Kategoria: Hyvinvointia elämäntavoilla

Harjoitteet senioreille – voima

Harjoitteet senioreille – voima

Voimaharjoittelu on hyvä lisä jokaisen seniori-ikäisen arkeen. Voiman lisääntyminen mahdollistaa vaivattomamman liikkumisen ja helpottaa arjen askareiden hoitamista. Tutkimuksissa on havaittu, että sekä lihasvoimaa että lihasmassaa pystyy lisäämään vielä myöhäisellä iälläkin.

Kun olet tutustunut harjoitusliikkeisiin, niin tee liikettä sellaisilla vastuksilla, että jaksat tehdä 6-12 toistoa per sarja. Sarjoja isoille lihaksille on hyvä tehdä 2–3 per harjoite. Jos sinun kotikunnalla on kuntosaliryhmiä senioreille, niin suosittelemme mukaan lähtemistä. Saat hyvää ohjausta ja saliseuraakin.


Porrasharjoitteet ovat yksi tehokkaimmista jalkojen kestävyysvoiman harjoitteista. Harjoittelu on myös helppo toteuttaa, kunhan lähistöltä vain löytyy portaita. Harjoittelu voidaan toteuttaa niin ulko- kuin sisätiloissa.

Roikkuminen on helppo tapa kehittää puristusvoiman lisäksi laajemminkin yläkropan voimaa ja parantaa ryhtiä. Lähde taas liikkeelle rauhassa pitäen jalat maassa. Hiljalleen, kun voimat ja liikkuvuus lisääntyy voit myös kokeilla roikkumista jalat irti maasta.

Erilaiset kyykkyharjoitteet ovat myös loistava tapa kehittää jalkojen voimia ja tasa-painoa. Voit alussa tehdä kyykkyjä pitäen tukea esimerkiksi kaiteesta. Varmista kuitenkin, että kaide on tukeva ja sen varaan voi kehon painoa laskea.


6/3-ohjelman avulla pääset seuraamaan lihasvoimaharjoitteluasi ja kehittymistäsi helposti. 

Harjoitusohjelmaan valitset kuusi liikettä, joita seurataan kolmen kuukauden ajan. Valitse liikkeet niin, että liikkeitä tulee sekä ylä- että alakeholle ja keskivartalolle.

Ohjelmassa harjoitellaan kahtena päivänä viikossa. Harjoituksia voi tehdä myös kotona, jos ulko- tai sisä kuntosalille ei pääse.


Harjoitteet senioreille – tasapaino

Harjoitteet senioreille – tasapaino

Tasapainon harjoitteleminen onnistuu helposti arjessa!


Meijän polun tasapainoharjoite-videolla näet helposti sekä lähiluonnossa että kotona tehtäviä harjoitteita. Jos olet epävarma tasapainosi suhteen, tee harjoitteet alussa paikassa, jossa voit tarvittaessa ottaa tukea käsillä. Esimerkiksi kaide ulkona tai tukeva tuoli sisätiloissa. Näin pääset turvallisesti liikkeelle harjoittelussa.
Ulkona tehtäessä tasapainoharjoitteita on hyvä tehdä esimerkiksi osana kävelylenkkiä, jolloin keho on saanut ennen harjoitteita jo pienen lämmön ja nivelet ja lihakset ovat valmiina harjoituksiin.


Iäkkäiden tasapainoharjoittelu -sivulta löydät tavat testata onaa tasapainoasi sekä testeihin sovellettuja harjoituksia oman tasosi mukaisesti. Suurin osa harjoitteista on helposti kotona suoritettavia.

Meijän polun Tasapainohaasteessa pääset kehittämään tasapainoasi helposti kotona. Haasteessa harjoitellaan ja seurataan tasapainon kehittymistä neljässä eri seisonta-asennossa.


Harjoitteet senioreille – kävely

Harjoitteet senioreille – kävely

Kävelyn lisääminen on helppo tapa lisätä hyvinvointia ja liikettä arkeen.


