Kategoria: Terveysmetsä

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku on nostettu yhdeksi eurooppalaisen Three T-projektin esimerkiksi hyvistä keskisuomalaisista käytännöistä ekologisen matkailun ja luontoliikunnan saralta. Muut esitellyt konseptit ovat Alvar Aalto -reitistöt sekä Saunamaakunta.

The­ma­tic TrailT­rig­ger, In­ter­reg Eu­ro­pe, 2018–2022 -hanketta koordinoi Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto. Th­ree T -hank­kees­sa ra­ken­ne­taan kah­dek­san EU-maan ja yh­dek­sän part­ne­rin yh­teis­työ­nä mal­le­ja aluei­den kes­tä­vään mat­kai­luun ja liik­ku­mi­seen se­kä kult­tuu­ri- ja luon­non­pe­rin­töön liit­ty­vien st­ra­te­gis­ten ta­voit­tei­den toi­meen­pa­noon. Hankkeessa on mukana Keski-Suomen lisäksi alueita Ita­lias­ta, Es­pan­jasta, Mal­talta, Puo­lasta, Ro­ma­niasta, Sak­sasta ja Un­ka­rista.

Meijän polulta hyväksi käytännöksi on valittu luontoreitistöjen mahdollisuuksien esille nostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä esimerkiksi Keski-Suomen terveysmetsäopaskoulutus ja Meijän metsät työpaja sekä juuri päättynyt ensimmäinen Keski-Suomen reitistöviikko.

Lisätietoa Three T-projektin hyvistä käytänteistä löytyy täältä.

Terveisiä reitistöviikolta!

Terveisiä reitistöviikolta!

Keski-Suomen ensimmäinen reitistöviikko reippailtiin 16.–22.9.2020. Reitistöviikon tarkoituksena oli nostaa erilaisten luontoreitistöjen luomat mahdollisuudet keskisuomalaisten tietoisuuteen ja kovaan käyttöön. 

Reitistöviikolla lähdettiin liikkeelle ajatuksella, että kaikki voivat osallistua ja pienin teko on tosiaan vain lähteä luontoreiteille liikkumaan ja nauttimaan syksystä. Tämä lähtökohta poikikin upeasti reitistöaktiivisuutta.  

Jyväskylän steinerkoulun 5. luokkalaiset retkeilemässä Kortepellon ja Laajavuoren poluilla. Kuvat Joonas Paananen.

Viikon aikana järjestettiin parisenkymmentä tapahtumaa eri puolilla Keski-Suomea. Tapahtumat toivat esille reitistöjen ja luonnossa liikkumisen monia mahdollisuuksia. Oli laavu- ja kotaesittelyjä, Meijän metsät -työpajaa, uuden luontopolun avajaisia, monenlaisia retkiä. Muutama työhyvinvointipäiväkin luonnossa ja reitistöillä viikon mittaan vietettiin. 

Lipas.fi -palvelun kyselyssä pääsi merkkaamaan kartalle omat suosikkireitit.

Tämän lisäksi Jyväskylän yliopiston Lipas.fi -palvelussa kerättiin keskisuomalaisten suosikkireitistöjä ja viikon aikana osallistuttiin myös Traficomin arkireitistöt -kuvakilpailuun. Lisäksi viikon alkajaisiksi julkistettiin Meijän polun, Keslin ja Linkki-palvelun Luontopysäkit -hankkeen ensimmäiset kaupunkiliikennekartat, jotka opastavat käyttäjiä linja-autoilla luontokohteiden ja reitistöjen äärelle Jyväskylässä. 

Jyväskylän Latu järjesti kaikille avoimen retken Sallaajärven luontopolulle. Kuvat Juha Vimpari.

Oli hienoa nähdä heti alusta saakka, että luontoliikkumisen ja reitistöjen merkityksen kasvu näkyy laajasti eri toimijoiden parissa. Mukaan lähti yksittäisiä luontoalan ammatinharjoittajia, yrityksiä, urheiluseuroja, kuntia kuin kaupunkejakin. Jokainen omalla tyylillään ja omista reitistölähtökohdistaan. Viikon mittaan oli tarjolla muun muassa luontoliikuntahaasteita, terveysmetsäretkiä, laavukahveja, hämäräretkiä ja paljon muuta.

Kiitokset kaikille järjestäjätahoille aktiivisesta tulevaisuuden tekemisestä ja tietenkin kaikille keskisuomalaisille, jotka lähtivät viikon mittaan lähemmäs tai kauemmas luontoreiteille!

Meijän metsät -työpajassa tutustuttiin Keski-Suomen terveysmetsiin sekä syksyn monipuolisiin mahdollisuuksiin luonnossa liikkumisen saralla. Järjestäjänä Meijän polku, JAMK ja JYUWisdom -verkosto. Kuvat Juho Jäppinen.

Tulevaisuutta tekemässä

Tarve tulevaisuuden tekemiselle ei loppunut tähän syksyyn, vaan jatkuu entistä merkittävämpänä tulevina vuosina. Tästä syystä Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään taas ensi syyskuussa!

Nyt onkin hyvä aika alkaa jo miettimään, miten vuoden päästä keskisuomalaiset reitistöt näkyvät ja kuuluvat ympäri maakuntaa, maata ja maailmaa. Tervetuloa mukaan tulevaisuutta tekemään, toivottelee Meijän polku, Kesli ja kaikki muut ensimmäisellä reitistöviikolla mukana olleet!


Enemmän kuvia viikon varrelta löytyy reitistöviikon sivuilta.

Taka-Keljosta Jyväskylän Nuuksio ja muita visioita Jyväskylästä

Taka-Keljosta Jyväskylän Nuuksio ja muita visioita Jyväskylästä

Jyväskylän kaupungissa laaditaan luontoliikuntaohjelmaa ja sen luonnos on paraikaa nähtävillä eli ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toivotaan kommentteja niin asukkailta kuin muiltakin tahoilta. Luontoliikuntaohjelman juuret ovat jo aika monen vuoden takaisia, kun mm. kaupungin viherpolitiikan laadinnan yhteydessä todettiin, että ulkoilureittien pitkäjänteiseksi kehittämiseksi olisi hyvä laatia kaupunkiin kokonaisvaltainen ohjelma.

Reilu vuosi sitten ei ohjelman laadintaa käynnistettäessä osannut arvata, minkälaiseen arvoonsa luonnossa retkeileminen vuonna 2020 nousee. Korona-aikana on kaupungin retkeilyalueiden ja luontopolkujen kävijämäärät olleet hurjassa nousussa. Luonnossa liikkuminen on tätäkin ennen ollut yksi tärkeimpiä jyväskyläläisten liikuntamuotoja, ja ulkoilureittien merkitys on noussut esille useissa tutkimuksissa.

Pitkän tähtäimen visioita

Luontoliikuntaohjelmaan on koottu viisi isoa hankekokonaisuutta, joita on tarkoitus viedä pitkäjänteisellä otteella eteenpäin. Nämä ovat: Tuomiojärven Kehä Sininen, Palokkajärven Kehä Sininen, Kuokkalan eteläiset rannat, Taka-Keljon retkeilyalue sekä Länsi-Palokan päävirkistysalue. Lisäksi viestintään ja markkinointiin on tarkoitus erityisesti panostaa, sillä toiveita tiedottamisen parantamiseksi on esitetty paljon.

Edellä luetellut kohteet eivät tietenkään ole ainoa totuus Jyväskylän ulkoilun ja retkeilyn tulevaisuudesta. Erillisinä hankkeina liikuntapääkaupunki Jyväskylä vie eteenpäin myös Laajavuoren kehittämistä, Kehä Vihreää, Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalia sekä kaupungin kiertävää Maastis maastopyöräily- ja retkeilyreittiä.

Kehittäminen on monen tahon yhteistyötä. Asukkaille on yleensä samantekevää, minkä yksikön vastuulla mikäkin kohde on. Käytännössä tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että usean eri palvelualueen/ palveluyksikön on syytä puhaltaa samaan hiileen. Yhteinen ohjelma linjaa näitä tavoitteita, että tässä yhteenpuhaltamisessa varmasti onnistutaan.

”Ladun Maja on Jyväskylän Lappi!”

Ladun Majalle on viime vuonna valmistunut uusi laavu. Ladun Majan Pikku Kakkosen reitin varrella voi nähdä Janne Saarikosken maalaamia metsätaideteoksia.

Näin totesi eräs asukas kommentoidessaan Ladun Majan seutua. Erityisesti viime talvena olikin suorastaan hämmästyttävää huomata, miten Kolmisoppisen seudulla lumitilanne pysyi hyvänä huolimatta muuten huonosta talvesta. Ladun Majan merkitys talviliikunta-alueena tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen lämmittäessä talvia. Kaupunki on panostanut ja edelleen panostamassa alueen kehittämiseen.

Ladun Majalla on tehty pitkään yhteistyötä Jyväskylän Ladun kanssa, joka ylläpitää osaa alueen laduista sekä pyörittää Ladun Majan palveluita. Aktiivinen yhdistys on toteuttanut EU-rahoitteisia hankkeita, joilla on kehitetty alueen toimintoja. Kaupunki toteutti Ladun Majalle viime vuonna esteettömän laavun sekä tunnelmallista valaistusta Pikku Kakkosen reitin varrelle. Lisää on luvassa tänä vuonna, kun parannetaan pysäköintialueita sekä lisätään reittien valaistusta. Tulevana talvena onkin mahdollista hiihtää koko matka Keljonkankaalta Kotalammille valaistua reittiä pitkin. Suosittelen myös alueen uusia metsätaideteoksia, jotka kannattaa käydä erityisesti lasten kanssa bongaamassa!

Tuomiojärvestä esteettömän luontoliikunnan keskittymä

Haukanniemen kärjen nuotiopaikalle rakennetaan tulevaisuudessa uusi esteetön laavu.

Tuomiojärvi rantoineen on yksi kolmesta niin sanotusta Kehä Sinisestä, joita on tavoite kehittää nimenomaan virkistysalueina. Tämä poissulkee esimerkiksi uusien rantatonttien rakentamisen, jotta rannat säilyvät tulevaisuudessakin vapaina. Kehittäminen tarkoittaa myös esimerkiksi reitistön kehittämistä järvien ympäri. Luontoliikuntaohjelmassa on lisäksi nostettu esiin useita erityisiä esteettömiä ratkaisuja, joita on tarkoitus edistää lähivuosina.

Haukanniemeen, osittain luonnonsuojelualueena rauhoitetulle alueelle, tullaan toteuttamaan Jyväskylän ensimmäinen esteetön luontopolku. Haukanniemen kärjessä sijaitseva epävirallinen nuotiopaikka kunnostetaan, ja sinne rakennetaan mm. esteetön laavu. Eerolanlahdelle tulee esteetön kalastuslaituri. Tuomiojärven uimarannasta on tavoite kehittää esteetön uimaranta.

Jyväskylä on pullollaan luonnon aarteita

Luontoon mielivän ei onneksi tarvitse vain odottaa tulevien toimien toteutumista, vaan kaupungin eri puolilla on lukuisia hienoja kohteita, joihin voi suunnata retkelle. Asukaskyselyssä keväällä 2020 kysyttiin asukkailta kysymys ”Mihin veisit vieraasi luontoretkelle?”, ja vastaus merkittiin kartalle. ”Karttatäppejä” kertyi yli 500.

Pohjoisessa Jyväskylässä paljon ”täppejä” saivat muun muassa Nyrölän polku sekä Luonetjärven Peuraniemen laavu. Palokassa ykkönen oli Touruvuoren ympäristö. Keskustasta itään ”täppejä” oli Kangasvuoressa ja Aittovuoressa. Vaajakosken suunnalla Kanavuori, Ison Haapasaaren luontopolku sekä Jääskelä olivat esillä. Kuokkalassa oli merkintöjä erityisesti Sippulanniemessä ja linnustollisesti merkittävillä Pitkäruohon ja Hämeenlahden suojelualueilla.

Keskustassa monia mainintoja saivat Tourujoki, Harju, Seminaarinmäki, Viitaniemi, Lutakon puistoalueet ja Jyväsjärven rantaraitti. Läntisessä kaupungissa nousivat eniten ”ääniä” keränneinä esille Laajavuori, Haukanniemi sekä Köhniönjärven ympäristö. Luoteessa Kolmisoppinen keräsi ”täppikasauman”, ja hieman edempänä monia merkintöjä oli saanut Sallaajärven aarnialue.

Eteläisissä kaupunginosissa erottuivat kartalla Sarvivuori Keljonkankaalla, Muuratsalo Säynätsalossa, Mämminiemi Päijänteen itärannalla sekä Vaarunvuoret, Putkilahden ympäristön kohteet ja Oravivuoren maailmanperintökohde Korpilahdella.

Näistä kohteista valikoitui 17 kappaletta erityiseen some-kampanjaan, joka on parhaillaan käynnissä. Kaupungin insta-tilillä kohteet esitellään kuvien kera sekä tuodaan esille niihin liittyviä asukaskommentteja. Kannattaa siis ottaa tili seurantaan, mikäli olet instagram-käyttäjä. Poimi joukosta vinkit ja lähde retkeilemään!

Mervi Vallinkoski
maisema-arkkitehti
Jyväskylän kaupunki

Luontopysäkit – Jyväskylässä Linkki kuljettaa luontokohteiden äärelle

Luontopysäkit – Jyväskylässä Linkki kuljettaa luontokohteiden äärelle

Jyväskylässä on käynnistetty Luontopysäkit-hanke, jossa kartoitetaan ja yhdistetään kaupungin monipuoliset luontokohteet Linkki-paikallisliikenteen kattavaan linja-autoverkostoon. Idean takana on keskisuomalainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liike Meijän polku

– Lähdimme pohtimaan, kuinka voisimme yhdistää kaupungin upeita luontokohteita ja luontoliikuntapaikkoja, kattavaa linja-autoverkostoa sekä asukkaita uudella tavalla, toteaa hankkeen suunnittelussa mukana oleva Meijän polun Juho Jäppinen. – Tiedämme, että kaupungissa on esimerkiksi tuhansia iäkkäitä, joilla ei ole omaa autoa. Heidän liikkumismahdollisuutensa rajoittuvat usein kodin lähiympäristöön. Samanlaisessa tilanteessa ovat myös monet lapsiperheet sekä esimerkiksi eri sairauksista kärsivät. Nämä ryhmät hyötyisivät luonnossa oleskelusta ja liikkumisesta eniten. 

Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä saadaan jatkuvasti enemmän tutkittua tietoa, mutta tämä tieto siirtyy hitaasti käytäntöön. Linkillä luontopoluille lähteminen voisi olla yksi hyvä keino madaltaa kaupunkiluonnossa liikkumisen kynnystä ja auttaa samalla luonnosta saatujen terveyshyötyjen jakaantumista tasaisemmin. Suurin osa Jyväskylän luontokohteista sijaitsee paikallisliikenteen linja-autolinjojen varrella tai alle viidensadan metrin päässä näistä. 

– Linkillä pääsee Jyväskylässä sujuvasti moneen lähiluontokohteeseen ja retkeilemään ei tarvitse aina lähteä omalla autolla. Luontopysäkki-konseptissa yhdistyykin konkreettisella tavalla kestävän liikkumisen edistämistavoitteet ja luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset, toteaa Luontopysäkkihanketta läheltä seurannut Jyväskylän kaupungin fiksun liikkumisen koordinaattori Kati Kankainen.

Luontokohteiden lähimmät pysäkit on merkitty karttoihin pysäkkien nimillä. Näin käyttäjä voi Linkki-sovelluksen avulla sekä paikantaa pysäkit että seurata reaaliajassa linja-autojen liikkumista. Näin pysäkillä ei tarvitse odotella turhaan, vaan luonnossa vietetyn ajan voi maksimoida.

– Halusimme pilotoida ideaa Keski-Suomen reitistöviikolla. Tästä syystä olemme kokeeksi mallintaneet nyt kaksi runsaassa päivittäisessä käytössä olevaa linjaa, jotka yhdistävät useampia kaupunginosia ja luontokohteita. Mallinnetut linjat ovat 18, joka kulkee Ristikivestä Kuokkalan, Lutakon ja keskustan kautta Kortepohjaan, sekä 25, joka kulkee Kangasvuoresta keskustan ja Laajavuoren kautta Palokkaan. Näillä reiteillä tehdään vuositasolla yhteensä reilut puolitoista miljoonaa matkaa, joten potentiaali on valtaisa, tuumii toinen hankeaktiivi, Keslin Jyrki Saarela. – Kuinka moni Kuokkalan keskustassa asuva on huomannut, että kotipysäkiltä pääsee Linkin kyydillä Ristikiven luonto- ja kuntopoluille, Haukanniemeen retkeilemään tai Laajavuoren monipuolisille luontoreitistöille? Tai vaikka Tourujoen luontopolulle tai Harjulle kävelylle? Tähän kun lisätään Jyväsjärven, Ristikiven ja Kortepellon ja Viitaniemen rantaraitit, niin upeita luontoliikuntamahdollisuuksia on valtavasti. – Maailman mittakaavassa voisi pohtia, että kuinka monessa kaupungissa pääsee vartin linkkimatkan jälkeen näin laadukkaisiin luontokohteisiin. Ja sitten yhtä helposti takaisin kotiin, lisää Saarela.

Luontopysäkkikarttoja on tulostettuna jaossa paikallisliikenteen Linkki-palvelupisteessä Asemakadulla ja niihin voi tutustua myös osoitteessa www.meijanpolku.fi/luontopysakit

Lisätietoja:
Juho Jäppinen
Tiedottaja, Meijän polku
0142691560
meijanpolku@gmail.com
www.meijanpolku.fi

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Nature Stops in English

Keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja

Keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja

Keski-Suomen Reitistöviikolla järjestetään Jyväskylässä keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja.

Työpajan alussa kuullaan puheenvuoroja keskisuomalaisen luonnon erityispiirteistä, terveysmetsäideologiasta ja maakunnan luontokohteista. Työpajan alustajina toimivat kävelijä ja Jalkaisin-blogin kirjoittaja Upe Nykänen, sieniasiantuntija ja tutkijatohtori Jenna Purhonen, sekä Meijän polku -aktiivi, biologi Janne Laitinen.

Työpaja on tarkoitettu keskisuomalaisille luontoihmisille, jotka :

  • ovat innostuneita keskisuomalaisen luonnon erityispiirteistä
  • haluavat yhdistää omassa työssään/harrastuksessa luonnon ja terveydenedistämisen
  • ovat kiinnostuneita Terveysmetsätoiminnan juurruttamisesta omalla alueellaan
  • ovat työssä/harrastuksissa roolissa, jossa ohjataan muita ihmisiä

Työpaja on maksuton, ja työpajaan mahtuu max 30 henkeä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset janne.laitinen@jamk.fi

Tapahtuma: Meijän metsät – Keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja

Aika: torstai 17.9.2020 klo 10-15

Paikka: Tourujoen laakso, Jyväskylä (Matarankatu 4-6). Tarkempi aloituspaikka ja työpajan ohjelma ilmoitetaan osallistujille lähempänä tapahtumaa.

Mitä lähiluonto voi tarjota?

Mitä lähiluonto voi tarjota?

 Jyväskylän lähiluontokohteisiin tutustuessani Meijän polun mahdollistaman työharjoittelun myötä, oivalsin kuinka hyvät puitteet Keski-Suomen järvet ja metsät tarjoavat luonnossa liikkumiselle. Kohteisiin matkustamiseen ei tarvitse välttämättä omaa autoa – ja vaikka oma auto löytyisikin – linja-autolla, pyörällä tai jalan pääsee kulkemaan lähikohteisiin kestävällä tavalla. Suoratoistopalveluiden sarjojen seuraaminen sohvan pohjalta käsin saattaa kuitenkin tuntua houkuttelevammalta kuin ulos lähteminen Suomen sateisessa säässä.  Mitä lähiluonto voi tarjota, jotta ulkoilu voittaisi lämpimät ja mukavat sisätilat?

Meijän monet mahdollisuudet

Jos opiskelu-, koulu- tai työpäivän päätteeksi ei ole aikaa lähteä kauas Jyväskylän keskustasta, jo muutaman kilometrin säteellä on useita upeita paikkoja, joissa nauttia luonnosta. Esimerkiksi jyväskyläläisille tutulla Harjulla voi kokea luontoelämyksen etenkin, jos malttaa jäädä kuuntelemaan lintujen laulua. Näin kävi ainakin minulle. Monesti Harjun läpi tulee kuljettua kiireessä, ehkä vain ohikulkumatkalla yliopistolle. Luontoaltistuksella saattaa kuitenkin olla positiivisia vaikutuksia niin aikuisten(1) kuin lasten ja nuortenkin(2) mielenterveydelle. Harjun mäntyjen lomassa kulkeminen voisikin toimia ikään kuin siirtymänä velvollisuuksien ja vapaa-ajan välillä.

Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitsevat myös Tourujoen luontopolku ja Haukanniemen luonnonsuojelualue. Lajistoltaan monimuotoisilla alueilla on erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi luonnon tarkkailuun ja valokuvaamiseen. Polkuja voi hyödyntää lisäksi vaikkapa lenkkeilyyn tai leikkimiseen, kunhan muistaa samalla noudattaa alueen ohjeita sekä kunnioittaa luontoa ja muita kulkijoita. Jos haluaa yhdistää pidemmän pyöräilymatkan metsässä vierailuun, Touruvuoren ja Kanavuoren luontopolut ovat oiva vaihtoehto. Samalla saa aimoannoksen liikuntaa, ja maisemien ihastelu Palokka- tai Jyväsjärvelle on jo itsessään osa virkistävää luontokokemusta.

Vaikka Lullinvuoren luolalle ei ole opasteita, valmiit polut johdattelevat kulkijaa. Otsikkokuvassa alkukesän vihreyttä Mäyrävuoren maisemassa.  

Luonnossa retkeilyn voi kokea myös seikkailuna. Muuratsalossa suuret siirtolohkareet ja komeat kalliot saivat mielikuvitukseni laukkaamaan, ja oloni oli kuin tutkimusmatkailijalla konsanaan. Lullinvuoren luolan suuaukon etsiminen kallion halkeamien yli hyppien toi muistoja lapsuuteni seikkailuista metsissä. Opasteita ei ole, mikä tekee retkestä haastavamman. Tämänkaltainen mukaansatempaava luontokokemus saattaa parantaa etenkin lasten ja nuorten minäpystyvyyttä(3), joka taas on yhteydessä esimerkiksi opiskelumotivaatioon(4).

Miksi mennä metsään?

Virkistävät luontokokemukset näyttäisivät olevan yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin(5). Luontoon lähtiessäni saatoin olla toisinaan stressaantunut tai ahdistunut, toisinaan taas iloinen ja pirteä, mutta palasin kotiin aina hyvillä mielin. Kokemukseni lähiluontokohteissa olivatkin positiivisia, mikä vaikutti mielialaan. Huomasin myös päiväkohtaisen ruutuajan vähenemisen, kun huomioni kiinnittyi luonnon ärsykkeisiin puhelimen piippausten sijaan. Jos luonnossa ei ole aiemmin juurikaan liikkunut, kannattaa sitä kokeilla vaikka lähimetsästä aloittaen.

Vaikka luontoliikunnalla ja positiivisilla luontokokemuksilla voi olla monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, ei metsään menemisen motiivi tarvitse aina olla terveys. Luontoon voi mennä vaikkapa marjastamaan, leikkimään, seikkailemaan, valokuvaamaan tai tutkimaan luontoa – positiiviset terveysvaikutukset kertyvät siinä sivussa, huomaamatta. Lähdetään siis luontoon yksin tai yhdessä!

Ennen luontoon lähtöä voi etsiä tietoa Jyväskylän kaupungin ylläpitämistä luontopoluista ja Jyväskylän alueen luonnonsuojelualueista.
Lisäksi kannattaa tutustua Jyväskylän kaupungin ulkoilupaikkaoppaaseen sekä virkistää muistia jokamiehenoikeuksista ja -velvollisuuksista.

Taru Korhonen
Terveyskasvatuksen maisteriopiskelija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
LEKSA – luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa, Keski-Suomen liiton osarahoittama hanke, jota hallinnoi JAMK


Lähteet:
1. Gritzka, S., MacIntyre, T. E., Dörfel, D., Baker-Blanc, J. L. & Calogiuri, G. 2020. The Effects of Workplace Nature-Based Interventions on the Mental Health and Well-Being of Employees:
A Systematic Review. Frontiers in Psychiatry 11:323. doi:10.3389/fpsyt.2020.00323.
2. Tillmann, S., Tobin, D., Avison, W. & Gilliland, J. 2018. Mental health benefits of interactions with nature in children and teenagers: a systematic review. Journal of Epidemiology and Community Health 72, 958–966.doi:10.1136/jech-2018-210436.
3. Mygind,L.,Kjeldsted, E., Hartmeyer, R., Mygind, E., Bølling, M. & Bentsen, P. 2019. Mental, physical and social health benefits of immersive nature-experience for children and adolescents:
A systematic review and quality assessment of the evidence. Health and Place 58.
doi:10.1016/j.healthplace.2019.05.014.
4. Zimmerman, B. J. 2000. Self-Efficacy: An Essential Motive to Learn. Contemporary Educational Psychology 25, 82–91. doi:10.1006/ceps.1999.1016.
5. Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O. & Tyrväinen, L. 2014. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology 37, 1–7.doi:10.1016/j.jenvp.2013.11.003. 

Vanhojen lähimetsien taikaa

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön. 

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.  

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Aiemmin ilmestyneet reitistö-aiheiset blogimme:

Reittejä lähimaastoon

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä. 

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita.  Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry

Lintubongaushaaste

Lintubongaushaaste

Kevään kunniaksi luonnon moninaisia terveyshyötyjä lähdetään hakemaan lintuja bongaamalla. Tavoitteena on kevään mittaan tunnistaa vähintään 35 lintulajia. Tavoitteen toteuttamiseksi suosittelemme runsaasti luontoretkiä erilaisiin luontoympäristöihin, metsiin, pelloille ja vesistöjen äärelle. Nautinnollinen kevät siis tiedossa!

Bongausmatkoilla kiikareista ja/tai hyvästä kamerasta on hyötyä lintujen tunnistukseen. Digikameralla voit ottaa kuvia kohtaamistasi linnuista ja varmistaa kotona havaintosi kaikessa rauhassa. Mutta apuvälineet eivät toki ole välttämättömiä ja lintujen tarkkailusta voi nauttia myös vain tarkkailemalla lintujen puuhia omin silmin. 

Lintubongausta voi suorittaa myös omassa pihassa tai lähipuistossa, jos et pääse helposti liikkeelle. Jo pihalla istuskelu tarjoaa paljon ulkoilman tuomia hyötyjä ja ennen kaikkea vaihtelua sisällä oloon. Muista pukeutua säiden mukaisesti, ja pakata mukaan vaikka eväät pidempääkin ulkonaoloa ajatellen. Lämmin tee tai kahvi kevätauringossa lintujen kevätpuuhia seurailen tarjoaa paljon nautinnollisia hetkiä!

Lintubongauspäiväkirjan voit tulostaa tästä: Lintubongaushaaste

Apuja tunnistukseen ja hyvien lintujen seurailualueiden etsimiseen

Alle on kerätty apuja eri lintulajien tunnistukseen. Voit myös ottaa lintukirjan mukaan tunnistusretkille. Samoin nykyisin mobiililaitteille saa sovelluksia lintujen tunnistamisen helpottamiseen ja lintulajien tunnistamisen harjoitteluun. Voit kokeilla vaikka tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella ja samalla arvioida äänen suuntaa ja etäisyyttä silmät kiinni. Tällainen harjoittelu antaa aivoillekin uudenlaista tekemistä.

Birdlife Suomen sivuilla oleva 100 linnun tunnistusopastus auttaa sinua oppimaan ja tunnistamaan sata yleistä suomalaista lintulajia, joita varmasti tulee myös sinun luontoretkillä vastaan. 

Jos haluat yhdistää lintubongauksen aktiiviseen ulkonaoloon, niin voit samalla aloittaa esimerkiksi Meijän polun Vuosikellon Metsähaasteen tai Sauvakävelyhaasteen. Jos olet ajatellut kävellä lintujen perässä hieman enemmänkin, niin Miljoonan askeleen kävelyhaaste voisi olla sinun juttusi tänä keväänä!

Kävelykokoukset

Kävelykokoukset

Kävely parantaa aivojen verenkiertoa. Sitä kautta kävelyllä voidaan vaikuttaa positiivisesti ajattelunopeuteen, muistitoimintoihin ja tarkkaavaisuuteen. Kävelykokoukset voivat siis olla polku kokousten tulosten parantamiseen.

Vinkit ja linkit

Näin onnistut

  1. Tulevasta kävelykokouksesta kannattaa tiedottaa ennakkoon, jotta osallistujat osaavat valmistautua kokoukseen sopivin varustein. 
  2. Kokousreitin varrella voi pitää taukoja, jolloin voi tehdä käsitellyistä asioista muistiinpanoja. Asiat voi koota yhdessä myös kävelykokouksen päätteeksi.
  3. Suosi luontoreittejä, jos mahdollista.
  4. Kuuluvuutta voit parantaa applikaatioilla, jotka mahdollistavat ryhmäkeskustelut ympäristön melusta huolimatta.

Sovellusehdotuksia

Puhu, pidä yhteyttä, työskentele:
Skype (Android/IOS)
Teams (Android/IOS)
ZOOM (Android/IOS)

Tallenna ääntä, kuvaa, videoita ja kirjoita:
FiiNote (Android)

Lisää muistiinpanot kätevästi:
Evernote (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.


Olemme keränneet alle linkkejä, joiden avulla voit suunnitella sopivia kävelykokouspaikkoja ja -reittejä. Kokouksia voi pitää esimerkiksi luonnonpuistoissa, mutta lähin kävelykokouksen reitti lähtee lähimmältä ulko-ovelta. Käy ennen kokousta tutustumassa suunniteltuun reittiin, jotta matkan varrella ei tule yllätyksiä.

Keski-Suomen luontopolut

Hiljaiset alueet Keski-Suomessa

Jyväskylän alueen penkilliset kävelyreitit

Kehä vihreä (Jyväskylä)

Liiku ja harrasta Keski-Suomen maaseudulla


Lähteet:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa
https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/kavely/kavelykokouskortti.pdf