Kategoria: Yhteistyössä

Ruskan väriloisto – kuvausvinkkejä syksyiseen luontoon

Ruskan väriloisto – kuvausvinkkejä syksyiseen luontoon

Syksy on luontokuvaajalle ihanaa aikaa. Sumuiset ja kuuraiset aamut luovat tunnelmaa kuviin. Muuttolintuja kokoontuu pelloille ja soille.  Auringon nousua ja laskua pääsee kuvaamaan yöunien kärsimättä. Syksyn lehdet vaihtavat väriä ja aamun ja illan matalalta paistava aurinko luo pehmeitä sävyjä kuviin. Älä myöskään pelästy syksyn myrskyjä ja sateita: usein sadekuuron jälkeen pääsee kuvaamaan usvan leikkiä metsien ja niittyjen yllä ja pisaroiden helmeilyä kasveilla. 

Usvaa Kirveslammen kierroksen varrella Leivonmäen kansallispuistossa.

Lähiluonnon monien mahdollisuuksien lisäksi Keski-Suomen kansallispuistot ovat hienoja kuvauskohteita. Etelä-Konneveden kansallispuistossa pääsee kuvaamaan hienoja maisemia Kalajanvuoren laelta. Lisäksi Kalajan kierroksen varrella on vanhoja jättiläishaapoja, joiden lehtien sävyt vaihtelevat keltaisesta kirkkaan oranssiin ja syvän punaiseen. Yhdessä puussa saattaa näkyä useampia näistä sävyistä samaan aikaan, mikä luo kauniita värikontrasteja, tutummin liikennevaloskaalan. Vanhojen haapojen pinnalla elää satoja erilaisia päällyskasveja (epifyyttejä) ja lähikuvauksella pääsee ihan uuteen valokuvauksen näkökulmaan. Voit myös kurkata kaatuneiden runkojen alle ja ihmetellä erilaisia kääpiä. Ylempänä näiden haapojen rungolta löytyy myös perinteinen puhtaan ilman indikaattorilaji, raidankeuhkojäkälä.

Leivonmäen kansallispuistossa Kirveslammen kierroksella pääsee kuvaamaan hienoja syysmaisemia Haapasuon luontotornista. Suoalueet ovat usein sumuisia syysaamuisin, mikä luo pehmeän, unenomaisen tunnelman kuviin. Auringonvalo ja usva avoimien harjumaisemien männiköissä on myös ainutlaatuinen. Harjujärven esteettömältä taukopaikalta avautuu syksyinen väriloisto järven yli ja Luupään 2,2 km lenkillä voi ihastella suoluonnon aluskasvillisuuden okransävyjä ja tietysti suopursujen tuoksuja. 

Pyhä-Häkin kansallispuiston metsissä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Aarniometsässä kulkeva Mastomäen polku on 3,2 kilometrin mittainen. Kelopuiden rungoilla on jälkiä vanhoista metsäpaloista ja hienoja kuvia saa myös korkeuksiin kurottavista puiden latvoista. Vanhoissa metsissä on myös paljon mahdollisuuksia lähikuvauksiin, esimerkiksi syvänvihreitä sammalia ja kasteisia hämähäkinverkkoja.  

Salamajärven kansallispuiston kivikkoiset kankaat, laajat suot ja aamu-usvaiset järvet tarjoavat monipuolisia kuvauskohteita. Tunnelmallisia kuvia voi ottaa myös syysillan hämärässä loimuavilta retkitulilta. Pilvettömällä säällä tähtitaivas on kansallispuistossa kuvattavissa ilman valosaastetta ja voit jopa kuvata ilman erikoislaitteita Linnunrataa, kännykän kamera riittää.

Luontoa kuvaillessa on hyvä pitää muutama perusasia mielessä. Näitä on listattu alle. Tärkeintä on kuitenkin lähteä liikkeelle, ja ottaa kamera mukaan. Luonto tarjoilee kaiken muun.

Mieti, miten voit kuvata häiritsemättä kuvattavaa

  • Pidä huolta luonnosta ja vältä tarpeetonta maaston kuluttamista. Pysy merkityillä poluilla. Kasvien tallautuminen valokuvatessa on ongelma monissa paikoissa.
  • Kun kuvaat eläimiä, muista, ettet kuvaamisella saa häiritä niitä. Teleobjektiivit ja uudemmat kännykät mahdollistavat kuvaamisen etäältä, jolloin voit tallentaa eläimiä ilman, että häiritset niiden luonnollista käyttäytymistä.
  • Jos kuvaat ihmisiä, pyydä aina ennen kuvaamista lupa kuvan ottamiseen ja mahdolliseen julkaisuun.
  • Ole vastuullinen sosiaalisen median kanavissa ja verkossa. Varmista, että jakamasi GPS-jäljet ja sosiaalisen median sisällöt noudattavat retkietikettiä ja suojelualueen sääntöjä. 
  • Droonien lennättäminen on kielletty kansallispuistojen liikkumisrajoitusalueilla sekä lintujen tärkeillä pesimäalueilla (esimerkiksi saarilla, luodoilla ja rantakosteikoissa, joilla pesii lintuyhdyskuntia) ja tärkeillä levähdyspaikoilla. Muista myös, että koirien tulee olla aina kansallispuistoissa kytkettyinä.

Tiina Hakkarainen
yhteyspäällikkö, Metsähallitus
Janne Laitinen
vanhempi asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kuvat erä- ja luonto-opas Sanna Eskelinen. Kuvat on kuvattu Salamajärven ja Leivonmäen kansallispuistoissa Keski-Suomessa.


Kun kuvaatte upeaa keskisuomalaista luontoa, niin somessa käyttöön #keskisuomi -tunniste, niin jaetaan luontopositiivista mielentilaa muillekin. Lisää aiheesta voi lukea Meijän Keski-Suomi -raportista.

Kansallispuistojen esitteet/ kartat

Alta löydät keskisuomalaisten kansallispuistojen esitteet, joissa myös alueiden kartat. Kuvauksellisia retkiä kaikille!

Etelä-Konnevesi
Leivonmäki
Pyhä-Häkki
Salamajärvi  

Lähiluonnosta kokonaisvaltaista hyvinvointia – Meijän metsät

Lähiluonnosta kokonaisvaltaista hyvinvointia – Meijän metsät

Hyvinvointi, terveys ja koettu turvallisuus linkittyvät jokapäiväisessä arjessa yhteen lähiluonnon kanssa. Nykyihmisen passiivinen elämäntapa, ilmastonmuutos ja luontokato kytkeytyvät myös tiiviisti toisiinsa. Miten voimme muuttaa vallalla olevia käsityksiä ja pinttyneitä ajatusmalleja, jotta luonto nivoutuisi vahvemmin osaksi meidän jokaisen arkea?

Meijän polun Meijän metsät -tiimi tarttui tähän haasteeseen, ja olemme SitraLab7 -ohjelmassa edistäneet lähiluonnon merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kivijalkana. Kiersimme viidessä keskisuomalaisessa kunnassa tavoittee lisätä yhteistä ymmärrystä luonnon hyvinvointivaikutuksista, kokonaistaloudellisista hyödyistä ja lähiluonnon ainutlaatuisista mahdollisuuksista. Lähiluonto on juuri niitä viherlaikkuja ja järvenrantoja, joiden ohi ajamme kiireen vilkkaa matkalla jostakin jonnekin.

”Työpaja muistutti siitä, kuinka helposti omaa ja kuntalaisten hyvinvointia voi parantaa.”

Työpajoissa tarkoitus oli herätellä paikalliset toimimaan itse aloitteen tekijöinä, sitrakielellä merkityksellisinä toisina, jotka arkikäyttäytymistä muuttamalla olisivat muutoksen airue. Jokaisessa työpajassa kiireetön luonto-osuus avarsi osallistujien silmiä (ja muitakin aisteja) havainnoimaan lähiluontoa ”kaikessa rauhassa”. Pysähtelimme keskustelemaan ja tarinoimaan, toisinaan meijänmetsäläiset vinkkasivat moniaistisen luontokokemuksen suuntaan; kuuntelemaan äänimaisemia, maistelemaan syksyn makuja, katselemaan muuttolintuja. Moniaistinen luontokokemus usein riittää jo irrottamaan arjen kiireestä. Keskisuomalaisen terveysmetsän ajatus on, ettei mitään tarvitse rakentaa, vaan mikä tahansa riittävän laaja ja monimuotoinen lähiluontokohde voi toimia terveysmetsänä. Tunnin luontohetken jälkeen osallistujille valkeni, kuinka helposti kokonaisvaltaista hyvinvointia voi parantaa.

”Lähiluonto mahdollistaa niin paljon.”

Silmiin pistävää oli, kuinka siistiä keskisuomalaisissa kuntakeskuksissa oli. Erityismainintana tässä Viitasaaren Porthaninpuisto, josta löytyi syyskuussa monenlaista väriloistoa, järvi sekä palvelut ihan vieressä. Viitasaarella syntyneen Henrik Gabriel Porthanin (1739-1804) merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja erityisesti akateemiselle edistykselle on merkittävä. Hänen kriittisyytensä tunnuksena pidetään järkevää epäilyä (sobria dubitatio). Lähiluonnon merkitystä pohdittaessa on todellakin harjoitettava järkevää epäilyä; Mihin minulla on aina kiire? Miksi pitää erikseen ajaa autolla treenaamaan? Miksi istun sisällä, kun voisin nauttia ulkoilmoista aktiivisesti ulkona?

”Lumoutumisen kokemuksia saa myös lähiluonnossa, jos antautuu kiireettömästi aistimaan ja ihmettelemään.”

Jokapäiväisiä arjen valintoja liikkumisen, ruoan, palautumisen ja laajemminkin elintapojemme suhteen olisi itse kunkin syytä pohtia määrävälein. 

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk


Lainaukset ovat Meijän metsät -työpajoihin osallistuneiden ajatuksia palautekyselystä.

Meijän metsät on Meijän polun aloite, jota kehitetään osana Sitra Lab7:ää ja Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta. Mukana Meijän metsät -kehitystyössä ovat Meijän polku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen liikunta, IkiOma Ikä ry.

Webinaari: Uusia näkökulmia käyttäytymisen muutokseen

Webinaari: Uusia näkökulmia käyttäytymisen muutokseen

Keskiviikkona 2.10. järjestetään Sitran Uusia näkökulmia käyttäytymisen muutokseen -webinaari. Webinaari on osa Sitra Lab 7: Luonto osaksi arkea -ohjelmaa, jossa tiimit eri puolilla Suomea ovat kehittäneet tapoja tuoda luonto lähemmäksi ihmisten arkea ja vauhdittaa luonnon kannalta kestävien elämäntapojen leviämistä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen webinaariin löytyy täältä.

Keski-Suomea Sitra Lab 7:ssä on edustanut Meijän metsät -kokonaisuus, jonka puitteissa on viety luonnon hyvinvointi- ja terveystietoa sekä käytänteitä ja ideoita maakunnallisella tasolla eteenpäin. Meijän metsät -työpajoja pidettiin syyskuussa viidessä eri kunnassa Keski-Suomessa, ja aiheista koottu Meijän metsät -opas julkaistaan lokakuussa.

 

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun voittajat selvinneet

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun voittajat selvinneet

Keski-Suomen reitistöviikolla syyskuussa 2024 kisailtiin taas parhaista keskisuomalaisista reitistökuvista.

Yleisöäänestyksessä ääniä annettiin 958, joista 247 sai kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään. Toiseksi äänestettiin Hannele Polun kuva Jyväskylän Haukanniemestä ja kolmanneksi Marjaana Kokin kuva Koskikaran kierrokselta Leivonmäen kansallispuistosta.

Luovan valokuvauksen keskuksen raadin kymmenen kärki keskisuomalaisen äänestyksessä. Voittajaksi tänä vuonna yleisöäänestyksessä äänestettiin Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta metsästä.

Aiemmilla kerroilla voittajiksi on äänestetty Juha Tukiaisen auringonlasku Jyväskylän Kanavuorelta (2023) Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta Hirvaan kierroksen varrelta (2022) ja Anna Käyhkön kuva Jyväskylän Haukanniemestä (2021).

Kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille! Ja kamerat mukaan luonnossa liikkuessa. Ensi syksynä kisataan taas!

Helsingborgissa kohden työn tulevaisuutta

Helsingborgissa kohden työn tulevaisuutta

Ensimmäistä luontotyöpäivien kansainvälisen verkoston kokoontumista vietettiin Helsingborgissa, Ruotsissa syyskuun alussa. Outdoor Office Barcamp -kokoontumisen tapahtumapaikkana oli upea Fredriksdalin museo- ja puutarha-alue, jossa luontotyöpäivien mahdollistaminen on viety aivan uudelle tasolle. Fredriksdal tarjoaakin mallia kaikille, jotka haluavat siirtää työympäristöjä kohden tulevaisuutta. 

Luontotyöpäiväilmiön taustalla Fredriksdalissa on visionääri Catharina Nilsson, joka kuvassa esittelee yhtä alueen luontotyöympäristöistä.

Fredriksdal edelläkävijänä tulevaisuuden työympäristöissä

Fredriksdalissa voi järjestää perinteisiä konferensseja ja kokouksia upeissa puitteissa alueen elävän historian ja luonnon keskellä. Mutta se, mikä alueen erottaa muista kokouspaikoista on se, että luontotyöpäivien viettomahdollisuuksia on alueella kehitetty, nostettu esille ja tuotteistettu määrätietoisesti muutaman vuoden ajan. 

Fredriksdalista voi varata itselleen tai työporukalle erilaisia ratkaisuja ulkona työskentelyyn. On perinteisiä tuoli- ja pöytämahdollisuuksia erilaisissa luonnonympäristöissä, mutta sitten löytyy myös isommillekin työporukoille sopiva telttakatos ulkopalaverien pitoon, toimistopöytiä aurinkovarjoineen, liikuteltavia työtasoja sekä kiinteästi maastoon sijoitettuja erilaisia työskentepisteitä. Lisäksi on mahdollista saada työkäyttöön soveltuvia internet-tukiasemia, joiden avulla voi jakaa nettiyhteyden jopa kymmenelle hengelle kerrallaan.

Työpisteen tai kokouspaikan voi varata itselleen internetsivuston kautta ja kokoustarpeet saa alueen infopisteestä. Fredriksdalin kaupunkiorganisaation työntekijöille työpisteiden käyttö on ilmaista, ulkopuolisille työpisteiden ja välineiden käytöstä on erilaisia vuokrausmahdollisuuksia kertamaksusta kausikorttiin. 

Alueen monipuoliset reitistöt mahdollistavat myös erilaiset kävelypalaverit upeissa luontoympäristöissä, ja alueella toimivasta kahvilasta saa lounaan ja kokouskahvit tarvittaessa vaikkapa näihin luontotoimistoympäristöihin. 

Outdoor Office Barcamp

Kaksipäiväinen tapaaminen toteutettiin kokonaisuudessaan luontoympäristöissä. Tapahtuman ohjelmarunko suunniteltiin yhteistyönä barcamp-hengessä; kaikki osallistujat saivat esittää aiheita ja esityksiä tarjolle, ja näiden pohjalta muotoiltiin tapahtumapäivien ohjelmarunko yhdessä ensimmäisenä aamuna. Luontotyöpäivien hengen mukaisesti työpajoja, esitelmiä ja kehittämispalavereita pidettiin vaihtuvissa ulkoympäristöissä. Suomalaista luontotyöpäiväosaamista esiteltiin Meijän polkun toimesta. Aiheena suomalaisessa työpajassa oli passiivisuuden evoluutio ja työhyvinvointi. Iris Visser tarkasteli samaa aihetta aivoterveyden näkökulmasta. 

Barcampissä sovitaan puheenaiheet ja esitykset yhdessä työpajan alussa. Fredriksdalissa jätettiin aikatauluun myös tyhjiä kohtia, koska luontoympäristöt innostavat myös spontaaniuteen ja uusiin ideoihin.

Kohden tulevaa

Fredriksdalista kotiintuomisina oli tietysti aimo annos luontotyöpäiväkateutta töiden luontouttamisen edistämisessä organisaatiotasolla. Samalla keskusteluissa ja käytännön ratkaisujen testailussa nousi esille se, kuinka helppoa töiden siirtäminen hyvinvointia ja ideoita lisääviin ympäristöihin kuitenkin käytännössä on. Tarvitaan vain visionäärejä ja rohkeita kokeilijoita, sekä organisaatio, jossa halutaan panostaa uusiin ideoihin, työympäristöihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Niin, ja siihen tulevaisuuteen.

 Juho Jäppinen
Tulevaisuusviestijä, Meijän polku

 

Riippumaton nautinto

Riippumaton nautinto

Terveisiä miljoonan tähden hotellista!

Lähiluonnon tutkiminen ja matalan kynnyksen toimien etsiminen voi viedä ihmisen vähän pysyvämminkin metsään. Toimikoon tämä tarina ajatuksia herättävänä esimerkkinä aiheesta.

Kaikki alkoi harmittomasta kokeilusta reilu vuosi sitten, eikä mikään ole sen koommin palannut ennalleen. Tai no on, mutta on pari asiaa muuttunutkin. Päädyin vuosi sitten kokeilemaan riippumatossa nukkumista hieman skeptisin mielin. Mökillä maistettu resepti tuntui kuitenkin toimivan niin hyvin, että kokeilu sai pian jatkoa kotipihan takametsässä. Unenlaatu parani, illat pimeni ja jutun juoni tuli hiljalleen tutummaksi. Marraskuussa yllätin itseni talvimakuupussikaupoilta ja näin riippuvuudesta oli tulossa niin sanotusti vakavaa. Hyvää uniputkea ei edes talventulo voinut estää.

Leikittelin vuodenvaihteessa ajatuksella saada sata riippumattoyötä täyteen vuoden 2024 aikana. Miltähän tuo tuntuisi? Eräänä syyskuisena maanantainaamuna totesin, että aika mukavalta. Nyt Reitistöviikolle tultaessa öitä on tullut vielä jokunen lisääkin ja ne kenties parhaat kelit ovat vielä edessäpäin.

Taajan ulkona nukkumisen takeena on ollut mahdollisuus ripustaa leiri kodin takametsän rauhaan. Toki joukkoon on mahtunut useampia öitä vähän kauempanakin ja paikoissa, jotka ovat jo pidempään houkutelleet luokseen leiriytymään. Näin arkinen riippuminen on saanut rinnalleen sopivaa lisäväriä vaihtuvien maisemien muodossa. Ja kyllähän tuo tuore pannukahvi riippumatossa loikoillen on jotain aivan erityistä hyvin nukutun ulkoyön jälkeen. Parasta tässä kaikessa lienee kuitenkin se, että myös jälkikasvu on innostunut aiheesta ja vanhempi lapsemme riippuikin viereisissä puissa useamman kesäyön hyvillä mielin.

Kaikista tärkeintähän on kuitenkin mennä metsään!

Riippumaton virittämisen helppous mahdollistaa ulkoilun hyvin matalalla kynnyksellä. Vaivattomuus sopii hyvin arkeen, jossa ”on aina muka jotain” ja riippumaton kanssa voi kömpiä metsään melko vähäisin valmisteluin. Fiiliksen mukaan siis, eikä sadankaan yön rupeamaa ole hampaat irvessä suoritettu. Matosta on tullut myös päiväretkien vakiovaruste, josta tuntuu nykyisellään olevan hyvin hankala luopua.

Nyt syksyn tullen saamme nauttia suosikkivuodenajan rauhasta. Pimeät, viilenevät ilmat ovat myös otollista aikaa ulkona nukkumiseen. Pimeys luo tunnelmaa, luonto humisee hiljaisuuttaan ja ilma on raikasta. Makuupussin lämmössä on hyvä olla ympäröivän koleuden keskellä ja aamulla voi hyvässä lykyssä herätä sankan sumun ympäröimänä.

Öiden hiljalleen viiletessä kesän peruspaketilla pärjää melko pitkälle merinokerrastoa säätämällä ja lisäviltin tai tuplamakuupussin taktiikalla. Otsalamppu on näin syksyllä jo ehdoton apuväline, eikä ilman kuivia villasukkia voisi kuvitellakaan matkaan lähtevänsä. Kun kuusen alla näkee tarvittavan ja tarkenee, voi keskittyä itse olennaiseen: hyviin yöuniin ja hiljaisuudesta nauttimiseen.

Netistä löytyy paljon hyviä koonteja harrastuksen aloittamisesta haaveileville (esim. Endorfiinikoukussa-blogi), joten jätän alle vain muutaman mielestäni huomionarvoisen vinkin täydennykseksi:

  • Valitse nukkumiskäyttöön riippumatto, jossa on kantava, hyttysverkon sisäpuolelle jäävä harjanaru. Harjanaru pitää hyttysverkon riittävän ylhäällä ja siihen voi ripustaa tavaraa käden ulottuville roikkumaan.
  • Harjoittele varusteiden käyttöä ennen metsään menoa. Majoitteen kasaaminen ei ole rakettitiedettä, mutta rutiinista on hyötyä. Näin retkellä jää enemmän aika (ja hermoja) luonnosta nauttimiseen.
  • Opettele ainakin pari solmua mm. tarpin harjanarun kiinnitystä varten. Tarpin maanaruja saa myös kiristyssoljellisina, jotka ovat näppäriä etenkin kohmeisilla käsillä operoidessa

Kaikista tärkeintähän on kuitenkin mennä metsään, päätyi sitten minkälaiseen majoitukseen, retkimuotoon tai ulkoaktiviteettiin tahansa.

Juha-Pekka Jylhä
Keski-Suomen reitistöviikon virallinen lähiluonnon kirjeenvaihtaja. Kirjoittanut aiemmin Meijän poluille Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista, hämäräpolkujen kutsusta sekä virran varrelle kulkemisesta.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana.

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun äänestys avautunut

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun äänestys avautunut

Äänestys vuoden 2024 Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun suosikeista on nyt käynnistynyt Keskisuomalaisen sivuilla.

Käykäähän nauttimassa kuvista ja äänestämässä omaa suosikkianne.

https://www.ksml.fi/paikalliset/7838754

Ja muutoin Keski-Suomen reitistöviikon aikana luontoon liikkumaan ja kuvia sekä kokemuksia jakamaan somessa. #keskisuomi #reitistöviikko

 

Kohden Suomen suurinta ulkoilutapahtumaa!

Kohden Suomen suurinta ulkoilutapahtumaa!

Meijän polku on asettanut tavoitteeksi, että Keski-Suomi on luonnossa liikkumisen luontopositiivinen mallialue vuonna 2030. Ja nimenomaan alueen asukkaiden luonnossa liikkumisella mitattuna. No kuinka sitten saavutamme tällaisen kovan luokan tavoitteen, saatat kysyä. Yksinkertaisesti vain lähtemällä liikkeelle.

Ratkaiseva tekijä olet sinä.

Maanantaina 16.9. käynnistyvä Keski-Suomen reitistöviikko kannustaa kaikkia keskisuomalaisia liikkumaan lähiluonnon reitistöille. Samalla reitistöviikkoa käytetään mahdollisuutena nostaa esille alueen luonnossa liikkumisen ja oleskelun monia upeita mahdollisuuksia. Viikon teemana on reitistöt lähiluontoon. Lähiluonnon reitistöjen valinta liikkumiskohteeksi on loogista, koska me keskisuomalaiset asumme luonnon keskellä ja 85% suomalaisten ulkoilukerroista tapahtuu alle 10 kilometrin päässä kotoa. Siis lähiluonnossamme ja reitistöillämme.

Ja miten on tuon Suomen suurimman ulkoilutapahtuman kanssa? Suomen Ladun upea Nuku yö ulkona -tapahtuma lienee suurimpia ulkoilutapahtumia Suomessa ja hakee vertaisiaan maailmallakin. Tänä kesänä tapahtumaan otti osaa huikeat 100 000 suomalaista. Jos saamme 35 prosenttia keskisuomalaisista liikkumaan lähiluontoon, niin saavutamme Nuku yö ulkona -tapahtuman osallistujamäärät. Mutta koska olemme luonnossa liikkumisen maakunnassa Keski-Suomessa, ja Meijän poluilla, niin tavoitteenamme on luonnollisesti saada liikkeelle kaikki keskisuomalaiset. Viikon mittaan lähiluontoon voisi parhaimillaan löytää polkunsa siis reilut 270 000 ihmistä (+ alueella vierailevat matkailijat). Kuinka tämä sitten onnistuisi?

Ratkaiseva tekijä olet sinä. Keskisuomalaiset saadaan ulos liikkumaan, kun keskisuomalaiset lähtevät ulos liikkumaan. Alla muutama idea siitä, miten meitä keskisuomalaisia voi innostaa lähiluonnon reitistöille:

  • lapsiperheet löytävät luonnossa liikkumisen yhteisen ilon lähiluonnossa seikkailemalla ja retkeilemällä. Seuratkaa eläinten ja lintujen toimintaa, etsikää puolukoita ja sieniä, ja tarkkailkaa etanoiden ja kotiloiden puuhasteluja. Myös vetten äärelle sinisiin ympäristöihin kannattaa syysilmoilla hakeutua ihmettelemään.
  • päiväkoti- ja alakouluikäiset; retkelle päiväkodin tai koulun lähiluontoon. Voitte ottaa matkaan vaikkapa tulostettavan syksyn värien tunnistustehtävän, josta riittää hauskaa tutkittavaa ja etsittävää pidemmäksikin aikaa. Myös luupit ja suurennuslasit auttavat uppoutumaan lähiluonnon ihmeisiin.
  • yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille voi tarjoilla luontoliikuntaa vaikkapa frispeegolffin, tai polkujuoksun muodossa, tai erilaisia suunnistus- ja etsintätehtäviä. Myös patikointiretket nuotiohetkineen tekevät viikosta unohtumattoman. Koulun ympäristöä voi myös pohtia esimerkiksi kävelyreitistöjen tai liikkumisympäristöjen näkökulmasta.
  • peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoilla myös opetussisältöjä on helppo viedä koulujen lähiympäristöön.
  • korkeakoluissa opiskelumatkarönsyily ja luontotyöpäivät kovaan käyttöön; kävelypalaverit ja ulkoluokat muotiin. Luontoympäristöissä myös lukeminen ja kirjoitushommat luistavat.
  • työikäisille työmatkarönsyily ja luontotyöpäivien kaikki keinot käyttöön. Ja tietysti perheen tai vaikkapa naapurin kanssa retkeilemään lähiluontoon. Myös Retkihaasteen voi napata mukaan innoittamaan luontoon siirtymistä.
  • senioreille syksy on mitä parhainta ulkoiluaikaa kesän lämmön hellittäessä. Samaan aikaan reitistöviikon kanssa vietetään myös Vie vanhus ulos -tapahtumaa, eli käydäänpäs hakemassa vanhimmatkin meistä mukaan ulkoilemaan!
  • työikäiset ja seniorit voivat ammentaa pidempikestoisen liikkumisen lisäämistä Vuosikellomme syys-osiosta.

Ja luonnossa liikkuessa tietenkin #keskisuomi #reitistöviikko #ksliikkuu -tunnisteet käyttöön, niin saadaan levitettyä keskisuomalaista luonnossa liikkumisen ilosanomaa laajemmallekin!


Aktiivisen liikkumisen lisääminen on myös osa Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendaa ja sopii myös mitä parhaiten Euroopan liikkujan viikolle, joka järjestetään samaan aikaan Keski-Suomen reitistöviikon kanssa. Lähtekäähän siis liikkumaan keskisuomalaiseen lähiluontoon!

#keskisuomi #reitistöviikko #ksliikkuu

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu etenee

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu etenee

Luovan valokuvauksen keskuksen raati on valinnut upeasta keskisuomalaisesta kuvatarjonnasta kymmenen kuvaa, jotka pääsevät mukaan Keskisuomalaisen yleisöäänestykseen ensi viikolla. Valittujen kuvien ottajille on ilmoitettu valinnasta.

Suuret kiitokset taas kaikille kuvaajille, jotka laittoivat kuvia kilpailuun!

Ensi viikolla käynnistyvän Keski-Suomen reitistöviikon kunniaksi toivotaan, että omia kuvia keskisuomalaisilta luontoreitistöiltä ja lähiluonnosta julkaistaisiin ahkerasti myös sosiaalisissa medioissa. Eli luontoon liikkumaan ja kamerat mukaan. Julkaistessanne sosiaalisissa medioissa voitte laittaa tägejä mukaan, niin jaamme luonnossa liikkumisen ja oleskelun iloa eteenpäin; #keskisuomi #reitistöviikko #ksliikkuu

Onnea vielä valituille! Ja ensi syksynä uudestaan, eli kamerat mukana retkillä ympäri vuoden.

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu syyskuussa!

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu syyskuussa!

Oletko ollut liikkeellä keskisuomalaisilla reitistöillä ja lähiluonnossa kuluneen vuoden aikana ja kuvannut upean luontomme ihmeitä?

Nyt näillä kuvilla voi taas osallistua perinteiseen Keski-Suomen reitistöt-valokuvakilpailuun, jonka järjestää Meijän polku yhdessä Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.

Kilpailuun voi osallistua 1-3 kuvalla sunnuntaihin 8.9.2024 saakka.

Lisätietoa kilpailusta löytyy täältä. Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa.