Kategoria: Ajankohtaista

Vuosikellon kesäosio avattu

Vuosikellon kesäosio avattu

Meijän polun liikunnan ja hyvinvoinnin Vuosikellon kesäosio on avautunut. Kesäosiossa päästään keräämään pyörällä kesäisiä kilometrejä eri puolilta Suomea. Tämän lisäksi nautimme suomalaisen vesiluonnon hyvinvointivaikutuksista jokainen omalla tyylillään ja uppoudumme kirjojen maailmaan rentoutumaan.

Vuosikello valmis!

Kesäosion avaamisen myötä Vuosikello on valmis ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää tekemistä löytyy ympäri vuoden. Vuosikellon yhtenä lähtöajatuksena olikin mahdollistaa liikkuminen kaikkina vuodenaikoina, sillä vuodenajoilla ja varsinkin niiden vaikutuksilla ihmisten liikkumisaktiivisuuteen ja sitä kautta sairauksien taustatekijöihin on näyttöä.

Vuosikellosta löytyy kolmetoista erilaista haastetta. Haasteissa on sekä fyysistä aktiivisuutta lisääviä aktiviteetteja, että myös lepoon ja palautumiseen liittyviä haasteita. Näin käyttäjä voi valita kulloisenkiin vuodenaikaan ja elämäntilanteeseensa sopivia haasteita.

Vuosikello koostuu kolmestatoista eri haasteesta, jotka on jaettu vuodenaikojen mukaan.

Vaikka Vuosikellon vuodenkierto on nyt valmis, sen kehitystyö taustalla jatkuu. Jatkossa Vuosikelloon on suunnitteilla muun muassa kansansairauksiin liittyvää ohjeistusta eri haasteiden sopivuudesta näiden ennaltaehkäisyyn ja hoidon tukemiseen.

Mutta ennen tuota nauttikaamme kesäajasta. Hyviä ideoita kesäpäivien viettoon voit löytää Vuosikellon kesäosiosta. Oletko esimerkiksi miettinyt, että jo pelkkä luonnon vesien äärellä oleskelu voi kohentaa hyvinvointiasi? Jos et, niin tutustu Vesistöhaasteeseen ja lähde nauttimaan lähialueesi vesistöjen tarjonnasta.

Hyvinvointia edistävää kesäaikaa kaikille!


Vuosikello löytyy osoitteesta www.meijanpolku.fi/vuosikello

Tasapainoharjoittelun sivusto iäkkäille

Tasapainoharjoittelun sivusto iäkkäille

Tasapainoharjoittelu on parasta kaatumisen ehkäisyä

Meijän polun sivustolle on koottu uusio osio iäkkäiden tasapainoharjoittelulle. Sivuilla ohjastetaan harjoitusten pariin kahden erilaisen testin kautta. Toinen testeistä on netissä täytettävä Kaatumisseulan kaatumisvaaran itsearviointi ja toinen on Meijän polun Vuosikellon Tasapainohaaste. Molemmat testit voi toteuttaa itsekseen kotosalla tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Testien tulosten perusteella ohjeistetaan juuri sinun tämän hetkiselle tasapainotasolle sopivia harjoitteita, joita löytyy niin mukana seurattavina videoina kuin tiedostomuotoisina ohjeina.

Tasot on jaettu niin, että ensimmäisellä tasolla harjoitellaan tuolia tukena ja apuna käyttäen. Kakkostasolla harjoitteita tehdään tuolin kanssa ja ilman ja kolmannella tasolla on jo hieman haastavampiakin harjoitteita. Harjoitteissa on mukana myös esimerkiksi lihasvoimaharjoitteita. Lihasvoiman kehittymisestä on myös hyötyä tasapainon ylläpidossa ja mahdollisten kaatumisten seurauksien lieventämisessä.

Tasapainon hallinnan merkitys kasvaa iän lisääntyessä. Tasapaino kehittyy harjoiteltaessa vielä myöhäiselläkin iällä. Tasapainon harjoittelu on helppoa ja ei vaadi välttämättä välineistöä. Suosittelemmekin tasapainoharjoittelun aloittamista, vaikka erityisiä ongelmia tasapainon ylläpitämisessä ei vielä olisikaan.

Iäkkäiden tasapainoharjoittelu -sivustolle pääsee tästä.

Sivuston Meijän polulle ovat koonneet Liisa Lumiaho, Kaisa Könönen ja Juho Jäppinen.


