Kategoria: Terveysmetsä

Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Viettäessämme mittaushistorian kuuminta kesää ja seuratessamme ilmastonmuutoksen vauhdikasta etenemistä huomaamme olevamme monenlaisten kuumottavien haasteiden edessä. 

Yksi merkittävimmistä syistä meneillään olevaan ilmastonmuutokseen on nykyinen elämäntapamme ja siihen vahvasti liittyvä kulutusvimma; muokkaudumme omaksi kuvaksemme ostamalla ja kuluttamalla. Ja usein ostamme asioita, joita emme tarvitse. Dave Ramseytä lainatakseni ostamme tarpeettomia tavaroita rahalla, jota meillä ei ole tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä. Kuluttamisesta itsestään onkin tullut meille viihdettä, eli tapa kuluttaa aikaa. Ostamme, jotta meillä ei olisi tylsää tai kokisimme saavamme tarkoituksen ja sisältöä elämäämme. Samalla ostamiemme ja kuluttamiemme tuotteiden materiaali- ja hiilinjalanjälki lisäävät ympäristömme taakkaa ja vauhdittavat ilmastonmuutosta.

meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.

Voisimmeko kääntää tämän ilmaston ja ympäristömme kannalta haitallisen ajankäyttötavan, kuluttamisen, kohden itsellemme sekä ympäristölle hyödyllisempää toimintaa, eli luonnossa liikkumista ja luonnossa oleskelua? Pieni muutos tähän suuntaan on jo käynnistynyt koronavuoden myötä, kun yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä lähimetsiin, retkeilyreitistöille sekä kansallispuistoihin. Välillä jopa ruuhkiksikin asti. Valmiudet ovat siis olemassa. Nyt pitää vain vahvistaa muokkautumassa olevaa luonnossa liikkumisen ja oleskelun trendiä. 

Suomalainen luonto tarjoaa paitsi upeita luontokokemuksia, mutta myös mahdollisuuden viilentyä kuumina kesäpäivinä.

Tämä vahvistaminen toteutuu ennen kaikkea mahdollistamalla kaikille vaivaton luonnossa liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien lähiluontokohteiden ja -reitistöjen suunnittelua ja toteutusta sekä vanhojen kunnossapitoa sekä luontoliikuntamahdollisuuksien tietoisuuden lisäämistä. Ajankohtaista on myös uusien laajempien luontoalueiden käyttöönotto luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Järki (ja esimerkiksi tulevat metsiensuojelutavoitteet) ainakin tyrkkivät meitä kovaa vauhtia tähän suuntaan. Ja jos ei halua olla tyrkittävänä, niin on liikuttava tyrkkijöitä nopeammin. Tässä Suomella olisi upea mahdollisuus olla edelläkävijänä luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistäjänä. 

Tähän suuntaan meitä patisti myös Jyväskylän Kesän paneelissa yhteiskuntapolitiikan professori Janne Hukkinen todetessaan, että yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että kansalainen ilman sen kummempaa ajattelemista tulee helposti tehneeksi kestäviä valintoja. Liikunnan ja liikkumisen suhteen tällaisia kestäviä valintoja tehdään kotiovella, josta lähdetään lähiluontoon liikkumaan ja kerämään elämänsisältöä sekä myös sitä luonnosta löytyvää hyvinvointia ja sen mukanaan tuomaa onnellisuutta. 

Kaiken kattavaa hyvinvointia saadaksemme meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi. 

Juho Jäppinen
fysioterapeutti, Meijän polku, JAMK


Vinkkejä kuumille kesäpäiville

  • lähde liikkeelle aikaisin aamulla, jolloin on viileämpää
  • valitse reittejä, joilla on varjoisia alueita, tai jotka tiedät ennestään viileämmiksi
  • valitse reittejä, joiden varrella pääset vesien äärelle ja voi käydä esimerkiksi pulahtamassa tai uittamassa jalkoja purossa
  • pukeudu kevyesti mutta auringolta suojaavasti
  • kuljeta aina mukana juotavaa. Jos mahdollista, pidä juoma viileänä
  • jos olet tottunut ulkoilemaan paljon, niin varaudu tekemään lyhyempiä retkiä kuumilla ilmoilla
  • jos et halua lähteä pidemmille reissuille, niin etsiydy varjoisaan paikkaan pihamaalle tai lähiluontoon. Juomaa ja hyvä kirja mukaan!

Vuosikellomme kesäosiosta löytyy näille keleille sopivaa tekemistä. Vesistöhaasteessa tavoitteena vierailla vesistöjen äärellä mahdollisimman usein. Lukuhaasteessa taasen nautitaan kirjoista. Ja Poljinhaaste on juuri sinulle, joka haluat kuumilla ilmoilla liikkua paikasta toiseen hieman vauhdikkaammin.

Reitistöjä lapsiperheille

Reitistöjä lapsiperheille

Jyväskylän Latu ideoi Ladun Majan alueelle noin 900 metrin mittaisen Tossu- ja tassupolun lapsiperheiden käyttöön. Polun ajatuksena on madaltaa kynnystä lähteä pientenkin lasten kanssa ihmettelemään ja nauttimaan suomalaisesta metsäluonnosta.

– Olemme miettineet jo pidempään, kuinka voisi Ladun Majan kaltaiseen ympäristöön toteuttaa jotain, joka loisi myös mahdollisuuden lapsille ja lapsiperheille liikkua metsissä helposti hahmotettavalla ja sopivanmittaisella metsäreitillä, toteaa toteutustyössä mukana ollut Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen. – Aluehan tunnetaan ennestään aktiivisten jyväskyläläisten luontoliikuntakohteena laajoine kuntoratoineen, reitistöineen sekä nuotiopaikkoineen. Jonkin aikaa siten saimme ajatuksen, että voisimme toteuttaa lapsille oman polun, joka kulkisi selkeäkulkuisessa ja helpossa maastossa, mutta kuitenkin aidossa taianomaisessa metsäympäristössä.

– mieleemme tuli, että yksi mukava tapa tutustuttaa lapsia metsään, olisi tuoda lasten mielikuvitusta myös osaksi reitin opastusta. Käännyimme meijänpolkulaisten suuntaan ideoinemme ja pian meillä olikin jo yhden reitin verran 7–8.-vuotiaiden lasten upeita piirustuksia. Piirustukset ovat toteuttaneet Jyväskylän steinerkoulun toppuluokkalaiset. Heiltä pyydettiin piirustuksia ja maalauksia aiheesta ’havumetsän kätköissä’, ja saimmekin upeita teoksia polun varrelle laitettavaksi. Lapset ovat kuvittaneet metsään niin lintuja, puita kuin polkujakin, mutta myös erilaisia satuhahmoja. Ehkäpä tällaisia näkyy myös oikeasti polkumme varrella, jos oikein tarkkaan katselee, Viljanen toteaa pilke silmäkulmassa.

Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen ja Mauri Pitkänen istuttivat Jyväskylän Steinerkoulun oppilaiden taideteokset polun varrelle. Kylttien suunnittelussa on huomioitu lapset laittamalla kyltit heille sopivalle korkeudelle. Aikuiset pääsevät harjoittelemaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa kyykistymällä taiteen äärellä.

– Samalla polun toteutus on ollut mukavaa puuhaa hankeeseen osallistuneille, sekä antanut tärkeää kokemusta pidempienkin reittien toteutukseen. Yhdestä tällaisesta pidemmästä reitistä Ladun Majan alueella kuullaan myöhemmin kesällä lisää, Viljanen jatkaa.

Meijän polun Juho Jäppinen toteutti esittelytaulun suunnittelun ja Janne Laitinen laati kohdeyleisölle sopivat tekstit. – Ajatuksena on herättää lasten mielenkiinto ympäröivää luontoa kohtaan. Katselemme polulla ympärillemme etsien pisintä puuta sekä myös sammalten tasolta puunkaltaisia sammalia. Pääsemme siis tarkkailemaan luontoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Ja todennäköisesti myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ihmettelyyn ja tutkintaan. Luonto tarjoileekin ihmettelyn aiheita ja mielikuvituksen ravintoa kaikenikäisille. Siitä syystä tämä Jyväskylän Ladun idea on erinomaista luontokasvatusta sekä lapsille että myös heidän seurassaan liikkuville aikuisille, Laitinen toteaa.

Tossu- ja tassupolun esittelytaulun taustakuvan on piirtänyt Jyväskylän Steinerkoulun 2.-luokkalainen Viivi Harvilahti. Yhteensä polun varrelta löytyy kolmisenkymmentä oppilaiden tekemää taideteosta.

