Kategoria: Blogi

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Jo lyhyt luonnossa oleskelu lisää tutkitusti hyvinvointia. Laukaan Kuusaalla meillä olikin vain vajaa tunti aikaa käyttää 3T-hankkeen kansainväliset vieraat metsäretkelle ennen suomalaista savusaunaa. Retkeläiset olivat keski- ja eteläeurooppalaisia naisia ja miehiä, ja ryhmän ikähaitari varsin laaja. Lähtökohtaisesti haastava yhtälö, kun tavoitteena taata mahdollisimman monelle miellyttävä luontokokemus.

Ryhmä oli liian iso yhdelle oppaalle, joten jaoimme ryhmän kahteen osaa. Toinen ryhmä markkinoitiin vieraille enjoy-teemalla ja toinen explore-teemalla. Onneksi meillä oli hyvä tiimi tuottamassa metsäretkeä: Metsähallituksen kokenut projektipäällikkö Timo Kukko, joka tunnetaan myös VisitFinlandin onnellisuusoppaana, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri ja työelämäprofessori Pirjo Mustonen, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja ”eräkokki” Liisa Lumiaho, sekä KeHO-verkoston päällikkö ja biologi Janne Laitinen.

Laukaan Oitinmäelle nousi eri reittejä 27 metsäretkeläistä. Matkan varrella he tekivät muutamia etukäteen suunniteltuja luontoharjoitteita. Retken aikana keskusteluissa nousi esille mm. punkit ja hyttyset, pohjoismaiset jokamiehenoikeudet, vapaasti käytettävät kodat sekä laavut ja monikäyttöiset polut sekä urat. Retken jälkeisinä päivinä kävimme läpi myös ryhmäläisten palautteita ja näissä kehitysajatuksina mm. luontokohteiden saavutettavuus, polkujen merkinnät ja hyttysiltä suojautuminen.

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoiluprosessi on hyvässä vauhdissa. Toukokuussa Terveysmetsäopaskoulutuksen läpikäyneet opaskokelaat (20 kpl) ovat toteuttaneet jo terveysmetsäpilottiretkiä ja meille on alkanut kertyä tietoa hyvistä kohteista sekä luontoelementeistä, asiakasryhmistä ja toimiviksi havaituista harjoitteista. Osana muotoiluprosessia kansainvälisille vieraille Laukaassa toteutettu lyhyt pilottiretki mahdollisti mielenkiintoisen testin siitä, kuinka ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevat ihmiset kokevat keskisuomalaisen metsän. Käytössämme oli Turun yliopistolta lainatut Moodmetric-älysormukset (Kiitos Anu, Fanny ja Jyrki!). Sormukset mittaavat käyttäjän stressitasoa ja mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutoksiin.

Kuva. Moodmetric-sovelluksen visuaalisia yhteenvetoja, kellotaulusta näkymä 15-18 (3-6).

Ohjattu metsäretkemme alkoi klo 15:30 ja päättyi 16:30, jonka jälkeen oli siis kävelysiirtymä savusaunaan kello viideksi. Yksinkertaisessa testissä kuvissa oleva vasemman puolimmaisen henkilön stressitaso laski koko metsäretken ajan, keskimmäisellä ja oikean puolimmaisella henkilöllä ns. orientoitumisvaihe eli kävelysiirtymä, sekä myös kävelysiirtymä saunalle olivat palauttavia. Keskimmäiselle harjoitteet aiheuttivat positiivista kuormitusta ja oikean puolimmaiselle hyttyset taasen aiheuttivat hyvinkin negatiivistä kiihtymystä. Mielenkiintoisana lisänä mainittakoon, että oikean puolimmainen henkilö oli nukahtanut sisällä pidettyjen esitelmien aikana, siksi hänellä on niin levolliset lähtötasot…

Lyhyt pilottitestimme antoi viitteitä asioista, joita metsäretkillä on syytä huomioida. Riittävällä asiakastarpeen ymmärryksellä valitaan kohde sekä sopivat luontoharjoitteet. Hyvällä ennakkovarustautumisella voidaan varautua joitain asiakkaita häiritseviin asioihin, kuten nyt niihin hyttysiin. Tärkein oppi oli kuitenkin se, että aina kannattaa mennä metsään!

Kuva 2. Enjoy-teemalla retkeilleet pääsivät nauttimaan mm. nuotioletuista ja metsävärien tunnistamistehtävästä. 

Lue lisää

Kohti suomalaista terveysmetsää http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538373

3T-hanke https://www.interregeurope.eu/threet/

KeHO https://kehofinland.fi/fi/


Tässä yhteydessä hieman faktaa hyttysenpistoista. Hyttysiltä voidaan suojautua vaatetuksen ja karkotteiden avulla melko tehokkaasti. Me suomalaiset olemme lapsuudesta asti altistuneet pistoille ja aikuiset voivat olla jo hyvinkin siedättyneitä pistoille. Hyttysenpistoista aiheutuneet vakavammat allergiset reaktiot (anafylaktinen reaktio) ovat hyvin harvinaisia, maailmalta on kuvattu vain muutamia tapauksia. Voit lukea aiheesta lisää täältä

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Jämsän kaupungissa jämsäläisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupungilla työssä olevien yhteinen juttu. Lakisääteiseen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä koordinointityö on yleishallinnossa työskentelevän viranhaltijan työtä. Tämä jo ohjaa ajatteluamme siihen suuntaan, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole kaupungin muusta toiminnasta erillään oleva juttu, jota pelkästään sosiaali- ja terveystoimen toivotaan tekevän. Tämä ei tarkoita sitä, että vähättelisimme sosiaali- ja terveystoimintojen merkitystä hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyssä tai syntyneiden ongelmien korjaamisessa.

Asiaa yhdessä läpi käytyämme ymmärrämme kaupunkimme kaikkien toimintojen vaikuttavan vähintään jämsäläisten elämään ja siten heidän hyvinvointiinsa. Liikunta- ja kulttuuripalveluista tunnistamme heti hyvinvoinnin edistämisen elementit. Tiedämme, että iso merkitys on puhtaan veden saatavuudella ja sillä, että likavedet ohjautuvat sinne, minne kuuluukin. Kaikkien etu on, että kaatopaikkoja ei saa perustaa minne tahansa ja että asiaa valvotaan. Hyvinvointia edistämme myös puistoja uudistamalla – eikä vain estetiikan kautta, vaan esimerkiksi soveltuvin kuntolaittein, jolloin jämsäläisillä on ihan huomaamattaan mahdollisuus kohottaa fyysistä kuntoaan.

Latuja työkseen ajavat työntekijät eivät vain muokkaa lunta, vaan luovat valtavan tärkeitä edellytyksiä asukkaiden liikkumiselle. Katujen kunto vaikuttaa suuresti haluumme liikkua sekä liikkumisemme turvallisuuteen. Kaavoituksen avulla voimme esimerkiksi varmistaa terveydelle hyväksi havaittujen metsien säilymisen myös taajamissa asuvien ulottuvissa. Metsiä hoitamalla taas varmistamme turvallisen liikkumisen niissä ilman vaaraa putoavista lahopuun kappaleista. Rakennuslupamääräyksillä varmistamme kiinteistöihin liittyvää turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Varhaiskasvatus, perus- ja lukio-opetus on helppo mieltää hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, mutta yhtä lailla edistämme hyvinvointia ateria- ja puhtauspalveluissa ruuan ja puhtauden kautta. Tässä kohtaa ei mielestäni voi unohtaa kunnan hallintopalveluitakaan, sillä hyvällä hallinnolla mahdollistamme kuntalaisten tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja toimivat palvelut.

Kuntien tehtävät ovat helposti kiteytettävissä hyvinvointi- ja elinvoimatehtäviin, joista jälkimmäinenkin vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin vakaan kuntatalouden kautta. Ymmärrämme Jämsässä kuitenkin myös sen, että yksin emme hyvinvoinnin edistämistyössä onnistu, vaan siihen tarvitaan apua monelta taholta: sairaanhoitopiirit, järjestöt, seurakunnat, yrittäjät, ulkopuoliset asiantuntijat ja jokaisen kuntalaisen.

Jämsän kaupungissa hyvinvoinnin edistäminen lähtee strategiaan kirjattavista tavoitteista. Olemme työstäneet strategisen tason ja tarkentavat toimialatason mittarit tavoitteiden täyttymisen seuraamiseksi. Koska hyvinvoinnin edistäminen on meillä normaalia toimintaa, kirjataan vuosittaiset hyvinvoinnilliset tavoitteet ja seuranta talousarvioon. Hyvinvointikertomuksessa neljän vuoden välein arvioidaan hyvinvoinnin tilanne tarkemmin ja suunnitellaan tulevan hyvinvointityön pääpiirteet.

Hannele Rahkonen
Työhyvinvointikoordinaattori
Jämsän kaupunki
hannele.rahkonen@jamsa.fi

Artikkelin kuva Anneli Pusa

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Meijän polun Terveysmetsä-koulutus (10.-11.5.2019)

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat meille keski-ikäisille itsestään selviä asioita, vai ovatko? Kesän koittaessa mediassa meitä pelotellaan punkeilla ja petoeläimet uhkaavat vallata taajama-alueet. Millainen on sinun suhtautuminen luontoon?

Päivittäiset ja henkilökohtaiset valintamme perustuvat meidän kunkin henkilökohtaisiin arvoihin ja olemassa oleviin resursseihin. Suhtautumistamme oman hyvinvointiin ja ympäröivään luontoon, elämään, olisi hyvä määrävälein pysähtyä pohtimaan. Hyvin usein oman hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välillä on yhteys.

Luontosuhde ja Terveysmetsä?

Millaisia kokemuksia ja elämyksiä meille on kertynyt, kun olemme olleet luonnossa? Näistä luontokokemuksista ja omista pohdinnoista rakentuu ihmisen luontosuhde. Luontosuhde on kullakin henkilökohtainen ja luontosuhteen muodostumiseen voidaan tarvita opasta. Terveysmetsä-koulutus on vastaus tähän. Terveysmetsätoiminnan suomalaiset juuret ovat vahvasti todellisten asiantuntijoiden tekemässä tutkitussa tiedossa. Taustalla on laaja METSO – metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, THL, Metsähallitus ja Ympäristö- sekä Maa-ja metsätalousministeriöt.

Metsä on terapeutti, opas luo edellytykset

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoilu alkoi Meijän Polun järjestämän pilottikoulutuksen myötä. Koulutukseen valittiin hakemuksen perusteella laaja-alainen osallistujajoukko ympäri Keski-Suomea. Maantieteellisen hajonnan lisäksi valitsimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajia, sekä tasapuolisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajia. Vastaanotto oli kiinnostunut, jouduimme tekemään kiperiä valintoja ja yli puolet hakijoista jäi ilman koulutuspaikkaa. Osaratkaisuna tähän tarjosimme verkossakin välitetyn yleisöluennon.

Käytännön Terveysmetsäretkellä tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin ja kokemukselliseen oppimiseen. (kuvat Janne Laitinen)

Terveysmetsä-koulutus on nyt teorian osalta tehty. Seuraavaksi kaksikymmentä terveysmetsä-opaskokelasta suunnittelevat ja toteuttavat terveysmetsäretket omissa toimintaympäristöissään. Näiden kokemusten pohjalta ryhdymme muotoilemaan keskisuomalaista terveysmetsää. Teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän asiantuntijoiden kanssa sekä tietysti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän, KeHOn kanssa. Mukaan tähän prosessiin pääsee ottamalla yhteyttä minuun. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen
Meijän polku, KeHO, JAMK
janne.laitinen@jamk.fi

Lue lisää:
www.meijanpolku.fi
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Metsa_lisaa_terveytta(43161)
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/keha-vihrea-kaupunkia-syleileva/mika
https://kehofinland.fi/fi/

Tietoa ulkoilijalle, liikkujalle ja päättäjälle – Lipas.fi

Tietoa ulkoilijalle, liikkujalle ja päättäjälle – Lipas.fi

Tutussa ympäristössä ulkoilu on helppoa: jalat etsiytyvät tutuille poluille eikä eksymistä tarvitse murehtia. Reittivalintoja voi tehdä pitkin matkaa: väsymyksen yllättäessä valitaan oikopolku, reippauden puuskassa pidempi reitti. Liikkua voi jalan, pyörällä tai meloen.

Uudessa paikassa ulkoilun tai luonnossa liikkumisen kynnys voi olla korkeampi. Miten pääsen alkuun? Millainen maasto on, onko reitti viitoitettu? Kuinka pitkä reitti on? Luonnossa liikkujalle ja matkailijalle onkin tärkeää riittävän tiedon löytäminen kohteesta, mielellään jo etukäteen. Myös maastossa olisi hyvä olla riittävät opasteet ja merkinnät, jotta arempikin ulkoilija tuntee olonsa mukavaksi. Ulkoilun iloa voi latistakaa kovastikin, mikäli mielessä vaanii epäilys ”olenkohan oikealla tiellä?”.

Jyväskylän yliopisto on kerännyt tietoa Suomen liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja virkistysalueista yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tämä tieto on hyödynnettävissä modernin karttasovelluksen avulla Lipas.fi -palvelussa. Lipas liikuntapaikat.fi -palvelussa käyttäjä voi esimerkiksi tarkastella lähialueen liikunta- ja ulkoilupaikkoja kartalla. Ulkoilureitit on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaisiin luokkiin, ja erikseen löytyvät muun muassa retkeilyreitit, kuntoradat ja ladut. Reittien yhteyteen on tallennettu tietoa myös retkeilyn palveluista: laavut ja tuvat tarjoavat pysähdys- ja levähdyspaikkoja ja tilaisuuden rauhoittumiseen luonnon ääreen. Tietojen tallentamisesta huolehtivat kunnat, virkistysalueyhdistykset ja yksityiset paikkojen hallinnoijat.

Lipas.fi -palvelusta välitetään luontoliikuntapaikkojen tietoja myös Metsähallituksen Retkikartta.fi –palveluun. Retkikartta.fi -palvelusta löytyvät Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden tiedot: esimerkiksi Kansallispuistot reitteineen ja palveluineen. Lipas-järjestelmästä viedään Retkikartalle kuntien ja virkistysalueyhdistysten ylläpitämiä luontoliikuntapalveluiden tietoja niin, että luonnossa liikkujalle olisi tarjolla kattava tieto kunkin alueen palveluverkosta.

Lipas-järjestelmän tietoja käytetään myös muissa verkkopalveluissa, sillä se jakaa tietoa avoimena datana eteenpäin. Matkailijoita palvelee esimerkiksi Finterest.fi -sovellus, ja luonnonvesissä uintiin Uimaan.fi. Jos Lipas.fi ei suoraan tarjoa haluamaasi palvelua, kenties kehitys on edennyt sopivasti jossain muussa palvelussa!

Myös liikunnan ja ulkoilun vertailutietoja tarjolla

Karttaselailun lisäksi liikunnan ja ulkoilun olosuhteita voi tarkastella uudessa Lipas-järjestelmässä tilastoina. Esimerkiksi kuntien liikunta- ja ulkoilureittien lukumäärät ja pituudet voi nähdä helposti. Keski-Suomessa reiteistä eniten on latukilometrejä, yli 900 km.

Kuva 1. Liikunta- ja ulkoilureittien pituus yhteensä kilometreinä Keski-Suomen kunnissa (Jyväskylän yliopisto, Lipas-tietokanta 6.5.2019).

Kuntien liikuntaolosuhteita voi pohtia myös liikuntapaikkojen lukumäärien ja liikuntapinta-alojen perusteella. Liikuntapaikkoja on lukumääräisesti eniten Keski-Suomen kunnista Jyväskylällä (kuva 2.)

Kuva 2. Liikuntapaikkojen lukumäärät Keski-Suomen kunnissa (kaikki liikuntapaikat) (Jyväskylän yliopisto Lipas-tietokanta 6.5.2019).

Visualisoituja tilastoja liikuntapaikoista ja liikunnan taloudesta löytyy osoitteella https://liikuntapaikat.lipas.fi/tilastot.

Lipas-palvelun uusi versio avattiin huhtikuussa 2019 (www.lipas.fi ja www.liikuntapaikat.fi). Palvelua hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikuntapaikan omistaja tai hallinnoija voi itse rekisteröityä palvelun tietojen päivittäjäksi. Käyttöoikeuden vahvistamisen jälkeen omien kohteiden ylläpito onnistuu helposti nettiselaimella. Palvelu on maksuton.

Kirsi Vehkakoski
Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti
lipasinfo@jyu.fi

Terveysmetsästä hyvinvointia Keski-Suomeen

Terveysmetsästä hyvinvointia Keski-Suomeen

Toukokuun 10.-11. päivä pidettiin ensimmäinen Keski-Suomen Terveysmetsäopas-koulutus, johon valittiin 42 hakijan joukosta 20 osallistujaa, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja sen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä vaikutuksista.

Koulutuksen taustalla on Sipoossa kehitetty toimintamalli, jossa on kokeiltu terveysmetsäkäyntejä osana terveydenhuoltoa. Sipoossa on jo usean vuoden ajan lääkäri ja hoitaja voineet kirjoittaa metsäreseptejä mielenterveyskuntoutujille ja 2-tyypin diabetespotilaille. Potilaista on koottu ryhmiä, jotka ovat käyneet 7-8 kerran metsä- ja luontoretkillä. Retkien sisällöt on suunniteltu yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten sekä luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkivien asiantuntijoiden kanssa. Retket myös toteutetaan yhteistyössä niin, että mukana on aina luonto-osaaja ja terveydenhoitaja. Luontoretkien sarjan aikana pysähdytään luonnon ja oman itsen äärelle, aistitaan ja tutkitaan luontoa sekä havainnoidaan miltä luonnossa oleminen tuntuu. Samalla tulee liikuttua jopa hieman hengästyen lähes huomaamatta. Retkisarjan aikana on käyty monenlaisissa luontokohteissa ja tehty luontoyhteysharjoitteita käyttäen kaikkia aisteja. Tarkoituksena on ollut vahvistaa osallistujien luontoyhteyttä ja auttaa heitä tunnistamaan luontoympäristöjä, jotka tukevat heidän omaa hyvinvointia ja lisäävät omatoimista liikkumista. Näihin aiheisiin pääsemme syventymään lisää myös Keski-Suomen terveysmetsä-koulutuksessa, jossa kouluttajina toimivat Sipoon terveyskeskuksen kanssa toimintaa toteuttaneet Luonnontien Adela Pajunen ja Marko Leppänen.

Millainen sitten on Terveysmetsä? Onko luontoympäristölle jotkin tietyt kriteerit, jotta sitä voidaan kutsua Terveysmetsäksi? Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu suomessa jo usean vuoden ajan. Muun muassa professori Liisa Tyrväinen on tutkinut pitkään millainen metsä virkistää ja elvyttää. Tutkimuksissa terveysmetsän piirteiksi on noussut muun muassa metsän riittävä laajuus, hiljaisuus, metsän tuntu, vesiympäristöt, avarat maisemat, valoisuus, hyvä näkyvyys ja helppokulkuisuus. Suurimmalla osalla ihmisistä luonnonmukaisten alueiden on todettu lisäävän hyvinvointia enemmän kuin rakennettujen puistojen tai puutarhojen. Kokemus on kuitenkin jossain määrin kulttuurisidonnainen – kaupunkilaiselle kaupunkiluonto ja puistokin voi toimia hyvinvointia edistävänä luontokohteena kiireisessä arjessa. Myös Sipoon Terveysmetsä-toimintamallissa lähiluonto on ollut mukana, jotta metsään tulisi lähdettyä säännöllisesti.

Millaista olisi sitten Keski-Suomen Terveysmetsätoiminta? Terveysmetsätoiminta eri muodoissaan on jo arkipäivää monessa maassa. Muun muassa Japanissa lääkärit ohjaavat potilaita sertifioituihin terveysmetsiin, joihin ihmisiä kuljetetaan busseilla kaupungista. Meillä Keski-Suomessa luonto on lähellä, mutta silti luontoon ei tule lähdettyä kiireisen arjen keskellä. Miten me mahdollistaisimme luontokäynnit kaikille keskisuomalaisille yhä useammin, jotta saisimme hyödynnettyä luonnon positiiviset vaikutusukset keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin? Entä saadaanko täällä jalkautettua Terveysmetsätoiminta osaksi terveydenhuoltoa? Tulevan Keski-Suomen terveysmetsäopas -koulutuksen myötä pääsemme ideoimaan näitä asioita yhdessä asiasta innostuneiden kesken ja suunnittelemaan juuri itsemme näköistä keskisuomalaista Terveysmetsä-toimintaa.

Kirjoittaja on yhteisöpedagogiopiskelija Tiina Savolainen Humakista. Hän suorittaa harjoitteluaan Ksshp:llä ja on ollut mukana toteuttamassa Terveysmetsäkoulutusta Jyväskylään.

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Thematic Trail Trigger (ThreeT, 3T) -projekti

Luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys, siis Meijän polun teemat. Miten kertoa teemoistamme kiinnostavasti ja ymmärrettävästi kansainväliselle kuulijakunnalle?

Keski-Suomen Liiton hallinnoima 3T-hanke on kerännyt keskisuomalaisia hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista, ja näin edistävät alueen omien vahvuuksien pohjalta mm. kulttuuri- ja luontomatkailua. Meijän polku on yksi tunnistetuista, keskisuomalaisista hyvistä käytännöistä. Romanian Brasovissa kukin 3T-hankkeen kumppani esitteli hyvät käytäntönsä ja täten kuulimme 35 pitchausta. Valtaosa oli hyvin konkreettisia esityksiä; pyhiinvaellusreittejä, luontopolkuja, matkailukohteiden toisiinsa linkittäviä palveluita ja isoja infrahankkeita. Mitenhän tässä käy, kun Meijän polku on teemallinen, 30-vuotinen kansanterveydenedistämisliike.

3T-hankkeen edustajia Romanian Brasovissa maaliskuussa 2019.

Vastaanotto oli kiinnostunut. Meijän Polku sai äänestyksessä ykkössijoja toiseksi eniten heti hiljaisuus-teeman jälkeen. Seurasi toinen pitchauskierros ja ajattelin lisätä pitchauksessani panoksia. Nostin esille Meijän polun luontoteeman, kuinka luonto tuodaan uuteen Sairaala Novaa ja Keski-Suomen hyvinvoinninosaamiskeskittymän (KeHO) kanssa järjestettävän Terveysmetsä-koulutuksen. Suosio oli taattu. Kesäkuun alussa 3T-hankkeen kumppanit saapuvat Jyväskylään ja Meijän polun aktiivit järjestävät kansainvälisille vieraille keskisuomalaisen luontokokemuksen sekä Sairaala Novan luonto-teeman esittelyn. Muita esiteltäviä hyviä käytäntöjä ovat Alvar Aalto -risteily, Saunamaakunta sekä biokaasuekosysteemi.

Olemme Meijän polussa konkretisoimassa ryhmämme asiantuntijoiden ajatuksia käytännön toiminnaksi ja Terveysmetsä-koulutus on tästä hyvä esimerkki. Koulutukseen osallistujat siirtävät koulutuksen oppeja sitten omaan toimintaympäristöönsä, omaan työhönsä ja vapaaehtoistyöhön. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen, Meijän polun luontoaktiivi

Lue lisää:

https://www.interregeurope.eu/threet/news/

https://kehofinland.fi/fi/

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

Koska sieltä voi löytyä joukko iloisia Luontovoimaa! -hankkeen naisia etsimässä esimerkiksi puita, jotka heijastavat jotain heidän luonteenpiirteistään. Tai sitten nämä naiset kävelevät, ihmettelevät ja keskustelevat yhdessä ihmeellisestä suomalaisesta luonnosta. Naisia yhdistää syvä kiinnostus luontoa kohtaan sekä halu tutustua muualta Suomeen muuttaneisiin naisiin. Tämä kaikki on mahdollista Luontovoimaa! -hankkeessa, jossa kantasuomalainen nainen voi kouluttautua luontoystäväksi maahanmuuttajanaiselle.

Hanke järjestää viikoittain naisten kävelyjä Huhtasuon ja Keltinmäen asuinalueilla. Miksi asuinalueilla? No, koska luonnossa voi liikkua myös lähellä kaupunkia! Riittää, kun sinulla on mukavat ja säähän sopivat vaatteet sekä iloinen, avoin mieli. Me Luontovoimaa! -hankkeen työntekijät ohjaamme kävelyt. Nyt saatat miettiä, mitä se tarkoittaa? No, teemme luontoyhteystyöskentelyä, missä vahvistetaan luontoherkkyyttä ja itsetuntemusta ilman suorittamista tai kilpailua. Luontoyhteysharjoitukset lisäävät esimerkiksi keskittymis- ja rauhoittumiskykyä, hyvinvointia, sosiaalisia taitoja ja luovuutta.

Nämä naisten kävelyt ovat siis ohjattuja, turvallisia ihmetysmatkoja lähiluontoon. Naisten kävelyiden lisäksi teemme muutaman kerran vuodessa päiväretkiä Keski-Suomalaiseen luontokohteeseen ja järjestämme taide-elämyksiä, kuten esimerkiksi maalausta, valokuvausta tai taidenäyttelyissä käyntiä. Kuuntelemme toiminnassa mukana olevien naisten toiveita, joten tule sinäkin toimintaan mukaan ja tehdään siitä yhdessä kaikille meille mieluista.

Jos kaipaat elämääsi uusia ystäviä, yhteyttä luontoon tai haluat muutoin liikkua raikkaassa ilmassa, älä epäröi olla meihin yhteydessä! Et tarvitse erityistaitoja, tahdomme sinut sellaisena kuin olet! Tuu matkaan ihana nainen, uudenlaiset polut odottavat sinua!

Luontovoimaa! -hanke on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima hanke, jonka toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Hanke toimii vuoden 2021 loppuun saakka.

Käyhän kurkkaamassa toimintamme tarkemmin kotisivullamme: www.kyt.fi/luontovoimaa.

Luontovoimaa! -hankkeen työntekijöitä, Tiia Ollikainen (vas.) ja Tiina Miettinen (oik.) luontoympäristössä.

Teksti: Tiina Miettinen, hankepäällikkö ja Tiia Ollikainen, hankekehittäjä, KYT ry, Luontovoimaa! -hanke

Lähteet:
Metsähallitus 2019. Luonto luo terveyttä ja hyvää mieltä. www.metsa.fi/luonto-ja-terveys
Juusola, Mervi; Wahlström, Riitta. 2017. Vihreä hoiva ja kasvatus

Keski-Suomen Terveysmetsä

Keski-Suomen Terveysmetsä

Mikä on Terveysmetsä?

Terveysmetsä on Sipoossa kehitetty toimintamalli luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimintamallin keskiössä on sarja ohjattuja luontoretkiä, joiden tarkoitus on tukea osallistujien terveyttä ja hyvinvointia. Luontoretkien sarjan myötä osallistuja alkaa tiedostaa luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ja saa runsaasti vinkkejä niiden hyödyntämiseen. Lisäksi osallistuja tutustuu monipuolisesti lähiympäristönsä luontoon. Tavoitteena on syventää luontoyhteyttä ja näin vahvistaa luonnon asemaa elämänhallinnan ja -ilon lähteenä.

Luonnon parantavia vaikutuksia on viime vuosina tutkittu, ja niistä on saatu hyviä tuloksia terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan luonnossa verenpaine, lihasjännitys ja stressihormonien määrä laskee, keskittymiskyky ja muisti paranevat ja kehon immuunijärjestelmä vahvistuu. Luonnossa myös ajatukset selkiytyvät ja luovuus kasvaa.

Terveysmetsä Keski-Suomessa

Meijän polku haluaa edistää tietoisuutta Terveysmetsästä ja luonnon hyvinvointia tukevien käytänteiden juurtumista osaksi terveyden edistämistä Keski-Suomessa. Meijän polku järjesti toukokuun alussa yhteistyössä KeHOn kanssa Keski-Suomen Terveysmetsäluennon ja -opaskoulutuksen keskisuomalaisille, jotka haluavat yhdistää omassa työssään luonnon ja terveyden edistämisen.

Keski-Suomen Terveysmetsä -opaskoulutus antaa osallistujalle valmiudet suunnitella ja vetää terveysmetsäretkiä erilaisille kohderyhmille. Koulutuksessa käydään läpi terveysmetsäretkiensuunnittelua, terveysmetsäharjoitteita, turvallisuuden varmistamista, luonnon tutkittuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ja niistä kertomista, luonnontuntemuksen merkitystä, hyvinvointia tukevien luontokohteiden tunnistamista sekä luontosuhteen syventämistä.

Koulutuksen aluksi pidetty yleisöluento metsien terveysvaikutuksista on katsottavissa alla olevasta linkistä toukokuun ajan. Luennon pituus on noin kaksi tuntia.

Keski-Suomen Terveysmetsäopaskoulutuksen yleisöluento

Suuret kiitokset Terveysmetsäopaskoulutuksen mahdollistamisessa Jyväskylässä Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHOlle, Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, Jyväskylän ammattikorkeakoululle sekä Luonnontie Oy:n kouluttajille Adela Pajuselle ja Marko Leppäselle!

Kuntokatsastus kaikkiin kuntiin!

Kuntokatsastus kaikkiin kuntiin!

Meijän polun vuoden 2019 yksi yhteistyöhankkeista on LIKESin Kuntokatsastuspisteiden saaminen kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Hanketta LIKESin puolelta on lähtenyt vetämään testauspäällikkö Jarmo Heiskanen.

Kuntokatsastuspisteiden ajatuksena on tuoda yhtenäinen ja helppokäyttöinen kunnontestausjärjestelmä kaikkien keskisuomalaisten ulottuville. Kuntokatsastuspisteiden avulla kuntalaiset pääsevät testaamaan oman terveyskuntonsa kävellen tai juosten helposti ja vaivattomasti. He voivat myös nettisivujen avulla seurata oman kunnon kehitystä ja saada ennusteen tulevaisuuden kestävyyskunnostaan ja tietoa siitä, miten muutokset liikunta-aktiivisuudessa ja kehonpainossa vaikuttavat tähän ennusteeseen.

Tällä hetkellä Kuntokatsastuspisteitä on jo Äänekoskella, Suolahdessa sekä kolme Jyväskylässä, mutta vuoden 2019 aikana tarkoituksena on saada testauspisteet kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Tässä ajatuksessa Meijän polku on vahvasti mukana ja tukemassa kansainvälisestikin merkittävän, kaikkia keskisuomalaisia koskevan, terveyshankkeen edistämistä. Lähtekäähän tekin mukaan kaikkien kuntoa kohottamaan!

Jos kunnassanne ei vielä ole Kuntokatsastuspistettä, niin laitelkaahan viestiä Jarmolle jarmo.heiskane(at)likes.fi, niin laitetaan hyvinvoinnin pyörät pyörimään!

 

Portaista potkua!

Portaista potkua!

”Etkös kerralla pääse ylös?” kysyi ihmettelevä ohikulkija minulta vuosikymmen sitten, kun juoksin edestakaisin portaissa. Iloisesti hymyillen, naama hieman punaisena ja lievästi puuskuttaen taisin vastata jotain porrasharjoittelun tehokkuudesta ja monipuolisuudesta. Enpä silloin arvannut, että tästä harjoitusmuodosta tulisi urheilijoiden lisäksi myös eri-ikäisten kuntoilijoiden suosima liikuntamuoto. Mutta kun tarkemmin ajattelee, niin helppoahan porrasharjoittelun toteuttaminen periaatteessa on. Harjoitteluun soveltuvia eri pituisia portaita löytyy kohtuullisen läheltä: kotoa, pihapiiristä, ostoskeskuksista, luontopoluilta, katsomorakenteista tai luonnon kivistä rakennettuina. Harjoitteluväline on siis usein valmiina ja käyttö maksutonta. Jos ei portaita ole ollut valmiina, on niitä parin viime vuoden aikana vasaroitu kasaan niin kuntien toimesta kuin talkootyönäkin.

Porrasliikuntaa voi harjoitella ulkonakin ympäri vuoden, kunhan ottaa huomioon kulloisetkin olosuhteet.

Arjen askeleista liikkeelle
Portaisiin ei aina tarvitse hakeutua kuntoilumielessä. Porraskävely hissin sijaan työpaikalla tai ostoskeskuksissa voi olla myös arjen tietoinen terveysteko aina silloin kuin siihen on mahdollisuus. Muutenkin on tärkeää pitää mielessä, että uusi liikuntatapa kannattaa aloittaa maltilla. Heikkokuntoiselle kuntoa kohottavaa on jo se, että kävelee portaita rauhallisesti ylös-alas, sillä tasamaalla liikkumiseen verrattuna samalla vauhdilla eteneminen portaissa haastaa enemmän lihasvoimaa, hapenottokykyä ja tasapainoa. Alaspäinkään palaaminen ei käy levosta, sillä lihastyö muuttuu jarruttavaksi. Muutama nousu ja lasku ensimmäisillä harjoituskerroilla voi olla täysin riittävä, riippuen tietenkin porrasaskelmien määrästä ja jyrkkyydestä.

Kun keho on muutaman kerran rauhalliseen etenemistahtiin totutettu, voi vähitellen lisätä harjoittelukerran kestoa, nousunopeutta ja monipuolistaa etenemistapoja. Porrasharjoittelu voi toteuttaa esimerkiksi kävellen, loikkien, juosten, hypellen, kyykäten, ristiaskellen, kinkaten, ryömien, kontaten…huh, vain mielikuvitus on rajana. Askelmat mahdollistavat myös yläraajojen ja keskivartalolihasten lihaskuntoharjoituksen tekemisen. Kun yhdistää ketteryyttä ja voimaa vaativat liikkeet kestävyysharjoitteluun, tulee porrasharjoituksesta hyvin kokonaisvaltainen koko kehoa kuormittava harjoittelumuoto.

Turvallisuus edellä portaisiin
Porrasharjoittelussa on tärkeää muistaa turvallisuus. Pue aina tukevat ja luistamattomat jalkineet. Porrastreeniä voi tehdä ympäri vuoden, mutta huomioi ulkona treenatessa, että vesisade, lumi ja jää voivat olla turvallisuusriski. Myös syksyisin puista tippuvat lehdet voivat olla yllättävän liukkaita, varsinkin jos harjoitteluliikkeet sisältävät hyppelyitä, loikkia ym. haastavampia liikkeitä.

Lihasten lämmittely on paikallaan myös tässä harjoitusmuodossa valmistelemaan lihakset koitokseen. Jos portaat sattuvat mukavasti kävely-, juoksu- tai pyöräilyreitin varrelle, lämmittely ja jäähdyttely toteutuu kuin itsekseen. Autolla treeniportaiden kupeeseen hurauttavalle suosittelen reilua lämmittelyä ja lopuksi jäähdyttelyä. Lisäksi lonkan ja alaraajojen lihaksia vetreyttävät liikkuvuusliikkeet avaavat mukavasti jumittuneet liikeradat.

Tasapainon hallitseminen portaissa on tärkeä turvallisuustekijä. Jos liikkuminen on muuten sallittua, kannattaa huimauksesta tai tasapaino-ongelmista kärsivien aloittaa porrasharjoittelu mieluummin kaverin kanssa. Kaiteen lähellä eteneminen tai jopa kaiteesta kiinnipitäminen on hyvä tapa turvata pystyssä pysyminen. Koko jalkapohjan asettaminen askelmalle lisää turvallisuutta. Lisäksi hyvän ryhdin ylläpitäminen ja vauhdikkaimmissakin liikkeissä asennon hallitseminen ovat edellytykset tehokkaalle ja turvalliselle porrasharjoittelulle. Huomion kiinnittäminen siihen, että lonkka-polvi-jalkaterä säilyvät liikkeessä samalla kuvitellulla linjalla, vähentää polvivammojen riskiä. Terveenä harjoittelu ja oman taito- ja kuntotason mukaan liikkuminen on järkevä lähtökohta tällekin liikuntamuodolle. Nähdään portaissa!


Esimerkiksi työpaikan portaat ovat loistava paikka käydä keräilemässä porraskuntoa. Mallia näyttää Kirsti Siekkinen LIKES-tutkimuskeskuksen portaissa.

Kirsti Siekkinen
terveyden edistämisen asiantuntija, fysioterapeutti, physiotrainer
LIKES-tutkimuskeskus