Meijän polun kävely- ja juoksuharjoitteet -videolla näet vinkkejä kävely- ja juoksuharjoitteluun. Kun kävely sujuu helposti ja vaivattomasti, voit ottaa pieniä nopeampia pyrähdyksiä osaksi lenkkejäsi. Tällaiset lyhyetkin pyrähdykset ovat hyvä lisä yleiskunnon kohottamiseen ja toimintakyvyn parantamiseen.


leen haasteessa lähdetään nostamaan päivittäistä askelmäärää. Haaste sopii ihmisille, jotka kävelevät vielä aktiivisesti päivittäin. Kuusen kuukauden haasteessa tavoitteena on kävellä päivittäin noin kuusituhatta askelta, joka vastaa noin 4,5 kilometrin kävelyä.

Sauvakävelyhaasteessa on tavoitteena kävellä sauvojen kanssa vähintään 30 minuuttia päivässä viisi kertaa viikossa. Sauvakävelyhaaste on mainio työkalu esimerkiksi talvikuukausien ajaksi, jolloin kävellessä on mukava saada lisää tukipisteitä.

Metsähaasteessa pyritään keräämään viikottain mahdollisimman monta 30 minuutin metsäretkeä. Metsässä liikkuessa saat liikkumisen ohella keräiltyä myös luonnon suomia terveyshyötyjä.


Harjoitteet senioreille

Harjoitteet senioreille

Harjoitteet-sivulla pääset tutustumaan helppoihin tapoihin harjoittaa ja parantaa testeissä saamiasi tuloksia, sekä ylläpitää kuntoasi ja hyvinvointiasi. Voit valita yhden osa-alueen, jota rupeat kohentamaan tai sitten voit valita itsellesi sopivat useammastakin harjoitteesta.

Muista kuitenkin lähteä liikkeelle rauhallisesti ja lisätä liikkumisen määrää hiljalleen. Jos olet esimerkiksi lenkkeillyt tähän saakka kerran viikossa, niin ota tavoitteeksi otta toinen lenkkipäivä viikkoon. Sitten kun tämä tuntuu mukavalta, niin voit taas lisätä liikkumista.

Luonnossa liikkuminen ja oleskelu on yksi parhaimmista tavoista pitää huolta omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. Luonnossa mielen hyvinvointi paranee, samoin kuin tasapaino ja kunto. Voit etsiä itsellesi mieluisia kävely- ja oleskelupaikkoja, joissa viihdyt hyvin.

Luontopysäkkien iso kartta julkistettu

Luontopysäkkien iso kartta julkistettu

Luontopysäkki-konseptin Jyväskylän lähialueen kattava kartta julkistettiin Keski-Suomen reitistöviikon yhteydessä. Kartan ideana on toimia alueen asukkaille innokkeena luontoretkien ja luonnossa liikkumisen lisäämiseen, mutta esitellä myös kaupungissa vierailijoille helpot ja toimivat yhteydet luontoaarteidemme äärelle.

Karttaan on merkitty Jyväskylän pääreittien linjat sekä näiden lähellä olevat luontokohteet. Lisäksi luontokohteisiin on lisätty muut alueen lähellä kulkevat linjat numeroina.

– Lähtökohtanamme on ollut tuoda esille luontoliikkumisen upeat mahdollisuudet jyväskyläläisille sekä laajemmin myös muille alueella liikkuville. Luontokohteiden yhdistäminen paikallisliikenteen Linkkiverkostoon tarjoaa käytännössä kaikille kaupunkilaisille nopean ja helpon yhteyden mitä moninaisimpiin luontokohteisiin, toteaa kartan visuaalisesta toteutuksesta vastannut Meijän polun Juho Jäppinen. – Esimerkiksi keskustasta lähdettäessä meillä on 15–20 minuutin linkkimatkan päässä puolenkymmentä laajaa luontoaluetta kunto- ja luontopolkuineen sekä muine polkuverkostoineen. Useimmista näistä kohteista pääsee myös pidemmille, esimerkiksi päivän mittaisille, patikointiretkille. Ja monessa luontokohteessa löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja, sekä uimarantoja. Tämän lisäksi on pienempiä kohteita, kuten esimerkiksi yksittäisiä luontopolkukohteita, kuten Tourujoen laakso. Missä muualla maailmalla on tarjolla tällaisia mahdollisuuksia tällaisilla yhteyksillä?

Linkin päälinjat kokoavan kartan lisäksi Luontopysäkit-sivuilla löytyy joidenkin pääreittien Luontopysäkit pysäkkiohjeineen.

– Luontopysäkit on konseptina kiinnostanut kovasti, ja ideaa on käyty esittelemässä useammillakin foorumeilla, viimeksi Jyrki Saarelan toimesta Kestävät kaupungit -kokonaisuudessa. – On todella hienoa, että tällaiset tulevaisuuden kaupunkeja ja luonnossa liikkumista yhdistävät ideat herättävät kiinnostusta ja poikivat omanlaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea ja laajemminkin maailmalla, toteaa Jäppinen.

Virtuaalisia luontotaukoja

Virtuaalisia luontotaukoja

Luontokokemuksilla on todettu olevan lukuisia hyvinvointivaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen. Tutkimuksissa ollaan alettu kiinnostua myös virtuaalisen luontokokemisen mahdollisuuksista.

Virtuaalisilla luontokokemuksilla on todettu olevan samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin oikeillakin luontokokemuksilla. Esimerkiksi digitaaliset luontotauot työpäivän aikana edistävät palautumista stressistä ja rentouttavat mieltä, jolloin tunnetilatkin tasaantuvat.

Luontoa sisältävien videoiden katselu tai virtuaalisessa ympäristössä tapahtuvat luontokokemukset laskevat sydämen sykettä, verenpainetta ja ihon sähkön johtavuutta, eli niin sanottu ”taistele ja pakene”-tila vaimenee.  Psyykkistä elpymistä tukee mielialan nousu ja negatiivisten tunteiden lieventyminen.

Alle olemme koonneet listaukseen videoita, joita voi hyödyntää digitaalisina luontotaukoina tietokoneella työskennellessä, kokouksissa ja seminaareissa, myös etänä. ​

Voit valita mieluisen videon esimerkiksi vuodenajan, taustaäänien tai tauon pituuden mukaan.​

Kun haluat käyttää luontotaukoja osana etäkokouksia, kannattaa kokousalustassa testata etukäteen että tietokoneen äänet kuuluvat muille osallistujille. Luontotauon voi jakaa myös linkkinä osallistujille ja kukin voi tutustua siihen omalta tietokoneelta käsin.​

Antoisia hetkiä luonnon virkistävässä seurassa!


Syksy

Syksyisiä kuvia ja sanallisesti ohjeistettu metsäkävely.

Tekijä: Varsinais-Suomen sydänpiiri

Kesto: 1:45 min.

Syksyn värejä ja äänimaisemaa.

Tekijä: MIELI Suomen mielenterveysseura ry

Kesto: 6:11 min.


Talvi

Aurinkoisen talvipäivän maastoa ja luonnon ääniä.

Tekijä: MIELI Suomen mielenterveysseura ry

Kesto: 3:40 min.


Kevät

Lähikuvaa puron virtauksesta kivien yli.

Tekijä: Meijän polku

Kesto: 0:45 min.

Videossa edetään alkukevään sulavista lumista aina alkukesän kukkaniittyjen tunnelmiin.

Tekijä: MIELI Suomen mielenterveysseura ry

Kesto: 5:57 min.


Kesä

Kesän ääniä, metsän elämää ja valoisia iltoja.

Tekijä: MIELI Suomen mielenterveysseura ry

Kesto: 7:08 min.


Useita vuodenaikoja

Luontokuvia Keski-Suomen kansallispuistoista.

Tekijä: Meijänpolku yhteistyössä

Kesto: 4:03 min.

Kaikki hyvän mielen metsäkävelyt samassa videossa. Koe kaikki vuodenajat kerralla.

Tekijä: MIELI Suomen mielenterveysseura ry 

Kesto: 21:54 min.


Virtuaalisia luontotaukoja -sivu on osa Meijän polun Luontotyöpäivä-konseptia. Luontotyöpäivä-sivustolta saat vinkkejä luonnon tuomiseksi osaksi työpäiviä ja työpäivien siirtämistä osaksi luontoa. Itse Luontotyöpäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, mutta innostamme ihmisiä työskentelemään luontoon myös muina aikoina. #Luontotyöpäivä


Virtuaalisia luontotaukoja -sivun on Meijän polulle koonnut fysioterapiaopiskelija Jennika Lilja, JAMK.

