Kategoria: Luontoyhteys

Kannanotto: Jyväskylälle kunnianhimoisempi luonnonsuojelutavoite

Kannanotto: Jyväskylälle kunnianhimoisempi luonnonsuojelutavoite

Me allekirjoittaneet tahot vaadimme Jyväskylän kaupungilta uusia konkreettisia toimia luontokadon ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Esitämme, että Jyväskylän kaupunki sitoutuu suojelemaan vähintään 30 % metsistään mukaillen kansallisia ja kansainvälisiä suojelutavoitteita, kuten EU:n biodiversiteettistrategiaa. 

Keski-Suomen lajeista ja monipuolisista luontotyypeistä merkittävä osa on nykyään uhanalaisia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset haastavat nykyistä järjestelmäämme laajemminkin. Ihmisten toiminta on merkittävässä asemassa kuudennessa massasukupuuttoaallossa ja erityisesti julkisten toimijoiden tulee kantaa vahvempaa vastuuta sekä toimia esimerkkinä. Luontokato ja ilmastokriisi ovat merkittäviä alueellisia ja globaaleja uhkia, joilla on laajoja ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.

30 %:n suojelutavoitteen asettaminen nostaa Jyväskylän esiin luontopositiivisena edelläkävijänä sekä Suomessa että kansainvälisesti ja tuo kaupungille merkittävää mainetta ja tunnettuutta. Samalla voidaan nostaa Jyväskylän seudun kestävän luontomatkailun profiilia ja lisätä alueen matkailutuloja merkittävästi. Esimerkkiä 30 %:n suojelutavoitteeseen sitoutumisesta näyttävät muun muassa Kemiönsaaren kunta ja Jyväskylän seurakunta. Jyväskylän kaupunki voisi toimia edelläkävijänä sitoutumalla tavoitteeseen ensimmäisenä suurempana kaupunkina. Myös Jyväskylän kaupungin allekirjoittama Suomen kymmenen suurimman kaupungin yhteinen luontojulkilausuma, Keski-Suomen maakuntastrategia ja Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma edellyttävät tämänkaltaisia konkreettisia toimia ja luontotavoitteita.

Kaikkien lajien ja luontotyyppien tilan heikkeneminen tulee pysäyttää. Samalla tulee parantaa elinympäristöjen tilaa suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Jyväskylässä pohjana toimii vuonna 2018 valmistunut metsäohjelma, jonka linjaama 17 %:n metsien ja soiden suojeluaste on jo saavutettu. 30 %:n suojelutavoitteen saavuttaminen on realistista. Samalla kunnianhimoisempi tavoite vähentäisi yksityisiin maan- ja metsänomistajiin kohdistuvaa painetta kaupungin ottaessa vahvempaa roolia sitoumusten mukaisten suojelupinta-alojen saavuttamisessa. Tavoite tukisi myös Jyväskylän pirstoutuneiden suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja mahdollistaisi suojavyöhykkeitä suojeltujen alueiden välille. Monimuotoisuutta tukevien alueiden lisäämistä tutkitaan OECM-pilotissa, jossa Jyväskylän kaupunki on mukana.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys elinvoimaisten ekosysteemien säilymisen lisäksi niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden, kuten ilman ja veden puhdistumisen ja virkistysmahdollisuuksien toteutumiselle. Ekosysteemipalvelut luovat perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle ja turvallisuudelle. Monimuotoisuuden vahvistaminen tukee myös Jyväskylän kaupungin Luontoliikuntaohjelman tavoitteiden toteutumista ja edistää asukkaiden hyvinvointia lisäämällä luonnossa liikkumista, mikä voi tuottaa kaupungille miljoonien eurojen vuotuiset säästöt terveydenhoitokustannuksissa. Jos luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen annetaan jatkua, menetetään näitä hyötyjä ja joudutaan tulevaisuudessa kohtaamaan huomattavasti suurempia kustannuksia muun muassa terveyden, infrastruktuurin ja ympäristönhoidon saralla – mikä käy kaupungille pitkällä aikavälillä hyvin kalliiksi.

30 %:n suojelutavoite tulee kirjata Jyväskylän uuteen kaupunkistrategiaan ohjaavaksi periaatteeksi, sillä Jyväskylä on jo saavuttanut aiemmin asetetun 17 %:n tavoitteensa. Tulevan kaupunkistrategian suojelutavoitteen tulee olla kunnianhimoisempi ja suuntautua rohkeasti tulevaisuuteen. Harvassa ovat mahdollisuudet, joilla yksittäinen kaupunki voi suhteellisen pienillä mutta vaikuttavilla toimilla saavuttaa näin merkittäviä talous- ja mainehyötyjä. Jyväskylällä olisi nyt käsissään tällainen mahdollisuus, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Kannanoton allekirjoittaneet toimijat ja järjestöt 
Meijän polku
Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys
Luonto-liiton Keski-Suomen piiri
Kotimetsän puolustajat Jyväskylä
Keski-Suomen Metsäväki -yhteisö
Kaadetaan kaava, ei metsää Jyväskylä
Metsäliike Keski-Suomi
Jyväskylän ilmastotoimintaryhmä
Keski-Suomen Rauhanpuolustajat 
Paremman luonnon puolesta -säätiö


30 % suojelutavoitteen kirjaaminen Jyväskylän kaupunkistrategiaan tukisi myös Luontopositiivisen Keski-Suomen -tavoitteita. Luontopositiivinen Keski-Suomi on yksi Meijän polun aloitteista.



Kohden lähiluontoa – Ti på topp ja lähiLUMO

Kohden lähiluontoa – Ti på topp ja lähiLUMO

Norjalaisia innostetaan luontoon liikkumaan Ti på topp -kampanjan avulla. Myös matkailijat pääsevät nauttimaan samoista ulkoilukohteista ja -vinkeistä. Kuvat Janne Laitinen.

Miten saada ihmiset liikkumaan enemmän lähiluonnossa? Norjassa yhtenä keinona on paikallisesti toteutettuja Ti på topp -kampanjoita, joiden myötä kymmenet tuhannet ihmiset ovat lisänneet luonnossa liikkumistaan. Vuonna 2024 Ti på topp -sovellukseen kirjattiinkin 377 000 patikointiretkeä. Kampanjan idea on yksinkertainen – rohkaistaan ihmisiä löytämään liikkumisen ilo ja kokemaan lähiluonto yhdessä toisten kanssa. Kävin työmatkalla Bodøssa tutustumassa tähän sovellukseen ja alueen luontoretkeilymahdollisuuksiin. 

Monimuotoinen lähiluonto kutsuu liikkumaan ja oppimaan ympäri vuoden

Ti på topp -toimintatapa on selkeä: valitse kohde, lähde liikkeelle ja kerää luontokokemuksia. Kun astut ulos ovesta ja suuntaat luontoon, niin jokainen askel on mahdollisuus nähdä, kokea, oppia ja lisätä hyvinvointia – monimuotoinen lähiluonto houkuttelee kulkijaa pysähtymään, ihailemaan maisemia ja hengittämään syvään. Luonnossa oleskelu innostaa meitä liikkumaan, haastaa havainnoimaan sekä opettaa arvostamaan luonnon aineettomia kulttuuripalveluita. 

Kehtokuusi – lahoava kuusenrunko – on oiva kasvualusta muun muassa uusille kuusen taimille.

Lähiluonto ei ole kuitenkaan vain näiden aineettomien ekosysteemipalveluiden tuottaja, vaan myös kulttuurinen voimavara. Se tarjoaa mahdollisuuksia hiljaisuuteen ja rauhaan, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia, maisemiin ja tarinoihin, jotka vahvistavat paikallisidentiteettiä, sekä vuodenaikojen vaihteluun, joka tekee jokaisesta retkestä ainutlaatuisen. Kun luonnon monimuotoisuus vahvistuu, nämä luonnon kulttuuripalvelut rikastuvat entisestään. Syksyn monivärinen ruska ja talven hiljainen metsä ja keväiset lintukonsertot ovat elämyksiä, jotka syntyvät luonnon monimuotoisuuden mahdollistamana.

Yhteinen kutsu – liiku, havainnoi, arvosta

Tässä piilee myös keskisuomalaisen lähiLUMO-hankkeen idea luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseksi – luonto itsessään herättää kulkijan uteliaisuuden. Kun kuljemme luonnossa ja havainnoimme kaikessa rauhassa, huomaamme mielenkiintoisia yksityiskohtia, tunnistamme kasveja ja huomaamme esimerkiksi, miten lahopuu toimii monimuotoisen ja -lajisen elämän lähteenä. 

Sovellukset voivat auttaa ensimmäisten luontoaskelten ottamisessa, mutta myös tuoda iloa ja ymmärrystä kokeneemmalle liikkujalle.

Ti på topp ja lähiLUMO kutsuvatkin kaikki osallistumaan: lähde liikkeelle, tutustu oman alueesi luontokohteisiin ja opi tunnistamaan oman elinympäristösi lajeja. Suomessa kohdeoppaana toimii Metsähallituksen uudistettu Luontoon -sovellus, ja jokainen voi tutustua myös lajintunnistussovelluksiin. Multialla lähiLUMO-retkellä kokeiltiin SEEK-sovelluksen ja Google Lensin toimivuutta. Paikkatietoon perustuvat SEEK oli selvästi ”viisaampi” lajintunnistuksessa. Kannattaa tutustua myös iNaturalist-sovellukseen.

LähiLUMO-hanke järjestää Keski-Suomen kunnissa yhteisöllisiä luontotapahtumia. Kivijärvellä toteutimme kukkaniityn perustustöitä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Monimuotoisen luonnon edistäminen edistää myös yhteisöllisyyttä. Ja samalla asukkaiden arvostus lähiluontoa kohtaan kasvaa. 

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea!

Ti på topp, lähiLUMO ja Meijän polku jakavat kaikki saman filosofian – luonto ja luonnossa liikkuminen kuuluu kaikille. Monimuotoinen luonto on elinehtomme ja aktiivinen luonnossa liikkuminen on paras investointi omaan hyvinvointiimme. Yhdistämällä nämä ajatukset voimme luoda polkuja myös luontopositiivisen Keski-Suomeen, jossa luonto yhdistää meitä ihmisiä, tuo iloa ja terveyttä arkeemme ja innostaa meitä liikkumaan!

Janne Laitinen
Biologi, LähiLUMO-hanke (Jamk), Meijän polku


Tutustukaa myös 3–30–300 -luontosuositukseen alueellisen luonnossa liikkumisen innostamiseksi.

Rakastunut rönsyilyyn

Rakastunut rönsyilyyn

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Rakastan sanoja, joissa on paljon yytä, äätä ja öötä. #työmatkarönsyily oli heti minun sanani. Salamarakastuin myös siihen, että aloin työmatkoja pyöräillessäni ajella vähän mutkien kautta. Työtehtäviä minulla on välillä ympäri kaupunkia ja yleensä kuljenkin aina pyörällä. Välillä rönsyilen vain yhden risteyksen verran, toisinaan taas pyöräni vie minut täysin eri suuntaan, missä määränpääni on. Kilometrit rullaavat ja kaikenlaista nähtävää tulee silmieni eteen. Kotikaupunki näyttäytyy aivan uudella tavalla.

Kesäisin voin valita menopelikseni joko jommankumman sähköpyöristäni tai esikoisen vanhan, punaisen perintöpyörän. Talvisin rönsyilen vanhalla vaihteettomalla, nastarenkain varustetulla violetilla, eläkeikää lähestyvällä pyörälläni.

Tavalliselta reitiltä poikkeaminen antaa paljon elämyksiä. Ensimmäisenä haluan mainita lähiluonnon. Hyvän sään aikana tekee mieli silloin tällöin poiketa esimerkiksi Haukanniemen luontopolulle, Lumopolulle, Ladun Majalle, Tourujoelle, Korkeakoskelle tai Mäyrämäen alppiruusupuistoon. Keväisin rönsyilen lintutorneille tai etsimään vakiopaikoista ensimmäisiä leskenlehtiä. Yliopiston alueella pääsee rönsyillen näkemään kasvitieteellisen puutarhan vuoden kulkua ja Ruusupuistossa eri ruusulajien kukintaa keväästä pitkälle syksyyn. Kehä vihreän varrelta keskustan lähiluonto esittäytyy monipuolisena, voi poiketa esimerkiksi Harjulla tai satamassa. Lähiluonnosta on rönsyillen helppo päästä nauttimaan vaikka pieninä annoksina työpisteitä vaihtaessa tai kotimatkalla. Jos rönsyni yltävät pidemmälle, voin käydä kiertämässä Jyväsjärven, Tuomiojärven tai Palokkajärven. Mukavia työmatkarönsyilyreittejä riittää.

En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi.

Toisinaan mietin jo valmiiksi, miten voin päiväni aikana rönsyillä. Nappaan pyöräkoriini eväät, joogamaton tai luistimet ja valitsen reittini työpaikalta niin, että voin jatkaa harrastuksiini suoraa töistä rönsyillen. Eikä harrastuksen jälkeenkään toki tarvitse valita suorinta tietä tai lyhintä reittiä, vaan matkalla voi koukata katsomaan vaikka muraaleja, graffiteja tai veistoksia. Kaupunki on taidetta täynnä. Niihinkin on tullut kiinnitettyä enemmän huomiota ja uusia kohteita tulee pyöräiltyä katsomaan aina ihan tuoreeltaan.

Hyvin mielelläni sovin myös tapaamisia niin, että voin töiden jälkeen rönsyillä kotikaupungin lukuisiin, mukaviin kahviloihin, jäähallille tai pesäpallostadionille. Moni peli olisi jäänyt näkemättä ilman työmatkarönsyilyä. Myös joku kaupungin kirjastoista, kirppareista tai keskustan kirjakauppa osuvat usein reitilleni. Eli paljon arjen elämyksiä.

En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi. Ja jatkaa muuttumista, sillä työmatkarönsyilyni jatkuu. Suosittelen ihan jokaiselle. Tämä on kivaa. Tällä hetkellä taidan olla työmatkarönsyilyn Suomen mestari, sillä olen luultavasti ahkerin rönsyilijä. Ja ehkä myös maailmanmestari, sillä ei tätä ehkä muualla maailmassa harrasteta. Vielä.

Riitta H-K
Työmatkarönsyilyn epävirallinen maailmanmerstari


Rakastunut rönsyilyyn -blogi on osa vuoden 2025 Reitistöviikon blogisarjaa.