Aiemmin keväällä Meijän poluilla julkaistiin Lasten motoristen taitojen harjoittaminen -sivusto, josta löytyy vinkkejä lasten ja nuorten liikkumisen monipuolistamiseen.

Our Path

Our Path

Meijän polku, “Our Path”, is a 30-year initiative promoting community health and wellbeing. Advocating the wellbeing of the Central Finnish population is focused on four themes: physical activityrestnature and community. Our Path strives for a more healthy and prosperous Central Finland by encouriging people to exercise and gain strength in forests which are in close neighborhood of all inhabitants. Our slogan is move and enjoy yourself in Central Finland.

According to the latest (2018) WHO data life expectancy of Finnish males and females is 78.8 and 84.2 respectively, which gives Finland a world ranking of 21. Although not a poor placement, several challenges still exist. Beside the persistence of traditional cardiovascular risk factors (i.e. sedentary lifestyle, obesity and smoking) factors related to a person’s quality of life, such as unvoluntary loneliness and anxiety, are becoming more prominent. Relaxing and/or exercising regularly (daily or several times a week) in a nearby forest could have a profound effect on both the traditional risk factors and wellbeing. Also, visiting the five Central Finlands national parks and very silent nature reserves, is encouraged, serving a source of most autenthic nature experience. However, because of their more remote location (within a distance of 50 km of each home), they are not plausible for daily visits.

Meijän polku is based on voluntary involvement of the active members, including professionals from the fields of health care, physical education, educational establishments and national instutute of parks&wildlife, and supported by organizations like Central Finland Health and Wellbeing EcosystemKeHO, Central Finland Health Care District, Central Finland Sport Federation, Jyväskylä University of Applied Science and University of Jyväskylä, LIKES Research Centre for Physical Activity.

Meijan polku aims on a slow, but long-lasting out-door life oriented behavioral change in the population. Time span is 30 years, beginning from 2017. Operational goals vary with different population segments (active/sedentary, young/old, healthy/people with chronic illnesses) and ongoing trends of society.  From 2020 onwards the health related use of local nature locations and forests is promoted among local population under two concepts Keski-Suomen terveysmetsä (Central Finland Health Forestsand Meijän metsät (Our Forests). The first one is steered towards health care organisations, and the second is for the total population of Central Finland.

At the same time tools for both municabilities and individual citicens are developed to make physical active lifestyle and physical exams more accessible for all. In the backgroud, the impact of these initiatives is investigated by academic researches from the local universities and Finnish National Institute of Wellfare. Also, for self-acting individuals and groups, different kinds of activity challenges like stair climbing, nature walks, biking and sauna are presented in Meijän polku-website (www.meijanpolku.fi/vuosikello). These challenges have been tailored for all seasons, for all weather conditions and they are free-of charge.

”Männikkömetsät ja rantojen raidat… täällä on kaikki, mi kallista on”

”Männikkömetsät ja rantojen raidat… täällä on kaikki, mi kallista on”

Keski-Suomen luonto on poikkeuksellisen upea. Harvaan asuttua maaseutua, harjanteita ja tasamaata, suomaita ja metsämantuja. Maakunnassa on yli 3 700 järveä ja lukuisia pienvesialueita. Lisäksi meillä on vielä neljä vuodenaikaa, valoa ja pimeyttä. Maakunnan vahvuudet ja vetovoimatekijät perustuvat pitkälti luontoon, metsiin ja järviin.

…mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia.

JAMKin asiantuntijat yhdessä Metsähallituksen kanssa selvittävät LEKSA-hankkeen puitteissa keskisuomalaisen luonnon ekosysteemipalveluita; mitä ainutlaatuista luontomme tarjoaa, ja kuinka näitä elementtejä voidaan hyödyntää esimerkiksi biotalouden uusina vahvuuksina? Tietoja voidaan hyödyntää myös muun muassa maakuntaohjelman, hyvinvointitalouden ja matkailun kärkihankkeissa.

Luonnon kokonaisvaltaiset hyvinvointivaikutukset ovat jo monille tuttuja ja uutta tutkimustietoa kertyy tasaisesti. Kiteyttäen voidaan sanoa, että mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Tämän monimuotoisuuden tukemiseksi ympäristöministeriö on julkistanut juuri Kunta-Helmi -avustuksen, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja.

Mitä ainutlaatuisia luontokohteita teidän kunnassanne on, ja olisiko teillä tarvetta hoitotoimille?

Janne Laitinen
biologi, LEKSA-hanke janne.laitinen(a)jamk.fi
—-
LEKSA-hankkeen tuloksia esitellään laajemmin syksyllä 2020.


