden käyttäjämäärät ovat koko ajan kasvussa toteaa hanketta Jyväskylässä edistävä Jani Autio. – En ole kuitenkaan vastaavaan, koko kaupungin kiertävään reittiin törmännyt Suomessa, eikä maailmallakaan taida juuri vastaavia olla. 

Reitti koostuu pääasiassa jo olemassa olevista poluista. Kuvassa Jani Autio Köhniöjärven lähimetsissä.

Jyväskylällä olisi siis hieno mahdollisuus olla asiassa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Aika on tällaisille hankkeille otollista, sillä trendinä maailmalla on sellaisten liikuntamuotojen edistäminen, joihin ihmiset pääsevät helposti kotioveltaan ilman autoilua. Jyväskylässä suunnitellun reitin välittömässä läheisyydessä asuu käytännössä kaikki kaupungin keskustan ja lähialueiden asukkaat.

Vaikka kaikki eivät liiku pyörällä saatikka maastopyörällä, niin trendi esimerkiksi sähköpyörien vauhdikkaan lisääntymisen myötä on selkeästi kasvussa. Jo olemassa olevien pyöräilyreitistöjen ympärille maailmalla rakentuu myös erilaista harrastus-, kilpailu- ja matkailutoimintaa. Esimerkiksi Saksassa noin kymmenen prosenttia matkailusta on jo pyöräilymatkailua ja joillain kaupunkialueilla, kuten Berliinissä, luku nousee vieläkin korkeammaksi. Suomalaisetkin ovat lomamatkoillaan jo päässeet pyöräilymatkailun makuun tehdessään reissuja vuokra- ja lainapyörillä Keski-Euroopassa ja muualla maailmalla. 

Suunniteltu reitti kiertää kaupungin keskusta-alueen sekä useiden lähiöiden alueella. Kaupungin kiertäviä yhtenäisiä reittejä ei maailmalla juuri ole, joten Jyväskylän kierros olisi hieno avaus lähialuematkailun kehittämisessä. 

Reitistön toteutus vaatii jonkin verran raivaus- ja uudistustöitä sekä lyhyiden liityntäosuuksien tekemistä, jotta siitä saadaan yhtenäinen. Kulut ovat kuitenkin varsin kohtuulliset tällaisen kokoluokan liikunnan edistämishankeessa tarkasteltaessa sen piirissä olevien ihmisten määrää, sekä arvoa myös matkailun ja kaupungin tunnettavuuden kannalta.

Reitistön varrelle ollaan suunniteltu myös levähdypaikkoja, kuten laavuja, joissa voi nautiskella retkieväät luonnon helmassa. Tällaiseen reitistöön kun tulevaisuudessa yhdistetään esimerkiksi pyörän vuokraus- ja saunapalveluja, niin olemme merkittävän matkailullisen mahdollisuuden äärellä.

– Poluthan ovat myös esimerkiksi kävelijöiden ja polkujuoksijoiden käytössä, joten käyttäjäkunta on loppujen lopuksi hyvin laaja. Hyvin toteutetusta reitistöstä pääsisi nauttimaan kaikki, toteaa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen. – Lisäksi maastopyöräilymatkailun kehittämisessä Suomessa olisi paljon potentiaalia, sillä esimerkiksi Keski-Euroopassa vastaavia jokamiehenoikeuksia ei ole, ja asutusta on tiiviimmin. Suomesta voisi kehittyä hyvä maastopyöräilymatkailumaa suhteellisen pienellä panostuksella. Ja fatbaikkien myötä maastopyöräilykausi on venähtänyt ympärivuotiseksi, eli talvikaan ei enää rajoita reittien käyttöä, Tenhunen lisää.

Polut kulkevat hyvin vaihtelevissa maastoissa tarjoten rikkaan luontokokemuksen reitistön käyttäjille. Kuvassa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen Väärämäessä. Oikeanpuoleinen kuva on Ampujien majan alueelta. Kuvat Jani Autio ja Teemu Tenhunen.

