Kategoria: Terveysmetsä

Syyslomilla lähiluontoon!

Syyslomilla lähiluontoon!

Keski-Suomessakin syyslomat lähestyvät ja lähiluonto kutsuu koko perhettä. Seitsemän päivän aikana ehtii käydä vaikka seitsemässä lähiluontokohteessa. Taatusti ei aika käy pitkäksi eikä tekeminen lopu kesken. Tähän on kerätty muutamia vinkkejä retkien viettoon Jyväskylässä.

Lähiluonto tarjoaa mieleenpainuvia kokemuksia kaikenikäisille. Varsinkin lapsille uudet luontoympäristöt ovat virikkeellisiä paikkoja, joissa riittää tekemistä ja kokemista.

Pukeutuminen lähiretkille

Suosittelemme pukeutumista. Ja säiden mukaan luonnollisesti. Ilman lämpötilan ja sateen huomioiminen on erityisen tärkeää varsinkin pidempiä retkiä suunniteltaessa. Sadeilmoilla kannattaa myös huomioida mahdollinen liukkaus, jos liikkuu esimerkiksi kallioisilla alueilla. Päivän mittaisille retkille kannattaa myös varata lamppuja mukaan, sillä hämärä hiipii tanhuville jo iltakuuden aikoihin.

Eväät vai valmis pöytä?

Omien herkullisten eväiden kanssa liikkelle lähdettäessä kohdemahdollisuudet ovat rajattomat. Useissa kohteissa löytyy erilaisia laavuja ja nuotiopaikkoja, joissa voi evästaukoja pitää. Ladun maja on yksi tällaisista kohteista, joissa voi vaikka koko päivän samoilla luonnossa ja sitten levähtää laavulla eväshetken. Lapsiperheen kanssa liikuttaessa eväitä on hyvä olla mukana riittävästi. Ja syyskeleillä myös lämmintä juomaa on hyvä ottaa mukaan.

Kaupungin lähiluontokohteiden yhtenä etuna on se, että useiden läheisyydestä löytyy kahviloita ja ruokaravintoloita, joissa luonnossa temmeltänyt keho ja mieli saavat ravintoa. Tällaisia kohteita Jyväskylässä ovat muun muassa Kanavuori (Naissaari), Laajavuori sekä Muuratsalo. Monen luontokohteen läheisyydessä on myös kauppoja, joissa voi käydä retkieväsosastoa täydentämässä.

Lähiluonto +

Läiluontoretken kanssa samalle päivälle voi ottaa myös esimerkiksi jonkin kulttuurikohteen tai uimahallin. Muutaman tunnin luontoretken, välipalan ja uimahallin jälkeen kotiin palaa niin rentoutunutta väkeä, että seuraavia aktiviteetteja kannattaa suunnitella vasta seuraaville päiville. Museoissa pääsee uppoutumaan pidemmiksi ajoiksi esimerkiksi luonnon, taiteen tai paikallishistorian mielenkiintoisiin maailmoihin. Tällaisena retkipäivänä voi Jyväskylässä seikkailla esimerkiksi Kehä Vihreällä, Harjulla ja Tourujoen luontopolulla ennen sisätiloihin siirtymistä.

Myös erilaiset luontoaktiviteetit ovat mainioita ajanvietteitä, joissa saa päivät kulumaan kuin siivillä. Tällaisia ovat esimerkiksi frisbeegolf ja maastopyöräilyretket. Näihinkin löytyy hyviä mahdollisuuksia sekä läheltä, että kauempaakin.

Jyväskylässä linkillä lähiluontoon

Luontopysäkit -kartasta näet Jyväskylän lähialueen luontokohteita ja niiden läheisyyteen kulkevia linkkejä. Päivän mittaisille seikkailuille suosittelemme laajempia luontokokonaisuuksia ja muutaman tunnin piipahduksille myös pienemmät kohteet ovat mukavia.

Jyväskylässä riittää retkeiltävää, ja linkeillä pääsee keskustasta kaikkiin kohteisiin.

Ja mitäs muuta retkelle lähtemiseen tarvitaan? Päätös lähteä. Siinäpä se. Viettäkää seikkailuntäyteinen lähiluontoloma upeissa lähiluontomaisemissa.

Vinkkejä perheen kanssa luonnossa liikkumiseen

Luonto ja retkeily Jyväskylän seudulla

Suomen Ladun perheliikuntavinkkejä

Luontoon – retkeilyn ABC

Luontoon – lasten kanssa retkeily

Myös blogistamme löytyy tekstejä sekä Keski-Suomen paikalliskohteista, että luonnossa liikkumisesta yleisemmin.

Ihminen tarvitsee monimuotoista luontoa

Ihminen tarvitsee monimuotoista luontoa

Hyvinvointia arkeen lähiluonnosta ja metsästä

Kulunut pandemia-aika on viimeistään osoittanut lähiluonnon merkityksellisyyden. Osa on löytänyt luonnosta itselleen uuden pysyvän harrastuksen, osaa on puolestaan harmittanut lisääntynyt väenpaljous vanhoilla reiteillä. Lähiluonnon säästäminen on paitsi ekologisesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä teko.

Ihmiset etsivät tietoa luontoalueista netistä ja suuntaavat sinne mistä tietoa löytyy. Näin ollen onkin tärkeää, että jo olemassa olevista, ja uusista reiteistä kerrotaan selkeästi kuntien sivuilla. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että luonto ja reitit olisivat ihan kaikkien suomalaisten saavutettavissa, jotta kynnys lähteä luontoon pysyisi mahdollisimman matalana.

Lahden kaupunki on yksi edelläkävijöistä, jossa luontolähtöisen hyvinvoinnin tuominen osaksi asukkaiden arkea on otettu vakavasti. Kaupunki on seurannut tarkkaan aiheeseen liittyvää tutkimusta ja lähtenyt viemään tuloksia käytäntöön. Voin sanoa näin, koska olen itse siirtynyt tutkijan tehtävistä Lahden kaupungille vasta toista kuukautta sitten, ja Euroopan ympäristöpääkaupungin 2021 ympärillä vallinnutta positiivista ”pöhinää” ei ole voinut olla huomaamatta myös muualta käsin.

Lahti mukana GoGreenRoutes -hankkeessa

Lahti lähti rohkeasti hakemaan yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja laajan eurooppalaisen tutkimuskonsortion kanssa Euroopan unionin yhtä merkittävintä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta GoGreenRoutes -hankkeelle. Rahoitus saatiin ja Lahden kaupunki on nyt yksi kuudesta hankkeen eurooppalaisesta kehittäjäkaupungista, jonka tavoitteena on olla suunnannäyttäjänä matalan kynnyksen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla on tarkoitus vahvistaa asukkaiden luontosuhdetta.

Hyvinvointia laadukkaasta luonnosta

Miksi sitten luontosuhde ja ylipäätään luonto tai metsät ovat urbaaneilla alueilla niin tärkeitä? Tutkimusten perusteella voidaan jo sanoa, että luonnolla on hyvinvointia edistävä vaikutus. Parhaiten luonto toimii erilaisten sairauksien ehkäisijänä.

Erityisen merkitseväksi kuitenkin nousee laadukas urbaani luonto, jonka havaittiin tanskalaisessa tutkimuksessa suojaavan lapsia sairastumasta myöhemmällä iällä erilaisiin mielenterveyssairauksiin kuten skitsofreniaan (Engemann ym. 2020). Laadukkaalla luonnolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tarpeeksi luonnonmukaisen kaltaisia metsäalueita.

Myös Suomesta on uutta tutkimusnäyttöä aiheesta. Kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, lasten elimistön mikrobisto monipuolistui ja immuunijärjestelmän säätely parani (Roslund ym. 2020, 2021).  Tutkin myös itse väitöskirjassani metsän laadun vaikutusta ihmisen mielen hyvinvoinnille. Vein ihmisiä pienryhmissä eri tavoin hoidettuihin metsiin heidän työpäivänsä jälkeen. Jokainen metsä toimi tehokkaasti työstressistä palautumiseen. Yhdeksi merkitseväksi selittäväksi elpymisen tekijäksi nousi metsän koettu biodiversiteetti (Simkin ym. 2021). Näin ollen, ei voida ajatella niin, että luonto ja metsät kaupunkien ulkopuolella riittävät monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Myös Ihminen tarvitsee rikasta biodiversiteettiä ympärilleen voidakseen hyvin. Tällä hetkellä mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lähiluonto toimii monipuolisena hyvinvoinnin ylläpitäjänä, jonka arvo osataan usein nähdä vasta sitten kun se on menetetty.

Mielen rentoutumiseen vaikuttavat monet asiat kuten ympäröivä melu ja koettu luonnon kauneus mutta myös luonnon monimuotoisuus. Erityisesti vilkkaan työpäivän jälkeen ihminen elpyykin tehokkaasti metsässä, joka on tarpeeksi laaja ja puusto iäkästä (Simkin ym. 2020). Sen ei tarvitse olla hyvin hoidetun näköinen ja harmoninen. Ympäristöpsykologiassa tunnistetun ”tarkkaavuuden elpymisen teorian” mukaan ihminen elpyy, kun tahdonalainen tarkkaavuus saa hellittää (Kaplan 1995). Teorian mukaan näin tapahtuu, kun ihminen kokee lumoutumista. Monipuolisessa luonnossa tämä tapahtuu kuin itsestään.