Metsien ekosysteemipalveluja ovat:

Tuotantopalvelut

  • Puutavara
  • Marjat, sienet, ja muut keräilytuotteet, riista
  • Puhdas vesi

Sääntelypalvelut

  • Ilmastomuutoksen torjunta, hiilen sidonta
  • Hengitettävä ilma
  • Tulvien, myrskytuhojen, eroosion ehkäisy
  • Maaperän tuottokyvyn ylläpito
  • Melun torjunta
  • Pölytyspalvelut, eliölajien kantojen säätely
  • Tautien ja tuholaisten torjunta

Kulttuuripalvelut

  • Maisema
  • Ulkoilu ja virkistys
  • Koulutus- ja kasvatusarvot
  • Metsien merkitys taiteessa, kulttuuriperintö

 Tukipalvelut  

  • Fotosynteesi
  • Ravinteiden, hiilen ja veden kierto

lähde: Metsähallitus https://www.metsa.fi/ekosysteemipalvelut

Liikkuako vai liikkuako, kas siinäpä vasta pulma!

Liikkuako vai liikkuako, kas siinäpä vasta pulma!

Koronavirus ja sen mukanaan tuoma sosiaalinen eristäytyminen on tuonut suomalaisille uudenlaisia haasteita. Monet ikäihmiset ja pitkäaikaissairauksista kärsivät ovat ohjeistuksen mukaan eristäytyneet, ja alkaneet välttelemään kontakteja toisten ihmisten kanssa. Tämä on jo johtanut tilanteeseen, jossa suuret määrät suomalaisia eivät ole juuri poistuneet kotoaan viimeiseen puoleentoista kuukauteen. Tämä taasen on johtanut vääjäämättä ihmisten liikunta- ja liikkumismäärien laskuun. Etätyöt ja -koulut ovat samalla tavalla vaikuttaneet myös koulu- ja työikäisiin perusterveisiin suomalaisiin.

Havahduin itse ilmiöön, kun osana Miljoonan askeleen kävelyhaastettamme olen seurannut askelmittarin kanssa omaa päivittäistä askeltamistani viimeisen seitsemän viikon ajan. Useampana päivänä on tullut ihan mielenkiinnosta katsottua aktiivisuusmittaria kotitoimistotyön ja etäkoulun pehtoorin toimessa, ja iltapäivällä kolmen aikoihin on askeleita kertynyt useampana päivänä alle 500. Onko viisisataa askelta sitten paljon vai vähän? On tunnistettavissa kaksi kävelemään pystyvää ihmisryhmää, joille viisisataa askelta on varteenotettava päivittäinen askelmäärä. Näitä ovat alle 1,5 vuotiaat sekä yli 105-vuotiaat.

Olenkohan liikkunut tarpeeksi päivän mittaan?

Tässä muutama hieman pilke silmäkulmassa annettu idea, millä tavalla voi pohtia omaa aktiivisuutta kotikaranteenissa.

  • Jos olet yövaatteissa vielä työpäivän päätteeksi iltapäivän lopulla, on todennäköistä, että askelmääräsi on hyvin pieni.
  • Jos oletkin pukeutunut, mutta et ole käynyt ulkona iltaan mennessä, askelmääräsi on todennäköisesti hyvin pieni
  • Jos et ole ravannut päivän aikana kolmatta sataa kertaa vessassa/keittiössä/olohuoneessa/eteisessä/jne askelmääräsi on todennäköisesti hyvin pieni
  • Jos lempituoliisi tai -sohvaasi on reilussa kuukaudessa muotoutunut kehosi muotoisia kulumia, niin suhteenne kaipaa hieman ilmaa, ja kehosi liikettä.

Kuinka paljon askelia olisi hyvä tulla päivän mittaan?

Nyt korona-aikana, kun useimmilla muut liikuntaharrastukset, kuten uimahallit, kuntosalit ja erilaiset ryhmätunnit ovat jääneet pois arjesta on kävelyn merkitys perusaktiivisuuden ylläpidossa entisestään kasvanut. Normaaliaikoina keskivertosuomalainen kävelee vuorokaudessa noin 5000-8000 askeleen verran. Tämä vastaa noin 3,5–6 kilometrin käveltyä matkaa. Korona-aikana päivittäinen askelmäärä saattaa suurella osalla suomalaisista jäädä alle puoleen tuosta, ja osalla vieläkin vähäisemmäksi. Päivittäisen askelmäärän olisi hyvä perusterveellä aikuisella olla kuitenkin 10 000 askeleen luokkaa, mutta vähintään 7500, jotta peruskunto ja -terveys säilyisivät hyvällä tasolla.

