Kuukausi: syyskuu 2019

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Meijän polun ja KeHOn järjestämään Terveysmetsäopaskoulutukseen toukokuussa 2019 osallistunut Jämsän Gradian kouluterveydenhoitaja Johanna Lahti on työparinsa kanssa ottanut Terveysmetsäoppaan keinot käyttöön nuorten opiskeluterveydenhuollossa. Ja ensimmäiset tulokset ovat enemmän kuin lupaavia.

Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Olemme nyt syksyn aikana toteuttaneet yhdessä terveydenhoitaja Eveliina Lamminahon kanssa opiskelijaryhmille terveysmetsäretkiä, sekä yksittäisiä terveystarkastuksia kampuksemme lähimetsissä. Ja palaute sekä opiskelijoiden reaktiot retkien aikana ja jälkeen ovat olleet unohtumattomia.

Opiskelijat ovat löytäneet Terveysmetsäretkillä paljon yksityiskohtia, joissa on riittänyt ihmeteltävää ja juteltavaa. Kuvat Johanna Lahti.

– Meillä on paljon opiskelijoita, joille luonnossa liikkuminen on vierasta.  Vastaanottotilanteessa nuoren voi olla hankalaa avautua ja kertoa henkilökohtaisista asioista, mutta luonnossa tehtyjen terveystarkastusten aikana he ovat avautuneet ja lähteneet keskustelemaan asioistaan aivan uudella tavalla. Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Vedimme esimerkiksi terveysmetsäretken ryhmälle, jossa aluksi oli muutama joiden oli hankalampaa lähteä harjoitteisiin mukaan. Pikkuhiljaa he olivat kuitenkin innokkaina osallistumassa ryhmän toimintaan ja tehtäviin. Jälkeenpäin palaute oli positiivista ja uusia mahdollisuuksia retkelle on jo kyselty ryhmäläisten toimesta. Terveydenhoitajan näkökulmasta tällaiset hetket ovat tärkeitä ja antavat paljon uskoa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Retkillä on myös vaikutusta ryhmähengen luomisessa.

Myös omassa työhyvinvoinnissa on huomattu selkeä ero tavanomaiseen. – No tämäkin on toisaalta luonnollista, jos ajattelee istumista vastaanottohuoneessa koko päivän verrattuna siihen, että osan vastaanotoista voi tehdä luontoympäristössä raikkaassa ulkoilmassa kävellen. Ja koska myös asiakkaiden kokemukset ovat olleet niin hyviä, niin tästä on hyvä jatkaa.

Jämsässä on liikkeelle lähdetty opaskurssin jälkeen pienellä panostuksella ja retkillä tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi suurennuslasit ja retkipatjat ovat löytyneet terveydenhoitajilta omasta takaa. – Työnantajalta olemme saaneet aika vapaat kädet Terveysmetsäkäyntien ottamiseksi mukaan toimintaamme, kunhan lakisääteiset terveystarkastukset tulee tehtyä.

– Kokeilemme käytäntöä nyt tämän vuoden, mutta tällä hetkellä terveysmetsätoiminnan ottaminen mukaan arkeemme vaikuttaa hyvältä. Metsässä terveystarkastukset ollaan pystytty tekemään jopa nopeammin ja kaavakkeiden täyttäminenkin sujuu kannon päällä istuen hyvin.  Tarvittavat mittaukset yhdistetään lääkärin tarkastuksen yhteyteen.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Saunomisen terveysvaikutukset

Saunomisen terveysvaikutukset

Viimevuosina julkaistujen väestötutkimustemme mukaan säännöllinen saunominen on yhteydessä pienempään sydänsairauksien, sydänperäisten äkkikuolemien1, verenpainetaudinsekä Alzheimerin taudin ja dementian vaaraan3. Runsaalla saunomisella on havaittu yhteys myös pienempään hengityselimistön sairauksien riskiinsekä matala-asteisen tulehduksen tasoon5. Joitakin viitteitä on myös siitä, että saunominen parantaisi mielialaa. Erityisesti saunominen näyttäisi olevan hyödyllistä verenkiertoelimistön terveydelle, kun se yhdistetään liikuntaan6.

Stressi siis näyttää helpottavan saunassa, minkä suomalaiset saunojat ovat kokemusperäisesti aina tienneetkin.

Olemme testanneet väestötutkimuksessa saamiamme havaintoja tarkemmin myös suomalaista saunakokemusta vastaavassa koeympäristössä, jossa saunotettiin sata henkilöä vuonna 2016 ja 2017. Sauna ja sydänterveys -tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää lämpöaltisteen vaikutus verenpaineeseen, suonen joustavuuteen, veriarvoihin sekä sykevälivaihteluun (HRV). Koehenkilöinä oli terveitä, keski-iältään 51-vuotiaita keskisuomalaisia naisia ja miehiä, joilla oli vähintään yksi sydänsairauden riskitekijä (kohonnut kolesteroli tai verenpaine, diabetes, ylipaino, tupakointi tai sukurasite).

Tutkimus osoitti 30 minuutin saunomisen alentavan kohonnutta verenpainettaja parantavan verisuonten toimintaa suonen joustavuutta selvittävässä mittauksessa8. Saunominen voi nostaa sykettä jopa keskiraskasta liikuntaa vastaavalla tavalla (120-150 lyöntiä minuutissa). Keskeisiin saunomisen jälkeen mitattuihin veriarvoihin saunomisella ei juuri ollut vaikutusta, mikä vahvistaa, että saunominen on meille kaikille turvallista9. Sykevälivaihtelu koheni 30 minuutin saunomisen seurauksena kertoen kehon autonomisen hermoston toiminnan parantumisesta. Stressi siis näyttää helpottavan saunassa, minkä suomalaiset saunojat ovat kokemusperäisesti aina tienneetkin.

Saunomisen tuottamat akuutit vaikutukset näyttävät olevan lupaavia ja vahvistavan väestötutkimuksen perusteella laadittuja oletuksia, mutta muutosten pysyvyydestä ei vielä ole täyttä varmuutta. Saunomisen terveellisyyden takana voi olla jotakin muutakin. Se kytkeytyy yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoon, hiljentymiseen, rituaalisuuteen ja meditaatioon. Hyvinvointi on ymmärrettävä kokonaisuutena, jonka kaikkia osatekijöitä emme voi mitata.

Tutustu Meijän Polun saunahaasteeseen ja osallistu omalla saunapäiväkirjalla ja verenpaineen seurannalla. Tulokset voit lähettää osoitteella meijanpolku@gmail.com

Tanjaniina Laukkanen
tutkija
KSSHP/UEF


  1. Laukkanen T, Khan H, Zaccardi F, Laukkanen JA. Association between sauna bathing and fatal cardiovascular and all-cause mortality events. JAMA Intern Med. 2015;175(4):542-548.
  2. Zaccardi F, Laukkanen T, Willeit P, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna Bathing and Incident Hypertension: A Prospective Cohort Study. Am J Hypertens. 2017.
  3. Laukkanen T, Kunutsor S, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna bathing is inversely associated with dementia and Alzheimer’s disease in middle-aged Finnish men. Age Ageing. 2016.
  4. Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Frequent sauna bathing may reduce the risk of pneumonia in middle-aged Caucasian men: The KIHD prospective cohort study. Respir Med. 2017;132:161-163.
  5. Laukkanen JA, Laukkanen T. Sauna bathing and systemic inflammation. Eur J Epidemiol. 2018;33(3):351-353.
  6. Kunutsor SK, Khan H, Laukkanen T, Laukkanen JA. Joint associations of sauna bathing and cardiorespiratory fitness on cardiovascular and all-cause mortality risk: a long-term prospective cohort study. Ann Med. 2017:1-8.
  7. Laukkanen T, Kunutsor SK, Zaccardi F, et al. Acute effects of sauna bathing on cardiovascular function. J Hum Hypertens.2017.
  8. Lee E, Laukkanen T, Kunutsor SK, et al. Sauna exposure leads to improved arterial compliance: Findings from a non-randomised experimental study. Eur J Prev Cardiol. 2017:2047487317737629.
  9. Kunutsor SK, Häkkinen A, Zaccardi F, et al. Short-term effects of Finnish sauna bathing on blood-based markers of cardiovascular function in non-naive sauna users. Heart Vessels. 2018;33(12):1515-1524.

Laukkanen T ja Laukkanen J. Sauna, keho & mieli. Docendo 2019.

Vuoden 2019 syksyllä ilmestynyt tietokirja Sauna, keho & mieli kokoaa kaiken tämänhetkisen tutkimustiedon saunan terveysvaikutuksista. Kirjoittajat ovat julkaisseet tutkimusryhmänsä kanssa pääosan viimevuosien tieteellisistä havainnoista liittyen suomalaisen saunan terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Teos on kattava tietokirja, josta löydät kaikki olennaisimmat tutkimustulokset saunan myönteisistä vaikutuksista terveyteen. Kirjassa perustellaan saunomisen terveyshyötyjä fysiologian kautta ja kerrotaan, miten terveyttä voi edistää mukavasti, saunasta nauttien.

Tiedustelut: tanjaniina@gmail.com

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Jyväskylässä suunnitellaan kaupungin kiertävää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä

Jyväskylään ollaan suunnittelemassa kaupungin kiertävää, reilut kuusikymmentä kilometriä pitkää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä, joka pohjautuu pääasiassa jo olemassaolevaan polkuverkostoon. 

– Maastopyöräreitit ovat yleistyneet räjähdysmäisesti Suomessa ja ulkomailla, ja näiden käyttäjämäärät ovat koko ajan kasvussa toteaa hanketta Jyväskylässä edistävä Jani Autio. – En ole kuitenkaan vastaavaan, koko kaupungin kiertävään reittiin törmännyt Suomessa, eikä maailmallakaan taida juuri vastaavia olla. 

Reitti koostuu pääasiassa jo olemassa olevista poluista. Kuvassa Jani Autio Köhniöjärven lähimetsissä.

Jyväskylällä olisi siis hieno mahdollisuus olla asiassa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Aika on tällaisille hankkeille otollista, sillä trendinä maailmalla on sellaisten liikuntamuotojen edistäminen, joihin ihmiset pääsevät helposti kotioveltaan ilman autoilua. Jyväskylässä suunnitellun reitin välittömässä läheisyydessä asuu käytännössä kaikki kaupungin keskustan ja lähialueiden asukkaat.

Vaikka kaikki eivät liiku pyörällä saatikka maastopyörällä, niin trendi esimerkiksi sähköpyörien vauhdikkaan lisääntymisen myötä on selkeästi kasvussa. Jo olemassa olevien pyöräilyreitistöjen ympärille maailmalla rakentuu myös erilaista harrastus-, kilpailu- ja matkailutoimintaa. Esimerkiksi Saksassa noin kymmenen prosenttia matkailusta on jo pyöräilymatkailua ja joillain kaupunkialueilla, kuten Berliinissä, luku nousee vieläkin korkeammaksi. Suomalaisetkin ovat lomamatkoillaan jo päässeet pyöräilymatkailun makuun tehdessään reissuja vuokra- ja lainapyörillä Keski-Euroopassa ja muualla maailmalla. 

Suunniteltu reitti kiertää kaupungin keskusta-alueen sekä useiden lähiöiden alueella. Kaupungin kiertäviä yhtenäisiä reittejä ei maailmalla juuri ole, joten Jyväskylän kierros olisi hieno avaus lähialuematkailun kehittämisessä. 

Reitistön toteutus vaatii jonkin verran raivaus- ja uudistustöitä sekä lyhyiden liityntäosuuksien tekemistä, jotta siitä saadaan yhtenäinen. Kulut ovat kuitenkin varsin kohtuulliset tällaisen kokoluokan liikunnan edistämishankeessa tarkasteltaessa sen piirissä olevien ihmisten määrää, sekä arvoa myös matkailun ja kaupungin tunnettavuuden kannalta.

Reitistön varrelle ollaan suunniteltu myös levähdypaikkoja, kuten laavuja, joissa voi nautiskella retkieväät luonnon helmassa. Tällaiseen reitistöön kun tulevaisuudessa yhdistetään esimerkiksi pyörän vuokraus- ja saunapalveluja, niin olemme merkittävän matkailullisen mahdollisuuden äärellä.

– Poluthan ovat myös esimerkiksi kävelijöiden ja polkujuoksijoiden käytössä, joten käyttäjäkunta on loppujen lopuksi hyvin laaja. Hyvin toteutetusta reitistöstä pääsisi nauttimaan kaikki, toteaa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen. – Lisäksi maastopyöräilymatkailun kehittämisessä Suomessa olisi paljon potentiaalia, sillä esimerkiksi Keski-Euroopassa vastaavia jokamiehenoikeuksia ei ole, ja asutusta on tiiviimmin. Suomesta voisi kehittyä hyvä maastopyöräilymatkailumaa suhteellisen pienellä panostuksella. Ja fatbaikkien myötä maastopyöräilykausi on venähtänyt ympärivuotiseksi, eli talvikaan ei enää rajoita reittien käyttöä, Tenhunen lisää.

Polut kulkevat hyvin vaihtelevissa maastoissa tarjoten rikkaan luontokokemuksen reitistön käyttäjille. Kuvassa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen Väärämäessä. Oikeanpuoleinen kuva on Ampujien majan alueelta. Kuvat Jani Autio ja Teemu Tenhunen.

Reitistö kulkee muutamassa kohdassa vanhan Maakuntauran pohjaa, joten reittien laajentamismahdollisuudet tulevaisuudessa ovat mielenkiintoisia. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua Jyväskylästä pääsee kaikkialle Keski-Suomeen ja pidemmällekin luonnossa kulkevien pyöräily- ja retkeilyreittien kautta.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoja reitistöstä:
Jani Autio
Jyväskylän maastopyörä- ja retkeilyreitti
jani.autio@jyvaskyla.fi
050-4728080/014-2663768

Liikkumisen ja hyvinvoinnin Vuosikello on avattu!

Liikkumisen ja hyvinvoinnin Vuosikello on avattu!

Keskiviikkona 11.9.2019 avautuu Meijän polun Vuosikello, joka tutustuttaa käyttäjänsä liikkumisen ja hyvinvoinnin vuodenaikoihin. Vuosikello tarjoilee käyttäjilleen erilaisia liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä aktiviteetteja ja haasteita vuodenaikoihin sidottuina sopivina paketteina. 

Ensimmäisenä aukeaa Vuosikellon syys-osio, jossa innostetaan liikkumaan sekä luonnossa että kotona, mutta myös nauttimaan esimerkiksi saunan terveyttä edistävistä vaikutuksista. Samalla voi tulevan talven liukkautta ajatellen ottaa itselleen Tasapainohaasteen, jossa omaa tasapainoa lähdetään kohottamaan vaikka olohuoneesta käsin. 

Vuosikellon käyttäjä voi syksyllä ottaa myös päiväohjelmaansa Vuosikellosta löytyvät syysaiheiset liikkuvuutta ja kehon hallintaa lisäävät videoharjoitteet, joita ovat kyykky ja rintarangan ja hartioiden liikkuvuutta lisäävä Takkijumppa, joita voi suorittaa vaikka kotipihassa tai metsäretkellä.

Vuosikellon talvi-osuus avautuu joulukuun alussa ja se sisältää talveen sopivaa tekemistä. Tämän jälkeen on vuorossa kevät-osio maaliskuussa ja kesä-osio kesäkuussa. Käyttäjät saavat siis vuoden mittaan paljon erilaista tekemistä ja aktiviteetteja oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Haasteet on suunniteltu niin, että ne pystyy toteuttamaan omassa kodissa ja sen lähiympäristössä, eli liikkeelle lähtemisen kynnys on matala.

Vuosikellosta saa ohjeet eri haasteisiin ja sieltä voi myös tulostaa erilaisia haasteisiin liittyviä päiväkirjoja, joiden avulla voi seurata omaa edistymistään. 

Vuosikello on maksuton, eikä sen käyttäminen vaadi kirjautumista.

Palvelu on osa Meijän polun tarjontaa. Meijän polku on kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen kansanliike.

Vuosikellon on suunnitellut Meijän polun haasteista vastaava Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelija Juho Jäppinen. 

Vuosikellon botin tekniikasta vastaa Leadoo Oy, ja Vuosikellon toteutuksen on rahoittanut Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO.

www.meijanpolku.fi/vuosikello

https://kehofinland.fi