Tossu- ja tassupolku aukeaa Juhannusta edeltävällä viikolla. Tämän jälkeen polku on perheiden käytössä ainakin lumen tuloon saakka. Talvellakin polulla on mahdollisuus kulkea, mutta taideteokset laitetaan talviunille hankien ajaksi.

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti
Meijän polku

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.

Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?

Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä.  Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.

Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.

Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…

Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK

Meijän mieli -hanke positiivisen mielenterveyden asialla

Meijän mieli -hanke positiivisen mielenterveyden asialla

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskessa elokuussa 2020 alkanut Meijän mieli -hanke tekee alueellista työtä nuorten aikuisten mielenterveystoipujien arjen ja osallisuuden parantamiseksi Keski-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on luoda yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia tuki- ja vapaaehtoistyön ratkaisuja, jotka lisäävät toipujien osallisuutta sekä rohkaisevat mukaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita esim. kaveritoimintaan.

Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!

Vapaaehtoistyötä sekä mielenterveyttä tukevia toimintoja kehitetään yhdessä toipujien, vapaaehtoisten, mielenterveystoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Hankkeen viitekehyksenä ja arvolähtökohtana on toipumisorientaatiopohjainen ajattelu, koulutus ja toiminta. Lisätietoa Meijän mieli -hankkeesta voit lukea täältä.

Kosken henkilöstön tyhyili luontopysäkiltä luontopolulle

Me Meijän mieli -hankkeen työntekijät, Merja ja Katja, saimme tehtäväksemme järjestää työyhteisömme työhyvinvointipäivän 3.11.2020. Otimme haasteen mieluusti vastaan ja koronarajoitteiden sekä budjetin puitteissa alkoi vaihtoehtojen pohdinta. Aiemmin syksyllä olimme jossain verkostopalaverissa kuulleet Meijän polun luontopysäkeistä ja siitäpä nappasimmekin idean tyhypäiväämme; matkustaisimme ekologisesti julkisilla jollekin luontopysäkille. Valitsimme bussin 25, jolla hurautimme Huhtasuon luontopysäkille ja siitä Kangasvuoren luontopolulle.

Kosken porukka lähdössä bussikyytiin sään mukaisin ja ajan hengen vaatimin varustein.

Koska Meijän mieli -hankkeen yhtenä tavoitteena on positiivisen mielenterveyden tukeminen ja tyhypäivänkin tarkoitus on työhyvinvoinnin ylläpito, retkeilyn oheen keksittiin mielen hyvinvointia lisääviä tehtäviä, jotka nimettiin hyvän mielen olympialaisiksi. Näissä olympialaisissa ei kuitenkaan kilpailtu keskenään, vaan suoritettiin pareittain erilaisia tehtäviä. Etsittiin luonnosta hyvän mielen maisemia, tehtiin luonnonmateriaaleista taideteoksia, halattiin puita ja ratkaistiin arvoituksia. Tehtävistä otettiin kuvia ja lähetettiin työyhteisön yhteiseen WhatsApp-ryhmään kaikkien iloksi.

Hyvän mielen taideteos, -maisema, puunhalaajat ja eväskattaus.

Tehtäviä suoritettiin pitkin matkaa luontopysäkiltä Vuorilammen laavulle, jonne kokoonnuimme evästauolle. Eväät katettiin lammen rantalaiturille, jossa nautittiin kahvit ynnä muut herkut olympialaisten tehtävistä ja päivän annista rupatellen. Tehtävien lisäksi mukavana ja voimauttavana koettiin myös ulkona liikkuminen ja kaunis luonto keskellä kaupunkia. Sää suosi tyhypäivämme viettoa, kun lämpötila oli lähellä kymmentä plusastetta ja aurinkokin pilkahti hetkeksi päiväämme piristämään. Vaikka kilpailusta ei näissä olympialaisissa ollutkaan kyse, pitäähän olympialaisissa jakaa palkinnot. Taataksemme kaikille hyvän mielen, jokainen osallistuja sai hienon kunniakirjan sekä muumitikkarin. Tyhypäivän päätteeksi matkasimme bussikyydillä takaisin keskustaan.

Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta –Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutus

Auttamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelimme marraskuussa julkaistussa KEHO:n blogissa. Yksi vapaaehtoistoiminnan mielekkyyden jujuista piilee siinä, että auttaminen tutkitusti saa mielihyvähormonit hyrräämään.  Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!

Meijän mieli -hankkeessa käynnistyy Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutukset Tammikuussa 2021. Meijän kavereiksi haetaan tavallisia, täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka haluavat kulkea hetken matkaa mielenterveystoipujan tsempparina. Nyt koronarajoitteiden aikana, kun monet harrastuspaikat ovat vain rajoitetusti käytössä ja julkisiin paikkoihin menemistä emmitään, on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja kaveritoimintaan. Luonnossa riittää tilaa ja turvavälejä on helppo noudattaa. Mukavan yhdessäolon lisäksi saa kaupan päälle vielä luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset. Meijän kaveri voisikin lähteä toipujan kanssa luontoon retkeilemään. Eikä luontoretkelle tarvitse lähteä edes kovin kauas. Kaupunkiluonto on hyvin lähellä, joten retkipaikkoja riittää. Kuten Kosken tyhypäivän tarinasta voi lukea, Jyväskylässäkin tällaisia hienoja luontokohteita on aivan bussireittien varrella. Puhumattakaan maakunnan muista pitäjistä; metsää on varmasti kävelymatkan päässä. Menkäämme metsään!

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Mediassa nousee päivittäin uutisia ilmastoasioista, myrskyistä, viruksista ja monimuotoisuudesta. Onko meillä aikaa pohtia mistä muutoksista on oikein kyse ja mitä ilmiöitä on tapahtumien taustalla? Luonto on kaiken elämän perusta. Yleisesti puhutaan luonnon ekosysteemipalveluista, mutta käsite ei ole vielä laajalti käytössä.

Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -rapotissa avataan luonnon ekosysteemipalveluiden käsitettä myös keskisuomalaisin esimerkein. Tavoitteena on saavuttaa eri toimijoiden kesken laajempi ymmärrys luonnon tarjoamista mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Raportin on toimittanut Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen. Julkaisu on osa JAMKin julkaisusarjaa ja se on toteutettu yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa.

Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksy on parasta aikaa lähteä syysluontoon, toteaa vanha jyväskyläläinen sanonta. Kävimme testaamassa sanonnan paikkansapitävyyttä lähiluonnossa Jyväskylän Sippulanniemen luontopolulla ja kuntoradalla. Sanonta osoittautui varsin hyvin paikkansa pitäväksi.

Mitä syksyisestä luonnosta voi itselleen sitten kerätä? Monien luonnon suomien terveyshyötyjen ohella upean syksyisen luonnon visuaalisten antimien ohella kotiin vietäväksi saa aimo annoksen raitista syysilmaa, ulkoilun tuomaa hyvää oloa ja talvea ajatellen tuiki tärkeää tasapainon harjoittelua.

Tasapainoa metsistä

Metsäpolut tarjoavat kulkijoilleen erinomaisen tasapainoharjoittelumahdollisuuden. Kivien, juurien ja vaihtelevan maaston keskellä kulkeminen kehittää kuin huomaamatta monipuolisesti tasapainoa. Syksyllä toki saa olla hiukan varovainen mahdollisesti märkien ja liukkaiden juurakkojen ja kivien kanssa, mutta näiden kiertäminenkin onnistuu helposti ja toimii itsessään jo tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluna. Jos siis kaipaat tehostettua tasapainoharjoittelua, niin suunnaksi kannattaa ottaa lähimetsät.

Jos juurakkoiset polut tuntuvat alkuun liian haastavilta, niin samankaltaisia hyötyjä löytyy myös kuntopoluilta niiden joustavan pinnoitteen ja vaihtelevan maaston ansiosta. Voit myös ottaa kävelysauvat mukaan tuomaan tukea ja lisäämään koko keholle kohdistuvaa lihasharjoittelua ja lisäämään liikkumisen energiankulutusta.

Myös lapsille polut, kivet ja kannot tarjoilevat hienoja mahdollisuuksia kehittää motorisia perustaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla. Perheen vapaapäivänä kannattaa siis suunnata kohden lähimetsien loputtomia seikkailuja. Eväät mukaan!

