Ajankohtaista – Meijän polku

Kansallisen ulkoilutietopalvelun esittelywebinaari kunnille ja yhdistyksille 21.5.

Metsähallituksen Luontopalvelut kehittää valtakunnallista digitaalista palvelua, joka kokoaa yhteen eri toimijoiden ulkoiluun liittyviä kohteita, reittejä ja palveluja. Uusi verkkopalvelu ja sovellus tuovat mm. kuntien ja yhdistysten ylläpitämät ulkoilu- ja retkikohteet samaan palveluun valtion mailla olevien kohteiden kanssa Lipas-paikkatietojärjestelmän kautta. Uusi sovellus ja verkkopalvelu tulevat maksutta kaikkien käyttöön vuoden 2024 aikana.

Palvelujen tietosisältöä ylläpitävät liikuntapaikkojen vastuuhenkilöt kunnissa, virkistysalueyhdistykset, ulkoilujärjestöt sekä muut liikuntapaikkojen omistajat. Keskeinen yhteistyökumppani järjestöjen kanssa tehtävässä työssä on Suomen Latu.

21.5. klo 14-15:30 järjestettävään webinaariin pääsee mukaan tästä: (Teams). Aiheeseen liittyviä kysymyksiä voi lähettää järjestäjille tästä: (Webropol)

Mikä on Lipas ja miten se liittyy Ulkoilutietopalveluun?

Tilaisuudessa esitellään lyhyesti valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä (LIPAS), joka toimii sisällönsyötön välineenä kansalliseen ulkoilutietopalveluun. Lipas-järjestelmän kautta viedään tiedot muiden kuin Metsähallituksen omistamista liikunta- ja ulkoilupaikoista uuteen palveluun.

Esityksessä kuvataan ja näytetään, miten sisällönsyöttö ulkoilutietopalveluun tapahtuu ja millaista tietoa Lipakseen on mahdollista syöttää. Lisäksi kuvataan, miten sisällönsyöttö organisoituu eri toimijoiden välillä ja millaisia palveluita (esim. koulutukset, ohjemateriaali) sisällönsyöttäjille on tarjolla.
Liikunta- ja ulkoilupaikkojen omistajat voivat itse tuottaa tietoa omista kohteistaan uuteen palveluun. Tarvittaessa tietoa voidaan tuottaa myös eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Tällöin erikseen liikuntapaikan omistajan kanssa erikseen sovitaan, että esimerkiksi laji- tai paikallisjärjestön koulutettu sisällöntuottaja, voi tuottaa tietoa esimerkiksi kunnan retkeilyn olosuhteista LIPAS-järjestelmän avulla Ulkoilutietopalveluun. Sisällöntuotantoon käytettävän LIPAS-järjestelmän käyttökoulutuksista ja sisällönsyöttöön järjestelmässä vaadittavista käyttöoikeuksista vastaa LIPAS-projekti.

Keski-Suomen luontokohteet ja reitistöt maailmalle

Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään 16.-22.9.2024. Samanaikaisesti Keski-Suomessa kehitetään Meijän metsät -nimellä kuntien luonnon hyvinvointivaikutusten ja käytön edistämistä. Kuntien ja yhdistysten luonto- ulkoilu- ja retkikohteiden lisääminen kansalliseen ulkoilutietopalveluun edistääkin luontopositiivisen Keski-Suomen asiaa monella tasolla.

Lähiluontoon muuttolintuja seuraamaan Jyväskylässä

Jyväskylässä on keväällä 2024 sata uutta hyvää syytä lähteä liikkumaan lähiluontoon, sillä Muuttolintujen kevät -sovelluksessa on julkaistu sata kohdetta, joissa linnun ääniä tallentamalla pääsee osallistumaan kansalaistieteen tekemiseen!

*Muuttolintujen kevät -sovellus näyttää äänien tallenuskohteet kartalla ja ohjeistaa äänitysten tallentamiseen.*

Muuttolintujen kevät -sovelluksen voi ladata puhelimelleen sovelluskaupasta. Lisätietoa Jyväskylän alueen seurantapisteistä löytyy itse sovelluksesta, sekä Jyväskylän kaupungin sivuilta. Muuttolintujen kevät -sovelluksesta saat lisätietoa Jyväskylän yliopiston sivuilta.

