Kategoria: Meijän kunta

Luontovuosi 2026 kutsuu kaikki suomalaiset lähiluontoon

Luontovuosi 2026 kutsuu kaikki suomalaiset lähiluontoon

Tammikuussa käynnistyvän luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlavuoden teemana on lähiluonnosta hyvinvointia. Luontovuoden laittaa liikkeelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen asiantuntijaverkosto Meijän polku yhteistyötahoineen. 

Lähiluonnon merkitys meidän suomalaisten liikuttajana ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnettu, ja noin 97 % meistä ilmoittaa liikkuvansa luonnossa ainakin toisinaan. Kuitenkin suomalaisten luontosuhde on viime vuosikymmeninä hapertunut, ja kolmannes meistä liikkuu luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa. 

Lähiluonto tarjoaa meille kuitenkin paitsi elämisen puitteet, myös ympäristön, jossa lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kokea rauhaa, elämyksiä, päästä lumoutumaan ja lisätä onnellisuutta. Voitaisiinkin todeta, että suomalainen onni rakentuu luontoympäristöjemme varaan, ja että onni kasvaa näissä ympäristöissä vietetyn ajan kasvaessa. 

Suomalaiseen lähiluontoon siirryttäessä tyyli on vapaa, mutta suunta on yhteinen.

Yhteistyötahoksi suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisen juhlavuoteen voi lähteä toimittamalla yhteisönne logo sähköpostilla osoitteeseen luontovuosi2026@gmail.com lisättäväksi Luontovuoden sivustolle. Sivustolta voi ladata myös Luontovuoden logon oman viestinnän käyttöön vuoden mittaan tapahtuvien tapahtumien ja julkaisujen käyttöön. Itse osallistuminen on sitten kunkin itsensä näköistä. Voitte järjestää luontotapahtumia, luontopositiivista viestintää, monimuotoistaa luontoympäristöjänne, viettää luontotyöpäiviä, osallistua Reitistöviikolle, tai satoihin muihin Suomessa järjestettäviin luontotapahtumiin. Tai sitten vain kutsua naapuri matkaan ja lähteä lähiluontoon liikkumaan. 

Luontovuodella on myös oma Instagram-tili @luontovuosi2026, joka jakaa vuoteen liittyviä julkaisuja eteenpäin. Luontovuoden yhteydessä voi käyttää #luontovuosi #lähiluonto #natureyear #finland -tunnisteita. Myös @meijanpolku -tilin voi tägätä mukaan julkaisuihin.

Lisätietoa sekä Luontovuoden logot löytyvät sivuiltamme. Sivut täydentyvät koko Luontovuoden ajan. Samoin Meijän polun blogissa julkaistaan runsaasti Luontovuoteen liittyvää materiaalia vuoden mittaan.
https://www.meijanpolku.fi/luontovuosi/

Luontoreitit 360° kuvina Google Street View:ssä Jyväskylässä

Luontoreitit 360° kuvina Google Street View:ssä Jyväskylässä

IkiOma Ikä ry:n IkiOma 360-Luonto – paikalliset luontokohteet ikääntyvien hyvinvoinnin tukena -hanke on tuonut Jyväskylän luontoreittejä kaikkien ulottuville Google Mapsiin. Hankkeen aikana kuvattiin yhteensä 22 Jyväskylän luontokohdetta 360-kameralla ja ne on ladattu Google Maps Street View -näkymään kaikkien katseltavaksi.

Street View -näkymästä löytyvät luontoreitit ovat saanut innostuneen vastaanoton niin luontopoluilla kulkijoilta kuin infotilaisuuksiin osallistuneilta. Uusi 360°-kuvamateriaali tarjoaa saavutettavan ja turvallisen tavan tutustua luontokohteisiin etukäteen, innostaa kohteisiin liikkumaan – ja toivottavasti rohkaisee samalla muitakin tuottamaan vastaavaa sisältöä.

Street View -kuvaa Oravivuoren luontopolulta. Reittikuvaukset on toteuttanut hanketyöntekijä Sini Lehtinen IkiOma Ikä ry:stä.

360-kuvien avulla luontokohteita voi tarkastella uudella tavalla

  • Turvallisuus ja saavutettavuus: Reittejä voi tutkia etukäteen ja arvioida niiden sopivuutta eri toimintakyvyille.
  • Suunnittelun tuki: Kartalta näkyvät Street View -näkymän siniset viivat auttavat hahmottamaan polkujen reitin ja antaa mahdollisuuden myös tarkistaa oman sijainnin luontopolulla.
  • Luonnon elämyksellisyys: 360°kuvissa voi pyörittää näkymää joka suuntaan, kulkea reitillä ja saada käsityksen kohteen ympäristöstä ja tunnelmasta. Tämä voi madaltaa kynnystä lähteä myös tutustumaan itse reittiin paikan päälle.
Street View -kuvaa Sallaajärven luontopolulta.
Sallaajärven Luontopolun esittely Street View -palvelussa. Lähtöpisteestä pääsee kiertämään vaikka koko reitin etänä.

Opas luontoreittien 360-kuvaamisesta kiinnostuneille

Hankkeen aikana saatiin arvokasta käytännön kokemusta 360-kuvauksesta ja materiaalin lataamisesta Street View Studioon. Prosessi osoittautui sujuvaksi, vaikka aiempaa kokemusta ei vastaavasta toiminnasta ollut. Hankkeessa tuotettiin myös digiopas, joka tarjoaa selkeät ohjeet 360-kuvauksen aloittamiseen ja Street View -kuvamateriaalin tuottamiseen. Oppaasta löytyy lisäksi luettelo kaikista hankkeen aikana kuvatusta kahdestakymmenestäkahdesta luontokohteesta. Opas on ladattavissa IkiOma Ikä ry:n kotisivuilta.

Itse kuvaaminen tapahtuu 360-kameralla. Vinkkejä kameran ja Street View:n käyttöön löytyy hankkeessa toteutetusta oppaasta.

Haluaisitko sinä kuvata lisää luontoreittejä Street View -näkymään?

Toiveenamme on, että luontoreittejä innostutaan kuvaamaan lisää Street View -näkymään. Keski-Suomessa vapaaehtoisilla on helppo tapa osallistua: Jyväskylässä sijaitsevaa 360-kameraa ja muita kuvaamiseen tarpeellisia välineitä voi lainata IkiOma Ikä ry:ltä. Lisätietoja kuvatuista kohteista sekä laitteiden lainaamisesta löytyy täältä.

Sini Lehtinen
projektiasiantuntija,
IkiOma 360-Luonto -hanke


Tammikuussa käynnistyvä Luontovuosi 2026 toimii innokkeena lähteä madaltamaan kynnystä lähiluonnossa oleskelulle ja liikkumiselle. 360-kuvaus toimii yhtenä tapana madaltaa kynnystä lähteä luontoympäristöihin ja innostaa ihmisiä tutustumaan lähialueen luontokohteisiin.

Luontotyöpäivien Instagram-tili auki

Luontotyöpäivien Instagram-tili auki

Vuodesta 2020 suomalaista työelämää kohden luonnollisia työympäristöjä johdatellut Luontotyöpäivät-kokonaisuus on tullut viiden vuoden ikään, ja saa synttärilahjakseen oman Instagram-tilin, jossa jaetaan luontotyöpäiväkokemuksia ja vinkkejä. Tili toimii myös Luontotyöpäiväviikon tilinä aina keväisin, kun yhä useammat suomalaiset löytävät tiensä hyvinvointia, liikettä ja uusia ajatuksia tarjoaviin työympäristöihin.

Luontotyöpäivät on osa kansainvälistä Outdoor Office Day -verkostoa, ja toimii näin myös kanavana esitellä suomalaista luontotyöpäiväkulttuuria maailmalle.

Ottakaahan tili seurantaan, ja sitten omia töitä ulkoiluttamaan!
#luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday

 

2 x 3–30–300 on hyvinvointia kaupungeille ja niiden asukkaille

2 x 3–30–300 on hyvinvointia kaupungeille ja niiden asukkaille

Julkaisimme osana 3–30–300 -luontosuositusta uuden visuaalin, jossa yhdistetään suomalaisen luontosuosituksen ja sen mallina toimineen kansainvälisen 3+30+300 -säännön ohjeet samassa kuvassa. Näitä malleja yhdistelemällä voidaan toteuttaa hyvinvointia lisääviä asumisympäristöjä ja innostaa asukkaita oleskelemaan ja liikkumaan luontoympäristöissä entistä aktiivisemmin.

Kannanotto: Jyväskylälle kunnianhimoisempi luonnonsuojelutavoite

Kannanotto: Jyväskylälle kunnianhimoisempi luonnonsuojelutavoite

Me allekirjoittaneet tahot vaadimme Jyväskylän kaupungilta uusia konkreettisia toimia luontokadon ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Esitämme, että Jyväskylän kaupunki sitoutuu suojelemaan vähintään 30 % metsistään mukaillen kansallisia ja kansainvälisiä suojelutavoitteita, kuten EU:n biodiversiteettistrategiaa. 

Keski-Suomen lajeista ja monipuolisista luontotyypeistä merkittävä osa on nykyään uhanalaisia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset haastavat nykyistä järjestelmäämme laajemminkin. Ihmisten toiminta on merkittävässä asemassa kuudennessa massasukupuuttoaallossa ja erityisesti julkisten toimijoiden tulee kantaa vahvempaa vastuuta sekä toimia esimerkkinä. Luontokato ja ilmastokriisi ovat merkittäviä alueellisia ja globaaleja uhkia, joilla on laajoja ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.

30 %:n suojelutavoitteen asettaminen nostaa Jyväskylän esiin luontopositiivisena edelläkävijänä sekä Suomessa että kansainvälisesti ja tuo kaupungille merkittävää mainetta ja tunnettuutta. Samalla voidaan nostaa Jyväskylän seudun kestävän luontomatkailun profiilia ja lisätä alueen matkailutuloja merkittävästi. Esimerkkiä 30 %:n suojelutavoitteeseen sitoutumisesta näyttävät muun muassa Kemiönsaaren kunta ja Jyväskylän seurakunta. Jyväskylän kaupunki voisi toimia edelläkävijänä sitoutumalla tavoitteeseen ensimmäisenä suurempana kaupunkina. Myös Jyväskylän kaupungin allekirjoittama Suomen kymmenen suurimman kaupungin yhteinen luontojulkilausuma, Keski-Suomen maakuntastrategia ja Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma edellyttävät tämänkaltaisia konkreettisia toimia ja luontotavoitteita.

Kaikkien lajien ja luontotyyppien tilan heikkeneminen tulee pysäyttää. Samalla tulee parantaa elinympäristöjen tilaa suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Jyväskylässä pohjana toimii vuonna 2018 valmistunut metsäohjelma, jonka linjaama 17 %:n metsien ja soiden suojeluaste on jo saavutettu. 30 %:n suojelutavoitteen saavuttaminen on realistista. Samalla kunnianhimoisempi tavoite vähentäisi yksityisiin maan- ja metsänomistajiin kohdistuvaa painetta kaupungin ottaessa vahvempaa roolia sitoumusten mukaisten suojelupinta-alojen saavuttamisessa. Tavoite tukisi myös Jyväskylän pirstoutuneiden suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja mahdollistaisi suojavyöhykkeitä suojeltujen alueiden välille. Monimuotoisuutta tukevien alueiden lisäämistä tutkitaan OECM-pilotissa, jossa Jyväskylän kaupunki on mukana.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys elinvoimaisten ekosysteemien säilymisen lisäksi niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden, kuten ilman ja veden puhdistumisen ja virkistysmahdollisuuksien toteutumiselle. Ekosysteemipalvelut luovat perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle ja turvallisuudelle. Monimuotoisuuden vahvistaminen tukee myös Jyväskylän kaupungin Luontoliikuntaohjelman tavoitteiden toteutumista ja edistää asukkaiden hyvinvointia lisäämällä luonnossa liikkumista, mikä voi tuottaa kaupungille miljoonien eurojen vuotuiset säästöt terveydenhoitokustannuksissa. Jos luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen annetaan jatkua, menetetään näitä hyötyjä ja joudutaan tulevaisuudessa kohtaamaan huomattavasti suurempia kustannuksia muun muassa terveyden, infrastruktuurin ja ympäristönhoidon saralla – mikä käy kaupungille pitkällä aikavälillä hyvin kalliiksi.

30 %:n suojelutavoite tulee kirjata Jyväskylän uuteen kaupunkistrategiaan ohjaavaksi periaatteeksi, sillä Jyväskylä on jo saavuttanut aiemmin asetetun 17 %:n tavoitteensa. Tulevan kaupunkistrategian suojelutavoitteen tulee olla kunnianhimoisempi ja suuntautua rohkeasti tulevaisuuteen. Harvassa ovat mahdollisuudet, joilla yksittäinen kaupunki voi suhteellisen pienillä mutta vaikuttavilla toimilla saavuttaa näin merkittäviä talous- ja mainehyötyjä. Jyväskylällä olisi nyt käsissään tällainen mahdollisuus, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Kannanoton allekirjoittaneet toimijat ja järjestöt 
Meijän polku
Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys
Luonto-liiton Keski-Suomen piiri
Kotimetsän puolustajat Jyväskylä
Keski-Suomen Metsäväki -yhteisö
Kaadetaan kaava, ei metsää Jyväskylä
Metsäliike Keski-Suomi
Jyväskylän ilmastotoimintaryhmä
Keski-Suomen Rauhanpuolustajat 
Paremman luonnon puolesta -säätiö


30 % suojelutavoitteen kirjaaminen Jyväskylän kaupunkistrategiaan tukisi myös Luontopositiivisen Keski-Suomen -tavoitteita. Luontopositiivinen Keski-Suomi on yksi Meijän polun aloitteista.



Kohden lähiluontoa – Ti på topp ja lähiLUMO

Kohden lähiluontoa – Ti på topp ja lähiLUMO

Norjalaisia innostetaan luontoon liikkumaan Ti på topp -kampanjan avulla. Myös matkailijat pääsevät nauttimaan samoista ulkoilukohteista ja -vinkeistä. Kuvat Janne Laitinen.

Miten saada ihmiset liikkumaan enemmän lähiluonnossa? Norjassa yhtenä keinona on paikallisesti toteutettuja Ti på topp -kampanjoita, joiden myötä kymmenet tuhannet ihmiset ovat lisänneet luonnossa liikkumistaan. Vuonna 2024 Ti på topp -sovellukseen kirjattiinkin 377 000 patikointiretkeä. Kampanjan idea on yksinkertainen – rohkaistaan ihmisiä löytämään liikkumisen ilo ja kokemaan lähiluonto yhdessä toisten kanssa. Kävin työmatkalla Bodøssa tutustumassa tähän sovellukseen ja alueen luontoretkeilymahdollisuuksiin. 

Monimuotoinen lähiluonto kutsuu liikkumaan ja oppimaan ympäri vuoden

Ti på topp -toimintatapa on selkeä: valitse kohde, lähde liikkeelle ja kerää luontokokemuksia. Kun astut ulos ovesta ja suuntaat luontoon, niin jokainen askel on mahdollisuus nähdä, kokea, oppia ja lisätä hyvinvointia – monimuotoinen lähiluonto houkuttelee kulkijaa pysähtymään, ihailemaan maisemia ja hengittämään syvään. Luonnossa oleskelu innostaa meitä liikkumaan, haastaa havainnoimaan sekä opettaa arvostamaan luonnon aineettomia kulttuuripalveluita. 

Kehtokuusi – lahoava kuusenrunko – on oiva kasvualusta muun muassa uusille kuusen taimille.

Lähiluonto ei ole kuitenkaan vain näiden aineettomien ekosysteemipalveluiden tuottaja, vaan myös kulttuurinen voimavara. Se tarjoaa mahdollisuuksia hiljaisuuteen ja rauhaan, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia, maisemiin ja tarinoihin, jotka vahvistavat paikallisidentiteettiä, sekä vuodenaikojen vaihteluun, joka tekee jokaisesta retkestä ainutlaatuisen. Kun luonnon monimuotoisuus vahvistuu, nämä luonnon kulttuuripalvelut rikastuvat entisestään. Syksyn monivärinen ruska ja talven hiljainen metsä ja keväiset lintukonsertot ovat elämyksiä, jotka syntyvät luonnon monimuotoisuuden mahdollistamana.

Yhteinen kutsu – liiku, havainnoi, arvosta

Tässä piilee myös keskisuomalaisen lähiLUMO-hankkeen idea luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseksi – luonto itsessään herättää kulkijan uteliaisuuden. Kun kuljemme luonnossa ja havainnoimme kaikessa rauhassa, huomaamme mielenkiintoisia yksityiskohtia, tunnistamme kasveja ja huomaamme esimerkiksi, miten lahopuu toimii monimuotoisen ja -lajisen elämän lähteenä. 

Sovellukset voivat auttaa ensimmäisten luontoaskelten ottamisessa, mutta myös tuoda iloa ja ymmärrystä kokeneemmalle liikkujalle.

Ti på topp ja lähiLUMO kutsuvatkin kaikki osallistumaan: lähde liikkeelle, tutustu oman alueesi luontokohteisiin ja opi tunnistamaan oman elinympäristösi lajeja. Suomessa kohdeoppaana toimii Metsähallituksen uudistettu Luontoon -sovellus, ja jokainen voi tutustua myös lajintunnistussovelluksiin. Multialla lähiLUMO-retkellä kokeiltiin SEEK-sovelluksen ja Google Lensin toimivuutta. Paikkatietoon perustuvat SEEK oli selvästi ”viisaampi” lajintunnistuksessa. Kannattaa tutustua myös iNaturalist-sovellukseen.

LähiLUMO-hanke järjestää Keski-Suomen kunnissa yhteisöllisiä luontotapahtumia. Kivijärvellä toteutimme kukkaniityn perustustöitä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Monimuotoisen luonnon edistäminen edistää myös yhteisöllisyyttä. Ja samalla asukkaiden arvostus lähiluontoa kohtaan kasvaa. 

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea!

Ti på topp, lähiLUMO ja Meijän polku jakavat kaikki saman filosofian – luonto ja luonnossa liikkuminen kuuluu kaikille. Monimuotoinen luonto on elinehtomme ja aktiivinen luonnossa liikkuminen on paras investointi omaan hyvinvointiimme. Yhdistämällä nämä ajatukset voimme luoda polkuja myös luontopositiivisen Keski-Suomeen, jossa luonto yhdistää meitä ihmisiä, tuo iloa ja terveyttä arkeemme ja innostaa meitä liikkumaan!

Janne Laitinen
Biologi, LähiLUMO-hanke (Jamk), Meijän polku


Tutustukaa myös 3–30–300 -luontosuositukseen alueellisen luonnossa liikkumisen innostamiseksi.

Reitistöviikolla retkeiltiin kohden luontopositiivista Suomea

Reitistöviikolla retkeiltiin kohden luontopositiivista Suomea

Ensimmäistä valtakunnallista Reitistöviikkoa vietettiin 15.-21.9.2025. Viikko osoittautui suureksi menestyseksi, sillä reitistöille lähdettiin oleskelemaan ja liikkumaan ympäri Suomea. Reitistöviikolla ajatus miljoonien reitistöjen maasta kävi siis todeksi näillä reitistöillä aktiivisesti liikkuen.

Kesän alussa Keski-Suomen liitto haastoi kaikki suomalaiset maakunnat Reitistöviikolle ja lähiluontoon liikkumaan. Kukin omalla tavallaan. Useat maakunnat vastasivatkin kutsuun ja paitsi lähtivät itse retkeilemään, myös jakoivat luonnosaliikkumispositiivista viestiä alueen asukkaille ja sometilien kautta laajemmallekin yleisölle. Keski-Suomen hyvinvointialue näytti taasen mallia maakunnallisesti, ja haastoi kaikki alueen asukkaat luontotympäristöihin liikkumaan. Tähän haasteeseen vastattiin innokkaasti myös Keski-Suomen ulkopuolella. Myös kuntatasolla innostettiin ihmisiä lähiluontoon liikkumaan niin Oulusta, Rautjärvelle ja Saarijärveltä Lahteen. Ja ainakin yhden reitistön avajaisiakin vietettiin Hankasalmen Häähninmäellä. Yhdistykset ja yrityksetkään eivät jääneet sisälle kökkimään, vaan luontoon lähdettiin luontotyöpäiviä viettämään ja luontosuosituksen suosituksia täyttämään.

 

Reitistöviikon aikana julkaistiin useampi blogikin. Saimme vaellushaasteen sekä lajistohaasteen maailmalle ja pääsimme lukemaan rönsyilyyn rakastumisesta sekä Maakuntauran kutsusta. Kiitoksia kaikille omalla tavallaan viikolle osallistuneille ja erityisesti tapahtumia järjestäneille ja luonnossa liikkumisen asiaa esillä pitäneille.

Syyskuussa 2026 taas kohden reitistöjä ja luontopositiivista suomalaista tulevaisuutta!

Seuraavan kerran Reitistöviikkoa vietetään 14.–20.9.2026. Eli jos ette tänä syksynä ehtineet mukaan luontopositiivisen suomalaisen tulevaisuuden tekoon, niin nyt sitten jo kalenteriin varaus ensi syksylle, ja tapahtumia ja mikseipä uusia reitistökohteita suunnittelemaan ja toteuttamaan!

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen merkitys lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla yhteiskunnassamme. Reitistöviikko toimii yhtenä ponnahdusalustana nostaa esille näitä hyvän elämän monia mahdollisuuksia niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tervetuloa mukaan tekemään luontopositiivista tulevaisuutta!

Maakuntauran kutsu

Maakuntauran kutsu

Keski-Suomen maakuntaura on kiehtonut mieltäni aina lapsesta lähtien. Muistan, kuinka ihmettelin aina hiihtolenkeillä Ladun Majan pihassa edelleen nököttäviä retkeilyreitistöjen viittoja. Etenkin Jämsä 74 ja Keuruu 80 -kyltit kummastuttivat mieltäni kovasti: ”Kuka hullu tuommoiselle matkalle lähtee?” 

Nykyään tiedän useitakin etenkin tuota ensimmäistä väliä huvikseen harppovia, ja polte pidemmän retken tekoon kasvaa itselläkin koko ajan. Viime vuoden marraskuussa fillaroimmekin pienellä porukalla Ladun Majan kautta Korpilahdelle ja kesällä tuli kartoitettua Petäjäveden ja Multian välimaasto hellekelistä nautiskellen. Muutoin tutustuminen reitistöön on tapahtunut pieninä palasina ja osana jotain muuta aktiviteettia.

Olen itse liian nuori muistaakseni vuonna 1978 käyttöön vihityn reitistön kulta-aikaa, sillä sen ylläpito alkoi hiipumaan jo ennen oman koulutaipaleeni alkua. Urat ovat hiljalleen metsittyneet, jääneet avohakkuiden jalkoihin tai metsäteiden pohjiksi, mutta merkkejä maakuntaa yhdistäneestä polkuverkostosta on edelleen monin paikoin havaittavissa.

Ura on paikoitellen itseasiassa hyvinkin kuljettavissa mm. nykyisen Metsoreitin muodossa, Saarijärveltä Pyhä-Häkkiin ulottuvalla osuudella, sekä Keuruu-Multia -välillä. Toisaalta vähintään yhtä monet osuudet ovat kuitenkin kadonneet niin kartalta kuin maastostakin. Tästä huolimatta etsivä voi edelleen löytää vanhoja retkirakenteita, reittimerkkejä ja kuntarajojen kylttejä metsien keskeltä, mutta selkeää polkua ei perille aina kuitenkaan ole tarjolla. Tätä suolaa olen nyt alkanut retkieväideni päälle pala kerrallaan metsästämään.

Maakuntauraa voi napostella kuljettavaksi oman maun mukaan ja parhaassa tapauksessa pätkä sen historiaa huokuvaa jälkeä voi osua osaksi omaa iltalenkkiäkin. Esimerkiksi Ladun Majan latu- ja polkuverkostoon liittyvät päähaarat ovat tulleet tutuksi jo lapsena, kun taas Levonmäen laitaa kulkeva Muuramen haara kuuluu nykyisiin maastopyörälenkkien suosikkipätkiin. Moksin Särkijärven ympäristössä taas on vietetty retkiöiden lisäksi myös talvisia nuotiohetkiä.

Petäjävedeltä Keuruulle kuljettaessa on tarjolla pitkä pätkä käytännössä uratonta baanaa, jota on puissa edelleen näkyvien merkintöjen ansiosta kuitenkin hämmästyttävän helppo seurata. Myös pienen kosteikon reunassa seisova Petäjävesi-Keuruu -rajakyltti on veikeä näky umpitaipaleen keskellä. Toinen rajapyykkisuosikeistani on eräältä reitiltä löytyvä Korpilahden aikaa selvästi nähnyt kuntavaakuna.

En toki ole kiinnostukseni kanssa yksin ja tutkimusretkillä onkin havaittavissa yllättävän paljon viitteitä myös muista kulkijoista. Lisäksi Ladun Majan eteläpuolisia osuuksia on parin viime vuoden aikana merkitty ja uudelleenlinjattu yksityisten aktiivien toimesta, mikä varmasti houkuttelee lisää käyttäjiä vanhojen reittien äärelle. Paikoin reittilinjausta on kuitenkin hieman sovellettava yksityisten piha-alueiden rauhan takaamiseksi, tai kenkäparin kuivana pitämisen varmistamiseksi.

Reitistö tarjoilee parhaimmillaan upeiden kuusikoiden läpi pujottelevia neulaspolkuja, avokallioita ylittäviä osuuksia ja kauniiden vesistöjen rantamaisemia. Myös monet laavurakennelmat odottavat edelleen kulkijoita lepotaukoa pitämään. Syrjäisemmillä osuuksilla on kuitenkin syytä varautua välillä pitkiltäkin tuntuviin hiekka- tai metsäautotieosuuksiin, avohakkuun läpi tarpomiseen ja umpinaisen pajukon tai kosteikon kanssa taistelemiseen. Mikäli kiinnostus reitistöstä jatkaa orastavaa kasvuaan, selkeyttää lisäkulkijoiden vaikutus hiljalleen umpinaisempienkin osuuksien uria.

Osa hiipuneen reitistön taiasta piilenee siinä, mitä se on joskus aikanaan ollut ja mitä siitä on tänä päivänä jäljellä. Rehti uteliaisuus lienee itsellänikin se vahvin ajuri tutkia uraverkoston saloja erinäisten retkien lomassa.

Vinkkejä aiheesta kiinnostuneille

Valtaosa maakuntauran aktiivisista ja uudelleenmerkatuista osuuksista löytyy Jyväskylän yliopiston LIPAS-palvelusta sekä Luontoon.fi-reittikartalta. Paras keino virittäytyä tunnelmaan on tutustua karttapalveluiden ohella Upe Nykäsen hyvin dokumentoituihin tutkimusmatkoihin maakuntauran eri haaroilla. Näistä läpikäynneistä minunkin kipinä sai sen lopullisen roihunsa.

Juha-Pekka Jylhä
Reitistöviikon virallinen lähiluonnon kirjeenvaihtaja ja polkukuiskaaja. J-P on kirjoittanut aiemmin Meijän poluille Riippumattomasta nautinnosta, Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista, hämäräpolkujen kutsusta sekä virran varrelle kulkemisesta.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana.


Vuoden 2025 Reitistöviikon blogisarjassa on julkaistu aiemmin Rakastunut rönsyilyyn sekä Hirvaan kierroksen vaellushaaste.

Reitistöviikolla lajeja tunnistamaan!

Reitistöviikolla lajeja tunnistamaan!

Reitistöviikolla on luonnossa liikkuessa hieno mahdollisuus tutkia luontoa ja tunnistaa sekä taltioida vastaantulevia lajeja. Tässäpä siis pieni tehtävä Reitistöviikolle: Bongataan lajeja teemoittain ja merkitään niitä someen aihetunnisteella #reitistöviikkolajisto

Toki olisi myös kiva tietää hieman miltä suunnalta Suomea julkaistuja lajeja löytyy, joten tieto kuvauspaikasta olisi kiva lisä. Lajien tunnistamiseen hyviä sovelluksia ovat muun muassa iNaturalist ja Google Lens. Lintujen äänet voi tunnistaa Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla ja alueella olevia lintuja voi tarkistaa Mappa.fi -palvelusta löytyvästä Linturetkikoneesta. Myös perinteisemmän kirjamuotoisen tunnistusoppaan voi mukaan napata, ja tietysti parviäly voi auttaa myös!

Lajien tunnistushaasteen laittaa instagramissa liikkeelle @kinkomaan_lajisto tili, jossa postaillaan viikon mittaan syksyisillä reitistöillä eteen tulevia lajeja. Tiliä pyörittää luokanopettaja Matti Pennanen Muuramen Kinkomaalta.

Lähtekäähän Reitistöviikolla lähiluontoon liikkumaan ja lajeja tunnistelemaan!

#reitistöviikkolajisto #reitistöviikko #trailweek #finland

Rakastunut rönsyilyyn

Rakastunut rönsyilyyn

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Rakastan sanoja, joissa on paljon yytä, äätä ja öötä. #työmatkarönsyily oli heti minun sanani. Salamarakastuin myös siihen, että aloin työmatkoja pyöräillessäni ajella vähän mutkien kautta. Työtehtäviä minulla on välillä ympäri kaupunkia ja yleensä kuljenkin aina pyörällä. Välillä rönsyilen vain yhden risteyksen verran, toisinaan taas pyöräni vie minut täysin eri suuntaan, missä määränpääni on. Kilometrit rullaavat ja kaikenlaista nähtävää tulee silmieni eteen. Kotikaupunki näyttäytyy aivan uudella tavalla.

Kesäisin voin valita menopelikseni joko jommankumman sähköpyöristäni tai esikoisen vanhan, punaisen perintöpyörän. Talvisin rönsyilen vanhalla vaihteettomalla, nastarenkain varustetulla violetilla, eläkeikää lähestyvällä pyörälläni.

Tavalliselta reitiltä poikkeaminen antaa paljon elämyksiä. Ensimmäisenä haluan mainita lähiluonnon. Hyvän sään aikana tekee mieli silloin tällöin poiketa esimerkiksi Haukanniemen luontopolulle, Lumopolulle, Ladun Majalle, Tourujoelle, Korkeakoskelle tai Mäyrämäen alppiruusupuistoon. Keväisin rönsyilen lintutorneille tai etsimään vakiopaikoista ensimmäisiä leskenlehtiä. Yliopiston alueella pääsee rönsyillen näkemään kasvitieteellisen puutarhan vuoden kulkua ja Ruusupuistossa eri ruusulajien kukintaa keväästä pitkälle syksyyn. Kehä vihreän varrelta keskustan lähiluonto esittäytyy monipuolisena, voi poiketa esimerkiksi Harjulla tai satamassa. Lähiluonnosta on rönsyillen helppo päästä nauttimaan vaikka pieninä annoksina työpisteitä vaihtaessa tai kotimatkalla. Jos rönsyni yltävät pidemmälle, voin käydä kiertämässä Jyväsjärven, Tuomiojärven tai Palokkajärven. Mukavia työmatkarönsyilyreittejä riittää.

En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi.

Toisinaan mietin jo valmiiksi, miten voin päiväni aikana rönsyillä. Nappaan pyöräkoriini eväät, joogamaton tai luistimet ja valitsen reittini työpaikalta niin, että voin jatkaa harrastuksiini suoraa töistä rönsyillen. Eikä harrastuksen jälkeenkään toki tarvitse valita suorinta tietä tai lyhintä reittiä, vaan matkalla voi koukata katsomaan vaikka muraaleja, graffiteja tai veistoksia. Kaupunki on taidetta täynnä. Niihinkin on tullut kiinnitettyä enemmän huomiota ja uusia kohteita tulee pyöräiltyä katsomaan aina ihan tuoreeltaan.

Hyvin mielelläni sovin myös tapaamisia niin, että voin töiden jälkeen rönsyillä kotikaupungin lukuisiin, mukaviin kahviloihin, jäähallille tai pesäpallostadionille. Moni peli olisi jäänyt näkemättä ilman työmatkarönsyilyä. Myös joku kaupungin kirjastoista, kirppareista tai keskustan kirjakauppa osuvat usein reitilleni. Eli paljon arjen elämyksiä.

En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi. Ja jatkaa muuttumista, sillä työmatkarönsyilyni jatkuu. Suosittelen ihan jokaiselle. Tämä on kivaa. Tällä hetkellä taidan olla työmatkarönsyilyn Suomen mestari, sillä olen luultavasti ahkerin rönsyilijä. Ja ehkä myös maailmanmestari, sillä ei tätä ehkä muualla maailmassa harrasteta. Vielä.

Riitta H-K
Työmatkarönsyilyn epävirallinen maailmanmerstari


Rakastunut rönsyilyyn -blogi on osa vuoden 2025 Reitistöviikon blogisarjaa.