Kategoria: Kuntien liikuntamahdollisuudet

Luontopysäkkien iso kartta julkistettu

Luontopysäkkien iso kartta julkistettu

Luontopysäkki-konseptin Jyväskylän lähialueen kattava kartta julkistettiin Keski-Suomen reitistöviikon yhteydessä. Kartan ideana on toimia alueen asukkaille innokkeena luontoretkien ja luonnossa liikkumisen lisäämiseen, mutta esitellä myös kaupungissa vierailijoille helpot ja toimivat yhteydet luontoaarteidemme äärelle.

Karttaan on merkitty Jyväskylän pääreittien linjat sekä näiden lähellä olevat luontokohteet. Lisäksi luontokohteisiin on lisätty muut alueen lähellä kulkevat linjat numeroina.

– Lähtökohtanamme on ollut tuoda esille luontoliikkumisen upeat mahdollisuudet jyväskyläläisille sekä laajemmin myös muille alueella liikkuville. Luontokohteiden yhdistäminen paikallisliikenteen Linkkiverkostoon tarjoaa käytännössä kaikille kaupunkilaisille nopean ja helpon yhteyden mitä moninaisimpiin luontokohteisiin, toteaa kartan visuaalisesta toteutuksesta vastannut Meijän polun Juho Jäppinen. – Esimerkiksi keskustasta lähdettäessä meillä on 15–20 minuutin linkkimatkan päässä puolenkymmentä laajaa luontoaluetta kunto- ja luontopolkuineen sekä muine polkuverkostoineen. Useimmista näistä kohteista pääsee myös pidemmille, esimerkiksi päivän mittaisille, patikointiretkille. Ja monessa luontokohteessa löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja, sekä uimarantoja. Tämän lisäksi on pienempiä kohteita, kuten esimerkiksi yksittäisiä luontopolkukohteita, kuten Tourujoen laakso. Missä muualla maailmalla on tarjolla tällaisia mahdollisuuksia tällaisilla yhteyksillä?

Linkin päälinjat kokoavan kartan lisäksi Luontopysäkit-sivuilla löytyy joidenkin pääreittien Luontopysäkit pysäkkiohjeineen.

– Luontopysäkit on konseptina kiinnostanut kovasti, ja ideaa on käyty esittelemässä useammillakin foorumeilla, viimeksi Jyrki Saarelan toimesta Kestävät kaupungit -kokonaisuudessa. – On todella hienoa, että tällaiset tulevaisuuden kaupunkeja ja luonnossa liikkumista yhdistävät ideat herättävät kiinnostusta ja poikivat omanlaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea ja laajemminkin maailmalla, toteaa Jäppinen.

Struven ketju

Struven ketju

Struven ketjun mittauspisteet – tieteellisiä näköalapaikkoja luontoretkeilijöille

Tiesitkö, että Keski-Suomessa voi tutustua Suomen seitsemästä UNESCOn maailmanperintökohteesta kahteen? Petäjäveden vanha kirkko tulee näistä varmasti monelle ensimmäisenä mieleen ja se on myös retkeilyreitin varrella, kulkeehan aivan kirkon vieritse Wanhan Witosen melontareitti Petäjävedeltä Jämsään.  Se toinen UNESCO-kohteemme eli Struven kolmiomittausketjuun kuuluva Puolakan Oravivuoren mittauspiste on erinomainen luontoretkikohde, sillä Oravivuoren huikeista, näkötornista avautuvista maisemista nauttiminen edellyttää pientä patikointia joko läheiseltä parkkipaikalta tai Päijänteen rannasta.

Talvimaisema Oravinvuoren päältä. Kuvat Upe Nykänen.

Näköyhteyttä mittauspisteeltä toiselle edellyttänyt Struven kolmiomittausketju merkittiin vuosina 1816-1855 ja sen avulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa. Koko mittauspisteiden ketju yltää Mustalta mereltä Jäämerelle saakka. Struven ketjusta on Suomessa suojeltu yhteensä kuusi mittauspistettä, eli Oravivuoren pisteen lisäksi Mustaviirin piste (Itäisen Suomenlahden kansallispuisto), Porlammin piste (Lapinjärvi), Alatornion kirkon piste (Tornio), Aavasaksan piste (Ylitornio) sekä Stuorrahanoaivi (Enontekiö). Kaiken kaikkiaan näitä Struven ketjun pisteitä on Suomen alueella yli 80 kappaletta.

Struven ketju Keski-Suomessa

Keski-Suomen alueella sijaitsee yhteensä 12 Struven kolmiomittausketjuun kuulunutta mittauspistettä. Oravivuoren lisäksi muutama muukin niistä soveltuu edelleen hyvin retkikohteeksi. Kaikissa ei pääse enää tarkastelemaan halkaisijaltaan noin euron kolikon kokoista alkuperäistä mittauspisteen reikää kivessä tai kalliossa, tai voi nauttia avarista maisemista, mutta mittauspisteissä voi vähintään kokea olevansa erityisessä paikassa Struve-ketjun historian äärellä.