Lisätietoa alueella olevista linnuista Linturetkikoneesta

Uuden Linturetkikoneen avulla voi retkille hakea lisätietoa juuri sinun alueella olevista lintulajeista. Linturetkikoneen keräämää tietoa voi käyttää vaikkapa koululuokkien linturetkien taustamateriaalina ja havaintomatkojen innostajana.

*Linturetkikoneesta saa kätevästi tietoa alueella havaituista linnuista.*

Lintubongaushaaste on myös osa Meijän polun Vuosikellon eri vuodenaikoihin soveltuvia aktiviteetteja, jotka innostavat ihmisiä liikkumaan ja oleskelmaan lähiluontoon. Lähtekäähän nauttimaan kevään etenemisestä linturikkaaseen lähiluontoon!

Luontotoiveita Keski-Suomessa yli 65-vuotialle

Mikä olisi sinun Luontotoive? IkiOma Ikä ry kerää nyt keskisuomalaisilta yli 65-vuotiailta Luontotoiveita osana opinnäytetyön toteutusta. Mukaan ilmoitettuja luontotoiveita tullaan toteuttamaan ensi kesän ja alkusyksyn kuluessa.

Luontotoiveella tarkoitetaan tavalla tai toisella luontoon liittyvää toivetta. Toive voi olla pienempi tai suurempi, arkisempi tai uniikimpi – tärkeää on, että se on merkityksellinen toiveen antajalle itselleen. Toive voi liittyä esimerkiksi johonkin luontoon liittyvään tekemiseen tai aistikokemukseen, eli mitä toivoisi näkevänsä, kuulevansa, haistavansa, maistavansa tai tuntevansa.

Lisätietoa kyselystä, sekä linkki kyselyyn löytyy Ikiomaikä ry:n nettisivuilta.

Luontotyöpäivät – Spring Edition

Keväällä luontotyöpäivien lukemattomat mahdollisuudet rupeavat paljastumaan lumen ja jään alta. Siinä missä talviaikaan luontotyöpäivät ovat jääneet työhyvinvoinnistaan innostuneiden harteille, saa lämpenevät kevätpäivät ja auringonpaiste paatuneimmankin sisätyöskentelijän vilkuilemaan ulkona mahdollistuvien työtehtävien perään. Ja niitä mahdollisuuksiahan riittää!

Kuten talvella, myös keväällä ilman lämpötilan vaihdellessa vauhdikkaasti pakkasrajan molemmin puolin ja säiden heilahdellessa raekuuroista vesisateisiin ja kirkkaaseen auringonpaisteeseen on säällinen pukeutuminen ulkonatyöskentelyn mukavuuden a ja o. Mutta luontotyöpäiväjärjellä sekin sujuu helposti. Ja repussa kulkee ylimääräiset vaatekappaleet.

Luontotyöpäivät – Spring edition -juliste

Voit ladata oheisesta linkistä itsellesi tulostettavan Luontotyöpäivät – Spring edition -julisteen työpisteen seinälle muistuttamaan, että jokainen päivä on mahdollisuus viedä omia töitä kohden luonnollisempia ympäristöjä.

Kauniina kevätpäivinä voi kannettavan tietokoneen ottaa taas talven jäljiltä ulkoilutukseen ja kovaan käyttöön ulkoympäristöissä. Ja erilaiset etä- ja kävelykokoukset onnistuvat taas helposti. Oikeaa nautinnon aikaa siis.

Työmatkarönsyillen kohden kesää

Keväällä myös työmatkarönsyilyvietti herää eloon ja kutsuu meitä aktiivisesti liikkumaan. Miten hyvältä kuulostaakaan reippailla töihin, tai töistä kotiin, kuunnellen lisääntyvää lintujen laulua ja katsellen luonnon puhkeamista kukkaan! Katujen pölistessä talven hiekan jäljiltä on hyvä tarkoituksella hakeutua kauemmaksi vilkkaasti kuljetuista autoteistä.

#työmatkarönsyily #luontotyöpäivä #outdoorofficeday

Luontotyöpäivät – Spring edition on osa vuoden 2024 aikana julkaistavaa Luontotyöpäivien vuodenajat-sarjaa, jossa kaikille neljälle vuodenajalle julkaistaan oma julisteensa. Sarjan ensimmäisenä julkaistiin Winter edition -juliste. Seuraava osa sarjasta julkaistaan kesän kynnyksellä, mutta siihen saakka nautitaan vaihtelevista kevätsäsäistä ja luontotyöpäivistä!

TYHY-Luontofestarit Luontotyöpäiväviikolla

Työpaikalla vietetään noin 1 600 tuntia, eli reilut 200 päivää vuodessa. Toisaalta meillä suomalaisilla on matkaa metsään keskimäärin 200 metriä, ja luonnossa oleminen parantaa tutkitusti mielialaa, terveyttä ja lisää hyvinvointia. Luonnossa ihmisen kaikki aistit myös tulevat monipuolisesti käyttöön. Kokouksen, palaverin tai työhyvinvointipäivän järjestäminen luonnossa onkin vastuullinen valinta ja konkreettinen teko oman työyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Nyt kannattaakin työkavereiden kanssa lähteä viettämään luontotyöpäivää festareille yhdeksi päiväksi, yhteisten luontokokemusten äärelle.

TYHY-Luontofestareilla osallistujat pääsevät ohjatusti sekä omatoimisesti kokemaan erilaisia vaihtoehtoja luonnon tarjoamasta hyvinvoinnista ja terveyshyödyistä. Harjoitteista kannattaa napata vinkit mukaan omaan arkeen vietäväksi.

Työhyvinvointipäivä valmiina pakettina

TYHY-Luontofestareiden tarjontaa on metsäjoogasta telttasaunaan, tulistelusta aistipolkuun, kartanluvusta jokaisenoikeuksiin, Sibeliusboksista luontovisaan ja talviturkin heittoon. Ja paljon muuta. Päivän aikana voi luvan kanssa rentoilla tai rakastua retkeilyyn, sillä eräoppaat ovat varusteineen ja majoitteineen paikalla jakamassa parhaita vinkkejään.

Normaalien festareiden tapaan päivän runsaasta ohjelmatarjonnasta jokainen voi valita mieleisensä. Päivän päätteeksi halukkaille on luvassa erilainen unielämys luonnossa, sillä festarialueelle pystytetään kalustettuja luksustelttoja pedattuine peteineen. Kevätyön jälkeen aamupalan voi nauttia omassa teltassa. Telttasauna tarjoaa yöpyjille mahdollisuuden lempeisiin löylyihin illalla ja aamulla. Alueella on käytössä sisävessat ja suihkut.

Retkeilykaupunki Keuruu kutsuu

Keuruun keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja juna-asema mahdollistavat osallistumisen, vaikka ilman omaa autoa. Kyyti asemalta festarialueelle on järjestetty. Liikuntapuiston alue lähimaastoineen tarjoaa erinomaiset puitteet festareille. Ja jos oma työtiimi tarvitsee festareilla omaa aikaa, siihenkin löytyy runsaasti eri vaihtoehtoja upeilla maisemilla olevista sisätiloista kotaan ja kävelykokoukseen, nuotiopaikasta maastokirkkoon. Luonnossa uusille ajatuksille on tilaa.

Tervetuloa Keuruulle viettämään luontotyöpäiviä Luontotyöpäiväviikon merkeissä!

*Luontoalan yrittäjä Katri Tynkkynen (vas.) vastaa festareilla työhyvinvointipäivistä ja yrittäjä Anna Maria Siljander vastaa päivien ruokailuista. Kuva Katri Tynkkynen.*

Lisätietoja
https://hauskaaonnellista.fi/luontofestarit/
https://telttaillen.fi/luontofestarit/

Katri Tynkkynen, EräKatri, 040 739 0944, katri@hauskaaonnellista.fi
Jonna Heinonen, Telttaillen Oy, 050 505 5477, info@telttaillen.fi

Kohden Meijän metsiä – Meijän polku mukaan Sitra Lab -ohjelmaan

Meijän polku on käynnistymisestään, vuodesta 2017, lähtien edistänyt keskisuomalaisten hyvinvointia ja luontosuhteen vahvistumista. Alusta saakka tärkeänä osana tätä edistämistyötä ovat olleet lähiluonto ja reitistöt. Luonnon merkityksen kasvamisen vuoksi Keski-Suomessa järjestettiin vuonna 2019 Suomen ensimmäinen maakunnallinen terveysmetsäopaskoulutus, jossa terveysmetsä-metodeja tuotiin luonnon, liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten saavutettaville. Tämän jälkeen Meijän polku on johtanut keskisuomalaisia luontoon muun muassa Keski-Suomen reitistöviikon, Luontopysäkkien ja Luontotyöpäivien avulla sekä luontopositiivisuutta Keski-Suomeen moninaisen vaikutustyön avulla.