Reitistö kulkee muutamassa kohdassa vanhan Maakuntauran pohjaa, joten reittien laajentamismahdollisuudet tulevaisuudessa ovat mielenkiintoisia. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua Jyväskylästä pääsee kaikkialle Keski-Suomeen ja pidemmällekin luonnossa kulkevien pyöräily- ja retkeilyreittien kautta.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoja reitistöstä:
Jani Autio
Jyväskylän maastopyörä- ja retkeilyreitti
jani.autio@jyvaskyla.fi
050-4728080/014-2663768

Liikkumisen ja hyvinvoinnin Vuosikello on avattu!

Liikkumisen ja hyvinvoinnin Vuosikello on avattu!

Keskiviikkona 11.9.2019 avautuu Meijän polun Vuosikello, joka tutustuttaa käyttäjänsä liikkumisen ja hyvinvoinnin vuodenaikoihin. Vuosikello tarjoilee käyttäjilleen erilaisia liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä aktiviteetteja ja haasteita vuodenaikoihin sidottuina sopivina paketteina. 

Ensimmäisenä aukeaa Vuosikellon syys-osio, jossa innostetaan liikkumaan sekä luonnossa että kotona, mutta myös nauttimaan esimerkiksi saunan terveyttä edistävistä vaikutuksista. Samalla voi tulevan talven liukkautta ajatellen ottaa itselleen Tasapainohaasteen, jossa omaa tasapainoa lähdetään kohottamaan vaikka olohuoneesta käsin. 

Vuosikellon käyttäjä voi syksyllä ottaa myös päiväohjelmaansa Vuosikellosta löytyvät syysaiheiset liikkuvuutta ja kehon hallintaa lisäävät videoharjoitteet, joita ovat kyykky ja rintarangan ja hartioiden liikkuvuutta lisäävä Takkijumppa, joita voi suorittaa vaikka kotipihassa tai metsäretkellä.

Vuosikellon talvi-osuus avautuu joulukuun alussa ja se sisältää talveen sopivaa tekemistä. Tämän jälkeen on vuorossa kevät-osio maaliskuussa ja kesä-osio kesäkuussa. Käyttäjät saavat siis vuoden mittaan paljon erilaista tekemistä ja aktiviteetteja oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Haasteet on suunniteltu niin, että ne pystyy toteuttamaan omassa kodissa ja sen lähiympäristössä, eli liikkeelle lähtemisen kynnys on matala.

Vuosikellosta saa ohjeet eri haasteisiin ja sieltä voi myös tulostaa erilaisia haasteisiin liittyviä päiväkirjoja, joiden avulla voi seurata omaa edistymistään. 

Vuosikello on maksuton, eikä sen käyttäminen vaadi kirjautumista.

Palvelu on osa Meijän polun tarjontaa. Meijän polku on kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen kansanliike.

Vuosikellon on suunnitellut Meijän polun haasteista vastaava Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelija Juho Jäppinen. 

Vuosikellon botin tekniikasta vastaa Leadoo Oy, ja Vuosikellon toteutuksen on rahoittanut Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO.

Lisätietoja Vuosikellosta
Juho Jäppinen
Meijän polku
juho.jappinen@ksshp.fi
014 269 1560

www.meijanpolku.fi/vuosikello

https://kehofinland.fi

Kulkeeko terveysviesti perille?

Kulkeeko terveysviesti perille?

Julkisuus on tieteen perusperiaate. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Mitä sitten tarkoittaa “vastuullinen tiedeviestintä”?

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa runsaasti tutkimustietoa liittyen suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja julkaisut FinTerveys- ja FinSote-tutkimuksista ovat vapaasti saatavilla kaikille, jotka haluavat niitä tarkastella. Tietoa olisi siis saatavilla, mutta kulkeeko viesti perille? Jos tieto ei saavuta myös “tavallista” kansalaista, onko se silloin onnistunutta, taikka “vastuullista”? Mediaa eivät tieteen julkaisijat valitettavasti voi hallita, ja tiedotusvälineiden huomio keskittyykin usein siihen, mitä ne itse pitävät tärkeänä. Uutisia ei myydä monimutkaisilla ja ympäripyöreillä tilastoilla, vaan selkeillä toteamuksilla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Jos tieteelliset julkaisut suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta eivät löydä tietään tiedeyhteisön ulkopuolelle, niin muutosta on vaikea saada aikaan. Jotta kaupunki tai kunta voisi tukea asukkaitaan hyvinvoinnin parantamisessa, täytyy asian olla merkittävä myös asukkaille itselleen. Opiskelijana ja tulevana terveydenhuollon ammattilaisena haluaisin uskoa, että jos tutkimustiedon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen popularisointiin nähtäisiin hieman enemmän vaivaa, voisi se lisätä hyvinvoinnin ja terveyden merkittävyyttä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Visualisointi ja infografit ovat vain yksi lukuisista mahdollisista tavoista saada lisää näkyvyyttä kansanterveyttä ja hyvinvointia koskeville tilastoille. Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Meijän Polku -hankkeen ja KSSHP:n terveyden edistämisen yksikön toiveesta kokosin Keski-Suomen ja keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa herättämään mielenkiintoa ja toimimaan keskustelun avaajana sekä ammattilaisten että maakunnan asukkaiden keskuudessa. Infografien tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan sekä koko maan tämänhetkistä tilannetta fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja unen näkökulmista.

Merkittävä askel kohti terveempää ja hyvinvoivaa Keski-Suomea on se, että maakunnan asukkaat kokevat hyvinvointia koskevat asiat tärkeänä itselleen. Maakunta rakentuu asukkaistaan ja jos terveempi Keski-Suomi saadaan kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi, on se helpompi saavuttaa.

Erik Niemi
Fysioterapeuttiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Kieltämisellä ja saarnaamisella ei saada aikaan muutosta ihmisten käyttäytymiseen, näin voisi kiteyttää Jyväskylän yliopiston sosiaalisen markkinoinnin KeHO-tutkijatohtori Heini Taimisen sanoman. On kokeiltava uusia keinoja myös hyvinvointia edistävän toiminnan ohjauksessa.

Meijän Polun neljä teemaa; luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys tarjoavat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Päätimme keväällä kokeilla verkkosivuillamme inpage-bottia. Inpage-botit ovat rakenteeltaan ja sisällöiltään muokattavia ja  rakensimme Meijän Polun porukalla teemojemme pohjalta kiinnostavan ja jopa henkilökohtaiselta vaikuttavan botin. Tarkoituksena oli selvittää mitkä teemoistamme kiinnostavat verkkosivuillamme vierailevia ihmisiä eniten sekä myös tarjota vierailijoille osaratkaisuja ja parantaa asiakaskokemusta ohjaten heitä kiinnostuksiensa mukaisesti eteenpäin.

Kuva 1: Meijän Botti työssään verkkosivuillamme (3-5/2019).

Meijän Botti käynnistettiin maaliskuussa 2019 ja se oli toiminnassa kolme kuukautta. Botin näki 1289 verkkosivuilla vieraillutta ihmistä ja Botin kanssa keskustelun aloitti 211 ihmistä (16%). Botin käyttöön ja keskusteluiden aloitukseen pätee tutut viestinnän lainalaisuudet: ensinnäkin verkkosivuille on houkuteltava vierailIjoita, ja sivustojen sisällön on oltava kiinnostavaa. Verkkosivuistoille ohjautumista voidaan tukea esimerkiksi sosiaalisen medioiden avulla. Meijän polun -sivustolle ihmisiä ohjattiin esimerkiksi aktiivisen blogin avulla.

Botit saattavat olla useimmille tuttuja chat-botteja eli ”kuinka voin auttaa” -tyylisiä ratkaisuja, ja täten jotkut saattoivat hyvinkin kavahtaa erilaista bottiamme. Meijn Botti osoitti kuitenkin toimivuutensa, eli sisältö koettiin henkilökohtaiseksi ja Botin kanssa aloitetut keskustelut vietiin päätökseen innokkaasti.

Terveys- ja kuntoliikunta kiinnostaa

Teemoista liikunta nousi kiinnostavimmaksi ja sen valitsi 37 prosenttia käyttäjistä. Tämän teeman sisällä etenkin terveys- ja kuntoliikunta kiinnostivat ihmisiä. Liikuntaan haluttiin enemmän vinkkejä ja toisaalta myös mahdollisuuksia oman liikkumisen seurantaan ja mittaamiseen. Toinen suosikkiteema oli luonto (32%). Ihmiset halusivat lisätietoa keskisuomalaisista retkeilykohteista ja luonnon terveysvaikutuksista. Botti toimi keväällä, joten myös lähimmän lintutornin löytäminen kiinnosti monia. Botti tarjosi yhteisöllisyys-teemasta lisätietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja lepo-teemasta rentoutuminen osoittautui kiinnostavammaksi kuin uniasiat. Nopea yhteenveto vastauksista siis olisi, että Meijän polun verkkosivuilla kävijöitä kiinnosti luonnossa tapahtuva rentouttava terveysliikunta, jonka hyvinvointivaikutuksia pystytään myös mittaamaan.

Kuva 2: Keskisuomalainen luonto tarjoaa upeat puitteet liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kuvat Annaleena Aira.

Kohti tulevaa

Kevään toiminnassa ollut botti jäi kesälomille kesäkuun alussa ja palaa entistä ehompana sivuillemme elokuun puolivälissä. Botti tulee keskittymään aiemman botin tuoman käyttäjäinformaation pohjalta erilaisten liikunnallisten ratkaisujen löytymiseen keskisuomalaisille ja muillekin sivuston käyttäjille.

Botin avulla käyttäjät löytävät itselleen sopivan harjoittelutavan ja ohjeistusta sekä seurantamahdollisuuksia näihin. He voivat esimerkiksi saada ohjeistuksen itselleen sopivaan luulikuntaan tai lihasvoimaharjoitteluun, tai sitten näiden yhdistelmään. Tähän kun botti lisää vielä ideoita esimerkiksi luontorentoutuksen toteutukseen on käyttäjällä käsissään kokonaisvaltainen liikunta- ja hyvinvointiohjeistus, jonka avulla voi lähteä luomaan terveempää arkea.

Kuva 3: Elokuussa 2019 julkaistava Meijän Botti II toteutetaan uudemmalla Modal-botti -toteutuksella, joka tarjoaa visuaalisemman ja monipuolisemman lähestymistavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 

Terveysmetsäretki Keuruulla

Terveysmetsäretki Keuruulla

Metsien terveys- ja hyvinvointivaikutukset herättävät yhä enemmän mielenkiintoa Suomessa ja kansainvälisesti.

Seututerveyskeskuksessa Keuruulla Hyvinvointiryhmäläisten kanssa 12.6.2019 hyödynnettiin luontoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Taustalla Sipoossa kehitetty toimintamalli, jossa on kokeiltu terveysmetsäkäyntejä osana terveydenhuoltoa. Hyvinvointiryhmän toimintaa Seututerveyskeskuksen alueella luotsaa KSSHP/Perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä alueen ryhmänvetäjien kanssa. Ryhmänvetäjien tutoreina toimivat Liisa Lumiaho, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Terveysmetsä retkemme ohjelman suunnitteli yhteisöpedagogiopiskelija Tiina Savolainen Humakista. Pääsimme eri tavoin tutustumaan luontoyhteyteen ja teimme hiljentymisharjoituksia. Pääpaino oli luonnon katselussa, kuuntelussa ja tunnustelussa.  Osaksemme saimme aivan upean aurinkoisen päivän. Tunnelma oli rento, aistit valpastuivat, ajatukset kulkivat tähän hetkeen menneissä tuoden monia muistoja ja asioita luonnosta. Tulevista murehtimisen tai huolehtimisen sijaan nautimme tästä hetkestä Kurkisaaren upeissa maisemissa ympäröivästä luonnosta ja nokipannukahvista tulen äärellä.

