Luontotyöpäivä – Meijän polku

Viisas luontosuhde on kestävyyslaji

Ihmislajin toiminnalla on laaja-alaisia vaikutuksia elämään maapallolla. Kun omalla toiminnalla heikennämme esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta, vaikutamme samalla myös omaan hyvinvointiimme. Kestävä kehitys on laaja aihe, ja siihen liittyy monia ulottuvuuksia, kuten ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen.

Vuonna 2002 järjestetty YK:n kestävän kehityksen huippukokous Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa, oli merkittävä kestävän kehityksen tasapainoisen edistämisen näkökulmasta. Johannesburgin kokouksen jälkeen YK on ottanut selkeämmin kantaa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen puolesta. (Rohweder 2008, 19.) Kestävä elämä perustuu toisten ihmisten ja koko maapallon kunnioittamiseen. Kehitys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien kustannuksella, eikä se saa uhata muiden eliöiden olemassaoloa. Luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja oikeudenmukaisesti. Taloudellinen kasvu on osa kehitystä, mutta se ei saa olla itsetarkoitus eikä jatkua loputtomasti luonnonvaroja kertakäyttöisesti tuhlaten. Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: pitkä ja terve elämä, koulutus, mahdollisuus käyttää luonnonvaroja kohtuullisen elintason ylläpitämiseksi, poliittiset vapaudet, taatut ihmisoikeudet ja väkivallalta välttyminen. (Wolff 2004, 24.)

Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa asetettu tavoiteohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Marinin hallitus laati päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020. Kyseisessä suunnitelmassa esitellään ne toimenpiteet, joilla hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista, ja jokaisen tavoitteen osalta kuvataan sekä hallituksen kotimaan toimia että niitä toimia, joilla Suomi edistää Agenda 2030:n toteutumista myös muualla maailmassa. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021.)

Tartuin Agenda 2030 toimenpiteisiin myös Meijän luonto -hankkeessa ja kevään työpajojen aikana käymme lasten kanssa kestävän kehityksen tavoitteita läpi erilaisten tehtävien avulla, luontoympäristössä tietysti. Näitä tavoitteita ovat:

Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
Tavoite 12: Vastuullinen kulutus
Tavoite 14: Vedenalainen elämä
Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Tavoitteiden läpikäymiseksi lapset suorittavat seikkailullisen radan, jonka aikana pelastamme Päijännettä roskilta, ylitämme upottavan suon hyvällä tiimityöllä, tutustumme järvien asukkeihin, käymme puuvanhuksen syntymäpäivillä ja selvitämme liikunnallisen metsähaasteen. Tähän mennessä työpäiväni ovat sisältäneet ihmettelyä, uusia oivalluksia ja jännittäviä hetkiä luonnossa, hauskuutta unohtamatta.

Sosiaalipolitiikan professorin Liisa Häikiön mukaan kestävää kehitystä tarvitaan, sillä ihmiskunnan tarpeet ylittävät tällä hetkellä sen, mitä maapallo pystyy tarjoamaan. Häikiö toteaa, että meidän tulisi löytää uusia tapoja elää ja luoda hyvinvointia siten, ettemme uhkaa tulevaisuuden hyvinvointia (Häikiö & Järvenpää 2021). Myös kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin (2018) mukaan meillä on jo riittävästi tietoa siitä, miten tuhoamme luontoa, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta käyttäytymiseemme. Ekologisesti kestävän maailmansuhteen luominen vaatii uusia globaaleja eettisiä normeja, mutta myös lainsäädäntöä, ja ennen kaikkea kasvatusta uuteen, nykyistä viisaampaan luontosuhteeseen. (Värri 2018). Muutos ei tapahdu ilman rakenteellisia muutoksia ja käytännön tukea.

Nykyisin kulutamme kymmenen kertaa enemmän kuin 100 vuotta sitten. Sen seurauksena metsäluontomme on köyhtynyt, meillä on uhanalaisia kalakantoja ja arvokkaat luontotyypit vähenevät. (WWF 2022) Tämänhetkinen elämäntapamme vaatisi lähes neljä maapalloa, jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Se on paljon.

Kun ymmärrämme, miten toiminnoillamme vaikutamme ympäristöömme, meidän on helpompaa lähteä tekemään muutosta. Muutosten myötä kehitämme jatkuvasti uutta (kestävämpää) normaalia.

Keväisin tunnelmin,

Johanna Sutinen
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.

Lähteet:

Häikiö, Liisa & Järvenpää, Juulia (2021) Kestävä kehitys – Mitä se on. Johtajuussymposioum -podcast. Moreenimedia. https://soundcloud.com/radio_moreeni/johtajuus?in=radio_moreeni/sets/johtajuussymposium-podcast

Rohweder, Liisa (2008) Kestävä kehitys koulutuksen päämääräksi. Teoksessa Rohweder, Liisa & Virtane, Anne (toim.) Opetusministeriön julkaisuja (2008) Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriö, 18—24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79112/opm03.pdf?sequence=1

Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Värri, Veli-Matti (2018) Kasvatus ekokriisin aikakaudella. https://www.youtube.com/watch?v=0Lxb3_JnNIk

Wolff, Lili-Ann (2004) Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys: 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa Cantell, Hannele (2004) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 18—29.

WWF (2022) Ylikulutus. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

Työpäivä metsässä – Mitä? Miksi? Kenelle?

Työpäivä metsässä tarkoittaa lähes tulkoon minkä tahansa työn tekemistä ulkona luonnossa. Se on konkreettinen esimerkki työnmurroksesta ja työn tulevaisuudesta – väitän että jokaisesta työtehtävästä löytyy palasia jotka itseasiassa toteutuvat ajattelemalla, toisten ihmisten kanssa keskustelemalla, heidän ajatuksiaan kuuntelemalla. On aika haastaa ajattelua ja tapoja sen osalta missä kaikkialla työtä voi tehdä ja ennen kaikkea – missä mitäkin asiaa on paras tehdä. (Eikä nyt siis tarkoiteta vain keskustelua työajan jakautumisesta työpaikan ja kotitoimiston välillä…)

Totteleeko aivomme niille annettua työaikaa?

Ajatus työajasta on vanhentunut. Ajattelumme ja aivomme ei varsinaisesti noudata niille ulkoapäin annettua “kahdeksasta neljään” aikataulua. Kuinka moni tunnistaa tilanteen jossa idea tai ajatus on pulpahtanut mieleen lenkkipolulla tai uimahallin saunassa? Todennäköisesti moni. Ympäristöt joissa meidän oletetaan tekevän töitä, eivät useinkaan ole niitä jotka ruokkivat ajatteluamme tai luovuuttamme, ainakaan toistuvasti. Nuo samat ympäristöt myös uhkaavat terveyttämme – puhutaan sitten liiallisesta istumisesta, raittiin ilman puutteesta, huonoista työasennoista, päivien yksipuolisuudesta tai liikunnan vähyydestä. Toisaalta taas parhaat ideat saattavat syntyä paikoissa joissa emme varsinaisesti haluaisi ajatella töitä tai koe olevamme töissä. Kenties paikoissa joista emme haluaisi tulla “pomon yllättämäksi” keskellä päivää. (Rehellisesti käsi ylös kuinka moni lenkkeilee tai lähtee uimahalliin niin sanotusti työajalla?)

Metsäfasilitointi yhdistää asioita ja ihmisiä uudelleen ja uudella tavalla

Metsätyöpäivä-konseptissa yhdistyvät asiat joita olemme tähän asti lokeroineet omiksi osa-alueiksi tai tarkoituksellakin pitäneet erillään. Nyt on aika kysyä miksi? Mielemme, ajattelumme ja ajatuksemme eivät kuitenkaan toimi näin. Tähän liittyy olennaisesti myös hyvinvointiasiat – niitä ei saa liiaksi ulkoistaa yksilöille tai nähdä työajasta irrallisena. Ratkaisu asiaan ei ole kehotus henkilöstölle pitää huolta itsestään vapaa-ajalla tai tarjota siihen liittyen kannusteita (liikuntaedut jne.). On aika miettiä miten hyvinvointia lisääviä elementtejä voi selkeämmin yhdistää osaksi itse työtä ja sen sisältöä.

Hetkinen, oliko tässä sittenkään mitään uutta?

Työpäivä metsässä konsepti perustuu metsäfasilitointiin eli työkaluihin ja menetelmiin joiden avulla työnteko ja ryhmätyöt onnistuvat luonnossa, ilman laitteita, erilaisia teknologioita tai varsinaisia muistiinpanovälineitä. Menetelmät ovat samoja joiden avulla toteutamme työpajoja, kokouksia ja yhteisiä tilaisuuksia toimistoissa, rakennuksissa ja etäyhteyksin mutta sovellettuna erilaiseen ympäristöön.

Menetelmä on ennen kaikkea kehitetty tietotyön parissa työskenteleville ihmisille mutta kukapa ei näinä päivinä olisi ainakin osittain myös tietotyöläinen? Metsäfasilitoinnin ajatuksena on haastaa totutut tavat siihen missä ja miten työtä kannattaisi tehdä jotta ihmisten koko potentiaali saataisiin houkuteltua esiin. Tähän liittyy kysymys työelämään liittyen yleisesti – ovatko työt nykyisellään suunniteltu ja toteutettu niin? Tulisiko työpäiviä ajatella ja muotoilla uudelleen? Entä jos jokaisen työyhteisön toimintatapoihin kuuluisi muutama metsätyöpäivä vuodessa? Tai vaikka yksi päivä jokaista vuodenaikaa kohden. Tiimi lähtisi yhdessä ulos keskustellen työstämään etukäteen tunnistettuja ja valittuja aiheita.

Luovuus asuu luonnossa

Työpäivät metsässä yhdistävät liikunnan, levon, luonnon ja yhteisöllisyyden. Levolla tässä tapauksessa tarkoitetaan rauhallisempaa rytmiä mikä luonnossa työskennellessä löytyy usein ihan itsestään, häiriötekijöiden karsimista sekä elpymistä mitä esimerkiksi työpäivään yhdistetty metsäkylpy tai nokipannukahvien lomassa tapahtuva tuleen tuijottelu tarjoaa. Tai ylipäätään jo oleskelu luonnossa. Usein aikaansaannosten määrä metsätyöpäivien osalta yllättää positiivisesti. Luovuus asuu luonnossa ja sitä tarvitsevat kaikki jotka kohtaavat työssään muita ihmisiä tai ratkovat ongelmia, joihin odotetaan ratkaisuja ja uusia ideoita.

Teki ihminen sitten tietotyötä tai ei, joidenkin meidän työmme on enemmän paikkaan sidottuja. Toisilla taas vähemmän ja “siteet” saattavat usein olla enemmän seurausta vanhentuneesta ajattelusta. Niin tai näin, suurimman osan meistä töihin liittyy mm. erilaisia suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Usein näitä on toteutettu kutsumalla ihmiset silloin tällöin yhteisesti koolle, eikö vain? Tällaisten tehtävien toteuttaminen metsäfasilitoinnin avulla ulkona luonnossa on tietoinen askel kohti tulevaisuutta ja parempaa työelämää.

Lähdetäänkö kokeilemaan? 20.5. vietetään kansallista Luontotyöpäivää! Olisiko tuolloin sopiva ajankohta mahdollistaa metsätyöpäivä omalle työyhteisöllesi?

*Aino-Maija Vaskelainen ohjaamassa työyhteisöä luonnossa. Kuvat Susanna Mikander.*

Aino-Maija Vaskelainen
Metsäfasilitointi, liiketoiminnan ja työyhteisöjen kehittäminen
@tyopaivametsassa
www.linkedin.com/in/aino-maija-vaskelainen/
ainomaija.vaskelainen@gmail.com

********************************************************************

Kirjoittaja on metsäfasilitointi-menetelmän kehittänyt tietotyöläinen – liiketoiminnan kehittäjä jolla on pitkä kokemus fasilitoinnista, projektityöskentelystä ja IT maailmasta rakennetuissa ympäristöissä ja etäkulttuurissa. Metsäfasilitointi syntyi tarpeesta tuoda työelämään vastapainoa ja auttaa ihmisiä – kehittää työelämää inhimillisempään ja ihmislähtöisempään suuntaan. “Nykyisellään ihmisten potentaalista jää iso osa käyttämättä. Työpäivät saattavat usein viedä enemmän energiaa kuin antaa ja monet kokevat työstä palautumisen yhtenä suurimmista haasteista. Päivät kuluvat ruudun äärellä ja niin myös illat. Digitaalisessa maailmassa ei ole mitään vikaa mutta siihen on myös hyvä ottaa välillä etäisyyttä.”

Päiväkodit Luontotyöpäivän viettoon!

Meijän luonto -hanke ja Meijän polku haastaa kaikki Suomen päiväkodit luontoon nauttimaan Luontotyöpäivästä perjantaina 20.5.!

Pohja luontosuhteelle rakentuu jo varhain lapsuudessa. Usein ajatellaan, että luontosuhteen vaaliminen on jotain isoa, ja vaatii todellista ”metsäytymistä”, mutta yhteyden voi kokea myös omalla pihalla tai esimerkiksi lähirannalla. Luontosuhteen ylläpitäminen on tärkeää, että voimme nauttia luonnon terveysvaikutuksista. Lähiluonto voi tarjota luontokokemuksia, jotka jäävät pysyvästi mieleen. Siksi onkin tärkeää, että luontoretkiä järjestetään säännöllisesti, sillä ne mahdollistavat luonnon tutkimisen sekä ihmettelyn ajan kanssa. Luonnossa ollessa päiviin saadaan myös huomaamatta lisää liikuntaa, pedagogisista tavoitteista tinkimättä.

Lisää vinkkejä Luontotyöpäivän sivuilta.

Korkeakoulut luontotyöpäivän viettoon!

Keski-Suomessa käynnistynyt Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke on hypännyt mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Hankkeen mukana korkeakouluopiskeluja luontoon vie myös alueen korkeakoulut sekä näiden opiskelijajärjestöt. Luonto itsessään auttaa lieventämään muun muassa uupumusta ja stressiä, jotka ovat tällä hetkellä merkittävä riski korkeakouluopiskelijoilla. Samoin luontoympäristö helpottaa ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä näin korona-aikoina.

Korkeakoulujen mukaan lähtö Luontotyöpäivän viettoon on merkittävää myös siksi, että korkeakouluissa tehdään suomalaisen työelämän tulevaisuuden tekijöitä. Kun luontoympäristössä opiskelu ja ajan vietto muodostuvat arkiseksi tavaksi koulumaailmassa, niin opiskelijat siirtävät näitä positiivisia työskentelymalleja myös työelämään.

Opiskelijoiden ohella myös korkeakoulut ja niiden henkilökunta voivat osallistua uudenlaisten koulutysympäristöjen ja -tapojen mahdollistamiseen. Kampuksille ja niiden läheisyyteen toteutettavat ulkotyöskentelytilat penkkeineen ja pöytineen on helppo tapa lähteä liikkeelle. Katettuja tiloja voi käyttää käytännössä ympärivuotisesti sään mukainen pukeutuminen huomioiden. Ja kun halutaan panostaa hiukan enemmän, niin mallia voi ottaa hollantilaisen High Tech Campuksen tavoitteesta yrittää olla Euroopan ympäristöystävällisin kampus vuonna 2025. Tämä ei tietenkään koske pelkästään luonnossa oppimisen mahdollisuuksien lisäämistä, vaan kaikki kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden eteen tehty työ vie korkeakouluja kohden tulevaisuutta. Ja tulevaisuus on juuri se paikka, jossa korkeakoulujen pitäisi olla.

Lisätietoja Luontotyöpäivästä löytyy sivuiltamme, ja Luontotyöpäivästä korkeakouluissa täältä.

Lähtekäähän luomaan suomalaisen korkeakoulutuksen luonnollista tulevaisuutta!

Back to the Nature!

20.5. suomalainen työ palaa luontoon kolmannen luontotyöpäivän merkeissä!

Luontotyöpäivän aikana työtä voi viedä luontoon lukemattomilla tavoilla; voitte pitää esimerkiksi kävelypalaverin, soittaa työpuhelun luonnon helmassa, suunnitella työyhteisön tai firman tulevaisuutta, tai vain muistella aikoja, jolloin töitä piti tehdä toimistolla istuen. Nämä ajat ovat kuitenkin ohi, ja suomalaisen työn suuntana ulkoilma! Jos työnkuvasi on sellainen, että ulos ei kertakaikkiaan pääse, niin sivustoltamme löytyy vinkkejä myös luonnon tuomisesta sisätiloihin.

Tägit käyttöön

Työskennellessäsi luonnossa ja ulkona työskentelyn iloa maailmalle jakaessasi ota käyttöön kaksi tunnistetta, eli #luontotyöpäivä ja #outdoorofficeday, niin pääsemme myös muualla nauttimaan kokemuksistanne luonnossa ja ulkona.

20.5. vietettävän Luontotyöpäivän kokemuksista rikastuneena otamme innolla osaa myös 16.6. vietettävään kansainväliseen Outdoor Office Day:hin. Tästä tapahtumasta ja työelämähauskanpidosta lisää toukokuun lopulla.

Siististi veneillen retkisatamareitillä

Päijänteen retkisatamaverkosto on koko vesistön kattava ja kaikille saatavilla oleva vesistöretkeilijöiden palveluverkosto. Retkisatamia löydät matkalla Pohjois-Päijänteeltä Heinolaan ja Vesijärven puolelle Lahteen saakka. Niiden Roope-palvelut mahdollistavat kestävän retkeilyn kauniissa vesistöissämme. Jätepisteet tarjoavat paikan roskille ja huussit ihmisten tarpeille. Monin paikoin on rakennettu tiskipiste niin, että harmaat vedet suodattuvat maahan. Retkisatamat tarjoavat siis oivan paikan pysähtyä retkellä, kun tarvitset huoltoaitsellesi tai suojapaikan sään vaihtuessa.

Kaikki Roope-palvelupisteet ja Roope-satamat löydät Roope-kartaltamme, jonka voit kätevästi lisätä ”sovellukseksi” puhelimesi näytölle. Löydät Roope-kartan verkosta osoitteesta roopekartta.fi.

Retkisatamahuoltoa Päijänteellä pohjoisesta etelään

Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus M/S Roopetar miehistöineen huoltaa parikymmentä Päijänteen retkisatamaa, jotka ovat pääosin Päijänteen Virkistysalueyhdistyksen omistamia. Retkisatamien huoltokausi alkaa toukokuussa ja kestää lokakuun puolelle saakka. Huoltoalus miehistöineen liikennöi keskikesällä joka toisella viikolla arkipäivinä, lähtee liikkeelle maanantaina aluksen lastaamisen jälkeen ja palaa kotisatamaan perjantaina. Työpäivien ajan miehistö asuu aluksella. Työpäivän aikana ehtii käydä yhdestä viiteen retkisatamakohdetta, riippuen kohteissa tehtävistä töistä ja etäisyyksistä. Silloin tällöin alus tekee myös lyhyempiä pistokeikkoja muun muassa Pohjois-Päijänteellä Kalasaareen ja Korpilahden Pirttisaareen. Alku- ja loppukaudesta huollon viikkorytmi on väljempi ja silloin korjataan yksittäisiä isompia laituri- ja rakennevaurioita.

*Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus M/S Roopetar* Päijänteellä. *Kuvat: Studio Varjo.*

Retkisatamat ovat kaikki erilaisia, vaikka samoja palveluja sisältävätkin. Satamissa on nuotiopaikkoja, huusseja, jätepisteitä, puuvajoja ja joissakin sauna. Laiturit kiinnityspisteineen tarjoavat turvallisen yösijan Päijänteen monenlaisissa tuulissa.

Seilaa sinäkin siististi!

Ympäristöystävällinen veneily ja vesillä liikkuminen ovat meistä jokaisen vastuulla. PSS ry muistuttaa tärkeistä asioista, joista jokainen voi huolehtia liikkuessaan vesillä. Veneily keskittyy ajallisesti muutamiin viikkoihin ja paikallisesti valmiille väylille ja satamiin, jolloin erityisesti pistevaikutukset voivat olla merkittäviä.

Huolehdi jätteistäsi veneillessä

Veneillessä on tärkeää pyrkiä ehkäisemään turhan jätteen syntyä. Aloita jätteen vähentäminen jo kaupassa valitsemalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Pakkaa elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan kestäviin ja pestäviin rasioihin. Jätteiden lajittelu onnistuu vaivattomasti veneessäkin, ja monessa satamassa on jätteiden lajittelumahdollisuus. PSS ry:n Roope-jätepisteissä lajitellaan yleensä lasi- ja metallijätteet. Biojätettä ei saa laittaa kuivakäymälään.

Pidetään myös rannat roskattomina siivoustalkoilla

Yleisimpiä Suomen rannoilta löytyviä roskia ovat muoviroskat ja tupakantumpit, jotka vesistöön päätyessään hajoavat mikromuoviksi. Lisäksi tumpeista liukenee veteen monia haitallisia kemikaaleja. PSS ry:n Siisti Biitsi -ohjelma kannustaa kaikkia kansalaisia järjestämään omia siivoustalkoita haluamallaan rannalla. Roskien keräämisen lisäksi rantasiivoustalkoissa raportoidaan kerätyt roskat Siisti Biitsi -sovelluksella. Raportoinnin avulla saadaan tärkeää tietoa Suomen rantojen roskaisuudesta, minkä avulla pystytään ehkäisemään roskaantumista jo alkumetreillä. Lisätietoja: siistibiitsi.fi.

*Siisti saaristo on kaikkien käyttäjien sekä luonnon hyväksi.*

Tyhjennä käymäläjätevedet imutyhjennyslaitteeseen

Veneilijöiden käymäläjätevedet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia, ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Älä siis laske käymäläjätevesiäsi veteen lisäämään rehevöitymistä, vaan käytä imutyhjennyslaitetta. Pääsääntöisesti vierasvenesatamista löytyy imutyhjennyslaite.

Vältä myrkkymaalien käyttöä veneen pohjassa

Veneen pohjassa käytettävien antifouling- eli myrkkymaalien tehoaineita ovat muun muassa kupari- sinkki- ja orgaaniset yhdisteet. Ne ovat haitallisia kaikille vesieliöille. Järvillä haitallisten myrkkymaalien käyttö on kokonaan kielletty. Maaleille on olemassa vaihtoehtoja, kuten pohjapesu ja veneen nosto ylös silloin, kun se ei ole käytössä. Veneen pohja voidaan pestä joko painepesurilla erityisellä pohjapesupaikalla tai harjapesurilla.

Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita

Veneen siivouksessa, astioiden pesussa ja henkilökohtaisissa pesuaineissa on syytä kiinnittää huomiota aineiden ympäristövaikutuksiin. Valitse aina fosfaatiton pesuaine veneillessä, sillä fosfaatit rehevöittävät vesistöjä. Pese astiat maissa, mieluiten astianpesupaikalla. Jos sellaista ei ole lähistöllä, kaada pesuvesi maahan, jotta ravinteet suodattuvat eivätkä valu suoraan veteen. Älä myöskään peseydy suoraan meressä tai järvessä saippuan tai shampoon kanssa.

Terhi Takkinen
viestintäkoordinaattori
040 350 0319
terhi.takkinen@pssry.fi
Pidä Saaristo Siistinä ry
Järvi-Suomen toiminta-alue

Työ puhtaiden järvien puolesta tarvitsee tukeasi! Liity jäseneksi osoitteessa pidasaaristosiistina.fi/liityjaseneksi. Muistathan myös retkisatamien mahdolliset puunhuolto- ja saunamaksut, jotta nuotiopuita ja löylyä riittää seuraavallakin retkelläsi!

Lahjoita likaisiin töihin! Voit tehdä kertalahjoituksen tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi, katso eri lahjoitusmuodot sivuiltamme pidasaaristosiistina.fi/lahjoita.

Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka edistää konkreettisin teoin meri- ja järviluonnon hyvinvointia. Yhdistyksen toiminta-alueita ovat Saaristomeri, Itäinen Suomenlahti, Pohjanlahti, Saimaa, Päijänne ja Pirkanmaa, joissa Roope-alukset alushenkilöineen pitävät huolta Roope-palvelupisteistä ja retkisatamista. Yhdistyksellä on neljä Roope-huoltoalusta, joista Päijänteellä toimii M/S Roopetar.

Konkreettisen ympäristötyön lisäksi PSS ry on mukana useissa ympäristöprojekteissa ja järjestää erilaisia kampanjoita. Esimerkiksi kaupungeille suunnattu Mahanpuruja muovista-kampanja herättelee huomiota hulevesiin kulkeutuvien jätteiden haitoista. PSS ry:llä on myös Roope-satamaohjelma venesatamille, Siisti Biitsi–rantojensiivoustalkoo-ohjelma sekä Siisti Biitsi-kummikouluohjelma.

Talvella luontoon työskentelemään?

”Luontotyöpäivä on tosi mahtava idea, mutta talvellahan ei toki ulkona voi työskennellä, kun on kylmä ja lunta.”

Lähdimme vuoden alussa testailemaan, kuinka luonnossa työskentely onnistuu talviaikaan. Tämä siitä syystä, että huomasimme noin kolmanneksen suomalaisesta työajasta kuluvan talven syleilyssä. Tai siis sisätiloissa, jos sinne ulos ei uskalla töitään viedä. Luonnossa oleilulle työn merkeissä tuleekin tässä tapauksessa kestämättömän pitkä tauko, joka näkyy nopeasti työhyvinvoinnissa, jaksamisessa ja yleisissä energiatasoissa. Järjestimme siis testimielessä muutamien yhteistyötahojen kanssa työpalavereita luonnon helmaan. No toimiko toimiston siirtäminen talven selkään?

Kyllä vain! Jopa odotettua paremmin. Kävimme esimerkiksi pitämässä pulkkamäkipalaveria Japalaisten kanssa. Kymmenen sekunnin mittaisilla pulkkapuheilla saimme nopeasti rikottua jään uusien tuttavuuksien kanssa. Pulkkapuhe on tietysti jyväskyläläinen versio perinteisestä hissipuheesta, jossa asiansa pitää esittää hissimatkan kestävän ajan puitteissa. Lyhyessä pulkkamäessä tuo aika oli noin 15 sekunttia. Olettaen siis, että sattui laskemaan samaan suuntaan keskustelukumppanin kanssa. Kävimme myös testaamassa luistelukokousta ja maailman suurimman valkotaulun käyttöä Jyväsjärvellä Leader Keski-Suomen tiedotusväen kanssa. Tällä reissulla emme pyrkineet rikkomaan jäätä. Tämän lisäksi rakentelimme #lumitoimiston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaan ulkoilmapalavereita varten, sekä pidimme etäpalavereita talven selässä.

Kaikki kokeilemamme palaveritavat ja uudet pitopaikat herättivät innostusta ja työniloa osallistujissa. Uusia ideoitakin virisi vauhdilla uusissa ympäristöissä. Suosittelemmekin lämpimästi lähtemään ulos myös viileämmillä ilmoilla.

Seuraavaa virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 20.5. Jos lumitoimistoa tai muita talvivirikkeitä haluaa testata, niin kannattaa lähteä viemään työtä ulkoilmaan jo ennen tuota. Jos ja kun viette työtänne ulos, niin #luontotyöpäivä -tunniste käyttöön, niin pääsemme nauttimaan kanssanne. Jaettu ilo, ja niin edelleen.

Ja suomalaisen Luontotyöpäivän jälkeen pääsemme viettämään myös kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 16.6.! Olemme suunnittelemassa Meijän poluilla jotain jännää hollantilaisten kanssa myös tuolle päivälle, mutta siitä lisää kesäkuun alussa…
Mutta tässä odotellessa itse kukin luontoon työpäivää viettämään!

Mitä Meijän polun sivustolta haetaan?

Meijän Keski-Suomi -hankkeen loppuraporttia varten otimme suurennuslasin alle myös Meijän polun sivustolla tapahtuvan liikenteen. Miksikö? Siksi, että Meijän polku toimi raportissa esimerkkinä monialaisesta uudenlaisesta toimintamallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla Keski-Suomessa ja Suomessa laajemminkin.

Mitä suurenuslasin alta sitten löytyi? Alla on listattu katselukertoja yksittäisiltä Meijän polun sivuilta, joilla on ollut yli 250 katselukertaa sivuston perustamisen (8/2018) jälkeen. Suurin osa sivuista on kuitenkin julkaistu viimeisen kahden vuoden aikana, eli katselukerrat on saavutettu hyvin eripituisissa ajanjaksoissa. Taulukossa ei näy Meijän polun pääsivua, jolla oli reilut 14 000 katselukertaa vuoden 2022 alkuun mennessä.

Yksittäinen, eniten katselukertoja kerännyt sivustokokonaisuus on Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistön keväällä 2021 Meijän polulle kokoama Lasten motoristen taitojen harjoittamisen sivusto (LMTH), jolla alasivuineen on ollut yli 10 000 katselukertaa. Samoihin lukemiin on päässyt myös liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikello. Yksittäisistä blogeista eniten katselukertoja on kerännyt Juho Jäppisen kirjoittama Maastopyörällä kaupungin ympäri, joka on luettu 3 150 kertaa. Myös Luontopysäkit-sivusto ja Keski-Suomen reitistöviikko ovat tuoneet sivustolle runsaasti kävijöitä. Myös Terveysmetsä-aiheet ovat kiinnostaneet sivustolla kävijöitä.

Millaisia polkuja pitkin sivuille sitten päädytään? Meijän polun luonteen mukaisesti tietenkin useita erilaisia polkuja. Internetin hakukoneet edustavat kävijävirran kärkeä ja niiden kautta on Meijän polun sivustolla vierailtu yli 26 000 kertaa. Facebookin kautta kävijöitä on sivuille tullut
8 500. Muut yksittäiset reitit jäävät alle tuhanteen. Alle on listattu kävijäpolut, joista on tullut sivuille yli 25 käyntiä elokuun 2018 jälkeen.

Sivustolla käyntejä tulee muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sivustojen, kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, OmaKS:n, Arkin ja Saarikan sivustojen kautta. Vierailuita tulee myös keskisuomalaisten kuntien sivustojen, kuten Jyväskylän, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Uuraisten kautta. Meijän polun sivustoa käytetään myös osana korkeakoulujen kursseja. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Moodle-oppimisympäristön kautta vieraillaan säännöllisesti sivuillamme.

Meijän polun internetsivusto ei ole pelkkää kävijävirtaa, vaan sivusto toimii myös ohjausvälineenä tutkimuksen, hyvinvoinnin, terveyden ja luonnon ja sekä alueen kuntien sivustoille. Alla listattuna yli 20 kertaa klikatut linkit Meijän polun sisältöjen kautta.

Keväällä 2022 sivustollamme aukeaa taas uusi laajempi kokonaisuus, blogissamme julkaistaan useampi mielenkiintoinen teksti, Luontopysäkeille tulee päivityksiä ja Luontotyöpäivää vietetään 20.5. Tervetuloa tutustumaan näihin sekä moniin muihin sisältöihimme!

Päiväkodit mukaan ilmastotyöhön

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusin raportti antaa hälyttävän kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja alleviivaa ilmastotoimien edistämisen tärkeyttä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikeaa päästä nykytoimilla. Raportin mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Monien eliölajien selviytyminen vaikeutuu, sillä ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös yhteiskunnallista levottomuutta, epätasa-arvoa sekä puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ilmastotyössä on siis onnistuttava. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää: ”IPCC:n mukaan 30-50 prosenttia maapallon maasta ja meristä pitää suojella ja ennallistaa, jotta systeemi pysyy turvallisella tasolla.”

Ilmastotyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki toimijat. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi ”Meijän luonto – ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin (MeLu)” -projekti, jonka parissa pääsin aloittamaan työt vuoden alussa.

Mistä on siis kyse?

Vuoden mittaisen projektin aikana päiväkotien henkilöstölle tarjotaan uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen, sekä tukea myös työstä palautumiseen luontoympäristössä. Toiminnallisissa, ulkoilmatyöpajoissa hyödynnetään seikkailupedagogisia menetelmiä ja tarjotaan uusia työkaluja varhaiskasvatukseen ekososiaalisesti kestävän elämäntavan teemoista:

Maaliskuu: Ilmastonmuutos + talvinen luonto
Toukokuu: Kestävä kehitys + keväinen luonto
Elokuu: Kestävä elämäntapa + kesäinen luonto
Lokakuu: Luonnon monimuotoisuus + syksyinen luonto

Kalenteri kääntyi maaliskuulle ja pian alkavissa työpajoissa seikkailemme päiväkotilaisten kanssa talvisessa luonnossa. Samalla syvennymme konkreettisesti siihen, kuinka ilmastokasvatus voi näkyä päiväkotien arjessa menemättä syvemmälle ilmastonmuutoksen monimutkaisuuteen. Päiväkodeissa ilmastokasvatus on hyvä rakentaa arkisiin tekoihin, aikuisten näyttämään malliin ja ohjaukseen sekä yhteiseen keskusteluun myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi kasvisruokien lisääminen, lämpimän veden säästäminen, turhien laitteiden ja valojen sammuttaminen, kasvien istuttaminen ja retkille liikkuminen lihasvoimin ovat tärkeitä arkisia tekoja.

*Lähiluonto tarjoaa runsaasti hyviä ympärivuotisia kohteita myös päiväkotiryhmien luontoretkille. Kuva Johanna Sutinen, Jyväskylän Harju.*

Seikkailullisten ulkoilmatyöpajojen aikana pohdimme lumen merkitystä ja ihmettelemme talvista luontoa. Mikä merkitys on eläinten valkoisilla talvipuvuilla ja miksi lumipeite on tärkeä pikkunisäkkäille? Saako karhu unta ilman talvipesäänsä? Entä mitä talvi tekee kasveille ja puille? Ilmastonmuutoksen myötä maapallon lämpötila nousee, joka voi tulevaisuudessa aiheuttaa vähälumisia tai täysin lumettomia talvia. Lumettomuudella on suuri vaikutus luontoon.

Valkoisessa talvipuvussaan lumikot, kärpät, metsäjänikset ja riekko erottuvat lumettomasta maisemasta ja ovat näin helppoa saalista. Pikkunisäkkäille lumipeite antaa piilopaikkoja ja suojaa kylmyyttä vastaan. Lunta kaipaa myös isompi nisäkäs karhu, sillä nälkäinen tai paleleva kontio ei saa unta. Routa pitää puut pystyssä syys- ja talvimyrskyissä ja lumi suojaa juuria paleltumiselta. Lumen alla on leutoa kaikkein kireimmälläkin pakkasella ja se toimii erinomaisena eristeenä myös hangen alla oleville kasveille.

Talvisen seikkailumme aikana käymme näitä asioita lasten kanssa läpi erilaisten tehtävien ja tarinoiden parissa. Kaivamme esiin vihreitä aarteita, joita tutkimme suurennuslaseilla, pohdimme eläinten talvehtimista ja etsimme piileksiviä metsäjäniksiä sekä rauhoitumme kuuntelemaan luonnon ääniä. Yksi tärkeä askel ilmastokasvatuksessa onkin viettää aikaa luonnonympäristöissä, sillä vahvan luontosuhteen ylläpitäminen auttaa meitä muistamaan, mikä on todella tärkeää.

Talvisia seikkailuja odottaen,

Johanna Sutinen
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.

Lähteet:

Valtioneuvosto (2022): https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/ipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti

IPCC (Intergovernmental panel on climate change). Climate change 2022. Impacts, Adaptions and Vulnerability. (2022) https://report.ipcc.ch/ar6wg2/pdf/IPCC_AR6_WGII_FinalDraft_FullReport.pdf

Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas / luontosuhde: https://vakanilmasto-opas.fi/opetusmateriaalit/luontosuhteen-vahvistaminen/

Ilmastokasvatus | Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas (vakanilmasto-opas.fi)

WWF: https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-1-2018/ilmastonmuutos-nakyy-jo-suomessa/

Yle: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/jollei-jouluna-ole-lunta-luonto-parjaa-ilmankin-mutta-monelle-elaimelle

Työsuhdepyöräillen kohden parempaa työhyvinvointia ja päästöttömämpää maailmaa

Tammikuussa 2022 Jyväskylän steinerkoululla liikahdettiin kohden aktiivisemman työmatkaliikkumisen maailmaa, kun tilasimme kahdeksalle koulun henkilökunnan jäsenelle työsuhdepyörät.

Olemme jo pidempään miettineet keinoja koulumme vahvemmasta panostuksesta ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Olemme aiemmin muun muassa ottaneet käyttöön pidempien koulumatkojen linja-automatkatuen oppilaille, panostaneet ruokahävikin vähentämiseen ja käynnistäneet Pölyttäjäpolut-hankkeen lisäämään pölyttäjäystävällisiä ympäristöjä kaupunkeihin. Työsuhdepyörät nousivat viime syksynä keskusteluun ja lähdimme ottamaan selvää, miten tällainen järjestely toimisi kouluympäristössä.

”…siirrymme puheiden maailmasta tekemisen maailmaan.”

Tarkoituksenamme on edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja sen mukanaan tuomia etuja työnantajan näkökulmasta. Työsuhdepyörien käyttö on todettu lisäävän työhyvinvointia, joka näkyy muun muassa poissaolojen määrän vähenemisenä. Aktiivisen liikkumisen lisääminen lisää myös jaksamista ja tuo energiaa päiviin.

*Tomi tutustumassa kotikaupunkinsa pyöräilyreitistöihin raikkaassa tammikuun lopun pakkassäässä. Kuvat Juho Jäppinen.*

Alustavissa tiedusteluissa puolet henkilökunnasta oli kiinnostuneita pyöränhankintamahdollisuudesta ja lopulta noin puolet lähtikin mukaan hankintaan. Koulun hallitus ja johtokunta innostuivat myös asiasta ja sovimme, että koulu osallistuisi pyörien hankintaan työnantajana maksamalla puolet pyörien kuluista. Käytännössä tämä tarkoittaa meillä sitä, että sadan euron pyöräkohtaisesta kuukausikulusta työntekijä maksaa puolet ja työnantaja puolet. Työsuhdepyörien toimittajana meillä toimii Vapaus työsuhdepyörä.

Olemme sopineet, että työsuhdepyörän voi ottaa käyttöönsä myös myöhemmin, jos tällainen tarve tulee muille henkilökunnan jäsenille. Ensimmäisellä kyselykierroksella suurin este työsuhdepyörien hankinnalle oli jo olemassa oleva hyvä polkupyörä. Tällöin on toki luontevaa, ettei uutta pyörää lähde hankkimaan. Toinen esille noussut syy oli pitkä työmatka, jolla ei ole hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä tarjolla.

Tärkeä lähtökohta työsuhdepyörien hankintaan on ollut myös se, että voimme näyttää oppilaille, että koulu, ja me aikuiset pyrimme aktiivisesti osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen omien konkreettisten tekojemme avulla. Eli siirrymme puheiden maailmasta tekemisen maailmaan.

Olen hankkinut myös itselleni työsuhdepyöräksi sähkömaastopyörän ja päässyt jo kokeilemaan sitä. Tällä hetkellä, jos kysytään alkutuntemuksia, niin ensimmäiseksi ajatukseksi voin todeta, että kotikaupunkiin on tullut tutustuttua aivan uudella tavalla. Kerran olin jo hetken aikaa eksyksissäkin, kun pyörä kuljetti uusille asuinalueille ja reitistöille. Mutta nyt tunnen nuokin kulmakunnat entistä paremmin. Kaiken kaikkiaan tarkoituksenani on aloittaa työmatkojen taittamista pyörällä, mutta myös vapaa-ajan pyöräretkiä lähialueen luontoon sekä mahdollisesti lähteä pidemmillekin reissuille. Pidän erittäin tärkeänä, että koulumme työantajana lähti mahdollistamaan tällaista sekä työhyvinvointiin, että ympäristömme tilaan positiivisesti vaikuttavaa ideaa. Ja suosittelen ratkaisua myös muille työyhteisöille!

*Jyväskylän steinerkoulun rehtori lähdössä kotimatkalle työpäivän jälkeen.*

Tomi Niiniketo
rehtori
Jyväskylän steinerkoulu
tomi.niiniketo@jklsteinerkoulu.fi

Kategoria: Luontotyöpäivä