Entisen kolmiomittaustornin ja Struven mittauspisteen paikka Naakelinmäellä Äänekoskella.

Struven ketjun maisemakohteisiin kannattaa ottaa kiikari matkaan, sillä hyvällä säällä voi onnistua näkemään jopa mittauspisteeltä toiseen. Oravivuorella sijaitsevaan Struven ketjun pisteeseen voi tutustua myös esimerkiksi CityNomadi-sovelluksen avulla hyvin jo etukäteen.

Retkikohteiksi näistä Struve-pisteistä sopivat Keski-Suomessa Oravivuoren lisäksi hyvin myös seuraavat:

  • Tammimäen näkötorni Joutsassa. Hyvällä säällä sieltä voi nähdä jopa Laajavuoreen saakka.

  • Laajavuori, Jyväskylä. Hyppyrimäen vieressä ollut mittauspiste on jäänyt täyttömaan alle, mutta maisemat Laajavuoren laelta ja mäkitornilta ovat huikaisevat.
  • Roninmäki, Jyväskylä. Mittauspisteen merkinnät löytyvät helposti lenkkipolun varrella olevalta kalliolta. Mittauspiste on metsän keskellä eikä sieltä avaudu maisemia.
  • Multamäki, Laukaa. Multamäen laelle johtaa luontopolku ja Struven mittauspiste on kodan alla. Kodalta avautuu järvimaisema, mutta korkeiksi kasvaneet puut estävät näkyvyyden Laajavuoreen saakka.
  • Petäjäveden ja Oravivuoren Unesco-kohteiden välin voi hyvin taittaa auton lisäksi myös polkupyörällä. Retkipyöräilijä voisi tehdä pidemmänkin Struven ketju-fillariretken edellä mainitut kohteet yhdistämällä. Struven merkeissä voi siis hyvin retkeillä ja matkailla Oravivuoren lisäksi muuallakin lähiseudulla!

    Upe Nykänen
    Retkeilijä, luontomatkailun kehittäjä, asiantuntija
    Liikkuu luonnossa @jalkaisin -tunnisteella (Instagram, Facebook)
    JAMK

    Lähiretkien Kinkomaa

    Lähiretkien Kinkomaa

    Retkeily ja luonnossa vietetty aika on tunnetusti puoli ruokaa ja henkilökohtaisen luontosuhteen vaaliminen on nykyajan hektisen arjen lomassa erityisen tärkeää. Etätyöaikana onkin tullut noudatettua jo lapsena matkaan saatua elämänohjetta: menkää metsään. Sinne metsään olemmekin nyt menneet kenties enemmän kuin koskaan, kun etätyön ja kotiarjen hiljalleen hämärtyvää rajalinjaa on pyritty vahvistamaan viettämällä vapaa-aikaa aiempaa korostuneemmin lähimetsien rauhassa.

    Raudanriutan kallioleikkauksen päältä voi ihastella korpin lentoa tai alapuolisen metsikön latvustoa.

    Metsän hiljaisuudessa varttuneen mieli palaa mielellään kuusen katveeseen ja petäjän huminaan, mihin myös omaa jälkikasvua on tuntunut luontevalta totuttaa. Pienten lasten kanssa retkipaikat on tullut luontevasti etsittyä lähimaastoista ja ajan mittaan tästä teemasta on muodostunut varsin arkinen tapa. Vaikka retkipaikan eteen voi toisinaan jo taittaa vähän enemmänkin matkaa, ovat lähimetsät ja -alueet niitä paikkoja, joissa eniten edelleen liikutaan.

    Lähiretkeilyn ja -metsäkävelyiden suurin valtti on vaivattomuus – välimatkat ovat lyhyitä

    Parhaassa tapauksessa luontoon pääsee suoraan omalta kotiovelta. Metsästä haetaan yhdessä olon ohella rauhaa ja tilaa hengittää, mikä nostaa lähiympäristön tuntemuksen kultaakin arvokkaammaksi voimavaraksi. Lähiretkien ideana ei välttämättä ole tarjota pitkiä patikkareittejä, loppumatonta metsätaivalta tai neitseellisen aarniometsän rauhaa. Niiden suola löytyy arkisesta helppoudesta ja hyvästä saavutettavuudesta, mutkattomasta yhdessä tekemisen ja olemisen riemusta.

    Kotikylämme, Muuramen Kinkomaa, tarjoaa oivalliset puitteet perheystävälliseen luontoseikkailuun. Kolmen kilometrin säteellä kotiovesta löytyy useita korkeuksiin kohoavia kallioharjanteita, vehreitä lehtonotkoja, iäkkäitä kuusikoita, lukemattomia neulasuria ja pieni pätkä suomaisemaa halkovaa pitkospuupolkuakin. Nämä puitteet olivat yksi painava syy tänne asettumisellemmekin.