Retkemme aikana koimme muun muassa sillan ylityksen takaperin kävellen. Luontoääniä kuuntelimme pitkospuilla. Tutkimme luontoa luupeilla. Pysähdyimme ison männyn luona sen historiaa kuunnellen. Pohdimme omaa mielipaikkaamme luonnossa. Teimme hiljaisuuden kävelyn sillalle takaisin ja hengittelimme kiitollisuus-hengityksiä.

Ryhmäläiset kokivat terveysmetsäretken loistavana kokemuksena. Olipa joukossamme henkilö, joka koki neitseellisen kokemuksensa nokipannukahvin äärellä.

Kiitos kaikille osallistujille!

 

Merja Pekkanen

sairaanhoitaja/terveydenhoitaja

Keuruun hyvinvointiryhmän vetäjä

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Jo lyhyt luonnossa oleskelu lisää tutkitusti hyvinvointia. Laukaan Kuusaalla meillä olikin vain vajaa tunti aikaa käyttää 3T-hankkeen kansainväliset vieraat metsäretkelle ennen suomalaista savusaunaa. Retkeläiset olivat keski- ja eteläeurooppalaisia naisia ja miehiä, ja ryhmän ikähaitari varsin laaja. Lähtökohtaisesti haastava yhtälö, kun tavoitteena taata mahdollisimman monelle miellyttävä luontokokemus.

Ryhmä oli liian iso yhdelle oppaalle, joten jaoimme ryhmän kahteen osaa. Toinen ryhmä markkinoitiin vieraille enjoy-teemalla ja toinen explore-teemalla. Onneksi meillä oli hyvä tiimi tuottamassa metsäretkeä: Metsähallituksen kokenut projektipäällikkö Timo Kukko, joka tunnetaan myös VisitFinlandin onnellisuusoppaana, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri ja työelämäprofessori Pirjo Mustonen, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja ”eräkokki” Liisa Lumiaho, sekä KeHO-verkoston päällikkö ja biologi Janne Laitinen.

Laukaan Oitinmäelle nousi eri reittejä 27 metsäretkeläistä. Matkan varrella he tekivät muutamia etukäteen suunniteltuja luontoharjoitteita. Retken aikana keskusteluissa nousi esille mm. punkit ja hyttyset, pohjoismaiset jokamiehenoikeudet, vapaasti käytettävät kodat sekä laavut ja monikäyttöiset polut sekä urat. Retken jälkeisinä päivinä kävimme läpi myös ryhmäläisten palautteita ja näissä kehitysajatuksina mm. luontokohteiden saavutettavuus, polkujen merkinnät ja hyttysiltä suojautuminen.

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoiluprosessi on hyvässä vauhdissa. Toukokuussa Terveysmetsäopaskoulutuksen läpikäyneet opaskokelaat (20 kpl) ovat toteuttaneet jo terveysmetsäpilottiretkiä ja meille on alkanut kertyä tietoa hyvistä kohteista sekä luontoelementeistä, asiakasryhmistä ja toimiviksi havaituista harjoitteista. Osana muotoiluprosessia kansainvälisille vieraille Laukaassa toteutettu lyhyt pilottiretki mahdollisti mielenkiintoisen testin siitä, kuinka ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevat ihmiset kokevat keskisuomalaisen metsän. Käytössämme oli Turun yliopistolta lainatut Moodmetric-älysormukset (Kiitos Anu, Fanny ja Jyrki!). Sormukset mittaavat käyttäjän stressitasoa ja mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutoksiin.

Kuva. Moodmetric-sovelluksen visuaalisia yhteenvetoja, kellotaulusta näkymä 15-18 (3-6).

Ohjattu metsäretkemme alkoi klo 15:30 ja päättyi 16:30, jonka jälkeen oli siis kävelysiirtymä savusaunaan kello viideksi. Yksinkertaisessa testissä kuvissa oleva vasemman puolimmaisen henkilön stressitaso laski koko metsäretken ajan, keskimmäisellä ja oikean puolimmaisella henkilöllä ns. orientoitumisvaihe eli kävelysiirtymä, sekä myös kävelysiirtymä saunalle olivat palauttavia. Keskimmäiselle harjoitteet aiheuttivat positiivista kuormitusta ja oikean puolimmaiselle hyttyset taasen aiheuttivat hyvinkin negatiivistä kiihtymystä. Mielenkiintoisana lisänä mainittakoon, että oikean puolimmainen henkilö oli nukahtanut sisällä pidettyjen esitelmien aikana, siksi hänellä on niin levolliset lähtötasot…

Lyhyt pilottitestimme antoi viitteitä asioista, joita metsäretkillä on syytä huomioida. Riittävällä asiakastarpeen ymmärryksellä valitaan kohde sekä sopivat luontoharjoitteet. Hyvällä ennakkovarustautumisella voidaan varautua joitain asiakkaita häiritseviin asioihin, kuten nyt niihin hyttysiin. Tärkein oppi oli kuitenkin se, että aina kannattaa mennä metsään!

Kuva 2. Enjoy-teemalla retkeilleet pääsivät nauttimaan mm. nuotioletuista ja metsävärien tunnistamistehtävästä. 

Lue lisää

Kohti suomalaista terveysmetsää http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538373

3T-hanke https://www.interregeurope.eu/threet/

KeHO https://kehofinland.fi/fi/


Tässä yhteydessä hieman faktaa hyttysenpistoista. Hyttysiltä voidaan suojautua vaatetuksen ja karkotteiden avulla melko tehokkaasti. Me suomalaiset olemme lapsuudesta asti altistuneet pistoille ja aikuiset voivat olla jo hyvinkin siedättyneitä pistoille. Hyttysenpistoista aiheutuneet vakavammat allergiset reaktiot (anafylaktinen reaktio) ovat hyvin harvinaisia, maailmalta on kuvattu vain muutamia tapauksia. Voit lukea aiheesta lisää täältä

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Meijän polun Terveysmetsä-koulutus (10.-11.5.2019)

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat meille keski-ikäisille itsestään selviä asioita, vai ovatko? Kesän koittaessa mediassa meitä pelotellaan punkeilla ja petoeläimet uhkaavat vallata taajama-alueet. Millainen on sinun suhtautuminen luontoon?

Päivittäiset ja henkilökohtaiset valintamme perustuvat meidän kunkin henkilökohtaisiin arvoihin ja olemassa oleviin resursseihin. Suhtautumistamme oman hyvinvointiin ja ympäröivään luontoon, elämään, olisi hyvä määrävälein pysähtyä pohtimaan. Hyvin usein oman hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välillä on yhteys.

Luontosuhde ja Terveysmetsä?

Millaisia kokemuksia ja elämyksiä meille on kertynyt, kun olemme olleet luonnossa? Näistä luontokokemuksista ja omista pohdinnoista rakentuu ihmisen luontosuhde. Luontosuhde on kullakin henkilökohtainen ja luontosuhteen muodostumiseen voidaan tarvita opasta. Terveysmetsä-koulutus on vastaus tähän. Terveysmetsätoiminnan suomalaiset juuret ovat vahvasti todellisten asiantuntijoiden tekemässä tutkitussa tiedossa. Taustalla on laaja METSO – metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, THL, Metsähallitus ja Ympäristö- sekä Maa-ja metsätalousministeriöt.

Metsä on terapeutti, opas luo edellytykset

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoilu alkoi Meijän Polun järjestämän pilottikoulutuksen myötä. Koulutukseen valittiin hakemuksen perusteella laaja-alainen osallistujajoukko ympäri Keski-Suomea. Maantieteellisen hajonnan lisäksi valitsimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajia, sekä tasapuolisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajia. Vastaanotto oli kiinnostunut, jouduimme tekemään kiperiä valintoja ja yli puolet hakijoista jäi ilman koulutuspaikkaa. Osaratkaisuna tähän tarjosimme verkossakin välitetyn yleisöluennon.

Käytännön Terveysmetsäretkellä tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin ja kokemukselliseen oppimiseen. (kuvat Janne Laitinen)

Terveysmetsä-koulutus on nyt teorian osalta tehty. Seuraavaksi kaksikymmentä terveysmetsä-opaskokelasta suunnittelevat ja toteuttavat terveysmetsäretket omissa toimintaympäristöissään. Näiden kokemusten pohjalta ryhdymme muotoilemaan keskisuomalaista terveysmetsää. Teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän asiantuntijoiden kanssa sekä tietysti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän, KeHOn kanssa. Mukaan tähän prosessiin pääsee ottamalla yhteyttä minuun. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen
Meijän polku, KeHO, JAMK
janne.laitinen@jamk.fi

Lue lisää:
www.meijanpolku.fi
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Metsa_lisaa_terveytta(43161)
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/keha-vihrea-kaupunkia-syleileva/mika
https://kehofinland.fi/fi/

Pölyttäjäpolut tulevat!

Pölyttäjäpolut tulevat!

Kaikki me tarvitsemme turvallisia ja palkitsevia reittejä liikkuessamme kaupungeissa. Kaupunkiemme viihtyisyyteen ja luontoympäristömme eloisuuteen vaikuttavat pölyttäjät eivät ole poikkeus, mutta näitä hyönteisiä ei juuri huomioida kaupunkien suunnittelussa ja kehittämisessä. Tästä syystä jyväskylässä on käynnistetty Pölyttäjäpolut-hanke, jossa kaikki kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan oman elinympäristönsä viihtyisyyden kohentamiseen, mutta ennen kaikkea mehiläisten, perhosten ja muiden pienten hyönteisten elin- ja liikkumismahdollisuuksien lisäämiseen.

Ihmiset voivat osallistua kampanjaan perustamalla pölyttäjille levähdyspaikka – pitstoppeja – omaan pihaansa tai vaikka talonyhtiön pihaan. Liikkeelle voi lähteä pienistä istutuksista, kukkaruukuista ja vaaseista ja edetä hiljalleen kohden isompia istutuksia. Osallistumalla pölyttäjäpolkujen muodostumiseen autat lähiluontosi kasvien pölytystä, varmistat kukkien seä marjasatojen kukinnat ja samalla luot viihtyisää kaupunkia, josta pölyttäjien lisäksi nauttivat myös ihmiset.

Hankkeen kotisivuilta www.pölyttäjäpolut.fi löytyy myös kartta, johon oman pölyttäjäpysäkin voi ilmoittaa. Voit samalla katsella ympärillesi, ja katsoa mihin suuntaan pölyttäjät saattaisivat tarvita uusia pölyttäjäpysäkkejä. Ehkä naapuritalonyhtiön piha kaipaisi hieman kukkaloistoa… Pienellä positiivisella vinkkauksella pölyttäjien viihtyminen naapuristossasi paranee, ja kulmakunnan viihtyisyys lisääntyy. 

Lähde siis mukaan muodostamaan pölyttäjäpolkuja suomalaisiin kaupunkeihin ja lähiöihin!