Kategoria: Blogi

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Retkeilijät ovat Keski-Suomessa lähteneet innolla kansallispuistoihin. Käyntimäärät ovat nousseet tänä vuonna kaikissa Keski-Suomen kansallispuistoissa. Huikeinta käyntimäärän kasvu oli Isojärven kansallispuistossa, minne tehtiin tammi-heinäkuussa 48% enemmän käyntejä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erätaival Oy on pyörittänyt Heretyn kämppäkahvilaa ja tuonut puistoon uusia aktiviteetteja. Tänä kesänä Isojärvelle on rakennettu uusi esteetön keittokatos Kannuslahteen, reittejä on kunnostettu ja viitoitusta uusittu Euroopan maaseuturahaston osarahoittamassa Keski-Suomen kansallispuistot kuntoon -hankkeessa.

Vilkasta on ollut muuallakin. Leivonmäen kansallispuistossa käyntimäärät kasvoivat 25%, Etelä-Konneveden kansallispuistossa 17%, Salamajärven kansallispuistossa 14% ja Pyhä-Häkissä 5%. Maailmalla ja Suomessa on käynnissä ennen näkemätön luontomatkailubuumi. Suomen kansallispuistojen matkailullista vetovoimaa on verrattu muun muassa joulupukin kaltaiseen valttikorttiin (Finnish Travel Gala 2017). Paikallisten asukkaiden lisäksi myös matkailijat ovat löytämässä Keski-Suomen luontokohteet.

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Luonnossa oleminen ja liikkuminen parantaa niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia. Luonto on loistava kuntosali ja lenkkipolku, mutta hyvinvointia tuottaa jo vain oleilu luonnossa. Kauniin maiseman tai nuotion tuijottelu on rentoutumista parhaimmillaan. Luonnossa stressi laskee, keskittymiskyky kohenee ja huolet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Luontokohteet laadukkaine reitteineen ja taukopaikkoineen edistävät myös maaseutukuntien vetovoimaa. Lähimatkailun kysyntä on nosteessa myös ympäristösyistä; liikkumisen päästöt jäävät huomattavasti pienemmiksi, kun matkailukohteet sijaitsevat lähellä.

Artikkelin kuvat Etelä-Konneveden kansallispuistosta. 

Syyslomalla kannattaa suunnata luontoon

Heretyn kämppäkahvila Isojärven kansallispuistossa on avoinna lokakuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10-18. Kahvilasta saa pientä suolaista ja makeaa, myös vegaaninen ruokavalio on huomioitu. Kahvilasta voi myös vuokrata Kalalahden soutuveneitä, Kurkijärven kanootteja, kajakkeja, läskipyöriä, retkeilyvälineitä, packraft-reppulauttoja ja Heretyn majoitustiloja.

Salamajärven kansallispuistossa voi aistia metsäpeuran valtakunnan rauhan. Kivikkoiset kankaat, laajat suot ja monipuoliset reitit tarjoavat unohtumattomia eräkokemuksia. Koirasalmen luontotuvalla voit yöpyä ja saunoa. Luontotuvan kahvio on syyslomaviikolla 42 avoinna päivittäin kello 10-16.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa ruskaa voi ihailla Kalajan kierroksella (4,6 km) tai Kolmen vuoren vaelluksella (16 km). Molempien reittien varrella on huikeita maisemia, vanhoja metsiä ja tunnelmallisia tulentekopaikkoja evästelyyn.

Pyhä-Häkin kansallispuiston hienoimmassa vanhassa metsässä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Kilpikaarnaisten mäntyjen palokorot muistuttavat menneiden vuosisatojen metsäpaloista, ja Mastomäen ikimetsät pysäyttävät kiireisenkin kulkijan hämmästelemään ihmisen pienuutta.

Leivonmäen kansallispuiston turvallisilla ja helppokulkuisilla poluilla ja pitkospuureiteillä viihtyy koko perhe. Pakkaa reppuun päivän eväät ja näe Keski-Suomen luonnon monet kasvot – järvet, harjut, suot ja metsät. Leivonmäen kansallispuisto soveltuu retkikohteeksi kaiken ikäisille ympäri vuoden. Harjujärven puolikota ympäristöineen soveltuu myös liikuntaesteisille.

Tiina Hakkarainen
viestintäpäällikkö, Metsähallitus

Lisätietoja:
https://www.luontoon.fi/
https://www.retkikartta.fi/

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Meijän polun ja KeHOn järjestämään Terveysmetsäopaskoulutukseen toukokuussa 2019 osallistunut Jämsän Gradian kouluterveydenhoitaja Johanna Lahti on työparinsa kanssa ottanut Terveysmetsäoppaan keinot käyttöön nuorten opiskeluterveydenhuollossa. Ja ensimmäiset tulokset ovat enemmän kuin lupaavia.

Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Olemme nyt syksyn aikana toteuttaneet yhdessä terveydenhoitaja Eveliina Lamminahon kanssa opiskelijaryhmille terveysmetsäretkiä, sekä yksittäisiä terveystarkastuksia kampuksemme lähimetsissä. Ja palaute sekä opiskelijoiden reaktiot retkien aikana ja jälkeen ovat olleet unohtumattomia.

Opiskelijat ovat löytäneet Terveysmetsäretkillä paljon yksityiskohtia, joissa on riittänyt ihmeteltävää ja juteltavaa. Kuvat Johanna Lahti.

– Meillä on paljon opiskelijoita, joille luonnossa liikkuminen on vierasta.  Vastaanottotilanteessa nuoren voi olla hankalaa avautua ja kertoa henkilökohtaisista asioista, mutta luonnossa tehtyjen terveystarkastusten aikana he ovat avautuneet ja lähteneet keskustelemaan asioistaan aivan uudella tavalla. Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Vedimme esimerkiksi terveysmetsäretken ryhmälle, jossa aluksi oli muutama joiden oli hankalampaa lähteä harjoitteisiin mukaan. Pikkuhiljaa he olivat kuitenkin innokkaina osallistumassa ryhmän toimintaan ja tehtäviin. Jälkeenpäin palaute oli positiivista ja uusia mahdollisuuksia retkelle on jo kyselty ryhmäläisten toimesta. Terveydenhoitajan näkökulmasta tällaiset hetket ovat tärkeitä ja antavat paljon uskoa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Retkillä on myös vaikutusta ryhmähengen luomisessa.

Myös omassa työhyvinvoinnissa on huomattu selkeä ero tavanomaiseen. – No tämäkin on toisaalta luonnollista, jos ajattelee istumista vastaanottohuoneessa koko päivän verrattuna siihen, että osan vastaanotoista voi tehdä luontoympäristössä raikkaassa ulkoilmassa kävellen. Ja koska myös asiakkaiden kokemukset ovat olleet niin hyviä, niin tästä on hyvä jatkaa.

Jämsässä on liikkeelle lähdetty opaskurssin jälkeen pienellä panostuksella ja retkillä tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi suurennuslasit ja retkipatjat ovat löytyneet terveydenhoitajilta omasta takaa. – Työnantajalta olemme saaneet aika vapaat kädet Terveysmetsäkäyntien ottamiseksi mukaan toimintaamme, kunhan lakisääteiset terveystarkastukset tulee tehtyä.

– Kokeilemme käytäntöä nyt tämän vuoden, mutta tällä hetkellä terveysmetsätoiminnan ottaminen mukaan arkeemme vaikuttaa hyvältä. Metsässä terveystarkastukset ollaan pystytty tekemään jopa nopeammin ja kaavakkeiden täyttäminenkin sujuu kannon päällä istuen hyvin.  Tarvittavat mittaukset yhdistetään lääkärin tarkastuksen yhteyteen.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Saunomisen terveysvaikutukset

Saunomisen terveysvaikutukset

Viimevuosina julkaistujen väestötutkimustemme mukaan säännöllinen saunominen on yhteydessä pienempään sydänsairauksien, sydänperäisten äkkikuolemien1, verenpainetaudinsekä Alzheimerin taudin ja dementian vaaraan3. Runsaalla saunomisella on havaittu yhteys myös pienempään hengityselimistön sairauksien riskiinsekä matala-asteisen tulehduksen tasoon5. Joitakin viitteitä on myös siitä, että saunominen parantaisi mielialaa. Erityisesti saunominen näyttäisi olevan hyödyllistä verenkiertoelimistön terveydelle, kun se yhdistetään liikuntaan6.

Stressi siis näyttää helpottavan saunassa, minkä suomalaiset saunojat ovat kokemusperäisesti aina tienneetkin.

Olemme testanneet väestötutkimuksessa saamiamme havaintoja tarkemmin myös suomalaista saunakokemusta vastaavassa koeympäristössä, jossa saunotettiin sata henkilöä vuonna 2016 ja 2017. Sauna ja sydänterveys -tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää lämpöaltisteen vaikutus verenpaineeseen, suonen joustavuuteen, veriarvoihin sekä sykevälivaihteluun (HRV). Koehenkilöinä oli terveitä, keski-iältään 51-vuotiaita keskisuomalaisia naisia ja miehiä, joilla oli vähintään yksi sydänsairauden riskitekijä (kohonnut kolesteroli tai verenpaine, diabetes, ylipaino, tupakointi tai sukurasite).

Tutkimus osoitti 30 minuutin saunomisen alentavan kohonnutta verenpainettaja parantavan verisuonten toimintaa suonen joustavuutta selvittävässä mittauksessa8. Saunominen voi nostaa sykettä jopa keskiraskasta liikuntaa vastaavalla tavalla (120-150 lyöntiä minuutissa). Keskeisiin saunomisen jälkeen mitattuihin veriarvoihin saunomisella ei juuri ollut vaikutusta, mikä vahvistaa, että saunominen on meille kaikille turvallista9. Sykevälivaihtelu koheni 30 minuutin saunomisen seurauksena kertoen kehon autonomisen hermoston toiminnan parantumisesta. Stressi siis näyttää helpottavan saunassa, minkä suomalaiset saunojat ovat kokemusperäisesti aina tienneetkin.

Saunomisen tuottamat akuutit vaikutukset näyttävät olevan lupaavia ja vahvistavan väestötutkimuksen perusteella laadittuja oletuksia, mutta muutosten pysyvyydestä ei vielä ole täyttä varmuutta. Saunomisen terveellisyyden takana voi olla jotakin muutakin. Se kytkeytyy yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoon, hiljentymiseen, rituaalisuuteen ja meditaatioon. Hyvinvointi on ymmärrettävä kokonaisuutena, jonka kaikkia osatekijöitä emme voi mitata.

Tutustu Meijän Polun saunahaasteeseen ja osallistu omalla saunapäiväkirjalla ja verenpaineen seurannalla. Tulokset voit lähettää osoitteella meijanpolku@gmail.com

Tanjaniina Laukkanen
tutkija
KSSHP/UEF


  1. Laukkanen T, Khan H, Zaccardi F, Laukkanen JA. Association between sauna bathing and fatal cardiovascular and all-cause mortality events. JAMA Intern Med. 2015;175(4):542-548.
  2. Zaccardi F, Laukkanen T, Willeit P, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna Bathing and Incident Hypertension: A Prospective Cohort Study. Am J Hypertens. 2017.
  3. Laukkanen T, Kunutsor S, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna bathing is inversely associated with dementia and Alzheimer’s disease in middle-aged Finnish men. Age Ageing. 2016.
  4. Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Frequent sauna bathing may reduce the risk of pneumonia in middle-aged Caucasian men: The KIHD prospective cohort study. Respir Med. 2017;132:161-163.
  5. Laukkanen JA, Laukkanen T. Sauna bathing and systemic inflammation. Eur J Epidemiol. 2018;33(3):351-353.
  6. Kunutsor SK, Khan H, Laukkanen T, Laukkanen JA. Joint associations of sauna bathing and cardiorespiratory fitness on cardiovascular and all-cause mortality risk: a long-term prospective cohort study. Ann Med. 2017:1-8.
  7. Laukkanen T, Kunutsor SK, Zaccardi F, et al. Acute effects of sauna bathing on cardiovascular function. J Hum Hypertens.2017.
  8. Lee E, Laukkanen T, Kunutsor SK, et al. Sauna exposure leads to improved arterial compliance: Findings from a non-randomised experimental study. Eur J Prev Cardiol. 2017:2047487317737629.
  9. Kunutsor SK, Häkkinen A, Zaccardi F, et al. Short-term effects of Finnish sauna bathing on blood-based markers of cardiovascular function in non-naive sauna users. Heart Vessels. 2018;33(12):1515-1524.

Laukkanen T ja Laukkanen J. Sauna, keho & mieli. Docendo 2019.

Vuoden 2019 syksyllä ilmestyvä tietokirja Sauna, keho & mieli kokoaa kaiken tämänhetkisen tutkimustiedon saunan terveysvaikutuksista. Kirjoittajat ovat julkaisseet tutkimusryhmänsä kanssa pääosan viimevuosien tieteellisistä havainnoista liittyen suomalaisen saunan terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Teos on kattava tietokirja, josta löydät kaikki olennaisimmat tutkimustulokset saunan myönteisistä vaikutuksista terveyteen. Kirjassa perustellaan saunomisen terveyshyötyjä fysiologian kautta ja kerrotaan, miten terveyttä voi edistää mukavasti, saunasta nauttien.

Ennakkotilaukset: tanjaniina@gmail.com

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Jyväskylässä suunnitellaan kaupungin kiertävää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä

Jyväskylään ollaan suunnittelemassa kaupungin kiertävää, reilut kuusikymmentä kilometriä pitkää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä, joka pohjautuu pääasiassa jo olemassaolevaan polkuverkostoon. 

– Maastopyöräreitit ovat yleistyneet räjähdysmäisesti Suomessa ja ulkomailla, ja näiden käyttäjämäärät ovat koko ajan kasvussa toteaa hanketta Jyväskylässä edistävä Jani Autio. – En ole kuitenkaan vastaavaan, koko kaupungin kiertävään reittiin törmännyt Suomessa, eikä maailmallakaan taida juuri vastaavia olla. 

Reitti koostuu pääasiassa jo olemassa olevista poluista. Kuvassa Jani Autio Köhniöjärven lähimetsissä.

Jyväskylällä olisi siis hieno mahdollisuus olla asiassa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Aika on tällaisille hankkeille otollista, sillä trendinä maailmalla on sellaisten liikuntamuotojen edistäminen, joihin ihmiset pääsevät helposti kotioveltaan ilman autoilua. Jyväskylässä suunnitellun reitin välittömässä läheisyydessä asuu käytännössä kaikki kaupungin keskustan ja lähialueiden asukkaat.

Vaikka kaikki eivät liiku pyörällä saatikka maastopyörällä, niin trendi esimerkiksi sähköpyörien vauhdikkaan lisääntymisen myötä on selkeästi kasvussa. Jo olemassa olevien pyöräilyreitistöjen ympärille maailmalla rakentuu myös erilaista harrastus-, kilpailu- ja matkailutoimintaa. Esimerkiksi Saksassa noin kymmenen prosenttia matkailusta on jo pyöräilymatkailua ja joillain kaupunkialueilla, kuten Berliinissä, luku nousee vieläkin korkeammaksi. Suomalaisetkin ovat lomamatkoillaan jo päässeet pyöräilymatkailun makuun tehdessään reissuja vuokra- ja lainapyörillä Keski-Euroopassa ja muualla maailmalla. 

Suunniteltu reitti kiertää kaupungin keskusta-alueen sekä useiden lähiöiden alueella. Kaupungin kiertäviä yhtenäisiä reittejä ei maailmalla juuri ole, joten Jyväskylän kierros olisi hieno avaus lähialuematkailun kehittämisessä. 

Reitistön toteutus vaatii jonkin verran raivaus- ja uudistustöitä sekä lyhyiden liityntäosuuksien tekemistä, jotta siitä saadaan yhtenäinen. Kulut ovat kuitenkin varsin kohtuulliset tällaisen kokoluokan liikunnan edistämishankeessa tarkasteltaessa sen piirissä olevien ihmisten määrää, sekä arvoa myös matkailun ja kaupungin tunnettavuuden kannalta.

Reitistön varrelle ollaan suunniteltu myös levähdypaikkoja, kuten laavuja, joissa voi nautiskella retkieväät luonnon helmassa. Tällaiseen reitistöön kun tulevaisuudessa yhdistetään esimerkiksi pyörän vuokraus- ja saunapalveluja, niin olemme merkittävän matkailullisen mahdollisuuden äärellä.

– Poluthan ovat myös esimerkiksi kävelijöiden ja polkujuoksijoiden käytössä, joten käyttäjäkunta on loppujen lopuksi hyvin laaja. Hyvin toteutetusta reitistöstä pääsisi nauttimaan kaikki, toteaa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen. – Lisäksi maastopyöräilymatkailun kehittämisessä Suomessa olisi paljon potentiaalia, sillä esimerkiksi Keski-Euroopassa vastaavia jokamiehenoikeuksia ei ole, ja asutusta on tiiviimmin. Suomesta voisi kehittyä hyvä maastopyöräilymatkailumaa suhteellisen pienellä panostuksella. Ja fatbaikkien myötä maastopyöräilykausi on venähtänyt ympärivuotiseksi, eli talvikaan ei enää rajoita reittien käyttöä, Tenhunen lisää.

Polut kulkevat hyvin vaihtelevissa maastoissa tarjoten rikkaan luontokokemuksen reitistön käyttäjille. Kuvassa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen Väärämäessä. Oikeanpuoleinen kuva on Ampujien majan alueelta. Kuvat Jani Autio ja Teemu Tenhunen.

Reitistö kulkee muutamassa kohdassa vanhan Maakuntauran pohjaa, joten reittien laajentamismahdollisuudet tulevaisuudessa ovat mielenkiintoisia. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua Jyväskylästä pääsee kaikkialle Keski-Suomeen ja pidemmällekin luonnossa kulkevien pyöräily- ja retkeilyreittien kautta.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoja reitistöstä:
Jani Autio
Jyväskylän maastopyörä- ja retkeilyreitti
jani.autio@jyvaskyla.fi
050-4728080/014-2663768

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Kanadan läpi kulkevan vaellusreitin, The Great Trailin, ideointi käynnistyi vuonna 1992 pienen ja innokkaan ihmisryhmän toimesta. Ajatuksena oli luoda reitistö, joka mahdollistaisi jalan, pyörällä tai ratsain koko maan läpi kulkemisen. Sittemmin mukaan otettiin myös vesistöreittejä kanootein ja kajaakein kulkemalla ja viimeisenä lisäyksenä on reitin suunnittellussa ja toteutuksessa tullut mukaan talviset liikkumismuodot, kuten sukset, lumikengät ja moottorikelkat.

The Great Trail on kasvanut reilussa kahdessakymmennessäviidessä vuodessa 24 000 kilometriä reitistöjä sisältäväksi kokonaisuudeksi, joka laajenee ja kehittyy vuosi vuodelta.

Reitti kulkee Tyynenmeren rannalta Victorian kaupungista aina Atlantin rannikolle saakka. Matkan varrella pääsee nauttimaan Kanadasta monipuolisimmillaan ja on laskettu, että reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä (30 min matkan päässä reitiltä) asuu kahdeksankymmentä prosenttia kanadalaisista eli lähes kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.

The Great Trail kulkee suurkaupunkien, kuten Vancouver, keskustoissa sekä monipuolisen luonnon keskellä. Kuvat Juho Jäppinen.

Sijoitus tulevaisuuteen

The Great Trail on kerännyt rahoitusta yksityisiltä, yrityksiltä ja julkishallinnolta tähän mennessä yhteensä yli 83 miljoonaa dollaria (57 miljoonaa euroa). Suurin yksittäisen yksityisen sijoittajan lahjoittama summa on tähän mennessä ollut viisi miljoonaa dollaria. Yli viisisataatuhatta dollaria lahjoittaneiden määrä on myös huikeat yli kolmekymmentä tahoa. Heidän, ja muiden rahojaan lahjoittaneiden lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansakuntaa yhdistävän, terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävän vihreän liikuntareitistön toteutus nykyisille ja tuleville sukupolville. Raha ei toki ole ainoa keino osallistua yhteisen hankkeen toteutukseen, vaan reittien parissa on kuluneiden vuosien aikana talkoillut ja työskennellyt tuhansia vapaaehtoisia kunnostaen ja ylläpitäen reitistöjä sekä järjestäen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia reitin varrella.

Mukaan hankkeen toteutukseen on lähtenyt liittovaltion ja provinssien lisäksi kaupunkeja ja pienempiä kyläyhteisöjä suurella innolla. Kaikilla tasoilla nähdään yhteisen, koko kansakuntaa yhdistävän ja tulevaisuuden hyvinvointi- ja liikuntamahdollisuuksia parantavan kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen positiiviset mahdollisuudet.

Reitistöt

Nykyiset noin 24 000 kilometriä erilaisia reittejä on luokiteltu neljään kategoriaan käytön selkeyttämiseksi. Näitä reittiluokitteluja ovat:

  • Viherväylät, jotka on suunniteltu mahdollistamaan yhden tai useamman moottorittoman liikkumismuodon (pyöräily, kävely, ratsastus) kesäkuukausina. Talvella osa reiteistä mahdollistaa esimerkiksi moottorikelkalla liikkumisen.
  • Tiepyöräilyreitit ovat joko päällystettyjä teitä tai hiekkateitä, joissa liikkujat noudattavat tien normaaleja ohjeita ja sääntöjä.
  • Keltaiset reitit ovat reittejä, jotka mahdollistavat myös motorisoiduilla kulkuneuvoilla, kuten mönkijöillä, liikkumisen
  • Siniset väylät ovat vesistöreittejä, joissa liikkumista säätelee normaalit vesiliikenneohjeistukset ja -säännöt.

Jaottelu on mahdollistanut pitkän reitistön suhteellisen vauhdikkaan toteutuksen. Tulevaisuuden visiona on kuitenkin, että kaikki reitit eriytyvät moottoriliikenteeltä erilllisiksi pelkästään kevyen liikenteen väyliksi tarkoitetuiksi reiteiksi. Painopiste on muuttunutkin nykyisin nimenomaan vihreiden ja sinisten reitistöjen toteutukseen.


Reitistöön ja sen historiaan pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilla.

Mallia Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen?

The Great Trailin kehitystä ja siihen liittyvää innostusta seuratessa ei voi kun ihmetellä, että miksei mittakaavoiltaan selkeästi kompaktimmassa ja helppokulkuisemmassa suomalaisympäristössä ole vastaavan kaltaista hanketta jo toteutettu.

Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä meillä Keski-Suomessa keskisuomalaisessa mittakaavassa vastaavanlaista reitistöä rakennettiin jo vuosikymmeniä ennen kanadalaisia. Pilke silmäkulmassa voi ajatella, että ehkäpä ajatus Great Trailistä on herännyt juuri keskisuomalaisissa erämaissa maakuntauraa samotessa. Ajatus on kutkuttava, mutta todennäköisesti tällä 1970- ja 80-luvuilla suuressa käytössä olleella yli 400 kilometrin mittaisella vaellus- ja hiihtoreitistöllä on taivaltanut yksi jos toinenkin pohjoisamerikkalainen matkailija. Tuolloin selkeä ja hyvin merkitty reitistö laavuineen ja kotineen on saanut varmasti monen matkailijan pohtimaan, miksei heillä ole tällaisia upeita mittavia reitistöjä käytössään…

1970- ja 80-lukujen Keski-Suomen vaellus- ja melontareitit olivat aikaansa edellä. Jopa vuosikymmeniä. Mutta erilaisten luontomatkailun muotojen ja -palveluiden kasvattaessa kysyntää maailmalla ja Suomessa tämä aikaansa edellä ollut reitistö olisi aika kunnostaa ja nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.

1980-luvulla Keski-Suomen vaellusreiteillä saattoi viiden päivän vaelluksella ansaita itselleen Homenokka-arvonimen. Vuonna 2030, (jos ja) kun Keski-Suomen perinteiset ja uudet vaellusreitit on arvoisessaan kunnossa, niin Homenokka-nimen saattanee saada, jos Keski-Suomen asukas ei ole viiteen päivään päässyt näistä reiteistä nauttimaan.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoa maakuntaurasta Upe Nykäsen Jalkaisin-blogista:
https://jalkaisin.fi/keski-suomen-maakuntaura

The Great Trailin nettisivut löytyvät osoitteesta: https://thegreattrail.ca

Kulkeeko terveysviesti perille?

Kulkeeko terveysviesti perille?

Julkisuus on tieteen perusperiaate. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Mitä sitten tarkoittaa “vastuullinen tiedeviestintä”?

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa runsaasti tutkimustietoa liittyen suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja julkaisut FinTerveys- ja FinSote-tutkimuksista ovat vapaasti saatavilla kaikille, jotka haluavat niitä tarkastella. Tietoa olisi siis saatavilla, mutta kulkeeko viesti perille? Jos tieto ei saavuta myös “tavallista” kansalaista, onko se silloin onnistunutta, taikka “vastuullista”? Mediaa eivät tieteen julkaisijat valitettavasti voi hallita, ja tiedotusvälineiden huomio keskittyykin usein siihen, mitä ne itse pitävät tärkeänä. Uutisia ei myydä monimutkaisilla ja ympäripyöreillä tilastoilla, vaan selkeillä toteamuksilla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Jos tieteelliset julkaisut suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta eivät löydä tietään tiedeyhteisön ulkopuolelle, niin muutosta on vaikea saada aikaan. Jotta kaupunki tai kunta voisi tukea asukkaitaan hyvinvoinnin parantamisessa, täytyy asian olla merkittävä myös asukkaille itselleen. Opiskelijana ja tulevana terveydenhuollon ammattilaisena haluaisin uskoa, että jos tutkimustiedon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen popularisointiin nähtäisiin hieman enemmän vaivaa, voisi se lisätä hyvinvoinnin ja terveyden merkittävyyttä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Visualisointi ja infografit ovat vain yksi lukuisista mahdollisista tavoista saada lisää näkyvyyttä kansanterveyttä ja hyvinvointia koskeville tilastoille. Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Meijän Polku -hankkeen ja KSSHP:n terveyden edistämisen yksikön toiveesta kokosin Keski-Suomen ja keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa herättämään mielenkiintoa ja toimimaan keskustelun avaajana sekä ammattilaisten että maakunnan asukkaiden keskuudessa. Infografien tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan sekä koko maan tämänhetkistä tilannetta fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja unen näkökulmista.

Merkittävä askel kohti terveempää ja hyvinvoivaa Keski-Suomea on se, että maakunnan asukkaat kokevat hyvinvointia koskevat asiat tärkeänä itselleen. Maakunta rakentuu asukkaistaan ja jos terveempi Keski-Suomi saadaan kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi, on se helpompi saavuttaa.

Erik Niemi
Fysioterapeuttiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Kieltämisellä ja saarnaamisella ei saada aikaan muutosta ihmisten käyttäytymiseen, näin voisi kiteyttää Jyväskylän yliopiston sosiaalisen markkinoinnin KeHO-tutkijatohtori Heini Taimisen sanoman. On kokeiltava uusia keinoja myös hyvinvointia edistävän toiminnan ohjauksessa.

Meijän Polun neljä teemaa; luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys tarjoavat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Päätimme keväällä kokeilla verkkosivuillamme inpage-bottia. Inpage-botit ovat rakenteeltaan ja sisällöiltään muokattavia ja  rakensimme Meijän Polun porukalla teemojemme pohjalta kiinnostavan ja jopa henkilökohtaiselta vaikuttavan botin. Tarkoituksena oli selvittää mitkä teemoistamme kiinnostavat verkkosivuillamme vierailevia ihmisiä eniten sekä myös tarjota vierailijoille osaratkaisuja ja parantaa asiakaskokemusta ohjaten heitä kiinnostuksiensa mukaisesti eteenpäin.

Kuva 1: Meijän Botti työssään verkkosivuillamme (3-5/2019).

Meijän Botti käynnistettiin maaliskuussa 2019 ja se oli toiminnassa kolme kuukautta. Botin näki 1289 verkkosivuilla vieraillutta ihmistä ja Botin kanssa keskustelun aloitti 211 ihmistä (16%). Botin käyttöön ja keskusteluiden aloitukseen pätee tutut viestinnän lainalaisuudet: ensinnäkin verkkosivuille on houkuteltava vierailIjoita, ja sivustojen sisällön on oltava kiinnostavaa. Verkkosivuistoille ohjautumista voidaan tukea esimerkiksi sosiaalisen medioiden avulla. Meijän polun -sivustolle ihmisiä ohjattiin esimerkiksi aktiivisen blogin avulla.

Botit saattavat olla useimmille tuttuja chat-botteja eli ”kuinka voin auttaa” -tyylisiä ratkaisuja, ja täten jotkut saattoivat hyvinkin kavahtaa erilaista bottiamme. Meijn Botti osoitti kuitenkin toimivuutensa, eli sisältö koettiin henkilökohtaiseksi ja Botin kanssa aloitetut keskustelut vietiin päätökseen innokkaasti.

Terveys- ja kuntoliikunta kiinnostaa

Teemoista liikunta nousi kiinnostavimmaksi ja sen valitsi 37 prosenttia käyttäjistä. Tämän teeman sisällä etenkin terveys- ja kuntoliikunta kiinnostivat ihmisiä. Liikuntaan haluttiin enemmän vinkkejä ja toisaalta myös mahdollisuuksia oman liikkumisen seurantaan ja mittaamiseen. Toinen suosikkiteema oli luonto (32%). Ihmiset halusivat lisätietoa keskisuomalaisista retkeilykohteista ja luonnon terveysvaikutuksista. Botti toimi keväällä, joten myös lähimmän lintutornin löytäminen kiinnosti monia. Botti tarjosi yhteisöllisyys-teemasta lisätietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja lepo-teemasta rentoutuminen osoittautui kiinnostavammaksi kuin uniasiat. Nopea yhteenveto vastauksista siis olisi, että Meijän polun verkkosivuilla kävijöitä kiinnosti luonnossa tapahtuva rentouttava terveysliikunta, jonka hyvinvointivaikutuksia pystytään myös mittaamaan.

Kuva 2: Keskisuomalainen luonto tarjoaa upeat puitteet liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kuvat Annaleena Aira.

Kohti tulevaa

Kevään toiminnassa ollut botti jäi kesälomille kesäkuun alussa ja palaa entistä ehompana sivuillemme elokuun puolivälissä. Botti tulee keskittymään aiemman botin tuoman käyttäjäinformaation pohjalta erilaisten liikunnallisten ratkaisujen löytymiseen keskisuomalaisille ja muillekin sivuston käyttäjille.

Botin avulla käyttäjät löytävät itselleen sopivan harjoittelutavan ja ohjeistusta sekä seurantamahdollisuuksia näihin. He voivat esimerkiksi saada ohjeistuksen itselleen sopivaan luulikuntaan tai lihasvoimaharjoitteluun, tai sitten näiden yhdistelmään. Tähän kun botti lisää vielä ideoita esimerkiksi luontorentoutuksen toteutukseen on käyttäjällä käsissään kokonaisvaltainen liikunta- ja hyvinvointiohjeistus, jonka avulla voi lähteä luomaan terveempää arkea.

Kuva 3: Elokuussa 2019 julkaistava Meijän Botti II toteutetaan uudemmalla Modal-botti -toteutuksella, joka tarjoaa visuaalisemman ja monipuolisemman lähestymistavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Jo lyhyt luonnossa oleskelu lisää tutkitusti hyvinvointia. Laukaan Kuusaalla meillä olikin vain vajaa tunti aikaa käyttää 3T-hankkeen kansainväliset vieraat metsäretkelle ennen suomalaista savusaunaa. Retkeläiset olivat keski- ja eteläeurooppalaisia naisia ja miehiä, ja ryhmän ikähaitari varsin laaja. Lähtökohtaisesti haastava yhtälö, kun tavoitteena taata mahdollisimman monelle miellyttävä luontokokemus.

Ryhmä oli liian iso yhdelle oppaalle, joten jaoimme ryhmän kahteen osaa. Toinen ryhmä markkinoitiin vieraille enjoy-teemalla ja toinen explore-teemalla. Onneksi meillä oli hyvä tiimi tuottamassa metsäretkeä: Metsähallituksen kokenut projektipäällikkö Timo Kukko, joka tunnetaan myös VisitFinlandin onnellisuusoppaana, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri ja työelämäprofessori Pirjo Mustonen, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja ”eräkokki” Liisa Lumiaho, sekä KeHO-verkoston päällikkö ja biologi Janne Laitinen.

Laukaan Oitinmäelle nousi eri reittejä 27 metsäretkeläistä. Matkan varrella he tekivät muutamia etukäteen suunniteltuja luontoharjoitteita. Retken aikana keskusteluissa nousi esille mm. punkit ja hyttyset, pohjoismaiset jokamiehenoikeudet, vapaasti käytettävät kodat sekä laavut ja monikäyttöiset polut sekä urat. Retken jälkeisinä päivinä kävimme läpi myös ryhmäläisten palautteita ja näissä kehitysajatuksina mm. luontokohteiden saavutettavuus, polkujen merkinnät ja hyttysiltä suojautuminen.

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoiluprosessi on hyvässä vauhdissa. Toukokuussa Terveysmetsäopaskoulutuksen läpikäyneet opaskokelaat (20 kpl) ovat toteuttaneet jo terveysmetsäpilottiretkiä ja meille on alkanut kertyä tietoa hyvistä kohteista sekä luontoelementeistä, asiakasryhmistä ja toimiviksi havaituista harjoitteista. Osana muotoiluprosessia kansainvälisille vieraille Laukaassa toteutettu lyhyt pilottiretki mahdollisti mielenkiintoisen testin siitä, kuinka ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevat ihmiset kokevat keskisuomalaisen metsän. Käytössämme oli Turun yliopistolta lainatut Moodmetric-älysormukset (Kiitos Anu, Fanny ja Jyrki!). Sormukset mittaavat käyttäjän stressitasoa ja mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutoksiin.

Kuva. Moodmetric-sovelluksen visuaalisia yhteenvetoja, kellotaulusta näkymä 15-18 (3-6).

Ohjattu metsäretkemme alkoi klo 15:30 ja päättyi 16:30, jonka jälkeen oli siis kävelysiirtymä savusaunaan kello viideksi. Yksinkertaisessa testissä kuvissa oleva vasemman puolimmaisen henkilön stressitaso laski koko metsäretken ajan, keskimmäisellä ja oikean puolimmaisella henkilöllä ns. orientoitumisvaihe eli kävelysiirtymä, sekä myös kävelysiirtymä saunalle olivat palauttavia. Keskimmäiselle harjoitteet aiheuttivat positiivista kuormitusta ja oikean puolimmaiselle hyttyset taasen aiheuttivat hyvinkin negatiivistä kiihtymystä. Mielenkiintoisana lisänä mainittakoon, että oikean puolimmainen henkilö oli nukahtanut sisällä pidettyjen esitelmien aikana, siksi hänellä on niin levolliset lähtötasot…

Lyhyt pilottitestimme antoi viitteitä asioista, joita metsäretkillä on syytä huomioida. Riittävällä asiakastarpeen ymmärryksellä valitaan kohde sekä sopivat luontoharjoitteet. Hyvällä ennakkovarustautumisella voidaan varautua joitain asiakkaita häiritseviin asioihin, kuten nyt niihin hyttysiin. Tärkein oppi oli kuitenkin se, että aina kannattaa mennä metsään!

Kuva 2. Enjoy-teemalla retkeilleet pääsivät nauttimaan mm. nuotioletuista ja metsävärien tunnistamistehtävästä. 

Lue lisää

Kohti suomalaista terveysmetsää http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538373

3T-hanke https://www.interregeurope.eu/threet/

KeHO https://kehofinland.fi/fi/


Tässä yhteydessä hieman faktaa hyttysenpistoista. Hyttysiltä voidaan suojautua vaatetuksen ja karkotteiden avulla melko tehokkaasti. Me suomalaiset olemme lapsuudesta asti altistuneet pistoille ja aikuiset voivat olla jo hyvinkin siedättyneitä pistoille. Hyttysenpistoista aiheutuneet vakavammat allergiset reaktiot (anafylaktinen reaktio) ovat hyvin harvinaisia, maailmalta on kuvattu vain muutamia tapauksia. Voit lukea aiheesta lisää täältä

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Jämsän kaupungissa jämsäläisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupungilla työssä olevien yhteinen juttu. Lakisääteiseen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä koordinointityö on yleishallinnossa työskentelevän viranhaltijan työtä. Tämä jo ohjaa ajatteluamme siihen suuntaan, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole kaupungin muusta toiminnasta erillään oleva juttu, jota pelkästään sosiaali- ja terveystoimen toivotaan tekevän. Tämä ei tarkoita sitä, että vähättelisimme sosiaali- ja terveystoimintojen merkitystä hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyssä tai syntyneiden ongelmien korjaamisessa.

Asiaa yhdessä läpi käytyämme ymmärrämme kaupunkimme kaikkien toimintojen vaikuttavan vähintään jämsäläisten elämään ja siten heidän hyvinvointiinsa. Liikunta- ja kulttuuripalveluista tunnistamme heti hyvinvoinnin edistämisen elementit. Tiedämme, että iso merkitys on puhtaan veden saatavuudella ja sillä, että likavedet ohjautuvat sinne, minne kuuluukin. Kaikkien etu on, että kaatopaikkoja ei saa perustaa minne tahansa ja että asiaa valvotaan. Hyvinvointia edistämme myös puistoja uudistamalla – eikä vain estetiikan kautta, vaan esimerkiksi soveltuvin kuntolaittein, jolloin jämsäläisillä on ihan huomaamattaan mahdollisuus kohottaa fyysistä kuntoaan.

Latuja työkseen ajavat työntekijät eivät vain muokkaa lunta, vaan luovat valtavan tärkeitä edellytyksiä asukkaiden liikkumiselle. Katujen kunto vaikuttaa suuresti haluumme liikkua sekä liikkumisemme turvallisuuteen. Kaavoituksen avulla voimme esimerkiksi varmistaa terveydelle hyväksi havaittujen metsien säilymisen myös taajamissa asuvien ulottuvissa. Metsiä hoitamalla taas varmistamme turvallisen liikkumisen niissä ilman vaaraa putoavista lahopuun kappaleista. Rakennuslupamääräyksillä varmistamme kiinteistöihin liittyvää turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Varhaiskasvatus, perus- ja lukio-opetus on helppo mieltää hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, mutta yhtä lailla edistämme hyvinvointia ateria- ja puhtauspalveluissa ruuan ja puhtauden kautta. Tässä kohtaa ei mielestäni voi unohtaa kunnan hallintopalveluitakaan, sillä hyvällä hallinnolla mahdollistamme kuntalaisten tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja toimivat palvelut.

Kuntien tehtävät ovat helposti kiteytettävissä hyvinvointi- ja elinvoimatehtäviin, joista jälkimmäinenkin vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin vakaan kuntatalouden kautta. Ymmärrämme Jämsässä kuitenkin myös sen, että yksin emme hyvinvoinnin edistämistyössä onnistu, vaan siihen tarvitaan apua monelta taholta: sairaanhoitopiirit, järjestöt, seurakunnat, yrittäjät, ulkopuoliset asiantuntijat ja jokaisen kuntalaisen.

Jämsän kaupungissa hyvinvoinnin edistäminen lähtee strategiaan kirjattavista tavoitteista. Olemme työstäneet strategisen tason ja tarkentavat toimialatason mittarit tavoitteiden täyttymisen seuraamiseksi. Koska hyvinvoinnin edistäminen on meillä normaalia toimintaa, kirjataan vuosittaiset hyvinvoinnilliset tavoitteet ja seuranta talousarvioon. Hyvinvointikertomuksessa neljän vuoden välein arvioidaan hyvinvoinnin tilanne tarkemmin ja suunnitellaan tulevan hyvinvointityön pääpiirteet.

Hannele Rahkonen
Työhyvinvointikoordinaattori
Jämsän kaupunki
hannele.rahkonen@jamsa.fi

Artikkelin kuva Anneli Pusa

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Meijän polun Terveysmetsä-koulutus (10.-11.5.2019)

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat meille keski-ikäisille itsestään selviä asioita, vai ovatko? Kesän koittaessa mediassa meitä pelotellaan punkeilla ja petoeläimet uhkaavat vallata taajama-alueet. Millainen on sinun suhtautuminen luontoon?

Päivittäiset ja henkilökohtaiset valintamme perustuvat meidän kunkin henkilökohtaisiin arvoihin ja olemassa oleviin resursseihin. Suhtautumistamme oman hyvinvointiin ja ympäröivään luontoon, elämään, olisi hyvä määrävälein pysähtyä pohtimaan. Hyvin usein oman hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välillä on yhteys.

Luontosuhde ja Terveysmetsä?

Millaisia kokemuksia ja elämyksiä meille on kertynyt, kun olemme olleet luonnossa? Näistä luontokokemuksista ja omista pohdinnoista rakentuu ihmisen luontosuhde. Luontosuhde on kullakin henkilökohtainen ja luontosuhteen muodostumiseen voidaan tarvita opasta. Terveysmetsä-koulutus on vastaus tähän. Terveysmetsätoiminnan suomalaiset juuret ovat vahvasti todellisten asiantuntijoiden tekemässä tutkitussa tiedossa. Taustalla on laaja METSO – metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, THL, Metsähallitus ja Ympäristö- sekä Maa-ja metsätalousministeriöt.

Metsä on terapeutti, opas luo edellytykset

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoilu alkoi Meijän Polun järjestämän pilottikoulutuksen myötä. Koulutukseen valittiin hakemuksen perusteella laaja-alainen osallistujajoukko ympäri Keski-Suomea. Maantieteellisen hajonnan lisäksi valitsimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajia, sekä tasapuolisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajia. Vastaanotto oli kiinnostunut, jouduimme tekemään kiperiä valintoja ja yli puolet hakijoista jäi ilman koulutuspaikkaa. Osaratkaisuna tähän tarjosimme verkossakin välitetyn yleisöluennon.

Käytännön Terveysmetsäretkellä tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin ja kokemukselliseen oppimiseen. (kuvat Janne Laitinen)

Terveysmetsä-koulutus on nyt teorian osalta tehty. Seuraavaksi kaksikymmentä terveysmetsä-opaskokelasta suunnittelevat ja toteuttavat terveysmetsäretket omissa toimintaympäristöissään. Näiden kokemusten pohjalta ryhdymme muotoilemaan keskisuomalaista terveysmetsää. Teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän asiantuntijoiden kanssa sekä tietysti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän, KeHOn kanssa. Mukaan tähän prosessiin pääsee ottamalla yhteyttä minuun. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen
Meijän polku, KeHO, JAMK
janne.laitinen@jamk.fi

Lue lisää:
www.meijanpolku.fi
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Metsa_lisaa_terveytta(43161)
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/keha-vihrea-kaupunkia-syleileva/mika
https://kehofinland.fi/fi/