Keväällä 2024 Meijän poluilla otetaan uusi hypähdys kohden luontoa, kun lähdemme kehittämään maakunnallista Meijän metsät -mallia, jonka tuloksia ja tuotoksia päästään Keski-Suomessa testaamaan ja jakamaan syksyllä 2024, ja muualla Suomessa tämän jälkeen.

Meijän metsät -malli valittiin osaksi Sitra Lab -ohjelmaa, johon pääsi mukaan kahdeksan tiimiä eri puolilta Suomea kokeilemaan luonnon kannalta kestäviä elämäntapoja ja niiden levittämistä. Meijän metsät -mallia Meijän poluilta lähtee Sitra Labiin toteuttamaan Janne Laitinen (Jamk), Jani Huotari (Hyväks) ja Juho Jäppinen. Lisäksi työhön Keski-Suomessa osallistuu Meijän polun ydintiimi vahvistettuna IkiomaIkä ry:n edustajilla. Meijän polun ydintiimissä on edustajia muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueelta, Keski-Suomen liikunnalta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta ja Metsähallituksesta. Lisäksi kehitystyöhön osallistuu Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen opiskelijoita.

Tervetuloa mukaan matkalle liikkumaan kohden Meijän metsiä!

Koko Keski-Suomi liikkuu!

Useat keskisuomalaiset yhteisöt ovat sitoutuneet Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendaan. Nyt mukaan halutaan innostaa kaikki loputkin muun muassa Miljoona askelta, Kuntojohtajat ja Välikyykky -haasteiden myötä.

Miltä kuulostaa ajatus miljoonasta askeleesta? Miljoona askelta on yksi haasteista, joilla kannustetaan keskisuomalaiset voimaan paremmin. Tavoitteena on kävellä askelmäärä omassa aikataulussa haastaen itsensä liikkumaan tavanomaista enemmän. Miljoona askelta saattaa kuulostaa melkoiselta määrältä, mutta jakamalla askeleet kuukausitavoitteisiin, se alkaakin kuulostaa ihan käveltävältä. Lisätietoa haasteesta löytyy meijanpolku.fi-verkkosivulla.

Kaikki keskisuomalaiset kutsutaan mukaan

– Keski-Suomi on liikuntamaakunta, mutta arkiliikunnassa meilläkin on parannettavaa. Yhteisenä tavoitteenamme on keskisuomalaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kuvaa Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendan isä, Keski-Suomen Liikunta ry:n aluejohtaja Petri Lehtoranta maakuntaan heitettyä haastetta.

Lehtorannan mukaan tavoitteeseen pääsyä seurataan eri kohderyhmille valituilla indikaattoreilla, kuten peruskouluissa käytetyillä Move!-mittauksilla. Kuntia ja työyhteisöjä tuetaan erilaisilla käytännön toimenpiteillä.

Kaikki halukkaat voivat ryhtyä oman elämänsä kunto- tai liikejohtajiksi omilla tyyleillään. Koska esimerkeillä on usein liikuttava vaikutus, terveisiä pyydetään jakamaan sosiaalisessa mediassa aihetunnuksella #KSliikkuu. Aihetunnisteella merkittyjä julkaisuja nousee Keski-Suomi liikkuu -verkkosivujen seinälle. Verkkosivulta yhteisöt voivat ladata käyttöönsä Kuntojohtajan kunniakirjan, jolla voi palkita esimerkillisiä liikkujia.

Pienikin voi liikkua isosti

– Me Keski-Suomen kunnanjohtajat olemme sitoutuneet osaltamme toimimaan kuntojohtajina ja viestimään arkiliikunnan teoistamme. Tavoitteenamme on aktivoida kuntalaiset mukaan ja edistää liikunnan ohella osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kertoo Keski-Suomen kunnanjohtajien puheenjohtaja, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.

Esimerkiksi Kannonkosken kunta satsaa kaikenikäisten kuntalaisten liikunnan edistämiseen toiveita ja tarpeita kuunnellen, ohjaajia rekrytoiden ja hankerahoituksia aktiivisesti hakien.

– Pieni kunta liikkuu isosti! Päivittäisiä liikunnan harrastusmahdollisuuksia laajentaa meillä merkittävästi yhteistyö Piispalan nuorisokeskuksen kanssa. Eikä tässä vielä kaikki: nuorten liikunnan edistämistyötä tehdään myös kuntarajat ylittäen Crazy Action -illoissa, iloitsee vuoden 2024 Keski-Suomen urheilugaalassa Liikuntateko-palkinnon saanut kannonkoskelainen nuoriso- kulttuuri- ja hyvinvointivastaava Tarja Alainen.

Välikyykky virkistää

Agendalla halutaan lisätä myös työnantajien tietoisuutta liikunnan merkityksestä työssä jaksamiseen.

– Välikyykkyhaaste muistuttaa työpäivien aikaisen liikkumisen tärkeydestä ja ylipäätään liikunnan merkityksestä työvointiin. Haastamme erityisesti Keski-Suomen liikejohtajia vauhdittamaan liiketoimintansa. Nyt saa luvan kanssa kyykyttää, lupaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Välikyykkyhaasteeseen voi osallistua jakamalla kyykkyvideoita, haastamalla mukaan muita yhteisöjä ja ottamalla käyttöön haastedian, jolla muistutetaan taukoliikunnan tarpeesta etenkin istumakokousten aikana. Myös maksuttoman Välikyykky-dian voi ladata käyttöönsä Keski-Suomi liikkuu -verkkosivulta.

Jopa 75 prosenttia keskisuomalaisista liikkuu liian vähän ja jopa 80 prosenttia on liikaa paikallaan päivittäin. Keski-Suomen maakunnan asukkaiden liian vähäiseen liikkumiseen, liialliseen paikallaanolon sekä eri ikäryhmien fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen vastataan yhteistyöllä tehtävällä, Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendalla. Agendaan ovat sitoutuneet muun muassa Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen yrittäjät.

Kuntoa, tasapainoa ja voimaa senioreille

Kokosimme Ikiliikkuja-viikon kunniaksi senioreille liikunnan ja hyvinvoinnin haastepaketin Vuosikellomme haasteista. Voit kevään mittaan ottaa yhden haasteen vastaan, tai sitten innostua läpikäymään useammankin.

Kohden kunnon liikkumista

Ensiksi laitamme arkisen kuntoliikkumisen määrät kuntoon. Tähän tarpeeseen suosittelemme Sauvakävelyhaastetta tai Miljoonan askeleen haastetta. Molemmissa on tavoitteena pyrkiä lisäämään arkista kävelyliikkumista. Sauvakävelyhaasteessa tavoitteena on 30 minuutin kävelylenkit viidesti viikossa ja Miljoonan askeleen haasteessa nostaa päivittäistä askelmäärää omaan lähtötilanteeseen verrattuna.

*Ainoa hyvä liikkumistuokio on toteutunut liikkumistuokio. Tästä syystä esimerkiksi Vuosikellomme haasteet voivat antaa lisäpontta lähteä liikkeelle.*

Tasapainoa ja voimaa elämään

Tasapainohaasteessa lähdetään harjoittamaan tasapainoa helposti kotosalla tehtävillä harjoitteilla. Tasapainon lisäksi jalkojen voima on merkittävässä roolissa liikkumisen mahdollistajana. Tästä syystä laitamme pakettiin mukaan vielä Porrashaasteen, jossa alaraajojen voimaa voi kehittää vaikka kotiportaissa. Portaissa paranee myös tasapainon hallinta ja kestävyyskunto. Kolme kärpästä yhdellä kertaa, vaikka kesä sekä kärpäset ovat vielä kaukana horisontissa.

Palautumista arkeen

Liikkumisen lisäämisen myötä haluamme panostaa myös palautumiseen ja rentoutumiseen. Otamme siis käyttöön Saunahaasteen ja Lukuhaasteen. Saunahaasteessa on tavoitteena kerätä saunomisen tuomia hyvinvointivaikutuksia lisäämällä viikottaisia saunomismääriä. Lukuhaasteessa tavoitteena on lukea seitsemän hyvää kirjaa kevään aikana.

Kohden lähiluontoa

Bonuksena kevään lähestyessä voi hyvinvointihaasteisiin liittää myös Lintubongaushaasteen, jonka voi kätevästi yhdistää edellä mainittuihin kävelyhaasteisiin. Eli kun lähdet ulkoilemaan, niin nappaa mukaan kiikarit tai kamera ja lintujen tunnistamista helpottavia puhelinsovelluksia ja suuntaan kohden lähiluontoa!

Soivien maisemien videot julkaistu

Soivat maisemat -projektin retkien yhteydessä kerättiin valokuva-, video- ja äänimateriaalia keskisuomalaisista luontokohteista. Retkistä, ja niiltä kerätyistä materiaaleista haltioituneet musiikin alan ammattilaiset tekivät äänimaisemia, joita yhdisteltiin retkien visuaaliseen satoon. Tuloksena syntyi useampi video, jotka on Soivat maisemat -näyttelyn kunniaksi nyt julkaistu. Näyttely aukeaa Jyväskylän pääkirjastolla tiistaina 5.3.

Videoita voi katsoa Meijän polun Youtube-kanavalta ja Soivien maisemien -sivuilta.

Soivat maisemat -projektin toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön Musiikin ja TKI:n tulosalueet. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto ja sen toteutukseen on osallistunut Meijän polun asiantuntijoita.

Työyhteisöliikunnan verkosto käynnistyy Keski-Suomessa

Keski-Suomen Liikunta ry käynnistää maaliskuun alussa Keski-Suomi Liikkuu 2030 -liikkumisagendaan liittyen Työyhteisöliikunnan verkoston. Lähtekää mukaan polulle kohden paremmin voivaa, luontopositiivisempaa Keski-Suomea ja työelämää!

Yksittäisten työntekijöiden ja koko työyhteisön voimavaroja, palautumista ja siten myös resilienssiä voidaan edistää muun muassa luontoliikkumisen avulla. Esimerkiksi luontotyöpäiviin voi sisällöiksi rakentaa työhyvinvointia ja ennakointia edistäviä sisältöjä. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa voidaan tukea itseohjautuvuutta, yhteisten päämäärien muodostamista ja kollektiivista älykkyyttä. Itse asiassa luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämien ja ottaminen käyttöön työyhteisön toiminnassa on juurikin uusien mahdollisuuksien näkemistä, mikä on yksi tärkeä lähtökohta (työyhteisön)uudistumiskyvyn edistämiselle.

Ennakointiin pystyvät organisaatiot pärjäävät paremmin muuttuvissa ja monitahoisissa tilanteissa kuten kriiseissä. Kehittämällä johtamista ja kulttuuria, ylläpitämällä verkostoja ja vuorovaikutussuhteita sekä vahvistamalla muutosvalmiutta – organisaation on mahdollista parantaa resilienssiään eli uudistumiskykyään. (Janhonen M., 2019)

Keski-Suomi Liikkeelle 2030 -työyhteisöliikunnan verkoston ensimmäinen tapaaminen toteutetaan lähitapaamisena perjantaina 8.3.2024 klo 13.00-15.00. Ilmoita työyhteisösi mukaan verkoston käynnistysprosessiin tästä linkistä.

LISAÄTIETOA
Jyrki Saarela
Työyhteisöliikunnan verkosto
jyrki.saarela(at)kesli.fi
p. 045 650 3771

Lähde: Janhonen, Minna 2019.Resilienssi auttaa organisaatioita selviämään kompleksisessa toimintaympäristössä. Teoksessa Mia Tammelin & Katri Otonkorpi-Lehtoranta (toim.) Työelämän tutkimuspäivät 2018. Kestävä tuottavuus ja inhimillinen työelämä. Tampere: Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus, Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 7/2019. s. 24-30.

Kategoria: Ajankohtaista