    Alue nähtävyyksineen on tullut vuosien mittaan tutuksi paitsi perheretkien, myös polkujuoksu- ja pyörälenkkien sekä syksyisten marja- ja sienireissujen muodossa – eri harrasteet toisiaan sulavasti tukien. Tuttuuden tunteesta huolimatta jokainen metsäkäynti tarjoaa aina jotain uutta ihmeteltävää, mikä tarjoaa samalla myös uusia näkökulmia oman asuinalueen hahmottamiseen. Lähimetsien koluamisen lomassa onkin ollut hauska huomata, kuinka tunneside omaa asuinympäristöä kohtaan on siinä sivussa entisestään vahvistunut.

    Raudanriutan alueella on upeita kalliomuodostelmia lipoista luoliin ja rakohalkeamiin.

    Ensimmäisenä on tietenkin kartoitettu korkeimmat kukkulat ja kartasta poimitut kallioleikkaukset. Näistä etenkin pitkä ja jyrkkäreunainen Raudanriutta kiehtoo kerta toisensa jälkeen. Korkeiksi kohoavat kallioseinämät kätkevät varjoihinsa useammankin eri kokoisen luolan ja jyhkeän kalliolipan, mutta katse kiertelee myös kelopuiden rivistöissä ja riutan alle kasaantuneiden siirtolohkareiden meressä. Ihmiskäden jälki näkyy selkeänä mutkana kalliolinjassa vanhan kivilouhoksen kohdalla.

    Louhosta vastapäätä kohoa korkeampi Paasivuori, jonka melko avoin laki mahdollistaa esteettömät näkymät myös Raudanriutan suuntaan ja ylikin. Louhosta hallitsevampi maisema avautuu kuitenkin etelään Raudanlahdelle ja tuo näky saakin käden hamuilemaan termospulloa retkirepun sopukoista. Kirkkaalla säällä voi kiikareilla nähdä aina Luhangan tuulivoimaloille saakka.

    Jylhintä kauneutta etsivän kannattaa kuitenkin suunnata askeleensa hieman idempään, Kinkovuoren jyrkänteen yläreunaa myötäilevän metsäpolun varrelle. Jäkäläpeitteisellä kalliolla verkkaisesti kasvuaan jatkavien mäntypuiden välistä avautuvat näkymät Päijänteelle ovat jo oma lukunsa, mutta kunnioitusta herättää myös petollisen jyrkästi alas kaartuva vuorenrinne, jonka korkeuserot pääsevät oikeuksiinsa pohjoispään näköalapaikalla. ”Kinkomaan Kolilta” voi kesäiltana tähyillä edessä hiljenevää järvimaisemaa ja sopivasti kohdasta katsoen voi nähdä puiden välistä myös oman kodin katon.

    Kinkomaan Koli, eli Kinkovuori, kohoaa selvästi ympäröivää metsää ja järvimaisemaa korkeammalle.

    Metsän rauhaan pääsee parhaiten Kinkoriutan eteläpään kuusikossa tai Partastenmäen takaisen lähteikön iäkkäässä purometsiköissä. Muuramen suunnassa kohoava Paavalinvuori tarjoaa upean Säynätsaloon avautuvan näköalapaikan ja Raudanjärven laavulla voi käydä aistimassa erämaajärven tunnelmaa pienoiskoossa.

    Päijännettä reunustava Kinkoriutta on suosittu ulkoilu- ja lenkkeilyalue, jota halkova polkuverkosto tarjoilee eri levyisiä ja mittaisia lenkkipolkuja moneen lähtöön. Senkin huippupoluilta ja hajanaisilta avokalliolta voi ihastella alapuolella avautuvaa järvimaisemaa tai kurkistella kylän suuntaan harjanteen jyrkkäreunaisen kalliopolun korkeuksista. Pohjoisessa riutan polkuverkosto yhtyy Sarvivuoren ulkoilumaastoihin ja väliin jäävän painanteen hiljaisuudessa sijaitseva pieni purolaakso on myös näkemisen arvoinen.

    Jos kylältä ei kauemmaksi halua poistua, voi hyödyntää kyläläisten talkoovoimin kunnostamaa Lemmenniemen tulipaikkaa tai asettua evästelemään Sääksjärven pohjukan kivikkorannan pöytäkivelle. Partastenmäen ja Paasivuoren takapolkujen kautta avautuvat reitit Levonmäen kuusikkoa ja Taka-Keljon erämaita kohti leventävät etenkin maastopyöräilijöiden mahdollisuuksia.

    Sääksjärven pohjukan kivikossa kelpaa evästää. Iltaisin se on oiva paikka auringonlaskun seuraamiseen.

    Oman suuren seikkailunsa voi löytää myös aluetta rajaavan Päijänteen aalloilta tai sen kalliorannoilta eikä kotikylää hieman kauemmaksikaan katseellaan hamuavan välttämättä tarvitse mahdottoman pitkään taivaltaa, kun jo uusia mahdollisuuksia avautuu silmien edessä. Eritoten Muuratsalon takametsät ja Levonojan mutkittelevan puron maisemat ovat tuoneet mukavaa vaihtelua meidänkin rutiineihin.