Lähiretkien Kinkomaa

Lähiretkien Kinkomaa

Retkeily ja luonnossa vietetty aika on tunnetusti puoli ruokaa ja henkilökohtaisen luontosuhteen vaaliminen on nykyajan hektisen arjen lomassa erityisen tärkeää. Etätyöaikana onkin tullut noudatettua jo lapsena matkaan saatua elämänohjetta: menkää metsään. Sinne metsään olemmekin nyt menneet kenties enemmän kuin koskaan, kun etätyön ja kotiarjen hiljalleen hämärtyvää rajalinjaa on pyritty vahvistamaan viettämällä vapaa-aikaa aiempaa korostuneemmin lähimetsien rauhassa.

Raudanriutan kallioleikkauksen päältä voi ihastella korpin lentoa tai alapuolisen metsikön latvustoa.

Metsän hiljaisuudessa varttuneen mieli palaa mielellään kuusen katveeseen ja petäjän huminaan, mihin myös omaa jälkikasvua on tuntunut luontevalta totuttaa. Pienten lasten kanssa retkipaikat on tullut luontevasti etsittyä lähimaastoista ja ajan mittaan tästä teemasta on muodostunut varsin arkinen tapa. Vaikka retkipaikan eteen voi toisinaan jo taittaa vähän enemmänkin matkaa, ovat lähimetsät ja -alueet niitä paikkoja, joissa eniten edelleen liikutaan.

Lähiretkeilyn ja -metsäkävelyiden suurin valtti on vaivattomuus – välimatkat ovat lyhyitä

Parhaassa tapauksessa luontoon pääsee suoraan omalta kotiovelta. Metsästä haetaan yhdessä olon ohella rauhaa ja tilaa hengittää, mikä nostaa lähiympäristön tuntemuksen kultaakin arvokkaammaksi voimavaraksi. Lähiretkien ideana ei välttämättä ole tarjota pitkiä patikkareittejä, loppumatonta metsätaivalta tai neitseellisen aarniometsän rauhaa. Niiden suola löytyy arkisesta helppoudesta ja hyvästä saavutettavuudesta, mutkattomasta yhdessä tekemisen ja olemisen riemusta.

Kotikylämme, Muuramen Kinkomaa, tarjoaa oivalliset puitteet perheystävälliseen luontoseikkailuun. Kolmen kilometrin säteellä kotiovesta löytyy useita korkeuksiin kohoavia kallioharjanteita, vehreitä lehtonotkoja, iäkkäitä kuusikoita, lukemattomia neulasuria ja pieni pätkä suomaisemaa halkovaa pitkospuupolkuakin. Nämä puitteet olivat yksi painava syy tänne asettumisellemmekin.

Alue nähtävyyksineen on tullut vuosien mittaan tutuksi paitsi perheretkien, myös polkujuoksu- ja pyörälenkkien sekä syksyisten marja- ja sienireissujen muodossa – eri harrasteet toisiaan sulavasti tukien. Tuttuuden tunteesta huolimatta jokainen metsäkäynti tarjoaa aina jotain uutta ihmeteltävää, mikä tarjoaa samalla myös uusia näkökulmia oman asuinalueen hahmottamiseen. Lähimetsien koluamisen lomassa onkin ollut hauska huomata, kuinka tunneside omaa asuinympäristöä kohtaan on siinä sivussa entisestään vahvistunut.

Raudanriutan alueella on upeita kalliomuodostelmia lipoista luoliin ja rakohalkeamiin.

Ensimmäisenä on tietenkin kartoitettu korkeimmat kukkulat ja kartasta poimitut kallioleikkaukset. Näistä etenkin pitkä ja jyrkkäreunainen Raudanriutta kiehtoo kerta toisensa jälkeen. Korkeiksi kohoavat kallioseinämät kätkevät varjoihinsa useammankin eri kokoisen luolan ja jyhkeän kalliolipan, mutta katse kiertelee myös kelopuiden rivistöissä ja riutan alle kasaantuneiden siirtolohkareiden meressä. Ihmiskäden jälki näkyy selkeänä mutkana kalliolinjassa vanhan kivilouhoksen kohdalla.

Louhosta vastapäätä kohoa korkeampi Paasivuori, jonka melko avoin laki mahdollistaa esteettömät näkymät myös Raudanriutan suuntaan ja ylikin. Louhosta hallitsevampi maisema avautuu kuitenkin etelään Raudanlahdelle ja tuo näky saakin käden hamuilemaan termospulloa retkirepun sopukoista. Kirkkaalla säällä voi kiikareilla nähdä aina Luhangan tuulivoimaloille saakka.

Jylhintä kauneutta etsivän kannattaa kuitenkin suunnata askeleensa hieman idempään, Kinkovuoren jyrkänteen yläreunaa myötäilevän metsäpolun varrelle. Jäkäläpeitteisellä kalliolla verkkaisesti kasvuaan jatkavien mäntypuiden välistä avautuvat näkymät Päijänteelle ovat jo oma lukunsa, mutta kunnioitusta herättää myös petollisen jyrkästi alas kaartuva vuorenrinne, jonka korkeuserot pääsevät oikeuksiinsa pohjoispään näköalapaikalla. ”Kinkomaan Kolilta” voi kesäiltana tähyillä edessä hiljenevää järvimaisemaa ja sopivasti kohdasta katsoen voi nähdä puiden välistä myös oman kodin katon.

Kinkomaan Koli, eli Kinkovuori, kohoaa selvästi ympäröivää metsää ja järvimaisemaa korkeammalle.

Metsän rauhaan pääsee parhaiten Kinkoriutan eteläpään kuusikossa tai Partastenmäen takaisen lähteikön iäkkäässä purometsiköissä. Muuramen suunnassa kohoava Paavalinvuori tarjoaa upean Säynätsaloon avautuvan näköalapaikan ja Raudanjärven laavulla voi käydä aistimassa erämaajärven tunnelmaa pienoiskoossa.

Päijännettä reunustava Kinkoriutta on suosittu ulkoilu- ja lenkkeilyalue, jota halkova polkuverkosto tarjoilee eri levyisiä ja mittaisia lenkkipolkuja moneen lähtöön. Senkin huippupoluilta ja hajanaisilta avokalliolta voi ihastella alapuolella avautuvaa järvimaisemaa tai kurkistella kylän suuntaan harjanteen jyrkkäreunaisen kalliopolun korkeuksista. Pohjoisessa riutan polkuverkosto yhtyy Sarvivuoren ulkoilumaastoihin ja väliin jäävän painanteen hiljaisuudessa sijaitseva pieni purolaakso on myös näkemisen arvoinen.

Jos kylältä ei kauemmaksi halua poistua, voi hyödyntää kyläläisten talkoovoimin kunnostamaa Lemmenniemen tulipaikkaa tai asettua evästelemään Sääksjärven pohjukan kivikkorannan pöytäkivelle. Partastenmäen ja Paasivuoren takapolkujen kautta avautuvat reitit Levonmäen kuusikkoa ja Taka-Keljon erämaita kohti leventävät etenkin maastopyöräilijöiden mahdollisuuksia.

Sääksjärven pohjukan kivikossa kelpaa evästää. Iltaisin se on oiva paikka auringonlaskun seuraamiseen.

Oman suuren seikkailunsa voi löytää myös aluetta rajaavan Päijänteen aalloilta tai sen kalliorannoilta eikä kotikylää hieman kauemmaksikaan katseellaan hamuavan välttämättä tarvitse mahdottoman pitkään taivaltaa, kun jo uusia mahdollisuuksia avautuu silmien edessä. Eritoten Muuratsalon takametsät ja Levonojan mutkittelevan puron maisemat ovat tuoneet mukavaa vaihtelua meidänkin rutiineihin.

Lähimetsään lähteminen ei kuitenkaan ole täysin riskitöntä, siellä haahuiluun voi nimittäin jäädä huomaamattaan koukkuun.

