Kategoria: Terveysmetsä

Vanhojen lähimetsien taikaa

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön. 

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.  

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Aiemmin ilmestyneet reitistö-aiheiset blogimme:

Reittejä lähimaastoon

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä. 

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita.  Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry

Lintubongaushaaste

Lintubongaushaaste

Kevään kunniaksi luonnon moninaisia terveyshyötyjä lähdetään hakemaan lintuja bongaamalla. Tavoitteena on kevään mittaan tunnistaa vähintään 35 lintulajia. Tavoitteen toteuttamiseksi suosittelemme runsaasti luontoretkiä erilaisiin luontoympäristöihin, metsiin, pelloille ja vesistöjen äärelle. Nautinnollinen kevät siis tiedossa!

Bongausmatkoilla kiikareista ja/tai hyvästä kamerasta on hyötyä lintujen tunnistukseen. Digikameralla voit ottaa kuvia kohtaamistasi linnuista ja varmistaa kotona havaintosi kaikessa rauhassa. Mutta apuvälineet eivät toki ole välttämättömiä ja lintujen tarkkailusta voi nauttia myös vain tarkkailemalla lintujen puuhia omin silmin. 

Lintubongausta voi suorittaa myös omassa pihassa tai lähipuistossa, jos et pääse helposti liikkeelle. Jo pihalla istuskelu tarjoaa paljon ulkoilman tuomia hyötyjä ja ennen kaikkea vaihtelua sisällä oloon. Muista pukeutua säiden mukaisesti, ja pakata mukaan vaikka eväät pidempääkin ulkonaoloa ajatellen. Lämmin tee tai kahvi kevätauringossa lintujen kevätpuuhia seurailen tarjoaa paljon nautinnollisia hetkiä!

Lintubongauspäiväkirjan voit tulostaa tästä: Lintubongaushaaste

Apuja tunnistukseen ja hyvien lintujen seurailualueiden etsimiseen

Alle on kerätty apuja eri lintulajien tunnistukseen. Voit myös ottaa lintukirjan mukaan tunnistusretkille. Samoin nykyisin mobiililaitteille saa sovelluksia lintujen tunnistamisen helpottamiseen ja lintulajien tunnistamisen harjoitteluun. Voit kokeilla vaikka tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella ja samalla arvioida äänen suuntaa ja etäisyyttä silmät kiinni. Tällainen harjoittelu antaa aivoillekin uudenlaista tekemistä.

Birdlife Suomen sivuilla oleva 100 linnun tunnistusopastus auttaa sinua oppimaan ja tunnistamaan sata yleistä suomalaista lintulajia, joita varmasti tulee myös sinun luontoretkillä vastaan. 

Jos haluat yhdistää lintubongauksen aktiiviseen ulkonaoloon, niin voit samalla aloittaa esimerkiksi Meijän polun Vuosikellon Metsähaasteen tai Sauvakävelyhaasteen. Jos olet ajatellut kävellä lintujen perässä hieman enemmänkin, niin Miljoonan askeleen kävelyhaaste voisi olla sinun juttusi tänä keväänä!

Kävelykokoukset

Kävelykokoukset

Kävely parantaa aivojen verenkiertoa. Sitä kautta kävelyllä voidaan vaikuttaa positiivisesti ajattelunopeuteen, muistitoimintoihin ja tarkkaavaisuuteen. Kävelykokoukset voivat siis olla polku kokousten tulosten parantamiseen.

Vinkit ja linkit

Näin onnistut

  1. Tulevasta kävelykokouksesta kannattaa tiedottaa ennakkoon, jotta osallistujat osaavat valmistautua kokoukseen sopivin varustein. 
  2. Kokousreitin varrella voi pitää taukoja, jolloin voi tehdä käsitellyistä asioista muistiinpanoja. Asiat voi koota yhdessä myös kävelykokouksen päätteeksi.
  3. Suosi luontoreittejä, jos mahdollista.
  4. Kuuluvuutta voit parantaa applikaatioilla, jotka mahdollistavat ryhmäkeskustelut ympäristön melusta huolimatta.

