Lapset ja nuoret – Meijän polku

Monilajinen kaupunki tapahtumamahdollistajana

Ihmislajia on aikojen alusta lähtien mietityttänyt, että olemmeko yksin maailmankaikkeudessa. Tämän aiheen puntarointi kiihtyi teknisen kehityksen, kaukoputkien, observatorioiden ja avaruusluotaimien myötä. Nyt Tampereella toteutetun lajientunnistuhaasteen jälkeen voin rohkeasti todeta, että emme ole. Ei sinne päinkään. Elämme maailmankaikkeudessa valtavan lajirikkauden keskellä, josta osa näyttäytyy meille myös aivan kotiympäristöissämme.

*Monimuotoinen kaupunkiluonto Tampereella tarjosi hienot puitteet Ulos-Ut-Out -tapahtuman järjestämiseen. Samalla tarjoutui mahdollisuus havainnoida lähiluonnon monimuotoisuutta konkretian tasolla.* *Kuvat Juho Jäppinen.*

Luonnon monimuotoisuuden, eli biodiversiteetin, merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle, sekä olemassaololle, alkaa hiljalleen nousta pinnalle myös julkisessa keskustelussa. Viimeisimpänä Suomen Luontopaneelin poliittisessa suosituksessa Hyvinvointi luonnon varassa todetaan, että luontokato, sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja ekosysteemien heikentyminen ovat ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava järjestelmätason riski. Viime vuosina myös monet kansainväliset tahot ovat julkaisseet vastaavankaltaisia viestejä. Myös suomalaiset tunnistavat aiheen merkityksen, sillä esimerkiksi vuoden 2025 Luontobarometrin mukaan 89 prosenttia suomalaisista ajattelee, että luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa ja että monimuotoinen luonto on tärkeää alueen maineelle.

Jotta voisimme oppia arvostamaan monimuotoista luontoamme, tulee meidän ensin havainnoida ja havahtua sen läsnäoloon ja merkitykseen. Yksi tapa on ottaa selville, miltä monimuotoinen luonto näyttää ympärillämme ja mistä lajeista se koostuu.

Monilajinen Tampere

Miltä luonnon monimuotoisuus sitten näyttää kaupunkiympäristöissä? Tätä lähdettiin selvittämään ulkona oppimisen suurtapahtuma Ulos-Ut-Outin yhteydessä Tampereella.

Monilajinen Ulos-Ut-Out -haasteessa haluttiin katsastaa, keitä muunlajisia osallistuu ihmislajin tapahtuman mahdollistamiseen monimutkaisten biologisten prosessien kautta, muun muassa tuottamalla happea, pölyttämällä ja sitomalla ilman epäpuhtauksia. Sekä tapahtumajärjestäjän ja osallistujien näkökulmasta helposti havaittavalla tavalla – tekemällä tapahtumaympäristöistä viihtyisiä ja ihmiseloa kannattelevia. Tampereen lähiluonto, jossa suurin osa tapahtuman työpajoista järjestettiin, tarjosikin oivan esimerkin kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta.

Monilajinen Ulos-Ut-Out –haasteessa havaittuja lajeja Tampereen kaupunkiluonnosta. Mukana havaituissa 134 lajissa on niin yleisiä kaupunkiympäristöissä tavattavia lajeja päivänkakkarasta kanervaan, kuin myös harvinaisia ja/tai vaarantuneita lajeja, joiden elinmahdollisuuksia tulisi kaupungeissa pyrkiä mahdollistamaan ja lisäämään. Tällaisia lajeja oli esimerkiksi metsäapila, jota Tampereella etsitään tänä kesänä isommalla porukalla. Myös haitallisia vieraslajeja, kuten lupiineja, nousi odotetusti havaittujen lajien listalle. Kuvat Ulos-Ut-Out 2026 -projektista iNaturalistissa.

Tapahtumaviikon ajan auki olleessa haasteessa ylöskirjattiin Tampereen keskustan alueelta yhteensä 134 eri lajia. Näistä 94 oli ruohovartisia kasvilajeja, eli esimerkiksi kukkia. Puita ja pensaita havaittiin 15 eri lajia. Lisäksi havaittujen joukossa oli lintuja, hyönteisiä, sammaleita, jäkäliä sekä kääpiä.

Kasvien osuutta havainnoista selittää niiden helppo havainnointi käytetyillä sovelluksilla (iNaturalist sekä Seek by iNaturalist). Kasvien havainnointi onkin selkeästi helpompaa kuin esimerkiksi hyönteisten, jotka harvemmin pysyvät pitkiä aikoja paikallaan ja jotka ovat liikkeellä esimerkiksi tiettyinä vuorokaudenaikoina tai tietynlaisissa sääolosuhteissa. Kasveja voi havainnoida niin sateella kuin paisteella, tuulella kuin tyynellä ilmallakin.

Lajihavainnot kertyivät Ulos-Ut-Out -tapahtuman aikana pääasiassa työpajojen pitopaikoilta, ja näille kulkevien reittien varrelta. Tämä tukee havaintoa, että lajihavainnot tehtiin osana tapahtumapäivien muita aktiviteetteja. Kartta Ulos-Ut-Out 2026 -projektista iNaturalistissa.

Kaupunki elin- ja oppimisympäristönä

134 havaittua lajia ovat vasta pieni osa monimuotoisen kaupunkiluonnon lajistosta. Esimerkiksi sienet ja perhoset puuttuivat lähes kokonaan havainnoista. Samaan tapaan esimerkiksi kääpien ja sammalten maailmasta löytyisi uusia lajihavaintoja runsaasti.

Ulkonaoppimisen tapahtumaviikon aikana kerätyt 134 lajihavaintoa kertovat kuitenkin siitä, että vastaava lähiluonnon monimuotoisuuden kartoitusprojekti olisi helppo toteuttaa myös koulu- ja opiskeluympäristöissä ja osana näiden arkea. Tampereella tehtyjä havaintoja tuli yhteensä yhdeksältä henkilöltä, eli haasteeseen osallistui pienehkön opiskelijaryhmän verran osallistujia. Samankaltaisen lajienkeräilyhaasteen voisikin toteuttaa vaivattomasti vaikkapa luokan kanssa liikkuen muutamilla erilaisilla luontotyypeillä koulun lähiluonnossa.

Pidempikestoinen, esimerkiksi viikon kestävä haaste, mahdollistaa myös luonnon seurannan ja lajituntemuksen kehittymisen. Lajeja kerätessä ja havainnoidessa alkaa hiljalleen muistamaan lajien nimiä ja niiden tunnusmerkkejä. Helppouteen luontaisesti pyrkivä ihminen kun ei halua moneen kertaan käyttää aikaansa saman lajin tunnistukseen – tutut lajit alkaa tunnistamaan ja ohittamaan samalla tarkkaillen mahdollisia uusia kasveja, muotoja, värejä ja esiintymispaikkoja.

Lopuksi

Lajien havainnointi, tunnistaminen ja luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtäminen ovat ihmiskunnan tärkeimpiä, ja kiireisimpiä, tehtäviä lajikadon aikakaudella. Tämä jo pelkästään siksi, että emme päädy tähtitieteilijä Carl Saganin kammoksumaan tilanteeseen, jossa olemme yksin maailmankaikkeudessa.

Monimuotoisen luonnon merkityksen ymmärtämisen jälkeen polkumme johtaa luonnon monimuotoisuuden mahdollistamiseen ja tukemiseen niin kaupunkien lähiluonnossa kuin etäämmälläkin ihmispopulaatioista. Koulut voivat omalta osaltaan tehdä tärkeää työtä lasten ja nuorten luontoymmärryksen ja -suhteen kehittämiseksi, mutta meidän aikuisten on tartuttava työhön omatoimisesti.

Kun lähdet ottamaan selvää kuinka monta lajia sinun lähialueilta löytyy, niin samalla lähdet liikkeelle kohden tulevaisuutta, jossa myös sinun lajisi edustajat voivat kukoistaa muiden lajien rinnalla. Tämän matkan voi käynnistyy aivan kotioven ulkopuolelta.

Juho Jäppinen
Tutkija (Seek by iNaturalistissa Tampereella Ulos-Ut-Out -tapahtuman aikaan saavutettu titteli), Meijän polku, lähiLUMO-hanke

Lajitunnistushaasteen laittoi liikkeelle Ulos-Ut-Out, LYKE-verkosto, Meijän polku ja lähiLUMO-hanke Luontovuoden 2026 kunniaksi. Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Turussa Skanssin biodiversiteettipuistossa on järjestetty aiemmin salamakartoitustapahtumia, eli bioblitzejä, joissa lajihavaintoja on kerätty yhdessä isommalla porukalla. Keski-Suomessa tällaisia salamakartoitustapahtumia on järjestetty lähiLUMO-hankkeen voimin kunnissa. Keski-Suomessa on myös kesälle 2026 laitettu liikkeelle koko maakuntaa koskeva lajientunnistushaaste, jossa kaikkia keskisuomalaisia kutsutaan havainnoimaan omaa lähiluontoansa.

Niittyhaaste kouluille julkaistu

Luontovuoden 2026 kunniaksi julkaistaan Niittyhaaste kouluille. Haasteen tavoitteena on innostaa kouluja muuttamaan oppimisympäristöjään yhä enemmän luonnon monimuotoisuutta tukeviksi ja mahdollistaviksi. Haasteessa jätetään koulun piha-alueita kesän ajaksi hoitamatta. Esimerkiksi osa nurmialueista voidaan jättää leikkaamatta kesän ajaksi. Tämä mahdollistaa kasvillisuuden ja hyönteiskantojen monimuotoistumisen kouluympäristöissä. Alueita voidaan käyttää myös oivalluksia ja oppimista mahdollistavina ympäristöinä, joissa oppilaat voivat todistaa elinympäristöjen muutoksen ja huomata kuinka pienillä teoilla voidaan tehdä isoja muutoksia elinympäristöissä.

Haasteen on alun perin laittanut liikkeelle Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke Jyväskylän steinerkoululla. Luontovuonna 2026 haastetta lähtee viemään eteenpäin myös Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto LYKE. Haaste löytyy Mappa.fi -palvelusta sekä siellä olevasta Luontovuosi 2026 -teemarepusta.

Teemareppu Luontovuoden viettoon kouluille

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke ja Meijän polku ovat koonneet Mappa.fi-palveluun teemarepun kouluille Luontovuoden 2026 kunniaksi. Teemareppu johdattelee näin keväällä lintujen ja pölyttäjien maailmaan, mutta myös lisäämään oppimisympäristöihin näille sopivia elinympäristöjä. Syyskauden käynnistyessä tarkasteluun otetaan puut ja sienet, joidenka kiehtova maailma tarjoaa ihmeteltävää ja oivallettavaa koko syksyksi.

Teemarepun ajatuksena on madaltaa kynnystä luontoympäristöihin siirtymisille sekä luontoteoille kouluympäristöissä.

Teemareppu löytyy osoitteesta https://mappa.fi/teemareput/luontovuosi-2026/

Oppimisympäristö-opas julkaistu

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen tiimoilta on julkaistu Oppimisympäristö-opas, jossa on lähdetty tutkailemaan mahdollisuuksia ja syitä lähteä siirtämään oppitunteja kohden luonnollisempia ympäristöjä.

Luonnon ja sen monimuotoisuuden merkitys hyvinvoinnillemme ja terveydellemme, sekä luontoympäristöjen ja liikkumisen merkitys oppimiselle korostuvat ajassamme, jossa luonnon monimuotoisuus vähenee ja meidän ihmisten aktiivinen liikkuminen on yhä satunnaisempaa. Molempiin näihin jättimäisiin haasteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa suhteellisen helpoin keinoin, ja ne keinot löytyvät koulujemme lähiympäristöstä.

Muutoksen täytyy lähteä liikkeelle meistä aikuisista, ja sen tulee koskettaa koko yhteiskuntaa. Koulujen osalta se voi lähteä liikkeelle uusien oppimisympäristöjen löytämisen ja käyttöönoton kautta. Ja tämän muutoksen aikaansaamiseksi Oppimisympäristö-opas antaa käytännön vinkkejä ja ideoita. Miltä kuulostaisi vaikkapa nurmikkojen villiinnyttäminen, harmaiden alueiden viherryttäminen tai yhdeksänvuotissuunnitelma koululle? Nämä ja muita ideoita löydät oppaasta.

Aiemmin Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen tiimoilta on julkaistu Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPS sekä Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen huoneentaulut sekä erilaisia tehtäväkokonaisuuksia.

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke toteutettiin Jyväskylän steinerkoululla. Hankkeen toteutukseen osallistui Katri Willmanin kanssa Meijän poluilta Juho Jäppinen ja Johanna Huovila.

Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPS julkaistu

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPS on julkaistu.

Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPSiin on kerätty ala- ja yläkoulujen vuosiluokkia koskettavat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, Green comp -osaamiskehyksen osaamisalueet, Agenda2030-tavoitteet, sekä opintosisältöihin soveltuvia luonnon ekosysteemipalveluita että oppimisympäristöjä.

Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPSin ovat koonneet Juho Jäppinen ja Katri Willman.

Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen huoneentaulut

Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPSin pohjalta on toteutettu myös kaikille luokkatasoille tulostettavat A3-kokoiset huoneentaulut, jotka voidaan tulostaa kouluille hankkeen kotisivuilta. Huoneentaulujen tarkoituksena on tuoda ympäristö- ja kestävyyskasvatus näkyville koulujen jokapäiväiseen arkeen.

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeessa on ollut mukana Meijän polun Juho Jäppinen ja Johanna Huovila, sekä ohjausryhmässä Janne Laitinen.

Oivaltavien oppimisympäristöjen arboretum Keski-Suomen vuoden maisemateko!

Oivalluksia oppimisympäristöissä -projektin Jyväskylän steinerkoulun ja Jyväskylän kaupungin kanssa toteuttama puulajipuisto, eli arboretum, on valittu Keski-Suomen vuoden 2023 maisemateoksi!

Palkinto luovutettiin Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten/ProAgrian syyskokouksessa 28.10. Saarijärvellä. Palkinnon perusteluna oli muun muassa kaupunkiluonnon monimuotoistamisen eteen tehty työ ja kouluyhteisön mukaan ottaminen aktiiviseen rooliin oman ympäristön muokkaamisessa ja opetussisältöjen luonnissa.

Puupuiston tarkoituksena on luoda monimuotoista luontoa tukeva oppimisympäristö niin alueen oppilaiden, kuin myös alueen asukkaiden ja laajemmin kaupunkilaisten iloksi. Puupuistossa oppilaat pääsevät seuraamaan pitkällä ajanjaksolla alueen ja sen kasviston, hyönteisten ja eläinpopulaatioiden muutosta eri vuodenaikoina.

Meijän polulta Oivalluksia oppimisympäristöissä projektissa ovat mukana Johanna Huovila ja Juho Jäppinen. Oivalluksia oppimisympäristöissä -työryhmän kolmas jäsen on Katri Willman. Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen toimii puulajipuiston asiantuntijana sekä projektin ohjausryhmässä.

Kummi-toiminnalla uusia oppimisympäristöjä

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen yhtenä tavoitteena on toteuttaa uusia oppimisympäristöjä Jyväskylän steinerkoulun ympäristöön. Yhtenä uutena oppimisympäristönä syntyy puulajipuisto, eli Arboretum. Arboretumin toteutuksena kokeillaan Puulajipuiston kummitoimintaa, jossa puulajipuiston perustamiseen voi osallistua rahalahjoituksella ja näin mahdollistaa monimuotoisen oppimis- ja kaupunkiympäristön syntymisen koulun lähialueelle.

Puulajipuiston tarkoituksena on luoda monimuotoista luontoa tukeva oppimisympäristö niin alueen oppilaiden, kuin myös alueen asukkaiden ja laajemmin kaupunkilaisten iloksi. Puupuistossa oppilaat pääsevät seuraamaan pitkällä ajanjaksolla alueen ja sen kasviston, hyönteisten ja eläinpopulaatioiden muutosta ympärivuotisesti. Puulajipuistoston alueesta on tehty hoitosopimus alueen omistajan Jyväskylän kaupungin kanssa, ja kaupunki osallistuu alueen suunnitteluun.

Puupuiston kummiksi voi lähteä 50 euron summalla. Keräyksellä kerätään varoja alueelle tulevien puiden ja pensaiden taimien hankintaan ja toissijaiseksi alueen toteutukseen tarvittavien muiden materiaalien, kuten kasvien suojaverkkojen, hakkeen ja mullan hankintaan. Kummiksi voi lähteä esimerkiksi oppilaiden vanhemmat, isovanhemmat ja sukulaiset sekä yhdistykset ja yritykset. Puukummeiksi lähtevien nimet tulevat esille Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen puulajipuistoa esitteleville sivuille.

Puukummikäytännöllä testataan myös tapoja mahdollistaa erilaisten oppimisympäristöjen toteutusta muilla kouluilla, jotta koulujen lähiluonnon monimuotoistaminen ei olisi riippuvainen koulujen omasta rahatilanteesta.

Oivalluksia oppimisympäristöissä hanke on saanut rahoituksen Opetushallitukselta, ja hankkeessa oivalluksia oppimisympäristöissä edistää Meijän polun aktiiveista seikkailukasvattaja Johanna Huovila, viestijä Juho Jäppinen sekä biologi Janne Laitinen.

Elämyksellinen vuosi päiväkotien lähiluonnossa

”Ollaan lähdetty lasten kanssa pois tutuista ja turvallisista ympyröistä. Metsää leikkiympäristönä hyödynnetään nykyään enemmän.”
– Päiväkodin työntekijän palaute

Niin vain hurahti vuosi 2022 seikkaillen ympäri Keski-Suomea päiväkotien lähiluonnossa. Meijän luonto ‑ulkoilmatyöpajojen aikana päiväkodin henkilöstölle tarjottiin uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen unohtamatta luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia. Hankkeessa mukana olleet 12 päiväkotia tutustuivat vuoden aikana neljään teemaan, joita käsiteltiin toiminnallisissa ulkoilmatyöpajoissa talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä.

Talvikuukausien teemana oli ilmastonmuutos, jolloin tavoitteena oli lisätä tietämystä Suomen talvisesta luonnosta, lumen merkityksestä sekä eläinten ja kasvien talvehtimisesta. Keväällä aiheena oli Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteita, joita käytiin läpi tarinallisen tehtäväradan avulla. Kesällä käsiteltiin kestävien elämäntapojen teemaa, ja tutustuttiin siihen, mistä erilaiset tavarat tulevat. Syksyllä teemana oli luonnon monimuotoisuus ja tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri lajeista ja niiden elinympäristöistä. Ulkoilmatyöpajojen lisäksi päiväkodeille koostettiin jokaista teemaa käsittelevät tietopaketit, joista löytyy teeman mukaisesti ajankohtaista tietoa, vinkkejä kyseisen teeman käsittelyyn lasten kanssa sekä ideoita ulkona toimimiseen ja leikkimiseen.

”Lapset saivat positiivisia kokemuksia luonnossa oppimisesta. Hyödyllisintä oli tiimityöskentelyn vahvistaminen sekä luonnon kunnioittamisen ja arvostamisen vahvistaminen lapsille.”
– Päiväkodin työntekijän palaute

”Lapset saivat uutta tietoa sopivissa määrin ja saivat myös jakaa omia tietojaan ja kokemuksiaan. Ja tietenkin metsässä oleminen on aina parasta.”
– Päiväkodin työntekijän palaute

Päiväkodeilla toteutettujen ulkoilmatyöpajojen toteutuksen, havainnoinnin ja saadun palautteen perusteella voi todeta, että päiväkotien lähiluonto toimii erinomaisena ympäristönä toiminnallisten menetelmien toteuttamiseen. Kaiken kaikkiaan työpajojen jälkeen saatu palaute oli positiivista. Mukana olevien päiväkotien työntekijöiden antaman palautteen perusteella parasta oli ulkoilmatyöpajojen monipuolisuus, luonnossa toimiminen sekä uusien ideoiden saaminen myös kirjallisessa muodossa, jolloin menetelmien pariin on ollut helppoa palata. Luonnossa toimiminen tarjosi hyvinvointivaikutuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Jokaisen päiväkodin lapsiryhmät olivat aina innostuneita lähtemään luontoon ja välitön palaute näkyi ilona ja nauruna lasten kasvoilta työpajojen aikana.

Työpajojen pohjalta koottiin Meijän Luonto -työkirja, jossa käydään läpi työpajojen aikana toteutetut teeman mukaiset tehtävät ja teemoihin liittyvää ajankohtaista tietoa. Työkirjaan on koottu myös työntekijöiden antamia palautteita ja hankkeen tuloksia. Pääset tutustumaan työkirjaan täältä.

Hienoa on, että tämän elämyksellisen ja antoisan vuoden jälkeen työskentely luonto- ja kestävyysasioiden parissa saa jatkoa. Jyväskylän Steinerkoululla käynnistyneessä Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeessa edistetään vastuullisen kestävyyskasvatuksen toteutumista käytännön kouluarjessa sekä kartoitetaan ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä ja lisätään ulko-opetusta. Tulevaisuudessa siintää siis uusia seikkailuja ja elämyksiä luonnon äärellä!

Nyt on aika rauhoittua hetkeksi nauttimaan luonnon rauhasta, hiljaisuudesta ja pimeydestä.

Tunnelmallista joulunaikaa,

Johanna Huovila

Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Monimuotoista luontoa tutkimassa

Vuoden viimeiset päiväkodeilla toteutetut Meijän luonto -ulkoilmatyöpajat keskittyivät monimuotoisen luonnon tutkimiseen syksyisessä säässä. Kävimme lasten kanssa monia mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mitä monimuotoinen luonto heille tarkoittaa ja miten voisimme toimia sen säilyttämiseksi.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa ekosysteemien, lajien ja geenien kirjoa koko maailmassa, ja me ihmiset olemme siitä täysin riippuvaisia: saamme ruokaa ja puhdasta juomavettä, sekä voimme hengittää puhdasta ilmaa. Luonnon monimuotoisuuden jatkuvalla köyhtymisellä on vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten hyvinvointiin. Köyhtymisen taustalla on tutkittu olevan viisi välitöntä aiheuttajaa: ilmastonmuutos, saastuminen, haitalliset vieraslajit, muutokset maan ja meren käytössä sekä niiden liiallinen hyödyntäminen. Ihmisten toiminnan vuoksi maailman luonnonvaraisten kasviston ja eläimistön määrä on pienentynyt 60 prosenttia. (Euroopan komissio 2022.) Luontoa hävitetään maatalouden, teiden, asutuksen ja muun rakennetun ympäristön tieltä. Myös salametsästys ja ylikalastus ajavat lajeja sukupuuton partaalle. (WWF 2022.) On siis selvää, että toiminnallamme on ikäviä seurauksia. Euroopan tasolla luonnon monimuotoisuutta yritetään elvyttää EU:n biodiversiteettistrategialla, jonka tavoitteena on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä ihmisten, ilmaston ja maapallon eduksi. Tämä edellyttää koko maailmalta kunnianhimoista suhtautumista luonnon ennallistamiseen. (Euroopan komissio 2020.)

Heidän mielikuvituksensa toi ikimetsät kaupunkeihin, linnuilla ja hyönteisillä oli paljon koteja, ja pölyttäjät kulkivat kukkateitä pitkin ympäri kaupunkia.

Edellä mainittujen suojelutoimien lisäksi tarvitsemme ymmärryksen lisäämistä luonnon monimuotoisuudesta. Hyvinvoivat ja monipuoliset luonnonympäristöt runsaine kasvi- ja eläinlajeineen ovat kaiken elämän edellytys, ja on tärkeää muistaa, että jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Näitä asioita lähdimme yhdessä pohtimaan myös viimeisissä työpajoissa. Yksi työpajan tehtävistä eteni niin, että lähiluontoon piilotettiin erilaisia lajikortteja, joita lapset saivat lähteä etsimään parin kanssa. Kaikkien lajikorttien löydyttyä kävimme keskustelua eri lajien kotipaikoista ja ravinnosta. Lisäksi katsoimme kuvia luonnontilaisesta metsästä, ihmisen muokkaamasta metsästä sekä talousmetsästä. Pohdimme muun muassa sitä, mitä kävisi, jos luonnosta häviäisi erilaiset sienet ja ötökät. Mietimme, viihtyykö metsiemme villieläimet talousmetsässä, ja kuinka monelle lajille luonnontilainen vanha metsä toimii kotina. Entä jos ei olisi mehiläisiä ja kimalaisia, mistä saisimme esimerkiksi mustikoita? Ja mitä voisimme kaupungissa tehdä toisin, jotta se palvelisi myös muita lajeja kuin ihmisiä? Nämä ovat kysymyksiä, joita meidän jokaisen olisi hyvä pohtia.

Työpajojen jälkeen oloni tuntui aiheesta huolimatta toiveikkaalta. Ilokseni kuulin, että monet lapsista olivat rakentaneet linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja sekä huolehtineet talvehtiville siileille risu- ja lehtikasoja. Yhteinen keskustelu ja asioiden pohtiminen herätti lapset miettimään erilaisia mahdollisuuksia monimuotoisen luonnon ylläpitämiseksi. Heidän mielikuvituksensa toi ikimetsät kaupunkeihin, linnuilla ja hyönteisillä oli paljon koteja, ja pölyttäjät kulkivat kukkateitä pitkin ympäri kaupunkia. Ei hassumman kuuloista.

Johanna Huovila
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.

Johanna Huovila aloittaa marraskuussa Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia tapoja havainnoida ja käyttää lähiluontoa osana kouluopintoja. Hänen aiemmat Meijän luonto -aiehiset blogit löytyvät Meijän polun blogeista.

Lähteet

Euroopan komissio (2020) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia. Luonto takaisin osaksi elämäämme. resource.html (europa.eu)

WWF (2022) Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi (2020) Ihme ja kumma. Luonnonkirjoa varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Opas opettajalle ja kasvattajalle. Opas_Ihme-ja-kumma-–-Luonnonkirjoa-varhaiskasvatuksesta-alkuopetukseen-.pdf (vihrealippu.fi)

Kohden oivaltavia oppimisympäristöjä!

Jyväskylän steinerkoululla käynnistyy puolitoista vuotta kestävä Opetushallituksen rahoittama kestävyyskasvatushanke Oivalluksia oppimisympäristöissä. Hankkeessa lähdetään edistämään kestävyyskasvatuksen käytänteiden toteutumista kouluarjessa, sekä kartoitetaan ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä ja lisätään ulko-opetusta. Tavoitteena on vahvistaa ympäristökysymysten käsittelyä sekä luoda selkeä malli ja materiaalit kestävyystavoitteiden (OPS, Agenda2030, GreenComp) konkretisoimiseksi ja integroimiseksi opetussisältöihin ja -käytäntöihin.

Hankkeen aikana koulun ympäristöstä kartoitetaan monipuolisesti eri vuodenaikojen ja eri oppiaineiden opetusympäristöiksi soveltuvia luonnontilaisia ja rakennettuja alueita sekä kohteita. Tavoitteena on, että opettajat ja oppilaat oppivat luokkahuoneopetuksen ohella hyödyntämään monipuolisesti erilaisia luonnon ympäristöjä sekä rakennettuja ulkoympäristöjä kouluarjessa. Opiskelu ulkona erilaisissa oppimisympäristöissä lisää oppimisen elämyksellisyyttä, aktiivista liikkumista ja luonnossa oleskelua edistäen samalla oppilaiden luontosuhteen kehittymistä ja hyvinvointia.

Hankkeen aikana koulun lähiympäristöön toteutetaan myös luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa edistäviä oppimisympäristöjä. Näin oppilaat pääsevät käytännössä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastoviisaita, luonnon monimuotoisuutta tukevia tekoja omassa päivittäisessä oppimisympäristössään, mikä vahvistaa heidän osallisuuttaan sekä arjen kestävyysosaamista.

Oppimisympäristöistä laaditaan Koulun oppimisympäristöt-kartta, joka helpottaa ulko-opetukseen siirtymistä eri oppiaineiden tunneilla. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään suoraan opetuskäyttöön soveltuvat, ilmiöpohjaista oppimista eri oppiaineissa ja oppimisympäristöissä tukevat kestävyyskasvatusmateriaalit, oivalluspähkinät. Tuotettava materiaali tukee sekä ulkona että luokkahuoneissa toteutettavaa opetustyötä ja vahvistaa monialaista ajattelua sekä oivaltavaa oppimista. Hankkeessa tuotettavat materiaalit, oppaat ja mallit ovat vapaasti kaikkien opetuksen järjestäjien käytössä syksyllä 2024.

Hankkeen toteutuksesta vastaa Jyväskylän steinerkoulu yhteistyössä Meijän polun asiantuntijoiden sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Meijän polun asiantuntijaverkostosta mukana hankkeessa ovat yhteisöpedagogi, seikkailukasvattaja Johanna Huovila, suunnittelija, viestijä Juho Jäppinen ja biologi Janne Laitinen.

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen etenemistä seurataan hankkeen omilla nettisivuilla ja myös Meijän polun sivuilla ja blogissa. Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta:

www.oivalluksiaoppimisymparistoissa.fi
@ymparistooivalluksia

Kohden oivalluksia oppimisympäristöissä!

Lisätietoja

Johanna Huovila
Yhteisöpedagogi, seikkailukasvattaja
johanna.huovila@jklsteinerkoulu.fi
puh. 044 901 9514

Tomi Niiniketo
Rehtori, Jyväskylän steinerkoulu
tomi.niiniketo@jklsteinerkoulu.fi
puh. 044 763 5700

Kategoria: Lapset ja nuoret