Kategoria: Hyvinvointia elämäntavoilla

Lähiluontoon muuttolintuja seuraamaan Jyväskylässä

Lähiluontoon muuttolintuja seuraamaan Jyväskylässä

Jyväskylässä on keväällä 2024 sata uutta hyvää syytä lähteä liikkumaan lähiluontoon, sillä Muuttolintujen kevät -sovelluksessa on julkaistu sata kohdetta, joissa linnun ääniä tallentamalla pääsee osallistumaan kansalaistieteen tekemiseen!

Muuttolintujen kevät -sovellus näyttää äänien tallenuskohteet kartalla ja ohjeistaa äänitysten tallentamiseen.

Muuttolintujen kevät -sovelluksen voi ladata puhelimelleen sovelluskaupasta. Lisätietoa Jyväskylän alueen seurantapisteistä löytyy itse sovelluksesta, sekä Jyväskylän kaupungin sivuilta. Muuttolintujen kevät -sovelluksesta saat lisätietoa Jyväskylän yliopiston sivuilta.

Lisätietoa alueella olevista linnuista Linturetkikoneesta

Uuden Linturetkikoneen avulla voi retkille hakea lisätietoa juuri sinun alueella olevista lintulajeista. Linturetkikoneen keräämää tietoa voi käyttää vaikkapa koululuokkien linturetkien taustamateriaalina ja havaintomatkojen innostajana.

Linturetkikoneesta saa kätevästi tietoa alueella havaituista linnuista.

Lintubongaushaaste on myös osa Meijän polun Vuosikellon eri vuodenaikoihin soveltuvia aktiviteetteja, jotka innostavat ihmisiä liikkumaan ja oleskelmaan lähiluontoon. Lähtekäähän nauttimaan kevään etenemisestä linturikkaaseen lähiluontoon!

Luontotoiveita Keski-Suomessa yli 65-vuotialle

Luontotoiveita Keski-Suomessa yli 65-vuotialle

Mikä olisi sinun Luontotoive? IkiOma Ikä ry kerää nyt keskisuomalaisilta yli 65-vuotiailta Luontotoiveita osana opinnäytetyön toteutusta. Mukaan ilmoitettuja luontotoiveita tullaan toteuttamaan ensi kesän ja alkusyksyn kuluessa.

Luontotoiveella tarkoitetaan tavalla tai toisella luontoon liittyvää toivetta. Toive voi olla pienempi tai suurempi, arkisempi tai uniikimpi – tärkeää on, että se on merkityksellinen toiveen antajalle itselleen. Toive voi liittyä esimerkiksi johonkin luontoon liittyvään tekemiseen tai aistikokemukseen, eli mitä toivoisi näkevänsä, kuulevansa, haistavansa, maistavansa tai tuntevansa.

Lisätietoa kyselystä, sekä linkki kyselyyn löytyy Ikiomaikä ry:n nettisivuilta.

Luontotyöpäivät – Spring Edition

Luontotyöpäivät – Spring Edition

Keväällä luontotyöpäivien lukemattomat mahdollisuudet rupeavat paljastumaan lumen ja jään alta. Siinä missä talviaikaan luontotyöpäivät ovat jääneet työhyvinvoinnistaan innostuneiden harteille, saa lämpenevät kevätpäivät ja auringonpaiste paatuneimmankin sisätyöskentelijän vilkuilemaan ulkona mahdollistuvien työtehtävien perään. Ja niitä mahdollisuuksiahan riittää!

Kuten talvella, myös keväällä ilman lämpötilan vaihdellessa vauhdikkaasti pakkasrajan molemmin puolin ja säiden heilahdellessa raekuuroista vesisateisiin ja kirkkaaseen auringonpaisteeseen on säällinen pukeutuminen ulkonatyöskentelyn mukavuuden a ja o. Mutta luontotyöpäiväjärjellä sekin sujuu helposti. Ja repussa kulkee ylimääräiset vaatekappaleet.

Voit ladata oheisesta linkistä itsellesi tulostettavan Luontotyöpäivät – Spring edition -julisteen työpisteen seinälle muistuttamaan, että jokainen päivä on mahdollisuus viedä omia töitä kohden luonnollisempia ympäristöjä.

Kauniina kevätpäivinä voi kannettavan tietokoneen ottaa taas talven jäljiltä ulkoilutukseen ja kovaan käyttöön ulkoympäristöissä. Ja erilaiset etä- ja kävelykokoukset onnistuvat taas helposti. Oikeaa nautinnon aikaa siis.

Keväällä myös työmatkarönsyilyvietti herää eloon ja kutsuu meitä aktiivisesti liikkumaan. Miten hyvältä kuulostaakaan reippailla töihin, tai töistä kotiin, kuunnellen lisääntyvää lintujen laulua ja katsellen luonnon puhkeamista kukkaan! Katujen pölistessä talven hiekan jäljiltä on hyvä tarkoituksella hakeutua kauemmaksi vilkkaasti kuljetuista autoteistä.


Luontotyöpäivät – Spring edition on osa vuoden 2024 aikana julkaistavaa Luontotyöpäivien vuodenajat-sarjaa, jossa kaikille neljälle vuodenajalle julkaistaan oma julisteensa. Sarjan ensimmäisenä julkaistiin Winter edition -juliste. Seuraava osa sarjasta julkaistaan kesän kynnyksellä, mutta siihen saakka nautitaan vaihtelevista kevätsäsäistä ja luontotyöpäivistä!

Kaikki mukavasti ihan pihalle

Kaikki mukavasti ihan pihalle

Luontokohteissa, -reiteissä ja ympäristössä monipuolisesti katsottuna on aivan valtava potentiaali ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän innoittamina lähdimme IkiOma Ikä ry:ssä tarkastelemaan arki- ja lähiluontoympäristöjä laajasti ikääntyvien näkökulmasta osana IkiOma ArkiLuonto -hanketta.

Kuva Niklas Syrén.

Kartoitimme Jyväskylän lähialueiden luontoympäristöjä niin niiden fyysisten ominaisuuksien kuin myös luontoarvojen kautta. Kartoituksen avulla halusimme tarjota tietoa, jota voitaisiin hyödyntää niin yksilöiden, yhteisöjen kuin myös ympäristöjä ylläpitävien tahojen toimesta, ja joka olisi saatavilla jatkuvaa käyttöä varten. Alueen luontoympäristöjen ja -kohteiden tiedot sijaitsevat melko hajallaan, joten etsimme niitä monipuolisesti eri lähteistä, kuten virallisten luontopolkujen ylläpitäjien, kuntien vapaa-ajan palveluiden sekä erilaisten yhdistysten sivuilta. Kriteerimme olivat laajat, jotta voisimme löytää uusia kohteita ja monipuolistaa luontokokemuksia kaikille, riippumatta heidän toimintakyvystään.

Kartoituksen tuloksena löysimme hankealueelta lukuisia luontokohteita ja -ympäristöjä, jotka soveltuvat kaikenikäisille ja -toimintakykyisille. Miten upea ja monipuolinen luonto meillä Jyvässeudulla onkaan! Kohteita löytyi niin aktiivisille liikkujille ja seikkailijoille kuin niille, jotka tarvitsevat liikkumisensa tueksi apuvälineitä tai avustajaa.

Kokosimme kartoituksen tulokset yhteen ja loimme yhdistyksemme sivustolle kartan, joka tarjoaa ideoita erilaisiin luontokokemuksiin. Tavoitteenamme on tarjota kattava tietopaketti, joka auttaa ikääntyviä valitsemaan itselleen sopivia kohteita ja mahdollistaa kaikille luonnon pariin pääsemisen ja sen hyvää tekevistä vaikutuksista nauttimisen. Karttaan on koostettu erikseen:

  • matalan kynnyksen luontokohteita ja yksittäisiä paikkoja,
  • reippaaseen ja aktiiviseen ulkoiluun tarkoitettuja kävelyreittejä ja polkuja sekä
  • autolla seikkaillen tavoitettavia kauniita maisemareittejä.

Jotta kohteet ja ympäristöt todella ovat kaikkien saatavilla ja tavoitettavissa on niistä kerrottava oikealla tavalla ja oikeissa paikoissa. Riittävä, neutraali, helposti löydettävä ja ymmärrettävä tieto motivoi ja helpottaa luontoon lähtemistä esimerkiksi poistamalla ennakkopelkoja. Huomasimme, että osaan kartoitetuista kohteista ei ollut selkeitä osoitetietoja tai perille oli vaikea löytää puutteellisten opasteiden vuoksi. Lisäksi havaitsemme, että julkisissa kuvauksissa ei aina mainittu vaikkapa istumapaikkojen tai muiden rakenteiden sijoittelua tai määrää. Nämä ovat esimerkkejä useille tärkeistä ennakkotiedoista, jotka vaikuttavat retkelle lähdön suunnitteluun ja kohteen valintaan. On tärkeää panostaa saavutettavuuteen ja selkeään tiedotukseen, jotta kaikki voivat nauttia luonnon tarjoamista mahdollisuuksista täysimääräisesti.

Kuva Niklas Syrén.

Luontokohteita ylläpitäville tahoille tueksi kohteiden ja reittien kuvailuun loimme luontokohteiden havainnointilomakkeen. Lomakkeen tarkoitus on helpottaa tiedonkeruuta ja -välittämistä. Lomaketta voi soveltaa laajasti monenlaisiin kohteisiin ja reitteihin. Ladattavaan lomakkeeseen pääset tästä. Löydät samalta sivustolta myös täytetyn esimerkkilomakkeen, josta voi saada lisätukea saavutettavuuden ja luontokokemuksen kuvailuun.

Lähtekäähän tutustumaan alueen upeisiin luonto- ja retkeilykohteisiin kartan avulla!

Laura Syrén
toiminnanjohtaja
IkiOma ArkiLuonto -hankkeen projektipäällikkö
IkiOma Ikä ry

IkiOma ArkiLuonto -hankkeen on rahoittanut Leader JyväsRiihi Euroopan maaseuturahastosta. Hankkeen loppuraportin tarkempine tietoineen pääset lukemaan halutessasi tästä.

TYHY-Luontofestarit Luontotyöpäiväviikolla

TYHY-Luontofestarit Luontotyöpäiväviikolla

Työpaikalla vietetään noin 1 600 tuntia, eli reilut 200 päivää vuodessa. Toisaalta meillä suomalaisilla on matkaa metsään keskimäärin 200 metriä, ja luonnossa oleminen parantaa tutkitusti mielialaa, terveyttä ja lisää hyvinvointia. Luonnossa ihmisen kaikki aistit myös tulevat monipuolisesti käyttöön. Kokouksen, palaverin tai työhyvinvointipäivän järjestäminen luonnossa onkin vastuullinen valinta ja konkreettinen teko oman työyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Nyt kannattaakin työkavereiden kanssa lähteä viettämään luontotyöpäivää festareille yhdeksi päiväksi, yhteisten luontokokemusten äärelle.

TYHY-Luontofestareilla osallistujat pääsevät ohjatusti sekä omatoimisesti kokemaan erilaisia vaihtoehtoja luonnon tarjoamasta hyvinvoinnista ja terveyshyödyistä. Harjoitteista kannattaa napata vinkit mukaan omaan arkeen vietäväksi.

Työhyvinvointipäivä valmiina pakettina

TYHY-Luontofestareiden tarjontaa on metsäjoogasta telttasaunaan, tulistelusta aistipolkuun, kartanluvusta jokaisenoikeuksiin, Sibeliusboksista luontovisaan ja talviturkin heittoon. Ja paljon muuta. Päivän aikana voi luvan kanssa rentoilla tai rakastua retkeilyyn, sillä eräoppaat ovat varusteineen ja majoitteineen paikalla jakamassa parhaita vinkkejään.

Normaalien festareiden tapaan päivän runsaasta ohjelmatarjonnasta jokainen voi valita mieleisensä. Päivän päätteeksi halukkaille on luvassa erilainen unielämys luonnossa, sillä festarialueelle pystytetään kalustettuja luksustelttoja pedattuine peteineen. Kevätyön jälkeen aamupalan voi nauttia omassa teltassa. Telttasauna tarjoaa yöpyjille mahdollisuuden lempeisiin löylyihin illalla ja aamulla. Alueella on käytössä sisävessat ja suihkut.

Retkeilykaupunki Keuruu kutsuu

Keuruun keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja juna-asema mahdollistavat osallistumisen, vaikka ilman omaa autoa. Kyyti asemalta festarialueelle on järjestetty. Liikuntapuiston alue lähimaastoineen tarjoaa erinomaiset puitteet festareille. Ja jos oma työtiimi tarvitsee festareilla omaa aikaa, siihenkin löytyy runsaasti eri vaihtoehtoja upeilla maisemilla olevista sisätiloista kotaan ja kävelykokoukseen, nuotiopaikasta maastokirkkoon. Luonnossa uusille ajatuksille on tilaa.

Tervetuloa Keuruulle viettämään luontotyöpäiviä Luontotyöpäiväviikon merkeissä!

Luontoalan yrittäjä Katri Tynkkynen (vas.) vastaa festareilla työhyvinvointipäivistä ja yrittäjä Anna Maria Siljander vastaa päivien ruokailuista. Kuva Katri Tynkkynen.

Lisätietoja
https://hauskaaonnellista.fi/luontofestarit/
https://telttaillen.fi/luontofestarit/

Katri Tynkkynen, EräKatri, 040 739 0944, katri@hauskaaonnellista.fi
Jonna Heinonen, Telttaillen Oy, 050 505 5477, info@telttaillen.fi

Kohden Meijän metsiä – Meijän polku mukaan Sitra Lab -ohjelmaan

Kohden Meijän metsiä – Meijän polku mukaan Sitra Lab -ohjelmaan

Meijän polku on käynnistymisestään, vuodesta 2017, lähtien edistänyt keskisuomalaisten hyvinvointia ja luontosuhteen vahvistumista. Alusta saakka tärkeänä osana tätä edistämistyötä ovat olleet lähiluonto ja reitistöt. Luonnon merkityksen kasvamisen vuoksi Keski-Suomessa järjestettiin vuonna 2019 Suomen ensimmäinen maakunnallinen terveysmetsäopaskoulutus, jossa terveysmetsä-metodeja tuotiin luonnon, liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten saavutettaville. Tämän jälkeen Meijän polku on johtanut keskisuomalaisia luontoon muun muassa Keski-Suomen reitistöviikon, Luontopysäkkien ja Luontotyöpäivien avulla sekä luontopositiivisuutta Keski-Suomeen moninaisen vaikutustyön avulla.

Keväällä 2024 Meijän poluilla otetaan uusi hypähdys kohden luontoa, kun lähdemme kehittämään maakunnallista Meijän metsät -mallia, jonka tuloksia ja tuotoksia päästään Keski-Suomessa testaamaan ja jakamaan syksyllä 2024, ja muualla Suomessa tämän jälkeen.

Meijän metsät -malli valittiin osaksi Sitra Lab -ohjelmaa, johon pääsi mukaan kahdeksan tiimiä eri puolilta Suomea kokeilemaan luonnon kannalta kestäviä elämäntapoja ja niiden levittämistä. Meijän metsät -mallia Meijän poluilta lähtee Sitra Labiin toteuttamaan Janne Laitinen (Jamk), Jani Huotari (Hyväks) ja Juho Jäppinen. Lisäksi työhön Keski-Suomessa osallistuu Meijän polun ydintiimi vahvistettuna IkiomaIkä ry:n edustajilla. Meijän polun ydintiimissä on edustajia muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueelta, Keski-Suomen liikunnalta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta ja Metsähallituksesta. Lisäksi kehitystyöhön osallistuu Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen opiskelijoita.

Tervetuloa mukaan matkalle liikkumaan kohden Meijän metsiä!

Koko Keski-Suomi liikkuu!

Koko Keski-Suomi liikkuu!

Useat keskisuomalaiset yhteisöt ovat sitoutuneet Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendaan. Nyt mukaan halutaan innostaa kaikki loputkin muun muassa Miljoona askelta, Kuntojohtajat ja Välikyykky -haasteiden myötä.

Miltä kuulostaa ajatus miljoonasta askeleesta? Miljoona askelta on yksi haasteista, joilla kannustetaan keskisuomalaiset voimaan paremmin. Tavoitteena on kävellä askelmäärä omassa aikataulussa haastaen itsensä liikkumaan tavanomaista enemmän. Miljoona askelta saattaa kuulostaa melkoiselta määrältä, mutta jakamalla askeleet kuukausitavoitteisiin, se alkaakin kuulostaa ihan käveltävältä. Lisätietoa haasteesta löytyy meijanpolku.fi-verkkosivulla.

Kaikki keskisuomalaiset kutsutaan mukaan

– Keski-Suomi on liikuntamaakunta, mutta arkiliikunnassa meilläkin on parannettavaa. Yhteisenä tavoitteenamme on keskisuomalaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kuvaa Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendan isä, Keski-Suomen Liikunta ry:n aluejohtaja Petri Lehtoranta maakuntaan heitettyä haastetta.

Lehtorannan mukaan tavoitteeseen pääsyä seurataan eri kohderyhmille valituilla indikaattoreilla, kuten peruskouluissa käytetyillä Move!-mittauksilla. Kuntia ja työyhteisöjä tuetaan erilaisilla käytännön toimenpiteillä.

Kaikki halukkaat voivat ryhtyä oman elämänsä kunto- tai liikejohtajiksi omilla tyyleillään. Koska esimerkeillä on usein liikuttava vaikutus, terveisiä pyydetään jakamaan sosiaalisessa mediassa aihetunnuksella #KSliikkuu. Aihetunnisteella merkittyjä julkaisuja nousee Keski-Suomi liikkuu -verkkosivujen seinälle. Verkkosivulta yhteisöt voivat ladata käyttöönsä Kuntojohtajan kunniakirjan, jolla voi palkita esimerkillisiä liikkujia.

Pienikin voi liikkua isosti 

– Me Keski-Suomen kunnanjohtajat olemme sitoutuneet osaltamme toimimaan kuntojohtajina ja viestimään arkiliikunnan teoistamme. Tavoitteenamme on aktivoida kuntalaiset mukaan ja edistää liikunnan ohella osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kertoo Keski-Suomen kunnanjohtajien puheenjohtaja, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.

Esimerkiksi Kannonkosken kunta satsaa kaikenikäisten kuntalaisten liikunnan edistämiseen toiveita ja tarpeita kuunnellen, ohjaajia rekrytoiden ja hankerahoituksia aktiivisesti hakien.

– Pieni kunta liikkuu isosti! Päivittäisiä liikunnan harrastusmahdollisuuksia laajentaa meillä merkittävästi yhteistyö Piispalan nuorisokeskuksen kanssa. Eikä tässä vielä kaikki: nuorten liikunnan edistämistyötä tehdään myös kuntarajat ylittäen Crazy Action -illoissa, iloitsee vuoden 2024 Keski-Suomen urheilugaalassa Liikuntateko-palkinnon saanut kannonkoskelainen nuoriso- kulttuuri- ja hyvinvointivastaava Tarja Alainen. 

Välikyykky virkistää 

Agendalla halutaan lisätä myös työnantajien tietoisuutta liikunnan merkityksestä työssä jaksamiseen.

– Välikyykkyhaaste muistuttaa työpäivien aikaisen liikkumisen tärkeydestä ja ylipäätään liikunnan merkityksestä työvointiin. Haastamme erityisesti Keski-Suomen liikejohtajia vauhdittamaan liiketoimintansa. Nyt saa luvan kanssa kyykyttää, lupaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Välikyykkyhaasteeseen voi osallistua jakamalla kyykkyvideoita, haastamalla mukaan muita yhteisöjä ja ottamalla käyttöön haastedian, jolla muistutetaan taukoliikunnan tarpeesta etenkin istumakokousten aikana. Myös maksuttoman Välikyykky-dian voi ladata käyttöönsä Keski-Suomi liikkuu -verkkosivulta.

Jopa 75 prosenttia keskisuomalaisista liikkuu liian vähän ja jopa 80 prosenttia on liikaa paikallaan päivittäin. Keski-Suomen maakunnan asukkaiden liian vähäiseen liikkumiseen, liialliseen paikallaanolon sekä eri ikäryhmien fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen vastataan yhteistyöllä tehtävällä, Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendalla. Agendaan ovat sitoutuneet muun muassa Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen yrittäjät. 

Kuntoa, tasapainoa ja voimaa senioreille

Kuntoa, tasapainoa ja voimaa senioreille

Kokosimme Ikiliikkuja-viikon kunniaksi senioreille liikunnan ja hyvinvoinnin haastepaketin Vuosikellomme haasteista. Voit kevään mittaan ottaa yhden haasteen vastaan, tai sitten innostua läpikäymään useammankin.

Kohden kunnon liikkumista

Ensiksi laitamme arkisen kuntoliikkumisen määrät kuntoon. Tähän tarpeeseen suosittelemme Sauvakävelyhaastetta tai Miljoonan askeleen haastetta. Molemmissa on tavoitteena pyrkiä lisäämään arkista kävelyliikkumista. Sauvakävelyhaasteessa tavoitteena on 30 minuutin kävelylenkit viidesti viikossa ja Miljoonan askeleen haasteessa nostaa päivittäistä askelmäärää omaan lähtötilanteeseen verrattuna.

Ainoa hyvä liikkumistuokio on toteutunut liikkumistuokio. Tästä syystä esimerkiksi Vuosikellomme haasteet voivat antaa lisäpontta lähteä liikkeelle.

Tasapainoa ja voimaa elämään

Tasapainohaasteessa lähdetään harjoittamaan tasapainoa helposti kotosalla tehtävillä harjoitteilla. Tasapainon lisäksi jalkojen voima on merkittävässä roolissa liikkumisen mahdollistajana. Tästä syystä laitamme pakettiin mukaan vielä Porrashaasteen, jossa alaraajojen voimaa voi kehittää vaikka kotiportaissa. Portaissa paranee myös tasapainon hallinta ja kestävyyskunto. Kolme kärpästä yhdellä kertaa, vaikka kesä sekä kärpäset ovat vielä kaukana horisontissa.

Palautumista arkeen

Liikkumisen lisäämisen myötä haluamme panostaa myös palautumiseen ja rentoutumiseen. Otamme siis käyttöön Saunahaasteen ja Lukuhaasteen. Saunahaasteessa on tavoitteena kerätä saunomisen tuomia hyvinvointivaikutuksia lisäämällä viikottaisia saunomismääriä. Lukuhaasteessa tavoitteena on lukea seitsemän hyvää kirjaa kevään aikana.

Kohden lähiluontoa

Bonuksena kevään lähestyessä voi hyvinvointihaasteisiin liittää myös Lintubongaushaasteen, jonka voi kätevästi yhdistää edellä mainittuihin kävelyhaasteisiin. Eli kun lähdet ulkoilemaan, niin nappaa mukaan kiikarit tai kamera ja lintujen tunnistamista helpottavia puhelinsovelluksia ja suuntaan kohden lähiluontoa!

Äänimaisemia tallentamassa

Äänimaisemia tallentamassa

Miltä suo kuulostaa? Miksi kukaan haluaisi äänittää metsää? Usein ympäristön äänet ovat merkityksellinen osa jonkin paikan tai ajan kokemusta. Ääniä ei ehkä tule aina tietoisesti ajatelleeksi tai kuunnelleeksi, mutta alitajunta pistää ne merkille.

Soivat maisemat -videoissa on yhdistetty keskisuomalaista luontokuvaa, luonnon ääniä sekä videoita varten toteutettuja äänimaisemia.

Laadukkaita luontovideoita varten on usein syytä äänittää korkeatasoinen ääniraita erikseen. Videokamerat ja kännykät tallentavat myös ääntä, mutta useimmiten niissä on satsattu kameraan eikä mikrofoneihin, jolloin tallennettu ääni ei ole yhtä laadukasta kuin kuva. Äänenlaadun rajallisuuden saattaakin pistää merkille vasta myöhemmin videoita katsellessa. Videon äänipuoli paranee satsaamalla ulkopuolisiin mikrofoneihin sekä tuulensuojiin. Äänet voidaan tallentaa samanaikaisesti kuvan kanssa liittämällä kameraan ulkoinen mikrofoni, tai erillisellä digitallentimella, jolloin ääniraita liitetään videotiedostoon vasta jälkikäsittelyvaiheessa.

Äänimaisemia tallennetaan paljon myös erikseen, tällöin puhutaan usein kenttä-äänityksestä (field recording). Ympäristön äänet ovat osa kulttuurihistoriaa ja muuttuvat vääjäämättä vuosien ja vuosikymmenien varrella, siksi niiden taltiointi sinänsä voi olla arvokasta kulttuurityötä. Sata suomalaista äänimaisemaa oli kolmivuotinen (2004–2006) tallennus-, suojelu- ja tutkimusprojekti, jossa kerättiin äänimaisemia Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolelta. Tätä nykyä alkaa olla hankalaa löytää Suomesta enää paikkaa, missä ei kuuluisi taustalla autojen ja maanteiden ääniä.

Itseäni kiehtoo muusikkona myös konkreettisen luonnonäänen ja sävelletyn äänimateriaalin yhdistäminen, luonnonäänten käyttäminen musiikillisina elementteinä sekä rajapinta kenttä-äänityksen ja sävelletyn musiikin välimaastossa.

Kenttä-äänitys vasta-alkajalle

Nykyään lähes jokainen meistä kuljettaa kuvaus- ja äänityslaitteita aina mukanaan. Samalla tavoin kuin älypuhelimilla voidaan kuvata vaivattomasti joko still- tai videokuvaa, voidaan sillä myös nopeasti äänittää lähes kaikkea ympäristössä kuuluvaa ääntä. Äänityslaitteen tärkein ominaisuus onkin, että se on mukana. Puhelimella äänitetty äänimaisema ei ole kuitenkaan äänenlaadultaan paras mahdollinen kenttä-äänityksiin, sen mikrofoni on optimoitu lähinnä puheen välittämiseen.

Äänenlaadun parantamisen kannalta seuraava askel voi olla esimerkiksi äänittämiseen tarkoitettu digitaalinen tallennin, jossa on sisäänrakennetut mikrofonit. Esimerkiksi Zoomin H5 on tämänkaltainen digitallennin, joka toimii sekä paristoilla tai ulkoisella varavirtalähteellä. Laite on suhteellisen pienikokoinen ja helppo kuljettaa mukana. Se toimii myös omilla mikrofoneillaan sellaisenaan, mutta tarvittaessa siitä löytyy kaksi XLR-sisäänmenoa ulkoisille mikrofoneille.

Oma laitteisto

Päädyin hankkimaan viime vuonna digitallentimeksi Zoomin F3:n, joka on suunniteltu erityisesti kenttä-äänityksiin soveltuvaksi laitteeksi. Se on fyysisesti pienempikokoinen laite kuin H5, toisaalta siinä ei ole valmiina omia mikrofoneja. Teknisiltä ominaisuuksiltaan se eroaa H-sarjan laitteista sikäli, että se tallentaa äänen 32-bittisesti, ja sen mikrofonietuasteet ovat hiljaisemmat kuin Zoomin H-sarjan laitteissa – tällöin hiljaisissa äänissä on vähemmän kohinaa.

Zoom F3 toimii sekä paristoilla että ulkoisella varavirtalähteellä (power bankilla), joka kytketään USB-johdolla laitteeseen. Power bankin hankkiminen voi olla hyvä idea, tarpeeksi isokokoisella virtalähteellä voidaan äänittää keskeytyksettä vaikka kymmeniä tunteja, jolloin vältytään paristoiden vaihtamisesta maastossa. Tallentimeen kannattaa myös hankkia mahdollisimman suuri muistikortti, ettei tarvitse paikan päällä ruveta huolehtimaan tallennustilan loppumisesta.

Zoom F3 sekä tuulensuojilla varustetut mikrofonit. Kuvat Juha Kujanpää ja micbooster.com.

Kyseisessä tallentimessa ei ole itsessään mikrofoneja, joten ne on ostettava erikseen. Kenttä-äänityksessä halutaan äänittää stereokuva mahdollisimman luonnollisen kuuloisena, jolloin tarvitaan vähintään kaksi mikrofonia, jotka voivat olla esim. hertta- tai pallokuvioisia. Mikrofoneille tarvitaan myös tuulisuoja, sillä pienikin tuulenvire saattaa kuulua mikrofonin kautta napattuna ei-toivottuna kohinana. Itse valitsin kenttä-äänityssettiini mikrofoneiksi brittiläisen FEL Communicationsin kitin, joka koostui kahdesta mikrofonista, tuulisuojista sekä esim. kamerajalustaan kiinnitettävästä stereo bar -kiinnitysosasta. Valitsemaani laitteistoon vaikutti sekä hinta/laatu-suhde että koko, halusin että kaikki äänitystarvikkeet mahtuisivat reppuun eivätkä veisi liikaa tilaa.

Vielä yksi äänittämiseen tarvittava laite on kuulokkeet – on syytä aina tarkistaa mitä laite kuulee, eli miltä ääni, jota ollaan äänittämässä, kuulostaa. Jos äänität pitkää äänimaisemaa, ei kuulokkeet päässä toki tarvitse seistä koko aikaa. Riittää että ensin varmistaa, minkälaista ääntä ollaan taltioimassa, sen jälkeen voi vaikka itse kävellä pois paikalta ja jättää laitteet äänittämään vaikka puoleksi tunniksi tai tunniksi. Näin minimoidaan omien liikkeiden synnyttämä kahina äänityspaikalla.

Maastossa tehtyjä huomioita

Pienet ja kevyet clip-mikrofonit saa kiinnitettyä esim. puunrunkoon kuminauhan avulla. Jos mikrofonit kiinnittää suurin piirtein omien korvien korkeudelle, ne kuulevat sen minkä itsekin kuulen.

Kesällä ja kuumina päivinä hyttyset ja paarmat ovat kenttä-äänittäjän vihollinen. Tällöin äänittäjän varusteisiin kuuluu äänityslaitteiden lisäksi esimerkiksi hyttysmyrkkyä sekä pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Siinä vaiheessa kun paikka ja ääniympäristö on ihanteellinen ja mikrofonit on saatu asetettua sopiville kohdille, äänittäjän pitäisi pystyä olemaan hiljaa liikkumatta paikallaan. Jos kaikki lähiseudun hyttyset ja mäkäräiset ovat hyökänneet samaan aikaan kimppuun, äänitysreissu katkeaa helposti siihen.

Myös vesi, varsinkin satava, vaikeuttaa äänien keräämistä – tallentimet ja varsinkaan mikrofonit eivät pidä sateesta tai kosteudesta. Sadetta voi toki äänittää, mutta tällöin mikrofonit olisi hyvä saada sijoitettua johonkin paikkaan, mihin vesi ei pääse. Jotkin äänittäjät ovat rakentaneet äänityslaitteelle veden suojaksi muovikotelon, jossa on pieni reikä mikrofonin johtoja varten. Tällöin äänityslaitteen voi uskaltaa jättää joksikin aikaa metsään äänittämään itsekseen.

Kuten aikaisemmin totesin, Suomesta on vaikea löytää paikkoja, jonne liikenteen melu ei kuuluisi – edes vaimeasti taustalla. Autojen renkaista peräisin olevaa ääntä ei pistä merkille, ellei ympäristö ole muuten todella hiljainen. Liikenne rupeaa harmittamaan vasta jälkikäteen äänityksiä kuunnellessa, ja sitä voi olla jälkikäteen aika mahdotonta editoida äänitteiltä pois. Vuorokaudenaika vaikuttaa asiaan, myöhään yöllä liikennettä on todennäköisesti ainakin pienemmillä teillä vähemmän. Tosin myös luonnon äänet öisin usein eroavat päivien äänistä. 

Juha Kujanpää
lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoul
u

Juha on osallistunut Soivat maisemat -projektin äänityöhön muiden ammattilaisten kanssa. 


Joitain linkkejä ja käytännön vinkkejä kenttä-äänitykseen

Quiet American
Aaron Ximmin, kenttä-äänittäjän ja äänitaiteilijan, vinkkejä ja havaintoja äänittämisestä, tallentimista ja mikrofoneista.

Cities And Memory -projekti
Kymmenen käytännön vinkkiä kenttä-äänittäjälle

Muutamia paikkoja omien äänitysten jakamiseen

Freesound
Vapaa ja laaja tietokanta minkä tahansa äänitiedostojen jakamiseen. Äänten taso vaihtelee paljon, joukossa on heikkotasoisia kännykkä-äänityksiä mutta myös ammattitason kenttä-äänityksiä.

Radio Aporee
Eräänlainen maailmanlaajuinen äänikartta, johon kuka tahansa voi osallistua lisäämällä kartalle omia kenttä-äänityksiään, samoin niitä voi käydä kuuntelemassa ja lataamassa. Fokuksessa mahdollisimman korkeatasoiset äänitykset, esimerkiksi kännykällä tai kameralla tehdyt äänitykset eivät läpäise seulaa.

Työyhteisöliikunnan verkosto käynnistyy Keski-Suomessa

Työyhteisöliikunnan verkosto käynnistyy Keski-Suomessa

Keski-Suomen Liikunta ry käynnistää maaliskuun alussa Keski-Suomi Liikkuu 2030 -liikkumisagendaan liittyen Työyhteisöliikunnan verkoston. Lähtekää mukaan polulle kohden paremmin voivaa, luontopositiivisempaa Keski-Suomea ja työelämää!

Yksittäisten työntekijöiden ja koko työyhteisön voimavaroja, palautumista ja siten myös resilienssiä voidaan edistää muun muassa luontoliikkumisen avulla. Esimerkiksi luontotyöpäiviin voi sisällöiksi rakentaa työhyvinvointia ja ennakointia edistäviä sisältöjä. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa voidaan tukea itseohjautuvuutta, yhteisten päämäärien muodostamista ja kollektiivista älykkyyttä. Itse asiassa luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämien ja ottaminen käyttöön työyhteisön toiminnassa on juurikin uusien mahdollisuuksien näkemistä, mikä on yksi tärkeä lähtökohta (työyhteisön)uudistumiskyvyn edistämiselle.

Ennakointiin pystyvät organisaatiot pärjäävät paremmin muuttuvissa ja monitahoisissa tilanteissa kuten kriiseissä. Kehittämällä johtamista ja kulttuuria, ylläpitämällä verkostoja ja vuorovaikutussuhteita sekä vahvistamalla muutosvalmiutta – organisaation on mahdollista parantaa resilienssiään eli uudistumiskykyään. (Janhonen M., 2019)

Keski-Suomi Liikkeelle 2030 -työyhteisöliikunnan verkoston ensimmäinen tapaaminen toteutetaan lähitapaamisena perjantaina 8.3.2024 klo 13.00-15.00. Ilmoita työyhteisösi mukaan verkoston käynnistysprosessiin tästä linkistä.

LISAÄTIETOA
Jyrki Saarela
Työyhteisöliikunnan verkosto
jyrki.saarela(at)kesli.fi
p. 045 650 3771


Lähde: Janhonen, Minna 2019.Resilienssi auttaa organisaatioita selviämään kompleksisessa toimintaympäristössä. Teoksessa Mia Tammelin & Katri Otonkorpi-Lehtoranta (toim.) Työelämän tutkimuspäivät 2018. Kestävä tuottavuus ja inhimillinen työelämä. Tampere: Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus, Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 7/2019. s. 24-30.