    Lähimetsään lähteminen ei kuitenkaan ole täysin riskitöntä, siellä haahuiluun voi nimittäin jäädä huomaamattaan koukkuun.

    Juha-Pekka Jylhä

    Luonnossa liikkuva haahuilija, joka kuuleman mukaan innostuu jokaisesta vähänkään kookkaammasta kivestä, jännästä maastonmuodosta tai hassusta puusta. Insinööri, jonka mieli on usein metsässä. Retkeillyt koko pienen ikänsä, eränkävijänä silti korkeintaan keskinkertainen. Tavataan lähiseudun metsissä yleensä perheen kanssa, pyörän selässä tai juoksupoluilla.

    Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana ilman sen selkeämpää suunnitelmaa.

    Kuvat: kirjoittaja sekä Elina Jylhä ja Janne Mankonen.

    Kunnat Keski-Suomen reitistöviikolla

    Kunnat Keski-Suomen reitistöviikolla

    Keräsimme pienen vinkkilistan siitä, miten kunnat voivat osallistua vaivattomasti 15.–21.9. pidettävälle Keski-Suomen reitistöviikolle.

    • jakakaa tietoa kunnan luontoliikkumismahdollisuuksista ja -reitistöistä. Tietoa voi jakaa nettisivuilla, blogeissa, somessa sekä esimerkiksi paikallislehdissä ja medioissa.
    • jakakaa tietoa myös alueen luontoliikuntaan ja -liikkumiseen liittyvistä palveluista ja yrittäjistä. Tiedon lisääntyminen alueen mahdollisuuksista hyödyttää kaikkia.
    • toteuttakaa matalan kynnyksen retkiä lähireitistöille ja -luontokohteisiin. Retkiä voi tehdä eri ikäisten ja kuntoisten kanssa huomioiden kohderyhmän liikkumismahdollisuudet. Tällaisia luonnossa liikkumisesta nauttivat ryhmät voivat olla esimerkiksi päiväkoti- ja koululaisryhmät sekä iäkkäiden kuntalaisten ryhmät.
    • haastakaa kuntalaisia viikon kuluessa vierailemaan kunnan luontoreitistöillä. Pienemmissä kunnissa vaikka kaikilla niistä! Luultavasti suuri osa kuntalaisista ei ole aiemmin näillä reitistöillä liikkunutkaan. Lähellä on enemmän!
    • Haastakaa kunnan työntekijät, yritykset ja yhdistykset liikkumaan reitistöille. Perjantaina 17.9. järjestettävä Luontotyöpäivä on erinomainen tilaisuus lähteä nauttimaan luonnon suomista hyvinvointivaikutuksista isommallakin porukalla.

    Kun lähdette mukaan reitistöviikolle, laitelkaa viestiä Meijän polun suuntaan meijanpolku@gmail.com tai somekanaviemme kautta. Ja reitistöviikolla sitten oman kunnan luontoliikuntamahdollisuuksia maailman tietoisuuteen! Käyttäkää somessa #reitistöviikko #keskisuomi -tägejä, ja sitten tietysti oman kunnan ja kohteiden tunnistetägejä.

    Tervetuloa mukaan viemään Keski-Suomea kohden reitistöisempää tulevaisuutta!

    Keski-Suomen reitistöviikolla saa pitää meteliä oman alueensa luontoliikuntamahdollisuuksista ja -reitistöistä palveluineen.
    Kuva Etelä-Konneveden kansallispuiston reitistöiltä.

    Luontopysäkeistä esittelyvideo!

    Luontopysäkeistä esittelyvideo!

    Meijän polun kehittelemästä ja Jyväskylän liikenteen kanssa yhdessä toteuttamasta Luontopysäkit-konseptista on julkaistu esittelyvideo osana Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU) -hanketta.

    Videolla Luontopysäkkejä esittelee Keslin Jyrki Saarela.

    Kestävän kaupunkikehityksen käytänteistä löytyy enemmän esittelyvideoita hankkeen sivuilta. Luontopysäkeistä löytyy enemmän tietoa täältä. Luontopysäkkien kehitystyö jatkuu ja Keski-Suomen reitistöviikolla kuullaankin taas uutta luontopysäkkien tiimoilta.

    Portteja keskisuomalaiseen luontoon Keski-Suomen reitistöviikolla 15.–21.9.2021

    Portteja keskisuomalaiseen luontoon Keski-Suomen reitistöviikolla 15.–21.9.2021

    Kutsumme Keski-Suomen reitistöviikolla kaikkia mukaan järjestämään keskisuomalaisia luonto- ja kulttuuritapahtumia. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi opastukset, kilpailut, talkoot, tutustumiskäynnit, työhyvinvointipäivät, koulutukset tai muut vastaavat tilaisuudet, joissa keskisuomalaiset ja kauempaakin tulevat pääsevät tutustumaan kohteiden tarjontaan ja erilaisiin mahdollisuuksiin. Viikon mittaan näitä mahdollisuuksia voi esitellä myös videoiden, artikkeleiden tai somekampanjoiden muodossa. 


    Portteja keskisuomalaiseen luontoon

    Keski-Suomen luonnon ja kulttuurin matkailu- ja virkistyskäytön selvitystyössä tunnistettiin yhdeksän keskisuomalaista aluetta, joiden kautta tulevaisuudessa olisi helppo päästä tutustumaan keskisuomalaiseen luontoon ja luontoliikunnan mahdollisuuksiin. Nämä alueet porttikohteineen näkyy alla olevassa kartassa (kartta löytyy myös raportin sivulta 20.).

    Näiden alueiden ja porttikohteiden, kuten kansallispuistojen, lisäksi toivotamme luonnollisesti mukaan reitistöviikolle myös muualla Keski-Suomessa toteutettavat tapahtumat. Sillä kuten reitistöviikon slogankin toteaa, ‘kaikki reitistöt vievät meitä kohden tulevaisuutta’. Lähtekää siis mukaan tekemään tulevaisuuden Keski-Suomea! Ideoita tapahtumista saa reitistöviikon sivuilta www.meijanpolku.fi/reitistoviikko

    Kuinka mukaan?

    Keski-Suomen reitistöviikolle mukaan lähteminen on helppoa ja ilmaista. Ilmoittakaa tapahtumanne viimeistään torstaihin 9.9. mennessä sähköpostilla meijanpolku@gmail.com. Laittakaa mukaan järjestäjien logo, tapahtuman tiedot (Nimi, tapahtumapaikka, päivämäärä ja aika, sekä mielellään linkki, jonka takaa löytyy lisätietoa tapahtumasta kiinnostuneille). Jos jaatte tietoa tapahtumasta sosiaalisissa medioissa, niin käyttäkää tägiä #reitistöviikko, niin jaamme tietoa eteenpäin myös Meijän polun kanavissa. 

    Reitistöviikolla perjantaina 17.9. järjestetään myös Luontotyöpäivä, jolloin suomalaista työtä viedään luontoympäristöön. Nyt onkin erinomainen tilaisuus lähteä mukaan kahteen tapahtumaan yhdellä kertaa viemällä omat työt luontoon ja luontoreitistöille. Vinkkejä luontotyöpäivän viettoon löytyy tapahtuman sivuilta. Nähdään luonnossa!

    Lisätietoja
    meijanpolku@gmail.com

    Juho Jäppinen
    juho.jappinen@jamk.fi

    Tunnetko puna-ailakin?

    Tunnetko puna-ailakin?

    Suomalainen liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti, sillä 96 % aikuisväestöstä virkistäytyy luonnossa ja useimmat meistä 2-3 kertaa viikossa. Lähimetsät ja arjen viherympäristöt ovat tärkeitä, koska niitä havainnoidaan päivittäin. Lähiluontoa pidetään itsestään selvyytenä, ja yleensä niiden arvo ymmärretään vasta niiden hävitessä.

    Useissa tutkimustuloksia on todettu lähimetsien, puistojen ja vesistöjen positiivisesta vaikutuksesta esimerkiksi stressiin ja masennukseen. Mutta tällöinkin luontoa tarkastellaan lähinnä hoitokeinona johonkin poikkeavaan olotilaan ja luontoa pidetään paikkana, johon pitää varta vasten hankkiutua. Onkin selvää, että olemme vieraantuneet luonnosta.

    Tutustumaan lähiluontoon!

    Tunnetko sinä lähiluontosi luonnonvaraisia lajeja? Luonnontuntemus ei ole vain huolestuneiden akateemikoiden leipätyö, vaan jokaisen meidän kansalaistaito. On tärkeää tuntea luontoa, jonka kohtaamme päivittäisessä arjessa, koska tällöin voimme ymmärtää paremmin myös luonnon merkityksen itsellemme.

    Luonnon tarkkailu ja havainnointi ovat suurelle osalle suomalaisia tuttuja harrastuksia. Suomessa onkin pitkä historia myös kansalaishavainnoilla, eikä niiden merkitys ole ainakaan vähenemässä. Esimerkiksi lintuharrastajilla on vankat perinteet lajien havainnoinnissa, samoin kuin metsästäjillä. Ohjattu ja ohjeistettu lajihavainnoinnin joukkoistaminen on yksi poluista, joilla lajitietoa kertyy laajemmin Suomen luonnosta myös tutkijoiden käyttöön. Muun muassa näistä havainnoista Suomen Lajitietokeskus yhdistää suomalaista lajitietoa yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi.

    iNaturalistin Seek-sovelluksessa lajien tunnistaminen on tehty helpoksi ja hauskaksi, joten perheen pienetkin voivat osallistua lajien etsintään.