Metsäpoluilla liikkuminen kehittää kuin huomaamatta tasapainoa. Sippulanniemestäkin löytyy runsaasti kuvan kaltaista maastoa, jossa liikkujan tasapaino petraantuu vauhdikkaasti.

Monimuotoinen luonto tarjoaa monimuotoisia hyötyjä

Sippulanniemen alue tarjoaa kävijöilleen monimuotoisen luontokattauksen. Alueelta löytyy kuusikkoa, leppävaltaisia lehtoja, sekametsää ja männikköjä. Alueen keskeltä löytyy myös kaunis suoalue. Sippulanniemi ja suo sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Aikamoinen luontoaarre, ja helposti saavutettavissa.

Sippulanniemen luontopolun varrelta löytyy myös pitkospuita ja upeaa suoluontoa. 

Saavutettava lähiluonto

Sippulanniemen alueelle pääsee helposti esimerkiksi Jyväskylän paikallisliikenteen linja-autoilla. Linja 18 on jo osa Luontopysäkkienkin tarjontaa. Alla olevan Luontopysäkkien kartan avulla voit lähteä suunnittelemaan omaa retkeäsi Sippulanniemen alueelle. Sippulanniemen luontoalueen laitamille pääsee myös Tikan suunnalta linja-autoilla numero 8, 15 ja 20. Alue on myös helposti saavutettavissa polkupyörällä ja lähialueiden asukkaille myös kävellen.

Linjalla nro 18 pääsee Sippulanniemen luontoalueen äärelle.

Vaikka osa meistä odottaa jo talven lumia (tai ehkä jo seuraavaa kesää…), niin odottaessa ei kannata istua sisällä, sillä odottavan aika on pitkä ja mieltä sekä kehoa vauhdikkaasti rapauttava. Vuosikellomme idean mukaisesti seuraavaan vuodenaikaan kannattaa valmistautua lisäämällä aktiviteetteja, joista on hyötyä tulevana vuodenaikana. Talvikautta lähestyttäessä on hyvä laittaa tasapainotaidot iskuun ja hakea viimeiset aistimuistot metsien tuoksuista ja väreistä säilöön pitkän talven varalta. Tämä onnistuu helposti lähimetsiemme poluilla.

Juho Jäppinen
Meijän polku

Meijän polku mukana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportissa

Meijän polku mukana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportissa

Uudessa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n “Forests for Human Health and Well-Being” -raportissa esitellään ruokaturvan ja lääkekasvien rinnalla metsien mielenterveys- ja henkisiä arvoja. Yhtenä esimerkkinä Suomessa käytössä olevista metsiin liittyvistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malleista esitellään Meijän polku! Esittely löytyy raportin sivulta 37, jossa myös muita esimerkkejä metsien Suomesta.

Raportissa toivotaan, että tietoisuuden lisääminen metsien välttämättömyydestä kaikkien ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle voi osaltaan auttaa muuttamaan ihmisten suhtautumista ja vuorovaikutusta luonnon kanssa. 

Meijän polun ratkaisuja luonnon terveyshyötyjen tietoisuuden ja käytön lisäämiseen on muun muassa Keski-Suomen terveysmetsäkonseptin ja Meijän metsät -konseptin kehittäminen, luontopysäkit sekä Keski-Suomen kuntien liikuntamahdollisuuksien kerääminen yhdelle sivustolle, jolta löytyy myös kuntien luontoliikuntamahdollisuuksia. Myös Vuosikellostamme löytyy useita luontoliikuntaan kannustavia liikuntahaasteita.

Upeaa olla mukana edistämässä metsiemme hyvinvointi- ja terveyskäyttöä arvokkaassa kansainvälisessä seurassa!

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku on nostettu yhdeksi eurooppalaisen Three T-projektin esimerkiksi hyvistä keskisuomalaisista käytännöistä ekologisen matkailun ja luontoliikunnan saralta. Muut esitellyt konseptit ovat Alvar Aalto -reitistöt sekä Saunamaakunta.

