Kuukausi: kesäkuu 2021

Reitistöjä lapsiperheille

Reitistöjä lapsiperheille

Jyväskylän Latu ideoi Ladun Majan alueelle noin 900 metrin mittaisen Tossu- ja tassupolun lapsiperheiden käyttöön. Polun ajatuksena on madaltaa kynnystä lähteä pientenkin lasten kanssa ihmettelemään ja nauttimaan suomalaisesta metsäluonnosta.

– Olemme miettineet jo pidempään, kuinka voisi Ladun Majan kaltaiseen ympäristöön toteuttaa jotain, joka loisi myös mahdollisuuden lapsille ja lapsiperheille liikkua metsissä helposti hahmotettavalla ja sopivanmittaisella metsäreitillä, toteaa toteutustyössä mukana ollut Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen. – Aluehan tunnetaan ennestään aktiivisten jyväskyläläisten luontoliikuntakohteena laajoine kuntoratoineen, reitistöineen sekä nuotiopaikkoineen. Jonkin aikaa siten saimme ajatuksen, että voisimme toteuttaa lapsille oman polun, joka kulkisi selkeäkulkuisessa ja helpossa maastossa, mutta kuitenkin aidossa taianomaisessa metsäympäristössä.

– mieleemme tuli, että yksi mukava tapa tutustuttaa lapsia metsään, olisi tuoda lasten mielikuvitusta myös osaksi reitin opastusta. Käännyimme meijänpolkulaisten suuntaan ideoinemme ja pian meillä olikin jo yhden reitin verran 7–8.-vuotiaiden lasten upeita piirustuksia. Piirustukset ovat toteuttaneet Jyväskylän steinerkoulun toppuluokkalaiset. Heiltä pyydettiin piirustuksia ja maalauksia aiheesta ’havumetsän kätköissä’, ja saimmekin upeita teoksia polun varrelle laitettavaksi. Lapset ovat kuvittaneet metsään niin lintuja, puita kuin polkujakin, mutta myös erilaisia satuhahmoja. Ehkäpä tällaisia näkyy myös oikeasti polkumme varrella, jos oikein tarkkaan katselee, Viljanen toteaa pilke silmäkulmassa.

Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen ja Mauri Pitkänen istuttivat Jyväskylän Steinerkoulun oppilaiden taideteokset polun varrelle. Kylttien suunnittelussa on huomioitu lapset laittamalla kyltit heille sopivalle korkeudelle. Aikuiset pääsevät harjoittelemaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa kyykistymällä taiteen äärellä.

– Samalla polun toteutus on ollut mukavaa puuhaa hankeeseen osallistuneille, sekä antanut tärkeää kokemusta pidempienkin reittien toteutukseen. Yhdestä tällaisesta pidemmästä reitistä Ladun Majan alueella kuullaan myöhemmin kesällä lisää, Viljanen jatkaa.

Meijän polun Juho Jäppinen toteutti esittelytaulun suunnittelun ja Janne Laitinen laati kohdeyleisölle sopivat tekstit. – Ajatuksena on herättää lasten mielenkiinto ympäröivää luontoa kohtaan. Katselemme polulla ympärillemme etsien pisintä puuta sekä myös sammalten tasolta puunkaltaisia sammalia. Pääsemme siis tarkkailemaan luontoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Ja todennäköisesti myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ihmettelyyn ja tutkintaan. Luonto tarjoileekin ihmettelyn aiheita ja mielikuvituksen ravintoa kaikenikäisille. Siitä syystä tämä Jyväskylän Ladun idea on erinomaista luontokasvatusta sekä lapsille että myös heidän seurassaan liikkuville aikuisille, Laitinen toteaa.

Tossu- ja tassupolun esittelytaulun taustakuvan on piirtänyt Jyväskylän Steinerkoulun 2.-luokkalainen Viivi Harvilahti. Yhteensä polun varrelta löytyy kolmisenkymmentä oppilaiden tekemää taideteosta.

Tossu- ja tassupolku aukeaa Juhannusta edeltävällä viikolla. Tämän jälkeen polku on perheiden käytössä ainakin lumen tuloon saakka. Talvellakin polulla on mahdollisuus kulkea, mutta taideteokset laitetaan talviunille hankien ajaksi.

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti
Meijän polku

Askelia kohden hyvinvointia

Askelia kohden hyvinvointia

Miljoonia askelia ja lisääntynyttä hyvinvointia kävelyhaasteen avulla

Keväällä 2021 askellettiin toistamiseen Meijän polun Vuosikellosta löytyvä Miljoonan askeleen haaste. Ensimmäisen kerran kävelyhaaste toteutettiin facebook-ryhmänä keväällä 2020. Ryhmään lähti tänä keväänä mukaan 146 henkeä, joista kolmisenkymmentä osallistui aktiivisesti viikoittaisten askelmäärien raportoimiseen ja ilmoitti maalintulopäivämääränsä. Ne on kerätty kaavioon alle.

Suurin osa maaliintuloista osui viikkojen 10. ja 13. välille. Tällöin päivittäinen askelmäärä liikkuu 11 000–15 000 välillä.

Itse haasteessa on valittavana tavoiteaikoja päivittäisten askelmäärien mukaan. Yleisimmin osallistujat valitsivat kolmen ja neljän kuukauden tavoitteet, jolloin tavoitteena on kävellä päivittäin noin 12 000 ja 9 000 askelta. Myös kahden kuukauden haasteeseen intoutui muutamia ihmisiä. Tällöin päivittäinen askelmäärä on 18 000 kieppeillä.

Ketä sitten lähti mukaan kävelyhaasteeseen tällä kertaa? Haasteen jälkeen toteutettuun palautekyselyyn vastanneista (n=16) kaksi kolmannesta oli naisia ja loput miehiä. Suurin ikäryhmä oli 51–64 -vuotiaat, joita oli puolet kävelijöistä. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli 41–50 -vuotiaat, joita oli neljännes kävelijöistä. Yli 65-vuotiaita oli viidennes ja loput ilmoittivat ikäryhmäkseen 31–40-vuotta. Tämä jakauma vastasi varsin hyvin koko ryhmän koostumusta.

Lisääntynyt päivittäinen aktiivisuus

Suomalaiset kävelevät keskimäärin 5 000–7 000 askelta vuorokaudessa. (1, 2) Arjessa tästä kävelymäärästä suurin osa tapahtuu kotona ja töissä sekä muissa arkiaskareissa. Noin kuusikymmentä prosenttia meistä kerää askelia myös kävelylenkkeillen. (3) Iän myötä käveleminen yleisesti vähenee. Terveyden kohentamisen ja ylläpitämisen kannalta päivittäiseksi askelmääräksi suositellaan yleensä 10 000 askelta. Tämä on matkassa mitattuna aikuisella noin 7 kilometriä, ja ajallisesti mitattuna noin 1,5 tuntia. Keskivertosuomalaiselta tästä jää siis uupumaan puolet ja merkittävältä osalta suomalaisista vieläkin suurempi osa. Korona-aika on vielä polarisoinut askelmääriä, ja osa suomalaisista on alkanut liikkumaan enemmän, mutta osalla kävelymäärät ovat entisestään vähentyneet. Tarvitaan siis syitä lähteä kävelemään.

Syy lähteä liikkeelle

Varsinkin kuluneen puolentoista vuoden aikana monelta on kadonnut syyt lähteä kotoa liikkeelle. Työt ovat siirtyneet kotitoimistoihin, harrastukset loppuneet, tai olleet tauolla, ja ulkona liikkuminenkin on koronan kiivaimmilla hetkillä saattanut tuntua ahdistavalta. Ensimmäinen Miljoonan askeleen haaste toteutettiinkin juuri ensimmäisenä koronakeväänä, ja tällöin palautteissa mainittiin, että ilman haasteen kaltaista päivittäistä ’pakkoa’ ei ulos ja kävelemään olisi tullut lähdettyä läheskään niin usein.

Miljoonan askeleen haasteen ajatuksena onkin nostaa päivittäistä askelmäärää lähtötilanteeseen verrattuna ja tätä kautta lisätä sekä liikunnan, että myös ulkoilun tuomia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Kuinka tämä sitten onnistui keväällä 2021? Varsin hyvin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista lisäsi päivittäistä askelmääräänsä 2 000-4 000 askeleella. Neljännes lisäsi päivittäisiä askelia yli 4 000 askeleella. Pienellä osalla kävely ei lisääntynyt haasteen aikana. Tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että heillä on alun perinkin ollut runsas päivittäinen askelmäärä, koska 12 000 päivittäistä askelta ei lisännyt heillä askelmääriä. Tällöin voidaan katsoa syyn lähteä mukaan olleen esimerkiksi aktiivisuustason ylläpitäminen ja sisällön tuominen normaaliin kävelyyn. Tämä tuli myös palautteissa esille, joissa todettiin esimerkiksi, että: ”Tulee käveltyä ja harrastettua muutenkin liikuntaa enemmän ja mahtavaa kun on niin paljon kanssakulkijoita 😊.”

Yli kaksituhatta askelta päivittäin lisänneitä vastanneista oli lähes 70 prosenttia.

Miljoonan askeleen haasteen tarjoama ’syy’ liikkua näkyi myös palautteissa, joista tähän on listattu osa:

  • itsensä voittaminen
  • tulee liikuttua huonollakin säällä
  • tuli ihan ”sairaus” hankkia niitä askeleita ja se jatkuu vaikka milli tuli jo täyteen.
  • aktivoi omaa päivittäistä liikkumista
  • aktiivisuustaso nousee selkeästi ja pysyy yllä pidemmän aikaa

Facebook-ryhmän merkitys nousi myös esiin muutamissa vastauksissa, joissa todettiin, että parasta haasteessa oli lukea muiden osallistujien kommentit, ja että yhteisö kiritti mukavasti. Myös ryhmän tsemppaus mainittiin positiivisena asiana. Toisaalta sitten kehitysehdotuksissa toivottiin aktiivisempaa toimintaa FB-ryhmään, sekä jonkinlaista palkitsemisjärjestelmää. Kävelyhaastetta toivottiin myös muille vuodenajoille. Viidennes vastaajista sanoi, että syksy olisi paras aika kävelyhaasteelle, kun muutama nosti myös talven esille. Kaikille muille kevät sopi parhaiten.

Kävelläänkö jatkossa?

Kävellään vain! Miljoonan askeleen haasteryhmä käynnistyy taas ensi keväänä, mutta jos syksylle riittää innokkaita kävelijöitä, niin palautteessa ehdotettu ruska-ajan kävelyhaastekin voidaan toteuttaa. Miljoonan askeleen haastetta on aiemmin toteutettu myös työpaikoilla sekä pienryhmissä. Eli jos teillä on porukka, joka kaipaisi yhteisiä tavoitteita, niin käykää tutustumassa Miljoonan askeleen ryhmähaasteeseen. Ja jos kävely ei ole sinun juttusi, niin käy tutustumassa myös muihin Vuosikellomme haasteisiin. Sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Ja kaikille vuodenajoille.

Juho Jäppinen
fysioterapeutti, Meijän polku
juho.jappinen@jamk.fi

Lähde mukaan tekemään keskisuomalaista tulevaisuutta!

Lähde mukaan tekemään keskisuomalaista tulevaisuutta!

Seuraava Keski-Suomen reitistöviikko järjestetään syyskuussa! Tuolloin lähdemme taas viemään keskisuomalaisia reitistöjä kaiken kansan tietoisuuteen ja ihmisiä reitistöille. Laittakaahan siis mietintämyssyt päähän ja pohtikaa, millä tavalla teidän yhteisö voisi lähteä edistämään reitistöjen käyttöä ja tunnettuutta teidän seudulla.

Kuvia ensimmäiseltä Keski-Suomen reitistöviikolta syyskuusta 2020. Kuvat ovat tapahtumien järjestäjien ottamia.

Mukaan reitistöviikolle voi lähteä matalalla kynnyksellä järjestämällä tapahtumia reitistöihin ja luonnossa liikkumiseen liittyen. Mitä tällaiset tapahtumat sitten voivat olla? Ensimmäisellä reitistöviikolla eri puolilla Keski-Suomea järjestettiin muun muassa kotakierroksia, vaelluksia, luontopolun avajaisjuhlat, reitistöesittelyjä, työhyvinvointipäiviä, retkiä sekä koulujen ulkotyöpäiviä metsissä. Yksi koulutuspäiväkin saatiin koronasyksynä järjestettyä. Luonnollisesti pääasiassa luonnossa. Reitistöjen äärelle ja tiimoilta voi siis järjestää monenlaisia tapahtumia.

Mitä muuta reitistöviikolla tapahtuu?

Valokuvakilpailu

Reitistöviikolla 2021 järjestetään Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä ja kaikilta vuodenajoilta. 

Eli liikkuessanne luonnossa ja reitistöillä pitäkää kamerat ulottuvilla ja käytössä. Lisää tietoa kilpailusta loppukesästä.

Luontotyöpäivä 17.9.

Vuoden 2021 reitistöviikolla, perjantaina 17.9., järjestetään myös Luontotyöpäivä, jolloin suomalaista työtä viedään luontoon. Nyt on siis upea mahdollisuus yhdistää reitistöviikko ja Luontotyöpäivä ja lähteä työporukan kanssa nauttimaan suomalaisesta luontoympäristöstä tai siirtää vaikka etätoimisto päivän ajaksi luontoympäristöön.

Tervetuloa mukaan tekemään tulevaisuutta!

Lisätietoja
Juho Jäppinen
juho.jappinen@jamk.fi

Kasveja bongaamaan haasteen voimin!

Kasveja bongaamaan haasteen voimin!

Alkaneen kesän kunniaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikelloomme on lisätty nyt myös kasvienbongaushaaste. Haasteessa lähdetään oleskelemaan luonnossa ja nauttimaan suomalaisesta luonnosta. Nauttimisen ohella kasveja havainnoitaessa tulee pidettyä yllä ja kehitettyä esimerkiksi tasapainoa, kehonhallintaa sekä liikkuvuutta. Kaikki erinomaisen tärkeitä ominaisuuksia varsinkin iän lisääntyessä. 

Luonnon terveyshyötyjen maksimaalisen hyödyntämisen vuoksi luonnossa tulisi viettää 2–3 tuntia viikossa. Kasvien bongauksen tiimellyksessä tämän viikkoajan saavuttaa kuin leikiten ja uusia kasveja löytyy tunnistettavaksi läpi kesän aina pitkälle syksyyn saakka.

Paljoa tämän helpommaksi ei omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen enää taida käydä. Lähtekäähän siis tutustumaan kasvien maailmaan!

Kasvienbongaushaasteen löydät täältä.

Lähimetsän palauttavat vaikutukset

Lähimetsän palauttavat vaikutukset

Lähellä sijaitseva metsä, järvenranta tai muu ulkoiluun sopiva riittävän laaja viheralue edistää ihmisten liikkumista ja arjesta palautumista. Lähiluonto, viherympäristö ja lähivihreä viittaavat luontoon erityisesti kaupunkilaisten elinympäristöissä. Yli 72 % suomalaisista asuu kaupungeissa ja kaupunkiluonnolla onkin suuri merkitys eri ikäisten asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat Laura Karvinen ja Aliisa Katainen tekevät parhaillaan opinnäytetyötä luontoaltistuksen vaikutuksesta sykevälivaihteluun ja koettuun palautumiseen. Tavoitteena heillä on selvittää, onko toistuvalla luonnossa oleskelulla positiivisia hyvinvointivaikutuksia ja lisätä näin myös tietoa lähiluonnon tärkeydestä. Meijän polun aktiivina oli pakko hankkiutua tutkimukseen koehenkilöksi!

Vahvaa näyttöä on jo olemassa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen (THL) yhtei­sessä NatureMove-hankkeessa tutkittiin helsinkiläisten luontoliikuntaa ja siihen vai­kuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan luonnossa liikkumista lisäsi ihmisten vahva luontosuhde, naissukupuoli, iän karttuminen sekä koiran omistaminen. Myös ihmisten hyväksi kokema terveys sekä arkiaskareiden hoitaminen kävellen tai pyöräillen lisäsivät luonnossa liikkumista. Lähiluontoon pitää kuitenkin ensin mennä, jotta voi nauttia positiivisista vaikutuksista.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna lasten kehittyvä luontosuhde edellyttää aidossa luonnossa tapahtuvaa toimintaa ja luontoa on löydyttävä päiväkotien ja koulujen läheltä. Työssäkäyville aikuisille lähiluonnon elvyttävät vaikutukset auttavat stressin hallintaan ja iäkkäillä korostuu viherympäristön esteettömyys. Lähiluonnon vetovoimaa lisäävät monipuoliset harrastusmahdollisuudet, metsän tuntu ja mahdollisuus kokea hiljaisuutta.

Koeläinasetelma

Tutkimuksen asetelma oli sangen lempeä; elä normaalia arkeasi, laita Firstbeat-laitteet rintaan ja lähde päivittäin 30 minuutiksi lähimetsään! Ja se kannatti!

Viiden vuorokauden seurantajakson tulokset.

NatureMove-tutkimuksen tulosten perusteella koen omaavani vahvan luontosuhteen, jonkin verran estrogeeniä ja keski-ikäisyyttä, sekä taloudesta löytyvän koiran. Mutta nyt tutkittiin palautumista, joten metsään oli mentävä rauhallisesti kävelemään, ja ilman koiraa. Se tuntui oudolta; yksinäinen mies pimenevässä kevätillassa metsässä hortoilemassa. Keskityin luonnon havainnointiin ja lähimetsä aukenikin aivan uudessa valossa. Jäljitin retkilläni viirupöllön ja havaitsin liito-oravan reviirin sekä korpin pesän. Ja palautumistulokseni olivat sangen mainiot. Mittausten lähtötasolta kavuttiin päivä päivältä kohden parempaa palautumista ja suurempia voimavaroja. Millaiseksi ihmiseksi tästä lopulta kehittyisikään? Kuviosta yllä näkyy myös yksi laavulla vietetty yö (toinen harmaa palkki vasemmalta) ja sen aikana saavutettu sata prosenttisesti palauttava unijakso.

Korppi ja liito-oravan elämän jälkiä lähimetsässä.

Miten näitä yksittäisen koehenkilön tuloksia voitaisiin sitten monistaa? Kuinka mahdollistaa kanssaihmisille palauttavia lähiluontokokemuksia? Kunnat ja kaupungit ovat tärkeässä roolissa.

Lähimetsät kuntatasolla

Suomen ympäristökeskus SYKE on koonnut Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketin, joka on suunnattu erityisesti kuntien ja kaupunkien päättäjille. Tietopakettiin on koottu esimerkkejä toimista lähiluonnon turvaamiseksi ja monipuolisen hyödyntämisen lisäämiseksi. Esimerkit liittyvät mm. maankäytön suunnitteluun, liikkumiseen, yhteisöllisyyteen, mielen hyvinvointiin, sekä kasvien ja maaperän ominaisuuksiin. Erilaisten tarpeiden tasapuolinen huomioiminen kaupunkiympäristössä edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä.

Keski-Suomessa on käynnissä parasta aikaa maakuntastrategian päivitys, ja myös maakuntakaavaa päivitetään. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Kuntien metsien hoitosuunnitelmissa on varauksia kunnan metsäalueiden virkistyskäytöstä sekä myös talous- ja suojelumetsäluokitteluja.

Aktiivisilla kuntalaisilla on siis mahdollisuuksia vaikuttaa lähiluonnon ja -metsien tilaan. Minä olen onnellisessa asemassa, koska minun lähimetsäni on jo luokiteltu suojelluksi.

Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK