Keski-Suomessa meneillään olevassa Lönnrotin jäljillä -lajientunnistushaaste on havaittu jo 2 855 lajia toukokuun alun jälkeen. Havaintojakin on kertynyt jo lähes 18 000!
Metsäkurjenpolvi tilastojen kärjessä
Määrällisesti eniten havaintoja Keski-Suomessa toukokuun alun jälkeen on tehty metsäkurjenpolvesta. Tätä seuraavat puolukka, idänlehtikuoriainen, ahomansikka ja metsäkorte.
Kuvakaappaus iNaturalistin Keski-Suomen alueen eniten havaituista lajeista elokuun loppuun mennessä vuonna 2026.
Suurin osa havainnoista on kertynyt Jyväskylän seudulta. Näin myös eniten havaittujen lajien kohdalla. Alle on koottu metsäkurjenpolven, puolukan ja idänlehtikuoren havainnot sijainnin mukaan Keski-Suomessa toukokuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana. Sijoitukset elävät vielä syyskuun ajan, ja esimerkiksi puolukalla on hyvä mahdollisuus siirtyä kärkipaikalle, kun sen esiintymisaika jatkuu pitkälle syksyyn. Tai ehkäpä kärkeen kirii joku yllättäjä syksyn edetessä…
Metsäkurjenpolvi.
Puolukka.
Idänlehtikuoriainen.
Sinäkö se oot?
Havaintojen tekijöitäkin Keski-Suomessa on jo yli 700. Laskelmiemme mukaan ihan kaikki keskisuomalaiset eivät ole vielä kuitenkaan ennättäneet haasteeseen mukaan. Syyskuu onkin otollista aikaa hypätä lajientuunistuksen kiehtovaan maailmaan mukaan. Mitä monimuotoisen luonnon aarteita löytyy teidän lähiluonnostanne? Lähtekäähän ottamaan selvää!
Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaaste on osaltaan ollut innostamassa keskisuomalaisia lähiluonnon lajientunnistuksen äärelle. Tällaisen johtopäätöksen voi varovaisesti vetää, kun vertaillaan vuoden 2025 ja 2026 lajihavaintojen määrää iNaturalistin kartta-sivustolla.
Tehtyjen havaintojen määrä on tuplaantunut vuonna 2026 vuoteen 2025 verrattaessa reilusta seitsämästätuhannesta reiluun neljääntoistatuhanteen. Lajeja on havaittu heinäkuun loppuun mennessä 2026 viisisataaviisikymmentä enemmän kuin samana ajanjaksona edeltävänä vuonna. Myös havaintojen tekijöitä on kuutisenkymmentä enemmän kuin edellisenä kesänä heinäkuun lopulla.
Kohden lähiluontoa ja kohenevaa luontotuntemusta Keski-Suomessa
Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaaste jatkuu syyskuun loppuun saakka. Haasteen tavoitteena on innostaa yhä useampi keskisuomalainen lähiluontoon liikkumaan ja monimuotoiseen luontoon tutustumaan. Innostammekin nyt kuntia, järjestöjä, seuroja ja muita keskisuomalaisia toimijoita tarttumaan haasteseen ja innostamaan omia yhteisöjä sekä luontoon liikkumaan, että lajihavaintoja tekemään. Ohjeet havaintojen tekemiseen löytyy täältä.
Voitte myös tutustua Meijän polun blogiin sekä ajankohtaisiin, joista kummastakin löytyy lisätietoa sekä haasteesta, että luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisestä.
Luonnossa oleskelu ja liikkuminen mahdollistavat monipuolisen hyvinvoinnin lisääntymisen niin lapsille kuin aikuisillekin. Haasteena ajassamme on, että näissä ihmisen evoluutiolle luontaisissa ympäristöissä – luontoympäristöissä – oleskelu ja liikkuminen ovat vähentyneet samaa tahtia passiivisen sisällä, ja digilaitteilla, vietetyn ajan lisääntyessä.
Laitteilla vietetty aika on kasvanut merkittävästi viime vuosina myös lapsilla ja nuorilla. Lisääntyneen laiteajan myötä on alettu puhua ongelmista, joita yritetään ratkaista niin kansallisilla ja kansainvälisillä areenoilla. Suomessa yksi ratkaisuista on alkuvuodesta julkaistu Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille:
Alle 2-vuotiaille ei laisinkaan ruutuaikaa
2–10-vuotiaille ruutuaikaa enintään tunti päivässä
11–13 -vuotiaille ruutuaikaa enintään kaksi tuntia päivässä
Alle 13-vuotiaille ei suositella omaa älypuhelinta
Suosituksissa painotetaan myös ruutuajan laatua sekä lasten kehitystä, liikkumista ja oppimista tukevaa sisältöä laitteita käytettäessä. Yksi vaihtoehto tällaiselle sisällölle ovat erilaiset lajientunnistussovellukset, jotka voivat mahdollistaa laajemmin myös perheiden siirtymisen monisukupolvisesti luontoympäristöihin oleskelemaan, liikkumaan ja oppimaan.
Lasten sisällä vietettyä passiivista ruutuaikaa kannattaa siirtää luontoympäristöihin ja perheiden yhteiseksi ajaksi. Lajientunnistussovellukset voivat toimia oivana ponnahduslautana luontokiinnostuksen herättämiseen ja tiedon kartuttamiseen, mutta niiden tulee olla vain pieni osa yhdessä ulkona vietettyä aikaa. Kuva Juho Jäppinen.
Tunne luontosi
Lajientunnistussovellusten avustuksella lähiluontoon on mahdollisuus tutustua siellä kasvavien ja elävien lajien kautta. Sovelluksilla tehtävä lajien tunnistus antaa avaimia yhteisiin keskusteluihin ja pohdiskeluihin; miltä havaittu laji näyttää, millainen on se kasvuympäristö, mistä lajin nimi kertoo, mitä muita lajeja lähellä löytyy, ja esimerkiksi millaisia hyönteisiä kasvin läheisyydessä liikkuu? Esimerkiksi haapametsiköissä – haavikoissa – voi tavata haapaperhosia, haavansahajumeja, haavanpunikkitatteja, haavankääpää tai vaikkapa haavan rungoilla haavankeltajäkälää. Yhdessä havainnoimalla ja oivaltamalla voidaan luoda muistiyhteyksiä, jotka kantavat aikuisuuteen saakka.
Lasten kanssa luonnossa liikkuessa ja lajihavaintoja tehdessä oppivat myös lasten mukana liikkuvat aikuiset, olivat he sitten lapsen vanhempia, isovanhempia tai muita tuttuja. Tämä monisukupolvinen luonto-osaamisen ja -yhteyden kehittyminen voi toimia yhtenä avaintekijänä elinympäristöjemme kannalta kestävämpiin elintapoihin siirtymisessä; tuttu ympäristö innostaa pitämään huolta tämän ympäristön lajien elinmahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta.
Lajientunnistussovellusten avulla voidaan herätellä lasten kiinnostusta luonnon tarkkailuun ja luonnossa oleskeluun. Kiinnostuksen herättyä lähiluonnosta alkaa löytymään mielenkiintoista ihmeteltävää ja tutkittavaa vuoden ympäri. Kuvat Mikko Jäppinen.
Tällaista huolenpitoa voi olla esimerkiksi pihaistutusten perustaminen, vieraslaji- tai ennallistamistalkoisiin osallistuminen, omien elintapojen kestävämmäksi muokkaaminen tai kunnan luontoon liittyviin päätöksiin vaikuttamaan pyrkiminen. Parhaimmillaan luonnossa vietetyn ajan ja luonnon tuntemuksen lisääntyminen voi innostaa kaikkiin edellämainittuihin. Se mahdollistaa myös luontopositiivisen viestinnän omassa elinpiirissä – omista ja lapsien tekemistä havainnoista ja oivalluksista on kiva kertoa myös naapureille ja sukulaisille – ja joskus innostus voi tarttua…
Sovelluksia käytettäessä luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisääntyy kuin huomaamatta. Tässä lasten kyky oivaltaa ja havainnoida ympäristöä on hyvä ohjaaja – uutta ihmeteltävää löytyy jatkuvasti. Kuvat Juho Jäppinen.
Lajien havainnointi voi toimia perheille myös syynä lähteä laajemmin liikkumaan erilaisissa lähialueen luontoympäristöissä. Kun kotiympäristön lajit on tunnistettu ja opittu, voi lajien havainnointi toimia syynä lähteä liikkumaan perheen voimin myös hieman etäämmällä oleviin luontoympäristöihin. Erilaisista luontotyypeistä löytyy erilainen lajisto; soiden lajisto poikkeaa kallioisten ympäristöjen lajistosta ja lehtometsien lajisto kuusivaltaisten metsien lajistosta. Lajien havainnointi voi innostaa siis myös kotiseudun erilaisten luontoympäristöjen havainnointiin ja lisääntyneeseen kotiseuturetkeilyyn.
Viisi vinkkiä lajitunnistussovellusten käyttöön perheissä
Puhelinajasta voi tehdä passiivisen sisälläoloajan sijaan aktiivista ulkonaoloaikaa. Perheenä liikuttaessa laitteiden käyttöön tulee myös sosiaalisempi puoli laitteita yhdessä käytettäessä – laiteaika ei eristä, vaan yhdistää.
Puhelimen kanssa ulkona oleminen tulee olla vain yksi osa perheiden ulkoiluaikaa. Suurin osa ulkoiluajasta ilman laitteita; Asettakaa selkeät rajat, milloin ja missä laitteita käytetään ja kuka niitä käyttää. Laitteet voivat kuitenkin antaa virikkeitä ulkona ololle ja innostaa luonnon tarkkailulle sekä siellä liikkumiselle.
Pienempien lasten kanssa puhelinta ja sovelluksia tulee käyttää aikuinen, jolloin lapsen tehtävänä on etsiä ja havainnoida uusia lajeja ja kiinnostuksen kohteita, sekä oppia havainnoimaan aktiivisesti luontoympäristöä. Kouluikäiset voivat ajoittain myös itse havaintoja tehdessä käyttää lajisovelluksia aikuisten seurassa.
Aikuiset voivat toimia myös tiedon lähteinä, eli he voivat itse käydä opettelemassa lähiluonnon lajeja sovellusten avulla, ja sitten siirtää tietoa lapsille ulkoretkien aikana. Osaatko sinä nimetä lähimetsässä eniten esiintyvät kasvilajit? Entä linnut, tai perhoset? Osaatko kertoa näistä jotain lapsille?
Mukaan havaintoretkille voi ottaa myös esimerkiksi suurennuslasin ja kiikarit, jolla havaintoihin voi perehtyä tarkemmin. Lajien piirtäminen värikynillä on myös loistava tapa lisätä muistijälkiä, eli piirustusvälineet mukaan myös. Pienten kanssa voi kasveja myöhemmin tehdä myös esimerkiksi muovailuvahasta.
Kuinka liikkeelle havaintojen maailmassa?
Ladatkaa puhelimelle Seek by iNaturalist -sovellus. Se on helppokäyttöinen, eikä kerää tietoa sovelluksen käyttäjistä. Sovelluksessa on myös pelillisiä ominaisuuksia, kuten palkintoja lajimäärien kertyessä. Seekin voi halutessaan yhdistää iNaturalist-sovellukseen ja -tiliin, jolloin voi osallistua perheen voimin yhdessä myös kansalaistieteen tekemiseen. Yhdistettynä Seekillä tehdyt havainnot voi lähettää napin painalluksella iNaturalistiin, jolloin ne päätyvät Lajitietokeskuksen havaintohin ja kansalaistieteen käyttöön. Jos innokkaita havainnoitsijoita löytyy enemmänkin esimerkiksi naapurustosta, voi iNaturalistiin luoda myös oman projektin, johon kerääntyy vain mukana projektissa olevien havainnot. Näin voi luoda mielenkiintoisen katsauksen esimerkiksi asuinalueen lajistosta pidemmältäkin ajalta.
Perheen kesken voi asettaa myös yhteisiä tavoitteita sekä sopia erilaisista tehtävistä. Alla muutama idea kokeiltavaksi:
Voitte ottaa tavoitteeksi oppia nimeämään ulkonäöltä kymmenen uutta lajia kodin lähiluonnosta. Sovelluksella tehdyn tunnistuksen jälkeen lajien muistamisesta voi tehdä päivittäisen muistitehtävän, eli lajien nimiä ja ominaispiirteitä voi kerrata yhdessä ulkona liikkuessa. Ensimmäiset kymmenen lajia oppii varsin nopeasti, mutta opittavaa löytyy läheltä lisää…
Voitte etsiä ja havainnoida tiettyjä värejä tai muotoja sisältäviä kasveja, ja syksyllä vaikkapa eri sienilajeja.
Lapsien havaitsemista ja yhdessä tunnistetuista kasveista voi ottaa valokuvat ja tulostaa kuvakansion, jolloin kuvia voi katsella, ja kasvien nimiä, ja kasvupaikkoja muistella myös talvella.
Voitte tehdä myös kodin lähialueesta ‘aarrekartan’, johon voi merkitä lapsen mielestä mielenkiintoisten lajien esiintymispaikat. Näin seurannasta voi tehdä useampivuotisen harrastuksen.
Luontoinnostuksen syttyessä voitte tehdä retkiä myös lähikirjastoon, josta voi lainata lajitunnistusoppaita tai muuta luontoaiheista kirjallisuutta. Näin luonto(t)aikaa saadaan siirrettyä myös sisätiloihin. Esimerkiksi Keski-Suomessa on kirjastoille tehty Luontoreppu-vinkkilista luontoaiheisista kirjoista.
Hiljalleen lisääntyvä lajituntemus tekee lähiluonnosta kotoisamman ympäristön koko perheelle. Tutuksi käyvä ympäristö laajentaa hiljalleen lapsien elonpiiriä ja ennen kaikkea luo polkuja hyvinvointia ja terveyttä mahdollistavien luontoympäristöjen runsaampaan käyttöön.
Juho Jäppinen Luontoviestijä, Meijän polku, lähiLUMO-hanke
Mappa.fi -palvelusta löytyy ohjeistukset myös kouluissa tapahtuvaan iNaturalist-havaintojen tekemiseen. Kouluilla onkin elo-syyskuussa mainiota aikaa suunnistaa kohden lähiluontoa luontohavaintoja tekemään.
The 3–30–300 Nature Recommendation provides a simple, evidence‑based guideline for increasing nature exposure and supporting health and well‑being in everyday life. It is based on the Finnish 3–30–300 -luontosuositus and builds on growing research highlighting the importance of regular contact with natural environments.
Regular exposure to nature supports both mental and physical health. Natural environments help reduce stress, improve mood and emotional balance, and encourage physical activity. Contact with biodiverse environments may also support the human microbiome and contribute to disease prevention.
Nature and physical activity reinforce each other. Natural environments make movement more enjoyable and accessible, helping people integrate healthy habits into their daily routines. Even short visits to nature can provide measurable benefits, while regular and repeated exposure leads to the strongest long‑term outcomes.
Accessible nearby nature plays a crucial role. Most nature exposure occurs close to home, making local green and blue spaces essential for everyday well‑being. Ensuring easy access to diverse natural environments lowers barriers to outdoor activity and supports people of all ages.
The recommendation also highlights the importance of supporting nature contact across the life course. From early childhood to older age, regular interaction with nature promotes learning, physical activity, autonomy, social connections and overall well‑being. Creating opportunities for everyday nature contact in homes, schools, workplaces and communities is key.
In addition to personal behaviour, enabling nature contact is a shared responsibility. Urban planning, green infrastructure and community initiatives all play an important role in making natural environments accessible, attractive and biodiverse.
Ultimately, the 3–30–300 Nature Recommendation offers a practical framework for reconnecting everyday life with nature. It supports healthier lifestyles, strengthens human–nature relationships and contributes to more sustainable and resilient communities.
During Finnish Outdoor Office Day Week, May 18–22, 2026, Finland is calling organizations, teams and individuals everywhere to move their work toward more natural environments.
The idea is simple: work doesn’t have to happen within four walls. Parks, forests, backyards, balconies and city streets can all become places for focused thinking, collaboration and creativity.
Outdoor Office Day Week is a global invitation to try working differently—even just for a moment. A change of environment can support better thinking, better energy, better work and better health.
This week also serves as a warm-up for International Outdoor Office Day on June 11, 2026—a shared global moment to rethink where and how work happens.
Wherever you are, start outside. Make work environments more natural. Join the movement.
Vuosi 2025 suhahti lähiluontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen merkeissä. Meijänpolkumaiseen tyyliin saatiin luonnosta ja luonnossa nautiskelun lisäksi taas paljon luontopositiivista myös aikaiseksi. Alle on koottu jotain nostoja , ja myös blogissamme löytyy muistoja vuoden varrelta. Ja suurella luontoinnolla siirrymme myös seuraavaan vuoteen. Tulevasta juhlavuodesta lisää artikkelin lopussa!
Miljoonan askeleen haaste
Alkuvuodesta laitettiin taas jalkaa toisen eteen, kun Miljoonan askeleen haaste starttasi kuudennen kerran. Askelia keräämään lähti taas kävelijöitä kaikkialta Suomesta. Puolet osallistujista lisäsi päivittäisiä askeleitaan keskimäärin 2 000 – 4 000 askeleella ja kolmannes yli 4 000 askeleella. Tämä tulos vastaa myös edellisvuosien palautteita.
3–30–300 -luontosuositus julkaistiin!
Miltä kuulostaisi Liikkumisen suosituksen vastike, joka keskittyisi luontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen terveyshyötyihin? Niin hyvältä, että sellainen piti kirjoittaa. 3–30–300 -luontosuositus julkaistiin keväällä 2025 ja se suosittaa:
Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.
3+30+300 sääntö ja 3–30–300 -luontosuositus tulevat toisiaan hyvinvointia lisäävien kaupunkiympäristöjen ja ihmisten aktiivisten luontokontaktien edistämisessä.
Viherympäristölehdessä esiteltiin Meijän polun seikkailuja keskisuomalaisissa ja suomalaisissa luontoympäristöissä.
Luontotyöpäiväviikko
Toukokuussa vietettiin kolmatta kertaa Luontotyöpäiväviikkoa. Viikon kunniaksi julkaistiin keväällä Aitoa älyä -juliste kieliversioineen. Sarja toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen Outdoor Office Day -verkoston aktiivien kanssa. Luontotyöpäiväviikko innosti taas tuttuun tapaan suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä eri puolilla Suomea. Syksyllä meijänpolkulaisia oli viemässä luonnossa työskentelyn ilosanomaa KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Loppuvuodesta myös Luontotyöpäivät saivat oman Instagram-tilin…
Meijänpolkulaiset järjestivät työpajan luonnossa työskentelyn monista mahdollisuuksista KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa.
Reitistöviikko goes Finland!
Keskisuomalainen luonnossa liikkumisen juhlaviikko – Reitistöviikko – järjestettiin syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa kansallisena. Keski-Suomen liitto haastoikin kaikki Suomen maakunnat mukaan reitistöviikolle ja innostamaan ihmisiä liikkumaan alueiden reitistöille. Viikolle lähtikin mukaan monet toimijat etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Reitistöpositiivisen viestinnän ohella viikolla järjestettiin monenlaisia tapahtumia, ja haastettiin luonnossa liikkujia muun muassa Hirvaan kierrokselle vaeltamaan. Reitistöviikolle avattiin myös oma Instagram-tili.
Ensimmäinen kansallinen Reitistöviikko innosti maakuntatason viestintään ja tapahtumien järjestämiseen eri puolilla Suomea.
Sammaloituneen mielen oireyhtymä Green care -päivillä Nuuksiossa
Elintapamme ja elinympäristömme muuttuminen heikentävät myös aivojemme toimintakykyä. Sammaloituneen mielen oireytymästä onkin muodostumassa kansansairaus.
Jyväskylää kohden kunnianhimoisempaa luonnonsuojelutavoitetta
Meijän polku oli mukana kirjoittamassa jyväskyläläisten luontotoimijoiden vetoomusta, jossa innostettiin Jyväskylää suunnannäyttäjäksi luontopositiivisessa toiminnassa ja luonnonsuojelualueiden merkittävässä laajentamisessa. Jyväskylä voisi olla ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka yltäisi kansainväliseen 30 prosentin suojelutavoitteeseen. Meijän polulla kunnianhimoisemmat suojelutavoitteet ovat osa Luontopositiivinen Keski-Suomi -kokonaisuutta.
Kohden Luontovuotta 2026!
Olemme laittaneet Meijän polulta liikkeelle teemavuoden, jonka ajatuksena on innostaa kaikki suomalaiset luontoympäristöihin oleskelemaan ja liikkumaan! Luontovuoden viettoon toivotetaan mukaan kaikki, ja yhteistyötahoksikin voi lähteä, jos Luontovuoden teemat ovat lähellä omaa sydäntä.
Vuodelle on jo luvassa useampien yhteistyötahojen kampanjoita ja haasteita, ja lisää mahtuu 365 päivän verran! Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luontosuhteen kohenemisen historiaa! Lisätietoa Luontovuosi 2026 -sivulta.
Vuoden mittaan Meijän polun toteuttamana järjestetään myös perinteiset Miljoonan askeleen haaste, Luontotyöpäiväviikko sekä Reitistöviikko, sekä perinteitä kunnioittaen edistetään myös luontopositiivista asennetta ja tulevaisuutta turuilla ja toreilla eri puolilla Suomea.
Finland is celebrating the Nature Year 2026. The goal for this year is to increase the amount of time Finns spend in nature, as well as to increase the understanding of the health benefits of nature, and there are plenty! From cardiovascular health to mental health and social well-being. In addition, spending time in nature increases happiness. Just ask us, the Finns, the happiest people in the world.
This is why we invite everyone to celebrate the Finnish Nature Year 2026. The easiest way to do this is to go outside and spend time in nature. The destination can be a local park, a local forest, a nearby lake, river or seaside, a mountain range, a desert or a nearby national park. There are millions of possibilities.
If you wish, you can also follow the Finnish 3–30–300 Nature Recommendation and aim to visit natural environments at least 3 times a week, and for at least 30 minutes each time. You can set a weekly goal of spending 300 minutes in nature. But every contact you make with nature counts, and can add up.
The Nature Year is launched by the Central Finnish network of experts for promoting health and well-being: Meijän polku (Our Path), and its partners.
Welcome to celebrate the Finnish Nature Year 2026 – in nature near you.
If you are eager to participate in the Finnish Nature Year in your own local nature, please send us your logo by email (luontovuosi2026@gmail.com). We are happy to take along nature-positive actors from outside our borders with us, because every step towards nature improves the lives of all of us!
You can download the English version of the Nature Year logo from here.
Uusi 3–30–300 -luontosuositus on esittelyssä Europarc Federationin blogissa. Europarc Federation edustaa satoja eurooppalaisia viranomaistahoja sekä tuhansia suojelualueita 40 maassa. Suomesta toiminnassa mukana on muun muassa Metsähallitus.
Blogissa aiheena onkin kansallispuistojen merkitys kansalaisten luontoaltistuksen sekä luontokokemusten lisäämisessä. Blogissa todetaan lisäksi, että nykyisiä kansallispuistoja tulee laajentaa, uusia luoda ja näiden saavutettavuutta parantaa, jotta luontohyvinvoinnin potentiaali voidaan valjastaa kaikkien käyttöön.
Olemme lisänneet 3–30–300 -luontosuosituksen sivuille A3-kokoisen tulostettavan julisteen muistuttamaan luonnossa oleskelun ja liikkumisen merkityksestä hyvinvoinnillemme ja terveydellemme. Juliste toimii myös helppona tapana ottaa luonnon hyvinvointivaikutukset puheeksi eri asiakasryhmien kanssa esimerkiksi liikuntaneuvonnassa ja sote-työssä.
Liikkumisen apuvälineet avaavat ovia uusiin retkeilymaastoihin
Luontosuositus koskee jokaista – myös ihmisiä, joilla on jokin vamma. Luonnosta saatavat terveyshyödyt kuuluvat myös vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat liikkumiseen apuvälinettä ja toisen ihmisen apua. Oikeanlaisilla välineillä esteellisetkin ympäristöt tulevat mahdollisiksi.
Suomalaisista arviolta 15 prosentilla on jokin vamma. Vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuudet päästä luontoon ovat muita huonommat, sillä tarvittavia apuvälineitä ei ole riittävästi saatavilla. Esimerkiksi moni vaikeasti vammainen lapsi joutuu jäämään pois päiväkodin yhteisiltä metsäretkiltä. Samoin vaikeasti vammaiset aikuiset jäävät helposti ulos oman päivätoiminta- tai asumisyksikkönsä luontotoiminnasta.
On siis tärkeää kiinnittää erityistä huomiota heihin, jotka eivät pääse itsenäisesti luontoon tai kykene itse ilmaisemaan tarvettaan päästä sinne.
Oikeilla välineillä kuka vain voi päästä luontoon.
Kuva Ville Muranen.
Jokaisella on oikeus olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa
Kun vaikeasti vammainen henkilö lähtee luontoon lähi-ihmisen kanssa, on olennaista muistaa hänen olevan itsenäinen toimija, jolla on oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Näitä ovat muun muassa luontoretken kohde, kesto ja liikkumismuoto. Lisäksi jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, mitä retkellä tehdään. Jos ei tykkää makkarasta, on oikeutettu paahtamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Olennaista on, että jokainen saa olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa. Kenenkään ei tarvitse metsässäkään tulla ensisijaisesti määritellyksi vammansa kautta, ellei niin itse halua.
Jokainen saa tehdä luontokokemuksesta omannäköisensä.
Kuva Laura Vesa.
Esteettömät reitit eivät riitä – tarvitaan sopivia apuvälineitä
Suomessa on runsaasti esteettömiä reittejä, mutta niistä monet ovat lyhyitä ja talvisin kulkukelvottomia esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi kauneimmat ja rauhallisimmat luontokohteet ovat harvoin esteettömien reittien varrella.
Esteelliset reitit muuttuvat saavutettavammiksi oikeanlaisilla apuvälineillä. Luonnossa liikkumisen apuvälineitä ovat muun muassa maastopyörätuolit, monitoimirattaat sekä hiihto- ja luistelukelkat. Toimintavälineitä käytetään itsenäisesti tai yhdessä avustajan kanssa. Kenenkään luontoon pääseminen ei jää kiinni siitä, etteikö sopivia apuvälineitä olisi keksitty. Sen sijaan suurempi ongelma on se, ettei jo olemassa olevista välineistä tiedetä, tai niitä ei ole saatavilla.
Erilaisiin toimintavälineisiin voi tutustua tarkemmin Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan verkkosivuilla. Malike edistää vaikeasti vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia muun muassa lisäämällä tietoa toimintavälineistä ja niiden käytöstä.
Ulos pääseminen on yhtä tärkeää kaikkina vuodenaikoina. Maastopyörätuoli auttaa lumella liikkumisessa.
Kuva Laura Vesa.
Mistä toimintavälineitä voi saada?
Yksityishenkilöt voivat saada käyttöönsä maastoliikkumisen apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Tutustu välineiden hankintaan täällä.
Apuvälineitä tarvitaan myös yhteiskäyttöön. Kunnat ja luontokohteet voivat hankkia maastoliikkumisen apuvälineitä vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Yhteiskäyttöisiä välineitä on jo useilla paikkakunnilla, muun muassa Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa.
IDEA: Laskettelukeskusten ja monien luontokeskusten yhteydessä on jo valmiiksi varustevuokraamo. Voisiko vuokraamon valikoimasta löytyä esimerkiksi maastopyörätuoli tai laskettelukelkka?
