Kategoria: Yhteistyössä

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Kanadan läpi kulkevan vaellusreitin, The Great Trailin, ideointi käynnistyi vuonna 1992 pienen ja innokkaan ihmisryhmän toimesta. Ajatuksena oli luoda reitistö, joka mahdollistaisi jalan, pyörällä tai ratsain koko maan läpi kulkemisen. Sittemmin mukaan otettiin myös vesistöreittejä kanootein ja kajaakein kulkemalla ja viimeisenä lisäyksenä on reitin suunnittellussa ja toteutuksessa tullut mukaan talviset liikkumismuodot, kuten sukset, lumikengät ja moottorikelkat.

The Great Trail on kasvanut reilussa kahdessakymmennessäviidessä vuodessa 24 000 kilometriä reitistöjä sisältäväksi kokonaisuudeksi, joka laajenee ja kehittyy vuosi vuodelta.

Reitti kulkee Tyynenmeren rannalta Victorian kaupungista aina Atlantin rannikolle saakka. Matkan varrella pääsee nauttimaan Kanadasta monipuolisimmillaan ja on laskettu, että reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä (30 min matkan päässä reitiltä) asuu kahdeksankymmentä prosenttia kanadalaisista eli lähes kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.

The Great Trail kulkee suurkaupunkien, kuten Vancouver, keskustoissa sekä monipuolisen luonnon keskellä. Kuvat Juho Jäppinen.

Sijoitus tulevaisuuteen

The Great Trail on kerännyt rahoitusta yksityisiltä, yrityksiltä ja julkishallinnolta tähän mennessä yhteensä yli 83 miljoonaa dollaria (57 miljoonaa euroa). Suurin yksittäisen yksityisen sijoittajan lahjoittama summa on tähän mennessä ollut viisi miljoonaa dollaria. Yli viisisataatuhatta dollaria lahjoittaneiden määrä on myös huikeat yli kolmekymmentä tahoa. Heidän, ja muiden rahojaan lahjoittaneiden lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansakuntaa yhdistävän, terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävän vihreän liikuntareitistön toteutus nykyisille ja tuleville sukupolville. Raha ei toki ole ainoa keino osallistua yhteisen hankkeen toteutukseen, vaan reittien parissa on kuluneiden vuosien aikana talkoillut ja työskennellyt tuhansia vapaaehtoisia kunnostaen ja ylläpitäen reitistöjä sekä järjestäen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia reitin varrella.

Mukaan hankkeen toteutukseen on lähtenyt liittovaltion ja provinssien lisäksi kaupunkeja ja pienempiä kyläyhteisöjä suurella innolla. Kaikilla tasoilla nähdään yhteisen, koko kansakuntaa yhdistävän ja tulevaisuuden hyvinvointi- ja liikuntamahdollisuuksia parantavan kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen positiiviset mahdollisuudet.

Reitistöt

Nykyiset noin 24 000 kilometriä erilaisia reittejä on luokiteltu neljään kategoriaan käytön selkeyttämiseksi. Näitä reittiluokitteluja ovat:

  • Viherväylät, jotka on suunniteltu mahdollistamaan yhden tai useamman moottorittoman liikkumismuodon (pyöräily, kävely, ratsastus) kesäkuukausina. Talvella osa reiteistä mahdollistaa esimerkiksi moottorikelkalla liikkumisen.
  • Tiepyöräilyreitit ovat joko päällystettyjä teitä tai hiekkateitä, joissa liikkujat noudattavat tien normaaleja ohjeita ja sääntöjä.
  • Keltaiset reitit ovat reittejä, jotka mahdollistavat myös motorisoiduilla kulkuneuvoilla, kuten mönkijöillä, liikkumisen
  • Siniset väylät ovat vesistöreittejä, joissa liikkumista säätelee normaalit vesiliikenneohjeistukset ja -säännöt.

Jaottelu on mahdollistanut pitkän reitistön suhteellisen vauhdikkaan toteutuksen. Tulevaisuuden visiona on kuitenkin, että kaikki reitit eriytyvät moottoriliikenteeltä erilllisiksi pelkästään kevyen liikenteen väyliksi tarkoitetuiksi reiteiksi. Painopiste on muuttunutkin nykyisin nimenomaan vihreiden ja sinisten reitistöjen toteutukseen.


Reitistöön ja sen historiaan pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilla.

Mallia Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen?

The Great Trailin kehitystä ja siihen liittyvää innostusta seuratessa ei voi kun ihmetellä, että miksei mittakaavoiltaan selkeästi kompaktimmassa ja helppokulkuisemmassa suomalaisympäristössä ole vastaavan kaltaista hanketta jo toteutettu.

Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä meillä Keski-Suomessa keskisuomalaisessa mittakaavassa vastaavanlaista reitistöä rakennettiin jo vuosikymmeniä ennen kanadalaisia. Pilke silmäkulmassa voi ajatella, että ehkäpä ajatus Great Trailistä on herännyt juuri keskisuomalaisissa erämaissa maakuntauraa samotessa. Ajatus on kutkuttava, mutta todennäköisesti tällä 1970- ja 80-luvuilla suuressa käytössä olleella yli 400 kilometrin mittaisella vaellus- ja hiihtoreitistöllä on taivaltanut yksi jos toinenkin pohjoisamerikkalainen matkailija. Tuolloin selkeä ja hyvin merkitty reitistö laavuineen ja kotineen on saanut varmasti monen matkailijan pohtimaan, miksei heillä ole tällaisia upeita mittavia reitistöjä käytössään…

1970- ja 80-lukujen Keski-Suomen vaellus- ja melontareitit olivat aikaansa edellä. Jopa vuosikymmeniä. Mutta erilaisten luontomatkailun muotojen ja -palveluiden kasvattaessa kysyntää maailmalla ja Suomessa tämä aikaansa edellä ollut reitistö olisi aika kunnostaa ja nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.

1980-luvulla Keski-Suomen vaellusreiteillä saattoi viiden päivän vaelluksella ansaita itselleen Homenokka-arvonimen. Vuonna 2030, (jos ja) kun Keski-Suomen perinteiset ja uudet vaellusreitit on arvoisessaan kunnossa, niin Homenokka-nimen saattanee saada, jos Keski-Suomen asukas ei ole viiteen päivään päässyt näistä reiteistä nauttimaan.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoa maakuntaurasta Upe Nykäsen Jalkaisin-blogista:
https://jalkaisin.fi/keski-suomen-maakuntaura

The Great Trailin nettisivut löytyvät osoitteesta: https://thegreattrail.ca

Kulkeeko terveysviesti perille?

Kulkeeko terveysviesti perille?

Julkisuus on tieteen perusperiaate. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Mitä sitten tarkoittaa “vastuullinen tiedeviestintä”?

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa runsaasti tutkimustietoa liittyen suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja julkaisut FinTerveys- ja FinSote-tutkimuksista ovat vapaasti saatavilla kaikille, jotka haluavat niitä tarkastella. Tietoa olisi siis saatavilla, mutta kulkeeko viesti perille? Jos tieto ei saavuta myös “tavallista” kansalaista, onko se silloin onnistunutta, taikka “vastuullista”? Mediaa eivät tieteen julkaisijat valitettavasti voi hallita, ja tiedotusvälineiden huomio keskittyykin usein siihen, mitä ne itse pitävät tärkeänä. Uutisia ei myydä monimutkaisilla ja ympäripyöreillä tilastoilla, vaan selkeillä toteamuksilla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Jos tieteelliset julkaisut suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta eivät löydä tietään tiedeyhteisön ulkopuolelle, niin muutosta on vaikea saada aikaan. Jotta kaupunki tai kunta voisi tukea asukkaitaan hyvinvoinnin parantamisessa, täytyy asian olla merkittävä myös asukkaille itselleen. Opiskelijana ja tulevana terveydenhuollon ammattilaisena haluaisin uskoa, että jos tutkimustiedon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen popularisointiin nähtäisiin hieman enemmän vaivaa, voisi se lisätä hyvinvoinnin ja terveyden merkittävyyttä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Visualisointi ja infografit ovat vain yksi lukuisista mahdollisista tavoista saada lisää näkyvyyttä kansanterveyttä ja hyvinvointia koskeville tilastoille. Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Meijän Polku -hankkeen ja KSSHP:n terveyden edistämisen yksikön toiveesta kokosin Keski-Suomen ja keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa herättämään mielenkiintoa ja toimimaan keskustelun avaajana sekä ammattilaisten että maakunnan asukkaiden keskuudessa. Infografien tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan sekä koko maan tämänhetkistä tilannetta fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja unen näkökulmista.

Merkittävä askel kohti terveempää ja hyvinvoivaa Keski-Suomea on se, että maakunnan asukkaat kokevat hyvinvointia koskevat asiat tärkeänä itselleen. Maakunta rakentuu asukkaistaan ja jos terveempi Keski-Suomi saadaan kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi, on se helpompi saavuttaa.

Erik Niemi
Fysioterapeuttiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Keskisuomalainen terveysmetsäretki kansainvälisille vieraille

Jo lyhyt luonnossa oleskelu lisää tutkitusti hyvinvointia. Laukaan Kuusaalla meillä olikin vain vajaa tunti aikaa käyttää 3T-hankkeen kansainväliset vieraat metsäretkelle ennen suomalaista savusaunaa. Retkeläiset olivat keski- ja eteläeurooppalaisia naisia ja miehiä, ja ryhmän ikähaitari varsin laaja. Lähtökohtaisesti haastava yhtälö, kun tavoitteena taata mahdollisimman monelle miellyttävä luontokokemus.

Ryhmä oli liian iso yhdelle oppaalle, joten jaoimme ryhmän kahteen osaa. Toinen ryhmä markkinoitiin vieraille enjoy-teemalla ja toinen explore-teemalla. Onneksi meillä oli hyvä tiimi tuottamassa metsäretkeä: Metsähallituksen kokenut projektipäällikkö Timo Kukko, joka tunnetaan myös VisitFinlandin onnellisuusoppaana, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri ja työelämäprofessori Pirjo Mustonen, kliininen asiantuntijafysioterapeutti ja ”eräkokki” Liisa Lumiaho, sekä KeHO-verkoston päällikkö ja biologi Janne Laitinen.

Laukaan Oitinmäelle nousi eri reittejä 27 metsäretkeläistä. Matkan varrella he tekivät muutamia etukäteen suunniteltuja luontoharjoitteita. Retken aikana keskusteluissa nousi esille mm. punkit ja hyttyset, pohjoismaiset jokamiehenoikeudet, vapaasti käytettävät kodat sekä laavut ja monikäyttöiset polut sekä urat. Retken jälkeisinä päivinä kävimme läpi myös ryhmäläisten palautteita ja näissä kehitysajatuksina mm. luontokohteiden saavutettavuus, polkujen merkinnät ja hyttysiltä suojautuminen.

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoiluprosessi on hyvässä vauhdissa. Toukokuussa Terveysmetsäopaskoulutuksen läpikäyneet opaskokelaat (20 kpl) ovat toteuttaneet jo terveysmetsäpilottiretkiä ja meille on alkanut kertyä tietoa hyvistä kohteista sekä luontoelementeistä, asiakasryhmistä ja toimiviksi havaituista harjoitteista. Osana muotoiluprosessia kansainvälisille vieraille Laukaassa toteutettu lyhyt pilottiretki mahdollisti mielenkiintoisen testin siitä, kuinka ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevat ihmiset kokevat keskisuomalaisen metsän. Käytössämme oli Turun yliopistolta lainatut Moodmetric-älysormukset (Kiitos Anu, Fanny ja Jyrki!). Sormukset mittaavat käyttäjän stressitasoa ja mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutoksiin.

Kuva. Moodmetric-sovelluksen visuaalisia yhteenvetoja, kellotaulusta näkymä 15-18 (3-6).

Ohjattu metsäretkemme alkoi klo 15:30 ja päättyi 16:30, jonka jälkeen oli siis kävelysiirtymä savusaunaan kello viideksi. Yksinkertaisessa testissä kuvissa oleva vasemman puolimmaisen henkilön stressitaso laski koko metsäretken ajan, keskimmäisellä ja oikean puolimmaisella henkilöllä ns. orientoitumisvaihe eli kävelysiirtymä, sekä myös kävelysiirtymä saunalle olivat palauttavia. Keskimmäiselle harjoitteet aiheuttivat positiivista kuormitusta ja oikean puolimmaiselle hyttyset taasen aiheuttivat hyvinkin negatiivistä kiihtymystä. Mielenkiintoisana lisänä mainittakoon, että oikean puolimmainen henkilö oli nukahtanut sisällä pidettyjen esitelmien aikana, siksi hänellä on niin levolliset lähtötasot…

Lyhyt pilottitestimme antoi viitteitä asioista, joita metsäretkillä on syytä huomioida. Riittävällä asiakastarpeen ymmärryksellä valitaan kohde sekä sopivat luontoharjoitteet. Hyvällä ennakkovarustautumisella voidaan varautua joitain asiakkaita häiritseviin asioihin, kuten nyt niihin hyttysiin. Tärkein oppi oli kuitenkin se, että aina kannattaa mennä metsään!

Kuva 2. Enjoy-teemalla retkeilleet pääsivät nauttimaan mm. nuotioletuista ja metsävärien tunnistamistehtävästä. 

Lue lisää

Kohti suomalaista terveysmetsää http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538373

3T-hanke https://www.interregeurope.eu/threet/

KeHO https://kehofinland.fi/fi/


Tässä yhteydessä hieman faktaa hyttysenpistoista. Hyttysiltä voidaan suojautua vaatetuksen ja karkotteiden avulla melko tehokkaasti. Me suomalaiset olemme lapsuudesta asti altistuneet pistoille ja aikuiset voivat olla jo hyvinkin siedättyneitä pistoille. Hyttysenpistoista aiheutuneet vakavammat allergiset reaktiot (anafylaktinen reaktio) ovat hyvin harvinaisia, maailmalta on kuvattu vain muutamia tapauksia. Voit lukea aiheesta lisää täältä

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Meijän polun Terveysmetsä-koulutus (10.-11.5.2019)

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat meille keski-ikäisille itsestään selviä asioita, vai ovatko? Kesän koittaessa mediassa meitä pelotellaan punkeilla ja petoeläimet uhkaavat vallata taajama-alueet. Millainen on sinun suhtautuminen luontoon?

Päivittäiset ja henkilökohtaiset valintamme perustuvat meidän kunkin henkilökohtaisiin arvoihin ja olemassa oleviin resursseihin. Suhtautumistamme oman hyvinvointiin ja ympäröivään luontoon, elämään, olisi hyvä määrävälein pysähtyä pohtimaan. Hyvin usein oman hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välillä on yhteys.

Luontosuhde ja Terveysmetsä?

Millaisia kokemuksia ja elämyksiä meille on kertynyt, kun olemme olleet luonnossa? Näistä luontokokemuksista ja omista pohdinnoista rakentuu ihmisen luontosuhde. Luontosuhde on kullakin henkilökohtainen ja luontosuhteen muodostumiseen voidaan tarvita opasta. Terveysmetsä-koulutus on vastaus tähän. Terveysmetsätoiminnan suomalaiset juuret ovat vahvasti todellisten asiantuntijoiden tekemässä tutkitussa tiedossa. Taustalla on laaja METSO – metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, THL, Metsähallitus ja Ympäristö- sekä Maa-ja metsätalousministeriöt.

Metsä on terapeutti, opas luo edellytykset

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoilu alkoi Meijän Polun järjestämän pilottikoulutuksen myötä. Koulutukseen valittiin hakemuksen perusteella laaja-alainen osallistujajoukko ympäri Keski-Suomea. Maantieteellisen hajonnan lisäksi valitsimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajia, sekä tasapuolisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajia. Vastaanotto oli kiinnostunut, jouduimme tekemään kiperiä valintoja ja yli puolet hakijoista jäi ilman koulutuspaikkaa. Osaratkaisuna tähän tarjosimme verkossakin välitetyn yleisöluennon.

Käytännön Terveysmetsäretkellä tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin ja kokemukselliseen oppimiseen. (kuvat Janne Laitinen)

Terveysmetsä-koulutus on nyt teorian osalta tehty. Seuraavaksi kaksikymmentä terveysmetsä-opaskokelasta suunnittelevat ja toteuttavat terveysmetsäretket omissa toimintaympäristöissään. Näiden kokemusten pohjalta ryhdymme muotoilemaan keskisuomalaista terveysmetsää. Teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän asiantuntijoiden kanssa sekä tietysti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän, KeHOn kanssa. Mukaan tähän prosessiin pääsee ottamalla yhteyttä minuun. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen
Meijän polku, KeHO, JAMK
janne.laitinen@jamk.fi

Lue lisää:
www.meijanpolku.fi
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Metsa_lisaa_terveytta(43161)
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/keha-vihrea-kaupunkia-syleileva/mika
https://kehofinland.fi/fi/

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Meijän polku kansainvälisessä testissä

Thematic Trail Trigger (ThreeT, 3T) -projekti

Luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys, siis Meijän polun teemat. Miten kertoa teemoistamme kiinnostavasti ja ymmärrettävästi kansainväliselle kuulijakunnalle?

Keski-Suomen Liiton hallinnoima 3T-hanke on kerännyt keskisuomalaisia hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista, ja näin edistävät alueen omien vahvuuksien pohjalta mm. kulttuuri- ja luontomatkailua. Meijän polku on yksi tunnistetuista, keskisuomalaisista hyvistä käytännöistä. Romanian Brasovissa kukin 3T-hankkeen kumppani esitteli hyvät käytäntönsä ja täten kuulimme 35 pitchausta. Valtaosa oli hyvin konkreettisia esityksiä; pyhiinvaellusreittejä, luontopolkuja, matkailukohteiden toisiinsa linkittäviä palveluita ja isoja infrahankkeita. Mitenhän tässä käy, kun Meijän polku on teemallinen, 30-vuotinen kansanterveydenedistämisliike.

3T-hankkeen edustajia Romanian Brasovissa maaliskuussa 2019.

Vastaanotto oli kiinnostunut. Meijän Polku sai äänestyksessä ykkössijoja toiseksi eniten heti hiljaisuus-teeman jälkeen. Seurasi toinen pitchauskierros ja ajattelin lisätä pitchauksessani panoksia. Nostin esille Meijän polun luontoteeman, kuinka luonto tuodaan uuteen Sairaala Novaa ja Keski-Suomen hyvinvoinninosaamiskeskittymän (KeHO) kanssa järjestettävän Terveysmetsä-koulutuksen. Suosio oli taattu. Kesäkuun alussa 3T-hankkeen kumppanit saapuvat Jyväskylään ja Meijän polun aktiivit järjestävät kansainvälisille vieraille keskisuomalaisen luontokokemuksen sekä Sairaala Novan luonto-teeman esittelyn. Muita esiteltäviä hyviä käytäntöjä ovat Alvar Aalto -risteily, Saunamaakunta sekä biokaasuekosysteemi.

Olemme Meijän polussa konkretisoimassa ryhmämme asiantuntijoiden ajatuksia käytännön toiminnaksi ja Terveysmetsä-koulutus on tästä hyvä esimerkki. Koulutukseen osallistujat siirtävät koulutuksen oppeja sitten omaan toimintaympäristöönsä, omaan työhönsä ja vapaaehtoistyöhön. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen, Meijän polun luontoaktiivi

Lue lisää:

https://www.interregeurope.eu/threet/news/

https://kehofinland.fi/fi/

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.”

Koska sieltä voi löytyä joukko iloisia Luontovoimaa! -hankkeen naisia etsimässä esimerkiksi puita, jotka heijastavat jotain heidän luonteenpiirteistään. Tai sitten nämä naiset kävelevät, ihmettelevät ja keskustelevat yhdessä ihmeellisestä suomalaisesta luonnosta. Naisia yhdistää syvä kiinnostus luontoa kohtaan sekä halu tutustua muualta Suomeen muuttaneisiin naisiin. Tämä kaikki on mahdollista Luontovoimaa! -hankkeessa, jossa kantasuomalainen nainen voi kouluttautua luontoystäväksi maahanmuuttajanaiselle.

Hanke järjestää viikoittain naisten kävelyjä Huhtasuon ja Keltinmäen asuinalueilla. Miksi asuinalueilla? No, koska luonnossa voi liikkua myös lähellä kaupunkia! Riittää, kun sinulla on mukavat ja säähän sopivat vaatteet sekä iloinen, avoin mieli. Me Luontovoimaa! -hankkeen työntekijät ohjaamme kävelyt. Nyt saatat miettiä, mitä se tarkoittaa? No, teemme luontoyhteystyöskentelyä, missä vahvistetaan luontoherkkyyttä ja itsetuntemusta ilman suorittamista tai kilpailua. Luontoyhteysharjoitukset lisäävät esimerkiksi keskittymis- ja rauhoittumiskykyä, hyvinvointia, sosiaalisia taitoja ja luovuutta.

Nämä naisten kävelyt ovat siis ohjattuja, turvallisia ihmetysmatkoja lähiluontoon. Naisten kävelyiden lisäksi teemme muutaman kerran vuodessa päiväretkiä Keski-Suomalaiseen luontokohteeseen ja järjestämme taide-elämyksiä, kuten esimerkiksi maalausta, valokuvausta tai taidenäyttelyissä käyntiä. Kuuntelemme toiminnassa mukana olevien naisten toiveita, joten tule sinäkin toimintaan mukaan ja tehdään siitä yhdessä kaikille meille mieluista.

Jos kaipaat elämääsi uusia ystäviä, yhteyttä luontoon tai haluat muutoin liikkua raikkaassa ilmassa, älä epäröi olla meihin yhteydessä! Et tarvitse erityistaitoja, tahdomme sinut sellaisena kuin olet! Tuu matkaan ihana nainen, uudenlaiset polut odottavat sinua!

Luontovoimaa! -hanke on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima hanke, jonka toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Hanke toimii vuoden 2021 loppuun saakka.

Käyhän kurkkaamassa toimintamme tarkemmin kotisivullamme: www.kyt.fi/luontovoimaa.

Luontovoimaa! -hankkeen työntekijöitä, Tiia Ollikainen (vas.) ja Tiina Miettinen (oik.) luontoympäristössä.

Teksti: Tiina Miettinen, hankepäällikkö ja Tiia Ollikainen, hankekehittäjä, KYT ry, Luontovoimaa! -hanke

Lähteet:
Metsähallitus 2019. Luonto luo terveyttä ja hyvää mieltä. www.metsa.fi/luonto-ja-terveys
Juusola, Mervi; Wahlström, Riitta. 2017. Vihreä hoiva ja kasvatus

Keski-Suomen Terveysmetsä

Keski-Suomen Terveysmetsä

Mikä on Terveysmetsä?

Terveysmetsä on Sipoossa kehitetty toimintamalli luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimintamallin keskiössä on sarja ohjattuja luontoretkiä, joiden tarkoitus on tukea osallistujien terveyttä ja hyvinvointia. Luontoretkien sarjan myötä osallistuja alkaa tiedostaa luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ja saa runsaasti vinkkejä niiden hyödyntämiseen. Lisäksi osallistuja tutustuu monipuolisesti lähiympäristönsä luontoon. Tavoitteena on syventää luontoyhteyttä ja näin vahvistaa luonnon asemaa elämänhallinnan ja -ilon lähteenä.

Luonnon parantavia vaikutuksia on viime vuosina tutkittu, ja niistä on saatu hyviä tuloksia terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan luonnossa verenpaine, lihasjännitys ja stressihormonien määrä laskee, keskittymiskyky ja muisti paranevat ja kehon immuunijärjestelmä vahvistuu. Luonnossa myös ajatukset selkiytyvät ja luovuus kasvaa.

Terveysmetsä Keski-Suomessa

Meijän polku haluaa edistää tietoisuutta Terveysmetsästä ja luonnon hyvinvointia tukevien käytänteiden juurtumista osaksi terveyden edistämistä Keski-Suomessa. Meijän polku järjesti toukokuun alussa yhteistyössä KeHOn kanssa Keski-Suomen Terveysmetsäluennon ja -opaskoulutuksen keskisuomalaisille, jotka haluavat yhdistää omassa työssään luonnon ja terveyden edistämisen.

Keski-Suomen Terveysmetsä -opaskoulutus antaa osallistujalle valmiudet suunnitella ja vetää terveysmetsäretkiä erilaisille kohderyhmille. Koulutuksessa käydään läpi terveysmetsäretkiensuunnittelua, terveysmetsäharjoitteita, turvallisuuden varmistamista, luonnon tutkittuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ja niistä kertomista, luonnontuntemuksen merkitystä, hyvinvointia tukevien luontokohteiden tunnistamista sekä luontosuhteen syventämistä.

Koulutuksen aluksi pidetty yleisöluento metsien terveysvaikutuksista on katsottavissa alla olevasta linkistä toukokuun ajan. Luennon pituus on noin kaksi tuntia.

Keski-Suomen Terveysmetsäopaskoulutuksen yleisöluento

Suuret kiitokset Terveysmetsäopaskoulutuksen mahdollistamisessa Jyväskylässä Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHOlle, Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, Jyväskylän ammattikorkeakoululle sekä Luonnontie Oy:n kouluttajille Adela Pajuselle ja Marko Leppäselle!

Hyvinvoivien lasten ja nuorten Keski-Suomi -toimijaverkosto

Hyvinvoivien lasten ja nuorten Keski-Suomi -toimijaverkosto

Yksi Meijän polun yhteistyökumppaneista on Hyvinvoivien lasten ja nuorten Keski-Suomi -toimijaverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi viestinnän ja tiedonjakamisen osalta sekä tapahtumiin ja kampanjoihin liittyen.

Keski-Suomessa toimivan verkoston tavoitteena on lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen. Laajaan toimijajoukkoon kuuluu työntekijöitä kuntien eri hallinnonaloilta, hankkeista ja järjestöistä. Toiminnan keskiössä ovat neuvolaikäiset lapset ja lapsiperheet, peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat. Mukana verkostossa on jo toimijoita Jyväskylästä, Jämsästä, Karstulasta, Keski-Suomen Liikunta ry:stä, Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, Konnevedeltä, Liikkuva Koulu-ohjelmasta, Muuramesta, Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta.

Verkoston toiminnan muodot ovat:

  • Jaamme hyviä käytäntöjä koko maakunnan käyttöön
  • Tuemme perheitä, lapsia ja nuoria tekemään hyvinvointia lisääviä tekoja
  • Olemme mukana hyvinvointia edistävän toiminnan järjestämisessä
  • Vaikutamme aktiivisesti siihen, että ympäristö tukee ja mahdollistaa hyvinvointitekoja
  • Tuomme hyvinvointia edistävää työtä, sen tekijöitä ja tuloksia esille ja näkyväksi viestimissä
  • Tehostamme yhteistyötä perheiden ja työntekijöiden kesken
  • Huomioimme kaikki hyvinvoinnin osatekijät ja paikalliset toimijat omassa työssä, järjestettävissä tilaisuuksissa ja päätöksenteossa
  • Sitoudumme työssämme yhdessä sovittuihin, lasten ja nuorten hyvinvointia tukeviin toimintatapoihin
  • Järjestämme tilaisuuksia Keski-Suomen kuntapäättäjille kouluruokailusta. 11/2017-3/2018

Toimintaohje ’Syödään ja opitaan yhdessä’ lähetettiin Keski-Suomen kuntien johtaville viranhaltijoille, rehtoreille ja valtuutetuille elokuussa 2017. Aiheesta on tehty myös video.

Seuraava tapaaminen:

  • Tulossa

Yhteystiedot:

Ravitsemussuunnittelija Eeva Nykänen, eeva.nykanen(a)ksshp.fi, p. 040 580 3501

Hyvinvoivien lasten ja nuorten Keski-Suomi -toimijaverkosto
Keski-Suomen Biopankki

Keski-Suomen Biopankki

Yksi Meijän polun yhteistyökumppaneista on Keski-Suomen Biopankki. Biopankkitoimintaa esitellään Meijän polun eri tapahtumissa, ja samalla kannustetaan osallistujia biopankkinäytteen antamiseen.

Keski-Suomen Biopankin tehtävänä on tukea lääketieteellistä tutkimusta ja sitä kautta edistää terveyttä, selvittää sairauksien syitä sekä tukea terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävien tuotteiden ja hoitojen kehitystyötä. Tätä varten Keski-Suomen Biopankki kerää biologisia näytteitä (ensisijaisesti verinäytteen) ja näytteisiin ja näytteenantajaan liittyvää tietoa.

Yhteystiedot:

biopankki(a)ksshp.fi

Lue lisää:

Keski-Suomen Biopankki

Yhdessä ei olla yksin-hanke

Yhdessä ei olla yksin-hanke

Yksi Meijän polun yhteistyökumppaneista on Yhdessä ei olla yksin-hanke.

Huhtikuun 2017 alussa käynnistyneen hyvinvointiyhteistyöhankkeen tavoitteena on yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemusten vähentäminen Keski-Suomessa. Tavoite pyritään saavuttamaan parantamalla asukkaiden osallistumisen mahdollisuuksia.

Yhdessä ei olla yksin -hanke toimii 14 keskisuomalaisen kunnan alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Haluamme tavoittaa itsensä yksinäisiksi ja turvattomiksi kokevia asukkaita sekä niihin väestöryhmiin kuuluvia, joilla on siihen muita suurempi riski.

Hankkeen aikana kartoitetaan ja pyritään ratkaisemaan osallistumisen esteitä, vahvistetaan olemassa olevia mahdollisuuksia osallistua sekä lisätään kuntien, järjestöjen ja muiden yhteisöllisten toimijoiden välistä yhteistyötä yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentämiseksi.

Yhdessä ei olla yksin -hanke haluaa edistää sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisen välittämisen kulttuuria esimerkiksi lisäämällä ja kehittämällä kohtaamisen paikkoja sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Hanke levittää ja vakiinnuttaa hyväksi havaittuja yhteistyön ja osallistumisen mahdollisuuksien muotoja. Pyrkimyksenä on vahvistaa järjestöjen asemaa hyvinvointia edistävinä kumppaneina koko maakunnassa.

Hankkeen toiminta-aika on kolme vuotta ja sen rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA (aiemmin RAY) osana Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitusta. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Lisätietoja:

Yhdessä ei olla yksin

Yhteystiedot:

Sirpa Pekkarinen
Puh. 040 653 7220, sirpa.pekkarinen(a)koske.fi

Projektikehittäjä Anja Saksola
Puh. 040 526 2521, anja.saksola(a)koske.fi