Vaikka osa meistä on hyvinkin erähenkisiä, monelle metsään meno ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Luonnonvarakeskuksen Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisen inventoinnin (LVVI 2) mukaan viidennes ulkoilijoista on niin sanottuja passiivisia ulkoilijoita, jotka ulkoilevat vain harvoin. Heitä on kaikissa ihmisryhmissä sukupuoleen katsomatta.

Retkelle tai lähimetsäänkin lähdön esteenä on tavallisesti pelko eksymisestä tai metsä voi yksin kulkiessa tuntua turvattomaltakin. Tarvitsemme myös esteettömiä reittejä, jotta kaikilla on mahdollisuus päästä nauttimaan luonnosta. Erilaisten asukaskyselyiden myötä tiedetään, että moni haluaisi mennä metsään, jos sinne lähteminen olisi ylipäätään mahdollista.

Terveysmetsä rakentuu osana GoGreenRoutes -hanketta

GoGreenRoutes -hankkeen yksi tärkeä tavoite on luoda Päijät-Hämeen keskussairaalan viereiseen metsään niin sanottu Terveysmetsä. Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. Terveyspolun toivotaan tukevan sairaalan asiakkaita hoidon yhteydessä sekä toimivan virkistävänä taukopaikkana myös kiireiselle henkilökunnalle ja kaupungin asukkaille. Metsää ei aiota sen ihmeemmin rakentaa, vaan tarkoitus on mahdollistaa sinne helpompi pääsy uusilla pitkospuilla ja levähdyspaikoilla. Ohjattu reitistö säästää myös alueen luontoa. Terveyspolku yhdistyy aivan sairaalan nurkalta lampea kiertävään esteettömään luontopolkuun. Yhdessä kokonaisuus muodostaa monikäyttöisen Terveysmetsän.

Lähdetään luontoretkelle yhdessä

Luontoretkien ympärille rakennetut yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia aktivoida ja rohkaista ihmisiä lähtemään luontoon. Luonnossa yhteisöllisyyden kokemus voimistuu ja tutkimustulostenkin kautta tiedetään, että luonnossa on helpompi jutella vaikeistakin asioista. Yksi oivallinen esimerkki tällaisesta tapahtumasta on Keski-Suomessa meneillään oleva reitistöviikko, joka huipentuu perjantain Luontotyöpäivään. Tavoite on kannustaa ihmisiä lähtemään luontoon ja löytämään uusia liikuntapolkuja omaan arkeen. Jospa jokainen meistä ottaisi tavoitteekseen mennä perjantain työpäivän aikana luontoon, jos ei ihan metsätyöpisteeseen niin kuin meillä Lahdessa, niin ainakin happihyppelylle. Se kannattaa varmasti!

Jenni Simkin
projektipäällikkö, Lahden kaupunki, GoGreenRoutes -hanke


Lähteet:

  • Engemann, K., Svenning, J. C., Arge, L., Brandt, J., Geels, C., Mortensen, P. B., Plana-Ripoll, O., Tsirogiannis, C., & Pedersen, C. B. (2020). Natural surroundings in childhood are associated with lower schizophrenia rates. Schizophrenia Research, 216, 488–495. https://doi.org/10.1016/j.schres.2019.10.012
  • Kaplan, S. (1995). The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, 15(3), 169–182. https://doi.org/10.1016/0272-4944(95)90001-2
  • Roslund, M. I., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A. M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H. K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O. H., Hyöty, H., & Sinkkonen, A. (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. In Sci. Adv(Vol. 6). https://www.science.org
  • Roslund, M. I., Puhakka, R., Nurminen, N., Oikarinen, S., Siter, N., Grönroos, M., Cinek, O., Kramná, L., Jumpponen, A., Laitinen, O. H., Rajaniemi, J., Hyöty, H., Sinkkonen, A., Cerrone, D., Hui, N., Mäkelä, I., Parajuli, A., Saarenpää, M., Soininen, L., … Vari, H. K. (2021). Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. Environment International, 157. https://doi.org/10.1016/j.envint.2021.106811
  • Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2020). Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest – A field experiment. Urban Forestry and Urban Greening, 48. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567
  • Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2021). The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Journal of Environmental Research and Public Health,18(2). https://doi.org/10.3390/ijerph18020422
Syksyn värejä katselemaan luontoon!

Syksyn värejä katselemaan luontoon!

Värien bongausta luonnosta

Syksy on tunnetusti värikäs vuodenaika, joka hiljalleen varistelee värejään talven lähestyesssä. Tähän sivulle on kerätty muutama värikentiksi muutettu syksyinen luontokuva, joiden kanssa voi tarkkailla ympäröivää luontoa uusin silmin.