    Viime vuoden toukokuussa Suomen Lajitietokeskus aloitti yhteistyön kansainvälisen iNaturalist-verkoston kanssa, jota ylläpitää mm. National Geographic Society. iNaturalist on verkossa toimiva luontoharrastajien sosiaalinen yhteisö, sekä palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet verkostoituvat ja jakavat luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä. iNaturalistin helppokäyttöinen, myös suomenkielellä toimiva, maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Ohjelmaan ladatun kuvan ja paikkatiedon perusteella tekoäly ehdottaa eliölle tunnistusta. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Tunnistus on kaksiosainen, eli tekoäly tunnistaa kasvin ensin ja sitten yhteisön jäsenet varmistavat tunnistuksen. Käyttäjät voivat ehdottaa vaihtoehtoisia tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja. Meitä iNaturalist-yhteisön aktiiveja on Keski-Suomessakin jo yli tuhat (seikkailumme kartalla alla). Palvelun kautta jaetut havainnot tallentuvat myös Suomen Lajitietokeskuksen tietovarantoon ja ovat sen kautta kansalaisten, harrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten käytettävissä.

    Muutamia kuluneen vuoden aikana löytämiäni lajeja.

    iNaturalist -kartta Keski-Suomen havainnoista. Vielä on tutkimattomia alueita…

    Pelaamaan lähiluontoon!

    iNaturalist-verkosto on julkaissut lajitunnistuksen tueksi pelillisen Seek-sovelluksen, jonka käynnistämällä voit reaaliajassa tutkia kameranäkymän kautta tekoälyn suorittamaa tunnistusprosessia. Valokuva ja tunnistus voidaan lisätä käyttäjän omiin kokoelmiin ja sovelluksesta saa lisäksi Wikipedia-tiedon kyseisestä lajista. Lajeja tunnistamalla käyttäjä ansaitsee palkintomerkkejä ja oppii samalla lisää luonnosta. Seek-sovelluksen avulla ja verukkeella jokainen saakin mukavia luontokokemuksia kesäisessä luonnossa. Ja kesälomavinkkinä lapsiperheille: Seek-sovelluksen palkintojen lisäksi voivat vanhemmat keksiä konkreettisia lisäpalkintoja; etsi kymmenen lajia ja ansaitset jäätelöpalkinnon!

    Tunnetko sinä siis puna-ailakin? Puna-ailakki on Keski-Suomen iNaturalist-yhteisön eniten havainnoitu ja tunnistama laji, joka levisi merenrantalehdoista sisämaahan vasta 1900-luvulla heinänviljelyn yleistymisen myötä. Ota siis iNaturalist käyttöösi ja lähde tutustumaan lähiluontoosi. Kuka löytää ensinnä puna-ailakin!

    Janne Laitinen
    iNaturalist-aktiivi, biologi
    Meijän polku, JAMK


    Hyödyllisiä linkkejä:
    Luonnon virkistyskäyttö – Luonnonvarakeskus (luke.fi)
    Suomen Lajitietokeskus
    iNaturalist-verkosto · iNaturalist
    Discover nature on your doorstep | WWF
    https://www.luontoportti.com/suomi/fi/tunnistaminen/

    Linja 27

    Linja 27

    Linjan 27 varrelta löytyy muun muassa Tourujoen luontopolku, jonka lehtomainen ympäristö tarjoaa ihmeteltävää keväästä pitkälle syksyyn.

    Linjan 27 varrelta löytyy kaksi merkittävää luontoreittikokonaisuutta; Touruvuoren luontopolku ja kuntoilureitistöt sekä Mäyrämäki-Keltinmäki -alue. Kummastakin kohteesta löytyy sekä kuntoratoja että luontopolkuja. 

    Linkkireitin varrella on myös Tourujoen luontopolku ja Harjun kaupunkiluontoalue kuntoratoineen. Nämä alueet kuuluvat myös Kehä vihreään, joka mahdollistaa pidemmätkin retket kaupunkiluontoympäristössä. Lisäksi on mahdollista päästä Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven rannoille nauttimaan järviluonnosta ja monipuolisista ulkoliikuntamahdollisuuksista, kuten ulkokuntosaleista.

    Keltinmäestä ja Myllyjärveltä pääsee Ladun Majalle, Soidinlammelle ja Kotalammelle. Myös pidemmät retket, esim. Laajavuoreen ja Laajavuoren luontopolulle onnistuvat.

    Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.


    Valmistautuminen

    Valmistautuminen

    Varmista Luontotyöpäivän sujuminen varustautumalla oikein. Hyvin valmisteltu Luontotyöpäivä sujuu hyvin!

    Pukeutuminen

    Pukeudu sään mukaan ja huomio luontotyöpäivän aktiivisuustaso. Onko tarkoitus kävellä pidempiä matkoja vai istuskella järven rannassa ajatuksia liplattelemassa? Enemmän liikkuessa valitse hyvät kengät ja rennot mukavat vaatteet. Voit ottaa mukaan repun, jossa voi olla varavaatteita, tai johon voi laittaa ylimääräisiä vaatteita, jos tulee kuuma. Repussa kulkee mukavasti myös eväät ja tarvittavat työvälineet.

    Sään mukaan pukeutuminen on onnistuneen luontotyöpäivän tae. Tällaisia ovat esim. sateella hyvät sadevarusteet ja auringon paahtaessa ultraviolettisäteilyltä suojaavat varusteet.

    Jos suunnittelet pidempiä paikallaanoloja, esim kirjoitus- tai lukuhommia, niin ota mukaan istumiseen tai rentoutumiseen sopivia välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi istuinalusta, retkituoli tai riippumatto. Voit tarvittaessa ottaa mukaan myös taittuvan retkipöydän, mutta testaa sen käyttöä ensin kotosalla. Ylimääräisten tavaroiden mukana kantaminen on ylimääräistä työtä, ja työn lisääminen ei ole luontotyöpäivien tarkoitus.

    Eväät

    Tie täydelliseen luontotyöpäivään käy vatsan kautta. Pakkaa siis mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää. Kahvin tai teen ystävien kannattaa ottaa termospullossa lämmintä juomaa mukaan. Kesäkuumalla kylmää juotavaa on hyvä olla runsaasti mukana, kun taas syysvilpoisilla ja talvella lämmin juoma kruunaa ulkoilun. Muutaman tunnin retkille voit pakata mukaan pientä naposteltavaa, esim eväsleivän tai hedelmiä ja koko päivän seikkailuille kannattaa jo sitten ravitseva lounaskin pakata mukaan. 

    Jos vietät pidemmän työpäivän luonnon helmassa, niin ota mukaan myös lounaspaketti tai ruuan tekovälineet. Kokemuksena mikään ei voita itse tehtyä luontolounasta!

    Jos retkipaikalla on mahdollisuus tehdä tulet, niin ruokatunnista tulee samalla mieleenpainuva elämys! Myös erilaiset retkikeittimet ovat usein luonnossa työskentelevän vakiovarusteita.
    Huolehdithan roskistasi ja huomiot ruohikko-/metsäpalovaroituksen. Retkeilyetiketti-vinkkejä saat täältä. 

    Työskentely, tekniikka

    Jos aiot tehdä työtä esim kannettavalla tai mobiililaitteilla, niin lataa laitteiden akut ja ota mukaan tarvittaessa varavirtalähde sekä huomioi säätila laitteiden käytön kannalta. 

    Luontotyöpalavereihin voi osallistua myös etänä. Helpoimmillaan tämä onnistuu kännykän avustuksella. Huomioi sääolosuhteet, kun mietit teknologian käyttöä luonnossa.

    Jos tarvitset internettiä, niin varmista luontokohteen verkkoyhteydet, sillä  puhelin- ja internet-yhteyksien toimivuus matkaviestinverkoissa vaihtelee verkon kuuluvuuden mukaan. Kuuluvuuksia voi haarukoida esim alla olevista linkeistä. Jos järjestää isompaa kokousta, tai yhteydet ovat muutoin ’elintärkeät’, niin kannattaa käydä etukäteen paikan päällä myös testaamassa verkon saatavuus. 

    Mukaan kannattaa aina ottaa myös ne perinteiset muistiinpanovälineet, eli vihko ja kyniä. Joskus kiven nokassa onkin mukavampaa laitella ideoita muistiin kynällä ja paperilla.

    Varaudu myös tekniikan osalta sään muutoksiin, varsinkin jos säätiedotus on lupaillut epävakaista ilmaa. 

    Muuta

    Vaikka luontoympäristö itsessään tuo hyvinvointia työpäivään, niin muista myös luonnossa pitää taukoja ja vaihdella työasentoa, jos istut pidempiä aikoja. Tauoilla voit nauttia luonnosta ja vaikka ottaa valokuvia. Jos jaat kuviasi somessa, niin käytä #Luontotyöpäivä -hästägiä.

    Luontotyöpäivä luo puitteet myös ympäristön tarkkailulle ja oman luovuuden ruokkimiselle. Miten olisi vaikka leikkimielinen luontovalokuvauskilpailu työporukan kesken? Myös lajien tunnistus saa harhailen mielen keskittymään hetkeen.

    Muista myös esim allergialääkkeet ja aurinkorasva, jos liikut aikana, jolloin näitä voi luonnossa ollessa tarttea. Muista myös varautua esim hyttysten varalta, jos liikut alueella, jossa hyttysiä voi esiintyä. 


    Luontotyöpäivän suunnittelu

    Luontotyöpäivän suunnittelu

    Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin myös luonnossa työpäivää viettäessä. Hyvä valmistautuminen takaa parhaan lopputuloksen ja luonnossa työskentelystä nauttimisen. Kokeilemalla erilaisia ratkaisuja ja paikkoja löydät juuri itsellesi sopivat tavat työskennellä luonnossa. Eli älä anna periksi, jos alussa tulee haasteita vastaan.

    Olemme keränneet alle vinkkejä Luontotyöpäivän onnistuneeseen toteutukseen.


    Suunnittele ajankohta ja valitse luontokohde

    Mieti, milloin lähdet luontotyöpäivää viettämään ja mitä aiot työpäivän aikana tehdä? Vaihtoehtoja on monia ja nämä tarvitsevat hieman erilaista valmistautumista.

    Suomi on täynnä toinen toistaan mukavampia luontoreitistöjä ja näillä olevia taukopaikkoja. Jos haluat ottaa varman päälle, käy tutustumassa kohteeseen etukäteen. Jos haluat seikkailla, niin sitten vain rohkeasti liikkeelle ja ota jokin uusi luontokohde testaukseen. Oikeita unelmien avokonttoreita voi löytyä jokaisesta niemestä ja notkosta.

    Voit käyttää luontotyöpäivän esimerkiksi ajatteluun, ideointiin ja uuden luomiseen. Voit kirjoittaa, lukea tai hoitaa puheluita ja sähköposteja. Tai sitten voitte kokoustaa luonnossa.

    Mitä sitten suunnitteletkin tekeväsi, niin aseta työpäivälle selkeä tavoite: “Huomenna vietän kolme tuntia työpäivästä luonnossa. Käyn lävitse tulevan esitykseni muutamaan kertaan ja sitten hoidan ne kaksi tärkeää puhelua, jotka ovat jääneet hoitamatta. Lisäksi päivitän firman nettisivua”. Nämä kaikki tarvitsevat hiukan etukäteisvalmistelua, joka usein hoituu maalaisjärjellä. Olemme kuitenkin myös keränneet valmisteluvinkkejä tänne.

    Monipuoliset mahdollisuudet

    Luonnossa liikkumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet ovat meillä Suomessa lähes rajattomat. On helposti saavutettavia puistoalueita, järvenrantareitistöjä penkkeineen ja kivineen, lähimetsiä polkuineen ja kuntoratoineen sekä kansallispuistojen kaltaisia laajempia luontoalueita, joissa myös liikkuminen on helppoa ja reitistöt hyvin merkitty. Lisäksi on vielä meidän kaikkien mustikka- ja sienimetsät, kesämökit ja erilaiset maatilamahdollisuudet. Paikoista ei siis ole pulaa.

    Helpoimmillaan Luontotyöpäivää voi viettää työpaikan tai kodin lähiluonnossa. Tämä on myös hyvä tapa kokeilla erilaisia luontotyöratkaisuja, sillä esim puuttuvia työvälineitä voi kipaista hakemaan nopeasti sisältä.

    Jos lähialueen luontokohteet eivät vielä ole sinulle tuttuja, niin yleensä kuntien ja kaupunkien sivuilta löytyy erilaisia liikunta- ja retkikohteita. Näissä on yleensä myös tietoa nuotiopaikoista ja muista levähdyspaikoista. Isommalla työporukalla liikkeelle lähdettäessä myös porukasta löytyy ihmisiä, joilla on kokemusta paikalliskohteista. Retkikartta-palvelusta voi myös katsella sopivia kohteita. Kansallispuistoista löytyy tietoa Luontoon -palvelusta ja keskisuomalaisia kohteita olemme keränneet tänne.

    Ja aina on mahdollista yhdistää luontotyöpäiviin erilaisia palveluja ja opastettuja retkiäkin tarjoiluineen.


    Kenen kanssa Luontotyöpäivää viettämään?

    Seura valikoituu riippuen siitä, mitä Luontotyöpäivänä olet päättänyt tehdä. Jos haluat käyttää ajan uusien ideoiden suunnitteluun, niin liikkeelle voi lähteä itsekseen tai vaikkapa koiran kanssa. Jos ajatuksia pitää myllyttää laajemmin, voit lähteä työkaverin kanssa pitämään kävelypalaveria tai työporukan kanssa luontokokouksen pitoon. Kävelykokouksen pitoon löytyy vinkkejä täältä.

    Miten pääset luontokohteeseen?

    Huomioi luontotyöpäivän kohdetta mietittäessä myös vuodenaikojen ja säiden vaikutukset kuhunkin paikkaan. Esim lumien sulaessa maasto ja polut voivat olla hyvinkin märkiä ja mutaisia. Kuvassa kevät edennyt jo hieman pidemmälle ja polku on loistavassa kunnossa.

    Jos kohde ei ole kaukana, niin kävellen tai pyörällä liikkuminen on kätevää. Samalla saat lisättyä hyötyliikuntaa arkeen.

    Julkisen liikenteen mahdollisuudet kannattaa myös tarkistaa. Isommissa kaupungeissa tämä onnistuu ainakin mainiosti. Esimerkiksi Jyväskylässä kannattaa tarkistaa Luontopysäkit, jolloin linkillä pääsee luontokohteisiin vaivattomasti ja nopeasti. 

    Jos haluat kauemmaksi, esimerkiksi kansallispuistoon, niin autolla liikkuessa tarkista pysäköintimahdollisuudet etukäteen. Ja jos luontotyöpäivää on lähdössä viettämään isompikin porukka, niin kimppakyydit ovat ekologinen ratkaisu. Ja hyvä tapa saada keskustelut käyntiin jo matkalla.