Korona-eristyksen jatkuessa näillä näkymin eri asteisena mahdollisesti aina toimivan rokotteen löytymiseen saakka, saattaa monilla suomalaisilla olla edessään vielä useampien kuukausien, jopa vuodenkin, mittainen sosiaalisen eristäytymisen ajanjakso. Mitäpäs sitten, suomalaisethan viihtyvät omissa oloissaan! Kyllä näinkin, mutta karanteeni on leikannut ihmisiltä päivittäistä aktiivisuutta ylläpitävät matkat, kuten työmatkat ja iäkkäämmältä väeltä kauppareissut ja viikottaiset harrastusreissut. Vaikka nämä tavalliset arkiaskareet eivät itsellään pysty välttämättä takaamaan toivottua liikkumismäärää, niistä kertyy kuitenkin viikkotasolla tuhansia lisäaskeleita arkeen, jotka jäävät nyt ottamatta. Tämä tulee näkymään fyysisessä kunnossa ja toimintakyvyssä eristyksen pitkittyessä. Eristys tulee vaikuttamaan liikkumisen vähentymisestä johtuen myös kansansairauksien taustasyiden, kuten kehon painon, verenpaineen ja kolesterolin nousemisena sekä veren sokeritasojen heikentymisenä.

Liikkeelle lähtemällä saa lisää askelia

Lisäaskelien kerääminen on tosiaan näin helppoa – niitä saa lisää lähtemällä liikkeelle. Ulko-ovesta ulos astuminen lisää askeleita jo roimasti. Varsinkin, jos ei käänny heti takaisin. Ja mitä kauemmas kotiovelta askeltaa, sitä enemmän askeleita kertyy. Ulkonaliikkuminen on turvallista, kunhan välttelee isompia ihmisjoukkoja, eikä jää suustaan kiinni (varsinkin kirjaimellisesti) pitkiksi ajoiksi toisten kanssa. Etsi siis kävelypaikkoja, joissa kanssaeläjiä ei ole ruuhkaksi asti. Lähimetsien polut voivat olla yksi käymisen arvoinen paikka. Samoin reitit, joilla on tilaa kävellä. Poluilla kävellen saa myös tärkeääkin tärkeämpi tasapainotaito harjoitusta, jollaista ei kotiparketteja tallatessa saa. Tällä tasapainotaidon ylläpidolla on erityistä merkitystä, jos eristäytymiskehotukset jatkuvat pitkälle ensi syksyyn.

Keväiset pihatyöt ovat erinomainen keino saada ulkoilmaa ja lisätä monipuolista liikuntaa arkeen. Jo pelkästään luonnon seuraaminen pihalla tuo vaihtelua päivään.

Jos koet turvalliseksi kävellä vain esimerkiksi kotitalon ympäri, niin pyri tällöin lisäämään kierroksia päivien ja viikkojen mittaan. Näin kuntosi paranee hiljalleen, ja huomaat jaksavasi yhä enemmän. Pihakävelyyn vaihtelua sekä tasapainoelementtejä saa vaihtelemalla kävelynopeutta; voit välillä edetä kilpikonnan tahtiin ja välillä mennä vauhdikkaasti kuin rusakko. Pihalla voi käydä myös vain istuskelemassa ja seuraamassa kevään ja kesän merkkejä. Puutarhan hoidolla saa pihan ohella kohennettua myös elämänlaatua.

Saunomista, portaita, olohuonejumppaa ja pidempää unta

Kävelyn ohella kotona voi usealla muullakin tavalla kohentaa omaa oloa ja ylläpitää terveyttään. Alle on kerätty Vuosikellomme haasteita sellaisia, joita voi tehdä kotona. Mukaan on linkattu myös muutama Meijän polun blogi, joista löytyy ideoita liikkumiseen niin ikäihmisille kuin lapsiperheillekin.

