Kategoria: Blogi

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Thematic Trail Trigger (ThreeT, 3T) -projekti

Luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys, siis Meijän polun teemat. Miten kertoa teemoistamme kiinnostavasti ja ymmärrettävästi kansainväliselle kuulijakunnalle?

Keski-Suomen Liiton hallinnoima 3T-hanke on kerännyt keskisuomalaisia hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista, ja näin edistävät alueen omien vahvuuksien pohjalta mm. kulttuuri- ja luontomatkailua. Meijän polku on yksi tunnistetuista, keskisuomalaisista hyvistä käytännöistä. Romanian Brasovissa kukin 3T-hankkeen kumppani esitteli hyvät käytäntönsä ja täten kuulimme 35 pitchausta. Valtaosa oli hyvin konkreettisia esityksiä; pyhiinvaellusreittejä, luontopolkuja, matkailukohteiden toisiinsa linkittäviä palveluita ja isoja infrahankkeita. Mitenhän tässä käy, kun Meijän polku on teemallinen, 30-vuotinen kansanterveydenedistämisliike.

3T-hankkeen edustajia Romanian Brasovissa maaliskuussa 2019.

Vastaanotto oli kiinnostunut. Meijän Polku sai äänestyksessä ykkössijoja toiseksi eniten heti hiljaisuus-teeman jälkeen. Seurasi toinen pitchauskierros ja ajattelin lisätä pitchauksessani panoksia. Nostin esille Meijän polun luontoteeman, kuinka luonto tuodaan uuteen Sairaala Novaa ja Keski-Suomen hyvinvoinninosaamiskeskittymän (KeHO) kanssa järjestettävän Terveysmetsä-koulutuksen. Suosio oli taattu. Kesäkuun alussa 3T-hankkeen kumppanit saapuvat Jyväskylään ja Meijän polun aktiivit järjestävät kansainvälisille vieraille keskisuomalaisen luontokokemuksen sekä Sairaala Novan luonto-teeman esittelyn. Muita esiteltäviä hyviä käytäntöjä ovat Alvar Aalto -risteily, Saunamaakunta sekä biokaasuekosysteemi.

Olemme Meijän polussa konkretisoimassa ryhmämme asiantuntijoiden ajatuksia käytännön toiminnaksi ja Terveysmetsä-koulutus on tästä hyvä esimerkki. Koulutukseen osallistujat siirtävät koulutuksen oppeja sitten omaan toimintaympäristöönsä, omaan työhönsä ja vapaaehtoistyöhön. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen, Meijän polun luontoaktiivi

Lue lisää:

https://www.interregeurope.eu/threet/news/

https://kehofinland.fi/fi/

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

Koska sieltä voi löytyä joukko iloisia Luontovoimaa! -hankkeen naisia etsimässä esimerkiksi puita, jotka heijastavat jotain heidän luonteenpiirteistään. Tai sitten nämä naiset kävelevät, ihmettelevät ja keskustelevat yhdessä ihmeellisestä suomalaisesta luonnosta. Naisia yhdistää syvä kiinnostus luontoa kohtaan sekä halu tutustua muualta Suomeen muuttaneisiin naisiin. Tämä kaikki on mahdollista Luontovoimaa! -hankkeessa, jossa kantasuomalainen nainen voi kouluttautua luontoystäväksi maahanmuuttajanaiselle.

Hanke järjestää viikoittain naisten kävelyjä Huhtasuon ja Keltinmäen asuinalueilla. Miksi asuinalueilla? No, koska luonnossa voi liikkua myös lähellä kaupunkia! Riittää, kun sinulla on mukavat ja säähän sopivat vaatteet sekä iloinen, avoin mieli. Me Luontovoimaa! -hankkeen työntekijät ohjaamme kävelyt. Nyt saatat miettiä, mitä se tarkoittaa? No, teemme luontoyhteystyöskentelyä, missä vahvistetaan luontoherkkyyttä ja itsetuntemusta ilman suorittamista tai kilpailua. Luontoyhteysharjoitukset lisäävät esimerkiksi keskittymis- ja rauhoittumiskykyä, hyvinvointia, sosiaalisia taitoja ja luovuutta.

Nämä naisten kävelyt ovat siis ohjattuja, turvallisia ihmetysmatkoja lähiluontoon. Naisten kävelyiden lisäksi teemme muutaman kerran vuodessa päiväretkiä Keski-Suomalaiseen luontokohteeseen ja järjestämme taide-elämyksiä, kuten esimerkiksi maalausta, valokuvausta tai taidenäyttelyissä käyntiä. Kuuntelemme toiminnassa mukana olevien naisten toiveita, joten tule sinäkin toimintaan mukaan ja tehdään siitä yhdessä kaikille meille mieluista.

Jos kaipaat elämääsi uusia ystäviä, yhteyttä luontoon tai haluat muutoin liikkua raikkaassa ilmassa, älä epäröi olla meihin yhteydessä! Et tarvitse erityistaitoja, tahdomme sinut sellaisena kuin olet! Tuu matkaan ihana nainen, uudenlaiset polut odottavat sinua!

Luontovoimaa! -hanke on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima hanke, jonka toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Hanke toimii vuoden 2021 loppuun saakka.

Käyhän kurkkaamassa toimintamme tarkemmin kotisivullamme: www.kyt.fi/luontovoimaa.

Luontovoimaa! -hankkeen työntekijöitä, Tiia Ollikainen (vas.) ja Tiina Miettinen (oik.) luontoympäristössä.

Teksti: Tiina Miettinen, hankepäällikkö ja Tiia Ollikainen, hankekehittäjä, KYT ry, Luontovoimaa! -hanke

Lähteet:
Metsähallitus 2019. Luonto luo terveyttä ja hyvää mieltä. www.metsa.fi/luonto-ja-terveys
Juusola, Mervi; Wahlström, Riitta. 2017. Vihreä hoiva ja kasvatus

Keski-Suomen terveysmetsä

Keski-Suomen terveysmetsä

Terveysmetsäkoulutus

Meijän polku ja KeHO järjestävät Terveysmetsäopaskoulutuksen Jyväskylässä 10.–11.5.2019. Lisätietoa sekä ilmoittautuminen luennolle ja opaskoulutukseen löytyy täältä.

Terveysmetsä Keski-Suomessa

Meijän polku haluaa edistää tietoisuutta Terveysmetsästä ja luonnon hyvinvointia tukevien käytänteiden juurtumista osaksi terveyden edistämistä Keski-Suomessa. Meijän polku järjestää yhteistyössä KeHOn kanssa Keski-Suomen Terveysmetsäluennon ja -opaskoulutuksen keskisuomalaisille, jotka haluavat yhdistää omassa työssään luonnon ja terveyden edistämisen.

Terveysmetsä-opaskoulutus antaa osallistujalle valmiudet suunnitella ja vetää Terveysmetsäretkiä erilaisille kohderyhmille. Koulutuksessa käydään läpi Terveysmetsäretkien suunnittelua, terveysmetsäharjoitteita, turvallisuuden varmistamista, luonnon tutkittuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ja niistä kertomista, luonnontuntemuksen merkitystä, hyvinvointia tukevien luontokohteiden tunnistamista ja luontosuhteen syventämistä.

Mikä on Terveysmetsä?

Terveysmetsä on Sipoossa kehitetty toimintamalli luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimintamallin keskiössä on sarja ohjattuja luontoretkiä, joiden tarkoitus on tukea osallistujien terveyttä ja hyvinvointia. Luontoretkien sarjan myötä osallistuja alkaa tiedostaa luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ja saa runsaasti vinkkejä niiden hyödyntämiseen. Lisäksi osallistuja tutustuu monipuolisesti lähiympäristönsä luontoon. Tavoitteena on syventää luontoyhteyttä ja näin vahvistaa luonnon asemaa elämänhallinnan ja -ilon lähteenä.

Luonnon parantavia vaikutuksia on viime vuosina tutkittu,ja niistä on saatu hyviä tuloksia terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan luonnossa verenpaine, lihasjännitys ja stressihormonien määrä laskee, keskittymiskyky ja muisti paranevat ja kehon immuunijärjestelmä vahvistuu. Luonnossa myös ajatukset selkiytyvät ja luovuus kasvaa.

Kuntokatsastus kaikkiin kuntiin!

Kuntokatsastus kaikkiin kuntiin!

Meijän polun vuoden 2019 yksi yhteistyöhankkeista on LIKESin Kuntokatsastuspisteiden saaminen kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Hanketta LIKESin puolelta on lähtenyt vetämään testauspäällikkö Jarmo Heiskanen.

Kuntokatsastuspisteiden ajatuksena on tuoda yhtenäinen ja helppokäyttöinen kunnontestausjärjestelmä kaikkien keskisuomalaisten ulottuville. Kuntokatsastuspisteiden avulla kuntalaiset pääsevät testaamaan oman terveyskuntonsa kävellen tai juosten helposti ja vaivattomasti. He voivat myös nettisivujen avulla seurata oman kunnon kehitystä ja saada ennusteen tulevaisuuden kestävyyskunnostaan ja tietoa siitä, miten muutokset liikunta-aktiivisuudessa ja kehonpainossa vaikuttavat tähän ennusteeseen.

Tällä hetkellä Kuntokatsastuspisteitä on jo Äänekoskella, Suolahdessa sekä kolme Jyväskylässä, mutta vuoden 2019 aikana tarkoituksena on saada testauspisteet kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Tässä ajatuksessa Meijän polku on vahvasti mukana ja tukemassa kansainvälisestikin merkittävän, kaikkia keskisuomalaisia koskevan, terveyshankkeen edistämistä. Lähtekäähän tekin mukaan kaikkien kuntoa kohottamaan!

Jos kunnassanne ei vielä ole Kuntokatsastuspistettä, niin laitelkaahan viestiä Jarmolle jarmo.heiskane(at)likes.fi, niin laitetaan hyvinvoinnin pyörät pyörimään!

 

Portaista potkua!

Portaista potkua!

”Etkös kerralla pääse ylös?” kysyi ihmettelevä ohikulkija minulta vuosikymmen sitten, kun juoksin edestakaisin portaissa. Iloisesti hymyillen, naama hieman punaisena ja lievästi puuskuttaen taisin vastata jotain porrasharjoittelun tehokkuudesta ja monipuolisuudesta. Enpä silloin arvannut, että tästä harjoitusmuodosta tulisi urheilijoiden lisäksi myös eri-ikäisten kuntoilijoiden suosima liikuntamuoto. Mutta kun tarkemmin ajattelee, niin helppoahan porrasharjoittelun toteuttaminen periaatteessa on. Harjoitteluun soveltuvia eri pituisia portaita löytyy kohtuullisen läheltä: kotoa, pihapiiristä, ostoskeskuksista, luontopoluilta, katsomorakenteista tai luonnon kivistä rakennettuina. Harjoitteluväline on siis usein valmiina ja käyttö maksutonta. Jos ei portaita ole ollut valmiina, on niitä parin viime vuoden aikana vasaroitu kasaan niin kuntien toimesta kuin talkootyönäkin.

Porrasliikuntaa voi harjoitella ulkonakin ympäri vuoden, kunhan ottaa huomioon kulloisetkin olosuhteet.

Arjen askeleista liikkeelle
Portaisiin ei aina tarvitse hakeutua kuntoilumielessä. Porraskävely hissin sijaan työpaikalla tai ostoskeskuksissa voi olla myös arjen tietoinen terveysteko aina silloin kuin siihen on mahdollisuus. Muutenkin on tärkeää pitää mielessä, että uusi liikuntatapa kannattaa aloittaa maltilla. Heikkokuntoiselle kuntoa kohottavaa on jo se, että kävelee portaita rauhallisesti ylös-alas, sillä tasamaalla liikkumiseen verrattuna samalla vauhdilla eteneminen portaissa haastaa enemmän lihasvoimaa, hapenottokykyä ja tasapainoa. Alaspäinkään palaaminen ei käy levosta, sillä lihastyö muuttuu jarruttavaksi. Muutama nousu ja lasku ensimmäisillä harjoituskerroilla voi olla täysin riittävä, riippuen tietenkin porrasaskelmien määrästä ja jyrkkyydestä.

Kun keho on muutaman kerran rauhalliseen etenemistahtiin totutettu, voi vähitellen lisätä harjoittelukerran kestoa, nousunopeutta ja monipuolistaa etenemistapoja. Porrasharjoittelu voi toteuttaa esimerkiksi kävellen, loikkien, juosten, hypellen, kyykäten, ristiaskellen, kinkaten, ryömien, kontaten…huh, vain mielikuvitus on rajana. Askelmat mahdollistavat myös yläraajojen ja keskivartalolihasten lihaskuntoharjoituksen tekemisen. Kun yhdistää ketteryyttä ja voimaa vaativat liikkeet kestävyysharjoitteluun, tulee porrasharjoituksesta hyvin kokonaisvaltainen koko kehoa kuormittava harjoittelumuoto.

Turvallisuus edellä portaisiin
Porrasharjoittelussa on tärkeää muistaa turvallisuus. Pue aina tukevat ja luistamattomat jalkineet. Porrastreeniä voi tehdä ympäri vuoden, mutta huomioi ulkona treenatessa, että vesisade, lumi ja jää voivat olla turvallisuusriski. Myös syksyisin puista tippuvat lehdet voivat olla yllättävän liukkaita, varsinkin jos harjoitteluliikkeet sisältävät hyppelyitä, loikkia ym. haastavampia liikkeitä.

Lihasten lämmittely on paikallaan myös tässä harjoitusmuodossa valmistelemaan lihakset koitokseen. Jos portaat sattuvat mukavasti kävely-, juoksu- tai pyöräilyreitin varrelle, lämmittely ja jäähdyttely toteutuu kuin itsekseen. Autolla treeniportaiden kupeeseen hurauttavalle suosittelen reilua lämmittelyä ja lopuksi jäähdyttelyä. Lisäksi lonkan ja alaraajojen lihaksia vetreyttävät liikkuvuusliikkeet avaavat mukavasti jumittuneet liikeradat.

Tasapainon hallitseminen portaissa on tärkeä turvallisuustekijä. Jos liikkuminen on muuten sallittua, kannattaa huimauksesta tai tasapaino-ongelmista kärsivien aloittaa porrasharjoittelu mieluummin kaverin kanssa. Kaiteen lähellä eteneminen tai jopa kaiteesta kiinnipitäminen on hyvä tapa turvata pystyssä pysyminen. Koko jalkapohjan asettaminen askelmalle lisää turvallisuutta. Lisäksi hyvän ryhdin ylläpitäminen ja vauhdikkaimmissakin liikkeissä asennon hallitseminen ovat edellytykset tehokkaalle ja turvalliselle porrasharjoittelulle. Huomion kiinnittäminen siihen, että lonkka-polvi-jalkaterä säilyvät liikkeessä samalla kuvitellulla linjalla, vähentää polvivammojen riskiä. Terveenä harjoittelu ja oman taito- ja kuntotason mukaan liikkuminen on järkevä lähtökohta tällekin liikuntamuodolle. Nähdään portaissa!


Esimerkiksi työpaikan portaat ovat loistava paikka käydä keräilemässä porraskuntoa. Mallia näyttää Kirsti Siekkinen LIKES-tutkimuskeskuksen portaissa.

Kirsti Siekkinen
terveyden edistämisen asiantuntija, fysioterapeutti, physiotrainer
LIKES-tutkimuskeskus

Lapset ja nuoret Meijän polulla

Lapset ja nuoret Meijän polulla

Osallistuin lokakuun alkupuolella Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman viimeisille Valtakunnallisille LAPE-päiville ja lokakuun lopulla puolestaan maailmankaikkeuden ensimmäiseen Lapsifoorumiin, jossa käynnistettiin lapsistrategian laatiminen. Työn tavoitteena on lapsimyönteinen yhteiskunta vuonna 2040. Sekä LAPE-ohjelman lähestyvä loppu että Lapsifoorumi kirvoittivat pohtimaan lapsen ja nuoren oikeutta liikuntaan, lepoon, luontoon ja yhteisöllisyyteen.

Ihminen on luotu liikkumaan ja pientä lasta katsoessa tämä tuntuu hyvin luonnolliselta. Lapsella on oikeus hyppiä, pomppia, kiivetä, tanssia. Keho ja mieli ovat yhtä. Liikunta tukee lapsen ja nuoren tervettä kasvua, kehittymistä ja oppimista. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisiltaan kannustusta ja mallia sekä olosuhteita, jotka mahdollistavat liikunnan pienet ja isot teot arjessa.

Mummon kanssa kalliolla.

Lapset ja nuoret tarvitsevat lepoa sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta myös lepoa vallitsevasta kiireestä, suorituskeskeisyydestä, somesta, erilaisista arkea kuormittavista (aikuisten) huolista ja murheista. Aikaa olla, kasvaa ja kehittyä rauhassa. Turvallisia rajoja, kohtaamista ja läsnäoloa. Tarvittaessa tukea, kuntoutusta ja hoitoa johonkin erityisempään.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus tutustua luontoon, saada luontokokemuksia ja oppia luonnon avulla. Luonto stimuloi liikkumaan, rentouttaa ja rauhoittaa. Luonnossa voi kulkea yksin tai yhdessä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus puhtaaseen ja terveelliseen elinympäristöön. Meidän jokaisen vastuulla on pitää luonnosta huolta, jotta vielä syntymättömätkin lapset saavat nähdä luonnon ihmeitä ja nauttia niistä.

Puussa.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus kuulua ja tulla kuulluksi, olla osa jo(i)takin yhteisö(j)ä ja saada mahdollisuuksia vaikuttaa. Olla ja elää ilman kiusaamista, harrastaa niin halutessaan, omistaa kaveri ja edes yksi turvallinen aikuinen. Saada tarvittaessa tukea ja apua läheltä, niin pienempiin kuin vaativampiinkin tarpeisiin.

Liikunta, lepo, luonto ja yhteisöllisyys ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Ihan jokainen meistä voi pienten tekojen, asenteen ja esimerkin kautta huolehtia, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada vahvat tukipilarit oman polkunsa kannattimiksi. Meijän polulla kulkevat myös lapset ja nuoret.

Kaisa Koivuniemi

Terveyden edistämisen asiantuntija, LIKES

www.meijanpolku.fi

Elämän virtapiirit kulkevat Meijän polulla

Elämän virtapiirit kulkevat Meijän polulla

Yhteiskuntatieteilijät ovat ryhmitelleet yhteiskunnalliset ongelmat kahdentyyppisiksi eli kesyiksi ja ilkeiksi ongelmiksi. Kesyt ongelmat ovat helposti määriteltävissä. Niillä on alku ja loppu. Ongelmat voidaan ratkaista ja niiden ratkaisijat voidaan nimetä. Tekniset ongelmat ovat usein luonteeltaan kesyjä, vaikka niiden ratkaiseminen voi olla hyvinkin vaativa tehtävä. Sillan rakentaminen on esimerkki kesystä ongelmasta. Ilkeät ongelmat, joita on kutsuttu myös pirullisiksi ja kinkkisiksi ongelmiksi, ovat luonteeltaan erilaisia. Niitä on vaikea määritellä. Niillä ei ole alkua ja loppua. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa. Ratkaisijoita ei voida nimetä. Ongelmat ovat erilaisten oireiden, syiden ja seurausten kimppuja. Jonkin ongelman ratkaisusta tai ratkaisuyrityksestä voi seurata uusia ongelmia.

Monet sosiaaliset ongelmat kuten syrjäytyneisyys, köyhyys, yksinäisyys sekä päihteiden käyttöön ja vammaisuuteen liittyvät ongelmat ovat luonteeltaan ilkeitä. Ilkeä ongelma ei välttämättä ole ongelma sanan siinä merkityksessä, että se pitää ja se voidaan ratkaista. Kyse on usein asiakokonaisuudesta tai ilmiöstä, johon tulee kiinnittää huomiota ja joka vaatii toimenpiteitä.

Edellinen on ah, niin ajankohtaista vieläkin, vaikka nuo sanat löytyvät vuoden 2008 Elämän Virtapiiri -projektin loppuraportin etusivuilta. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen Elvi-projekti on esimerkki kehittämistyöstä, jossa käytiin ilkeiden ongelmien kimppuun. Siinä käytettiin ja kehitettiin menetelmiä, joilla auttaa maaseudun haja-asutusalueilla asuvia ikääntyviä ihmisiä. Keskeinen kysymys on ollut, miten vanhenevien ihmisten ja heidän lähiympäristönsä voimavarojen avulla voidaan helpottaa ihmisten arjen sujumista ja ehkäistä ongelmien syntyä tai pahenemista. Projektin aikana virinneet vertaisohjaajien vetämät elvi-ryhmät toimivat edelleen pikkukylissään.

Yhdessä ei olla yksin-hanke jatkaa työtä ilkeiden ongelmien kimpussa

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE on STEA-rahoitteisen Yhdessä ei olla yksin-hankkeen avulla voinut kulkea edelleen toimivien elvi-ryhmien rinnalla. Näitä kulmakuntia ovat olleet kylät mm. Kivijärven Lokakylällä, Kannonkosken Vuoskoskella ja Karstulan Vastingilla. Etenkin niillä kylillä, joista on pitkä matka kirkonkylälle ja ikäihmisten palvelukeskuksiin, on paikallinen oma vertaisryhmä merkityksellinen ja jopa ainut kohtaamispaikka.

Yhdessä ei olla yksin -hanke (2017-2019) vähentää yksinäisyyttä ja selvittää osallisuuden esteitä. Näitä molempia Keski-Suomessa ikävä kyllä riittää, ja ilmiö jos mikä on ilkeä ongelma. Lohduttavaa on ollut huomata, että taakse jääneen talven aikana on työsalkussa kulkenut mukana monta hyvää menetelmää ja vinkkiä voimaannuttaa edellä kuvatun kaltaista vapaaehtoistyötä ja asukasta lähellä olevia auttajia. Kansanterveys- ja hyvinvointiliike Meijän Polku on antanut salkkuumme kolme ällää ja yhden yyn. Teemoista – lepo, luonto, liikunta ja yhteisöllisyys – on ollut helppo puhua ja saada myös kohderyhmän osallistujat puhumaan itse.

Luonto on yksi Meijän polun teemoista.

Luontosuhteen käsittämistä on auttanut salkusta löytyneet Ikäinstituutin mielipakkakortit. Mielipakka on mielen hyvinvointiin keskittyvä kuvakorttisarja, joka on räätälöity ikääntyville ihmisille. Monen talvisen kuvan avulla on kylän senioriasukas ryhtynyt muistelemaan kansakouluajan hiihtolatuja tai kotimetsässä paimenessa vietettyjä hetkiä. Vanhoja kuunnellessa tuleekin mieleen, että ennen vanhaan hyötyliikunnalla pidettiin kunto koholla ja mieli virkeänä! Syksyiset marja- ja sieniretket sekä kalastus ja metsästys tuovat nautinnollista hyvinvointia edelleen monelle maaseudun asukkaalle.

Lisämaustetta keskusteluihin on tuonut Miina Sillanpää -säätiön Neuvokkaiden naisten konstikokoelma. Erityisesti ikääntyville yksinäisille naisille suunnattu ohjaajan opas ja konstikirja sisältävät keskustelun ja toiminnan aiheita teemoista kestävä arki, pienellä rahalla toimiminen, aktiivinen kansalaisuus, mielen hyvinvointi, liikunta & ulkoilu, kulttuuri ja ravitsemus. On helppo uskoa, että samaan keskusteluun saadaan Meijän polku-kampanja liitettyä vaivatta mukaan.

 

Sirpa Pekkarinen

Projektipäällikkö, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE

 

www.meijanpolku.fi

 

Elokuvat liikuttavat!

Elokuvat liikuttavat!

Tunnetasolla elokuvien on tiedetty liikuttavan monella tapaa, mutta Jyväskylässä elokuvien liikuttavuus on viety uudelle tasolle. Jyväskyläisen Äkkigallerian, Keski-Suomen elokuvakeskuksen ja Taiken paikallisosaston kehittämä Tuokaa Tuoli! -elokuvahanke nimensä mukaisesti kehottaa ihmisiä tuomaan oman tuolinsa näytöksiin. Ja se, että tuoli tuodaan ilmoitettuun paikkaan, ei vielä riitä, vaan näytöksiin kävellään tuolien kera yhdessä. Tuolien kantamista kaupunkitilassa tulee näytöspaikoista riippuen puolesta kilometristä kahteen kilometriin, plus kotimatka.

 

Tuolia voi kantaa monella tapaa.

Ensimmäinen Tuokaa tuoli! -näytös järjestettiin elokuun 2018 lopulla, ja tuolien kanssa kaupunkitilaan tuli vaeltelemaan kaksikymmentäviisi henkeä. Vaivan palkaksi tuolien kantajat pääsivät näkemään Alvar Aallon suunnitteleman Kasvatustieteellisen oppikoulun pihamaalla Alvar Aalto -aiheisen lyhytelokuvan sekä vuonna 1968 valmistuneen venäläisen animaation Film, film, film.

Ensimmäisessä Tuokaa tuoli!-elokuvanäytöksessä katsottiin Alvar Aalto -aiheinen lyhytelokuva ja vuonna 1968 valmistunut venäläinen animaatio Film, film, film.

Hankkeen ideana on sekä kulttuurielämysten tuominen kaupunkitilaan, että myös salakavalasti elokuvien ohella saatavat liikuntahyödyt. Tuolia, penkkiä tai jakkaraa kantaessa kilometrinkin matkan tulee lähes puolihuomaamattomasti käytyä läpi erilaisia kantoasentoja pään päältä aina useisiin erilaisiin roikuttamistyyleihin. Samalla kasvaa koordinaatiokyky ja kehonhallinta toispuoleisen painolastin kanssa. Kaupunkitilassa kävellessä tulee myös tutustuttua omaan elinympäristöönsä uudella tavalla ja puheenaiheita ventovieraiden kanssa kävellessä varmasti riittää – alkaen nyt vaikka tuoleista..

Seuraavan kerran tuolien kanssa vaelletaan lauantaina 15.9.! Syksylle on suunnitteilla myös ainakin kaksi muuta näytöstä. Lisätietoja saa seuraamalla Tuokaa tuoli! -sivustoa Facebookissa sekä Äkkigallerian että Keski-Suomen elokuvakeskuksen nettisivuilta.

 

Juho Jäppinen

Fysioterapiaopiskelija, KSSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö

 

www.meijanpolku.fi

Meijän poluilta Pyhätunturin rakkakivimaastoihin – noviisin polkujuoksukokemus Tunturimaratonilta

Meijän poluilta Pyhätunturin rakkakivimaastoihin – noviisin polkujuoksukokemus Tunturimaratonilta

Elokuisena viikonloppuna starttasin liki 200 muun juoksijan kanssa Pyhätunturilla juostavalle Tunturimaratonin 43 km:n matkalle. Kyseessä oli elämäni ensimmäinen maratonmittainen juoksu. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan yli 500 juoksijaa kolmelle eri matkalle. Joku viisas kysyi maalintuloni jälkeen, oliko minulla käynyt mielessä testata maratonia jossain vähemmän haastavassa maastossa. No ei. Halusin kokeilla rajojani. Pyhätunturi jylhine rakkakivimaastoineen tarjosi juuri riittävän hurjan haasteen polkujuoksuun hurahtaneelle. Uhkarohkeus kannatti, sillä koin jotain, jonka määrittelen kuuluvaksi vaikuttavimpien urheilukokemusteni joukkoon.

Kuva: Onevision.fi/Juha Saatamoinen
Kuva: Onevision.fi/Juha Saatamoinen

Tunturimaratonin maastoja on kuvattu vaativaksi ja hyvin tekniseksi maastoksi polkujuoksukilpailujen sarjassa. Kilpailu jännitti etukäteen. Mietin, miten pärjään noviisina vaativissa rakkakivimaastoissa, joissa nousumetrejä kertyy juoksun aikana yli tuhat metriä. Metsäisemmätkin polut reitillä ovat hyvin kivikkoisia ja juurakot korkeita. Reitti kulkee kaukana yleisistä teistä. Juoksu sujui odottamattoman hyvin ja jaksoin edetä tasaiseen tahtiin. Huoltopisteitä oli reitin varrella riittävästi, suolakurkut maistuivat ja neste riitti loppuun asti. Lopulta ylitin maaliviivan etujoukoissa alle kuuden tunnin ajassa vieläpä melko hyvävoimaisena!

Polkujuoksu – yhteisöllinen harrastus

Polkujuoksussa juostaan poluilla, kuten lajin nimikin kertoo. Polkujuoksu on yksi tapa hyvä yhdistää luonnossa oleminen ja hikiliikunta. Polkujuoksua voi harrastaa lähimetsässä, luontopoluilla tai pidemmillä reiteillä, paikoissa, mihin polkujuoksija ikinä keksikään kulkunsa suunnata. Polkujuoksun harrastajamäärät ovat nousseet ja polkujuoksutapahtumia järjestetään ympäri Suomea erilaisissa maastoissa sekä eri vuodenaikoina. Lajissa voi valita mieleisensä metsämaaston ja edetä itselle sopivaan tahtiin luonnosta nauttien.

Polkujuoksussa yhteisöllisyys on vahvaa. Juoksijat kannustavat toisiaan, tapahtumiin osallistutaan porukalla ja juoksun aikana voi jutella muiden juoksijoiden kanssa yhdessä poluilla edeten. Useilla paikkakunnilla on polkujuoksuryhmiä, jonka kautta saa opastusta ja lenkkiseuraa poluille. Keski-Suomessa Meijän polkujen alueella toimii aktiivisena polkujuoksuryhmänä Jyväskylä Trail Runners, jonka kautta olen päässyt tutustumaan polkujuoksun hienouteen kokeneempien juoksijoiden seurassa. Yhteisössä on loistotyyppejä, joiden kanssa olen löytänyt uusille poluille, saanut kokea niin polut kaupungissa Kehä Vihreän maastoissa kuin rämpimisen syvällä suossa Keski-Suomen perämetsissä. Yhteisöllisyydessä on voimaa!

Pyhätunturin polkuja.
Pyhätunturin polkuja.

Metsään liikkumaan!

Vajaa viikko Tunturimaratonin jälkeen mieli ja keho halaajaa päästä jälleen metsään ja lenkille. Mietteissä siintää jo seuraava haaste. Miksi tätä sitten teen, miksi juuri tämä on mun juttu? Oma vaativa ja kiireinen työ, vilkas perhe-elämä keskellä ruuhkavuosia ja tarve säännöllisestä ulkoliikunnasta ajavat minut metsään. Metsä on paikka, jossa voin rauhassa, mitään ajattelematta ulkoilla ja nauttia liikunnasta unohtamatta sisälläni vellovaa pientä kilpailuhengetärtä. Se vaatii, että välillä löytyy riittävästi liikuntahaastetta ja tavoitteita, joita kohti edetä. Jyväskylä ympäristöineen tarjoaa ihanteellisen ympäristön harrastukselleni. Haluan kokemukseni jakamalla innostaa keskisuomalaisia liikkumaan ja tutustumaan lähialueen metsiin, joko juoksemalla poluilla tai muuten vaan luonnosta nauttien. Keski-Suomesta löytyy hienoja maastoja, jotka meidän kaikkien kannattaa hyödyntää.

Hanna Hämäläinen Pyhätunturin rakkakivimaastoissa. Kuva: Pyhätunturimaraton © All About Lapland, Alexander Kuznetsov
Hanna Pyhätunturin rakkakivimaastoissa. Kuva: Pyhä, Tunturimaraton © All About Lapland, Alexander Kuznetsov

 

Hanna Hämäläinen

LAPE-muutosagentti, Keski-Suomi

 

 

 

 

 

 

 

 

http://www.meijanpolku.fi

Kehä Vihreä – Jyväskylän keskuspuisto?

Kehä Vihreä – Jyväskylän keskuspuisto?

 

Kehä Vihreä, noin 175 hehtaarin kokoinen virkistysympäristö, syleilee Jyväskylän ydinkeskustaa. Se on Jyväskylän kaupungin keskuspuisto, joka on lähellä, helposti saavutettavissa ja tarjoaa monenlaista koettavaa.

Keskuspuisto?

Keskuspuisto-sana tuo mieleen vaikkapa Helsingin laajan Keskuspuiston. Jyväskylän keskuspuisto on sen sijaan nauhamainen kehä, joka osin varsin kapeanakin luikertelee kaupungin rakennettujen alueiden halki.

Kehä Vihreällä sijaitsee suurin osa Jyväskylän keskustan tärkeimmistä viheralueista, ja siihen sisältyy upeita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Jälkimmäisissäkin kuitenkin vehreydellä ja puistomaisuudella on vankka sijansa – kuten Viitaniemen puutarhakaupunginosassa tai Seminaarinmäen vanhalla kampusalueella.

Kehä Vihreän nauhamainen muoto tuo sen edun, että etäisyys mistään päin keskustaa ei käy kovin pitkäksi. Kolmen sadan metrin päässä Kehä Vihreästä asuu yli 20000 jyväskyläläistä. Tuo asukasmäärä tuplaantuu, kun etäisyys on kilometri. Voidaan siis puhua todellisesta lähivirkistysalueesta!

Mitä Kehä Vihreä tarjoaa asukkaille?

Kehä Vihreän osa-alueet ovat hyvin tuttuja monelle ennestään – kuten Harju, Tourujoki tai Jyväsjärven Rantaraitti. Tärkein tavoite on luoda Kehä Vihreälle yhtenäinen virkistysreitistö, jota pitkin tulevaisuudessa voi kulkea viheralueita pitkin, risteämättä autoliikenteen kanssa. Koko Kehä Vihreä on pituudeltaan noin kymmenen kilometriä.

Reittejä alueelta löytyy jo tällä hetkellä varsin hyvin. Joitakin pullonkaulapaikkoja kuitenkin on, esimerkiksi Tourujoen alajuoksulla ei vielä pääse kulkemaan joen vartta Jyväsjärvelle saakka. Tulevaisuudessa Kehä Vihreä tulee kuitenkin yhdistämään Jyväsjärven ja Palokkajärven sekä Tuomiojärven rantareitistöt. Mikä huikea kokonaisuus näistä reiteistä tulee muodostumaankaan!

Elämyksiä, aktiivisuutta, elvyttävyyttä

Kehä Vihreää kehitetään pienin askelmin, vuonna 2017 hyväksytyn toimenpideohjelman mukaan. Visiona on, että Kehä Vihreä on Elämyksellinen, Aktiivinen ja Elvyttävä.

(Kuvaaja: Touho)

Elämyksellisyys tarkoittaa sitä, että erilaiset kulkijat löytävät Kehä Vihreältä itseään ilahduttavia kokemuksia. Joillekin se tarkoittaa luonnon tarkkailua, joku taas tahtoo osallistua tapahtumiin. Vinkkinä: Valon Kaupunki -tapahtumassa ensi syksynä on Elämyskävely, jossa on luvassa muun muassa tanssia, laulua ja taide-elämyksiä!

Kehä Vihreä tarjoaa tietenkin myös aktiviteettejä. Niitä kehitetään erilaisille käyttäjille vauvasta vaariin, hikiliikkujasta hortoilijoihin. Tapahtumatoimintaa ollaan myös edistämässä – ehkäpä tulevaisuudessa järjestetään Kehä Vihreä –suunnistus tai Kehä Vihreän ravintolapäivä…. Kehän voi kiertää toki ihan vain itsekseen, ja reitin löytämiseksi voit käyttää apunasi Kehä Vihreän mobiilireittiä.

Kehä Vihreä on tietenkin osa kaupunkiluontoa, joka on tutkitustikin tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Pelkkä vihreän katselu lievittää stressiä, ja luonnossa oleskelu on hyvä tapa palautua päivän kiireistä. Luontoon kannattaa ehkä käydä käsiksi hieman läheisemminkin, sillä esimerkiksi altistus maan mikrobeille vahvistaa vastustuskykyä. Kuten parhaillaan käynnissä olevan Elvyttävän luontokokemuksen harjoitepankin yhdessä harjoitteessa kehotettiin: Kättele luontoa!

Kehä Vihreästä lisää netissä: https://www.jyvaskyla.fi/kehavihrea

 

Mervi Vallinkoski

Maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

 

http://www.meijanpolku.fi