Kategoria: Blogi

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Kanadan läpi kulkevan vaellusreitin, The Great Trailin, ideointi käynnistyi vuonna 1992 pienen ja innokkaan ihmisryhmän toimesta. Ajatuksena oli luoda reitistö, joka mahdollistaisi jalan, pyörällä tai ratsain koko maan läpi kulkemisen. Sittemmin mukaan otettiin myös vesistöreittejä kanootein ja kajaakein kulkemalla ja viimeisenä lisäyksenä on reitin suunnittellussa ja toteutuksessa tullut mukaan talviset liikkumismuodot, kuten sukset, lumikengät ja moottorikelkat.

The Great Trail on kasvanut reilussa kahdessakymmennessäviidessä vuodessa 24 000 kilometriä reitistöjä sisältäväksi kokonaisuudeksi, joka laajenee ja kehittyy vuosi vuodelta.

Reitti kulkee Tyynenmeren rannalta Victorian kaupungista aina Atlantin rannikolle saakka. Matkan varrella pääsee nauttimaan Kanadasta monipuolisimmillaan ja on laskettu, että reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä (30 min matkan päässä reitiltä) asuu kahdeksankymmentä prosenttia kanadalaisista eli lähes kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.

The Great Trail kulkee suurkaupunkien, kuten Vancouver, keskustoissa sekä monipuolisen luonnon keskellä. Kuvat Juho Jäppinen.

Sijoitus tulevaisuuteen

The Great Trail on kerännyt rahoitusta yksityisiltä, yrityksiltä ja julkishallinnolta tähän mennessä yhteensä yli 83 miljoonaa dollaria (57 miljoonaa euroa). Suurin yksittäisen yksityisen sijoittajan lahjoittama summa on tähän mennessä ollut viisi miljoonaa dollaria. Yli viisisataatuhatta dollaria lahjoittaneiden määrä on myös huikeat yli kolmekymmentä tahoa. Heidän, ja muiden rahojaan lahjoittaneiden lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansakuntaa yhdistävän, terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävän vihreän liikuntareitistön toteutus nykyisille ja tuleville sukupolville. Raha ei toki ole ainoa keino osallistua yhteisen hankkeen toteutukseen, vaan reittien parissa on kuluneiden vuosien aikana talkoillut ja työskennellyt tuhansia vapaaehtoisia kunnostaen ja ylläpitäen reitistöjä sekä järjestäen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia reitin varrella.

Mukaan hankkeen toteutukseen on lähtenyt liittovaltion ja provinssien lisäksi kaupunkeja ja pienempiä kyläyhteisöjä suurella innolla. Kaikilla tasoilla nähdään yhteisen, koko kansakuntaa yhdistävän ja tulevaisuuden hyvinvointi- ja liikuntamahdollisuuksia parantavan kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen positiiviset mahdollisuudet.

Reitistöt

Nykyiset noin 24 000 kilometriä erilaisia reittejä on luokiteltu neljään kategoriaan käytön selkeyttämiseksi. Näitä reittiluokitteluja ovat:

  • Viherväylät, jotka on suunniteltu mahdollistamaan yhden tai useamman moottorittoman liikkumismuodon (pyöräily, kävely, ratsastus) kesäkuukausina. Talvella osa reiteistä mahdollistaa esimerkiksi moottorikelkalla liikkumisen.
  • Tiepyöräilyreitit ovat joko päällystettyjä teitä tai hiekkateitä, joissa liikkujat noudattavat tien normaaleja ohjeita ja sääntöjä.
  • Keltaiset reitit ovat reittejä, jotka mahdollistavat myös motorisoiduilla kulkuneuvoilla, kuten mönkijöillä, liikkumisen
  • Siniset väylät ovat vesistöreittejä, joissa liikkumista säätelee normaalit vesiliikenneohjeistukset ja -säännöt.

Jaottelu on mahdollistanut pitkän reitistön suhteellisen vauhdikkaan toteutuksen. Tulevaisuuden visiona on kuitenkin, että kaikki reitit eriytyvät moottoriliikenteeltä erilllisiksi pelkästään kevyen liikenteen väyliksi tarkoitetuiksi reiteiksi. Painopiste on muuttunutkin nykyisin nimenomaan vihreiden ja sinisten reitistöjen toteutukseen.


Reitistöön ja sen historiaan pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilla.

Mallia Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen?

The Great Trailin kehitystä ja siihen liittyvää innostusta seuratessa ei voi kun ihmetellä, että miksei mittakaavoiltaan selkeästi kompaktimmassa ja helppokulkuisemmassa suomalaisympäristössä ole vastaavan kaltaista hanketta jo toteutettu.

Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä meillä Keski-Suomessa keskisuomalaisessa mittakaavassa vastaavanlaista reitistöä rakennettiin jo vuosikymmeniä ennen kanadalaisia. Pilke silmäkulmassa voi ajatella, että ehkäpä ajatus Great Trailistä on herännyt juuri keskisuomalaisissa erämaissa maakuntauraa samotessa. Ajatus on kutkuttava, mutta todennäköisesti tällä 1970- ja 80-luvuilla suuressa käytössä olleella yli 400 kilometrin mittaisella vaellus- ja hiihtoreitistöllä on taivaltanut yksi jos toinenkin pohjoisamerikkalainen matkailija. Tuolloin selkeä ja hyvin merkitty reitistö laavuineen ja kotineen on saanut varmasti monen matkailijan pohtimaan, miksei heillä ole tällaisia upeita mittavia reitistöjä käytössään…

1970- ja 80-lukujen Keski-Suomen vaellus- ja melontareitit olivat aikaansa edellä. Jopa vuosikymmeniä. Mutta erilaisten luontomatkailun muotojen ja -palveluiden kasvattaessa kysyntää maailmalla ja Suomessa tämä aikaansa edellä ollut reitistö olisi aika kunnostaa ja nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.

1980-luvulla Keski-Suomen vaellusreiteillä saattoi viiden päivän vaelluksella ansaita itselleen Homenokka-arvonimen. Vuonna 2030, (jos ja) kun Keski-Suomen perinteiset ja uudet vaellusreitit on arvoisessaan kunnossa, niin Homenokka-nimen saattanee saada, jos Keski-Suomen asukas ei ole viiteen päivään päässyt näistä reiteistä nauttimaan.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoa maakuntaurasta Upe Nykäsen Jalkaisin-blogista:
https://jalkaisin.fi/keski-suomen-maakuntaura

The Great Trailin nettisivut löytyvät osoitteesta: https://thegreattrail.ca

Kulkeeko terveysviesti perille?

Kulkeeko terveysviesti perille?

Julkisuus on tieteen perusperiaate. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Mitä sitten tarkoittaa “vastuullinen tiedeviestintä”?

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa runsaasti tutkimustietoa liittyen suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja julkaisut FinTerveys- ja FinSote-tutkimuksista ovat vapaasti saatavilla kaikille, jotka haluavat niitä tarkastella. Tietoa olisi siis saatavilla, mutta kulkeeko viesti perille? Jos tieto ei saavuta myös “tavallista” kansalaista, onko se silloin onnistunutta, taikka “vastuullista”? Mediaa eivät tieteen julkaisijat valitettavasti voi hallita, ja tiedotusvälineiden huomio keskittyykin usein siihen, mitä ne itse pitävät tärkeänä. Uutisia ei myydä monimutkaisilla ja ympäripyöreillä tilastoilla, vaan selkeillä toteamuksilla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Jos tieteelliset julkaisut suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta eivät löydä tietään tiedeyhteisön ulkopuolelle, niin muutosta on vaikea saada aikaan. Jotta kaupunki tai kunta voisi tukea asukkaitaan hyvinvoinnin parantamisessa, täytyy asian olla merkittävä myös asukkaille itselleen. Opiskelijana ja tulevana terveydenhuollon ammattilaisena haluaisin uskoa, että jos tutkimustiedon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen popularisointiin nähtäisiin hieman enemmän vaivaa, voisi se lisätä hyvinvoinnin ja terveyden merkittävyyttä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Visualisointi ja infografit ovat vain yksi lukuisista mahdollisista tavoista saada lisää näkyvyyttä kansanterveyttä ja hyvinvointia koskeville tilastoille. Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Meijän Polku -hankkeen ja KSSHP:n terveyden edistämisen yksikön toiveesta kokosin Keski-Suomen ja keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa herättämään mielenkiintoa ja toimimaan keskustelun avaajana sekä ammattilaisten että maakunnan asukkaiden keskuudessa. Infografien tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan sekä koko maan tämänhetkistä tilannetta fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja unen näkökulmista.

Merkittävä askel kohti terveempää ja hyvinvoivaa Keski-Suomea on se, että maakunnan asukkaat kokevat hyvinvointia koskevat asiat tärkeänä itselleen. Maakunta rakentuu asukkaistaan ja jos terveempi Keski-Suomi saadaan kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi, on se helpompi saavuttaa.

Erik Niemi
Fysioterapeuttiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Meijän Botin kanssa hyvinvointitekoja 

Kieltämisellä ja saarnaamisella ei saada aikaan muutosta ihmisten käyttäytymiseen, näin voisi kiteyttää Jyväskylän yliopiston sosiaalisen markkinoinnin KeHO-tutkijatohtori Heini Taimisen sanoman. On kokeiltava uusia keinoja myös hyvinvointia edistävän toiminnan ohjauksessa.

Meijän Polun neljä teemaa; luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys tarjoavat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Päätimme keväällä kokeilla verkkosivuillamme inpage-bottia. Inpage-botit ovat rakenteeltaan ja sisällöiltään muokattavia ja  rakensimme Meijän Polun porukalla teemojemme pohjalta kiinnostavan ja jopa henkilökohtaiselta vaikuttavan botin. Tarkoituksena oli selvittää mitkä teemoistamme kiinnostavat verkkosivuillamme vierailevia ihmisiä eniten sekä myös tarjota vierailijoille osaratkaisuja ja parantaa asiakaskokemusta ohjaten heitä kiinnostuksiensa mukaisesti eteenpäin.

Kuva 1: Meijän Botti työssään verkkosivuillamme (3-5/2019).

Meijän Botti käynnistettiin maaliskuussa 2019 ja se oli toiminnassa kolme kuukautta. Botin näki 1289 verkkosivuilla vieraillutta ihmistä ja Botin kanssa keskustelun aloitti 211 ihmistä (16%). Botin käyttöön ja keskusteluiden aloitukseen pätee tutut viestinnän lainalaisuudet: ensinnäkin verkkosivuille on houkuteltava vierailIjoita, ja sivustojen sisällön on oltava kiinnostavaa. Verkkosivuistoille ohjautumista voidaan tukea esimerkiksi sosiaalisen medioiden avulla. Meijän polun -sivustolle ihmisiä ohjattiin esimerkiksi aktiivisen blogin avulla.

Botit saattavat olla useimmille tuttuja chat-botteja eli ”kuinka voin auttaa” -tyylisiä ratkaisuja, ja täten jotkut saattoivat hyvinkin kavahtaa erilaista bottiamme. Meijn Botti osoitti kuitenkin toimivuutensa, eli sisältö koettiin henkilökohtaiseksi ja Botin kanssa aloitetut keskustelut vietiin päätökseen innokkaasti.

Terveys- ja kuntoliikunta kiinnostaa

Teemoista liikunta nousi kiinnostavimmaksi ja sen valitsi 37 prosenttia käyttäjistä. Tämän teeman sisällä etenkin terveys- ja kuntoliikunta kiinnostivat ihmisiä. Liikuntaan haluttiin enemmän vinkkejä ja toisaalta myös mahdollisuuksia oman liikkumisen seurantaan ja mittaamiseen. Toinen suosikkiteema oli luonto (32%). Ihmiset halusivat lisätietoa keskisuomalaisista retkeilykohteista ja luonnon terveysvaikutuksista. Botti toimi keväällä, joten myös lähimmän lintutornin löytäminen kiinnosti monia. Botti tarjosi yhteisöllisyys-teemasta lisätietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja lepo-teemasta rentoutuminen osoittautui kiinnostavammaksi kuin uniasiat. Nopea yhteenveto vastauksista siis olisi, että Meijän polun verkkosivuilla kävijöitä kiinnosti luonnossa tapahtuva rentouttava terveysliikunta, jonka hyvinvointivaikutuksia pystytään myös mittaamaan.

Kuva 2: Keskisuomalainen luonto tarjoaa upeat puitteet liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kuvat Annaleena Aira.

Kohti tulevaa

Kevään toiminnassa ollut botti jäi kesälomille kesäkuun alussa ja palaa entistä ehompana sivuillemme elokuun puolivälissä. Botti tulee keskittymään aiemman botin tuoman käyttäjäinformaation pohjalta erilaisten liikunnallisten ratkaisujen löytymiseen keskisuomalaisille ja muillekin sivuston käyttäjille.

Botin avulla käyttäjät löytävät itselleen sopivan harjoittelutavan ja ohjeistusta sekä seurantamahdollisuuksia näihin. He voivat esimerkiksi saada ohjeistuksen itselleen sopivaan luulikuntaan tai lihasvoimaharjoitteluun, tai sitten näiden yhdistelmään. Tähän kun botti lisää vielä ideoita esimerkiksi luontorentoutuksen toteutukseen on käyttäjällä käsissään kokonaisvaltainen liikunta- ja hyvinvointiohjeistus, jonka avulla voi lähteä luomaan terveempää arkea.

Kuva 3: Elokuussa 2019 julkaistava Meijän Botti II toteutetaan uudemmalla Modal-botti -toteutuksella, joka tarjoaa visuaalisemman ja monipuolisemman lähestymistavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Jo lyhyt luonnossa oleskelu lisää tutkitusti hyvinvointia. Laukaan Kuusaalla meillä olikin vain vajaa tunti aikaa käyttää 3T-hankkeen kansainväliset vieraat metsäretkelle ennen suomalaista savusaunaa. Retkeläiset olivat keski- ja eteläeurooppalaisia naisia ja miehiä, ja ryhmän ikähaitari varsin laaja. Lähtökohtaisesti haastava yhtälö, kun tavoitteena taata mahdollisimman monelle miellyttävä luontokokemus.

Ryhmä oli liian iso yhdelle oppaalle, joten jaoimme ryhmän kahteen osaa. Toinen ryhmä markkinoitiin vieraille enjoy-teemalla ja toinen explore-teemalla. Onneksi meillä oli hyvä tiimi tuottamassa metsäretkeä: Metsähallituksen kokenut projektipäällikkö Timo Kukko, joka tunnetaan myös VisitFinlandin onnellisuusoppaana, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri ja työelämäprofessori Pirjo Mustonen, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja ”eräkokki” Liisa Lumiaho, sekä KeHO-verkoston päällikkö ja biologi Janne Laitinen.

Laukaan Oitinmäelle nousi eri reittejä 27 metsäretkeläistä. Matkan varrella he tekivät muutamia etukäteen suunniteltuja luontoharjoitteita. Retken aikana keskusteluissa nousi esille mm. punkit ja hyttyset, pohjoismaiset jokamiehenoikeudet, vapaasti käytettävät kodat sekä laavut ja monikäyttöiset polut sekä urat. Retken jälkeisinä päivinä kävimme läpi myös ryhmäläisten palautteita ja näissä kehitysajatuksina mm. luontokohteiden saavutettavuus, polkujen merkinnät ja hyttysiltä suojautuminen.

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoiluprosessi on hyvässä vauhdissa. Toukokuussa Terveysmetsäopaskoulutuksen läpikäyneet opaskokelaat (20 kpl) ovat toteuttaneet jo terveysmetsäpilottiretkiä ja meille on alkanut kertyä tietoa hyvistä kohteista sekä luontoelementeistä, asiakasryhmistä ja toimiviksi havaituista harjoitteista. Osana muotoiluprosessia kansainvälisille vieraille Laukaassa toteutettu lyhyt pilottiretki mahdollisti mielenkiintoisen testin siitä, kuinka ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevat ihmiset kokevat keskisuomalaisen metsän. Käytössämme oli Turun yliopistolta lainatut Moodmetric-älysormukset (Kiitos Anu, Fanny ja Jyrki!). Sormukset mittaavat käyttäjän stressitasoa ja mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutoksiin.

Kuva. Moodmetric-sovelluksen visuaalisia yhteenvetoja, kellotaulusta näkymä 15-18 (3-6).

Ohjattu metsäretkemme alkoi klo 15:30 ja päättyi 16:30, jonka jälkeen oli siis kävelysiirtymä savusaunaan kello viideksi. Yksinkertaisessa testissä kuvissa oleva vasemman puolimmaisen henkilön stressitaso laski koko metsäretken ajan, keskimmäisellä ja oikean puolimmaisella henkilöllä ns. orientoitumisvaihe eli kävelysiirtymä, sekä myös kävelysiirtymä saunalle olivat palauttavia. Keskimmäiselle harjoitteet aiheuttivat positiivista kuormitusta ja oikean puolimmaiselle hyttyset taasen aiheuttivat hyvinkin negatiivistä kiihtymystä. Mielenkiintoisana lisänä mainittakoon, että oikean puolimmainen henkilö oli nukahtanut sisällä pidettyjen esitelmien aikana, siksi hänellä on niin levolliset lähtötasot…

Lyhyt pilottitestimme antoi viitteitä asioista, joita metsäretkillä on syytä huomioida. Riittävällä asiakastarpeen ymmärryksellä valitaan kohde sekä sopivat luontoharjoitteet. Hyvällä ennakkovarustautumisella voidaan varautua joitain asiakkaita häiritseviin asioihin, kuten nyt niihin hyttysiin. Tärkein oppi oli kuitenkin se, että aina kannattaa mennä metsään!

Kuva 2. Enjoy-teemalla retkeilleet pääsivät nauttimaan mm. nuotioletuista ja metsävärien tunnistamistehtävästä. 

Lue lisää

Kohti suomalaista terveysmetsää http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538373

3T-hanke https://www.interregeurope.eu/threet/

KeHO https://kehofinland.fi/fi/


Tässä yhteydessä hieman faktaa hyttysenpistoista. Hyttysiltä voidaan suojautua vaatetuksen ja karkotteiden avulla melko tehokkaasti. Me suomalaiset olemme lapsuudesta asti altistuneet pistoille ja aikuiset voivat olla jo hyvinkin siedättyneitä pistoille. Hyttysenpistoista aiheutuneet vakavammat allergiset reaktiot (anafylaktinen reaktio) ovat hyvin harvinaisia, maailmalta on kuvattu vain muutamia tapauksia. Voit lukea aiheesta lisää täältä

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Jämsän kaupungissa jämsäläisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupungilla työssä olevien yhteinen juttu. Lakisääteiseen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä koordinointityö on yleishallinnossa työskentelevän viranhaltijan työtä. Tämä jo ohjaa ajatteluamme siihen suuntaan, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole kaupungin muusta toiminnasta erillään oleva juttu, jota pelkästään sosiaali- ja terveystoimen toivotaan tekevän. Tämä ei tarkoita sitä, että vähättelisimme sosiaali- ja terveystoimintojen merkitystä hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyssä tai syntyneiden ongelmien korjaamisessa.

Asiaa yhdessä läpi käytyämme ymmärrämme kaupunkimme kaikkien toimintojen vaikuttavan vähintään jämsäläisten elämään ja siten heidän hyvinvointiinsa. Liikunta- ja kulttuuripalveluista tunnistamme heti hyvinvoinnin edistämisen elementit. Tiedämme, että iso merkitys on puhtaan veden saatavuudella ja sillä, että likavedet ohjautuvat sinne, minne kuuluukin. Kaikkien etu on, että kaatopaikkoja ei saa perustaa minne tahansa ja että asiaa valvotaan. Hyvinvointia edistämme myös puistoja uudistamalla – eikä vain estetiikan kautta, vaan esimerkiksi soveltuvin kuntolaittein, jolloin jämsäläisillä on ihan huomaamattaan mahdollisuus kohottaa fyysistä kuntoaan.

Latuja työkseen ajavat työntekijät eivät vain muokkaa lunta, vaan luovat valtavan tärkeitä edellytyksiä asukkaiden liikkumiselle. Katujen kunto vaikuttaa suuresti haluumme liikkua sekä liikkumisemme turvallisuuteen. Kaavoituksen avulla voimme esimerkiksi varmistaa terveydelle hyväksi havaittujen metsien säilymisen myös taajamissa asuvien ulottuvissa. Metsiä hoitamalla taas varmistamme turvallisen liikkumisen niissä ilman vaaraa putoavista lahopuun kappaleista. Rakennuslupamääräyksillä varmistamme kiinteistöihin liittyvää turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Varhaiskasvatus, perus- ja lukio-opetus on helppo mieltää hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, mutta yhtä lailla edistämme hyvinvointia ateria- ja puhtauspalveluissa ruuan ja puhtauden kautta. Tässä kohtaa ei mielestäni voi unohtaa kunnan hallintopalveluitakaan, sillä hyvällä hallinnolla mahdollistamme kuntalaisten tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja toimivat palvelut.

Kuntien tehtävät ovat helposti kiteytettävissä hyvinvointi- ja elinvoimatehtäviin, joista jälkimmäinenkin vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin vakaan kuntatalouden kautta. Ymmärrämme Jämsässä kuitenkin myös sen, että yksin emme hyvinvoinnin edistämistyössä onnistu, vaan siihen tarvitaan apua monelta taholta: sairaanhoitopiirit, järjestöt, seurakunnat, yrittäjät, ulkopuoliset asiantuntijat ja jokaisen kuntalaisen.

Jämsän kaupungissa hyvinvoinnin edistäminen lähtee strategiaan kirjattavista tavoitteista. Olemme työstäneet strategisen tason ja tarkentavat toimialatason mittarit tavoitteiden täyttymisen seuraamiseksi. Koska hyvinvoinnin edistäminen on meillä normaalia toimintaa, kirjataan vuosittaiset hyvinvoinnilliset tavoitteet ja seuranta talousarvioon. Hyvinvointikertomuksessa neljän vuoden välein arvioidaan hyvinvoinnin tilanne tarkemmin ja suunnitellaan tulevan hyvinvointityön pääpiirteet.

Hannele Rahkonen
Työhyvinvointikoordinaattori
Jämsän kaupunki
hannele.rahkonen@jamsa.fi

Artikkelin kuva Anneli Pusa

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Meijän polun Terveysmetsä-koulutus (10.-11.5.2019)

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat meille keski-ikäisille itsestään selviä asioita, vai ovatko? Kesän koittaessa mediassa meitä pelotellaan punkeilla ja petoeläimet uhkaavat vallata taajama-alueet. Millainen on sinun suhtautuminen luontoon?

Päivittäiset ja henkilökohtaiset valintamme perustuvat meidän kunkin henkilökohtaisiin arvoihin ja olemassa oleviin resursseihin. Suhtautumistamme oman hyvinvointiin ja ympäröivään luontoon, elämään, olisi hyvä määrävälein pysähtyä pohtimaan. Hyvin usein oman hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välillä on yhteys.

Luontosuhde ja Terveysmetsä?

Millaisia kokemuksia ja elämyksiä meille on kertynyt, kun olemme olleet luonnossa? Näistä luontokokemuksista ja omista pohdinnoista rakentuu ihmisen luontosuhde. Luontosuhde on kullakin henkilökohtainen ja luontosuhteen muodostumiseen voidaan tarvita opasta. Terveysmetsä-koulutus on vastaus tähän. Terveysmetsätoiminnan suomalaiset juuret ovat vahvasti todellisten asiantuntijoiden tekemässä tutkitussa tiedossa. Taustalla on laaja METSO – metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, THL, Metsähallitus ja Ympäristö- sekä Maa-ja metsätalousministeriöt.

Metsä on terapeutti, opas luo edellytykset

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoilu alkoi Meijän Polun järjestämän pilottikoulutuksen myötä. Koulutukseen valittiin hakemuksen perusteella laaja-alainen osallistujajoukko ympäri Keski-Suomea. Maantieteellisen hajonnan lisäksi valitsimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajia, sekä tasapuolisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajia. Vastaanotto oli kiinnostunut, jouduimme tekemään kiperiä valintoja ja yli puolet hakijoista jäi ilman koulutuspaikkaa. Osaratkaisuna tähän tarjosimme verkossakin välitetyn yleisöluennon.

Käytännön Terveysmetsäretkellä tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin ja kokemukselliseen oppimiseen. (kuvat Janne Laitinen)

Terveysmetsä-koulutus on nyt teorian osalta tehty. Seuraavaksi kaksikymmentä terveysmetsä-opaskokelasta suunnittelevat ja toteuttavat terveysmetsäretket omissa toimintaympäristöissään. Näiden kokemusten pohjalta ryhdymme muotoilemaan keskisuomalaista terveysmetsää. Teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän asiantuntijoiden kanssa sekä tietysti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän, KeHOn kanssa. Mukaan tähän prosessiin pääsee ottamalla yhteyttä minuun. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen
Meijän polku, KeHO, JAMK
janne.laitinen@jamk.fi

Lue lisää:
www.meijanpolku.fi
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Metsa_lisaa_terveytta(43161)
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/keha-vihrea-kaupunkia-syleileva/mika
https://kehofinland.fi/fi/

Tietoa ulkoilijalle, liikkujalle ja päättäjälle – Lipas.fi

Tietoa ulkoilijalle, liikkujalle ja päättäjälle – Lipas.fi

Tutussa ympäristössä ulkoilu on helppoa: jalat etsiytyvät tutuille poluille eikä eksymistä tarvitse murehtia. Reittivalintoja voi tehdä pitkin matkaa: väsymyksen yllättäessä valitaan oikopolku, reippauden puuskassa pidempi reitti. Liikkua voi jalan, pyörällä tai meloen.

Uudessa paikassa ulkoilun tai luonnossa liikkumisen kynnys voi olla korkeampi. Miten pääsen alkuun? Millainen maasto on, onko reitti viitoitettu? Kuinka pitkä reitti on? Luonnossa liikkujalle ja matkailijalle onkin tärkeää riittävän tiedon löytäminen kohteesta, mielellään jo etukäteen. Myös maastossa olisi hyvä olla riittävät opasteet ja merkinnät, jotta arempikin ulkoilija tuntee olonsa mukavaksi. Ulkoilun iloa voi latistakaa kovastikin, mikäli mielessä vaanii epäilys ”olenkohan oikealla tiellä?”.

Jyväskylän yliopisto on kerännyt tietoa Suomen liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja virkistysalueista yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tämä tieto on hyödynnettävissä modernin karttasovelluksen avulla Lipas.fi -palvelussa. Lipas liikuntapaikat.fi -palvelussa käyttäjä voi esimerkiksi tarkastella lähialueen liikunta- ja ulkoilupaikkoja kartalla. Ulkoilureitit on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaisiin luokkiin, ja erikseen löytyvät muun muassa retkeilyreitit, kuntoradat ja ladut. Reittien yhteyteen on tallennettu tietoa myös retkeilyn palveluista: laavut ja tuvat tarjoavat pysähdys- ja levähdyspaikkoja ja tilaisuuden rauhoittumiseen luonnon ääreen. Tietojen tallentamisesta huolehtivat kunnat, virkistysalueyhdistykset ja yksityiset paikkojen hallinnoijat.

Lipas.fi -palvelusta välitetään luontoliikuntapaikkojen tietoja myös Metsähallituksen Retkikartta.fi –palveluun. Retkikartta.fi -palvelusta löytyvät Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden tiedot: esimerkiksi Kansallispuistot reitteineen ja palveluineen. Lipas-järjestelmästä viedään Retkikartalle kuntien ja virkistysalueyhdistysten ylläpitämiä luontoliikuntapalveluiden tietoja niin, että luonnossa liikkujalle olisi tarjolla kattava tieto kunkin alueen palveluverkosta.

Lipas-järjestelmän tietoja käytetään myös muissa verkkopalveluissa, sillä se jakaa tietoa avoimena datana eteenpäin. Matkailijoita palvelee esimerkiksi Finterest.fi -sovellus, ja luonnonvesissä uintiin Uimaan.fi. Jos Lipas.fi ei suoraan tarjoa haluamaasi palvelua, kenties kehitys on edennyt sopivasti jossain muussa palvelussa!

Myös liikunnan ja ulkoilun vertailutietoja tarjolla

Karttaselailun lisäksi liikunnan ja ulkoilun olosuhteita voi tarkastella uudessa Lipas-järjestelmässä tilastoina. Esimerkiksi kuntien liikunta- ja ulkoilureittien lukumäärät ja pituudet voi nähdä helposti. Keski-Suomessa reiteistä eniten on latukilometrejä, yli 900 km.

Kuva 1. Liikunta- ja ulkoilureittien pituus yhteensä kilometreinä Keski-Suomen kunnissa (Jyväskylän yliopisto, Lipas-tietokanta 6.5.2019).

Kuntien liikuntaolosuhteita voi pohtia myös liikuntapaikkojen lukumäärien ja liikuntapinta-alojen perusteella. Liikuntapaikkoja on lukumääräisesti eniten Keski-Suomen kunnista Jyväskylällä (kuva 2.)

Kuva 2. Liikuntapaikkojen lukumäärät Keski-Suomen kunnissa (kaikki liikuntapaikat) (Jyväskylän yliopisto Lipas-tietokanta 6.5.2019).

Visualisoituja tilastoja liikuntapaikoista ja liikunnan taloudesta löytyy osoitteella https://liikuntapaikat.lipas.fi/tilastot.

Lipas-palvelun uusi versio avattiin huhtikuussa 2019 (www.lipas.fi ja www.liikuntapaikat.fi). Palvelua hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikuntapaikan omistaja tai hallinnoija voi itse rekisteröityä palvelun tietojen päivittäjäksi. Käyttöoikeuden vahvistamisen jälkeen omien kohteiden ylläpito onnistuu helposti nettiselaimella. Palvelu on maksuton.

Kirsi Vehkakoski
Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti
lipasinfo@jyu.fi

Terveysmetsästä hyvinvointia Keski-Suomeen

Terveysmetsästä hyvinvointia Keski-Suomeen

Toukokuun 10.-11. päivä pidettiin ensimmäinen Keski-Suomen Terveysmetsäopas-koulutus, johon valittiin 42 hakijan joukosta 20 osallistujaa, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja sen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä vaikutuksista.

Koulutuksen taustalla on Sipoossa kehitetty toimintamalli, jossa on kokeiltu terveysmetsäkäyntejä osana terveydenhuoltoa. Sipoossa on jo usean vuoden ajan lääkäri ja hoitaja voineet kirjoittaa metsäreseptejä mielenterveyskuntoutujille ja 2-tyypin diabetespotilaille. Potilaista on koottu ryhmiä, jotka ovat käyneet 7-8 kerran metsä- ja luontoretkillä. Retkien sisällöt on suunniteltu yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten sekä luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkivien asiantuntijoiden kanssa. Retket myös toteutetaan yhteistyössä niin, että mukana on aina luonto-osaaja ja terveydenhoitaja. Luontoretkien sarjan aikana pysähdytään luonnon ja oman itsen äärelle, aistitaan ja tutkitaan luontoa sekä havainnoidaan miltä luonnossa oleminen tuntuu. Samalla tulee liikuttua jopa hieman hengästyen lähes huomaamatta. Retkisarjan aikana on käyty monenlaisissa luontokohteissa ja tehty luontoyhteysharjoitteita käyttäen kaikkia aisteja. Tarkoituksena on ollut vahvistaa osallistujien luontoyhteyttä ja auttaa heitä tunnistamaan luontoympäristöjä, jotka tukevat heidän omaa hyvinvointia ja lisäävät omatoimista liikkumista. Näihin aiheisiin pääsemme syventymään lisää myös Keski-Suomen terveysmetsä-koulutuksessa, jossa kouluttajina toimivat Sipoon terveyskeskuksen kanssa toimintaa toteuttaneet Luonnontien Adela Pajunen ja Marko Leppänen.

Millainen sitten on Terveysmetsä? Onko luontoympäristölle jotkin tietyt kriteerit, jotta sitä voidaan kutsua Terveysmetsäksi? Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu suomessa jo usean vuoden ajan. Muun muassa professori Liisa Tyrväinen on tutkinut pitkään millainen metsä virkistää ja elvyttää. Tutkimuksissa terveysmetsän piirteiksi on noussut muun muassa metsän riittävä laajuus, hiljaisuus, metsän tuntu, vesiympäristöt, avarat maisemat, valoisuus, hyvä näkyvyys ja helppokulkuisuus. Suurimmalla osalla ihmisistä luonnonmukaisten alueiden on todettu lisäävän hyvinvointia enemmän kuin rakennettujen puistojen tai puutarhojen. Kokemus on kuitenkin jossain määrin kulttuurisidonnainen – kaupunkilaiselle kaupunkiluonto ja puistokin voi toimia hyvinvointia edistävänä luontokohteena kiireisessä arjessa. Myös Sipoon Terveysmetsä-toimintamallissa lähiluonto on ollut mukana, jotta metsään tulisi lähdettyä säännöllisesti.

Millaista olisi sitten Keski-Suomen Terveysmetsätoiminta? Terveysmetsätoiminta eri muodoissaan on jo arkipäivää monessa maassa. Muun muassa Japanissa lääkärit ohjaavat potilaita sertifioituihin terveysmetsiin, joihin ihmisiä kuljetetaan busseilla kaupungista. Meillä Keski-Suomessa luonto on lähellä, mutta silti luontoon ei tule lähdettyä kiireisen arjen keskellä. Miten me mahdollistaisimme luontokäynnit kaikille keskisuomalaisille yhä useammin, jotta saisimme hyödynnettyä luonnon positiiviset vaikutusukset keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin? Entä saadaanko täällä jalkautettua Terveysmetsätoiminta osaksi terveydenhuoltoa? Tulevan Keski-Suomen terveysmetsäopas -koulutuksen myötä pääsemme ideoimaan näitä asioita yhdessä asiasta innostuneiden kesken ja suunnittelemaan juuri itsemme näköistä keskisuomalaista Terveysmetsä-toimintaa.

Kirjoittaja on yhteisöpedagogiopiskelija Tiina Savolainen Humakista. Hän suorittaa harjoitteluaan Ksshp:llä ja on ollut mukana toteuttamassa Terveysmetsäkoulutusta Jyväskylään.

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Thematic Trail Trigger (ThreeT, 3T) -projekti

Luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys, siis Meijän polun teemat. Miten kertoa teemoistamme kiinnostavasti ja ymmärrettävästi kansainväliselle kuulijakunnalle?

Keski-Suomen Liiton hallinnoima 3T-hanke on kerännyt keskisuomalaisia hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista, ja näin edistävät alueen omien vahvuuksien pohjalta mm. kulttuuri- ja luontomatkailua. Meijän polku on yksi tunnistetuista, keskisuomalaisista hyvistä käytännöistä. Romanian Brasovissa kukin 3T-hankkeen kumppani esitteli hyvät käytäntönsä ja täten kuulimme 35 pitchausta. Valtaosa oli hyvin konkreettisia esityksiä; pyhiinvaellusreittejä, luontopolkuja, matkailukohteiden toisiinsa linkittäviä palveluita ja isoja infrahankkeita. Mitenhän tässä käy, kun Meijän polku on teemallinen, 30-vuotinen kansanterveydenedistämisliike.

3T-hankkeen edustajia Romanian Brasovissa maaliskuussa 2019.

Vastaanotto oli kiinnostunut. Meijän Polku sai äänestyksessä ykkössijoja toiseksi eniten heti hiljaisuus-teeman jälkeen. Seurasi toinen pitchauskierros ja ajattelin lisätä pitchauksessani panoksia. Nostin esille Meijän polun luontoteeman, kuinka luonto tuodaan uuteen Sairaala Novaa ja Keski-Suomen hyvinvoinninosaamiskeskittymän (KeHO) kanssa järjestettävän Terveysmetsä-koulutuksen. Suosio oli taattu. Kesäkuun alussa 3T-hankkeen kumppanit saapuvat Jyväskylään ja Meijän polun aktiivit järjestävät kansainvälisille vieraille keskisuomalaisen luontokokemuksen sekä Sairaala Novan luonto-teeman esittelyn. Muita esiteltäviä hyviä käytäntöjä ovat Alvar Aalto -risteily, Saunamaakunta sekä biokaasuekosysteemi.

Olemme Meijän polussa konkretisoimassa ryhmämme asiantuntijoiden ajatuksia käytännön toiminnaksi ja Terveysmetsä-koulutus on tästä hyvä esimerkki. Koulutukseen osallistujat siirtävät koulutuksen oppeja sitten omaan toimintaympäristöönsä, omaan työhönsä ja vapaaehtoistyöhön. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen, Meijän polun luontoaktiivi

Lue lisää:

https://www.interregeurope.eu/threet/news/

https://kehofinland.fi/fi/

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

Koska sieltä voi löytyä joukko iloisia Luontovoimaa! -hankkeen naisia etsimässä esimerkiksi puita, jotka heijastavat jotain heidän luonteenpiirteistään. Tai sitten nämä naiset kävelevät, ihmettelevät ja keskustelevat yhdessä ihmeellisestä suomalaisesta luonnosta. Naisia yhdistää syvä kiinnostus luontoa kohtaan sekä halu tutustua muualta Suomeen muuttaneisiin naisiin. Tämä kaikki on mahdollista Luontovoimaa! -hankkeessa, jossa kantasuomalainen nainen voi kouluttautua luontoystäväksi maahanmuuttajanaiselle.

Hanke järjestää viikoittain naisten kävelyjä Huhtasuon ja Keltinmäen asuinalueilla. Miksi asuinalueilla? No, koska luonnossa voi liikkua myös lähellä kaupunkia! Riittää, kun sinulla on mukavat ja säähän sopivat vaatteet sekä iloinen, avoin mieli. Me Luontovoimaa! -hankkeen työntekijät ohjaamme kävelyt. Nyt saatat miettiä, mitä se tarkoittaa? No, teemme luontoyhteystyöskentelyä, missä vahvistetaan luontoherkkyyttä ja itsetuntemusta ilman suorittamista tai kilpailua. Luontoyhteysharjoitukset lisäävät esimerkiksi keskittymis- ja rauhoittumiskykyä, hyvinvointia, sosiaalisia taitoja ja luovuutta.

Nämä naisten kävelyt ovat siis ohjattuja, turvallisia ihmetysmatkoja lähiluontoon. Naisten kävelyiden lisäksi teemme muutaman kerran vuodessa päiväretkiä Keski-Suomalaiseen luontokohteeseen ja järjestämme taide-elämyksiä, kuten esimerkiksi maalausta, valokuvausta tai taidenäyttelyissä käyntiä. Kuuntelemme toiminnassa mukana olevien naisten toiveita, joten tule sinäkin toimintaan mukaan ja tehdään siitä yhdessä kaikille meille mieluista.

Jos kaipaat elämääsi uusia ystäviä, yhteyttä luontoon tai haluat muutoin liikkua raikkaassa ilmassa, älä epäröi olla meihin yhteydessä! Et tarvitse erityistaitoja, tahdomme sinut sellaisena kuin olet! Tuu matkaan ihana nainen, uudenlaiset polut odottavat sinua!

Luontovoimaa! -hanke on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima hanke, jonka toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Hanke toimii vuoden 2021 loppuun saakka.

Käyhän kurkkaamassa toimintamme tarkemmin kotisivullamme: www.kyt.fi/luontovoimaa.

Luontovoimaa! -hankkeen työntekijöitä, Tiia Ollikainen (vas.) ja Tiina Miettinen (oik.) luontoympäristössä.

Teksti: Tiina Miettinen, hankepäällikkö ja Tiia Ollikainen, hankekehittäjä, KYT ry, Luontovoimaa! -hanke

Lähteet:
Metsähallitus 2019. Luonto luo terveyttä ja hyvää mieltä. www.metsa.fi/luonto-ja-terveys
Juusola, Mervi; Wahlström, Riitta. 2017. Vihreä hoiva ja kasvatus