Sovellusehdotuksia

Puhu, pidä yhteyttä, työskentele:
Skype (Android/IOS)
Teams (Android/IOS)
ZOOM (Android/IOS)

Tallenna ääntä, kuvaa, videoita ja kirjoita:
FiiNote (Android)

Lisää muistiinpanot kätevästi:
Evernote (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.


Olemme keränneet alle linkkejä, joiden avulla voit suunnitella sopivia kävelykokouspaikkoja ja -reittejä. Kokouksia voi pitää esimerkiksi luonnonpuistoissa, mutta lähin kävelykokouksen reitti lähtee lähimmältä ulko-ovelta. Käy ennen kokousta tutustumassa suunniteltuun reittiin, jotta matkan varrella ei tule yllätyksiä.

Keski-Suomen luontopolut

Hiljaiset alueet Keski-Suomessa

Jyväskylän alueen penkilliset kävelyreitit

Kehä vihreä (Jyväskylä)

Liiku ja harrasta Keski-Suomen maaseudulla


Lähteet:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa
https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/kavely/kavelykokouskortti.pdf


Luonto kokouksissa

Luonto kokouksissa

Luonto kannattaa siis ottaa osaksi kokouskäytäntöjä, sillä luonto lisää ihmisen hyvinvointia ja parantaa mielialaa. Jo pelkästään luontoaiheisen kuvan katselu tai äänen kuuntelu rentouttaa ja edistää terveyttä.

Vinkit & Linkit

Näin onnistut

  1. Luonnon kasvit ja viherkasvit lisäävät tilan viihtyvyyttä. Voit hankkia kokouksin myös muita luontoelementtejä, kuten käpyjä, havuja, oksia ja kiviä.
  2. Hyödynnä luontoaiheisia ääniä tai laita kokouksen taustalle luontoaiheinen kuva/kuvia.  
  3. Olosuhteiden salliessa järjestä itse kokous luonnossa. Hyödynnä lähiympäristöä ja luontopolkuja (kts. kävelykokoukset)
  4. Saadaksesi parhaan mahdollisen kokemuksen luontoteemasta huomioi aistit monipuolisesti (näkö-, kuulo-, tunto-, sekä hajuaisti).

Sovellusehdotuksia

Rentoudu kuvien sekä äänen avulla:

Chill & Relax nature (IOS)

Nature Sounds (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.


Alle on kerätty myös muutama video, joilla voit helposti tuoda luonnon visuaaliseksi osaksi kokousta.

Meijän polun luontorentoutus
Meijän polun luontorentoutusvideolla pääset nauttimaan keskisuomalaisten luonnonpuistojen kauneudesta. Kesto 4:03.

Hyvän mielen metsäkävely
Mielenterveystalon Hyvän mielen metsäkävelyllä pääset kävelylle kesäiseen suomalaismetsään. Mielenterveystalon nettisivuilla on myös videot muista vuodenajoista, eli voit halutetessasi ottaa vuodenaikateeman mukaan kokoukseen.


Lähteet
Marko Leppänen & Adela Pajunen – Terveysmetsä, Tunnista ja koe elvyttävä luonto
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/ 
Liisa Tyrväinen, Timo Lanki, Raija Sipilä ja Jorma Komulainen. Duodecim artikkeli 2018: Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä?  

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Retkeilijät ovat Keski-Suomessa lähteneet innolla kansallispuistoihin. Käyntimäärät ovat nousseet tänä vuonna kaikissa Keski-Suomen kansallispuistoissa. Huikeinta käyntimäärän kasvu oli Isojärven kansallispuistossa, minne tehtiin tammi-heinäkuussa 48% enemmän käyntejä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erätaival Oy on pyörittänyt Heretyn kämppäkahvilaa ja tuonut puistoon uusia aktiviteetteja. Tänä kesänä Isojärvelle on rakennettu uusi esteetön keittokatos Kannuslahteen, reittejä on kunnostettu ja viitoitusta uusittu Euroopan maaseuturahaston osarahoittamassa Keski-Suomen kansallispuistot kuntoon -hankkeessa.

