Kategoria: Reitistöt

Lähiluontoon muuttolintuja seuraamaan Jyväskylässä

Lähiluontoon muuttolintuja seuraamaan Jyväskylässä

Jyväskylässä on keväällä 2024 sata uutta hyvää syytä lähteä liikkumaan lähiluontoon, sillä Muuttolintujen kevät -sovelluksessa on julkaistu sata kohdetta, joissa linnun ääniä tallentamalla pääsee osallistumaan kansalaistieteen tekemiseen!

Muuttolintujen kevät -sovellus näyttää äänien tallenuskohteet kartalla ja ohjeistaa äänitysten tallentamiseen.

Muuttolintujen kevät -sovelluksen voi ladata puhelimelleen sovelluskaupasta. Lisätietoa Jyväskylän alueen seurantapisteistä löytyy itse sovelluksesta, sekä Jyväskylän kaupungin sivuilta. Muuttolintujen kevät -sovelluksesta saat lisätietoa Jyväskylän yliopiston sivuilta.

Lisätietoa alueella olevista linnuista Linturetkikoneesta

Uuden Linturetkikoneen avulla voi retkille hakea lisätietoa juuri sinun alueella olevista lintulajeista. Linturetkikoneen keräämää tietoa voi käyttää vaikkapa koululuokkien linturetkien taustamateriaalina ja havaintomatkojen innostajana.

Linturetkikoneesta saa kätevästi tietoa alueella havaituista linnuista.

Lintubongaushaaste on myös osa Meijän polun Vuosikellon eri vuodenaikoihin soveltuvia aktiviteetteja, jotka innostavat ihmisiä liikkumaan ja oleskelmaan lähiluontoon. Lähtekäähän nauttimaan kevään etenemisestä linturikkaaseen lähiluontoon!

Luontotyöpäivät – Spring Edition

Luontotyöpäivät – Spring Edition

Keväällä luontotyöpäivien lukemattomat mahdollisuudet rupeavat paljastumaan lumen ja jään alta. Siinä missä talviaikaan luontotyöpäivät ovat jääneet työhyvinvoinnistaan innostuneiden harteille, saa lämpenevät kevätpäivät ja auringonpaiste paatuneimmankin sisätyöskentelijän vilkuilemaan ulkona mahdollistuvien työtehtävien perään. Ja niitä mahdollisuuksiahan riittää!

Kuten talvella, myös keväällä ilman lämpötilan vaihdellessa vauhdikkaasti pakkasrajan molemmin puolin ja säiden heilahdellessa raekuuroista vesisateisiin ja kirkkaaseen auringonpaisteeseen on säällinen pukeutuminen ulkonatyöskentelyn mukavuuden a ja o. Mutta luontotyöpäiväjärjellä sekin sujuu helposti. Ja repussa kulkee ylimääräiset vaatekappaleet.

Voit ladata oheisesta linkistä itsellesi tulostettavan Luontotyöpäivät – Spring edition -julisteen työpisteen seinälle muistuttamaan, että jokainen päivä on mahdollisuus viedä omia töitä kohden luonnollisempia ympäristöjä.

Kauniina kevätpäivinä voi kannettavan tietokoneen ottaa taas talven jäljiltä ulkoilutukseen ja kovaan käyttöön ulkoympäristöissä. Ja erilaiset etä- ja kävelykokoukset onnistuvat taas helposti. Oikeaa nautinnon aikaa siis.

Keväällä myös työmatkarönsyilyvietti herää eloon ja kutsuu meitä aktiivisesti liikkumaan. Miten hyvältä kuulostaakaan reippailla töihin, tai töistä kotiin, kuunnellen lisääntyvää lintujen laulua ja katsellen luonnon puhkeamista kukkaan! Katujen pölistessä talven hiekan jäljiltä on hyvä tarkoituksella hakeutua kauemmaksi vilkkaasti kuljetuista autoteistä.


Luontotyöpäivät – Spring edition on osa vuoden 2024 aikana julkaistavaa Luontotyöpäivien vuodenajat-sarjaa, jossa kaikille neljälle vuodenajalle julkaistaan oma julisteensa. Sarjan ensimmäisenä julkaistiin Winter edition -juliste. Seuraava osa sarjasta julkaistaan kesän kynnyksellä, mutta siihen saakka nautitaan vaihtelevista kevätsäsäistä ja luontotyöpäivistä!

Kaikki mukavasti ihan pihalle

Kaikki mukavasti ihan pihalle

Luontokohteissa, -reiteissä ja ympäristössä monipuolisesti katsottuna on aivan valtava potentiaali ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän innoittamina lähdimme IkiOma Ikä ry:ssä tarkastelemaan arki- ja lähiluontoympäristöjä laajasti ikääntyvien näkökulmasta osana IkiOma ArkiLuonto -hanketta.

Kuva Niklas Syrén.

