Meijän kunta – Meijän polku

Varrelle virran

Vesi on kiehtova elementti ja usein löydänkin itseni tuijottamasta tyyntä järvenselkää tai vieressä kohisevan puron alati muuttuvaa virtaa. Vesistöt eri muodoissaan tuntuvat vetävän mieltä salakavalasti luokseen, minkä huomasin tarinaani kirjoittaessa: yllättävän moneen suosikkipaikkaan liittyy olennaisena osana vesi eri muodoissaan.

Ajattelinkin tällä kertaa esitellä kolme mökkiseutumme suosikkikohdetta sekä kourallisen arkisempia levähdyspaikkoja lähimailta ja lenkkipoluilta. Retkellä tutustutaan iäkkääseen myllyvanhukseen, ihmetellään pinnan alle kätkeytyvää sukellusvenettä ja tepastellaan pitkillä pitkospuilla.

Palsankoski, Multia

Aloitetaan seikkailumme Multialta, Keski-Suomen kuohuvimpiin lukeutuvasta kunnasta. Multian metsämailla kohisee yli kolmekymmentä koskea, jotka piiloutuvat eri puolille kunnan periä. Virtapaikkojen lisäksi maastokarttaa katselevan katse kiinnittyy villisti mutkitteleviin jokiuomiin ja niiden hauskoihin nimityksiin, kuten Makkarakierteisiin tai Hullujenmutkaan.

Yksi kenties tunnetuin ja katselluin nähtävyys on Väätäiskyläntien varressa soljuva Palsankoski. Kalastajien suosimat koskimaisemat ovat tuttu näky myös lepohetken joenpartaalla viettäville matkailijoille, mutta virran eloa pääsee levähdyspaikan lisäksi ihastelemaan puolentoista kilometrin mittaisella luontopolulla. Reitti ylittää myös Housukosken kivikkoisen uoman, ennen kuin joen rantamia seuraileva polku nousee ylös korkealle mäntykankaalle. Sieltä jyrkkäreunainen jokilaakso avautuu puiden väliköistä lähes lintuperspektiivistä. Karttapaikka.

Uitamonkosken mylly, Multia

Historian kuohuihin sen sijaan pääsee sukeltamaan lähempänä Multian kuntakeskusta sijaitsevalla Uitamonkoskella, jossa veden liikkeiden ohella voi ihastella yli satavuotiasta myllyvanhusta. Vuonna 1890 rakennettu mylly toimii myös myllymuseona ja sen sisälle kannattaa ehdottomasti kurkistaa.

Myllymuseon parkkipaikalta on vain lyhyt kävelymatka läheiselle luonnonsuojelualueelle, jossa mutkittelee pieni, mutta sitäkin kiehtovampi Rympsylänpuro, joka on aina ollut etenkin lasten mieleen. Karttapaikka.

Karhunahas, Multia ja Petäjävesi

Kahta ensin mainittua erähenkisempi ja maastonmuodoiltaan rouheampi Karhunahas soveltuu hienosti eväsretkien kohteeksi. Multian ja Petäjäveden rajalla aukeavaan rotkolampeen kannattaakin lähteä tutustumaan ajan kanssa.

Lyhyen patikkamatkan päästä löytyvän luonnonnähtävyyden varustukseen kuuluu hieno laavu ja tulipaikka, jotka sijaitsevat rotkon laella. Karhunahtaan ympäri kiertää lyhyt luontopolku, jonka varrella voi ihastella vastapuolen korkean kallioleikkauksen ohella yläjuoksun pientä ja mutkittelevaa koskiosuutta. Tummavetinen, usein könkään kuohuista vaahtoutuva virta on ollut joskus kolmenkin myllyn koti, mutta nykyisin sen rantamilla on vain kolme vanhaa mökkirakennusta. Alueen luonto herkkää ja siellä liikkujia ohjeistetaankin kulkemaan merkittyjä reittejä pitkin. Karttapaikka.

Arkisemmat helmet

Tunnettujen luonnonnähtävyyksien lisäksi myös arkisemmat vesiaiheet ansaitsevat paikkansa valokeilassa. Ovathan ne tärkeä osa monien päivittäisiä rutiineja ja tärkeitä voimavaroja arjen verottamien ”akkujemme lataamisen” kannalta. Niiden varsilla liikutaan luonnon suurempia nähtävyyksiä matalammalla kynnyksellä, usein jopa huomaamattamme nautiskellen, mutta aina kuin ennalta määritellysti paikalle palaten.

Lähipurot ja lammet ovat paikkoja, jonne iltakävelyllä etsiydytään, paikkoja, joihin saavutaan kerta toisensa jälkeen sen suurempia suunnittelematta. Alla muutamia lähialueiden suosikkejani arkisten iltakävelyiden tai polkuverkostoja koluavien pyörälenkkien varsilta.

Kuvat vasemmalta ylhäältä: Velakallionlampi, Levonoja, Raudanjärvi, Sääksjärvi, Mustalampi ja Härköjärvi.

Mustalammen paikoin jopa erämaamainen tunnelma on parhaimmillaan suopursujen kukinta-aikaan. Lammen rannan evästelypaikalla istuessa ei uskoisi, että vastarannalta on vain kivenheitto paikallisbussin päätepysäkille. Karttapaikka.

Ladunmajan ja Muuramen välisen polkuverkoston varteen jäävä Härköjärvi on paikka, jonne huomaan usein päätyväni jossain vaiheessa pyörälenkkejä. Järven rauhassa on jotain kiehtovaa. Talvisin sen jäällä voi nähdä saukon jäljet. Karttapaikka.

Sääksjärven eteläiset rannat ovat paikallinen salaisuus. Kivikon pöytäkivelle voi lähteä eväsretkelle ja viereisestä lahdelmasta eteenpäin laskevan puron kivikkoinen uoma saa aina miettimään sen syntyperän saloja. Karttapaikka.

Raudanjärven pieni erämaakaista keskellä kaikkea on parhaimmillaan juuri ennen hämärää. Rannan pitkospuut kuulunevat lähialueen pisimpiin ja rantojen kaksi tulipaikkaa mahdollistavat hämärää vartovan retkinuotion valossa tunnelmoinnin. Karttapaikka.

Muuratsalon Velakallionlammen sukellusvene tuo hymyn aina huulille. Rannan nuotiopaikka toimii hyvänä välietappina niin lyhyillä metsäkävelyillä, kuin syvemmälle saaren villiin eteläpäähänkin suuntautuvilla retkillä. Karttapaikka.

Levonmäen reitistöjen virkistävä vesielementti löytyy Levonojan varresta. Verkkaisesti virtaava puro kääntyy hitaan kaarteen jälkeen vuolaampaan laskuun ja paikka onkin monien ulkoilijoiden suosiossa. Uoman ylittävät sillat antavat oman lisämausteensa kuusikon kätkemälle ourulle. Karttapaikka.

”Vesi on aika hieno elementti.”
– Timo Silakka

Juha-Pekka Jylhä
Keskisuomalaisten reitistöjen kokemusasiantuntija, joka on kirjoittanut aiemmin Meijän poluille hämäräpolkujen kutsusta ja Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana.

Varrella Virran -blogi on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa.

Kohden sinisiä ympäristöjä!

Suomi on tuhansien järvien maa. Tai jos hiukan tarkempia halutaan olla, niin 168 000 yli 0,05 hehtaarin, eli vähintään 500 neliömetrin kokoisen järven maa.¹ Tähän kun lisätään lammet, joet, purot, suot ja muut kosteikot, niin voidaan ymmärtää, kuinka merkittävän sinisen hyvinvoinnin alkulähteillä saammekaan olla.

Siniset ympäristöt

Vesistöt ja niiden äärellä eläminen, oleskelu ja liikkuminen ovat suomalaisen hyvinvoinnin yksi tukijaloista. Suomalaisista 87 prosenttia pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä osana omaa elinympäristöä ja arkea.² Keskiverto suomalainen asuu noin 2,7 kilometrin päässä vesialueesta.³ Mutta esimerkiksi järvien läheisyyteen rakennettujen kaupunkien asukkaat asuvat usein huomattavasti lähempänä vesistöjä. Suomalaisten arjen luontoympäristöihin kuuluvat luonnollisena osana siis vesistöt, eli siniset ympäristöt.

Suuri osa suomalaisista asuu vesistöjen välittömässä läheisyydessä.

Suomalaisten eniten luonnosta hakemia asioita Luonnonvarakeskuksen tekemän kyselyn mukaan ovat fyysisen kunnon ylläpito, stressistä palautuminen ja rentoutuminen, luonnon rauha ja hiljaisuus, oma aika ja rauha, sekä kauniit luonnon maisemat.⁴

Sinisten ympäristöjen terveys- ja hyvinvointihyödyt ovat pitkälti samoja kuin luonnon suomat terveys- ja hyvinvointihyödyt yleisestikin. Vesistöjen läheisyydessä liikkuessa ja oleskellessa usein mieliala kohenee ja stressi vähenee, ja ihmiset kokevat itsensä onnellisemmaksi. Vesistöjen äärellä ja äärelle liikuttaessa myös fyysinen aktiivisuus lisääntyy ja sitä myöten liikkumisen tuomat terveyshyödyt myös. Vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia myös haltioitumiselle; esimerkiksi näin syksyllä aamu-usva järven yllä voi luoda taianomaisen maailman katselijan ympärille, ja tilaa haltioitumiselle. Ja maisemat, ne on vesistöjen antia parhaimmillaan. Laajempien vesialueiden äärellä ihminen saavuttaa myös jo varhaisihmisille kehittyneen turvallisuuden kokemuksen hänen ollessaan katseilta suojassa, mutta nähdessään itse pitkien matkojen päähän.

Useat upeat luontopolkumme liikkuvat vesistöjen äärellä.

Sinisten ympäristöjen suomat hyvinvointi- ja terveyshyödyt ovat alkaneet myös kiinnostamaan yhä enemmän niin meillä⁵ kuin maailmallakin⁶. Tietoa vesistöjen lähellä asumisen, oleskelun ja liikkumisesen terveyshyödyistä tulee jatkuvasti lisää, mutta tiedon siirto käytännön teoiksi on vielä sangen hidasta. Tästä syystä Keski-Suomessa lähdetään nyt tietoisesti kohden sinisiä ympäristöjä!

Keski-Suomen reitistöviikolla kohden sinistä hyvinvointia

16.-22.9. järjestettävän Keski-Suomen reitistöviikon teemana on Reitistöt vesistöjen äärelle. Lähdemme siis koko Keski-Suomen voimin kohden sinisiä ympäristöjä ja niiden suomia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Ja sinisiä ympäristöjä Keski-Suomessa riittää. Meiltä löytyy muun muassa 3 700 yli hehtaarin kokoista järveä, upeita jokia ja koskia, laajoja soita ja jos jonkinlaista lampea, puroa ja noroa. Ja näiden luokse johtavia reitistöjä. Viikon mittaan voit esimerkiksi:

• vierailla mahdollisimman monessa lähialueen sinisessä ympäristössä (purot, lammet, joet, järvet, suot jne).
• ottaa tavoitteeksi vierailla vesistöjen äärellä jokaisena reitistöviikon päivänä.
• kiertää reitistöjä, jotka liikkuvat vesistöjen äärellä
• lähteä aamu- tai iltapäiväkahville vesistöjen äärelle
• käydä uimassa, soutelemassa tai kalalla luonnon vesissä
• käydä kuuntelemassa aaltojen liplatusta rantakivissä tai tuulen suhinaa kaislikossa. Ota tavoitteeksi myös käydä kuuntelemassa sateen ropinaa veden pinnalla
• vierailla alueen kansallispuistoissa vesistöjen äärellä
• käydä kuvaamassa upeita luontokohteitamme ja reitistöjämme. Jos innostut somettamaan kuvia, niin #keskisuomi ja #reitistöviikko -tunnisteet mukaan, niin jaamme kuvia eteenpäin.

Reitistöviikon kuluessa voit ottaa tavoitteeksi vaikkapa lähialueen koskilla vierailun.

Töitä ja opintoja kohden sinisiä ympäristöjä

Jotta luonnossa liikkuminen ei jäisi vain vapaa-ajalle, niin otetaan tavoitteeksi aktiivisesti hakeutua sinisiin ympäristöihin myös opiskelu- ja työmatkoilla ja työpäivien aikana. Vinkkejä töiden ulkoilutukseen saat enemmän Luontotyöpäivät-sivustolta, mutta alle koottu myös muutama vinkki:

• siirrä oppitunti tai opiskelupalaveri sinisiin ympäristöihin; luonnossa liikkuessa ja liikkuvaa vettä seuraillessa ajatukset juoksevat ja ideat pulppuavat
• pidä palaveri tai etäkokous sinisissä ympäristöissä (#luontotyöpäivä, #outdoorofficeday)
• kulje työ- ja opiskelumatkat vesistöjen kautta kulkevilla reitistöillä. Äläkä tyydy siihen tavanomaiseen reittiin, vaan lähde rohkeasti kohden uusia reitistöjä (#työmatkarönsyily)

Meijän polun Vesistöhaaste

Jos kaipaat pidempikestoista vesistöjen äärelle hakeutumista, niin voit aloittaa myös Meijän polun Vesistöhaasteen, jossa tavoitteena on oleskella ja liikkua vesistöjen äärellä mahdollisimman monta kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Vesistöhaastetta voi halutessaan toteuttaa kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen onkin luontevaa siirtyä valkeisiin ympäristöihin, ja lähteä nauttimaan vesistöympäristöistä vaikkapa suksien tai luistinten kera.

Ja sitten kohden sinisiä ympäristöjä. Reitistöt olkoot kanssanne!

Juho Jäppinen
Liikkumisen edistäjä, fysioterapeutti
Meijän polku

Kuvat Leivonmäen kansallispuistosta Rutalahdesta, Jyväsjärveltä, Joutsan Myllykoskelta sekä Laukaan Kuusaankoskelta. Kuvat Juho Jäppinen.

Kysely ikääntyvien luontosuhteesta

IkiOma ArkiLuonto -hanke on julkaissut kyselyn, jonka ajatuksena on nostaa esille ikääntyvien itsensä ääntä liittyen luonnon merkitykseen, luontoon lähtemiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä luontoon liittyvän tiedon saavutettavuuteen.

Vastaamalla kyselyyn autat kehittämään ikääntyville suunnattua monipuolista hyvinvointia edistävää toimintaa. Kyselyn vastauksien avulla välitetään myös ikääntyvien ääntä eteenpäin muun muassa erilaisia luontokohteita ylläpitäville sekä ikääntyvien parissa toimiville tahoille.

Internetissä sijaitsevaan kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Lisätietoja kyselystä, ja itse kysely löytyvät täältä.

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu

Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään kolmannen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.

Valokuvakilpailun järjestää Meijän polku, Keskisuomalainen ja Luovan valokuvauksen keskus.

Kilpailuun voi jättää kuvia sunnuntaihin 10.9.2023 saakka.

Valokuvakilpailun säännöt

Kilpailu on avoin kaikille. Lähetä kuvasi 10.9. mennessä sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com. Kuvaaja voi lähettää kilpailuun 1–3 kuvaa. Laita mukaan kuvaajan nimi ja yhteystiedot, sekä kuvan ottopaikka. Kuvien tulee olla kuvaajan itse ottamia ja kuvattu Keski-Suomessa kuluneen vuoden aikana. Jos kuvissa näkyy tunnistettavia henkilöitä, pitää näiltä henkilöiltä olla lupa mahdolliseen julkaisemiseen.

Kuinka kilpailu etenee?

Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 valokuvaa, jotka julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Keski-Suomen reitistöviikolla. Julkaistuista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.

10 valitun kuvan kuvaajat saavat kuvastaan Fine Art Printtinä tulostetun A4-kokoisen teoksen itselleen. Kuvat tulostaa Luovan valokuvauksen keskus. Nämä 10 valittua kuvaa julkaistaan järjestäjien kanavissa Keski-Suomen reitistöviikkoon liittyvissä julkaisuissa. Kuvaajien nimet tulevat aina esille julkaisun yhteyteen.

Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia luontoliikuntareitistöjä tutuksi niin keskisuomalaisille kuin kauempaa tuleville vierailijoille ja samalla aktivoida ihmisiä liikkumaan luontoon.

Keskisuomalaiset ’Niinistön lenkille’!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastaa suomalaisia liikkumaan ja vaikkapa keskustelemaan liikkumisen yhteydessä. Helsingissä tapahtumapäivää vietetään sunnuntaina 27.9. presidentin syntymäpäivien johdosta.

Meijän polku luonnollisesti vastaa mukavaan haasteeseen ja haastaa kaikki keskisuomalaiset liikkumaan myös sunnuntaina 27.9. Keskustelu ei ole pakollista.

Niinistön lenkki

Helsingissä presidentti on kutsunut ihmisiä kävelylle Töölönlahden ympäri. Reitti Töölönlahden ympäri kulkee kaupunkiluonnossa ja rantamaisemissa, joten haasteeseen on helppo vastata täältä lukemattomien järvien ja upeiden rantareitistöjen Keski-Suomessa. Töölönlahden kierros on noin 2,5 kilometriä, joten kutsuttakoon reipasta kahden ja puolen kilometrin kävelypyrähdystä täällä Keski-Suomessa sitten Niinistön lenkiksi*.

Lähtekäämme siis sunnuntaina kaikki liikkumaan rantamaisemiin ja rantareitistöille! Teema sopii myös mainiona avauksena tulevalle Keski-Suomen reitistöviikolle, jonka teemana sattuu tänä vuonna olemaan reitistöt vesistöjen äärelle.

Jos haluaa osallistua presidentin haasteeseen somessa, niin #liikkumishaaste -tunniste mukaan. Ja keskisuomalaisena mausteena voi laittaa #keskisuomi ja #reitistöt.

Onnea ei matkaan tarvitse toivotella, kun jo keskisuomalaisissa rantamaisemissa liikkuminen on onnea.

* Kahden ja puolen kilometrin kävely tuo päivään lisää noin 3 500 askelta. Tämä sattuu olemaankin määrä, joka uupuu useimpien suomalaisten päivittäisistä askelmääristä. Eli Niinistön lenkkiä voi suositella tehtäväksi useamminkin.

JOS olet kiinnostunut lisäämään enemmänkin Niinistön lenkkejä arkeesi, niin vilkaiseppas Miljoonan askeleen haasteemme.

Keslin väki korkkasi Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen!

Juuri ennen kesälomien alkua kesäkuun lopulla Keski-Suomen Liikunnan väki lähti kokeilemaan aiemmin kesäkuun alussa julkistettua Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaastetta.

Haasteessa on tarkoituksena kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdä 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Näin Jyväsjärven kierron aikana saa liikkumistavasta riippuen (kävellen tai pyöräillen) kahdesta neljään tuntia raitista ulkoilua, reilun kahdentoista kilometrin verran aktiivista liikkumista ja puolisentuhatta lihaskuntoliikettä.

Keski-Suomen Liikunnan työporukalla haasteen läpikäyntiin meni rennolla pyöräilyvauhdilla ja hauskanpitojumpilla vähän reilu kaksi tuntia. Hauskanpitojumppa tarkoitaa, että ulkokuntosaleilla kokeiltiin uusia laitteita ja osittain myös uusia lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoliikkeitä. Kierros sujuikin leikinomaisen uteliaisuuden ja kokeilemisen parissa. Ominaisuuksia, joiden kehittäminen työyhteisöissä on kultaakin arvokkaampaa…

Keski-Suomen Liikunta ja Meijän polku innostavat myös muita työyhteisöjä, seuroja ja mikseipä vaikkapa kaveriporukoita kokeilemaan Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaastetta. Yhdessä liikkuminen ja ulkoilu ovat tunnetusti mitä parhaita keinoja yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tarkempaa tietoa Suomen suurimman ulkokuntosalin haasteesta löytyy täältä.

Samaisella reitistöllä liikutaan myös Finlandia Marathon syyskuussa. Tervetuloa liikkumaan Keski-Suomeen ja Keski-Suomessa!

Reitistöt vesistöjen äärelle – Keski-Suomen reitistöviikko 2023

Sinisten ympäristöjen, eli vesistöjen, hyvinvointi- ja terveyshyödyistä kasautuu koko ajan enemmän tutkimustietoa. Maailmalla ovat nousemassa Blue Health ja Blue Care -käsitteet. Myös Suomessa tietoisuus on lisääntymäsä ja aiheiden tiimoilta on toteutettu esimerkiksi muutamia hankkeita. Suomalaisille tutuin, ja suosituin, vesiympäristöjen virkistyskäyttömuoto on uinti ja uintia harrastaa 66,8 prosenttia aikuisväestöstä. (Luke) Vesistöjen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kuitenkin paljon laajempi merkittävänä osana luonnon ekosysteemipalveluita ja tietenkin myös suomalaista sielunmaisemaa. Samoin merkittävää on vesistöjen ja niiden äärellä olevien reitistöjen potentiaali liikkumisen, luonnossa oleskelun ja hyvinvoinnin sekä terveyden lisäämisessä.

Syyskuussa polkumme johdattelevatkin meidät tämän potentiaalin äärelle ja sinisiin ympäristöihin. Keski-Suomen reitistöviikolla lähdemme esittelemään ja aktivoimaan sinisiin ympäristöihin johtavien reitistöjen monia mahdollisuuksia.

Jos teillä on reitistöjä järvien, lampien, jokien, purojen, soiden tai kosteikkojen äärelle, niin tervetuloa mukaan tekemään keskisuomalaista luonnossa liikkumisen ja oleskelun tulevaisuutta! Voitte järjestää esimerkksi retkiä, opastuksia tai muita tapahtumia reitistöillä, tai sitten vain lähteä luontoon liikkumaan ja nauttimaan. Lisää tietoa ja vinkejä reitistöviikon sivuilta.

Kiireetön luonnossa oleskelu tarjoaa elämyksiä ja mahdollistaa haltioitumisen

Keski-Suomen vaihteleva luonto on tutustumisen arvoinen. Soivat maisemat -hankkeen retkillä olemme rauhassa havainnoineet lähiluontoa ikäihmisten kanssa, ja olemme huomanneet muutoksia retkeläisten toiminnassa.

Kun metsään haluat mennä nyt – niin todella yllätyt

Tutussa lähiluonnossa usein vain pistäydytään koiran kanssa tai hyödynnetään oikopolkua, jotta säästetään muutama minuutti matka-ajasta. Kun malttaa ottaa itselleen aikaa, lähteä ulos ja havainnoida tuttua lähiluontoa kaikin aistein, voi todella yllättyä. Näin on käynyt myös retkillämme – lähiluonto on avautunut uudella tavalla ja tarjonnut retkiläisille uusia elämyksiä.

Käenkaalin, eli ketunleivän, maistamisen jälkeen monille retkeläisille on noussut nuoruudesta mieleen myös muistoja kallioimarteen juuren makeasta mausta. Mämminiemen retkellä kallioimarteita tyydyttiin vain katselemaan.

Kevään edetessä on retkille osallistujien kiinnostus herännyt jo entuudestaan tuttujen kasvien lisäksi myös uusiin kasveihin. On alettu havainnoimaan vihreän värisävyjen valtavaa kirjoa ja tarkasteltu ajan kanssa vaatimattomiakin kukintoja yksityiskohtaisesti. Ollaan maisteltu tuoreita ketunleipiä ja taivasteltu tulevaa mustikkasatoa. Tutut metsien ”sirittäjät” tunnistetaan jo Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla todellakin sirittäjän, kirjosiepon ja vihervarpusen ääniksi.

Retkille osallistujien kiinnostus oppia lisää luonnosta on ihailtavan aitoa ja pyyteetöntä. Osallistujat ovat alkaneet ottaa valokuvia aiempien maisemakuvien lisäksi myös ympäröivän luonnon yksityiskohdista, kuten isojen kivien sammalista ja jäkälistä, kosken kuohuista, kasvien lehtien yksityiskohdista ja kukinnoista. Olisivatko retkeläiset päässeet jopa haltioitumaan?

*Västäräkin helskyvää visertelyä päästiin seuraamaan Äänekosken Kapeenkoskella.*

Keruuretkiä Lönnrotin malliin

Tarinoiden merkitys luontoretkillä on suuri. Tai paremminkin osallistujien toisilleen jakamien tarinoiden. Hankkeen retkille osallistuu erilaisista seniorijärjestöistä ihmisiä, jotka eivät aina tunne ennalta toisiaan. Luonnossa kiireettömästi liikkuen osallistujat havainnoivat ympäristöään, pysähtelevät ihmettelemään, ottamaan valokuvia sekä jakamaan kokemuksiaan avoimesti, muistellen eri elämänvaiheiden tapahtumia ja ikimuistettavia matkojaan ja luontokokemuksiaan eri puolilta Suomea. Keruuretkien aikana syntyy ryhmäläisille myös uusia, yhteisiä kokemuksia.

*Vehreät moni-ikäiset sekametsät ovat nousseet hankkeen tekemissä kyselyissä yhdeksi suosikkiympäristöistä. Kuvan sekametsä löytyy Äänekosken Kapeenkoskelta.*

Keruuretkien lähiluontokohteet on valikoitu yhdessä osallistujien kanssa. Olemme vierailleet seniorijärjestöjen tilaisuuksissa keskustellen ja kysellen luontokokemuksista ja moninaisista toiveista. Palautteita on kertynyt runsaasti ja näissä suosikiksi ovat nousseet Keski-Suomen luontoon luontevasti kuuluvat järvimaisemat, veden äären rentouttavat äänimaisemat, lintujen laulu ja vehreät moni-ikäiset sekametsät. Näitä elementtejä me keruuretkillä tallennamme ja hyödynnämme järjestöjen käyttöön jaettavissa luontovideoissa, joista osaan sävelletään myös musiikkia.

Luonnossa haltioituminen

Suomalaisessa kansanperinteessä luonnolla on erityisen tärkeä asema. Luonto merkitsi aikoinaan myös ihmisen luonnetta. Omaa luontoaan pystyi kehittämään havainnoimalla ympäröivää luontoa, olemaan läsnä ja käyttämällä kaikkia aistejaan. Näin toimiessa herää kiinnostus ymmärtää asioita, oppia uutta ja kokea aitoja elämyksiä.

Runsas lumisade toukokuussa yllätti retkeläisten lisäksi myös telkkäpariskunnan. Telkkä tunnetaan Kalevalan sotkana, jonka munimista munan kuorista syntyi maankamara ja taivaankansi. Pääsimme siirtymään ajassa esi-aikaan. Kohtaaminen tarujen kanssa jää upeaksi muistoksi retkeläisille.

Filosofiassa ja taidemaailmassa subliimi-käsite tarkoittaa jotain erityisen vahvaa, ihmisen käsityksen ylittävää asiaa tai ilmiötä. Luonnossa tällaisia subliimi-ilmiöitä kohtaa usein. Keruuretkillä olemme kokeneet jääkauden muovaaman luonnon uudella tavalla ja ihmetelleet kaikessa rauhassa harjuja ja siirtolohkareita. Myös sään erilaiset ääri-ilmiöt tarjoavat vahvoja kokemuksia, kuten retkillämme toukokuinen lumisade ja sen myötä joulukorttimaiset maisemat Kapeenkoskella, tai myrskytuulet Päijänteen rantakallioilla.

Vahvoista ja positiivisista tunteista käytetään nykyajan psykologiassakin termiä haltioituminen. Sanan etymologia on suomalaisessa kansaperinteessä. Keruuretkien osallistujista ei ole vielä kukaan niin haltioitunut, että olisi havainnut keruuretkillä alisen väkeä; maahisia, metsänneitoja tai haltijoita. Tai ainakaan jakanut näitä kokemuksia vielä meille muille.

Mutta retkiähän on vielä edessä…

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk
Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.

Kuvat Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.

Soivat maisemat -hankkeesta kirjoitettiin aiemmin keväällä blogissamme.

Keski-Suomi kohden luonnossa liikkumisen noosfääriä

Runsas vuosi sitten julkaistussa Meijän Keski-Suomi -teoksessa Meijän polun Janne Laitinen ja Juho Jäppinen tarkastelivat, miltä Keski-Suomi näyttää Instagramin kuvavirran läpi katseltuna. Tarkastelusta heräsi lisäkysymyksiä siitä, millainen kuvasto on Keski-Suomesta muotoutumassa ja kuinka tähän kuvastoon voidaan joukkoistetun brändityön avulla vaikuttaa? Laitinen ja Jäppinen kirjoittivat, että luodaksemme kuvan monimuotoisesta ja moninaisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstä meidän tulee tietoisesti nostaa esille asioita, joilla halutaan erottautua. Tällaisia keskisuomalaisia positiivisia erottautumistekijöitä ovat puhdas luonto vesistöineen, metsineen, mäkineen, laaksoineen, soineen ja antimineen kaikkina vuoden aikoina.

Tätä ajatusta olemmekin pitäneet yllä Meijän polun Instagram-kanavalla vuodesta 2019 lähtien julkaisemalla keskisuomalaista luontokuvaa sekä jakamalla aktiivisesti myös muiden kuvaajien #keskisuomi -tunnisteella jaettuja luontoa ja luonnossa liikkumista esitteleviä kuvia.

Tekoälyn kuva Keski-Suomesta

Tekoälypohjaisten ratkaisujen vauhdikkaan kehittymisen ja niiden käytön yleistymisen myötä esitimme loppukeväästä 2023 samanlaisen kysymyksen tekoälypohjaiselle kuvia generoivalle Dall·E 2 -ohjelmalle: Miltä Keski-Suomen luonto näyttää? Halusimme testata, että millainen kuva kyseisellä tekoälysovelluksella on Keski-Suomesta ja sen luonnosta sekä luonnossa liikkumismahdollisuuksista (reitistöt). Tämä ohjelma generoi uusia kuvia käyttämällä internetistä löytyvää, aiheeseen liittyvää kuvastoa ’inspiraationaan’.

Miltä siis Keski-Suomi näyttää keväällä 2023 tekoälyn generoimien kuvien läpi katseltuna? Tämän tekstin kuvituksena on käytetty Dall·E 2:n luomia kuvia Keski-Suomesta. Kuvia on generoitu seuraavin hakulausekkein: ”Foot path through Central Finnish forest, photography”, ”Central Finnish lake view with forests, summer, photography” ja ”Central Finnish swamp view with forests, summer, photography”, eli tekoälyä pyydettiin luomaan kesäisiä (valo)kuvia keskisuomalaisista järvistä, metsistä, soista ja kävelyreitistöistä.

Kuten oheisista kuvista näkyy, tekoälyn mielikuva keskisuomalaisesta luonnosta ja reitistöistä vastaa varsin hyvin todellisuutta. Voit verrata kuvia blogin lopussa oleviin, keskisuomalaisten itse Keski-Suomesta ottamiin samanteemaisiin kuviin. Kuvat on poimittu Instagramista #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuinka luoda vahvempaa mielikuvaa keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista?

Uskomme Meijän poluilla vahvasti aktiiviseen tekemiseen ja osallistamiseen. Myös mielikuvat keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista oleilun, liikkumisen, matkailun ja hyvinvoinnin saralla syntyvät vain tekemällä.

Kuinka sitten osallistua Keski-Suomen luonnon ja luonnossa liikkumiseen noosfäärin, eli mielikuvien ja yhteisen tietoisuuden, luomiseen? Liikkumalla luonnossa ja jakamalla kokemuksia muille. Alueellista näkyvyyttä edistetään #keskisuomi -tunnisteen käytöllä.

Keski-Suomen reitistöviikolla syyskuussa on tätä tärkeää vaikuttamistyötä mahdollista tehdä isommalla porukalla, ja tuoda keskisuomalaisten reitistöjen ja luonnossa liikkumisen upeita mahdollisuuksia esille niin omassa lähiympäristössä kuin sähköisessäkin maailmassa. Kuinka se sitten tapahtuu? Lähtemällä liikkeelle ja nauttimalla keskisuomalaisessa luonnossa oleskelusta ja liikkumisesta. Sekä taltioimalla näitä hetkiä ja jakamalla niitä muille #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuvia keskisuomalaisesta luonnosta #keskisuomi-tunnisteella Instagramissa alkukesästä 2023. Kuvien kuvaajat ylhäältä vasemmalta @annelipienimaki, @luontoa_kaikilla_aisteilla, @matkatja, @korpelamerja, @elinaaleksandraaa ja @katjahellman.

Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaaste

Toukokuun lopulla Wisdom-verkoston tutkija Panu Halme kiersi Jyväsjärven Rantaraitin ja pysähteli matkan varrella olevilla ulkokuntosaleilla tekemässä lihaskuntoliikkeitä. Kokemuksesta innostuneena Halme haastoi sosiaalisessa mediassa kaikki kaupunkilaiset tekemään saman kahdesti tulevan kesän aikana itse valitsemallaan kulkutavalla (kävely/pyöräily/rullaluistelu) ja pysähtymään ulkokuntosaleilla lihaskuntoliikkeitä tekemään.

Karttaan on merkitty 12,7 kilometrin mittaisen Rantaraitin varrella sijaitsevat ulkokuntosalit (oranssi), porrasharjoittelupaikat (violetti) ja uimarannat (sininen). Kuvakollaasi eri ulkokuntosaleista löytyy alta.

Meijän polku haastettiin mukaan, joten lisäsimme ulkokuntosaleille hieman lisähaastetta; Eli kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdään 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Liikkeitä voi olla useita erilaisia jokaisella ulkokuntosalilla. Näin saamme lenkin aikana myös kokonaisvaltaisen koko kehon lihaskuntoharjoituksen.

Jyväsjärven kiertävä Rantaraitti on pituudeltaan 12,7 kilometriä, ja ulkokuntosaleja sen varrella on 9. Näin reitin kiertäessäsi kävellen saat kerättyä melkein 20 000 askelta ja 450 lihaskuntoliikettä. Samalla keräät myös repullisen hyvää oloa ja useamman tunnin ulkoilua upeissa maisemissa lähiluonnon äärellä.

Kuinka liikkeelle?

Haasteen voi ottaa vastaan kilpailunomaisesti, jolloin tavoitteena on kiertää lenkki mahdollisimman nopeasti ja valita vaativia lihaskuntoliikeitä, kuten leuanvetoja ja pistoolikyykkyjä, eri ulkokuntosaleilla. Suurimmalle osalle kaupunkilaisista haaste kannattaa kuitenkin ottaa vastaan mukavan ulkoilupäivän merkeissä. Tällöin kuljetaan rauhallisella tahdilla, pidetään taukoja matkan varrella ja valitaan lihaskuntoliikkeitä, joita pystytään tekemään helposti ja turvallisesti. Mukaan voi myös liittää kahvi- ja jäätelöhetket upeissa rantamaisemissa. Ja miltäpä kuulostaisi ruokailu retken päätteeksi jossain ravintolassa Rantaraitin varrella?

Kävellen liikunnalliseen retkeen kannattaa varata 3-5 tuntia, raikasta juomaa sekä rahat kahvihetkeä tai ruokailua varten. Pyörällä tai rullaluistimilla matka sujuu luonnollisesti sitten vauhdikkaammin.

Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalien teemat ja laitteet vaihtelevat. Kuvassa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektin väkeä testaamassa Lutakon ulkokuntosalin iäkkäämmälle väestölle suunnattua laitteistoa.

Jos haaste tuntuu aluksi liian suurelta, niin kesä on pitkä ja kuntoa voi lähteä kohottamaan hiljalleen, jolloin itse haasteeseen voi tarttua loppukesästä tai alkusyksyn aikana. Voit aloittaa lyhyemmillä kävelylenkeillä, esimerkiksi 2–3 kilometrin mittaisilla, ja lisätä matkaa hiljalleen kesän mittaan. Valitse reittejä, joissa voit pysähtyä myös ulkokuntosalilla tekemään lihaskuntoliikkeitä. Lihaskuntoliikkeitä voi harjoitella helposti myös esimerkiksi portaita, penkkejä, pöytiä, isoja kiviä ja kaiteita apuna käyttäen. Myös lihaskuntoliikkeiden määrää ja sarjojen pituutta kannattaa kasvattaa hiljalleen kesän mittaan. Kesän kuumimpina viikkoina suosittelemme liikkumaan aikaisin aamusta tai loppuillasta, jolloin lämpötila ei ole kohonnut liian korkealle. Ja lämpimillä ilmoilla runsaasti kylmää juomavettä mukaan. Ja uikkarit.

Aloittelijan ulkokuntosalitreeni

Jos et ole juurikaan tehnyt lihaskuntoliikkeitä, niin aloita perusliikkeistä. Tällaisia voi olla esimerkiksi kyykky, askelkyykky, penkiltä ylösnousu, päkiöille nousu, punnerrus penkkiä/telinettä vasten, soutuliike telineestä kiinni pitäen, erilaiset vatsa- ja selkälihasliikkeet sekä eri ulkokuntosaleilta löytyvien laitteiden omat liikkeet. Myös erilaiset hypyt, roikkuminen ja tasa-painoharjoitteet voi laskea mukaan sarjoihin. Ajanottoa vaativissa liikkeissä 10 sekuntia on yksi toisto. Näin esimerkiksi minuutin yhden jalan seisonta vastaa 10 toistoa.

Voit lähteä liikkeelle 3 x 10 toiston sarjoilla ja lisätä toistoja ja/tai sarjojen määrää kesän edetessä. Eli jos aluksi saat tehtyä esimerkiksi kolme kymmenen toiston kyykkysarjaa, niin kesän mittaan voit kasvattaa sarjoja niin, että jaksat tehdä 5 x 10 toistoa. Joka onkin sattumalta 50 lihaskuntoliikettä, eli yhden pysähdyksen tavoitemäärä.

Citius, altius, fortius

Alkuperäisessä haasteessa tavoitteena on kiertää Jyväsjärven Rantaraitti kesän kuluessa kahteen kertaan ulkokuntosaleista nauttien. Suosittelemme kuitenkin ensimmäisen onnistuneen kierron jälkeen ottamaan lenkki tavaksi. Voit välillä liikkua kävellen ja ajan ollessa kortilla pyörällä tai rullaluistimilla. Myös hölkkääminen on sallittua. Voit pitää päiväkirjaa kierrokseen käyttämästäsi ajasta ja tekemistäsi lihaskuntoliikkeistä ja ottaa tavoitteeksi parantaa aikaa. Voit myös vaikeuttaa lihaskuntoliikkeitä kun edelliset liikkeet alkavat tuntua liian helpoilta. Lihaskuntoliikkeiden määrää voi myös kasvattaa… Miltä kuulostaisi 100 liikettä per ulkokuntosali?

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin voisi olla hyvä päämäärä, otimme haasteen vastaan sitten missä muodossa tahansa.

Lisätietoa Jyväskylän ulkokuntosaleista löytyy täältä.

Jos kaipaat lisää haasteita, tai pitkäkestoisempaa liikkumista, niin voit tutustua Meijän polun Vuosikellon haasteisiin täällä.

#reitistöt #keskisuomi #jyväskylä #suomensuurinulkokuntosali #ksliikkeellä

Kategoria: Meijän kunta