Vilkasta on ollut muuallakin. Leivonmäen kansallispuistossa käyntimäärät kasvoivat 25%, Etelä-Konneveden kansallispuistossa 17%, Salamajärven kansallispuistossa 14% ja Pyhä-Häkissä 5%. Maailmalla ja Suomessa on käynnissä ennen näkemätön luontomatkailubuumi. Suomen kansallispuistojen matkailullista vetovoimaa on verrattu muun muassa joulupukin kaltaiseen valttikorttiin (Finnish Travel Gala 2017). Paikallisten asukkaiden lisäksi myös matkailijat ovat löytämässä Keski-Suomen luontokohteet.

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Luonnossa oleminen ja liikkuminen parantaa niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia. Luonto on loistava kuntosali ja lenkkipolku, mutta hyvinvointia tuottaa jo vain oleilu luonnossa. Kauniin maiseman tai nuotion tuijottelu on rentoutumista parhaimmillaan. Luonnossa stressi laskee, keskittymiskyky kohenee ja huolet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Luontokohteet laadukkaine reitteineen ja taukopaikkoineen edistävät myös maaseutukuntien vetovoimaa. Lähimatkailun kysyntä on nosteessa myös ympäristösyistä; liikkumisen päästöt jäävät huomattavasti pienemmiksi, kun matkailukohteet sijaitsevat lähellä.

Artikkelin kuvat Etelä-Konneveden kansallispuistosta. 

Syyslomalla kannattaa suunnata luontoon

Heretyn kämppäkahvila Isojärven kansallispuistossa on avoinna lokakuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10-18. Kahvilasta saa pientä suolaista ja makeaa, myös vegaaninen ruokavalio on huomioitu. Kahvilasta voi myös vuokrata Kalalahden soutuveneitä, Kurkijärven kanootteja, kajakkeja, läskipyöriä, retkeilyvälineitä, packraft-reppulauttoja ja Heretyn majoitustiloja.

Salamajärven kansallispuistossa voi aistia metsäpeuran valtakunnan rauhan. Kivikkoiset kankaat, laajat suot ja monipuoliset reitit tarjoavat unohtumattomia eräkokemuksia. Koirasalmen luontotuvalla voit yöpyä ja saunoa. Luontotuvan kahvio on syyslomaviikolla 42 avoinna päivittäin kello 10-16.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa ruskaa voi ihailla Kalajan kierroksella (4,6 km) tai Kolmen vuoren vaelluksella (16 km). Molempien reittien varrella on huikeita maisemia, vanhoja metsiä ja tunnelmallisia tulentekopaikkoja evästelyyn.

Pyhä-Häkin kansallispuiston hienoimmassa vanhassa metsässä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Kilpikaarnaisten mäntyjen palokorot muistuttavat menneiden vuosisatojen metsäpaloista, ja Mastomäen ikimetsät pysäyttävät kiireisenkin kulkijan hämmästelemään ihmisen pienuutta.

Leivonmäen kansallispuiston turvallisilla ja helppokulkuisilla poluilla ja pitkospuureiteillä viihtyy koko perhe. Pakkaa reppuun päivän eväät ja näe Keski-Suomen luonnon monet kasvot – järvet, harjut, suot ja metsät. Leivonmäen kansallispuisto soveltuu retkikohteeksi kaiken ikäisille ympäri vuoden. Harjujärven puolikota ympäristöineen soveltuu myös liikuntaesteisille.

Tiina Hakkarainen
viestintäpäällikkö, Metsähallitus

Lisätietoja:
https://www.luontoon.fi/
https://www.retkikartta.fi/

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Meijän polun ja KeHOn järjestämään Terveysmetsäopaskoulutukseen toukokuussa 2019 osallistunut Jämsän Gradian kouluterveydenhoitaja Johanna Lahti on työparinsa kanssa ottanut Terveysmetsäoppaan keinot käyttöön nuorten opiskeluterveydenhuollossa. Ja ensimmäiset tulokset ovat enemmän kuin lupaavia.

Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Olemme nyt syksyn aikana toteuttaneet yhdessä terveydenhoitaja Eveliina Lamminahon kanssa opiskelijaryhmille terveysmetsäretkiä, sekä yksittäisiä terveystarkastuksia kampuksemme lähimetsissä. Ja palaute sekä opiskelijoiden reaktiot retkien aikana ja jälkeen ovat olleet unohtumattomia.

Opiskelijat ovat löytäneet Terveysmetsäretkillä paljon yksityiskohtia, joissa on riittänyt ihmeteltävää ja juteltavaa. Kuvat Johanna Lahti.

– Meillä on paljon opiskelijoita, joille luonnossa liikkuminen on vierasta.  Vastaanottotilanteessa nuoren voi olla hankalaa avautua ja kertoa henkilökohtaisista asioista, mutta luonnossa tehtyjen terveystarkastusten aikana he ovat avautuneet ja lähteneet keskustelemaan asioistaan aivan uudella tavalla. Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Vedimme esimerkiksi terveysmetsäretken ryhmälle, jossa aluksi oli muutama joiden oli hankalampaa lähteä harjoitteisiin mukaan. Pikkuhiljaa he olivat kuitenkin innokkaina osallistumassa ryhmän toimintaan ja tehtäviin. Jälkeenpäin palaute oli positiivista ja uusia mahdollisuuksia retkelle on jo kyselty ryhmäläisten toimesta. Terveydenhoitajan näkökulmasta tällaiset hetket ovat tärkeitä ja antavat paljon uskoa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Retkillä on myös vaikutusta ryhmähengen luomisessa.

Myös omassa työhyvinvoinnissa on huomattu selkeä ero tavanomaiseen. – No tämäkin on toisaalta luonnollista, jos ajattelee istumista vastaanottohuoneessa koko päivän verrattuna siihen, että osan vastaanotoista voi tehdä luontoympäristössä raikkaassa ulkoilmassa kävellen. Ja koska myös asiakkaiden kokemukset ovat olleet niin hyviä, niin tästä on hyvä jatkaa.

Jämsässä on liikkeelle lähdetty opaskurssin jälkeen pienellä panostuksella ja retkillä tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi suurennuslasit ja retkipatjat ovat löytyneet terveydenhoitajilta omasta takaa. – Työnantajalta olemme saaneet aika vapaat kädet Terveysmetsäkäyntien ottamiseksi mukaan toimintaamme, kunhan lakisääteiset terveystarkastukset tulee tehtyä.

– Kokeilemme käytäntöä nyt tämän vuoden, mutta tällä hetkellä terveysmetsätoiminnan ottaminen mukaan arkeemme vaikuttaa hyvältä. Metsässä terveystarkastukset ollaan pystytty tekemään jopa nopeammin ja kaavakkeiden täyttäminenkin sujuu kannon päällä istuen hyvin.  Tarvittavat mittaukset yhdistetään lääkärin tarkastuksen yhteyteen.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Kanadan läpi kulkevan vaellusreitin, The Great Trailin, ideointi käynnistyi vuonna 1992 pienen ja innokkaan ihmisryhmän toimesta. Ajatuksena oli luoda reitistö, joka mahdollistaisi jalan, pyörällä tai ratsain koko maan läpi kulkemisen. Sittemmin mukaan otettiin myös vesistöreittejä kanootein ja kajaakein kulkemalla ja viimeisenä lisäyksenä on reitin suunnittellussa ja toteutuksessa tullut mukaan talviset liikkumismuodot, kuten sukset, lumikengät ja moottorikelkat.

The Great Trail on kasvanut reilussa kahdessakymmennessäviidessä vuodessa 24 000 kilometriä reitistöjä sisältäväksi kokonaisuudeksi, joka laajenee ja kehittyy vuosi vuodelta.