Kartoitimme Jyväskylän lähialueiden luontoympäristöjä niin niiden fyysisten ominaisuuksien kuin myös luontoarvojen kautta. Kartoituksen avulla halusimme tarjota tietoa, jota voitaisiin hyödyntää niin yksilöiden, yhteisöjen kuin myös ympäristöjä ylläpitävien tahojen toimesta, ja joka olisi saatavilla jatkuvaa käyttöä varten. Alueen luontoympäristöjen ja -kohteiden tiedot sijaitsevat melko hajallaan, joten etsimme niitä monipuolisesti eri lähteistä, kuten virallisten luontopolkujen ylläpitäjien, kuntien vapaa-ajan palveluiden sekä erilaisten yhdistysten sivuilta. Kriteerimme olivat laajat, jotta voisimme löytää uusia kohteita ja monipuolistaa luontokokemuksia kaikille, riippumatta heidän toimintakyvystään.

Kartoituksen tuloksena löysimme hankealueelta lukuisia luontokohteita ja -ympäristöjä, jotka soveltuvat kaikenikäisille ja -toimintakykyisille. Miten upea ja monipuolinen luonto meillä Jyvässeudulla onkaan! Kohteita löytyi niin aktiivisille liikkujille ja seikkailijoille kuin niille, jotka tarvitsevat liikkumisensa tueksi apuvälineitä tai avustajaa.

Kokosimme kartoituksen tulokset yhteen ja loimme yhdistyksemme sivustolle kartan, joka tarjoaa ideoita erilaisiin luontokokemuksiin. Tavoitteenamme on tarjota kattava tietopaketti, joka auttaa ikääntyviä valitsemaan itselleen sopivia kohteita ja mahdollistaa kaikille luonnon pariin pääsemisen ja sen hyvää tekevistä vaikutuksista nauttimisen. Karttaan on koostettu erikseen:

  • matalan kynnyksen luontokohteita ja yksittäisiä paikkoja,
  • reippaaseen ja aktiiviseen ulkoiluun tarkoitettuja kävelyreittejä ja polkuja sekä
  • autolla seikkaillen tavoitettavia kauniita maisemareittejä.

Jotta kohteet ja ympäristöt todella ovat kaikkien saatavilla ja tavoitettavissa on niistä kerrottava oikealla tavalla ja oikeissa paikoissa. Riittävä, neutraali, helposti löydettävä ja ymmärrettävä tieto motivoi ja helpottaa luontoon lähtemistä esimerkiksi poistamalla ennakkopelkoja. Huomasimme, että osaan kartoitetuista kohteista ei ollut selkeitä osoitetietoja tai perille oli vaikea löytää puutteellisten opasteiden vuoksi. Lisäksi havaitsemme, että julkisissa kuvauksissa ei aina mainittu vaikkapa istumapaikkojen tai muiden rakenteiden sijoittelua tai määrää. Nämä ovat esimerkkejä useille tärkeistä ennakkotiedoista, jotka vaikuttavat retkelle lähdön suunnitteluun ja kohteen valintaan. On tärkeää panostaa saavutettavuuteen ja selkeään tiedotukseen, jotta kaikki voivat nauttia luonnon tarjoamista mahdollisuuksista täysimääräisesti.

Kuva Niklas Syrén.

Luontokohteita ylläpitäville tahoille tueksi kohteiden ja reittien kuvailuun loimme luontokohteiden havainnointilomakkeen. Lomakkeen tarkoitus on helpottaa tiedonkeruuta ja -välittämistä. Lomaketta voi soveltaa laajasti monenlaisiin kohteisiin ja reitteihin. Ladattavaan lomakkeeseen pääset tästä. Löydät samalta sivustolta myös täytetyn esimerkkilomakkeen, josta voi saada lisätukea saavutettavuuden ja luontokokemuksen kuvailuun.

Lähtekäähän tutustumaan alueen upeisiin luonto- ja retkeilykohteisiin kartan avulla!

Laura Syrén
toiminnanjohtaja
IkiOma ArkiLuonto -hankkeen projektipäällikkö
IkiOma Ikä ry

IkiOma ArkiLuonto -hankkeen on rahoittanut Leader JyväsRiihi Euroopan maaseuturahastosta. Hankkeen loppuraportin tarkempine tietoineen pääset lukemaan halutessasi tästä.

TYHY-Luontofestarit Luontotyöpäiväviikolla

TYHY-Luontofestarit Luontotyöpäiväviikolla

Työpaikalla vietetään noin 1 600 tuntia, eli reilut 200 päivää vuodessa. Toisaalta meillä suomalaisilla on matkaa metsään keskimäärin 200 metriä, ja luonnossa oleminen parantaa tutkitusti mielialaa, terveyttä ja lisää hyvinvointia. Luonnossa ihmisen kaikki aistit myös tulevat monipuolisesti käyttöön. Kokouksen, palaverin tai työhyvinvointipäivän järjestäminen luonnossa onkin vastuullinen valinta ja konkreettinen teko oman työyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Nyt kannattaakin työkavereiden kanssa lähteä viettämään luontotyöpäivää festareille yhdeksi päiväksi, yhteisten luontokokemusten äärelle.

TYHY-Luontofestareilla osallistujat pääsevät ohjatusti sekä omatoimisesti kokemaan erilaisia vaihtoehtoja luonnon tarjoamasta hyvinvoinnista ja terveyshyödyistä. Harjoitteista kannattaa napata vinkit mukaan omaan arkeen vietäväksi.

Työhyvinvointipäivä valmiina pakettina

TYHY-Luontofestareiden tarjontaa on metsäjoogasta telttasaunaan, tulistelusta aistipolkuun, kartanluvusta jokaisenoikeuksiin, Sibeliusboksista luontovisaan ja talviturkin heittoon. Ja paljon muuta. Päivän aikana voi luvan kanssa rentoilla tai rakastua retkeilyyn, sillä eräoppaat ovat varusteineen ja majoitteineen paikalla jakamassa parhaita vinkkejään.

Normaalien festareiden tapaan päivän runsaasta ohjelmatarjonnasta jokainen voi valita mieleisensä. Päivän päätteeksi halukkaille on luvassa erilainen unielämys luonnossa, sillä festarialueelle pystytetään kalustettuja luksustelttoja pedattuine peteineen. Kevätyön jälkeen aamupalan voi nauttia omassa teltassa. Telttasauna tarjoaa yöpyjille mahdollisuuden lempeisiin löylyihin illalla ja aamulla. Alueella on käytössä sisävessat ja suihkut.

Retkeilykaupunki Keuruu kutsuu

Keuruun keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja juna-asema mahdollistavat osallistumisen, vaikka ilman omaa autoa. Kyyti asemalta festarialueelle on järjestetty. Liikuntapuiston alue lähimaastoineen tarjoaa erinomaiset puitteet festareille. Ja jos oma työtiimi tarvitsee festareilla omaa aikaa, siihenkin löytyy runsaasti eri vaihtoehtoja upeilla maisemilla olevista sisätiloista kotaan ja kävelykokoukseen, nuotiopaikasta maastokirkkoon. Luonnossa uusille ajatuksille on tilaa.

Tervetuloa Keuruulle viettämään luontotyöpäiviä Luontotyöpäiväviikon merkeissä!

Luontoalan yrittäjä Katri Tynkkynen (vas.) vastaa festareilla työhyvinvointipäivistä ja yrittäjä Anna Maria Siljander vastaa päivien ruokailuista. Kuva Katri Tynkkynen.

Lisätietoja
https://hauskaaonnellista.fi/luontofestarit/
https://telttaillen.fi/luontofestarit/

Katri Tynkkynen, EräKatri, 040 739 0944, katri@hauskaaonnellista.fi
Jonna Heinonen, Telttaillen Oy, 050 505 5477, info@telttaillen.fi

Soivien maisemien videot julkaistu

Soivien maisemien videot julkaistu

Soivat maisemat -projektin retkien yhteydessä kerättiin valokuva-, video- ja äänimateriaalia keskisuomalaisista luontokohteista. Retkistä, ja niiltä kerätyistä materiaaleista haltioituneet musiikin alan ammattilaiset tekivät äänimaisemia, joita yhdisteltiin retkien visuaaliseen satoon. Tuloksena syntyi useampi video, jotka on Soivat maisemat -näyttelyn kunniaksi nyt julkaistu. Näyttely aukeaa Jyväskylän pääkirjastolla tiistaina 5.3.

Videoita voi katsoa Meijän polun Youtube-kanavalta ja Soivien maisemien -sivuilta.

Soivat maisemat -projektin toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön Musiikin ja TKI:n tulosalueet. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto ja sen toteutukseen on osallistunut Meijän polun asiantuntijoita.

Äänimaisemia tallentamassa

Äänimaisemia tallentamassa

Miltä suo kuulostaa? Miksi kukaan haluaisi äänittää metsää? Usein ympäristön äänet ovat merkityksellinen osa jonkin paikan tai ajan kokemusta. Ääniä ei ehkä tule aina tietoisesti ajatelleeksi tai kuunnelleeksi, mutta alitajunta pistää ne merkille.

Soivat maisemat -videoissa on yhdistetty keskisuomalaista luontokuvaa, luonnon ääniä sekä videoita varten toteutettuja äänimaisemia.

Laadukkaita luontovideoita varten on usein syytä äänittää korkeatasoinen ääniraita erikseen. Videokamerat ja kännykät tallentavat myös ääntä, mutta useimmiten niissä on satsattu kameraan eikä mikrofoneihin, jolloin tallennettu ääni ei ole yhtä laadukasta kuin kuva. Äänenlaadun rajallisuuden saattaakin pistää merkille vasta myöhemmin videoita katsellessa. Videon äänipuoli paranee satsaamalla ulkopuolisiin mikrofoneihin sekä tuulensuojiin. Äänet voidaan tallentaa samanaikaisesti kuvan kanssa liittämällä kameraan ulkoinen mikrofoni, tai erillisellä digitallentimella, jolloin ääniraita liitetään videotiedostoon vasta jälkikäsittelyvaiheessa.

Äänimaisemia tallennetaan paljon myös erikseen, tällöin puhutaan usein kenttä-äänityksestä (field recording). Ympäristön äänet ovat osa kulttuurihistoriaa ja muuttuvat vääjäämättä vuosien ja vuosikymmenien varrella, siksi niiden taltiointi sinänsä voi olla arvokasta kulttuurityötä. Sata suomalaista äänimaisemaa oli kolmivuotinen (2004–2006) tallennus-, suojelu- ja tutkimusprojekti, jossa kerättiin äänimaisemia Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolelta. Tätä nykyä alkaa olla hankalaa löytää Suomesta enää paikkaa, missä ei kuuluisi taustalla autojen ja maanteiden ääniä.

Itseäni kiehtoo muusikkona myös konkreettisen luonnonäänen ja sävelletyn äänimateriaalin yhdistäminen, luonnonäänten käyttäminen musiikillisina elementteinä sekä rajapinta kenttä-äänityksen ja sävelletyn musiikin välimaastossa.

Kenttä-äänitys vasta-alkajalle

Nykyään lähes jokainen meistä kuljettaa kuvaus- ja äänityslaitteita aina mukanaan. Samalla tavoin kuin älypuhelimilla voidaan kuvata vaivattomasti joko still- tai videokuvaa, voidaan sillä myös nopeasti äänittää lähes kaikkea ympäristössä kuuluvaa ääntä. Äänityslaitteen tärkein ominaisuus onkin, että se on mukana. Puhelimella äänitetty äänimaisema ei ole kuitenkaan äänenlaadultaan paras mahdollinen kenttä-äänityksiin, sen mikrofoni on optimoitu lähinnä puheen välittämiseen.

Äänenlaadun parantamisen kannalta seuraava askel voi olla esimerkiksi äänittämiseen tarkoitettu digitaalinen tallennin, jossa on sisäänrakennetut mikrofonit. Esimerkiksi Zoomin H5 on tämänkaltainen digitallennin, joka toimii sekä paristoilla tai ulkoisella varavirtalähteellä. Laite on suhteellisen pienikokoinen ja helppo kuljettaa mukana. Se toimii myös omilla mikrofoneillaan sellaisenaan, mutta tarvittaessa siitä löytyy kaksi XLR-sisäänmenoa ulkoisille mikrofoneille.

Oma laitteisto

Päädyin hankkimaan viime vuonna digitallentimeksi Zoomin F3:n, joka on suunniteltu erityisesti kenttä-äänityksiin soveltuvaksi laitteeksi. Se on fyysisesti pienempikokoinen laite kuin H5, toisaalta siinä ei ole valmiina omia mikrofoneja. Teknisiltä ominaisuuksiltaan se eroaa H-sarjan laitteista sikäli, että se tallentaa äänen 32-bittisesti, ja sen mikrofonietuasteet ovat hiljaisemmat kuin Zoomin H-sarjan laitteissa – tällöin hiljaisissa äänissä on vähemmän kohinaa.

Zoom F3 toimii sekä paristoilla että ulkoisella varavirtalähteellä (power bankilla), joka kytketään USB-johdolla laitteeseen. Power bankin hankkiminen voi olla hyvä idea, tarpeeksi isokokoisella virtalähteellä voidaan äänittää keskeytyksettä vaikka kymmeniä tunteja, jolloin vältytään paristoiden vaihtamisesta maastossa. Tallentimeen kannattaa myös hankkia mahdollisimman suuri muistikortti, ettei tarvitse paikan päällä ruveta huolehtimaan tallennustilan loppumisesta.

Zoom F3 sekä tuulensuojilla varustetut mikrofonit. Kuvat Juha Kujanpää ja micbooster.com.

Kyseisessä tallentimessa ei ole itsessään mikrofoneja, joten ne on ostettava erikseen. Kenttä-äänityksessä halutaan äänittää stereokuva mahdollisimman luonnollisen kuuloisena, jolloin tarvitaan vähintään kaksi mikrofonia, jotka voivat olla esim. hertta- tai pallokuvioisia. Mikrofoneille tarvitaan myös tuulisuoja, sillä pienikin tuulenvire saattaa kuulua mikrofonin kautta napattuna ei-toivottuna kohinana. Itse valitsin kenttä-äänityssettiini mikrofoneiksi brittiläisen FEL Communicationsin kitin, joka koostui kahdesta mikrofonista, tuulisuojista sekä esim. kamerajalustaan kiinnitettävästä stereo bar -kiinnitysosasta. Valitsemaani laitteistoon vaikutti sekä hinta/laatu-suhde että koko, halusin että kaikki äänitystarvikkeet mahtuisivat reppuun eivätkä veisi liikaa tilaa.

Vielä yksi äänittämiseen tarvittava laite on kuulokkeet – on syytä aina tarkistaa mitä laite kuulee, eli miltä ääni, jota ollaan äänittämässä, kuulostaa. Jos äänität pitkää äänimaisemaa, ei kuulokkeet päässä toki tarvitse seistä koko aikaa. Riittää että ensin varmistaa, minkälaista ääntä ollaan taltioimassa, sen jälkeen voi vaikka itse kävellä pois paikalta ja jättää laitteet äänittämään vaikka puoleksi tunniksi tai tunniksi. Näin minimoidaan omien liikkeiden synnyttämä kahina äänityspaikalla.

Maastossa tehtyjä huomioita

Pienet ja kevyet clip-mikrofonit saa kiinnitettyä esim. puunrunkoon kuminauhan avulla. Jos mikrofonit kiinnittää suurin piirtein omien korvien korkeudelle, ne kuulevat sen minkä itsekin kuulen.

Kesällä ja kuumina päivinä hyttyset ja paarmat ovat kenttä-äänittäjän vihollinen. Tällöin äänittäjän varusteisiin kuuluu äänityslaitteiden lisäksi esimerkiksi hyttysmyrkkyä sekä pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Siinä vaiheessa kun paikka ja ääniympäristö on ihanteellinen ja mikrofonit on saatu asetettua sopiville kohdille, äänittäjän pitäisi pystyä olemaan hiljaa liikkumatta paikallaan. Jos kaikki lähiseudun hyttyset ja mäkäräiset ovat hyökänneet samaan aikaan kimppuun, äänitysreissu katkeaa helposti siihen.

Myös vesi, varsinkin satava, vaikeuttaa äänien keräämistä – tallentimet ja varsinkaan mikrofonit eivät pidä sateesta tai kosteudesta. Sadetta voi toki äänittää, mutta tällöin mikrofonit olisi hyvä saada sijoitettua johonkin paikkaan, mihin vesi ei pääse. Jotkin äänittäjät ovat rakentaneet äänityslaitteelle veden suojaksi muovikotelon, jossa on pieni reikä mikrofonin johtoja varten. Tällöin äänityslaitteen voi uskaltaa jättää joksikin aikaa metsään äänittämään itsekseen.

Kuten aikaisemmin totesin, Suomesta on vaikea löytää paikkoja, jonne liikenteen melu ei kuuluisi – edes vaimeasti taustalla. Autojen renkaista peräisin olevaa ääntä ei pistä merkille, ellei ympäristö ole muuten todella hiljainen. Liikenne rupeaa harmittamaan vasta jälkikäteen äänityksiä kuunnellessa, ja sitä voi olla jälkikäteen aika mahdotonta editoida äänitteiltä pois. Vuorokaudenaika vaikuttaa asiaan, myöhään yöllä liikennettä on todennäköisesti ainakin pienemmillä teillä vähemmän. Tosin myös luonnon äänet öisin usein eroavat päivien äänistä. 

Juha Kujanpää
lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoul
u

Juha on osallistunut Soivat maisemat -projektin äänityöhön muiden ammattilaisten kanssa. 


Joitain linkkejä ja käytännön vinkkejä kenttä-äänitykseen

Quiet American
Aaron Ximmin, kenttä-äänittäjän ja äänitaiteilijan, vinkkejä ja havaintoja äänittämisestä, tallentimista ja mikrofoneista.

Cities And Memory -projekti
Kymmenen käytännön vinkkiä kenttä-äänittäjälle

Muutamia paikkoja omien äänitysten jakamiseen

Freesound
Vapaa ja laaja tietokanta minkä tahansa äänitiedostojen jakamiseen. Äänten taso vaihtelee paljon, joukossa on heikkotasoisia kännykkä-äänityksiä mutta myös ammattitason kenttä-äänityksiä.

Radio Aporee
Eräänlainen maailmanlaajuinen äänikartta, johon kuka tahansa voi osallistua lisäämällä kartalle omia kenttä-äänityksiään, samoin niitä voi käydä kuuntelemassa ja lataamassa. Fokuksessa mahdollisimman korkeatasoiset äänitykset, esimerkiksi kännykällä tai kameralla tehdyt äänitykset eivät läpäise seulaa.

Soivat maisemat -näyttely Jyväskylän pääkirjastolla maaliskuussa

Soivat maisemat -näyttely Jyväskylän pääkirjastolla maaliskuussa

Soivat maisemat -retkien annista kootaan näyttely Jyväskylän kaupungin kirjaston aulaan. Näyttelyssä on esillä osallistujien ja hanketiimin ottamia valokuvia, videoita, äänimaisemia, sekä kuviin ja äänimaisemiin sävellettyä musiikkia. Lisäksi esillä on tietoa hankkeesta ja luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksista. Näyttelyn avajaiset ovat 5.3. klo 17:30 ja näyttely on auki 28.3.2024 saakka.

People and Planet -konferenssi Lahdessa

SOIMA – Soivat maisemat -projekti on esillä myös People and Planet – From Theory to Solutions 2024: towards Transformations -konferenssissa 13.-15.2.2024 Lahdessa. Hanketta ja hankkeen tuloksia esittelevä posteri on esillä koko konferenssin ajan. Retkituotoksia, eli kuvia, luonnonääniä ja musiikkia sisältäviä videoita esitellään myös itse posterisessiossa. Tervetuloa juttelemaan soivista maisemista, ja niiden monista mahdollisuuksista! Keskiviikkona 14.2. paikalla Meijän poluilta Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Keski-Suomen reitistöviikko 16.-22.9.2024!

Keski-Suomen reitistöviikko 16.-22.9.2024!

Syyskuussa keskisuomalaiset reitistöt vievät taas kohden lähiluontoa, kun Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään jo viidettä kertaa.

Lähireitistöjen ja lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnin, retkeilyn, liikkumisen ja matkailun mahdollistajana lisääntyy vauhdikkaasti. Keski-Suomen reitistöviikko onkin kynnyksetön tapahtumaviikko, jolloin keskisuomalaisia upeita luontoreitistöjä ja niiden käyttäjiä ja monia käyttömahdollisuuksia esitellään laaja-alaisesti. Tämän vuoden teemana on lähiluonto ja sen reitistöt. Lisämausteena tietenkin liikkumaan lähtenyt Keski-Suomi, jonka luontopositiiviseen pirtaan luonnossa liikkuminen istuu* mainiosti.

Tapahtumaviikolla järjestetään myös perinteinen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, joten kamerat mukana, kun reitistöillä liikutaan.

Tervetuloa mukaan keskisuomalaisille reitistöille!

* koska tiedostamme pidempiaikaisen istumisen terveyshaitat, sanaa käytetään vain kielikuvana tässä yhteydessä.

#reitistöviikko #keskisuomi #ksliikkuu

Kohden miljoonaa askelta!

Kohden miljoonaa askelta!

Miltä tuntuu kävellä miljoona askelta?

Raskaalta. Siis jos nuo miljoona askelta kävelee yhteen putkeen. Aikuisen askelmitalla miljoonalla askeleella nimittäin kertyy matkaa noin 700 kilometriä. Mutta jos askeleet jakaa pidemmälle ajanjaksolle, kävely alkaakin tuntua varsin hyvältä. Itse asiassa niin hyvältä, että Meijän polun Miljoonan askeleen haaste kävellään nyt jo viidentenä keväänä peräkkäin.

Kävely ei pelkästään tunnu hyvältä, vaan kävely tekee hyvää. Niin keholle, mielelle kuin ympäristöllemmekin, jos korvaamme kävelyllä jonkin ympäristölle haitallisen liikkumismuodon, kuten autoilun.

Kävelyn hyvinvointi- ja terveyshyödyt ovat samankaltaisia kuin muidenkin liikuntalajien hyödyt; niitä saa kerrytettyä vain tekemällä kyseistä liikuntamuotoa, ja mielellään määrätietoisesti pidempiä ajanjaksoja. Ja tästä syystä lähdemme taas kohden miljoonaa askelta.

Haasteen käveleminen riippuu kävelijän pohjakunnosta sekä kävelyyn käytettävissä olevasta ajasta. Keskimäärin haasteeseen osallistujat saavuttavat tavoitteen 3-4 kuukaudessa, mutta innokkaimmat ovat päässeet maaliin hiukan alle kahdessa kuukaudessa. Pisimmillään matkasta on nautiskeltu kuutisen kuukautta. Tavoitteena on kuitenkin lisätä omaa nykyistä askelmäärää, joten kaikille osallistujille on jaossa hyvinvointi- ja terveyshyötyjä jo matkan ensimmäisistä päivistä lähtien.

Matkaan voi käydä tasaista tahtia tallaten, kuten ensimmäisinä haastevuosina. Tällöin seurataan ja pyritään pitämään päivittäinen askelmäärä suurinpiirtein samankaltaisena. Tai sitten askelia voi kerätä syklisesti, eli tekemällä muutamia pidempiä kävelyretkiä viikossa ja seurata askelia viikkotasolla. Lisätietoa askelmääristä löytyy Miljoonan askeleen haasteen sivulta Vuosikellostamme. Sieltä löytyy myös tulostettava päiväkirja askelmäärien seuraamiseen. Askelmääriä voi seurata helposti myös esimerkiksi puhelimen askellaskureilla. Kävellessä voi kuunnella luonnon ääniä, kirjoja, musiikkia tai kävelykaveria, joista kaikki neljä ovat suosikkejamme.

Haasteeseen voi lähteä itsekseen, kaveri- tai työporukalla, tai vaikkapa koko kunnan voimin!

Haaste päättyy, kun olet kerännyt tarvittavat miljoona askelta. Tervetuloa mukaan matkalle kohden parempikuntoista kesää!


Lisätietoa kävelyn mittavista terveyshyödyistä löytyy muun muassa UKK-instituutin sivuilta.

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea

Kuvittele Keski-Suomi, joka näyttää luonnossa liikkumisen ja monimuotoisen luonnon tuoman hyvinvoinnin mallia maailmalle, ja joka on toiminut jo vuosia vihreän luontomatkailun ja -liikkumisen yhtenä kärkikohteena Euroopassa verkottuen retkeily-,  pyöräily- ja vesistöreitistöjen kautta naapurialueille ja naapurimaihin. Kuvittele Keski-Suomi, jossa pääsee Joutsasta Pihtiputaalle, Keuruulta Hankasalmelle ja Jämsästä Kyyjärvelle laadukkaita luontoreitistöjä pitkin, ja että näillä reitistöille ja niiden äärellä olevilla palveluilla törmää ympäri vuoden innokkaisiin retkeilijöihin niin läheltä kuin kauempaakin. 

Struven ketjun pisteeltä Oravivuoren näkötornista voi nähdä keskisuomalaisen luontopositiivisen tulevaisuuden upeita mahdollisuuksia.

Miksikö kuvittelisit? Koska kuvittelemalla olemme jo ottaneet ensimmäiset askeleet kohden luontopositiivista aktiivisen liikkumisen Keski-Suomea.

Tämä tulevaisuuskenaario sai innoituksen kolmesta Keski-Suomen liiton syksyllä 2023 julkaisemista tulevaisuuskenaarioista, joita olivat Yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu, Tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa sekä Pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa. 

Tulevaisuusajattelulla ja mahdollisia tulevaisuuksia luotaavalla työllä on sellainen sisäänrakennettu ominaisuus, että ne paitsi visioivat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, myös rakentavat niitä vaikuttamalla ihmisten ja organisaatioiden ajattelu- ja toimintatapoihin. Eli toimivat eräänlaisina itseään toteuttavina ennusteina. Jos meille tarjoillaan kolme synkkää, tai vähintäänkin negatiiviselta kalskahtavaa tulevaisuudenkuvaa, niin ratkaisumme tästä eteenpäin myös toteuttavat niitä. Tarvitsemme siis myös positiivisia tulevaisuuskuvia, jotta voimme aktiivisesti rakentaa positiivisia tulevaisuuksia. Olkoon yhden nimi vaikkapa Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle.

Siniset ympäristöt ja reitistöt ovat yksi keskisuomalaisen luontohyvinvoinnin ja -liikkumisen tulevaisuuden huikeista mahdollisuuksista. Kuvassa Keski-Suomen seikkailukasvattajien ja Meijän polun väkeä melomassa kohden tulevaisuutta.

Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle!

Vuonna 2050 Keski-Suomesta on tullut monimuotoista luontoa aktiivisesti tukeva ja tuottava alue, joka tunnetaan ympäri maailmaa upeissa luontomaisemissa kulkevista turvallisista vesistö-, pyöräily- ja retkeilyreiteistään ja näiden varrelle ja äärelle sijoittuvista laadukkaista ja kattavista palveluistaan. Luonnosta nauttijat ja luonnossa liikkujat eri puolelta Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa saapuvat alueelle retkeilemään ja nauttimaan aktiivisen liikkumisen sekä puhtaan luonnon luomista hyvinvointi- ja terveyshyödyistä.

Laadukkaat ja kattavat reitistöt ja palvelut mahdollistavat myös alueen asukkaiden luonnossa liikkumisen. Vuonna 2050 keskisuomalaisten aktiivisen liikkumisen määrät ovatkin nousseet vuosikymmenien takaisesta, ja keskisuomalaista luontopositiivista elämäntapaa käytetään onnistumisen esimerkkinä maailmalla. Luontoliikkumisen ja -osaamisen brändi on tuonut alueelle myös paljon uusia asukkaita, ja 2000-luvun alkuosan ilmiö hiljenevistä pikkukaupungeista ja kylistä on saatu käännettyä kukoistaviksi planetaarisen kantokyvyn huomioiviksi kestäviksi ja tiiviiksi asutuskeskittymiksi. 

Retkeilijöitä Leivonmäen kansallispuistossa. Keski-Suomessa on jo upeita luonto-helmiä, mutta ne on ripoteltu hajalleen. Tulevaisuudessa näitä helmiä kasvatetaan ja ne yhdistetään kauniiksi koruiksi.

Samalla luonnon monimuotoisuuden, luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun eteen vuosikymmenien aikana tehty työ on vienyt mallia eri puolille maapalloamme; keskisuomalainen monimuotoinen luonto, luontosuhde ja luonnossa liikkuminen ja sen monet mahdollisuudet ovat brändi. Tämä brändi vie paitsi keskisuomalaisia maailmalle, mutta myös maailmaa Keski-Suomeen; hyvinvointi luo ja tuo hyvinvointia.

Miten keskisuomalaiseen luontopositiiviseen tulevaisuuteen?

Alle on kerätty muutamia esimerkkejä, joilla Keski-Suomea viedään kohden luontopositiivista tulevaisuutta. 

  • Päijänne biosfäärialueeksi. Kansainvälinen tunnettuus vaatii kansainvälisesti tunnettuja brändejä. Unescon biosfäärialue on sellainen.
  • Pyöräilyn saralla EuroVelo 11. laadukas toteuttaminen toimisi aktiivisten liikkujien kutsukorttina maailmalla.
  • Yksi kansainvälinen brändi olisi Struven ketju. Mitäpäs, jos Keski-Suomen lävitse pääsisi kulkemaan luonnossa liikkuen näkötornilta näkötornille…?
  • Luonnonsuojelualueiden merkittävä kasvattaminen. EU:n biodiversiteettistrategian tiukan suojelun 10 prosentin tavoite ja oikeudellisen suojelun 30 prosentin tavoite lähtökohdaksi. Edelläkävijöitä kaivataan… 
  • Alueellisten vahvuuksien tunnistamista ja uuden tiedon hyödyntämistä aluestrategiatyössä.
  • Alueen luontoliikuntareitistöt vauhdikkaasti kuntoon. Ensiksi isompien asukaskeskittymien ympärille ja välille, ja sitten laajemmin koko alueelle. Muistatteko vielä Keski-Suomen maakuntauran
  • Luontoliikunta- ja pyöräilyreitistöt kuntoon lähialueiden kanssa yhteistyössä. Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen pitää päästä laadukkaita reitistöjä pitkin kaikista ilmansuunnista.
  • Alueen kansallispuistojen merkittävä laajentaminen ja luontomatkailukeskittymien luominen. Näiden yhdistäminen luontoreitistöillä ja jatkossa palveluiden kasvattaminen kävijämäärien kasvun myötä. Kansallispuistojen saavutettavuuden parantaminen julkisen liikenteen avulla (osittain kansallispuistojen laajentamisen mahdollistamana);  
  • Julkisen liikenteen verkosto uuteen iskuun. Junalla ja linja-autoilla pitää päästä helposti ja vauhdikkaasti eri luontomatkailun ja -reitistöjen solmukohtiin niin idässä, etelässä, pohjoisessa kuin lännessäkin. Ja luonnossa liikkumisen maakunnassa ei sovi vesillä liikkumistakaan unhoittaa…
  • Tunnistaa tämän hetken mahdolliset tulevaisuuden yhteistyökohteet ja tahot. Kaikki lähialueen isommat kaupungit ovat ottamassa vauhdikkaita luontoaskeleita; Keski-Suomen tulee ottaa vähintään yhtä vauhdikkaita askeleita, vaikka mikseipä sitä voisi vauhdikkaammin liikkua… Suunnannäyttäjän rooli olisi vielä saavutettavissa. 
  • Luontopositiivisuus ja aktiivinen liikkuminen keskisuomalaiseksi mielentilaksi.
Päijänteen biosfäärialueen hakemus olisi hyppäys kohden luontopositiivista Keski-Suomea. Keskisuomalainen tulevaisuus odottaa aivan niemen takana. Vene on vain aktiivisesti työnnettävä itse vesille…

Skenaarion uhat ja mahdollisuudet

Hiukan pilke silmäkulmassa voi sanoa, että luontopositiivisen Keski–Suomen ainoa uhka on se, että emme ymmärrä tarttua tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. 

Mahdollisuudet taasen ovat rajattomat, jos ymmärrämme ruveta toimeen luontopositiivisen ja luonnosta nauttivan ja luonnossa liikkuvan Keski-Suomen vauhdikkaassa edistämisessä. 

Ja jos vaikka elämmekin luokkayhteiskunnassa, kurjistuvassa Euroopassa tai tasapainottelemme kaksinapaisessa maailmassa, sitä enemmän me, ja maailma, kaipaavat ja tarvitsevat luonnon monimuotoisuutta edistävien ja  monimuotoisen luonnon keskellä hyvinvointia ja terveyttä keräävien ja koko maapallon tulevaisuutta ajattelevien keskisuomalaisten mallia.

Mielen polku on nyt avattu. Nähdään perillä!

Juho Jäppinen
Tulevaisuudesta viestijä, Meijän polku

Idea positiivisista tulevaisuuskenaarioista syntyi Meijän polun palaverissa Jyväskylän yliopiston kirjastolla marraskuun alussa. Kirjastolla oli meneillään Lupa liikkua! -viikot, joilla innostetaan korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa kohden liikunnallisesti aktiivisempaa tulevaisuutta. Lähtekäämme sinne koko maakunnan voimin! #ksliikkuu