Valitse siis alta yksi kuva ja lähde etsimään ympäröivästä luonnosta vastaavia värejä. Kuvat ovat sivulla järjestetty värikkäämmistä hiljallee kohden loppusyksyn ruskeaan ja harmaaseen skaalautuvia kuvia. Eli ensimmäiseksi voi pikaisesti katsoa, että millä kuvalla juuri sinun ympäristöstä voisi tulla eniten väriosumia. Kun sopiva kuva löytyy, niin sitten vain tarkempaa vertailua tekemään. Voit suurentaa kuvaa kännykän näytöllä niin, että näet kerrallaan vain muutama värikentän, näin vertailu luonnon värien kanssa helpottuu. Löydätkö ympäröivästä luonnosta esimerkiksi kymmenen kuvassa olevaa väriä tai sävyä? Entä kaksikymmentä?

Syksyn edetessä ja värien vähentyessä voit lähteä luontoretkille uusien kuvien kera ja tutkailla, miten tilanne on muuttunut kuluneen viikon aikana. Voit myös käyttää samaa kuvaa koko syksyn ajan ja seurata kuinka väriosumat vähenevät hiljalleen.

Talven koittaessa keräämme sivuillemme myös talvisen väripaletin, joka kalpenee näiden syksyisten värien rinnalla. Jatkossa väripaletit tulevat kattamaan koko vuoden ja olemaan osa Vuosikellomme valikoimaa. Mutta nyt siis liikkeelle syksyisin värein!

Kuvat voi myös ladata tiedostoina omalle mobiililaitteelle alta, jolloin niiden katselu on helpompaa.


Alla on esitelty kuinka tämän sivuston kuvat ovat toteutettu. Kaikki värimallit on tehty syksyisistä luontomaisemista, joita löytyy suomalaisesta luonnosta runsaasti näin syksyisin.

Kuvista on vähennetty informaatiota muuttamalla kuvat värikentiksi. Suomessa tämänkaltaista tekniikkaa on käyttänyt maalauksissaan esimerkiksi kuvataiteilija Sami Lukkarinen. Kuvat Juho Jäppinen.

Kaikki syyt, jotka saavat meidät luontoon liikkumaan, ovat hyviä syitä!

Tämän sivu on luotu luonnossa liikkumisen innostamiseksi ja lisäämiseksi. Kun olet havainnoinnut aikasi ympäristön värejä näiden mallikuvien avulla suosittelemme jättämään kännykän pois ja vain nauttimaan syksyn upeista värimaailmoista ja uppoutumaan syysluontoon.

Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia saat kerättyä viettämällä aikaa luonnossa. Lyhytkin aika riittää, mutta parhaan vasteen saavuttamiseksi luonnossa olisi hyvä pyrkiä viettämään 2–3 tuntia viikossa. Parhaita kohteita ovat monimuotoiset luonto-alueet, joissa on runsaasti erilaista kasvustoa ja esimerkiksi vanhaa metsää. Kuitenkin luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä pääsee nauttimaan myös esimerkiksi puistomaisilla kaupunkialueilla. Tärkeintä onkin liikkeelle lähteminen!

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti
Meijän polku/JAMK


Tämän tehtävän voi ottaa myös osaksi Luontotyöpäivän viettoa. Värien etsiminen luontoympäristöstä auttaa siirtymään arkisista ajatuksista ympäröivän luonnon tarkkailuun.

Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Viettäessämme mittaushistorian kuuminta kesää ja seuratessamme ilmastonmuutoksen vauhdikasta etenemistä huomaamme olevamme monenlaisten kuumottavien haasteiden edessä. 

Yksi merkittävimmistä syistä meneillään olevaan ilmastonmuutokseen on nykyinen elämäntapamme ja siihen vahvasti liittyvä kulutusvimma; muokkaudumme omaksi kuvaksemme ostamalla ja kuluttamalla. Ja usein ostamme asioita, joita emme tarvitse. Dave Ramseytä lainatakseni ostamme tarpeettomia tavaroita rahalla, jota meillä ei ole tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä. Kuluttamisesta itsestään onkin tullut meille viihdettä, eli tapa kuluttaa aikaa. Ostamme, jotta meillä ei olisi tylsää tai kokisimme saavamme tarkoituksen ja sisältöä elämäämme. Samalla ostamiemme ja kuluttamiemme tuotteiden materiaali- ja hiilinjalanjälki lisäävät ympäristömme taakkaa ja vauhdittavat ilmastonmuutosta.

meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.

Voisimmeko kääntää tämän ilmaston ja ympäristömme kannalta haitallisen ajankäyttötavan, kuluttamisen, kohden itsellemme sekä ympäristölle hyödyllisempää toimintaa, eli luonnossa liikkumista ja luonnossa oleskelua? Pieni muutos tähän suuntaan on jo käynnistynyt koronavuoden myötä, kun yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä lähimetsiin, retkeilyreitistöille sekä kansallispuistoihin. Välillä jopa ruuhkiksikin asti. Valmiudet ovat siis olemassa. Nyt pitää vain vahvistaa muokkautumassa olevaa luonnossa liikkumisen ja oleskelun trendiä. 

Suomalainen luonto tarjoaa paitsi upeita luontokokemuksia, mutta myös mahdollisuuden viilentyä kuumina kesäpäivinä.

Tämä vahvistaminen toteutuu ennen kaikkea mahdollistamalla kaikille vaivaton luonnossa liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien lähiluontokohteiden ja -reitistöjen suunnittelua ja toteutusta sekä vanhojen kunnossapitoa sekä luontoliikuntamahdollisuuksien tietoisuuden lisäämistä. Ajankohtaista on myös uusien laajempien luontoalueiden käyttöönotto luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Järki (ja esimerkiksi tulevat metsiensuojelutavoitteet) ainakin tyrkkivät meitä kovaa vauhtia tähän suuntaan. Ja jos ei halua olla tyrkittävänä, niin on liikuttava tyrkkijöitä nopeammin. Tässä Suomella olisi upea mahdollisuus olla edelläkävijänä luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistäjänä. 

Tähän suuntaan meitä patisti myös Jyväskylän Kesän paneelissa yhteiskuntapolitiikan professori Janne Hukkinen todetessaan, että yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että kansalainen ilman sen kummempaa ajattelemista tulee helposti tehneeksi kestäviä valintoja. Liikunnan ja liikkumisen suhteen tällaisia kestäviä valintoja tehdään kotiovella, josta lähdetään lähiluontoon liikkumaan ja kerämään elämänsisältöä sekä myös sitä luonnosta löytyvää hyvinvointia ja sen mukanaan tuomaa onnellisuutta. 

Kaiken kattavaa hyvinvointia saadaksemme meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi. 

Juho Jäppinen
fysioterapeutti, Meijän polku, JAMK


Vinkkejä kuumille kesäpäiville

  • lähde liikkeelle aikaisin aamulla, jolloin on viileämpää
  • valitse reittejä, joilla on varjoisia alueita, tai jotka tiedät ennestään viileämmiksi
  • valitse reittejä, joiden varrella pääset vesien äärelle ja voi käydä esimerkiksi pulahtamassa tai uittamassa jalkoja purossa
  • pukeudu kevyesti mutta auringolta suojaavasti
  • kuljeta aina mukana juotavaa. Jos mahdollista, pidä juoma viileänä
  • jos olet tottunut ulkoilemaan paljon, niin varaudu tekemään lyhyempiä retkiä kuumilla ilmoilla
  • jos et halua lähteä pidemmille reissuille, niin etsiydy varjoisaan paikkaan pihamaalle tai lähiluontoon. Juomaa ja hyvä kirja mukaan!

Vuosikellomme kesäosiosta löytyy näille keleille sopivaa tekemistä. Vesistöhaasteessa tavoitteena vierailla vesistöjen äärellä mahdollisimman usein. Lukuhaasteessa taasen nautitaan kirjoista. Ja Poljinhaaste on juuri sinulle, joka haluat kuumilla ilmoilla liikkua paikasta toiseen hieman vauhdikkaammin.

Reitistöjä lapsiperheille

Reitistöjä lapsiperheille

Jyväskylän Latu ideoi Ladun Majan alueelle noin 900 metrin mittaisen Tossu- ja tassupolun lapsiperheiden käyttöön. Polun ajatuksena on madaltaa kynnystä lähteä pientenkin lasten kanssa ihmettelemään ja nauttimaan suomalaisesta metsäluonnosta.

– Olemme miettineet jo pidempään, kuinka voisi Ladun Majan kaltaiseen ympäristöön toteuttaa jotain, joka loisi myös mahdollisuuden lapsille ja lapsiperheille liikkua metsissä helposti hahmotettavalla ja sopivanmittaisella metsäreitillä, toteaa toteutustyössä mukana ollut Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen. – Aluehan tunnetaan ennestään aktiivisten jyväskyläläisten luontoliikuntakohteena laajoine kuntoratoineen, reitistöineen sekä nuotiopaikkoineen. Jonkin aikaa siten saimme ajatuksen, että voisimme toteuttaa lapsille oman polun, joka kulkisi selkeäkulkuisessa ja helpossa maastossa, mutta kuitenkin aidossa taianomaisessa metsäympäristössä.

