Kategoria: Yhteistyössä

Vanhojen lähimetsien taikaa

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön. 

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.  

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Aiemmin ilmestyneet reitistö-aiheiset blogimme:

Reittejä lähimaastoon

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä. 

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita.  Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry

Meijän kokoukset

Meijän kokoukset

Viime aikoina on puhuttu terveydelle negatiivisen pitkäaikaisen istumisen haitoista ihmisille.

Työelämässä sekä yhdistyksissä ja seuroissa kokoukset ja palaverit ovat osa ihmisten arkea. Osassa ammatteja kokouksia ja tapaamisia on päivittäin ja kokouksissa kuluu useampia tunteja päivässä. Ja kokouksissa istutaan.

Samaan aikaan myös ekologisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet merkittäviksi puheenaiheiksi elämän eri osa-alueilla ja ihmisillä on tarve löytää ratkaisuja toimintansa kehittämiseen ja parantamiseen ympäristönkin kannalta parempaan kuosiin.

Meijän kokoukset -osion Meijän polulle on koonnut JAMKin fysioterapiaopiskelijat Juha Oinonen ja Olga Ryynänen, jotka olivat työharjoittelussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikössä ja Meijän polulla loka-joulukuussa 2019. 

Nyt fysioterapiakoulutuksessamme istumme päivittäin koululla parhaimmillaan koko päivän pieniä taukoja lukuun ottamatta. Istuminen jatkuu usein illalla omatoimisen opiskelun ja lukemisen merkeissä. Myös työharjoittelussamme olemme viettäneet paljon aikaa erilaisissa palavereissa ja koulutuksissa, ja pääasiassa nuo kaikki ovat istumista. Halusimme lähteä tutustumaan tähän mielenkiintoiseen aiheeseen, koska istumisen haitat ovat tiedossa, ja silti vanhoista käytänteistä ei olla päästy eroon; kahden tunnin kokouksessa istutaan vieläkin kaksi tuntia, toteaa Olga Ryynänen.

Meijän kokoukset -sivustolle on koottu tietoa useista kokouksiin linkittyvistä näkökulmista.

Samalla huomasimme, että kokouksia voisi nykyaikaistaa monella muullakin tapaa. Esimerkiksi kävelykokoukset ovat olleet jo muutaman vuoden muodissa maailmalla, mutta Suomessa, jossa on erinomaisia kävelymahdollisuuksia, ei tällaisia juurikaan ole käyttöön otettu. Kävelykokousten ohella kokouksia voisi muokata monella muulla tavalla terveellisempään ja ekologisempaan suuntaan. Tällaisin ajatuksin lähdimme keräämään aineistoa Meijän kokouksien teeman alle, kertoo Juha Oinonen.
– Matkan varrella saimme ideoita ja vinkkejä ohjaajaltamme Liisa Lumiaholta sekä useilta yhteistyötahoilta. Nyt tuntuu siltä, että matka kohden tulevaisuuden kokouksia on vasta käynnistynyt, Juha lisää. 

Meijän kokoukset -sivustolta löytyy ideoita ja vinkkejä kokouksien ja palavereiden hyvinvointia ja terveyttä tukevien ratkaisujen toteutukseen, sekä lähteiden kautta paljon lisätietoa aiheesta.

Toiveena olisi, että ihmiset innostuisivat näistä ideoista ja lähtisivät ennakkoluulottomasti kokeilemaan uudenlaisia kokouskäytäntöjä, toteaa Olga.

Ekologiset kokoukset

Ekologiset kokoukset

Kokousten järjestelyllä voidaan vaikuttaa terveyden ohella myös ympäristön tilanteeseen. Tämä onnistuu helpoiten huomioimalla kokoustarjoilujen ympäristöystävällisyys, mutta myös suunnittelemalla kokouspaikka ja -aika sillä tavalla, että mahdollisimman moni osallistuja pääsee paikalle kävellen, pyörällä, julkisilla liikennevälineillä tai kimppakuljetuksilla.

Näin onnistut

  • Pyri valitsemaan kokouspaikka, johon osallistujat pääsevät kävellen, pyörällä, julkisilla tai kimppakyydeillä. Näin pienennät hiilijalanjälkeä ja lisäät aktiivisuutta.
  • Hoida kokousostokset hyödyntämällä lähikauppoja ja lähiruokaa.
  • Pyri välttämään muovituotteiden käyttöä, kuten muovipulloja.
  • Lajittele, kierrätä ja hyötykäytä.
  • Jos kokoustarjoiltavia jää yli, mieti miten voisit hyötykäyttää ylijäänyttä ruokaa. Voisiko tarjoiltavia esimerkiksi pakastaa tai tarjoilla seuraavassa kokouksessa?

Sovellusehdotuksia

Laske oma hiilijalanjälkesi
Ilmastodiietti

S-mobiilin hiilijalanjälkilaskuri 

Ympäristötekoihin sitoutunut työyhteisö: Greenoffice

Suosi kokouksissa ekologisia ja kestäviä välipalatarjoiluvälineitä. Muovijäte hajoaa luonnossa ja merissä hitaasti aiheuttaen paljon peruuttamattomia vaikutuksia ekosysteemille. Esimerkiksi muovipullon hajoaminen meressä kestää jopa 450 vuotta.


Lähteet
https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/vastuullisuus/vinkit-hiilijalanjaljen-pienentamiseen
https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/
https://wwf.fi/greenoffice/
https://www.kiwa.com/fi/fi/palvelumme/ymparistojarjestelman-sertifiointi-iso-14001/

Rentoutus kokouksissa

Rentoutus kokouksissa

Rentoutuminen tukee fyysistä sekä henkistä palautumista ja on näin tärkeä osa hyvinvoivia kokouksia. Varsinkin, jos päivän mittaan on paljon kokouksia tai muita kuormittavia aktiviteetteja, on hyvä pitää rentoutumishetkiä osana kokouksia. Kyky rentoutua helpottaa myös univajetta sekä palauttaa tilapäisestä kuormituksesta.

Rentoutumisen hyötyjä

  • Parantaa stressinhallintaa
  • Lisää luovuutta ja auttaa ongelmanratkaisussa
  • Lisää oppimis- ja keskittymiskykyä
  • Auttaa keräämään voimia
  • Parantaa unta

Rentoutumisen taitoa voi kehittää säännöllisyydellä, jolloin siihen on helppo motivoitua, kun voi seurata taidon kehittymistä itse. On tärkeä tiedostaa, ettei kuormita aivoja liikaa jonkin paljon keskittymistä vaativan työn aikana. Laita työ hetkeksi tauolle ja anna aivoille jotain muuta ajateltavaa. Näin osa aivostasi saa levättyä ja on valmis jatkamaan työtä virkeänä. 

Sovellusehdotuksia

Rauhoittuminen ja taustamusiikki
InsightTimer (Android/IOS)

Rentoutusharjoitteita
Ceesto (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.


Ankkurointiharjoitus
Mielenterveysseuran kehon ankkurointiharjoitus auttaa rauhoittamaan ja tuomaan tietoisuuden nykyhetkeen. Kesto 4:32 min.

Hengitysharjoitus
Hengitysharjoitus jossa käytetään valtamerta apuna. Kesto 2:34 min.


Lähteet
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/rentoutuminen-palauttaa-voimia
Jarmo Liukkonen – Psyykkinen vahvuus – Mielen taitojen harjoituskirja
https://oivamieli.fi

Kävelykokoukset

Kävelykokoukset

Kävely parantaa aivojen verenkiertoa. Sitä kautta kävelyllä voidaan vaikuttaa positiivisesti ajattelunopeuteen, muistitoimintoihin ja tarkkaavaisuuteen. Kävelykokoukset voivat siis olla polku kokousten tulosten parantamiseen.

Vinkit ja linkit

Näin onnistut

  1. Tulevasta kävelykokouksesta kannattaa tiedottaa ennakkoon, jotta osallistujat osaavat valmistautua kokoukseen sopivin varustein. 
  2. Kokousreitin varrella voi pitää taukoja, jolloin voi tehdä käsitellyistä asioista muistiinpanoja. Asiat voi koota yhdessä myös kävelykokouksen päätteeksi.
  3. Suosi luontoreittejä, jos mahdollista.
  4. Kuuluvuutta voit parantaa applikaatioilla, jotka mahdollistavat ryhmäkeskustelut ympäristön melusta huolimatta.

Sovellusehdotuksia

Puhu, pidä yhteyttä, työskentele:
Skype (Android/IOS)
Teams (Android/IOS)
ZOOM (Android/IOS)

Tallenna ääntä, kuvaa, videoita ja kirjoita:
FiiNote (Android)

Lisää muistiinpanot kätevästi:
Evernote (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.


Olemme keränneet alle linkkejä, joiden avulla voit suunnitella sopivia kävelykokouspaikkoja ja -reittejä. Kokouksia voi pitää esimerkiksi luonnonpuistoissa, mutta lähin kävelykokouksen reitti lähtee lähimmältä ulko-ovelta. Käy ennen kokousta tutustumassa suunniteltuun reittiin, jotta matkan varrella ei tule yllätyksiä.

Keski-Suomen luontopolut

Hiljaiset alueet Keski-Suomessa

Jyväskylän alueen penkilliset kävelyreitit

Kehä vihreä (Jyväskylä)

Liiku ja harrasta Keski-Suomen maaseudulla


Lähteet:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa
https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/kavely/kavelykokouskortti.pdf


Luonto kokouksissa

Luonto kokouksissa

Luonto kannattaa siis ottaa osaksi kokouskäytäntöjä, sillä luonto lisää ihmisen hyvinvointia ja parantaa mielialaa. Jo pelkästään luontoaiheisen kuvan katselu tai äänen kuuntelu rentouttaa ja edistää terveyttä.

Vinkit & Linkit

Näin onnistut

  1. Luonnon kasvit ja viherkasvit lisäävät tilan viihtyvyyttä. Voit hankkia kokouksin myös muita luontoelementtejä, kuten käpyjä, havuja, oksia ja kiviä.
  2. Hyödynnä luontoaiheisia ääniä tai laita kokouksen taustalle luontoaiheinen kuva/kuvia.  
  3. Olosuhteiden salliessa järjestä itse kokous luonnossa. Hyödynnä lähiympäristöä ja luontopolkuja (kts. kävelykokoukset)
  4. Saadaksesi parhaan mahdollisen kokemuksen luontoteemasta huomioi aistit monipuolisesti (näkö-, kuulo-, tunto-, sekä hajuaisti).

Sovellusehdotuksia

Rentoudu kuvien sekä äänen avulla:

Chill & Relax nature (IOS)

Nature Sounds (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.


Alle on kerätty myös muutama video, joilla voit helposti tuoda luonnon visuaaliseksi osaksi kokousta.

Meijän polun luontorentoutus
Meijän polun luontorentoutusvideolla pääset nauttimaan keskisuomalaisten luonnonpuistojen kauneudesta. Kesto 4:03.

Hyvän mielen metsäkävely
Mielenterveystalon Hyvän mielen metsäkävelyllä pääset kävelylle kesäiseen suomalaismetsään. Mielenterveystalon nettisivuilla on myös videot muista vuodenajoista, eli voit halutetessasi ottaa vuodenaikateeman mukaan kokoukseen.


Lähteet
Marko Leppänen & Adela Pajunen – Terveysmetsä, Tunnista ja koe elvyttävä luonto
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/ 
Liisa Tyrväinen, Timo Lanki, Raija Sipilä ja Jorma Komulainen. Duodecim artikkeli 2018: Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä?  

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Retkeilijät ovat Keski-Suomessa lähteneet innolla kansallispuistoihin. Käyntimäärät ovat nousseet tänä vuonna kaikissa Keski-Suomen kansallispuistoissa. Huikeinta käyntimäärän kasvu oli Isojärven kansallispuistossa, minne tehtiin tammi-heinäkuussa 48% enemmän käyntejä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erätaival Oy on pyörittänyt Heretyn kämppäkahvilaa ja tuonut puistoon uusia aktiviteetteja. Tänä kesänä Isojärvelle on rakennettu uusi esteetön keittokatos Kannuslahteen, reittejä on kunnostettu ja viitoitusta uusittu Euroopan maaseuturahaston osarahoittamassa Keski-Suomen kansallispuistot kuntoon -hankkeessa.

Vilkasta on ollut muuallakin. Leivonmäen kansallispuistossa käyntimäärät kasvoivat 25%, Etelä-Konneveden kansallispuistossa 17%, Salamajärven kansallispuistossa 14% ja Pyhä-Häkissä 5%. Maailmalla ja Suomessa on käynnissä ennen näkemätön luontomatkailubuumi. Suomen kansallispuistojen matkailullista vetovoimaa on verrattu muun muassa joulupukin kaltaiseen valttikorttiin (Finnish Travel Gala 2017). Paikallisten asukkaiden lisäksi myös matkailijat ovat löytämässä Keski-Suomen luontokohteet.

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Luonnossa oleminen ja liikkuminen parantaa niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia. Luonto on loistava kuntosali ja lenkkipolku, mutta hyvinvointia tuottaa jo vain oleilu luonnossa. Kauniin maiseman tai nuotion tuijottelu on rentoutumista parhaimmillaan. Luonnossa stressi laskee, keskittymiskyky kohenee ja huolet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Luontokohteet laadukkaine reitteineen ja taukopaikkoineen edistävät myös maaseutukuntien vetovoimaa. Lähimatkailun kysyntä on nosteessa myös ympäristösyistä; liikkumisen päästöt jäävät huomattavasti pienemmiksi, kun matkailukohteet sijaitsevat lähellä.

Artikkelin kuvat Etelä-Konneveden kansallispuistosta. 

Syyslomalla kannattaa suunnata luontoon

Heretyn kämppäkahvila Isojärven kansallispuistossa on avoinna lokakuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10-18. Kahvilasta saa pientä suolaista ja makeaa, myös vegaaninen ruokavalio on huomioitu. Kahvilasta voi myös vuokrata Kalalahden soutuveneitä, Kurkijärven kanootteja, kajakkeja, läskipyöriä, retkeilyvälineitä, packraft-reppulauttoja ja Heretyn majoitustiloja.

Salamajärven kansallispuistossa voi aistia metsäpeuran valtakunnan rauhan. Kivikkoiset kankaat, laajat suot ja monipuoliset reitit tarjoavat unohtumattomia eräkokemuksia. Koirasalmen luontotuvalla voit yöpyä ja saunoa. Luontotuvan kahvio on syyslomaviikolla 42 avoinna päivittäin kello 10-16.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa ruskaa voi ihailla Kalajan kierroksella (4,6 km) tai Kolmen vuoren vaelluksella (16 km). Molempien reittien varrella on huikeita maisemia, vanhoja metsiä ja tunnelmallisia tulentekopaikkoja evästelyyn.

Pyhä-Häkin kansallispuiston hienoimmassa vanhassa metsässä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Kilpikaarnaisten mäntyjen palokorot muistuttavat menneiden vuosisatojen metsäpaloista, ja Mastomäen ikimetsät pysäyttävät kiireisenkin kulkijan hämmästelemään ihmisen pienuutta.

Leivonmäen kansallispuiston turvallisilla ja helppokulkuisilla poluilla ja pitkospuureiteillä viihtyy koko perhe. Pakkaa reppuun päivän eväät ja näe Keski-Suomen luonnon monet kasvot – järvet, harjut, suot ja metsät. Leivonmäen kansallispuisto soveltuu retkikohteeksi kaiken ikäisille ympäri vuoden. Harjujärven puolikota ympäristöineen soveltuu myös liikuntaesteisille.

Tiina Hakkarainen
viestintäpäällikkö, Metsähallitus

Lisätietoja:
https://www.luontoon.fi/
https://www.retkikartta.fi/

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Meijän polun ja KeHOn järjestämään Terveysmetsäopaskoulutukseen toukokuussa 2019 osallistunut Jämsän Gradian kouluterveydenhoitaja Johanna Lahti on työparinsa kanssa ottanut Terveysmetsäoppaan keinot käyttöön nuorten opiskeluterveydenhuollossa. Ja ensimmäiset tulokset ovat enemmän kuin lupaavia.

Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Olemme nyt syksyn aikana toteuttaneet yhdessä terveydenhoitaja Eveliina Lamminahon kanssa opiskelijaryhmille terveysmetsäretkiä, sekä yksittäisiä terveystarkastuksia kampuksemme lähimetsissä. Ja palaute sekä opiskelijoiden reaktiot retkien aikana ja jälkeen ovat olleet unohtumattomia.

Opiskelijat ovat löytäneet Terveysmetsäretkillä paljon yksityiskohtia, joissa on riittänyt ihmeteltävää ja juteltavaa. Kuvat Johanna Lahti.

– Meillä on paljon opiskelijoita, joille luonnossa liikkuminen on vierasta.  Vastaanottotilanteessa nuoren voi olla hankalaa avautua ja kertoa henkilökohtaisista asioista, mutta luonnossa tehtyjen terveystarkastusten aikana he ovat avautuneet ja lähteneet keskustelemaan asioistaan aivan uudella tavalla. Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Vedimme esimerkiksi terveysmetsäretken ryhmälle, jossa aluksi oli muutama joiden oli hankalampaa lähteä harjoitteisiin mukaan. Pikkuhiljaa he olivat kuitenkin innokkaina osallistumassa ryhmän toimintaan ja tehtäviin. Jälkeenpäin palaute oli positiivista ja uusia mahdollisuuksia retkelle on jo kyselty ryhmäläisten toimesta. Terveydenhoitajan näkökulmasta tällaiset hetket ovat tärkeitä ja antavat paljon uskoa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Retkillä on myös vaikutusta ryhmähengen luomisessa.

Myös omassa työhyvinvoinnissa on huomattu selkeä ero tavanomaiseen. – No tämäkin on toisaalta luonnollista, jos ajattelee istumista vastaanottohuoneessa koko päivän verrattuna siihen, että osan vastaanotoista voi tehdä luontoympäristössä raikkaassa ulkoilmassa kävellen. Ja koska myös asiakkaiden kokemukset ovat olleet niin hyviä, niin tästä on hyvä jatkaa.

Jämsässä on liikkeelle lähdetty opaskurssin jälkeen pienellä panostuksella ja retkillä tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi suurennuslasit ja retkipatjat ovat löytyneet terveydenhoitajilta omasta takaa. – Työnantajalta olemme saaneet aika vapaat kädet Terveysmetsäkäyntien ottamiseksi mukaan toimintaamme, kunhan lakisääteiset terveystarkastukset tulee tehtyä.

– Kokeilemme käytäntöä nyt tämän vuoden, mutta tällä hetkellä terveysmetsätoiminnan ottaminen mukaan arkeemme vaikuttaa hyvältä. Metsässä terveystarkastukset ollaan pystytty tekemään jopa nopeammin ja kaavakkeiden täyttäminenkin sujuu kannon päällä istuen hyvin.  Tarvittavat mittaukset yhdistetään lääkärin tarkastuksen yhteyteen.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Saunomisen terveysvaikutukset

Saunomisen terveysvaikutukset

Viimevuosina julkaistujen väestötutkimustemme mukaan säännöllinen saunominen on yhteydessä pienempään sydänsairauksien, sydänperäisten äkkikuolemien1, verenpainetaudinsekä Alzheimerin taudin ja dementian vaaraan3. Runsaalla saunomisella on havaittu yhteys myös pienempään hengityselimistön sairauksien riskiinsekä matala-asteisen tulehduksen tasoon5. Joitakin viitteitä on myös siitä, että saunominen parantaisi mielialaa. Erityisesti saunominen näyttäisi olevan hyödyllistä verenkiertoelimistön terveydelle, kun se yhdistetään liikuntaan6.

Stressi siis näyttää helpottavan saunassa, minkä suomalaiset saunojat ovat kokemusperäisesti aina tienneetkin.

Olemme testanneet väestötutkimuksessa saamiamme havaintoja tarkemmin myös suomalaista saunakokemusta vastaavassa koeympäristössä, jossa saunotettiin sata henkilöä vuonna 2016 ja 2017. Sauna ja sydänterveys -tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää lämpöaltisteen vaikutus verenpaineeseen, suonen joustavuuteen, veriarvoihin sekä sykevälivaihteluun (HRV). Koehenkilöinä oli terveitä, keski-iältään 51-vuotiaita keskisuomalaisia naisia ja miehiä, joilla oli vähintään yksi sydänsairauden riskitekijä (kohonnut kolesteroli tai verenpaine, diabetes, ylipaino, tupakointi tai sukurasite).

Tutkimus osoitti 30 minuutin saunomisen alentavan kohonnutta verenpainettaja parantavan verisuonten toimintaa suonen joustavuutta selvittävässä mittauksessa8. Saunominen voi nostaa sykettä jopa keskiraskasta liikuntaa vastaavalla tavalla (120-150 lyöntiä minuutissa). Keskeisiin saunomisen jälkeen mitattuihin veriarvoihin saunomisella ei juuri ollut vaikutusta, mikä vahvistaa, että saunominen on meille kaikille turvallista9. Sykevälivaihtelu koheni 30 minuutin saunomisen seurauksena kertoen kehon autonomisen hermoston toiminnan parantumisesta. Stressi siis näyttää helpottavan saunassa, minkä suomalaiset saunojat ovat kokemusperäisesti aina tienneetkin.

Saunomisen tuottamat akuutit vaikutukset näyttävät olevan lupaavia ja vahvistavan väestötutkimuksen perusteella laadittuja oletuksia, mutta muutosten pysyvyydestä ei vielä ole täyttä varmuutta. Saunomisen terveellisyyden takana voi olla jotakin muutakin. Se kytkeytyy yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoon, hiljentymiseen, rituaalisuuteen ja meditaatioon. Hyvinvointi on ymmärrettävä kokonaisuutena, jonka kaikkia osatekijöitä emme voi mitata.

Tutustu Meijän Polun saunahaasteeseen ja osallistu omalla saunapäiväkirjalla ja verenpaineen seurannalla. Tulokset voit lähettää osoitteella meijanpolku@gmail.com

Tanjaniina Laukkanen
tutkija
KSSHP/UEF


  1. Laukkanen T, Khan H, Zaccardi F, Laukkanen JA. Association between sauna bathing and fatal cardiovascular and all-cause mortality events. JAMA Intern Med. 2015;175(4):542-548.
  2. Zaccardi F, Laukkanen T, Willeit P, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna Bathing and Incident Hypertension: A Prospective Cohort Study. Am J Hypertens. 2017.
  3. Laukkanen T, Kunutsor S, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna bathing is inversely associated with dementia and Alzheimer’s disease in middle-aged Finnish men. Age Ageing. 2016.
  4. Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Frequent sauna bathing may reduce the risk of pneumonia in middle-aged Caucasian men: The KIHD prospective cohort study. Respir Med. 2017;132:161-163.
  5. Laukkanen JA, Laukkanen T. Sauna bathing and systemic inflammation. Eur J Epidemiol. 2018;33(3):351-353.
  6. Kunutsor SK, Khan H, Laukkanen T, Laukkanen JA. Joint associations of sauna bathing and cardiorespiratory fitness on cardiovascular and all-cause mortality risk: a long-term prospective cohort study. Ann Med. 2017:1-8.
  7. Laukkanen T, Kunutsor SK, Zaccardi F, et al. Acute effects of sauna bathing on cardiovascular function. J Hum Hypertens.2017.
  8. Lee E, Laukkanen T, Kunutsor SK, et al. Sauna exposure leads to improved arterial compliance: Findings from a non-randomised experimental study. Eur J Prev Cardiol. 2017:2047487317737629.
  9. Kunutsor SK, Häkkinen A, Zaccardi F, et al. Short-term effects of Finnish sauna bathing on blood-based markers of cardiovascular function in non-naive sauna users. Heart Vessels. 2018;33(12):1515-1524.

Laukkanen T ja Laukkanen J. Sauna, keho & mieli. Docendo 2019.

Vuoden 2019 syksyllä ilmestyvä tietokirja Sauna, keho & mieli kokoaa kaiken tämänhetkisen tutkimustiedon saunan terveysvaikutuksista. Kirjoittajat ovat julkaisseet tutkimusryhmänsä kanssa pääosan viimevuosien tieteellisistä havainnoista liittyen suomalaisen saunan terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Teos on kattava tietokirja, josta löydät kaikki olennaisimmat tutkimustulokset saunan myönteisistä vaikutuksista terveyteen. Kirjassa perustellaan saunomisen terveyshyötyjä fysiologian kautta ja kerrotaan, miten terveyttä voi edistää mukavasti, saunasta nauttien.

Ennakkotilaukset: tanjaniina@gmail.com