Kategoria: Meijän kunta

Viisas luontosuhde on kestävyyslaji

Viisas luontosuhde on kestävyyslaji

Ihmislajin toiminnalla on laaja-alaisia vaikutuksia elämään maapallolla. Kun omalla toiminnalla heikennämme esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta, vaikutamme samalla myös omaan hyvinvointiimme. Kestävä kehitys on laaja aihe, ja siihen liittyy monia ulottuvuuksia, kuten ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen.

Vuonna 2002 järjestetty YK:n kestävän kehityksen huippukokous Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa, oli merkittävä kestävän kehityksen tasapainoisen edistämisen näkökulmasta. Johannesburgin kokouksen jälkeen YK on ottanut selkeämmin kantaa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen puolesta. (Rohweder 2008, 19.) Kestävä elämä perustuu toisten ihmisten ja koko maapallon kunnioittamiseen. Kehitys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien kustannuksella, eikä se saa uhata muiden eliöiden olemassaoloa. Luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja oikeudenmukaisesti. Taloudellinen kasvu on osa kehitystä, mutta se ei saa olla itsetarkoitus eikä jatkua loputtomasti luonnonvaroja kertakäyttöisesti tuhlaten. Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: pitkä ja terve elämä, koulutus, mahdollisuus käyttää luonnonvaroja kohtuullisen elintason ylläpitämiseksi, poliittiset vapaudet, taatut ihmisoikeudet ja väkivallalta välttyminen. (Wolff 2004, 24.)

Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa asetettu tavoiteohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Marinin hallitus laati päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020. Kyseisessä suunnitelmassa esitellään ne toimenpiteet, joilla hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista, ja jokaisen tavoitteen osalta kuvataan sekä hallituksen kotimaan toimia että niitä toimia, joilla Suomi edistää Agenda 2030:n toteutumista myös muualla maailmassa. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021.)

Tartuin Agenda 2030 toimenpiteisiin myös Meijän luonto -hankkeessa ja kevään työpajojen aikana käymme lasten kanssa kestävän kehityksen tavoitteita läpi erilaisten tehtävien avulla, luontoympäristössä tietysti. Näitä tavoitteita ovat:

  • Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
  • Tavoite 12: Vastuullinen kulutus
  • Tavoite 14: Vedenalainen elämä
  • Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
  • Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Tavoitteiden läpikäymiseksi lapset suorittavat seikkailullisen radan, jonka aikana pelastamme Päijännettä roskilta, ylitämme upottavan suon hyvällä tiimityöllä, tutustumme järvien asukkeihin, käymme puuvanhuksen syntymäpäivillä ja selvitämme liikunnallisen metsähaasteen. Tähän mennessä työpäiväni ovat sisältäneet ihmettelyä, uusia oivalluksia ja jännittäviä hetkiä luonnossa, hauskuutta unohtamatta.

Sosiaalipolitiikan professorin Liisa Häikiön mukaan kestävää kehitystä tarvitaan, sillä ihmiskunnan tarpeet ylittävät tällä hetkellä sen, mitä maapallo pystyy tarjoamaan. Häikiö toteaa, että meidän tulisi löytää uusia tapoja elää ja luoda hyvinvointia siten, ettemme uhkaa tulevaisuuden hyvinvointia (Häikiö & Järvenpää 2021). Myös kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin (2018) mukaan meillä on jo riittävästi tietoa siitä, miten tuhoamme luontoa, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta käyttäytymiseemme. Ekologisesti kestävän maailmansuhteen luominen vaatii uusia globaaleja eettisiä normeja, mutta myös lainsäädäntöä, ja ennen kaikkea kasvatusta uuteen, nykyistä viisaampaan luontosuhteeseen. (Värri 2018). Muutos ei tapahdu ilman rakenteellisia muutoksia ja käytännön tukea.

Nykyisin kulutamme kymmenen kertaa enemmän kuin 100 vuotta sitten. Sen seurauksena metsäluontomme on köyhtynyt, meillä on uhanalaisia kalakantoja ja arvokkaat luontotyypit vähenevät. (WWF 2022) Tämänhetkinen elämäntapamme vaatisi lähes neljä maapalloa, jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Se on paljon.

Kun ymmärrämme, miten toiminnoillamme vaikutamme ympäristöömme, meidän on helpompaa lähteä tekemään muutosta. Muutosten myötä kehitämme jatkuvasti uutta (kestävämpää) normaalia.

Keväisin tunnelmin,

Johanna Sutinen
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.


Lähteet:

Häikiö, Liisa & Järvenpää, Juulia (2021) Kestävä kehitys – Mitä se on. Johtajuussymposioum -podcast. Moreenimedia. https://soundcloud.com/radio_moreeni/johtajuus?in=radio_moreeni/sets/johtajuussymposium-podcast

Rohweder, Liisa (2008) Kestävä kehitys koulutuksen päämääräksi. Teoksessa Rohweder, Liisa & Virtane, Anne (toim.) Opetusministeriön julkaisuja (2008) Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriö, 18—24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79112/opm03.pdf?sequence=1

Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Värri, Veli-Matti (2018) Kasvatus ekokriisin aikakaudella. https://www.youtube.com/watch?v=0Lxb3_JnNIk

Wolff, Lili-Ann (2004) Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys: 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa Cantell, Hannele (2004) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 18—29.

WWF (2022) Ylikulutus. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

Päiväkodit Luontotyöpäivän viettoon!

Päiväkodit Luontotyöpäivän viettoon!

Meijän luonto -hanke ja Meijän polku haastaa kaikki Suomen päiväkodit luontoon nauttimaan Luontotyöpäivästä perjantaina 20.5.!

Pohja luontosuhteelle rakentuu jo varhain lapsuudessa. Usein ajatellaan, että luontosuhteen vaaliminen on jotain isoa, ja vaatii todellista ”metsäytymistä”, mutta yhteyden voi kokea myös omalla pihalla tai esimerkiksi lähirannalla. Luontosuhteen ylläpitäminen on tärkeää, että voimme nauttia luonnon terveysvaikutuksista. Lähiluonto voi tarjota luontokokemuksia, jotka jäävät pysyvästi mieleen. Siksi onkin tärkeää, että luontoretkiä järjestetään säännöllisesti, sillä ne mahdollistavat luonnon tutkimisen sekä ihmettelyn ajan kanssa. Luonnossa ollessa päiviin saadaan myös huomaamatta lisää liikuntaa, pedagogisista tavoitteista tinkimättä.

Lisää vinkkejä Luontotyöpäivän sivuilta.

Testit senioreille – seinätaulut

Testit senioreille – seinätaulut

Alla olevasta linkistä saat PDF-tiedoston, josta voi tulostaa A3-kokoiset seinätaulut testitilaisuuksiin. Niistä sekä testien tekijät voi nopeasti katsoa tulokset harjoituskorttia varten ja testattava voi halutessaan vertailla omaa tulostaan vertailuarvoihin ja nähdä esimerkiksi sen, paljonko tulosta pitää kohentaa, jotta päästään seuraavalle väritasolle. Samalla tauluissa on testien suoritusohjeet. Taulut voi tarvittaessa tulostaa myös A4-kokoon, jos isompia ei pystytä tulostamaan.

Jos teette testejä useammin, voi nämä seinätaulut laminoida ja/tai pohjustaa, jolloin ne pysyvät käyttökunnossa pitkän aikaa.


Back to the Nature!

Back to the Nature!

20.5. suomalainen työ palaa luontoon kolmannen luontotyöpäivän merkeissä!

Luontotyöpäivän aikana työtä voi viedä luontoon lukemattomilla tavoilla; voitte pitää esimerkiksi kävelypalaverin, soittaa työpuhelun luonnon helmassa, suunnitella työyhteisön tai firman tulevaisuutta, tai vain muistella aikoja, jolloin töitä piti tehdä toimistolla istuen. Nämä ajat ovat kuitenkin ohi, ja suomalaisen työn suuntana ulkoilma! Jos työnkuvasi on sellainen, että ulos ei kertakaikkiaan pääse, niin sivustoltamme löytyy vinkkejä myös luonnon tuomisesta sisätiloihin.

Tägit käyttöön

Työskennellessäsi luonnossa ja ulkona työskentelyn iloa maailmalle jakaessasi ota käyttöön kaksi tunnistetta, eli #luontotyöpäivä ja #outdoorofficeday, niin pääsemme myös muualla nauttimaan kokemuksistanne luonnossa ja ulkona.

20.5. vietettävän Luontotyöpäivän kokemuksista rikastuneena otamme innolla osaa myös 16.6. vietettävään kansainväliseen Outdoor Office Day:hin. Tästä tapahtumasta ja työelämähauskanpidosta lisää toukokuun lopulla.

Harjoitteet senioreille – muisti

Harjoitteet senioreille – muisti

Muistisairaudet ovat monitekijäisiä sairauksia. Voit kuitenkin vaikuttaa itse sairastumisen todennäköisyyteen. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan ennaltaehkäistä muistihäiriöiden syntymistä.

Liikuntaa tulisi harrastaa monipuolisesti vähintään 3–5 kertaa viikossa. Liikunnan tulisi sisältää sekä lihaskuntoharjoittelua että kestävyyskuntoharjoittelua. Tärkeää on löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuottava liikuntaharrastus. Liikuntaharjoittelun tulee olla säännöllistä ja nousujohteista, kuitenkin aina turvallisuus huomioiden. Myös luonnossa oleskelulla on paljon aivoystävällisiä ominaisuuksia.

Alle on kerätty muutamia Meijän polun Vuosikellon haasteista, joilla on helppoa lähteä liikkeelle liikkumisen ja ulkonaolon lisäämiseen. Vuosikellosta löytyy myös monia muita hyvinvointiasi lisääviä ja aktivoivia haasteita.

Aivoterveellisiä muutoksia ruokavalioon saadaan lisäämällä kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja kuidun määrää. Huomiota kannattaa kiinnittää rasvan laatuun ja liiallisen sokerin ja suolan vähentämiseen. Jo pienikin muutos on askel hyvään suuntaan. Lisätietoa aivoystävällisestä ruoasta Aivoliiton sivuilta.

Muisti tarvitsee pitkäkestoista, säännöllistä ja riittävän haastavaa jumppaa. Uusien asioiden opettelu sekä erilaiset harrastukset ovat hyvää lisäharjoitusta muistille. Esimerkkejä muistia ja muita ajattelutoimintoja aktivoivista toimista ovat musiikin kuuntelu, kielten opiskelu, lukeminen, ristisanatehtävät ja erilaisten pelien pelaaminen.

Jos verenpaine tai veren glukoosipitoisuus ovat korkeita tai veren rasva-arvot tavallisesta poikkeavia, tulisi kiinnittää huomiota riittävään liikuntaan ja terveellisiin ravitsemustottumuksiin edellä kuvattujen liikunta- ja ravitsemusohjeiden mukaisesti. Verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin lääkehoitoa tulee harkita Käypä hoito -suositusten mukaisesti, mikäli elintapamuutokset eivät onnistu tai ne eivät yksin riitä.


Siististi veneillen retkisatamareitillä 

Siististi veneillen retkisatamareitillä 

Päijänteen retkisatamaverkosto on koko vesistön kattava ja kaikille saatavilla oleva vesistöretkeilijöiden palveluverkosto. Retkisatamia löydät matkalla Pohjois-Päijänteeltä Heinolaan ja Vesijärven puolelle Lahteen saakka. Niiden Roope-palvelut mahdollistavat kestävän retkeilyn kauniissa vesistöissämme. Jätepisteet tarjoavat paikan roskille ja huussit ihmisten tarpeille. Monin paikoin on rakennettu tiskipiste niin, että harmaat vedet suodattuvat maahan. Retkisatamat tarjoavat siis oivan paikan pysähtyä retkellä, kun tarvitset huoltoaitsellesi tai suojapaikan sään vaihtuessa. 

Kaikki Roope-palvelupisteet ja Roope-satamat löydät Roope-kartaltamme, jonka voit kätevästi lisätä ”sovellukseksi” puhelimesi näytölle. Löydät Roope-kartan verkosta osoitteesta roopekartta.fi.  

Retkisatamahuoltoa Päijänteellä pohjoisesta etelään 

Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus M/S Roopetar miehistöineen huoltaa parikymmentä Päijänteen retkisatamaa, jotka ovat pääosin Päijänteen Virkistysalueyhdistyksen omistamia. Retkisatamien huoltokausi alkaa toukokuussa ja kestää lokakuun puolelle saakka. Huoltoalus miehistöineen liikennöi keskikesällä joka toisella viikolla arkipäivinä, lähtee liikkeelle maanantaina aluksen lastaamisen jälkeen ja palaa kotisatamaan perjantaina. Työpäivien ajan miehistö asuu aluksella. Työpäivän aikana ehtii käydä yhdestä viiteen retkisatamakohdetta, riippuen kohteissa tehtävistä töistä ja etäisyyksistä. Silloin tällöin alus tekee myös lyhyempiä pistokeikkoja muun muassa Pohjois-Päijänteellä Kalasaareen ja Korpilahden Pirttisaareen. Alku- ja loppukaudesta huollon viikkorytmi on väljempi ja silloin korjataan yksittäisiä isompia laituri- ja rakennevaurioita. 

Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus M/S Roopetar Päijänteellä. Kuvat: Studio Varjo.

Retkisatamat ovat kaikki erilaisia, vaikka samoja palveluja sisältävätkin. Satamissa on nuotiopaikkoja, huusseja, jätepisteitä, puuvajoja ja joissakin sauna. Laiturit kiinnityspisteineen tarjoavat turvallisen yösijan Päijänteen monenlaisissa tuulissa. 

Seilaa sinäkin siististi! 

Ympäristöystävällinen veneily ja vesillä liikkuminen ovat meistä jokaisen vastuulla. PSS ry muistuttaa tärkeistä asioista, joista jokainen voi huolehtia liikkuessaan vesillä. Veneily keskittyy ajallisesti muutamiin viikkoihin ja paikallisesti valmiille väylille ja satamiin, jolloin erityisesti pistevaikutukset voivat olla merkittäviä. 

Huolehdi jätteistäsi veneillessä 

Veneillessä on tärkeää pyrkiä ehkäisemään turhan jätteen syntyä. Aloita jätteen vähentäminen jo kaupassa valitsemalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Pakkaa elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan kestäviin ja pestäviin rasioihin. Jätteiden lajittelu onnistuu vaivattomasti veneessäkin, ja monessa satamassa on jätteiden lajittelumahdollisuus. PSS ry:n Roope-jätepisteissä lajitellaan yleensä lasi- ja metallijätteet. Biojätettä ei saa laittaa kuivakäymälään. 

Pidetään myös rannat roskattomina siivoustalkoilla 

Yleisimpiä Suomen rannoilta löytyviä roskia ovat muoviroskat ja tupakantumpit, jotka vesistöön päätyessään hajoavat mikromuoviksi. Lisäksi tumpeista liukenee veteen monia haitallisia kemikaaleja. PSS ry:n Siisti Biitsi -ohjelma kannustaa kaikkia kansalaisia järjestämään omia siivoustalkoita haluamallaan rannalla. Roskien keräämisen lisäksi rantasiivoustalkoissa raportoidaan kerätyt roskat Siisti Biitsi -sovelluksella. Raportoinnin avulla saadaan tärkeää tietoa Suomen rantojen roskaisuudesta, minkä avulla pystytään ehkäisemään roskaantumista jo alkumetreillä. Lisätietoja: siistibiitsi.fi.  

Siisti saaristo on kaikkien käyttäjien sekä luonnon hyväksi.

Tyhjennä käymäläjätevedet imutyhjennyslaitteeseen 

Veneilijöiden käymäläjätevedet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia, ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Älä siis laske käymäläjätevesiäsi veteen lisäämään rehevöitymistä, vaan käytä imutyhjennyslaitetta. Pääsääntöisesti vierasvenesatamista löytyy imutyhjennyslaite. 

Vältä myrkkymaalien käyttöä veneen pohjassa 

Veneen pohjassa käytettävien antifouling- eli myrkkymaalien tehoaineita ovat muun muassa kupari- sinkki- ja orgaaniset yhdisteet. Ne ovat haitallisia kaikille vesieliöille. Järvillä haitallisten myrkkymaalien käyttö on kokonaan kielletty. Maaleille on olemassa vaihtoehtoja, kuten pohjapesu ja veneen nosto ylös silloin, kun se ei ole käytössä. Veneen pohja voidaan pestä joko painepesurilla erityisellä pohjapesupaikalla tai harjapesurilla.  

Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita 

Veneen siivouksessa, astioiden pesussa ja henkilökohtaisissa pesuaineissa on syytä kiinnittää huomiota aineiden ympäristövaikutuksiin. Valitse aina fosfaatiton pesuaine veneillessä, sillä fosfaatit rehevöittävät vesistöjä. Pese astiat maissa, mieluiten astianpesupaikalla. Jos sellaista ei ole lähistöllä, kaada pesuvesi maahan, jotta ravinteet suodattuvat eivätkä valu suoraan veteen. Älä myöskään peseydy suoraan meressä tai järvessä saippuan tai shampoon kanssa. 

Terhi Takkinen
viestintäkoordinaattori
040 350 0319
terhi.takkinen@pssry.fi
Pidä Saaristo Siistinä ry
Järvi-Suomen toiminta-alue 


Työ puhtaiden järvien puolesta tarvitsee tukeasi! Liity jäseneksi osoitteessa pidasaaristosiistina.fi/liityjaseneksi. Muistathan myös retkisatamien mahdolliset puunhuolto- ja saunamaksut, jotta nuotiopuita ja löylyä riittää seuraavallakin retkelläsi! 

Lahjoita likaisiin töihin! Voit tehdä kertalahjoituksen tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi, katso eri lahjoitusmuodot sivuiltamme pidasaaristosiistina.fi/lahjoita


Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka edistää konkreettisin teoin meri- ja järviluonnon hyvinvointia. Yhdistyksen toiminta-alueita ovat Saaristomeri, Itäinen Suomenlahti, Pohjanlahti, Saimaa, Päijänne ja Pirkanmaa, joissa Roope-alukset alushenkilöineen pitävät huolta Roope-palvelupisteistä ja retkisatamista. Yhdistyksellä on neljä Roope-huoltoalusta, joista Päijänteellä toimii M/S Roopetar.  

Konkreettisen ympäristötyön lisäksi PSS ry on mukana useissa ympäristöprojekteissa ja järjestää erilaisia kampanjoita. Esimerkiksi kaupungeille suunnattu Mahanpuruja muovista-kampanja herättelee huomiota hulevesiin kulkeutuvien jätteiden haitoista. PSS ry:llä on myös Roope-satamaohjelma venesatamille, Siisti Biitsirantojensiivoustalkoo-ohjelma sekä Siisti Biitsi-kummikouluohjelma. 

Kohden lähireitistöjä – Keski-Suomen reitistöviikko

Kohden lähireitistöjä – Keski-Suomen reitistöviikko

Kohden lähiluontoa!

Keski-Suomen reitistöviikkolla syyskuussa liikutaan Keski-Suomen lähiluonnossa ja -reitistöillä! Ja jotta liikkuminen olisi helposti kaikkien saavutettavissa, otamme suunnaksemme lähireitistöt, joita polkujen, kävely- ja pyöräteiden, kuntoratojen ja luontopolkujen luvatussa maakunnassa Keski-Suomessa riittää.

Reitistöt toimivat keskisuomalaisen luontoliikunnan sekä luonnossa liikkumisen ja oleilun elämänrikkaana suonistona. Reitistöillä on suuri merkitys myös alueen mielikuville ja näkyvyydelle. Lisäksi reitistöt toimivat alueen asukkaille hyvinvoinnin ja terveyden ympärivuotisena lähteenä.

Lähtekäähän mukaan tekemään tulevaisuuden Keski-Suomea järjestämällä tapahtumia, retkiä, luontokohteiden esittelyjä, koulutuksia tai vain liikkumalla Keski-Suomen reitistöillä syyskuussa!


Lähiluonto-sivustolta vinkkejä lähiluonnossa liikkumisen lisäämiseen ja lähiluontoalueiden ja -reitistöjen kehittämiseen.

Meijän Keski-Suomi -julkaisussa taustoitusta keskisuomalaisen luonnon ja reitistöjen merkityksestä ja mahdollisuuksista alueen tulevaisuudelle.

Talvella luontoon työskentelemään?

Talvella luontoon työskentelemään?

Luontotyöpäivä on tosi mahtava idea, mutta talvellahan ei toki ulkona voi työskennellä, kun on kylmä ja lunta.”

Lähdimme vuoden alussa testailemaan, kuinka luonnossa työskentely onnistuu talviaikaan. Tämä siitä syystä, että huomasimme noin kolmanneksen suomalaisesta työajasta kuluvan talven syleilyssä. Tai siis sisätiloissa, jos sinne ulos ei uskalla töitään viedä. Luonnossa oleilulle työn merkeissä tuleekin tässä tapauksessa kestämättömän pitkä tauko, joka näkyy nopeasti työhyvinvoinnissa, jaksamisessa ja yleisissä energiatasoissa. Järjestimme siis testimielessä muutamien yhteistyötahojen kanssa työpalavereita luonnon helmaan. No toimiko toimiston siirtäminen talven selkään?

Kyllä vain! Jopa odotettua paremmin. Kävimme esimerkiksi pitämässä pulkkamäkipalaveria Japalaisten kanssa. Kymmenen sekunnin mittaisilla pulkkapuheilla saimme nopeasti rikottua jään uusien tuttavuuksien kanssa. Pulkkapuhe on tietysti jyväskyläläinen versio perinteisestä hissipuheesta, jossa asiansa pitää esittää hissimatkan kestävän ajan puitteissa. Lyhyessä pulkkamäessä tuo aika oli noin 15 sekunttia. Olettaen siis, että sattui laskemaan samaan suuntaan keskustelukumppanin kanssa. Kävimme myös testaamassa luistelukokousta ja maailman suurimman valkotaulun käyttöä Jyväsjärvellä Leader Keski-Suomen tiedotusväen kanssa. Tällä reissulla emme pyrkineet rikkomaan jäätä. Tämän lisäksi rakentelimme #lumitoimiston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaan ulkoilmapalavereita varten, sekä pidimme etäpalavereita talven selässä.

Kaikki kokeilemamme palaveritavat ja uudet pitopaikat herättivät innostusta ja työniloa osallistujissa. Uusia ideoitakin virisi vauhdilla uusissa ympäristöissä. Suosittelemmekin lämpimästi lähtemään ulos myös viileämmillä ilmoilla.

Seuraavaa virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 20.5. Jos lumitoimistoa tai muita talvivirikkeitä haluaa testata, niin kannattaa lähteä viemään työtä ulkoilmaan jo ennen tuota. Jos ja kun viette työtänne ulos, niin #luontotyöpäivä -tunniste käyttöön, niin pääsemme nauttimaan kanssanne. Jaettu ilo, ja niin edelleen.

Ja suomalaisen Luontotyöpäivän jälkeen pääsemme viettämään myös kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 16.6.! Olemme suunnittelemassa Meijän poluilla jotain jännää hollantilaisten kanssa myös tuolle päivälle, mutta siitä lisää kesäkuun alussa…
Mutta tässä odotellessa itse kukin luontoon työpäivää viettämään!

Päiväkodit mukaan ilmastotyöhön

Päiväkodit mukaan ilmastotyöhön

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusin raportti antaa hälyttävän kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja alleviivaa ilmastotoimien edistämisen tärkeyttä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikeaa päästä nykytoimilla. Raportin mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Monien eliölajien selviytyminen vaikeutuu, sillä ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös yhteiskunnallista levottomuutta, epätasa-arvoa sekä puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ilmastotyössä on siis onnistuttava. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää: ”IPCC:n mukaan 30-50 prosenttia maapallon maasta ja meristä pitää suojella ja ennallistaa, jotta systeemi pysyy turvallisella tasolla.”

Ilmastotyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki toimijat. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi ”Meijän luonto – ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin (MeLu)” -projekti, jonka parissa pääsin aloittamaan työt vuoden alussa.

Mistä on siis kyse?

Vuoden mittaisen projektin aikana päiväkotien henkilöstölle tarjotaan uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen, sekä tukea myös työstä palautumiseen luontoympäristössä. Toiminnallisissa, ulkoilmatyöpajoissa hyödynnetään seikkailupedagogisia menetelmiä ja tarjotaan uusia työkaluja varhaiskasvatukseen ekososiaalisesti kestävän elämäntavan teemoista:

  • Maaliskuu: Ilmastonmuutos + talvinen luonto
  • Toukokuu: Kestävä kehitys + keväinen luonto
  • Elokuu: Kestävä elämäntapa + kesäinen luonto
  • Lokakuu: Luonnon monimuotoisuus + syksyinen luonto

Kalenteri kääntyi maaliskuulle ja pian alkavissa työpajoissa seikkailemme päiväkotilaisten kanssa talvisessa luonnossa. Samalla syvennymme konkreettisesti siihen, kuinka ilmastokasvatus voi näkyä päiväkotien arjessa menemättä syvemmälle ilmastonmuutoksen monimutkaisuuteen. Päiväkodeissa ilmastokasvatus on hyvä rakentaa arkisiin tekoihin, aikuisten näyttämään malliin ja ohjaukseen sekä yhteiseen keskusteluun myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi kasvisruokien lisääminen, lämpimän veden säästäminen, turhien laitteiden ja valojen sammuttaminen, kasvien istuttaminen ja retkille liikkuminen lihasvoimin ovat tärkeitä arkisia tekoja.

Lähiluonto tarjoaa runsaasti hyviä ympärivuotisia kohteita myös päiväkotiryhmien luontoretkille. Kuva Johanna Sutinen, Jyväskylän Harju.

Seikkailullisten ulkoilmatyöpajojen aikana pohdimme lumen merkitystä ja ihmettelemme talvista luontoa. Mikä merkitys on eläinten valkoisilla talvipuvuilla ja miksi lumipeite on tärkeä pikkunisäkkäille? Saako karhu unta ilman talvipesäänsä? Entä mitä talvi tekee kasveille ja puille? Ilmastonmuutoksen myötä maapallon lämpötila nousee, joka voi tulevaisuudessa aiheuttaa vähälumisia tai täysin lumettomia talvia. Lumettomuudella on suuri vaikutus luontoon.

Valkoisessa talvipuvussaan lumikot, kärpät, metsäjänikset ja riekko erottuvat lumettomasta maisemasta ja ovat näin helppoa saalista. Pikkunisäkkäille lumipeite antaa piilopaikkoja ja suojaa kylmyyttä vastaan. Lunta kaipaa myös isompi nisäkäs karhu, sillä nälkäinen tai paleleva kontio ei saa unta. Routa pitää puut pystyssä syys- ja talvimyrskyissä ja lumi suojaa juuria paleltumiselta. Lumen alla on leutoa kaikkein kireimmälläkin pakkasella ja se toimii erinomaisena eristeenä myös hangen alla oleville kasveille.

Talvisen seikkailumme aikana käymme näitä asioita lasten kanssa läpi erilaisten tehtävien ja tarinoiden parissa. Kaivamme esiin vihreitä aarteita, joita tutkimme suurennuslaseilla, pohdimme eläinten talvehtimista ja etsimme piileksiviä metsäjäniksiä sekä rauhoitumme kuuntelemaan luonnon ääniä. Yksi tärkeä askel ilmastokasvatuksessa onkin viettää aikaa luonnonympäristöissä, sillä vahvan luontosuhteen ylläpitäminen auttaa meitä muistamaan, mikä on todella tärkeää.

Talvisia seikkailuja odottaen,

Johanna Sutinen 
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.


Lähteet:

Valtioneuvosto (2022): https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/ipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti

IPCC (Intergovernmental panel on climate change). Climate change 2022. Impacts, Adaptions and Vulnerability. (2022) https://report.ipcc.ch/ar6wg2/pdf/IPCC_AR6_WGII_FinalDraft_FullReport.pdf

Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas / luontosuhde: https://vakanilmasto-opas.fi/opetusmateriaalit/luontosuhteen-vahvistaminen/

Ilmastokasvatus | Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas (vakanilmasto-opas.fi)

WWF: https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-1-2018/ilmastonmuutos-nakyy-jo-suomessa/

Yle: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/jollei-jouluna-ole-lunta-luonto-parjaa-ilmankin-mutta-monelle-elaimelle

Meijän Keski-Suomi -raportti julki

Meijän Keski-Suomi -raportti julki

Näin Kalevalan päivän kunniaksi julkaisemme Meijän Keski-Suomi -raportin. Raporttiin on kirjoitettu tarinaa siitä, kuinka Keski-Suomen strategian voimavaraksi tunnistettu luonnonläheisyys sekä hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistäminen mahdollistaa alueellisesti hyvinvointia sekä luontomatkailua. Tämän hyvinvoinnin ja matkailun lähtökohtana on alueen monimuotoinen luonto ja luontoreitistöt. Samalla pohdimme, miten voimme toiminnallistaa Keski-Suomen strategian Hyvä Vointi  -kasvun kärjen, jotta liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy kirvoittaisi keskisuomalaiset myös kekseliäisiin yleishyödyllisiin sekä kaupallisiin ideoihin ja palveluihin.

Keski-Suomen monimuotoinen luonto ja reitistöt luovat alustan sekä alueen asukkaiden hyvinvoinnille, että matkailulle ja taloudelle. Kuvat Juho Jäppinen ja Janne Laitinen.

Kalevalan isä, Elias Lönnrot, oli aikansa oppineimpia suomalaisia. Hän oli tutkimusmatkailija, mutta myös lääkäri ja tiedemies, suomen kielen kehittäjä ja uudistaja. Hän teki useita runonkeruumatkoja liikkuen luonnossa ja tuon ajan reitistöillä Suomessa ja suomensukuisten kansojen asuinalueilla. Lisäksi hän keräsi retkillään kasvien nimiä, sananlaskuja ja arvoituksia. Lönnrotin esimerkin innoittamana me kiersimme keskisuomalaisilla reitistöillä keräten paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnossa liikkumiseen ja luontopalveluihin liittyen. Kokosimme myös vuoden ajan keskisuomalaista kuvakerrontaa Instagram-kuvapalvelusta #keskisuomi-tunnisteella, jotta saisimme käsityksen siitä, miltä Keski-Suomi näyttää tänä päivänä. 

Raportissa käydään läpi luonnon hyvinvointivaikutuksia ja esitellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen elinkeinotoiminnan erilaisia malleja. Esimerkkinä uuden hyvinvointitalouden monialaisesta alueellisesta kehittämistoiminnasta esitellään liikunnan ja terveyden edistämisliike Meijän polku, joka on vuodesta 2017 lähtien innovoinut ja toteuttanut uudenlaisia liikkumisen, luonnon, terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja keskisuomalaisten ja laajemmin suomalaistenkin käyttöön. 

Tulevaisuuden Keski-Suomi rakentuu selkeän vision, monimuotoisen luonnon, laadukkaiden reitistöjen, kansallispuistojen, ympärivuotisten matkailukeskusten sekä yhteisen tahtotilan ympärille.

Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet fysioterapeutti Juho Jäppinen, biologi Janne Laitinen, restonomi Vesa Pohjonen ja seikkailu- ja yhteisöpedagogi Johanna Sutinen sekä Keski-Suomen liiton maakunta-arkkitehti Liisa Bergius sekä WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen ja Kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen.

Meijän Keski-Suomi -raportin on tilannut Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

COPYRIGHT © 2022
Tekijät ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Juho Jäppinen & Janne Laitinen (toim.)

Kannen kuvat: #keskisuomi -tunnisteella Instagarmissa viikolla 39/2021 
julkaistuja kuvia. Kuvat on kerätty tässä raportissa julkaistun Miltä Keski-Suomi
näyttää -osion taustoitusta varten.

Taitto ja ulkoasu: Juho Jäppinen

ISBN 978-952-94-6048-9