– mieleemme tuli, että yksi mukava tapa tutustuttaa lapsia metsään, olisi tuoda lasten mielikuvitusta myös osaksi reitin opastusta. Käännyimme meijänpolkulaisten suuntaan ideoinemme ja pian meillä olikin jo yhden reitin verran 7–8.-vuotiaiden lasten upeita piirustuksia. Piirustukset ovat toteuttaneet Jyväskylän steinerkoulun toppuluokkalaiset. Heiltä pyydettiin piirustuksia ja maalauksia aiheesta ’havumetsän kätköissä’, ja saimmekin upeita teoksia polun varrelle laitettavaksi. Lapset ovat kuvittaneet metsään niin lintuja, puita kuin polkujakin, mutta myös erilaisia satuhahmoja. Ehkäpä tällaisia näkyy myös oikeasti polkumme varrella, jos oikein tarkkaan katselee, Viljanen toteaa pilke silmäkulmassa.

Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen ja Mauri Pitkänen istuttivat Jyväskylän Steinerkoulun oppilaiden taideteokset polun varrelle. Kylttien suunnittelussa on huomioitu lapset laittamalla kyltit heille sopivalle korkeudelle. Aikuiset pääsevät harjoittelemaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa kyykistymällä taiteen äärellä.

– Samalla polun toteutus on ollut mukavaa puuhaa hankeeseen osallistuneille, sekä antanut tärkeää kokemusta pidempienkin reittien toteutukseen. Yhdestä tällaisesta pidemmästä reitistä Ladun Majan alueella kuullaan myöhemmin kesällä lisää, Viljanen jatkaa.

Meijän polun Juho Jäppinen toteutti esittelytaulun suunnittelun ja Janne Laitinen laati kohdeyleisölle sopivat tekstit. – Ajatuksena on herättää lasten mielenkiinto ympäröivää luontoa kohtaan. Katselemme polulla ympärillemme etsien pisintä puuta sekä myös sammalten tasolta puunkaltaisia sammalia. Pääsemme siis tarkkailemaan luontoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Ja todennäköisesti myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ihmettelyyn ja tutkintaan. Luonto tarjoileekin ihmettelyn aiheita ja mielikuvituksen ravintoa kaikenikäisille. Siitä syystä tämä Jyväskylän Ladun idea on erinomaista luontokasvatusta sekä lapsille että myös heidän seurassaan liikkuville aikuisille, Laitinen toteaa.

Tossu- ja tassupolun esittelytaulun taustakuvan on piirtänyt Jyväskylän Steinerkoulun 2.-luokkalainen Viivi Harvilahti. Yhteensä polun varrelta löytyy kolmisenkymmentä oppilaiden tekemää taideteosta.

Tossu- ja tassupolku aukeaa Juhannusta edeltävällä viikolla. Tämän jälkeen polku on perheiden käytössä ainakin lumen tuloon saakka. Talvellakin polulla on mahdollisuus kulkea, mutta taideteokset laitetaan talviunille hankien ajaksi.

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti
Meijän polku

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.

Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?

Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä.  Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.

Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.

Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…

Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK

Meijän mieli -hanke positiivisen mielenterveyden asialla

Meijän mieli -hanke positiivisen mielenterveyden asialla

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskessa elokuussa 2020 alkanut Meijän mieli -hanke tekee alueellista työtä nuorten aikuisten mielenterveystoipujien arjen ja osallisuuden parantamiseksi Keski-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on luoda yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia tuki- ja vapaaehtoistyön ratkaisuja, jotka lisäävät toipujien osallisuutta sekä rohkaisevat mukaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita esim. kaveritoimintaan.

Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!

Vapaaehtoistyötä sekä mielenterveyttä tukevia toimintoja kehitetään yhdessä toipujien, vapaaehtoisten, mielenterveystoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Hankkeen viitekehyksenä ja arvolähtökohtana on toipumisorientaatiopohjainen ajattelu, koulutus ja toiminta. Lisätietoa Meijän mieli -hankkeesta voit lukea täältä.

Kosken henkilöstön tyhyili luontopysäkiltä luontopolulle

Me Meijän mieli -hankkeen työntekijät, Merja ja Katja, saimme tehtäväksemme järjestää työyhteisömme työhyvinvointipäivän 3.11.2020. Otimme haasteen mieluusti vastaan ja koronarajoitteiden sekä budjetin puitteissa alkoi vaihtoehtojen pohdinta. Aiemmin syksyllä olimme jossain verkostopalaverissa kuulleet Meijän polun luontopysäkeistä ja siitäpä nappasimmekin idean tyhypäiväämme; matkustaisimme ekologisesti julkisilla jollekin luontopysäkille. Valitsimme bussin 25, jolla hurautimme Huhtasuon luontopysäkille ja siitä Kangasvuoren luontopolulle.

Kosken porukka lähdössä bussikyytiin sään mukaisin ja ajan hengen vaatimin varustein.

Koska Meijän mieli -hankkeen yhtenä tavoitteena on positiivisen mielenterveyden tukeminen ja tyhypäivänkin tarkoitus on työhyvinvoinnin ylläpito, retkeilyn oheen keksittiin mielen hyvinvointia lisääviä tehtäviä, jotka nimettiin hyvän mielen olympialaisiksi. Näissä olympialaisissa ei kuitenkaan kilpailtu keskenään, vaan suoritettiin pareittain erilaisia tehtäviä. Etsittiin luonnosta hyvän mielen maisemia, tehtiin luonnonmateriaaleista taideteoksia, halattiin puita ja ratkaistiin arvoituksia. Tehtävistä otettiin kuvia ja lähetettiin työyhteisön yhteiseen WhatsApp-ryhmään kaikkien iloksi.

Hyvän mielen taideteos, -maisema, puunhalaajat ja eväskattaus.

Tehtäviä suoritettiin pitkin matkaa luontopysäkiltä Vuorilammen laavulle, jonne kokoonnuimme evästauolle. Eväät katettiin lammen rantalaiturille, jossa nautittiin kahvit ynnä muut herkut olympialaisten tehtävistä ja päivän annista rupatellen. Tehtävien lisäksi mukavana ja voimauttavana koettiin myös ulkona liikkuminen ja kaunis luonto keskellä kaupunkia. Sää suosi tyhypäivämme viettoa, kun lämpötila oli lähellä kymmentä plusastetta ja aurinkokin pilkahti hetkeksi päiväämme piristämään. Vaikka kilpailusta ei näissä olympialaisissa ollutkaan kyse, pitäähän olympialaisissa jakaa palkinnot. Taataksemme kaikille hyvän mielen, jokainen osallistuja sai hienon kunniakirjan sekä muumitikkarin. Tyhypäivän päätteeksi matkasimme bussikyydillä takaisin keskustaan.

Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta –Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutus

Auttamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelimme marraskuussa julkaistussa KEHO:n blogissa. Yksi vapaaehtoistoiminnan mielekkyyden jujuista piilee siinä, että auttaminen tutkitusti saa mielihyvähormonit hyrräämään.  Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!

Meijän mieli -hankkeessa käynnistyy Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutukset Tammikuussa 2021. Meijän kavereiksi haetaan tavallisia, täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka haluavat kulkea hetken matkaa mielenterveystoipujan tsempparina. Nyt koronarajoitteiden aikana, kun monet harrastuspaikat ovat vain rajoitetusti käytössä ja julkisiin paikkoihin menemistä emmitään, on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja kaveritoimintaan. Luonnossa riittää tilaa ja turvavälejä on helppo noudattaa. Mukavan yhdessäolon lisäksi saa kaupan päälle vielä luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset. Meijän kaveri voisikin lähteä toipujan kanssa luontoon retkeilemään. Eikä luontoretkelle tarvitse lähteä edes kovin kauas. Kaupunkiluonto on hyvin lähellä, joten retkipaikkoja riittää. Kuten Kosken tyhypäivän tarinasta voi lukea, Jyväskylässäkin tällaisia hienoja luontokohteita on aivan bussireittien varrella. Puhumattakaan maakunnan muista pitäjistä; metsää on varmasti kävelymatkan päässä. Menkäämme metsään!

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Mediassa nousee päivittäin uutisia ilmastoasioista, myrskyistä, viruksista ja monimuotoisuudesta. Onko meillä aikaa pohtia mistä muutoksista on oikein kyse ja mitä ilmiöitä on tapahtumien taustalla? Luonto on kaiken elämän perusta. Yleisesti puhutaan luonnon ekosysteemipalveluista, mutta käsite ei ole vielä laajalti käytössä.

Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -rapotissa avataan luonnon ekosysteemipalveluiden käsitettä myös keskisuomalaisin esimerkein. Tavoitteena on saavuttaa eri toimijoiden kesken laajempi ymmärrys luonnon tarjoamista mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Raportin on toimittanut Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen. Julkaisu on osa JAMKin julkaisusarjaa ja se on toteutettu yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa.

Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksy on parasta aikaa lähteä syysluontoon, toteaa vanha jyväskyläläinen sanonta. Kävimme testaamassa sanonnan paikkansapitävyyttä lähiluonnossa Jyväskylän Sippulanniemen luontopolulla ja kuntoradalla. Sanonta osoittautui varsin hyvin paikkansa pitäväksi.

Mitä syksyisestä luonnosta voi itselleen sitten kerätä? Monien luonnon suomien terveyshyötyjen ohella upean syksyisen luonnon visuaalisten antimien ohella kotiin vietäväksi saa aimo annoksen raitista syysilmaa, ulkoilun tuomaa hyvää oloa ja talvea ajatellen tuiki tärkeää tasapainon harjoittelua.

Tasapainoa metsistä

Metsäpolut tarjoavat kulkijoilleen erinomaisen tasapainoharjoittelumahdollisuuden. Kivien, juurien ja vaihtelevan maaston keskellä kulkeminen kehittää kuin huomaamatta monipuolisesti tasapainoa. Syksyllä toki saa olla hiukan varovainen mahdollisesti märkien ja liukkaiden juurakkojen ja kivien kanssa, mutta näiden kiertäminenkin onnistuu helposti ja toimii itsessään jo tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluna. Jos siis kaipaat tehostettua tasapainoharjoittelua, niin suunnaksi kannattaa ottaa lähimetsät.

Jos juurakkoiset polut tuntuvat alkuun liian haastavilta, niin samankaltaisia hyötyjä löytyy myös kuntopoluilta niiden joustavan pinnoitteen ja vaihtelevan maaston ansiosta. Voit myös ottaa kävelysauvat mukaan tuomaan tukea ja lisäämään koko keholle kohdistuvaa lihasharjoittelua ja lisäämään liikkumisen energiankulutusta.

Myös lapsille polut, kivet ja kannot tarjoilevat hienoja mahdollisuuksia kehittää motorisia perustaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla. Perheen vapaapäivänä kannattaa siis suunnata kohden lähimetsien loputtomia seikkailuja. Eväät mukaan!

Metsäpoluilla liikkuminen kehittää kuin huomaamatta tasapainoa. Sippulanniemestäkin löytyy runsaasti kuvan kaltaista maastoa, jossa liikkujan tasapaino petraantuu vauhdikkaasti.

Monimuotoinen luonto tarjoaa monimuotoisia hyötyjä

Sippulanniemen alue tarjoaa kävijöilleen monimuotoisen luontokattauksen. Alueelta löytyy kuusikkoa, leppävaltaisia lehtoja, sekametsää ja männikköjä. Alueen keskeltä löytyy myös kaunis suoalue. Sippulanniemi ja suo sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Aikamoinen luontoaarre, ja helposti saavutettavissa.

Sippulanniemen luontopolun varrelta löytyy myös pitkospuita ja upeaa suoluontoa. 

Saavutettava lähiluonto

Sippulanniemen alueelle pääsee helposti esimerkiksi Jyväskylän paikallisliikenteen linja-autoilla. Linja 18 on jo osa Luontopysäkkienkin tarjontaa. Alla olevan Luontopysäkkien kartan avulla voit lähteä suunnittelemaan omaa retkeäsi Sippulanniemen alueelle. Sippulanniemen luontoalueen laitamille pääsee myös Tikan suunnalta linja-autoilla numero 8, 15 ja 20. Alue on myös helposti saavutettavissa polkupyörällä ja lähialueiden asukkaille myös kävellen.

Linjalla nro 18 pääsee Sippulanniemen luontoalueen äärelle.

Vaikka osa meistä odottaa jo talven lumia (tai ehkä jo seuraavaa kesää…), niin odottaessa ei kannata istua sisällä, sillä odottavan aika on pitkä ja mieltä sekä kehoa vauhdikkaasti rapauttava. Vuosikellomme idean mukaisesti seuraavaan vuodenaikaan kannattaa valmistautua lisäämällä aktiviteetteja, joista on hyötyä tulevana vuodenaikana. Talvikautta lähestyttäessä on hyvä laittaa tasapainotaidot iskuun ja hakea viimeiset aistimuistot metsien tuoksuista ja väreistä säilöön pitkän talven varalta. Tämä onnistuu helposti lähimetsiemme poluilla.

Juho Jäppinen
Meijän polku

Meijän polku mukana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportissa

Meijän polku mukana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportissa

Uudessa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n “Forests for Human Health and Well-Being” -raportissa esitellään ruokaturvan ja lääkekasvien rinnalla metsien mielenterveys- ja henkisiä arvoja. Yhtenä esimerkkinä Suomessa käytössä olevista metsiin liittyvistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malleista esitellään Meijän polku! Esittely löytyy raportin sivulta 37, jossa myös muita esimerkkejä metsien Suomesta.

Raportissa toivotaan, että tietoisuuden lisääminen metsien välttämättömyydestä kaikkien ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle voi osaltaan auttaa muuttamaan ihmisten suhtautumista ja vuorovaikutusta luonnon kanssa. 

Meijän polun ratkaisuja luonnon terveyshyötyjen tietoisuuden ja käytön lisäämiseen on muun muassa Keski-Suomen terveysmetsäkonseptin ja Meijän metsät -konseptin kehittäminen, luontopysäkit sekä Keski-Suomen kuntien liikuntamahdollisuuksien kerääminen yhdelle sivustolle, jolta löytyy myös kuntien luontoliikuntamahdollisuuksia. Myös Vuosikellostamme löytyy useita luontoliikuntaan kannustavia liikuntahaasteita.

Upeaa olla mukana edistämässä metsiemme hyvinvointi- ja terveyskäyttöä arvokkaassa kansainvälisessä seurassa!