  • Saunan tiedetään laskevan verenpainetta ja rentouttavan yleisesti. Saunahaasteessamme näitä terveysvaikutuksia lähdetään keräämään tietoisesti.
  • Portaissa pääsee harjoittamaan tehokkaasti jalkavoimia. Samalla petraantuu kunto ja tasapainokin saa harjoitusta. Porrashaasteessamme voi lähteä kipuamaan Kiiskilänmäelle ja sitten Haltille.
  • Tasapainoa voi kotona harjoitella helposti Tasapainohaasteen kera.
  • Muutamalla helpolla perusliikeellä voi harjoitella myös luuliikuntaa kotosalla ja samalla vahvistaa koko kehon lihaksistoa
  • Unihaasteessamme voit pyrkiä aikaistamaan nukkumaanmenoaikaasi ja näin pidentää nukuttua yöunta. Tälläkin on useita terveyshyötyjä.
  • Aktiivisuusvinkkejä ikäihmisten koronakaranteeniin löytyy täältä.
  • Luontoliikuntapaikkavinkkejä löytyy täältä.
  • Lasten motoristen taitojen harjoittelusta löytyy tietoa täältä.

Otsikon pulma ei siis oikeastaan ollutkaan pulma, vaan molemmat vaihtoehdot paljastuivat oikeaksi vaihtoehdoksi. Liikkumisen lisääminen ja ulkoilu kannattaa siis aloittaa jo tänään.

Vanha sanonta toteaa että “omena päivässä pitää lääkärin loitolla.” Nyt karanteeniaikana siihen voi lisätä “jos ennen syömistä käyt sen kanssa muutaman tuhannen askeleen lenkillä!”

Juho Jäppinen
Fysioterapiaopiskelija
Meijän polku

Aktiivisuusvinkkejä ikäihmisten koronakaranteeniin

Aktiivisuusvinkkejä ikäihmisten koronakaranteeniin

Koronavirus-pandemian seurauksena viranomaiset ovat asettaneet rajoituksia ja lausuneet kehotuksia, jotka vaikuttavat erityisesti ikäihmisiin. Kauppareissuja on vältettävä, harrastukset on peruttu ja ystävien ja perheen tapaaminen kielletty. Tämä voi johtaa notkahdukseen ikäihmisten arkiaktiivisuudessa. Sen lisäksi, että yli 70-vuotiaat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään, he kuuluvat myös toimintakyvyn heikkenemisen riskiryhmään. Nyt koronakaranteenin aikana pitäisikin kiinnittää erityistä huomioita riittävään aktiivisuuteen, jotta toimintakyky ja arjen mielekkyys pysyisivät yllä.

Fyysinen toimintakyky, eli se miten kehomme pystyy vastaamaan arjen tärkeimpiin toimintoihin, alkaa heiketä kiihtyvällä tahdilla 70 ikävuoden jälkeen. Erot toimintakyvyn heikkenemisvauhdissa ja -määrässä ovat yksilöllisiä, mutta tiedetään, että heikkenemistä kiihdyttää entisestään liikkumisen puute. Kun huomioidaan se, että ikäihmisten päivittäinen ulkona liikkuminen koostuu pääosin kauppareissuista, ystävien tapaamisesta tai erilaisiin tapahtumiin kulkemisista, on selvää, että karanteenin aikana liikkuminen voi helposti jäädä hyvinkin vähäiseksi.

Kevät tarjoaa paljon katseltavaa ja seurattavaa niin kaupunkiympäristössä kuin metsissäkin. Kuva Jyväskylän yliopisto.

Kevätsäässä ulkoilua ei ole onneksi kielletty, joten kävelylenkkejä saa ja kannattaa edelleen tehdä. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi ulkona liikkuminen pitää myös mielen virkeänä. Ulkoilupaikkoina tulisi suosia kuitenkin sellaisia, joissa mahtuu kulkemaan rauhassa – muiden seuraa on siis hyvä välttää myös ulkoilmassa. Suomi tuhansien järvien ja metsien maana tarjoaa useita turvallisia ulkoilumahdollisuuksia ja kevät etenee koronavirus-pandemiasta huolimatta. Kävisitkö jo tänään katsomassa, miten luonto on herännyt kevääseen läheisessä metsässä, puistossa tai joen tai järven rannalla? Tai osallistuisitko vaikka lintubongaushaasteeseen? Jos luontoon lähteminen tuntuu haastavalta, voi pyrkiä ulkoilemaan kodin lähimaastossa. Tutkimusten mukaan jo korttelinkin kiertäminen lisää päivittäistä aktiivisuutta ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä. Jyväskylästä löytyy myös useita penkillisiä kävelyreittejä ikäihmisille, jotka haluavat levähtää kävelylenkkien lomassa.

Poikkeusajat vaativat ihmisiltä erityistä sinnikkyyttä ja mielen joustavuutta. Koronakaranteenissa pitää siis käyttää mielikuvitusta ja ammentaa suomalaisesta sisusta. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa sitä, että pysyy päättäväisenä itselle tärkeimpien harrastusten suhteen. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi ohjatut jumpat ja kahvihetket läheisien kanssa tietokoneen tai puhelimen välityksellä – kaikesta ei siis tarvitse luopua! Ikäihmisille suunnattuja valmiita voima- ja tasapainoharjoittelu jumppavideoita löytyy Voimaa Vanhuuteen -sivuilta. Lisäksi ikäihmisille soveltuvia jumppavideoita löytyy Jyväskylän kaupungin Youtube-kanavalta tai suorana YLE Jumppahetkiä TV2:lla arkiaamuisin klo 8.50 ja uusintana samana iltapäivänä klo 15.50.

Koti mahdollistaa monenlaiset harrastukset. Nyt olisi aikaa aloittaa myös jokin aivan uusi harrastus. Kuvat AdobeStock ja Freepik.

Sen lisäksi että keksii uusia tapoja tehdä tuttuja juttuja, on myös hyvä pohtia, olisiko nyt mahdollisuus alkaa harrastaa jotain ihan uutta. Tällainen mielen joustavuus viittaa siihen, että osaa luopua tällä hetkellä mahdottomista harrastuksista ja tavoitteista, ja keksiä niiden tilalle jotain uutta ja mielekästä, jota on vielä mahdollisuus toteuttaa. Lisääntynyt kotona oleilu on mitä mainiointa aikaa esimerkiksi opetella uusia reseptejä tai käsityötaitoja, laittaa kotia ja pihaa kesäkuntoon tai lukea kirjoja. Vaikka liikunta onkin hyväksi, aktiivisuus voi olla paljon muutakin kuin hikijumppaa. Kotivoimistelun lisäksi voi helposti harrastaa aivojumppaa! Oletko jo kokeillut harjata hampaat “väärällä” kädellä, piirtää karttoja ulkomuistista tai muistella lempilaulujen sanoja?


Heidi Skantz ja Sini Siltanen
Tohtorikoulutettavat
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus

Artikkelin otsikkokuva Petteri Kivimäki.

Keski-Suomen Reitistöviikko ylistää luontoliikkumisen iloa!

Keski-Suomen Reitistöviikko ylistää luontoliikkumisen iloa!

Luontoliikunnan arvostus ja huomio on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti nyt, kun suomalaiset ovat estyneet kokoontumasta tuttuihin sisäliikuntapaikkoihinsa. Suomalaiset ovat rynnänneet luontopoluille, kansallispuistoihin sekä lähiretkeily- ja luontokohteisiin. Esimerkiksi keskisuomalaiset ovat kahden kuluneen kuukauden aikana lisänneet Googlen seurannan mukaan luontokohteissa liikkumistaan yli 60 prosentilla. Meillä ihmisillä on luonnostaan elävä kaipuu luontoon, mutta tarvitsemme aina välillä hiukan muistutuksia siitä, kuinka tärkeää luonto meille todellisuudessa on.

Luonnossa on tilaa kaikille ja valitsemalla kohteensa lähiluontoalueilta tai vaihtoehtoisesti harvemmin käytössä olevista luontokohteista, välttyy tässä ajassa epätoivotuilta ihmiskontakteilta. Samalla saa hyödynnettyä kattavia luonnon hyvinvointivaikutuksia sekä samalla myös liikkumisen mukanaan tuomaa fyysistä aktiivisuutta.

Meijän polku sekä KesLi ovat juuri julkistaneet tulevalle syyskuulle Keski-Suomen Reitistöviikon, jonka ajatuksena on aktivoida entisestään ihmisiä luontoliikunnan äärelle, mutta myös nostaa erilaisten reitistöjen mahdollisuuksia enemmän esille. Mukaan viikolle ovat jo ilmoittautuneet useat merkittävät keskisuomalaiset fyysisen aktiivisuuden edistämiseen, luonto-arvojen esilletuomiseen sekä yleisellä tasolla keskisuomalaisten hyvinvointia edistämään sitoutuneet tahot. 

Kutsummekin nyt kaikki muutkin luontoliikkumisesta nauttivat tai siihen ehkä uuden suhteen nyt kevään aikana luoneet yhteisöt, kunnat, liikuntaseurat, yritykset kuin yksittäiset keskisuomalaisetkin juhlimaan luonnossa liikkumisen ilosanomaa sekä edistämään paikallisia reitistöjä! Syksyllä pääsemme toivottavasti nauttimaan reitistöistä jo muidenkin seurassa, sillä mikä onkaan hienompaa kuin nauttia samanhenkisten ihmisten seurasta luonnossa. Järjestä yhteisösi kanssa siis retki, patikka, jotos, lenkki, polkujuoksu, maastopyöräilylenkki, melontaretki tai mikä tahansa muu luontoelämys tai -tapahtuma ja kutsu muitakin mukaan! 

Erityistä huomiota Keski-Suomen reitistöviikolla haluamme kiinnittää mahdollisuuksiin yhdistää kestävää liikkumista ja luontoliikuntaa. Vinkkaa meille siis myös  mahdollisuuksista saapua tapahtumaanne esim. julkisilla kulkuvälineillä, kimppakyydeillä, polkupyörillä tai muuten kestävän liikkumisen periaatteita hyödyntäen. 

Tehdään yhdessä Keski-Suomen Reitistöviikosta ylistys upeille luontoliikuntareiteillemme ja niiden monille mahdollisuuksille! Ja tehdään luontoliikkumisesta jotain, mistä Keski-Suomi tunnetaan niin meillä kuin muuallakin!

Jyrki Saarela
Keski-Suomen Liikunta ry.

Suomalaiset löysivät jälleen metsät ja ulkoiluharrastuksen

Suomalaiset löysivät jälleen metsät ja ulkoiluharrastuksen

Viime aikojen uutisoinnit ovat monella tapaa poikkeuksellisia. YLE uutisoi 26.3., että suosituilla retkikohteilla tulee olemaan viikonloppuna ruuhkaa ja apuun olisi hälytettävä ihan poliiseja. Keski-Suomen maapinta-alasta metsää on liki 85%, joten ulkoilumahdollisuuksia ja vaihtoehtoja retkeilyyn riittää, kunhan muistaa jokamiehenoikeudet.

Luonto mahdollistaa meille ihmisille monenlaisia ”palveluita”, usein puhutaankin luonnon ekosysteemipalveluista. Luontoperustaisilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon mahdollistamia ratkaisumalleja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Luonnossa liikkuminen on ilmaista ja vaivatonta, lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä, mutta puolet suomalaisista asuu vain alle 200 metrin päässä metsästä. Aina ei ole tarve lähteä lähimetsää pidemmälle ja omasta kunnastakin löytyy varmasti kätkettyjä helmiä. Lähikohteisiin voi päästä jopa kävellen tai pyörällä, eikä tarvitse huolehtia pysäköinnistä.

Mistä sitten löytää tietoa näistä lähikohteista ja mitä siellä voi tehdä? Tietoa löytyy paljon, mutta tieto on valitettavan hajallaan, sitä pitää osata etsiä oikeilla hakusanoilla ja käyttää omaa harkintaa. Merkityt polut ja hoidetut taukopaikat ovat hyviä kohteita aloittaa retkeily. Suositut retkeilykohteet varmasti ovat näinä aikoina ruuhkaisia ja erityisesti paikoitus tuottaa hankaluuksia. Kannattaa perehtyä kohteeseen ennakkoon karttojen kautta, jotta löytää vaihtoehtoisia paikotusalueita ja muistaa kunnioittaa paikallisten asukkaiden elämää. Pikkuteillä liikkuu keväisin traktoreita sekä metsäkoneita ja perheautoilla liikkuessa on muistettava myös kelirikko (teiden kunto). Hyviä kohteita ovat mm. Korpilahden Vaarunvuoret ja Äänekosken Kapeenkosken alue, asvalttitie perille asti ja paikoitusalueelle mahtuu useita autoja. Metsässä on vielä tähän vuodenaikaan useimmiten lunta ja polut paikoitellen hyvin jäisiä, mutta niin kuin aina, kulkija sopeuttaa askeleet olosuhteiden mukaisesti.

Keskisuomalaiset metsät tarjoavat mitä upeampia yksityiskohtia vierailleen. Kuvat Janne Laitinen.

Kokeneemmat luonnossa liikkujat voivat laajentaa reviiriään ns. hajakohteille, joissa ei useinkaan ole muita ihmisiä ja retkeilyä tukevat rakenteet puuttuvat. Vähän seikkailuhenkeä! Paikotus on harkittava tarkkaan, ja usein on etsittävä kartalta metsäautoteiden kääntöpaikkoja tai muita levikkeitä. Natura-alueet ovat luonnonsuojelualueita, joilla saa liikkua, mutta luontoa kunnioittaen. Natura-alueiden suojelu perustuu lainsäädäntöön, hallinnollisiin määräyksiin tai vapaaehtoisiin sopimuksiin. Näissä kohteissa liikuttaessa on oltava jo ymmärrystä kartoista ja laajemmin luonnossa liikkumisesta, polkuja risteilee ja opasteita ei ole. Eikä liioin tulentekopaikkoja ja huusseja. Mutta luonto on aitoa, metsä on metsää, ja voi saada käsityksen siitä, mitä luonnon monimuotoisuus oikein on. Kävijälle nämä kohteet usein tarkoittavat vaikeakulkuista maastoa, tiheikköjä, kaatuneita lahopuita, jylhiä kallioita ja märkiä rämeitä. Mutta vaivannäkö palkitsee myös; on hiljaisuutta, tai siis luonnon ääniä, tuoksuja (ei aina niin miellyttäviä), eri sävyisiä värejä ja kulkijalle aiemmin tuntemattomia lajeja. Itse olen talven aikana huomannut LEKSA-hankkeen työmatkoilla sammalien ja jäkälälajien valtavan kirjon. Kotona riittää sitten tekemistä, kun tunnistaa uusia lajeja valokuvista.

Kaupungistumisen myötä ihmisten omakohtaiset luontokokemukset voivat jäädä satunnaisiksi ja pintapuolisiksi. Lähimetsästä on hyvä aloittaa.


Retkikohteiden etsintään:


Janne Laitinen
Biologi ja Meijän polun luontoaktiivi, joka toimii tällä hetkellä luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa (LEKSA) hankkeessa.


Lasten motoriset taidot – uusi osio Meijän polulle!

Lasten motoriset taidot – uusi osio Meijän polulle!

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi Suomen koulut suljettiin maaliskuun puolivälissä, ja lapset ja nuoret siirtyivät etä- ja kotiopetukseen toistaiseksi. Tähän uudenlaiseen tilanteeseen reagointina Meijän polun internetsivuille on nyt koottu tietopaketti lasten motoristen taitojen harjoittamisesta. Sivuston on koonnut Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistö.

Sivustolla kerrotaan erilaisten motoristen taitojen harjoittamisesta, ja annetaan vinkkejä, kuinka näitä tärkeitä taitoja voi harjoitella helposti arjessa sekä kotona, että kodin lähiympäristössä ja -luonnossa.

Lisäksi sivustolle on koottu linkkejä erilaisille aiheeseen vihkiytyneille sivuistoille ja harjoiteoppaisiin.

Sivuston tarkoituksena on antaa vinkkejä sekä vanhemmille, että myös etäopetusta järjestäville opettajille siitä kuinka lasten motorista oppimista voi tukea hyvin monin erilaisin keinoin. Parhaimmillaan motoristen taitojen oppiminen on kuin leikkiä konsanaan. Ja kuten Donna sivuilla toteaa, leikki onkin yksi parhaista tavoista oppia uusia taitoja.

Tervetuloa lasten motoristen taitojen maailmaan! Ja vaikka ei ole edes joulu, niin aikuinenkin voi innostua taas kuin lapsi leikkimään. Se olisi jopa toivottavaa.

Sivusto löytyy osoitteesta: www.meijanpolku.fi/lasten-motoristen-taitojen-harjoittaminen/

Perheet liikkeelle – miljoonan askeleen kävelyhaaste

Perheet liikkeelle – miljoonan askeleen kävelyhaaste

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi Suomen koulut ja suurin osa lasten ja nuorten harrastuksista on suljettu kuukaudeksi 18.3. alkaen. Tästä johtuen on odotettavissa, että lasten ja nuorten liikunta tulee vähenemään jopa merkittävästi.

9.3. Meijän polku käynnisti Miljoonan askeleen kävelyhaasteen, jonka pohjalta nyt koulujen sulkeutuessa julkaisemme myös perheille kohdennetun Miljoonan askeleen perhehaasteen. Perhehaasteessa askelia voidaan kerätä yhdessä ja pyrkiä saamaan huikea tavoite täyteen kuukauden kuluessa.

Yhdessä perheen voimin toteutettu tavoitteellinen haaste tuo myös rytmiä päiviin ja ennen kaikkea sitä tärkeää luontoliikuntaa. Jos siis mahdollista, valitkaa kävelyreittejä ja retkiä niin, että pääsette välillä myös luonnon helmaan.