The­ma­tic TrailT­rig­ger, In­ter­reg Eu­ro­pe, 2018–2022 -hanketta koordinoi Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto. Th­ree T -hank­kees­sa ra­ken­ne­taan kah­dek­san EU-maan ja yh­dek­sän part­ne­rin yh­teis­työ­nä mal­le­ja aluei­den kes­tä­vään mat­kai­luun ja liik­ku­mi­seen se­kä kult­tuu­ri- ja luon­non­pe­rin­töön liit­ty­vien st­ra­te­gis­ten ta­voit­tei­den toi­meen­pa­noon. Hankkeessa on mukana Keski-Suomen lisäksi alueita Ita­lias­ta, Es­pan­jasta, Mal­talta, Puo­lasta, Ro­ma­niasta, Sak­sasta ja Un­ka­rista.

Meijän polulta hyväksi käytännöksi on valittu luontoreitistöjen mahdollisuuksien esille nostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä esimerkiksi Keski-Suomen terveysmetsäopaskoulutus ja Meijän metsät työpaja sekä juuri päättynyt ensimmäinen Keski-Suomen reitistöviikko.

Lisätietoa Three T-projektin hyvistä käytänteistä löytyy täältä.

Terveisiä reitistöviikolta!

Terveisiä reitistöviikolta!

Keski-Suomen ensimmäinen reitistöviikko reippailtiin 16.–22.9.2020. Reitistöviikon tarkoituksena oli nostaa erilaisten luontoreitistöjen luomat mahdollisuudet keskisuomalaisten tietoisuuteen ja kovaan käyttöön. 

Reitistöviikolla lähdettiin liikkeelle ajatuksella, että kaikki voivat osallistua ja pienin teko on tosiaan vain lähteä luontoreiteille liikkumaan ja nauttimaan syksystä. Tämä lähtökohta poikikin upeasti reitistöaktiivisuutta.  

Jyväskylän steinerkoulun 5. luokkalaiset retkeilemässä Kortepellon ja Laajavuoren poluilla. Kuvat Joonas Paananen.

Viikon aikana järjestettiin parisenkymmentä tapahtumaa eri puolilla Keski-Suomea. Tapahtumat toivat esille reitistöjen ja luonnossa liikkumisen monia mahdollisuuksia. Oli laavu- ja kotaesittelyjä, Meijän metsät -työpajaa, uuden luontopolun avajaisia, monenlaisia retkiä. Muutama työhyvinvointipäiväkin luonnossa ja reitistöillä viikon mittaan vietettiin. 

Lipas.fi -palvelun kyselyssä pääsi merkkaamaan kartalle omat suosikkireitit.

Tämän lisäksi Jyväskylän yliopiston Lipas.fi -palvelussa kerättiin keskisuomalaisten suosikkireitistöjä ja viikon aikana osallistuttiin myös Traficomin arkireitistöt -kuvakilpailuun. Lisäksi viikon alkajaisiksi julkistettiin Meijän polun, Keslin ja Linkki-palvelun Luontopysäkit -hankkeen ensimmäiset kaupunkiliikennekartat, jotka opastavat käyttäjiä linja-autoilla luontokohteiden ja reitistöjen äärelle Jyväskylässä. 

Jyväskylän Latu järjesti kaikille avoimen retken Sallaajärven luontopolulle. Kuvat Juha Vimpari.

Oli hienoa nähdä heti alusta saakka, että luontoliikkumisen ja reitistöjen merkityksen kasvu näkyy laajasti eri toimijoiden parissa. Mukaan lähti yksittäisiä luontoalan ammatinharjoittajia, yrityksiä, urheiluseuroja, kuntia kuin kaupunkejakin. Jokainen omalla tyylillään ja omista reitistölähtökohdistaan. Viikon mittaan oli tarjolla muun muassa luontoliikuntahaasteita, terveysmetsäretkiä, laavukahveja, hämäräretkiä ja paljon muuta.

Kiitokset kaikille järjestäjätahoille aktiivisesta tulevaisuuden tekemisestä ja tietenkin kaikille keskisuomalaisille, jotka lähtivät viikon mittaan lähemmäs tai kauemmas luontoreiteille!

Meijän metsät -työpajassa tutustuttiin Keski-Suomen terveysmetsiin sekä syksyn monipuolisiin mahdollisuuksiin luonnossa liikkumisen saralla. Järjestäjänä Meijän polku, JAMK ja JYUWisdom -verkosto. Kuvat Juho Jäppinen.

Tulevaisuutta tekemässä

Tarve tulevaisuuden tekemiselle ei loppunut tähän syksyyn, vaan jatkuu entistä merkittävämpänä tulevina vuosina. Tästä syystä Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään taas ensi syyskuussa!

Nyt onkin hyvä aika alkaa jo miettimään, miten vuoden päästä keskisuomalaiset reitistöt näkyvät ja kuuluvat ympäri maakuntaa, maata ja maailmaa. Tervetuloa mukaan tulevaisuutta tekemään, toivottelee Meijän polku, Kesli ja kaikki muut ensimmäisellä reitistöviikolla mukana olleet!


Enemmän kuvia viikon varrelta löytyy reitistöviikon sivuilta.

Taka-Keljosta Jyväskylän Nuuksio ja muita visioita Jyväskylästä

Taka-Keljosta Jyväskylän Nuuksio ja muita visioita Jyväskylästä

Jyväskylän kaupungissa laaditaan luontoliikuntaohjelmaa ja sen luonnos on paraikaa nähtävillä eli ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toivotaan kommentteja niin asukkailta kuin muiltakin tahoilta. Luontoliikuntaohjelman juuret ovat jo aika monen vuoden takaisia, kun mm. kaupungin viherpolitiikan laadinnan yhteydessä todettiin, että ulkoilureittien pitkäjänteiseksi kehittämiseksi olisi hyvä laatia kaupunkiin kokonaisvaltainen ohjelma.

Reilu vuosi sitten ei ohjelman laadintaa käynnistettäessä osannut arvata, minkälaiseen arvoonsa luonnossa retkeileminen vuonna 2020 nousee. Korona-aikana on kaupungin retkeilyalueiden ja luontopolkujen kävijämäärät olleet hurjassa nousussa. Luonnossa liikkuminen on tätäkin ennen ollut yksi tärkeimpiä jyväskyläläisten liikuntamuotoja, ja ulkoilureittien merkitys on noussut esille useissa tutkimuksissa.

Pitkän tähtäimen visioita

Luontoliikuntaohjelmaan on koottu viisi isoa hankekokonaisuutta, joita on tarkoitus viedä pitkäjänteisellä otteella eteenpäin. Nämä ovat: Tuomiojärven Kehä Sininen, Palokkajärven Kehä Sininen, Kuokkalan eteläiset rannat, Taka-Keljon retkeilyalue sekä Länsi-Palokan päävirkistysalue. Lisäksi viestintään ja markkinointiin on tarkoitus erityisesti panostaa, sillä toiveita tiedottamisen parantamiseksi on esitetty paljon.

Edellä luetellut kohteet eivät tietenkään ole ainoa totuus Jyväskylän ulkoilun ja retkeilyn tulevaisuudesta. Erillisinä hankkeina liikuntapääkaupunki Jyväskylä vie eteenpäin myös Laajavuoren kehittämistä, Kehä Vihreää, Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalia sekä kaupungin kiertävää Maastis maastopyöräily- ja retkeilyreittiä.

Kehittäminen on monen tahon yhteistyötä. Asukkaille on yleensä samantekevää, minkä yksikön vastuulla mikäkin kohde on. Käytännössä tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että usean eri palvelualueen/ palveluyksikön on syytä puhaltaa samaan hiileen. Yhteinen ohjelma linjaa näitä tavoitteita, että tässä yhteenpuhaltamisessa varmasti onnistutaan.

”Ladun Maja on Jyväskylän Lappi!”

Ladun Majalle on viime vuonna valmistunut uusi laavu. Ladun Majan Pikku Kakkosen reitin varrella voi nähdä Janne Saarikosken maalaamia metsätaideteoksia.

Näin totesi eräs asukas kommentoidessaan Ladun Majan seutua. Erityisesti viime talvena olikin suorastaan hämmästyttävää huomata, miten Kolmisoppisen seudulla lumitilanne pysyi hyvänä huolimatta muuten huonosta talvesta. Ladun Majan merkitys talviliikunta-alueena tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen lämmittäessä talvia. Kaupunki on panostanut ja edelleen panostamassa alueen kehittämiseen.

Ladun Majalla on tehty pitkään yhteistyötä Jyväskylän Ladun kanssa, joka ylläpitää osaa alueen laduista sekä pyörittää Ladun Majan palveluita. Aktiivinen yhdistys on toteuttanut EU-rahoitteisia hankkeita, joilla on kehitetty alueen toimintoja. Kaupunki toteutti Ladun Majalle viime vuonna esteettömän laavun sekä tunnelmallista valaistusta Pikku Kakkosen reitin varrelle. Lisää on luvassa tänä vuonna, kun parannetaan pysäköintialueita sekä lisätään reittien valaistusta. Tulevana talvena onkin mahdollista hiihtää koko matka Keljonkankaalta Kotalammille valaistua reittiä pitkin. Suosittelen myös alueen uusia metsätaideteoksia, jotka kannattaa käydä erityisesti lasten kanssa bongaamassa!

Tuomiojärvestä esteettömän luontoliikunnan keskittymä

Haukanniemen kärjen nuotiopaikalle rakennetaan tulevaisuudessa uusi esteetön laavu.

Tuomiojärvi rantoineen on yksi kolmesta niin sanotusta Kehä Sinisestä, joita on tavoite kehittää nimenomaan virkistysalueina. Tämä poissulkee esimerkiksi uusien rantatonttien rakentamisen, jotta rannat säilyvät tulevaisuudessakin vapaina. Kehittäminen tarkoittaa myös esimerkiksi reitistön kehittämistä järvien ympäri. Luontoliikuntaohjelmassa on lisäksi nostettu esiin useita erityisiä esteettömiä ratkaisuja, joita on tarkoitus edistää lähivuosina.

Haukanniemeen, osittain luonnonsuojelualueena rauhoitetulle alueelle, tullaan toteuttamaan Jyväskylän ensimmäinen esteetön luontopolku. Haukanniemen kärjessä sijaitseva epävirallinen nuotiopaikka kunnostetaan, ja sinne rakennetaan mm. esteetön laavu. Eerolanlahdelle tulee esteetön kalastuslaituri. Tuomiojärven uimarannasta on tavoite kehittää esteetön uimaranta.

Jyväskylä on pullollaan luonnon aarteita

Luontoon mielivän ei onneksi tarvitse vain odottaa tulevien toimien toteutumista, vaan kaupungin eri puolilla on lukuisia hienoja kohteita, joihin voi suunnata retkelle. Asukaskyselyssä keväällä 2020 kysyttiin asukkailta kysymys ”Mihin veisit vieraasi luontoretkelle?”, ja vastaus merkittiin kartalle. ”Karttatäppejä” kertyi yli 500.

Pohjoisessa Jyväskylässä paljon ”täppejä” saivat muun muassa Nyrölän polku sekä Luonetjärven Peuraniemen laavu. Palokassa ykkönen oli Touruvuoren ympäristö. Keskustasta itään ”täppejä” oli Kangasvuoressa ja Aittovuoressa. Vaajakosken suunnalla Kanavuori, Ison Haapasaaren luontopolku sekä Jääskelä olivat esillä. Kuokkalassa oli merkintöjä erityisesti Sippulanniemessä ja linnustollisesti merkittävillä Pitkäruohon ja Hämeenlahden suojelualueilla.

Keskustassa monia mainintoja saivat Tourujoki, Harju, Seminaarinmäki, Viitaniemi, Lutakon puistoalueet ja Jyväsjärven rantaraitti. Läntisessä kaupungissa nousivat eniten ”ääniä” keränneinä esille Laajavuori, Haukanniemi sekä Köhniönjärven ympäristö. Luoteessa Kolmisoppinen keräsi ”täppikasauman”, ja hieman edempänä monia merkintöjä oli saanut Sallaajärven aarnialue.

Eteläisissä kaupunginosissa erottuivat kartalla Sarvivuori Keljonkankaalla, Muuratsalo Säynätsalossa, Mämminiemi Päijänteen itärannalla sekä Vaarunvuoret, Putkilahden ympäristön kohteet ja Oravivuoren maailmanperintökohde Korpilahdella.

Näistä kohteista valikoitui 17 kappaletta erityiseen some-kampanjaan, joka on parhaillaan käynnissä. Kaupungin insta-tilillä kohteet esitellään kuvien kera sekä tuodaan esille niihin liittyviä asukaskommentteja. Kannattaa siis ottaa tili seurantaan, mikäli olet instagram-käyttäjä. Poimi joukosta vinkit ja lähde retkeilemään!

Mervi Vallinkoski
maisema-arkkitehti
Jyväskylän kaupunki