Juha-Pekka Jylhä

Luonnossa liikkuva haahuilija, joka kuuleman mukaan innostuu jokaisesta vähänkään kookkaammasta kivestä, jännästä maastonmuodosta tai hassusta puusta. Insinööri, jonka mieli on usein metsässä. Retkeillyt koko pienen ikänsä, eränkävijänä silti korkeintaan keskinkertainen. Tavataan lähiseudun metsissä yleensä perheen kanssa, pyörän selässä tai juoksupoluilla.

Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana ilman sen selkeämpää suunnitelmaa.

Kuvat: kirjoittaja sekä Elina Jylhä ja Janne Mankonen.

Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Viettäessämme mittaushistorian kuuminta kesää ja seuratessamme ilmastonmuutoksen vauhdikasta etenemistä huomaamme olevamme monenlaisten kuumottavien haasteiden edessä. 

Yksi merkittävimmistä syistä meneillään olevaan ilmastonmuutokseen on nykyinen elämäntapamme ja siihen vahvasti liittyvä kulutusvimma; muokkaudumme omaksi kuvaksemme ostamalla ja kuluttamalla. Ja usein ostamme asioita, joita emme tarvitse. Dave Ramseytä lainatakseni ostamme tarpeettomia tavaroita rahalla, jota meillä ei ole tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä. Kuluttamisesta itsestään onkin tullut meille viihdettä, eli tapa kuluttaa aikaa. Ostamme, jotta meillä ei olisi tylsää tai kokisimme saavamme tarkoituksen ja sisältöä elämäämme. Samalla ostamiemme ja kuluttamiemme tuotteiden materiaali- ja hiilinjalanjälki lisäävät ympäristömme taakkaa ja vauhdittavat ilmastonmuutosta.

meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.

Voisimmeko kääntää tämän ilmaston ja ympäristömme kannalta haitallisen ajankäyttötavan, kuluttamisen, kohden itsellemme sekä ympäristölle hyödyllisempää toimintaa, eli luonnossa liikkumista ja luonnossa oleskelua? Pieni muutos tähän suuntaan on jo käynnistynyt koronavuoden myötä, kun yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä lähimetsiin, retkeilyreitistöille sekä kansallispuistoihin. Välillä jopa ruuhkiksikin asti. Valmiudet ovat siis olemassa. Nyt pitää vain vahvistaa muokkautumassa olevaa luonnossa liikkumisen ja oleskelun trendiä. 

Suomalainen luonto tarjoaa paitsi upeita luontokokemuksia, mutta myös mahdollisuuden viilentyä kuumina kesäpäivinä.

Tämä vahvistaminen toteutuu ennen kaikkea mahdollistamalla kaikille vaivaton luonnossa liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien lähiluontokohteiden ja -reitistöjen suunnittelua ja toteutusta sekä vanhojen kunnossapitoa sekä luontoliikuntamahdollisuuksien tietoisuuden lisäämistä. Ajankohtaista on myös uusien laajempien luontoalueiden käyttöönotto luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Järki (ja esimerkiksi tulevat metsiensuojelutavoitteet) ainakin tyrkkivät meitä kovaa vauhtia tähän suuntaan. Ja jos ei halua olla tyrkittävänä, niin on liikuttava tyrkkijöitä nopeammin. Tässä Suomella olisi upea mahdollisuus olla edelläkävijänä luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistäjänä. 

Tähän suuntaan meitä patisti myös Jyväskylän Kesän paneelissa yhteiskuntapolitiikan professori Janne Hukkinen todetessaan, että yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että kansalainen ilman sen kummempaa ajattelemista tulee helposti tehneeksi kestäviä valintoja. Liikunnan ja liikkumisen suhteen tällaisia kestäviä valintoja tehdään kotiovella, josta lähdetään lähiluontoon liikkumaan ja kerämään elämänsisältöä sekä myös sitä luonnosta löytyvää hyvinvointia ja sen mukanaan tuomaa onnellisuutta. 

Kaiken kattavaa hyvinvointia saadaksemme meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi. 

Juho Jäppinen
fysioterapeutti, Meijän polku, JAMK


Vinkkejä kuumille kesäpäiville

  • lähde liikkeelle aikaisin aamulla, jolloin on viileämpää
  • valitse reittejä, joilla on varjoisia alueita, tai jotka tiedät ennestään viileämmiksi
  • valitse reittejä, joiden varrella pääset vesien äärelle ja voi käydä esimerkiksi pulahtamassa tai uittamassa jalkoja purossa
  • pukeudu kevyesti mutta auringolta suojaavasti
  • kuljeta aina mukana juotavaa. Jos mahdollista, pidä juoma viileänä
  • jos olet tottunut ulkoilemaan paljon, niin varaudu tekemään lyhyempiä retkiä kuumilla ilmoilla
  • jos et halua lähteä pidemmille reissuille, niin etsiydy varjoisaan paikkaan pihamaalle tai lähiluontoon. Juomaa ja hyvä kirja mukaan!

Vuosikellomme kesäosiosta löytyy näille keleille sopivaa tekemistä. Vesistöhaasteessa tavoitteena vierailla vesistöjen äärellä mahdollisimman usein. Lukuhaasteessa taasen nautitaan kirjoista. Ja Poljinhaaste on juuri sinulle, joka haluat kuumilla ilmoilla liikkua paikasta toiseen hieman vauhdikkaammin.

Lomaa sosiaalisista medioista!

Lomaa sosiaalisista medioista!

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunniteltuun Vuosikelloomme on täksi kesäksi lisätty haaste, jossa lähdetään lomailemaan sosiaalisista medioista.

Mikä on sitten hyvä tapa arvioida tarvetta somelomalle? Esimerkiksi se, että tätä lukiessasi mietit onnistuisiko sinun olla ilman somea muutamaa päivää, viikkoa saatikka kokonaista kuukautta? Jos tällaisia ajatuksia heräsi, niin tervetuloa mukaan somelomalle!

Someton-haasteessa voi lähteä liikkeeelle pienin askelin. Voit ensin vähentää päivän aikana somessa vietettyä aikaa. Sitten voit kokeilla on kokonaisen vuorokauden ilman somea. Nyt alkaa jo osalla meistä kämmenet hikoamaan. Tarve somelomaan on siis aidosti olemassa. Vuorokauden jälkeen voit kokeilla viikonvaihdetta ilman somea ja siitä edetä aina kuukauden mittaiseen somelomaan.

Onko pitkä sometauko haastava? Suurimmalle osalle meistä on. Tästä syystä voit joutua tekemään rajujakin ratkaisuja, kuten sovellusten poistaminen älylaitteelta, tai koko älylaitteen viemistä turvaan sinulta.

Raskas ja kivikkoinen polku tarjoilee kuitenkin parempia mahdollisuuksia hyvinvointisi parantamiseen kuin mikään ihmelääke aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Tänä kesänä siis lomaillaan. Potenssiin kaksi!

Someton-haaste löytyy täältä.

Tunnetko puna-ailakin?

Tunnetko puna-ailakin?

Suomalainen liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti, sillä 96 % aikuisväestöstä virkistäytyy luonnossa ja useimmat meistä 2-3 kertaa viikossa. Lähimetsät ja arjen viherympäristöt ovat tärkeitä, koska niitä havainnoidaan päivittäin. Lähiluontoa pidetään itsestään selvyytenä, ja yleensä niiden arvo ymmärretään vasta niiden hävitessä.

Useissa tutkimustuloksia on todettu lähimetsien, puistojen ja vesistöjen positiivisesta vaikutuksesta esimerkiksi stressiin ja masennukseen. Mutta tällöinkin luontoa tarkastellaan lähinnä hoitokeinona johonkin poikkeavaan olotilaan ja luontoa pidetään paikkana, johon pitää varta vasten hankkiutua. Onkin selvää, että olemme vieraantuneet luonnosta.

Tutustumaan lähiluontoon!

Tunnetko sinä lähiluontosi luonnonvaraisia lajeja? Luonnontuntemus ei ole vain huolestuneiden akateemikoiden leipätyö, vaan jokaisen meidän kansalaistaito. On tärkeää tuntea luontoa, jonka kohtaamme päivittäisessä arjessa, koska tällöin voimme ymmärtää paremmin myös luonnon merkityksen itsellemme.

Luonnon tarkkailu ja havainnointi ovat suurelle osalle suomalaisia tuttuja harrastuksia. Suomessa onkin pitkä historia myös kansalaishavainnoilla, eikä niiden merkitys ole ainakaan vähenemässä. Esimerkiksi lintuharrastajilla on vankat perinteet lajien havainnoinnissa, samoin kuin metsästäjillä. Ohjattu ja ohjeistettu lajihavainnoinnin joukkoistaminen on yksi poluista, joilla lajitietoa kertyy laajemmin Suomen luonnosta myös tutkijoiden käyttöön. Muun muassa näistä havainnoista Suomen Lajitietokeskus yhdistää suomalaista lajitietoa yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi.

iNaturalistin Seek-sovelluksessa lajien tunnistaminen on tehty helpoksi ja hauskaksi, joten perheen pienetkin voivat osallistua lajien etsintään.

Viime vuoden toukokuussa Suomen Lajitietokeskus aloitti yhteistyön kansainvälisen iNaturalist-verkoston kanssa, jota ylläpitää mm. National Geographic Society. iNaturalist on verkossa toimiva luontoharrastajien sosiaalinen yhteisö, sekä palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet verkostoituvat ja jakavat luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä. iNaturalistin helppokäyttöinen, myös suomenkielellä toimiva, maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Ohjelmaan ladatun kuvan ja paikkatiedon perusteella tekoäly ehdottaa eliölle tunnistusta. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Tunnistus on kaksiosainen, eli tekoäly tunnistaa kasvin ensin ja sitten yhteisön jäsenet varmistavat tunnistuksen. Käyttäjät voivat ehdottaa vaihtoehtoisia tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja. Meitä iNaturalist-yhteisön aktiiveja on Keski-Suomessakin jo yli tuhat (seikkailumme kartalla alla). Palvelun kautta jaetut havainnot tallentuvat myös Suomen Lajitietokeskuksen tietovarantoon ja ovat sen kautta kansalaisten, harrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten käytettävissä.

Muutamia kuluneen vuoden aikana löytämiäni lajeja.

iNaturalist -kartta Keski-Suomen havainnoista. Vielä on tutkimattomia alueita…

Pelaamaan lähiluontoon!

iNaturalist-verkosto on julkaissut lajitunnistuksen tueksi pelillisen Seek-sovelluksen, jonka käynnistämällä voit reaaliajassa tutkia kameranäkymän kautta tekoälyn suorittamaa tunnistusprosessia. Valokuva ja tunnistus voidaan lisätä käyttäjän omiin kokoelmiin ja sovelluksesta saa lisäksi Wikipedia-tiedon kyseisestä lajista. Lajeja tunnistamalla käyttäjä ansaitsee palkintomerkkejä ja oppii samalla lisää luonnosta. Seek-sovelluksen avulla ja verukkeella jokainen saakin mukavia luontokokemuksia kesäisessä luonnossa. Ja kesälomavinkkinä lapsiperheille: Seek-sovelluksen palkintojen lisäksi voivat vanhemmat keksiä konkreettisia lisäpalkintoja; etsi kymmenen lajia ja ansaitset jäätelöpalkinnon!

Tunnetko sinä siis puna-ailakin? Puna-ailakki on Keski-Suomen iNaturalist-yhteisön eniten havainnoitu ja tunnistama laji, joka levisi merenrantalehdoista sisämaahan vasta 1900-luvulla heinänviljelyn yleistymisen myötä. Ota siis iNaturalist käyttöösi ja lähde tutustumaan lähiluontoosi. Kuka löytää ensinnä puna-ailakin!

Janne Laitinen
iNaturalist-aktiivi, biologi
Meijän polku, JAMK


Hyödyllisiä linkkejä:
Luonnon virkistyskäyttö – Luonnonvarakeskus (luke.fi)
Suomen Lajitietokeskus
iNaturalist-verkosto · iNaturalist
Discover nature on your doorstep | WWF
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/tunnistaminen/