Reitti kulkee Tyynenmeren rannalta Victorian kaupungista aina Atlantin rannikolle saakka. Matkan varrella pääsee nauttimaan Kanadasta monipuolisimmillaan ja on laskettu, että reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä (30 min matkan päässä reitiltä) asuu kahdeksankymmentä prosenttia kanadalaisista eli lähes kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.

The Great Trail kulkee suurkaupunkien, kuten Vancouver, keskustoissa sekä monipuolisen luonnon keskellä. Kuvat Juho Jäppinen.

Sijoitus tulevaisuuteen

The Great Trail on kerännyt rahoitusta yksityisiltä, yrityksiltä ja julkishallinnolta tähän mennessä yhteensä yli 83 miljoonaa dollaria (57 miljoonaa euroa). Suurin yksittäisen yksityisen sijoittajan lahjoittama summa on tähän mennessä ollut viisi miljoonaa dollaria. Yli viisisataatuhatta dollaria lahjoittaneiden määrä on myös huikeat yli kolmekymmentä tahoa. Heidän, ja muiden rahojaan lahjoittaneiden lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansakuntaa yhdistävän, terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävän vihreän liikuntareitistön toteutus nykyisille ja tuleville sukupolville. Raha ei toki ole ainoa keino osallistua yhteisen hankkeen toteutukseen, vaan reittien parissa on kuluneiden vuosien aikana talkoillut ja työskennellyt tuhansia vapaaehtoisia kunnostaen ja ylläpitäen reitistöjä sekä järjestäen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia reitin varrella.

Mukaan hankkeen toteutukseen on lähtenyt liittovaltion ja provinssien lisäksi kaupunkeja ja pienempiä kyläyhteisöjä suurella innolla. Kaikilla tasoilla nähdään yhteisen, koko kansakuntaa yhdistävän ja tulevaisuuden hyvinvointi- ja liikuntamahdollisuuksia parantavan kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen positiiviset mahdollisuudet.

Reitistöt

Nykyiset noin 24 000 kilometriä erilaisia reittejä on luokiteltu neljään kategoriaan käytön selkeyttämiseksi. Näitä reittiluokitteluja ovat:

  • Viherväylät, jotka on suunniteltu mahdollistamaan yhden tai useamman moottorittoman liikkumismuodon (pyöräily, kävely, ratsastus) kesäkuukausina. Talvella osa reiteistä mahdollistaa esimerkiksi moottorikelkalla liikkumisen.
  • Tiepyöräilyreitit ovat joko päällystettyjä teitä tai hiekkateitä, joissa liikkujat noudattavat tien normaaleja ohjeita ja sääntöjä.
  • Keltaiset reitit ovat reittejä, jotka mahdollistavat myös motorisoiduilla kulkuneuvoilla, kuten mönkijöillä, liikkumisen
  • Siniset väylät ovat vesistöreittejä, joissa liikkumista säätelee normaalit vesiliikenneohjeistukset ja -säännöt.

Jaottelu on mahdollistanut pitkän reitistön suhteellisen vauhdikkaan toteutuksen. Tulevaisuuden visiona on kuitenkin, että kaikki reitit eriytyvät moottoriliikenteeltä erilllisiksi pelkästään kevyen liikenteen väyliksi tarkoitetuiksi reiteiksi. Painopiste on muuttunutkin nykyisin nimenomaan vihreiden ja sinisten reitistöjen toteutukseen.


Reitistöön ja sen historiaan pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilla.

Mallia Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen?

The Great Trailin kehitystä ja siihen liittyvää innostusta seuratessa ei voi kun ihmetellä, että miksei mittakaavoiltaan selkeästi kompaktimmassa ja helppokulkuisemmassa suomalaisympäristössä ole vastaavan kaltaista hanketta jo toteutettu.

Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä meillä Keski-Suomessa keskisuomalaisessa mittakaavassa vastaavanlaista reitistöä rakennettiin jo vuosikymmeniä ennen kanadalaisia. Pilke silmäkulmassa voi ajatella, että ehkäpä ajatus Great Trailistä on herännyt juuri keskisuomalaisissa erämaissa maakuntauraa samotessa. Ajatus on kutkuttava, mutta todennäköisesti tällä 1970- ja 80-luvuilla suuressa käytössä olleella yli 400 kilometrin mittaisella vaellus- ja hiihtoreitistöllä on taivaltanut yksi jos toinenkin pohjoisamerikkalainen matkailija. Tuolloin selkeä ja hyvin merkitty reitistö laavuineen ja kotineen on saanut varmasti monen matkailijan pohtimaan, miksei heillä ole tällaisia upeita mittavia reitistöjä käytössään…

1970- ja 80-lukujen Keski-Suomen vaellus- ja melontareitit olivat aikaansa edellä. Jopa vuosikymmeniä. Mutta erilaisten luontomatkailun muotojen ja -palveluiden kasvattaessa kysyntää maailmalla ja Suomessa tämä aikaansa edellä ollut reitistö olisi aika kunnostaa ja nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.

1980-luvulla Keski-Suomen vaellusreiteillä saattoi viiden päivän vaelluksella ansaita itselleen Homenokka-arvonimen. Vuonna 2030, (jos ja) kun Keski-Suomen perinteiset ja uudet vaellusreitit on arvoisessaan kunnossa, niin Homenokka-nimen saattanee saada, jos Keski-Suomen asukas ei ole viiteen päivään päässyt näistä reiteistä nauttimaan.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoa maakuntaurasta Upe Nykäsen Jalkaisin-blogista:
https://jalkaisin.fi/keski-suomen-maakuntaura

The Great Trailin nettisivut löytyvät osoitteesta: https://thegreattrail.ca

Terveysmetsäretki Keuruulla

Terveysmetsäretki Keuruulla

Metsien terveys- ja hyvinvointivaikutukset herättävät yhä enemmän mielenkiintoa Suomessa ja kansainvälisesti.

Seututerveyskeskuksessa Keuruulla Hyvinvointiryhmäläisten kanssa 12.6.2019 hyödynnettiin luontoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Taustalla Sipoossa kehitetty toimintamalli, jossa on kokeiltu terveysmetsäkäyntejä osana terveydenhuoltoa. Hyvinvointiryhmän toimintaa Seututerveyskeskuksen alueella luotsaa KSSHP/Perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä alueen ryhmänvetäjien kanssa. Ryhmänvetäjien tutoreina toimivat Liisa Lumiaho, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Terveysmetsä retkemme ohjelman suunnitteli yhteisöpedagogiopiskelija Tiina Savolainen Humakista. Pääsimme eri tavoin tutustumaan luontoyhteyteen ja teimme hiljentymisharjoituksia. Pääpaino oli luonnon katselussa, kuuntelussa ja tunnustelussa.  Osaksemme saimme aivan upean aurinkoisen päivän. Tunnelma oli rento, aistit valpastuivat, ajatukset kulkivat tähän hetkeen menneissä tuoden monia muistoja ja asioita luonnosta. Tulevista murehtimisen tai huolehtimisen sijaan nautimme tästä hetkestä Kurkisaaren upeissa maisemissa ympäröivästä luonnosta ja nokipannukahvista tulen äärellä.

Retkemme aikana koimme muun muassa sillan ylityksen takaperin kävellen. Luontoääniä kuuntelimme pitkospuilla. Tutkimme luontoa luupeilla. Pysähdyimme ison männyn luona sen historiaa kuunnellen. Pohdimme omaa mielipaikkaamme luonnossa. Teimme hiljaisuuden kävelyn sillalle takaisin ja hengittelimme kiitollisuus-hengityksiä.

Ryhmäläiset kokivat terveysmetsäretken loistavana kokemuksena. Olipa joukossamme henkilö, joka koki neitseellisen kokemuksensa nokipannukahvin äärellä.

Kiitos kaikille osallistujille!

 

Merja Pekkanen

sairaanhoitaja/terveydenhoitaja

Keuruun hyvinvointiryhmän vetäjä