During Finnish Outdoor Office Day Week, May 18–22, 2026, Finland is calling organizations, teams and individuals everywhere to move their work toward more natural environments.
The idea is simple: work doesn’t have to happen within four walls. Parks, forests, backyards, balconies and city streets can all become places for focused thinking, collaboration and creativity.
Outdoor Office Day Week is a global invitation to try working differently—even just for a moment. A change of environment can support better thinking, better energy, better work and better health.
This week also serves as a warm-up for International Outdoor Office Day on June 11, 2026—a shared global moment to rethink where and how work happens.
Wherever you are, start outside. Make work environments more natural. Join the movement.
Kesäaika innostaa yhä useamman suomalaisen lähiluontoon liikkumaan ja nauttimaan. Tätä innostusta edistääksemme haastamme kaikki suomalaiset Luontovuoden 2026 kuluessa retkeilemään kesäkauden aikana viisikymmentäkaksi kertaa kukin omissa lähiluontoympäristöissään.
Retkien ideoiden pohjaksi voi ottaa vuoden 2026 Retkihaasteen retkilistan, mutta myös omia syitä lähteä luontoretkille voi keksiä itse lisää. Retkihaasteen retkilistan muutamat talviaiheiset retket voi myös korvata itse keksimillä kesäisemmillä syillä lähteä luontoon liikkumaan.
Yksi ohittamaton syy on aktiivisen liikkumisen ja luonnossa oloajan lisääminen ovat niiden tuomat hyvinvointi- ja terveyshyödyt! Käydessäsi viidelläkymmennelläkahdella retkellä kesäkuukausien aikana, saat kerättyä myös Luontosuosituksen suositteleman luonnossaoloajan samalla talteen. Luontosuositushan suosittelee käymään luontoympäristöissä vähintään kolmesti viikossa ja vähintään kolmekymmentä minuuttia kerrallaan. Nämä suositukset saa helposti kerättyä Retkihaasteen retkistä nauttien!
Luonto on kaiken elämän edellytys. Se tarjoaa meille ihmisille ja muunlajisille ravintoa, turvaa ja hyvinvointia. Luontopositiivinen tulevaisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään. Kirkas ja myönteinen visio huomisesta motivoi meitä toimimaan luontoa kunnioittaen.
Millaista on hyvä keskiluokkainen elämä vuonna 2040? Entä miten sinne päästään? Olin maaliskuussa järjestämässä Jyväskylässä työpajaa, jossa suuntasimme uteliaina katseet tulevaisuuteen. Illan aikana visioimme toiveikkaita tulevaisuuskuvia, joissa luonto on monella tapaa läsnä – nykyistä vahvempana ja elinvoimaisempana.
Hypätään siis pienelle aikamatkalle reilun 10 vuoden päähän!
Aurinko helottaa lempeästi sinivalkoiselta taivaalta ja lämmittää poskipäitä. Kevät on jälleen puhkeamassa loistoonsa. Ilma on raikasta hengittää – niin puhdasta, että sitä tekisi mieli purkittaa. Kirkkaat vedet tarjoavat terveen elinympäristön lukuisille eliöille. Liikenteen melu on kaikonnut. Tilalla sirkuttavat linnut ja humisevat puiden latvat.
Luonto on lähellä. Luonto voi hyvin.
Kaupungin keskusta ei ole pelkkää yksitoikkoista betonimaisemaa, vaan luonto on olennainen osa kaupunkikuvaa. Viherseinät koristavat katuja, ja kattoviljelmät lisäävät koko ajan suosiotaan. Monimuotoisuutta arvostetaan aidosti: lajien kirjo kasvaa kohisten niin kaupunkimiljöössä kuin luonnontilaisissa ympäristöissä.
Vuonna 2040 kaupunkien merkitys muodostuu niiden mahdollistamien monilajisten elinympäristöjen kautta.
Koska luonto ei voi puolustaa itseään, se on ihmisen tehtävä. Olemme ottaneet huiman harppauksen kohti luontopositiivista yhteiskuntaa. Luontorikkomuksille ja luonnon tuhoamiselle on määrätty kunnon hintalappu. Yli 30 prosenttia luonnosta on suojeltu ja yli puolet luontoympäristöistä on ennallistettu. Monimuotoinen luonto on kaikkien etu.
Luonto elpyy vauhdilla, kun muunlajisia kunnioitetaan ihmisen kanssa tasaveroisina elollisina. Lajituntemus on huipussaan. Luontokato on jäänyt menneisyyteen, koska luontoa ei enää haluta kontrolloida ja riistää surutta.
Ihminen on vihdoin tunnistanut ja tunnustanut olevansa osa luontoa. Emme puhu luontosuhteesta vaan luontoykseydestä. Luonnosta on tullut meille todellinen hyvinvoinnin lähde ja jopa välttämättömyys – niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Luonto yhdistää ihmiset toisiinsa kuin sienirihmasto, joka kurottelee maan pinnan alla kohti kaikkea elävää. Olemme läsnä itsellemme ja toisillemme. Luonnon läsnäoleva voima on opettanut meitä kohtaamaan toisemme inhimillisinä ja tuntevina olentoina. Avoin ja empaattinen keskustelukulttuuri on häivyttänyt polarisaation.
Olemme oivaltaneet, että jokaisen valinnoilla on merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Yksilöt ovat ymmärtäneet oman roolinsa kestävyysmurroksessa, ja positiivinen muutos vyöryy nyt voimalla eteenpäin lumipalloefektin lailla. Harkitsemme tietoisesti, miten elämme. Vaikutamme ja äänestämme aktiivisesti.
Luonto tarjoaa meille puhdasta ja aitoa ravintoa, kun varmistamme sen elinvoiman. Tiedämme, mistä ruoka tulee ja mitä sen kasvattaminen vaatii. Kasvipainotteinen ruokavalio on peitonnut lihaisan ruokakulttuurin, koska kasvipohjaista ruoantuotantoa tuetaan ja arvostetaan. Teholihatuotanto on lopetettu, mutta lähituotanto menestyy.
Vuonna 2040 luonnossa liikkuminen on lisääntynyt merkittävästi suojelualueiden ja laadukkaiden luontoreitistöjen lisääntyessä kaupunkien läheisyydessä.
Elämä planetaarisissa rajoissa on lisännyt valtavasti ihmisten elämänmyönteisyyttä ja tyytyväisyyttä. Koemme vahvaa merkityksellisyyttä – etenkin luonnon helmassa. Hidastaminen ja kohtuullistaminen on arkipäivää. Hermosto ei laukkaa enää turhan päiten ylikierroksilla. Arki tuntuu maadoittavalta, rauhalliselta ja turvalliselta.
Luonnon äärellä meillä ihmisillä on aikaa pysähtyä, olla ja ajatella. Luotamme tulevaan, jossa luonnon monimuotoisuus saa kukoistaa. Luonto pitää meistä huolen jatkossakin, kunhan me pidämme huolen siitä.
Millaiselta sinun luonnonläheinen elämäsi näyttää ja tuntuu vuonna 2040? Piipahda vaikka Luontovuoden kunniaksi mielikuvamatkalla tulevaisuudessa ja nappaa sieltä mukaasi sinua inspiroivia eväitä osaksi arkeasi!
Kiitos tulevaisuustyöpajasta Linkkarikapina, Keskiluokkakapina, Green Care -keskus Könkkölän Yhdessä kohti planetaarista kansalaisuutta -hanke sekä työpajan osallistujat. Teksti pohjautuu työpajan antiin.
Luontovuoden 2026 kunniaksi julkaistaan Niittyhaaste kouluille. Haasteen tavoitteena on innostaa kouluja muuttamaan oppimisympäristöjään yhä enemmän luonnon monimuotoisuutta tukeviksi ja mahdollistaviksi. Haasteessa jätetään koulun piha-alueita kesän ajaksi hoitamatta. Esimerkiksi osa nurmialueista voidaan jättää leikkaamatta kesän ajaksi. Tämä mahdollistaa kasvillisuuden ja hyönteiskantojen monimuotoistumisen kouluympäristöissä. Alueita voidaan käyttää myös oivalluksia ja oppimista mahdollistavina ympäristöinä, joissa oppilaat voivat todistaa elinympäristöjen muutoksen ja huomata kuinka pienillä teoilla voidaan tehdä isoja muutoksia elinympäristöissä.
Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke ja Meijän polku ovat koonneet Mappa.fi-palveluun teemarepun kouluille Luontovuoden 2026 kunniaksi. Teemareppu johdattelee näin keväällä lintujen ja pölyttäjien maailmaan, mutta myös lisäämään oppimisympäristöihin näille sopivia elinympäristöjä. Syyskauden käynnistyessä tarkasteluun otetaan puut ja sienet, joidenka kiehtova maailma tarjoaa ihmeteltävää ja oivallettavaa koko syksyksi.
Teemarepun ajatuksena on madaltaa kynnystä luontoympäristöihin siirtymisille sekä luontoteoille kouluympäristöissä.
Oletteko miettineet, että millä tavalla Luontovuoden 2026 voisi ottaa osaksi kunnan tai kaupungin viestintää? No yksi tapa on ottaa se osaksi viestintää.
Ja juuri näin on tehty Lahdessa, joka on vastannut Vantaan kaupungin Luontovuosi 2026 -haasteeseen, ja vielä entisestäänkin lisännyt luontopositiivista viestintää ja luontotekoja. Lahden juuri julkaistun kevään ja kesän luontoretkikohdeoppaan kanteen on nostettu näyttävästi Luontovuoden tunnus.
Lahden Luontoretkiesitteestä lisätietoa löytyy täältä.
Asukkaiden hyvinvointi on entistä suoremmin sidoksissa siihen, millaiseksi elinympäristömme rakennamme ja millaista luontoa onnistumme säilyttämään. Luonnon ennallistamisesta puhutaan usein ekologisena velvoitteena, mutta tuoreet tutkimukset osoittavat, että kyse on paljon enemmästä. Ennallistaminen on myös kuntien tehokasta terveyspolitiikkaa ja tulevaisuuden elinvoiman rakentamista.
Pienet teot
On yllättävää, miten paljon positiivista saadaan aikaan pienillä viherryttämistoimilla, kuten tyhjien tonttien muuttamisella lähivihreäksi. Tällaiset toimenpiteet rauhoittavat ympäristöä, vähentävät koettua stressiä ja tekevät taajama-alueista viihtyisämpiä. Myös puiden ja puiden latvojen muodostaman latvuspeitteen merkitys nousee esille tutkimuksissa toistuvasti. Taajamien ja keskusta-alueiden ”kaupunkipuut” eivät ole vain maisemaelementtejä, vaan osa terveydenhuollon “vihreää infrastruktuuria”. Kaupungit, joissa puiden muodostama latvuspeite kasvaa, saavat tutkimuksien mukaan suoria hyötyjä väestön fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Kun puustoa lisätään ja puiden latvusten varjostavat alueet lisääntyvät, asukkaiden koettu elämäntyytyväisyys paranee, sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee, jopa kuolleisuus vähenee. Nämä ovat harvinaisen selkeitä, tutkitusti mitattavia vaikutuksia, joita yksikään muu suurkaupunkien terveysinvestointi ei tuota näin laajalla skaalalla.
Toinen esimerkki kauaskantoisista terveysinvestoinneista on koulupihojen muuttaminen vihreämmiksi. Tämä lisää lasten liikkumista ja tukee heidän sosiaalista kehitystään. Nämä ovat vaikutuksia, joilla on pitkäkestoisia seurauksia koko väestön hyvinvointiin. Kunnat, jotka panostavat vihreisiin koulupihoihin, rakentavat tulevaisuuden hyvinvointia ruohonjuuritasolta.
Lähivihreän merkitys
Yksittäiset käynnit lähiluonnossa lisäävät arkiliikkumista ja kohentavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Metsäluonnossa liikkuminen helpottaa stressiä ja nostaa mielialaa lähes ympäristöstä riippumatta, mutta vanhat metsät elvyttävät meitä nuoria talousmetsiä voimakkaammin. Tämä viittaa siihen, että kaupunkien ja kuntien kannattaisi suhtautua jäljellä oleviin vanhoihin metsäalueisiin strategisena voimavarana. Ne tarjoavat väestölle sellaista palautumista, jota nuoret istutusmetsät eivät pysty samanlaisina tarjoamaan.
Kaiken tämän perusteella kaupunkien kannattaa nähdä ennallistaminen ja viherrakenteen vahvistaminen strategisena välineenä, ei pelkkänä kulueränä. Kyse on investoinneista, jotka maksavat itsensä takaisin terveysmenoissa, elinvoimassa ja asukkaiden hyvinvoinnissa. Parempi ilmasto- ja ympäristönsuunnittelu kulkee käsi kädessä paremman arjen kanssa. Kysymys kuuluu, kuinka nopeasti haluamme tarttua näihin mahdollisuuksiin. Kunnat, jotka toimivat nyt, rakentavat tulevaisuutta, jossa luonto ei ole vain mainoslause. Luonto on elinvoimaisen ja vetovoimaisen kunnan strateginen valinta.
Perjantain aamukahviwebinaarissa katsahdetaan luontoympäristöihin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Aamukahviwebinaari on ULOS-UT-OUT -tapahtuman järjestäjien toteuttama, ja sen teemoina ovat luonto työhyvinvointia lisäävänä ympäristönä, sekä siihen liittyen Sammaloituneen mielen oireyhtymä ja Luontovuosi 2026.
Aamukahviwebinaarin ohjelma:
Sammaloituneen mielen oireyhtymästä ja Luontovuodesta (Juho Jäppinen)
Luontoterveyttä työhön (Pauliina Salminen)
Mikä ULOS-UT-OUT? (Maija Ihantola)
Keskustelua ja kahvittelua
Luonto tarjoaa upeita mahdollisuuksia työn tekemiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle osana työelämää.
Aamukahviwebinaari on lämmittelyä Tampereella 18.5. vietettävään Luontotyöpäivään, joka samalla käynnistää myös kansallisen Luontotyöpäiväviikon.
Aamukahviwebinaarin jälkeen voi lähteä nauttimaan luonnossa kävelystä ja samalla ottaa osaa kansainväliseen Resilience in Nature Walk -tapahtumaan, johonka mukaan Meijän polku on kutsunut kaikki suomalaiset.
Kansainvälinen Resilience in Nature Walk perjantaina 20.3.
Luontovuoden 2026 kunniaksi Meijän polku kutsuu kaikki mukaan perjantaina kävelylle lähiluontoympäristöihin ja -reitistöille. Resilience in Nature Walk -tapahtumapäivän ajatuksena on valjastaa käyttöön kolme mielen hyvinvointiamme ja jaksamistamme edistävää ja kannattelevaa elementtiä – luontoympäristöt, kävelyn ja yhdessä olemisen. Kaikki teemoja, jotka ovat myös Meijän polun ja Luontovuoden 2026 ytimessä.
Lähiluonnon metsät tarjoavat upeita ympäristöjä lähteä kävelylle. Resilience in Nature Walkin ajatuksena on kahden tunnin aikana kävellä noin 2–3 kilometrin matka omassa lähiluonnossa.
Kansainvälinen tapahtuma järjestetään klo 11–13 Suomen aikaan, mutta kävelylle luontoympäristöihin voi perjantain mittaan lähteä milloin itselle parhaaksi sopii. Liikkeelle voi lähteä itsekseen, naapurin tai ystävän kanssa, tai vaikka työporukalla. Päivän mittaan on mahdollisuus osallistua myös kansainväliseen tapahtumaan, josta lisätietoja alla olevasta julisteesta.
Jos lähdette kävelylle, niin Instagaramissa voi kuvia jakaa @innergreendeal, @meijanpolku ja @luontovuosi2026.
Alla vinkkejä kävelylle.
Sijainti: Tapahtumapäivä innostaa osallistujia kohden metsäisiä ympäristöjä. Jos tällaisia ei ole lähistöllä, niin muutkin rauhalliset luontokohteet käyvät. Ihannetapauksessa kohde on helposti saavutettavissa kävellen, julkisilla liikennevälineillä tai pyörällä.
Kävelyn pituus: Kävelyllä ajatuksena on hidastaa vauhtia, olla läsnä ja tietoisempi sekä huomata, miltä sinusta tuntuu, kun vietät aikaa luonnossa. Suosituksena on noin 2–3 kilometrin kävely ja tavoitteena liikkua luontoympäristöissä noin kahden tunnin ajan. Eli tauoille ja keväisen luonnon ihmettelylle jää hyvin aikaa.
Ajoitus: Kansainvälinen tapahtuma on klo 11–13 Suomen aikaa. Voit kuitenkin vapaasti valita ajan, joka sopii parhaiten sinulle.
Maasto: Varmista, että kävelymaasto sopii itsellesi ja mahdollisille kävelykumppaneillesi. Varaa aikaa pysähdyksille, tauoille ja luonnosta nauttimisille.
Tapahtuman on laittanut liikkeelle eurooppalainen non-profit Inner Green Deal ja siihen on ilmoittautunut osallistujia yli neljästäkymmenestä maasta.
Luontovuosi 2026 esittelyssä kansallisen luontoterveysohjelman avajaisissa
Asiantuntijaverkosto Meijän polulta liikkeelle lähtenyt luonnossa oleskelun ja liikkumisen teemavuosi Luontovuosi 2026 on esillä kanssallisen luontoterveysohjelman avajaistilaisuudessa Helsingissä torstaina 12.3.2026.
Nyt käynnistyvän Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi arkeamme ja sotesektorin toimintaa. Tapahtuma on suunnattu luonnon ja sen terveyshyötyjen parissa toimiville tutkijoille ja asiantuntijoille eri sektoreilla, ml. tutkimus- ja asiantuntijalaitokset, kunnat, järjestöt, yritykset ja sote-sektori.
