Kategoria: Yhteistyössä

Työyhteisöliikunnan verkosto käynnistyy Keski-Suomessa

Työyhteisöliikunnan verkosto käynnistyy Keski-Suomessa

Keski-Suomen Liikunta ry käynnistää maaliskuun alussa Keski-Suomi Liikkuu 2030 -liikkumisagendaan liittyen Työyhteisöliikunnan verkoston. Lähtekää mukaan polulle kohden paremmin voivaa, luontopositiivisempaa Keski-Suomea ja työelämää!

Yksittäisten työntekijöiden ja koko työyhteisön voimavaroja, palautumista ja siten myös resilienssiä voidaan edistää muun muassa luontoliikkumisen avulla. Esimerkiksi luontotyöpäiviin voi sisällöiksi rakentaa työhyvinvointia ja ennakointia edistäviä sisältöjä. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa voidaan tukea itseohjautuvuutta, yhteisten päämäärien muodostamista ja kollektiivista älykkyyttä. Itse asiassa luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämien ja ottaminen käyttöön työyhteisön toiminnassa on juurikin uusien mahdollisuuksien näkemistä, mikä on yksi tärkeä lähtökohta (työyhteisön)uudistumiskyvyn edistämiselle.

Ennakointiin pystyvät organisaatiot pärjäävät paremmin muuttuvissa ja monitahoisissa tilanteissa kuten kriiseissä. Kehittämällä johtamista ja kulttuuria, ylläpitämällä verkostoja ja vuorovaikutussuhteita sekä vahvistamalla muutosvalmiutta – organisaation on mahdollista parantaa resilienssiään eli uudistumiskykyään. (Janhonen M., 2019)

Keski-Suomi Liikkeelle 2030 -työyhteisöliikunnan verkoston ensimmäinen tapaaminen toteutetaan lähitapaamisena perjantaina 8.3.2024 klo 13.00-15.00. Ilmoita työyhteisösi mukaan verkoston käynnistysprosessiin tästä linkistä.

LISAÄTIETOA
Jyrki Saarela
Työyhteisöliikunnan verkosto
jyrki.saarela(at)kesli.fi
p. 045 650 3771


Lähde: Janhonen, Minna 2019.Resilienssi auttaa organisaatioita selviämään kompleksisessa toimintaympäristössä. Teoksessa Mia Tammelin & Katri Otonkorpi-Lehtoranta (toim.) Työelämän tutkimuspäivät 2018. Kestävä tuottavuus ja inhimillinen työelämä. Tampere: Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus, Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 7/2019. s. 24-30. 

Soivat maisemat -näyttely Jyväskylän pääkirjastolla maaliskuussa

Soivat maisemat -näyttely Jyväskylän pääkirjastolla maaliskuussa

Soivat maisemat -retkien annista kootaan näyttely Jyväskylän kaupungin kirjaston aulaan. Näyttelyssä on esillä osallistujien ja hanketiimin ottamia valokuvia, videoita, äänimaisemia, sekä kuviin ja äänimaisemiin sävellettyä musiikkia. Lisäksi esillä on tietoa hankkeesta ja luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksista. Näyttelyn avajaiset ovat 5.3. klo 17:30 ja näyttely on auki 28.3.2024 saakka.

People and Planet -konferenssi Lahdessa

SOIMA – Soivat maisemat -projekti on esillä myös People and Planet – From Theory to Solutions 2024: towards Transformations -konferenssissa 13.-15.2.2024 Lahdessa. Hanketta ja hankkeen tuloksia esittelevä posteri on esillä koko konferenssin ajan. Retkituotoksia, eli kuvia, luonnonääniä ja musiikkia sisältäviä videoita esitellään myös itse posterisessiossa. Tervetuloa juttelemaan soivista maisemista, ja niiden monista mahdollisuuksista! Keskiviikkona 14.2. paikalla Meijän poluilta Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Luontotyöpäiväviikko 27.-31.5.2024

Luontotyöpäiväviikko 27.-31.5.2024

Ajat, ne muuttuvat, lauletaan kansainvälisessä hitissä. Aikojen mukana muuttuu myös ihmisen työ, työvälineet ja työympäristö. Olemme siirtyneet aiemmin pronssikaudesta rautakauteen, sitten muutamien hypäyksien kautta teolliseen aikakauteen ja toimistokauteen. Ja taas olemme merkittävän muutoksen äärellä, sillä olemme siirtymässä toimistokaudesta luontotyöpäivien aikakaudelle.

Luontotyöpäivien aikakaudesta tultaneen tulevaisuudessa kirjoittamaan aikakautena, jolloin ihminen löysi jälleen itsensä. Ja ulos.

Ja jotta tulevaisuuden historia ei jäisi vain puheeksi, niin toukokuun lopulla tulevaisuutta pääsee tekemään ihan itsekin! Vinkkejä työn luontouttamiseen ja tulevaisuuden tekemiseen löytyy Luontotyöpäivien sivuilta.

Keski-Suomessa festivaalia ja luontopositiivisuutta

Keski-Suomessa samaisella viikolla on hieno mahdollisuus lähteä kohden luontoa, kun TYHY-luontofestareita vietetään Keuruulla. Ottakaahan yrityksenne ja siirtykää Keuruun suuntaan, jos haluatte uusia kokemuksia ohjatummassa ympäristössä ja hienoissa puitteissa!

Ja koska Keski-Suomessa liikutaan kohden luontopositiivisuutta, niin pidetään teemaa esillä myös Luontotyöpäiväviikon aikana. Näillä tunnisteilla siis matkaan: #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday #luontopositiivinenkeskisuomi #ksliikkuu

Keski-Suomen reitistöviikko 16.-22.9.2024!

Keski-Suomen reitistöviikko 16.-22.9.2024!

Syyskuussa keskisuomalaiset reitistöt vievät taas kohden lähiluontoa, kun Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään jo viidettä kertaa.

Lähireitistöjen ja lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnin, retkeilyn, liikkumisen ja matkailun mahdollistajana lisääntyy vauhdikkaasti. Keski-Suomen reitistöviikko onkin kynnyksetön tapahtumaviikko, jolloin keskisuomalaisia upeita luontoreitistöjä ja niiden käyttäjiä ja monia käyttömahdollisuuksia esitellään laaja-alaisesti. Tämän vuoden teemana on lähiluonto ja sen reitistöt. Lisämausteena tietenkin liikkumaan lähtenyt Keski-Suomi, jonka luontopositiiviseen pirtaan luonnossa liikkuminen istuu* mainiosti.

Tapahtumaviikolla järjestetään myös perinteinen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, joten kamerat mukana, kun reitistöillä liikutaan.

Tervetuloa mukaan keskisuomalaisille reitistöille!

* koska tiedostamme pidempiaikaisen istumisen terveyshaitat, sanaa käytetään vain kielikuvana tässä yhteydessä.

#reitistöviikko #keskisuomi #ksliikkuu

Luontotyöpäivät – Winter edition

Luontotyöpäivät – Winter edition

Talvi on yksi neljästä parhaasta vuodenajasta viedä suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä.

Talvella kävelykokoukset ja etäpalaverit onnistuvat siinä missä kesällä tai syksylläkin. Talvella voi myös rakentaa upeita toimistoympäristöjä, kuten lumitoimiston tai vaikkapa lumisen neuvottelupöydän. Talvella voi pitää myös muista vuodenajoista poikkeavia, ja taatusti mieleen jääviä, palavereja tai tapaamisia hiihtoladuilla, pulkkamäessä tai luonnon luistinradoilla.

Ja miten pääsee liikkeelle? Kaupunkilaisjärjellä, tai sen serkulla, maalaisjärjellä. Paras keino on kokeilla itselle sopivia tapoja viedä työtä ulos. Voit aluksi pitää vaikkapa puolen tunnin kävelypalaverin työkaverin kanssa ja siirtyä siitä etäkokousten ja nappikuulokkeiden maailmaan. kokemusten kertyessä palaverit voivat siirtyä jo hiihtoladuille tai umpihankeen ja visionäärisimmissä työporukoissa voidaan luoda omat toimistot lumesta.

Voit ladata oheisesta linkistä itsellesi tulostettavan Luontotyöpäivät – Winter edition -julisteen työpisteen seinälle muistuttamaan, että jokainen päivä on mahdollisuus viedä omia töitä kohden luonnollisempia ympäristöjä.

Talvisten luontotyöpäivien viettoon tärkein ohje on lämpimästi pukeutuminen. Pidemmille retkille mukaan kannattaa pakata myös istuinalusta ja lämmintä juotavaa. Vihko ja lyijykynä toimivat tarvittaessa ajatusten taltioinnissa.

Talvella myös työmatkarönsyilyn voi viedä aivan uusille laduille. Kirjaimellisesti. Miltä kuulostaisi reippailla töihin, tai töistä kotiin, hiihtolatujen kautta sivakoiden tai lumisten metsien halki lumikenkäillen? Myös polkupyörä ja kengät kulkevat rönsyillen kuten muinakin vuodenaikoina. Mutta hyvillä talvikeleillä matkaan saattaa saada vaihtelua vaikkapa jäiden yli oikaistessa.


Luontotyöpäivät – Winter edition on osa vuonna 2024 julkaistavaa Luontotyöpäivien vuodenajat-sarjaa, jossa kaikille neljälle vuodenajallemme julkaistaan oma julisteensa. Seuraava osa sarjasta julkaistaan kevään kynnyksellä säiden lämmetessä, mutta siihen saakka nautitaan cooleista luontotyöpäivistä!

Vuosi 2023 – in memoriam

Vuosi 2023 – in memoriam

Vuosi 2023 oli perinteitä kunnioittaen taas täynnä mielenkiintoisia polkuja. Alle on kerätty nostoja vuoden varrelta, sekä hiukan visioita tulevalle. 

Luontotyöpäivät

Vuonna -23 vietiin suomalaista työtä kohden luontoa entistä tarmokkaammin. Luontotyöpäivänä toukokuussa Jyväskylän kaupunki osallistui ensimmäisenä kaupunkina luontotyöpäivien viettoon. Myös Keski-Suomen korkeakoulut jakoivat ulkona opiskelun ilosanomaa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen kautta. Luontotyöpäivät-sivustomme sai myös uuden ilmeen.

Työmatkarönsyily

Keväällä lanseerattiin työmatkarönsyilyn-käsite. Työmatkarönsyily tarkoittaa paluuta ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja löytämisen ilon sekä aktiivisen liikkumisen lähteille. Se tarkoittaa aktiivisista työmatkoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista nauttimista, uuden kokeilemista sekä luontoympäristöissä oleskelua ja ympäristön havainnointia.

Luontotyöpäivä-juliste

Keräsimme kevään Luontotyöpäivän kunniaksi julisteen erilaisista tavoista viedä työtä kohden luontoa. Julisteen voi tulostaa työpaikan, työpisteen tai vaikkapa oman kotitoimiston seinälle muistuttamaan niistä monista tavoista, joilla omaa, tai työtovereiden, työtä ja hyvinvointia voi kohentaa helposti ja luonnollisesti.

Sammaloituneen mielen oireyhtymä (SMO)

Julistesuunnittelupajamme työ jatkui kesäkuussa, kun Suomen taivaalle ilmestyi uusia harmaita oireyhtymäpilviä. Tällä kertaa kyseessä oli Sammaloituneen mielen oireyhtymä, jonka asianmukaiseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn julisteemme ohjaa. Julisteen voi tulostaa työpaikalle.

Liikunnalliset työyhteisöt ja luontotyöpäivät

KesLillä käynnistynyt Liikunnalliset työyhteisöt -hanke vei varhaiskasvatus- ja kouluyksikköjä kohden luontoympäristöjä. Tämän vuoden aikana luontotyöpäiviä pidettiin Kankaisten Kyläkoululla, Kissaniemen päiväkodilla ja Luhangan koululla.

Töitä kohden kansainvälistä luontoa

Meijän polku on tehnyt tiivistä yhteistyötä jo useamman vuoden ajan alankomaista ponnistaneen Outdoor Office Dayn kanssa. Vuonna 2023 saman leiritulen äärelle alkoi kokoontumaan yhä suurempi joukko eri puolilta Eurooppaa. Vuonna 2024 on liikkeellä siis aiempaa suurempi joukko töiden luonnollistajia!


Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaaste

Toukokuun lopulla Wisdom-verkoston tutkija Panu Halme kiersi Jyväsjärven Rantaraitin ja haastoi sosiaalisessa mediassa kaikki kaupunkilaiset tekemään saman kahdesti tulevan kesän aikana. Meijän poluilta lyötiin luonnollisesti vettä kiukaalle, ja luotiin virallinen haaste. Ensimmäisenä työyhteisönä haasteeseen vastasi Keski-Suomen Liikunta.

Keski-Suomen reitistöviikko

Syyskuussa keskisuomalaiset polut johdattelivat sinisiin ympäristöihin, kun  Keski-Suomen reitistöviikolla esiteltiin ja aktivoitiin vesistöjen äärelle ja äärellä  kulkevien reitistöjen monia mahdollisuuksia.

Samalla järjestettiin järjestyksessään kolmas Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu yhdessä Sanomalehti Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.

Niinistön lenkki

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastoi suomalaisia liikkumaan syyskuussa. Meijän polku luonnollisesti vastasi mukavaan haasteeseen ja haastoi kaikki keskisuomalaiset liikkumaan Niinistön lenkille.

Liisa Lumiahosta ensimmäinen Meijän polun Polkuneuvos

Ensimmäinen Meijän polun Polkuneuvoksen arvonimi myönnettiin alkusyksystä eläkkeelle jääneelle Liisa Lumiaholle. Arvonimi myönnettiin työstä uusien hyvinvointia ja terveyttä edistävien polkujen avaamisesta Keski-Suomessa.

Soivat maisemat

Vuoden -23 alussa käynnistynyt Jamkin Soivat maisemat -projekti huipentuu Jyväskylän Pääkirjastolla maaliskuussa 2024 avattavaan näyttelyyn. Soiman seikkailuihin pääset tätä ennen tutustumaan blogissamme useammassakin blogitekstissämme, esim tässä.

Oivaltavien oppimisympäristöjen arboretum Keski-Suomen vuoden maisemateko

Oivalluksia oppimisympäristöissä -projektin Jyväskylän steinerkoulun ja Jyväskylän kaupungin kanssa toteuttama puulajipuisto, eli arboretum, valittiin Keski-Suomen vuoden 2023 maisemateoksi.

Konneveden testi-illoissa hyvinvointia ja aktiivisuutta

Jo perinteeksi muodostuneet Konneveden testi-iltamat järjestettiin kahdesti vuoden aikana, ja Meijän polun aktiivit osallistuivat testien järjestämiseen. Testien pohjana toimivat Meijän polun Senioreiden sekä Työikäisten hyvinvointitestit -kokonaisuudet.

Vuoden mittaan polkulaisia vieraili myös Leivonmäen kansallispuiston 40-vuotisjuhlissa, osallistui Uuraisten hyvinvointi-iltaan, piti luontotyöpäivien esittelyn Etätyöpisteiden verkostolle ja esitteli Suurjyväskylän lehdessä Luontopysäkkejä ja kaupungin lähiluonnon saavutettavuutta.


Kohti tulevaa

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea!

Marraskuun lopulla kuvittelimme, miltä luontopositiivinen Keski-Suomi näyttää, ja miten sinne päästään. Vuonna 2024 käynnistämmekin matkan kohden tulevaisuuden luontopositiivista Keski-Suomea. Ja tarvitsemme Sinut mukaan, olit sitten keskisuomalainen tai et. Maakunnan ulkopuolelta tarvitsemme hyviä kirittäjiä, ja sisäpuolelta tarvitsemme kaikki mukaan. Onnistuessamme tavoitteessamme koko maapallo voittaa. Ja keskisuomalaiset siinä sivussa.

Luontotyöpäivien kausiteemat

Luontotyöpäivien tiimoilta vuonna 2024 julkaistaan omat teemajulisteensa kaikille neljälle vuodenajalle. Jos olet kaihtanut töiden ulosvientiä tähän saakka muulloin kuin lauhkeassa elokuun lopun kesäsäässä, niin nyt kurssi muuttuu. Ensimmäinen teema, talvi, julkaistaan heti vuodenvaihteessa. Ja siitä eteenpäin liikutaan sitten vuodenaikojen mukaan.

Keski-Suomi liikkuu 2030

Syksyllä laitettiin Keski-Suomen liikunnan toimesta liikkeelle Keski-Suomi liikkuu 2030 -liikkumisagenda, jonka tavoitteena keskisuomalaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen. Meijän polku on osallistunut agendan muotoiluun ja pitää luonnollisesti liikkumisen lipun liehumassa. #ksliikkuu

Mitä kaikkea muuta on luvassa poluillemme vuonna 2024? Ensi vuosi tietää, mutta ei vielä kerro. Hyppää seuraamaan kanaviamme (@maijanpolku), niin pääset mukaan ja osallistumaan!

Ja muista pitää keskisuomalaista luontoa ja luonnossa liikkumista ja oleskelua ylpeästi esillä. Somessa #keskisuomi käyttöön. Myös #lähiluonto #reitistöt #luontotyöpäivä ja #työmatkarönsyily käyttöön.














Kohden luontopositiivista Keski-Suomea

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea

Kuvittele Keski-Suomi, joka näyttää luonnossa liikkumisen ja monimuotoisen luonnon tuoman hyvinvoinnin mallia maailmalle, ja joka on toiminut jo vuosia vihreän luontomatkailun ja -liikkumisen yhtenä kärkikohteena Euroopassa verkottuen retkeily-,  pyöräily- ja vesistöreitistöjen kautta naapurialueille ja naapurimaihin. Kuvittele Keski-Suomi, jossa pääsee Joutsasta Pihtiputaalle, Keuruulta Hankasalmelle ja Jämsästä Kyyjärvelle laadukkaita luontoreitistöjä pitkin, ja että näillä reitistöille ja niiden äärellä olevilla palveluilla törmää ympäri vuoden innokkaisiin retkeilijöihin niin läheltä kuin kauempaakin. 

Struven ketjun pisteeltä Oravivuoren näkötornista voi nähdä keskisuomalaisen luontopositiivisen tulevaisuuden upeita mahdollisuuksia.

Miksikö kuvittelisit? Koska kuvittelemalla olemme jo ottaneet ensimmäiset askeleet kohden luontopositiivista aktiivisen liikkumisen Keski-Suomea.

Tämä tulevaisuuskenaario sai innoituksen kolmesta Keski-Suomen liiton syksyllä 2023 julkaisemista tulevaisuuskenaarioista, joita olivat Yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu, Tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa sekä Pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa. 

Tulevaisuusajattelulla ja mahdollisia tulevaisuuksia luotaavalla työllä on sellainen sisäänrakennettu ominaisuus, että ne paitsi visioivat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, myös rakentavat niitä vaikuttamalla ihmisten ja organisaatioiden ajattelu- ja toimintatapoihin. Eli toimivat eräänlaisina itseään toteuttavina ennusteina. Jos meille tarjoillaan kolme synkkää, tai vähintäänkin negatiiviselta kalskahtavaa tulevaisuudenkuvaa, niin ratkaisumme tästä eteenpäin myös toteuttavat niitä. Tarvitsemme siis myös positiivisia tulevaisuuskuvia, jotta voimme aktiivisesti rakentaa positiivisia tulevaisuuksia. Olkoon yhden nimi vaikkapa Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle.

Siniset ympäristöt ja reitistöt ovat yksi keskisuomalaisen luontohyvinvoinnin ja -liikkumisen tulevaisuuden huikeista mahdollisuuksista. Kuvassa Keski-Suomen seikkailukasvattajien ja Meijän polun väkeä melomassa kohden tulevaisuutta.

Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle!

Vuonna 2050 Keski-Suomesta on tullut monimuotoista luontoa aktiivisesti tukeva ja tuottava alue, joka tunnetaan ympäri maailmaa upeissa luontomaisemissa kulkevista turvallisista vesistö-, pyöräily- ja retkeilyreiteistään ja näiden varrelle ja äärelle sijoittuvista laadukkaista ja kattavista palveluistaan. Luonnosta nauttijat ja luonnossa liikkujat eri puolelta Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa saapuvat alueelle retkeilemään ja nauttimaan aktiivisen liikkumisen sekä puhtaan luonnon luomista hyvinvointi- ja terveyshyödyistä.

Laadukkaat ja kattavat reitistöt ja palvelut mahdollistavat myös alueen asukkaiden luonnossa liikkumisen. Vuonna 2050 keskisuomalaisten aktiivisen liikkumisen määrät ovatkin nousseet vuosikymmenien takaisesta, ja keskisuomalaista luontopositiivista elämäntapaa käytetään onnistumisen esimerkkinä maailmalla. Luontoliikkumisen ja -osaamisen brändi on tuonut alueelle myös paljon uusia asukkaita, ja 2000-luvun alkuosan ilmiö hiljenevistä pikkukaupungeista ja kylistä on saatu käännettyä kukoistaviksi planetaarisen kantokyvyn huomioiviksi kestäviksi ja tiiviiksi asutuskeskittymiksi. 

Retkeilijöitä Leivonmäen kansallispuistossa. Keski-Suomessa on jo upeita luonto-helmiä, mutta ne on ripoteltu hajalleen. Tulevaisuudessa näitä helmiä kasvatetaan ja ne yhdistetään kauniiksi koruiksi.

Samalla luonnon monimuotoisuuden, luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun eteen vuosikymmenien aikana tehty työ on vienyt mallia eri puolille maapalloamme; keskisuomalainen monimuotoinen luonto, luontosuhde ja luonnossa liikkuminen ja sen monet mahdollisuudet ovat brändi. Tämä brändi vie paitsi keskisuomalaisia maailmalle, mutta myös maailmaa Keski-Suomeen; hyvinvointi luo ja tuo hyvinvointia.

Miten keskisuomalaiseen luontopositiiviseen tulevaisuuteen?

Alle on kerätty muutamia esimerkkejä, joilla Keski-Suomea viedään kohden luontopositiivista tulevaisuutta. 

  • Päijänne biosfäärialueeksi. Kansainvälinen tunnettuus vaatii kansainvälisesti tunnettuja brändejä. Unescon biosfäärialue on sellainen.
  • Pyöräilyn saralla EuroVelo 11. laadukas toteuttaminen toimisi aktiivisten liikkujien kutsukorttina maailmalla.
  • Yksi kansainvälinen brändi olisi Struven ketju. Mitäpäs, jos Keski-Suomen lävitse pääsisi kulkemaan luonnossa liikkuen näkötornilta näkötornille…?
  • Luonnonsuojelualueiden merkittävä kasvattaminen. EU:n biodiversiteettistrategian tiukan suojelun 10 prosentin tavoite ja oikeudellisen suojelun 30 prosentin tavoite lähtökohdaksi. Edelläkävijöitä kaivataan… 
  • Alueellisten vahvuuksien tunnistamista ja uuden tiedon hyödyntämistä aluestrategiatyössä.
  • Alueen luontoliikuntareitistöt vauhdikkaasti kuntoon. Ensiksi isompien asukaskeskittymien ympärille ja välille, ja sitten laajemmin koko alueelle. Muistatteko vielä Keski-Suomen maakuntauran
  • Luontoliikunta- ja pyöräilyreitistöt kuntoon lähialueiden kanssa yhteistyössä. Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen pitää päästä laadukkaita reitistöjä pitkin kaikista ilmansuunnista.
  • Alueen kansallispuistojen merkittävä laajentaminen ja luontomatkailukeskittymien luominen. Näiden yhdistäminen luontoreitistöillä ja jatkossa palveluiden kasvattaminen kävijämäärien kasvun myötä. Kansallispuistojen saavutettavuuden parantaminen julkisen liikenteen avulla (osittain kansallispuistojen laajentamisen mahdollistamana);  
  • Julkisen liikenteen verkosto uuteen iskuun. Junalla ja linja-autoilla pitää päästä helposti ja vauhdikkaasti eri luontomatkailun ja -reitistöjen solmukohtiin niin idässä, etelässä, pohjoisessa kuin lännessäkin. Ja luonnossa liikkumisen maakunnassa ei sovi vesillä liikkumistakaan unhoittaa…
  • Tunnistaa tämän hetken mahdolliset tulevaisuuden yhteistyökohteet ja tahot. Kaikki lähialueen isommat kaupungit ovat ottamassa vauhdikkaita luontoaskeleita; Keski-Suomen tulee ottaa vähintään yhtä vauhdikkaita askeleita, vaikka mikseipä sitä voisi vauhdikkaammin liikkua… Suunnannäyttäjän rooli olisi vielä saavutettavissa. 
  • Luontopositiivisuus ja aktiivinen liikkuminen keskisuomalaiseksi mielentilaksi.
Päijänteen biosfäärialueen hakemus olisi hyppäys kohden luontopositiivista Keski-Suomea. Keskisuomalainen tulevaisuus odottaa aivan niemen takana. Vene on vain aktiivisesti työnnettävä itse vesille…

Skenaarion uhat ja mahdollisuudet

Hiukan pilke silmäkulmassa voi sanoa, että luontopositiivisen Keski–Suomen ainoa uhka on se, että emme ymmärrä tarttua tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. 

Mahdollisuudet taasen ovat rajattomat, jos ymmärrämme ruveta toimeen luontopositiivisen ja luonnosta nauttivan ja luonnossa liikkuvan Keski-Suomen vauhdikkaassa edistämisessä. 

Ja jos vaikka elämmekin luokkayhteiskunnassa, kurjistuvassa Euroopassa tai tasapainottelemme kaksinapaisessa maailmassa, sitä enemmän me, ja maailma, kaipaavat ja tarvitsevat luonnon monimuotoisuutta edistävien ja  monimuotoisen luonnon keskellä hyvinvointia ja terveyttä keräävien ja koko maapallon tulevaisuutta ajattelevien keskisuomalaisten mallia.

Mielen polku on nyt avattu. Nähdään perillä!

Juho Jäppinen
Tulevaisuudesta viestijä, Meijän polku

Idea positiivisista tulevaisuuskenaarioista syntyi Meijän polun palaverissa Jyväskylän yliopiston kirjastolla marraskuun alussa. Kirjastolla oli meneillään Lupa liikkua! -viikot, joilla innostetaan korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa kohden liikunnallisesti aktiivisempaa tulevaisuutta. Lähtekäämme sinne koko maakunnan voimin! #ksliikkuu

Kohden lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia

Kohden lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia

Luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ovat jo laajasti tiedossa. Luonnonvarakeskus (Luke) onkin esittänyt toiveen alueellista ja monitahoisista luontoterveysohjelmista, jotta suomalaisia voisi kannustaa omatoimisesti luontoon liikkumaan. Tällainen luontoterveysohjelma voisi tuoda mukanaan rahoitusta hyvinvointialueille ja kunnille keinoja luonnossa liikkumisen lisäämiseksi. Alueellisten pilottien toivotaan tuovan kokemuksia ja lisäävän luonnon hyvinvointivaikutuksille altistumista.1 Soivat äänimaiset -projektissa (Jamk) pilotoimme yhtä tällaista kokonaisuutta, ja Meijän polulla olemme jakaneet tietoa ja oppeja ihmisten luontoymmärryksen ja -altistuksen lisäämiseksi. 

Monipuoliset lähimetsät 

Ihmisen toiminta ja kaupungistuminen lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Samalla kaupunkien viheralueiden saavutettavuus vähenee. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että viheralueille altistuminen parantaa ihmisen terveyttä monin tavoin. Kun kaupunkien viheralueita on vähemmän, tulee meidän ymmärtää, minkä tyyppiset viheralueet (esim. puisto, metsä) ja mitkä viheralueiden ominaisuudet (esim. kasvillisuuden tyyppi, tiheys, äänet, reitistöt) voivat edistää terveyttä ja lisätä alueilla oleskelua.* 

Suomalaiset arvostavat metsiä ja lähimetsät tuottavat todistetusti eniten terveys- ja hyvinvointivaikutuksia muihin kaupunkien viheraluetyyppeihin verrattuna. Metsien ilmastohyödyt ovatkin jo usein mukana kaupunkisuunnittelun laskelmissa, mutta luontohaittoihin ja terveys- ja hyvinvointipuolelle tarvitaan konkreettisia mittareita.Tietoperusteisessa päätöksenteossa olisikin hyötyä tutkimuksista, joissa tarkastellaan viheralueiden ominaisuuksia, kuten biologista monimuotoisuutta, kasvillisuuden tiheyttä tai maisemasuunnittelunäkökohtia. Tutkimuksen tuleekin olla tulevaisuudessa monitieteistä luonnon-, yhteiskunta- ja terveystieteiden tutkimusta ja sen tuloksien tulee olla integroitavissa kaupunkisuunnitteluun.  

Vuodenaikojen mukaan muuttuva lähiluonto 

Soiman retkillä yhtenä keskeisenä ”toteutuspaikkana” oli Jyväskylän Haukanniemen esteetön ulkoilualue, jonne pääsee myös paikallisbussilla (Luontopysäkki). Kohderyhmämme, eli tavalliset seniorikansalaiset, vierailivat Haukanniemessä eri vuodenaikoina ja palautelomakkeiden mukaan havainnoivat samassa kohteessa hyvin erilaisia asioita eri vuodenaikoina. Koen tämän valtavan hienona tuloksena; tuttu lähiluonto näyttäytyy erilaisena vuoden jokaisena hetkenä.  

Talvisilla retkillä jo omien askelten ääni ja lumen narskuminen herätti osallistujille lapsuusmuistoja, kunhan vain malttoi rauhoittui kuuntelemaan ympäristön äänimaisemia. Läheinen autotie ja liikenne tuntuivat häiritsevän meluisilta talviaikaan, kun lehtipuut olivat pudottaneet lehtensä. Keväällä vihreän eri sävyt, veden äänet ja lintujen viserrys kirjattiin elämyksinä palautelomakkeisiin. Yleisellä tasolla osallistujat huomasivat rauhoittuvansa, ja koettu kiireettömyys tarjosi mahdollisuuksia tarkempaan luonnon havainnointiin. Rauhallisesti kulkien pienehkö lähiluontokohde tuntui isommalta ja parin tunnin retki tuntui lyhyeltä. 

Yhteenveto 

Osallistujat arvostivat valtavasti pääsyä luontoon ja näille äänien, valokuvien ja kokemusten keruuretkille. Retkillä osallistujat valokuvasivat luonnosta asioita, joita he itse pitivät mielenkiintoisina ja merkityksellisinä. Äänimaisemia ihmeteltiin ja hiljaisuutta opittiin arvostamaan. Palautelomakkeisiin retkeläiset kirjasivat myös, millaisia nämä retkikohteet olivat luontotyypiltään ja millaisia ominaisuuksia näissä he arvostivat. Keväällä ja kesällä luonnon vehreys, vesielementit ja lintujen äänet keräsivät osallistujien mielenkiinnon, ja talvella huomio kiinnittyi vanhoihin puihin, avarimpiin maisemiin ja suuriin kiviin. Sama tuttu Haukanniemi näyttäytyi erilaisena eri vuodenaikoina. Tuttu lähimetsä tarjoaa myös muille eliölajeille mahdollisuuden elää lajityypillistä elämäänsä. Haukanniemi toimikin mainiona esimerkkinä kaupunkimaisesta lähiluontokohteesta, jossa sekä ihminen, että monimuotoinen luonto voivat elää rinnakkain toisiaan tukien. Tällaisia lähiluontokohteita tarvitsemme tutkitusti lisää. 

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk
Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.

Kuvat Soiman retkiltä Jyväskylän Haukanniemestä. Kuvaaja Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.

*Tuore kansainvälinen tutkimuskatsaus kävi lävitse 215 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia luonnon hyvinvointivaikutuksista ihmisille.2 Yksi katsauksen silmiinpistävimmistä tuloksista on, että vain harvat tutkimukset ovat vertailleet eri luontotyyppien tai ominaisuuksien vaikutuksia suoraan; useissa tutkimuksissa tarkasteltiin viheralueiden ja puiden määrää 500 metrin säteellä kodista. Toinen päähavainto katsauksessa oli, että tutkimukset olivat hyvin erilaisia ​​suunnittelun ja toteutuksen suhteen, ja että ne erosivat suuresti myös tutkimusten ”suorituspaikoissa”. Ehkä tutkijoiden olisi syytä mennä itse oikeaan metsään tai luontoympäristöön, ja havainnoida näitä suorituspaikkoja? 


Lähteet 

1) Hiedanpää, J. (2023). Tutkittu tieto lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista käyttöön. Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/blogit/tutkittu-tieto-lahiluonnon-hyvinvointivaikutuksista-kayttoon  

2) Beute, F., Marselle, M. R., Olszewska-Guizzo, A., Andreucci, M. B., Lammel, A., Davies, Z. G., Glanville, J., Keune, H., O’Brien, L., Remmen, R., Russo, A., & de Vries, S. (2023). How do different types and characteristics of green space impact mental health? A scoping review. People and Nature, 00, 1–38. https://doi.org/10.1002/pan3.1052 

  

 

 

  

Oivaltavien oppimisympäristöjen arboretum Keski-Suomen vuoden maisemateko!

Oivaltavien oppimisympäristöjen arboretum Keski-Suomen vuoden maisemateko!

Oivalluksia oppimisympäristöissä -projektin Jyväskylän steinerkoulun ja Jyväskylän kaupungin kanssa toteuttama puulajipuisto, eli arboretum, on valittu Keski-Suomen vuoden 2023 maisemateoksi!

Palkinto luovutettiin Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten/ProAgrian syyskokouksessa 28.10. Saarijärvellä. Palkinnon perusteluna oli muun muassa kaupunkiluonnon monimuotoistamisen eteen tehty työ ja kouluyhteisön mukaan ottaminen aktiiviseen rooliin oman ympäristön muokkaamisessa ja opetussisältöjen luonnissa.

Puupuiston tarkoituksena on luoda monimuotoista luontoa tukeva oppimisympäristö niin alueen oppilaiden, kuin myös alueen asukkaiden ja laajemmin kaupunkilaisten iloksi. Puupuistossa oppilaat pääsevät seuraamaan pitkällä ajanjaksolla alueen ja sen kasviston, hyönteisten ja eläinpopulaatioiden muutosta eri vuodenaikoina.

Meijän polulta Oivalluksia oppimisympäristöissä projektissa ovat mukana Johanna Huovila ja Juho Jäppinen. Oivalluksia oppimisympäristöissä -työryhmän kolmas jäsen on Katri Willman. Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen toimii puulajipuiston asiantuntijana sekä projektin ohjausryhmässä.

Varrelle virran

Varrelle virran

Vesi on kiehtova elementti ja usein löydänkin itseni tuijottamasta tyyntä järvenselkää tai vieressä kohisevan puron alati muuttuvaa virtaa. Vesistöt eri muodoissaan tuntuvat vetävän mieltä salakavalasti luokseen, minkä huomasin tarinaani kirjoittaessa: yllättävän moneen suosikkipaikkaan liittyy olennaisena osana vesi eri muodoissaan.

Ajattelinkin tällä kertaa esitellä kolme mökkiseutumme suosikkikohdetta sekä kourallisen arkisempia levähdyspaikkoja lähimailta ja lenkkipoluilta. Retkellä tutustutaan iäkkääseen myllyvanhukseen, ihmetellään pinnan alle kätkeytyvää sukellusvenettä ja tepastellaan pitkillä pitkospuilla.

Palsankoski, Multia 

Aloitetaan seikkailumme Multialta, Keski-Suomen kuohuvimpiin lukeutuvasta kunnasta. Multian metsämailla kohisee yli kolmekymmentä koskea, jotka piiloutuvat eri puolille kunnan periä. Virtapaikkojen lisäksi maastokarttaa katselevan katse kiinnittyy villisti mutkitteleviin jokiuomiin ja niiden hauskoihin nimityksiin, kuten Makkarakierteisiin tai Hullujenmutkaan.  

Yksi kenties tunnetuin ja katselluin nähtävyys on Väätäiskyläntien varressa soljuva Palsankoski. Kalastajien suosimat koskimaisemat ovat tuttu näky myös lepohetken joenpartaalla viettäville matkailijoille, mutta virran eloa pääsee levähdyspaikan lisäksi ihastelemaan puolentoista kilometrin mittaisella luontopolulla. Reitti ylittää myös Housukosken kivikkoisen uoman, ennen kuin joen rantamia seuraileva polku nousee ylös korkealle mäntykankaalle. Sieltä jyrkkäreunainen jokilaakso avautuu puiden väliköistä lähes lintuperspektiivistä. Karttapaikka.

Uitamonkosken mylly, Multia 

Historian kuohuihin sen sijaan pääsee sukeltamaan lähempänä Multian kuntakeskusta sijaitsevalla Uitamonkoskella, jossa veden liikkeiden ohella voi ihastella yli satavuotiasta myllyvanhusta. Vuonna 1890 rakennettu mylly toimii myös myllymuseona ja sen sisälle kannattaa ehdottomasti kurkistaa. 

Myllymuseon parkkipaikalta on vain lyhyt kävelymatka läheiselle luonnonsuojelualueelle, jossa mutkittelee pieni, mutta sitäkin kiehtovampi Rympsylänpuro, joka on aina ollut etenkin lasten mieleen. Karttapaikka.

Karhunahas, Multia ja Petäjävesi 

Kahta ensin mainittua erähenkisempi ja maastonmuodoiltaan rouheampi Karhunahas soveltuu hienosti eväsretkien kohteeksi. Multian ja Petäjäveden rajalla aukeavaan rotkolampeen kannattaakin lähteä tutustumaan ajan kanssa.  

Lyhyen patikkamatkan päästä löytyvän luonnonnähtävyyden varustukseen kuuluu hieno laavu ja tulipaikka, jotka sijaitsevat rotkon laella. Karhunahtaan ympäri kiertää lyhyt luontopolku, jonka varrella voi ihastella vastapuolen korkean kallioleikkauksen ohella yläjuoksun pientä ja mutkittelevaa koskiosuutta. Tummavetinen, usein könkään kuohuista vaahtoutuva virta on ollut joskus kolmenkin myllyn koti, mutta nykyisin sen rantamilla on vain kolme vanhaa mökkirakennusta. Alueen luonto herkkää ja siellä liikkujia ohjeistetaankin kulkemaan merkittyjä reittejä pitkin. Karttapaikka.

Arkisemmat helmet 

Tunnettujen luonnonnähtävyyksien lisäksi myös arkisemmat vesiaiheet ansaitsevat paikkansa valokeilassa. Ovathan ne tärkeä osa monien päivittäisiä rutiineja ja tärkeitä voimavaroja arjen verottamien ”akkujemme lataamisen” kannalta. Niiden varsilla liikutaan luonnon suurempia nähtävyyksiä matalammalla kynnyksellä, usein jopa huomaamattamme nautiskellen, mutta aina kuin ennalta määritellysti paikalle palaten. 

Lähipurot ja lammet ovat paikkoja, jonne iltakävelyllä etsiydytään, paikkoja, joihin saavutaan kerta toisensa jälkeen sen suurempia suunnittelematta. Alla muutamia lähialueiden suosikkejani arkisten iltakävelyiden tai polkuverkostoja koluavien pyörälenkkien varsilta.

Kuvat vasemmalta ylhäältä: Velakallionlampi, Levonoja, Raudanjärvi, Sääksjärvi, Mustalampi ja Härköjärvi.

Mustalammen paikoin jopa erämaamainen tunnelma on parhaimmillaan suopursujen kukinta-aikaan. Lammen rannan evästelypaikalla istuessa ei uskoisi, että vastarannalta on vain kivenheitto paikallisbussin päätepysäkille. Karttapaikka.

Ladunmajan ja Muuramen välisen polkuverkoston varteen jäävä Härköjärvi on paikka, jonne huomaan usein päätyväni jossain vaiheessa pyörälenkkejä. Järven rauhassa on jotain kiehtovaa. Talvisin sen jäällä voi nähdä saukon jäljet. Karttapaikka.

Sääksjärven eteläiset rannat ovat paikallinen salaisuus. Kivikon pöytäkivelle voi lähteä eväsretkelle ja viereisestä lahdelmasta eteenpäin laskevan puron kivikkoinen uoma saa aina miettimään sen syntyperän saloja. Karttapaikka.

Raudanjärven pieni erämaakaista keskellä kaikkea on parhaimmillaan juuri ennen hämärää. Rannan pitkospuut kuulunevat lähialueen pisimpiin ja rantojen kaksi tulipaikkaa mahdollistavat hämärää vartovan retkinuotion valossa tunnelmoinnin. Karttapaikka.

Muuratsalon Velakallionlammen sukellusvene tuo hymyn aina huulille. Rannan nuotiopaikka toimii hyvänä välietappina niin lyhyillä metsäkävelyillä, kuin syvemmälle saaren villiin eteläpäähänkin suuntautuvilla retkillä. Karttapaikka.

Levonmäen reitistöjen virkistävä vesielementti löytyy Levonojan varresta. Verkkaisesti virtaava puro kääntyy hitaan kaarteen jälkeen vuolaampaan laskuun ja paikka onkin monien ulkoilijoiden suosiossa. Uoman ylittävät sillat antavat oman lisämausteensa kuusikon kätkemälle ourulle. Karttapaikka.

”Vesi on aika hieno elementti.” 

– Timo Silakka

Juha-Pekka Jylhä
Keskisuomalaisten reitistöjen kokemusasiantuntija, joka on kirjoittanut aiemmin Meijän poluille hämäräpolkujen kutsusta ja Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana.


Varrella Virran -blogi on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa.