Kategoria: Yhteistyössä

Reitistöjä lapsiperheille

Reitistöjä lapsiperheille

Jyväskylän Latu ideoi Ladun Majan alueelle noin 900 metrin mittaisen Tossu- ja tassupolun lapsiperheiden käyttöön. Polun ajatuksena on madaltaa kynnystä lähteä pientenkin lasten kanssa ihmettelemään ja nauttimaan suomalaisesta metsäluonnosta.

– Olemme miettineet jo pidempään, kuinka voisi Ladun Majan kaltaiseen ympäristöön toteuttaa jotain, joka loisi myös mahdollisuuden lapsille ja lapsiperheille liikkua metsissä helposti hahmotettavalla ja sopivanmittaisella metsäreitillä, toteaa toteutustyössä mukana ollut Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen. – Aluehan tunnetaan ennestään aktiivisten jyväskyläläisten luontoliikuntakohteena laajoine kuntoratoineen, reitistöineen sekä nuotiopaikkoineen. Jonkin aikaa siten saimme ajatuksen, että voisimme toteuttaa lapsille oman polun, joka kulkisi selkeäkulkuisessa ja helpossa maastossa, mutta kuitenkin aidossa taianomaisessa metsäympäristössä.

– mieleemme tuli, että yksi mukava tapa tutustuttaa lapsia metsään, olisi tuoda lasten mielikuvitusta myös osaksi reitin opastusta. Käännyimme meijänpolkulaisten suuntaan ideoinemme ja pian meillä olikin jo yhden reitin verran 7–8.-vuotiaiden lasten upeita piirustuksia. Piirustukset ovat toteuttaneet Jyväskylän steinerkoulun toppuluokkalaiset. Heiltä pyydettiin piirustuksia ja maalauksia aiheesta ’havumetsän kätköissä’, ja saimmekin upeita teoksia polun varrelle laitettavaksi. Lapset ovat kuvittaneet metsään niin lintuja, puita kuin polkujakin, mutta myös erilaisia satuhahmoja. Ehkäpä tällaisia näkyy myös oikeasti polkumme varrella, jos oikein tarkkaan katselee, Viljanen toteaa pilke silmäkulmassa.

Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen ja Mauri Pitkänen istuttivat Jyväskylän Steinerkoulun oppilaiden taideteokset polun varrelle. Kylttien suunnittelussa on huomioitu lapset laittamalla kyltit heille sopivalle korkeudelle. Aikuiset pääsevät harjoittelemaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa kyykistymällä taiteen äärellä.

– Samalla polun toteutus on ollut mukavaa puuhaa hankeeseen osallistuneille, sekä antanut tärkeää kokemusta pidempienkin reittien toteutukseen. Yhdestä tällaisesta pidemmästä reitistä Ladun Majan alueella kuullaan myöhemmin kesällä lisää, Viljanen jatkaa.

Meijän polun Juho Jäppinen toteutti esittelytaulun suunnittelun ja Janne Laitinen laati kohdeyleisölle sopivat tekstit. – Ajatuksena on herättää lasten mielenkiinto ympäröivää luontoa kohtaan. Katselemme polulla ympärillemme etsien pisintä puuta sekä myös sammalten tasolta puunkaltaisia sammalia. Pääsemme siis tarkkailemaan luontoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Ja todennäköisesti myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ihmettelyyn ja tutkintaan. Luonto tarjoileekin ihmettelyn aiheita ja mielikuvituksen ravintoa kaikenikäisille. Siitä syystä tämä Jyväskylän Ladun idea on erinomaista luontokasvatusta sekä lapsille että myös heidän seurassaan liikkuville aikuisille, Laitinen toteaa.

Tossu- ja tassupolun esittelytaulun taustakuvan on piirtänyt Jyväskylän Steinerkoulun 2.-luokkalainen Viivi Harvilahti. Yhteensä polun varrelta löytyy kolmisenkymmentä oppilaiden tekemää taideteosta.

Tossu- ja tassupolku aukeaa Juhannusta edeltävällä viikolla. Tämän jälkeen polku on perheiden käytössä ainakin lumen tuloon saakka. Talvellakin polulla on mahdollisuus kulkea, mutta taideteokset laitetaan talviunille hankien ajaksi.

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti
Meijän polku

Lähde mukaan tekemään keskisuomalaista tulevaisuutta!

Lähde mukaan tekemään keskisuomalaista tulevaisuutta!

Seuraava Keski-Suomen reitistöviikko järjestetään syyskuussa! Tuolloin lähdemme taas viemään keskisuomalaisia reitistöjä kaiken kansan tietoisuuteen ja ihmisiä reitistöille. Laittakaahan siis mietintämyssyt päähän ja pohtikaa, millä tavalla teidän yhteisö voisi lähteä edistämään reitistöjen käyttöä ja tunnettuutta teidän seudulla.

Kuvia ensimmäiseltä Keski-Suomen reitistöviikolta syyskuusta 2020. Kuvat ovat tapahtumien järjestäjien ottamia.

Mukaan reitistöviikolle voi lähteä matalalla kynnyksellä järjestämällä tapahtumia reitistöihin ja luonnossa liikkumiseen liittyen. Mitä tällaiset tapahtumat sitten voivat olla? Ensimmäisellä reitistöviikolla eri puolilla Keski-Suomea järjestettiin muun muassa kotakierroksia, vaelluksia, luontopolun avajaisjuhlat, reitistöesittelyjä, työhyvinvointipäiviä, retkiä sekä koulujen ulkotyöpäiviä metsissä. Yksi koulutuspäiväkin saatiin koronasyksynä järjestettyä. Luonnollisesti pääasiassa luonnossa. Reitistöjen äärelle ja tiimoilta voi siis järjestää monenlaisia tapahtumia.

Mitä muuta reitistöviikolla tapahtuu?

Valokuvakilpailu

Reitistöviikolla 2021 järjestetään Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä ja kaikilta vuodenajoilta. 

Eli liikkuessanne luonnossa ja reitistöillä pitäkää kamerat ulottuvilla ja käytössä. Lisää tietoa kilpailusta loppukesästä.

Luontotyöpäivä 17.9.

Vuoden 2021 reitistöviikolla, perjantaina 17.9., järjestetään myös Luontotyöpäivä, jolloin suomalaista työtä viedään luontoon. Nyt on siis upea mahdollisuus yhdistää reitistöviikko ja Luontotyöpäivä ja lähteä työporukan kanssa nauttimaan suomalaisesta luontoympäristöstä tai siirtää vaikka etätoimisto päivän ajaksi luontoympäristöön.

Tervetuloa mukaan tekemään tulevaisuutta!

Lisätietoja
Juho Jäppinen
juho.jappinen@jamk.fi

Suomalaista työtä kohden luontoa!

Suomalaista työtä kohden luontoa!

Ensimmäistä Luontotyöpäivää vietettiin eri puolilla Suomea perjantaina 21.5.2021. Luontotyöpäivän tarkoituksena on madaltaa kynnystä sekä lähteä luontoon osana työarkea, että myös tuoda luontoa osaksi työtä, jos ulos lähteminen työpäivän aikana ei onnistu.

Ensimmäisen Luontotyöpäivän aikana luonnossa muun pidettiin palavereita, vietettiin kahvitaukoja ja tyhypäiviä, retkeiltiin ja saunottiin sekä ideoitiin ja maalailtiin taivaanrantoja. Päivä sai liikkeelle innokasta väkeä eri puolilta Suomea. Ja kokemukset olivat kauttaaltaan hyviä. Ainakin somepostauksista päätellen.

Muistoja ensimmäiseltä Luontotyöpäivältä luonnossa työpäivää viettäneiden Instagram-tileiltä.

Luontotyöpäivä saa jatkoa syksyllä, kun suomalainen työ lähtee taas suuremmalla porukalla kohden luontoa. Järjestyksessään toista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 17.9.! Tuolloin on loistava tilaisuus lähteä latautumaan luontoon koko työporukalla.

Ja nyt kun Luontotyöpäivä on lanseerattu ja testattu, niin päiväähän voi viettää vuoden jokaisena päivänä. Jos lähdette Luontotyöpäivää viettämään kesän aikana, niin laitelkaa #luontotyöpäivä -tägiä somepostauksiin, niin voimme levittää iloa myös Meijän polun kanavilla. Kaikki voittaa, kun suomalainen työ lähtee luontoon!

Keski-Suomessa samalla viikolla vietetään myös Keski-Suomen reitististöviikkoa, joten keskisuomalaisilla on enemmänkin hyviä syitä lähteä luontoon ja nauttimaan reitistöistä. Miten olisi esimerkiksi vaellus saunomaan työporukalla? Hyvin olisi.

Miten kansallispuistojen käyntimääriä arvioidaan?

Miten kansallispuistojen käyntimääriä arvioidaan?

Viime aikoina on uutisoitu kansallispuistojen käyntimäärien huimasta kasvusta. Mihin käyntimäärien arviointi oikein perustuu, kun alueet ovat usein laajoja ja hajanaisia, ja jokaista kävijää ei millään pystytä laskemaan.

Kansallispuistojen ilmoitetut käyntimäärät ovat aina arvioita. Sitä tarkempia, mitä selkeämmästä alueesta on kysymys. Jos lähes kaikki saapuvat puistoon jalkaisin yhtä kapeaa polkua pitkin, saadaan polulle asennetulla elektronisella kävijälaskurilla varsin tarkka arvio kävijöiden määrästä. Käytössä onkin monenlaisia polkulaskureita. Uusimmat laskevat infrapunasäteen avulla tunnin tarkkuudella kuinka monta henkilöä ohittaa laskurin ja kulkeeko henkilö sisään vai ulos puistosta. Etäluettavat mallit lähettävät laskuriin tallentuneet tiedot palvelimelle kerran yössä, jolloin laskurilukemien seuraaminen on mahdollista lähes reaaliajassa. Kaikissa kohteissa ei kuitenkaan ole riittävän hyvää verkkoyhteyttä, jolloin laskurit on käytävä lukemassa paikan päällä.

Isojärven kansallispuisto. Kuva Sannamari Ratilainen.

Yleensä alueet ovat kuitenkin monimutkaisempia: sisääntuloväyliä on useampia ja polkuja lähtee moniin eri suuntiin. Kaikkein hankalimpia ovat vesialueet, missä ihmiset liikkuvat omia reittejään. Joissain tapauksissa hyvään arvioon päästään käyttämällä autolaskureita pysäköintialueelle vievällä tiellä. Laskureiden antamat lukemat korjataan erikseen määritellyllä korjauskertoimella, joka ottaa huomioon mm. kuinka monta ihmistä auton kyydissä on keskimäärin. Myös polkulaskurit kalibroidaan laadun varmistamiseksi eli verrataan laskurin antamaa lukemaa tietyllä aikavälillä havainnoitujen kulkijoiden määrään. Jääkö kantorepussa oleva lapsi laskematta? Tulevatko koiratkin laskuihin mukaan? Mahtuuko laskurin ohittamaan kaksi rinnakkain, jolloin toinen voi jäädä laskematta? Laskurin antamat lukemat korjataan kalibroinnin avulla määritellyllä korjauskertoimella.

Kun laskurit antavat mahdollisimman tarkan tuloksen, jää jäljelle vielä sen arvioiminen, kuinka suuri osa kävijöistä saapuu puistoon ohittamatta laskuria ollenkaan. Toisaalta, jos käytössä on useita laskureita, pitää arvioida myös sitä, kuinka suuri osa kävijöistä tulee lasketuksi samalla käynnillään useammin kuin kerran. Tässä arvioinnissa hyödynnetään mm. kävijätutkimusten avulla kerättyä tietoa ihmisten liikkeistä puistossa. Tänä vuonna kävijätutkimukset ovat käynnissä muun muassa Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa. Tutkimuksissa kävijöiltä saatu tieto on arvokasta paitsi käyntimäärälaskennan tukena, myös puistojen kehittämisessä.

Laskentaan liittyy monenlaisia haasteita. Vanhat mattolaskurit eivät toimineet talvella maan ollessa jäässä. Uudemmissakin laskureissa tuisku voi tupruttaa laskurin silmän umpeen. Joskus laskurin akku on hyytynyt yllättäen. Kerran ihmeteltiin keväällä huimia lukemia yhdessä laskurissa. Selvisi, että pääskynen oli tehnyt pesän laskurin kohdalle… Laskurien antamat lukemat pitää siksi aina tarkistaa poikkeamien varalta ja havaitut virheet korjata.

Joutsniemen laavu Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva Touho Häkkinen.

Tällä hetkellä Metsähallitus ilmoittaa tärkeimpien kohteiden käyntimäärät kaksi kertaa vuodessa. Välitarkastelu tehdään tammi-heinäkuun tilanteesta ja virallinen edeltävän vuoden käyntimäärä ilmoitetaan tammikuussa. Käyntimäärien arviointia pyritään kehittämään koko ajan tarkemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Esimerkiksi matkapuhelinverkkojen sijaintitietojen käyttömahdollisuuksia on selvitetty, mutta se ei ole osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi ainakaan vielä. Uudet ympärivuotisesti toimivat laskurit ja etäluenta ovat tehostaneet toimintaa ja parantaneet arvioiden laatua huomattavasti. Silti edelleen tärkeää on myös maastossa tapahtuva havainnointi ja polttopuun kulutuksen sekä käymäläjätteen määrän seuranta.

Tämän kevään alustavien tietojen perusteella Keski-Suomen puistoissa ei ole päästy ihan viime vuoden kevään huippulukemiin. Kesästä odotetaan kuitenkin jälleen ennätysvilkasta. Tulevaisuudessa polkujen tunneittaiset laskurilukemat pyritään saamaan verkkosivuillemme kaikkien nähtäville. Se nostaisi käyntimäärätiedon hyödyntämisen ihan uudelle tasolle.

Tuomi kukkii Rutakoskella. Kuva Satu Ojala.

Blogin kirjoittaja Maija Mikkola toimii Metsähallituksen luontopalveluissa virkistyskäytön erikoissuunnittelijana Jyväskylässä.

Blogin kansikuva: Pyhä-Häkin kansallispuisto, Jorma Ursin.

Tunnetko puna-ailakin?

Tunnetko puna-ailakin?

Suomalainen liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti, sillä 96 % aikuisväestöstä virkistäytyy luonnossa ja useimmat meistä 2-3 kertaa viikossa. Lähimetsät ja arjen viherympäristöt ovat tärkeitä, koska niitä havainnoidaan päivittäin. Lähiluontoa pidetään itsestään selvyytenä, ja yleensä niiden arvo ymmärretään vasta niiden hävitessä.

Useissa tutkimustuloksia on todettu lähimetsien, puistojen ja vesistöjen positiivisesta vaikutuksesta esimerkiksi stressiin ja masennukseen. Mutta tällöinkin luontoa tarkastellaan lähinnä hoitokeinona johonkin poikkeavaan olotilaan ja luontoa pidetään paikkana, johon pitää varta vasten hankkiutua. Onkin selvää, että olemme vieraantuneet luonnosta.

Tutustumaan lähiluontoon!

Tunnetko sinä lähiluontosi luonnonvaraisia lajeja? Luonnontuntemus ei ole vain huolestuneiden akateemikoiden leipätyö, vaan jokaisen meidän kansalaistaito. On tärkeää tuntea luontoa, jonka kohtaamme päivittäisessä arjessa, koska tällöin voimme ymmärtää paremmin myös luonnon merkityksen itsellemme.

Luonnon tarkkailu ja havainnointi ovat suurelle osalle suomalaisia tuttuja harrastuksia. Suomessa onkin pitkä historia myös kansalaishavainnoilla, eikä niiden merkitys ole ainakaan vähenemässä. Esimerkiksi lintuharrastajilla on vankat perinteet lajien havainnoinnissa, samoin kuin metsästäjillä. Ohjattu ja ohjeistettu lajihavainnoinnin joukkoistaminen on yksi poluista, joilla lajitietoa kertyy laajemmin Suomen luonnosta myös tutkijoiden käyttöön. Muun muassa näistä havainnoista Suomen Lajitietokeskus yhdistää suomalaista lajitietoa yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi.

iNaturalistin Seek-sovelluksessa lajien tunnistaminen on tehty helpoksi ja hauskaksi, joten perheen pienetkin voivat osallistua lajien etsintään.

Viime vuoden toukokuussa Suomen Lajitietokeskus aloitti yhteistyön kansainvälisen iNaturalist-verkoston kanssa, jota ylläpitää mm. National Geographic Society. iNaturalist on verkossa toimiva luontoharrastajien sosiaalinen yhteisö, sekä palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet verkostoituvat ja jakavat luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä. iNaturalistin helppokäyttöinen, myös suomenkielellä toimiva, maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Ohjelmaan ladatun kuvan ja paikkatiedon perusteella tekoäly ehdottaa eliölle tunnistusta. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Tunnistus on kaksiosainen, eli tekoäly tunnistaa kasvin ensin ja sitten yhteisön jäsenet varmistavat tunnistuksen. Käyttäjät voivat ehdottaa vaihtoehtoisia tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja. Meitä iNaturalist-yhteisön aktiiveja on Keski-Suomessakin jo yli tuhat (seikkailumme kartalla alla). Palvelun kautta jaetut havainnot tallentuvat myös Suomen Lajitietokeskuksen tietovarantoon ja ovat sen kautta kansalaisten, harrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten käytettävissä.

Muutamia kuluneen vuoden aikana löytämiäni lajeja.

iNaturalist -kartta Keski-Suomen havainnoista. Vielä on tutkimattomia alueita…

Pelaamaan lähiluontoon!

iNaturalist-verkosto on julkaissut lajitunnistuksen tueksi pelillisen Seek-sovelluksen, jonka käynnistämällä voit reaaliajassa tutkia kameranäkymän kautta tekoälyn suorittamaa tunnistusprosessia. Valokuva ja tunnistus voidaan lisätä käyttäjän omiin kokoelmiin ja sovelluksesta saa lisäksi Wikipedia-tiedon kyseisestä lajista. Lajeja tunnistamalla käyttäjä ansaitsee palkintomerkkejä ja oppii samalla lisää luonnosta. Seek-sovelluksen avulla ja verukkeella jokainen saakin mukavia luontokokemuksia kesäisessä luonnossa. Ja kesälomavinkkinä lapsiperheille: Seek-sovelluksen palkintojen lisäksi voivat vanhemmat keksiä konkreettisia lisäpalkintoja; etsi kymmenen lajia ja ansaitset jäätelöpalkinnon!

Tunnetko sinä siis puna-ailakin? Puna-ailakki on Keski-Suomen iNaturalist-yhteisön eniten havainnoitu ja tunnistama laji, joka levisi merenrantalehdoista sisämaahan vasta 1900-luvulla heinänviljelyn yleistymisen myötä. Ota siis iNaturalist käyttöösi ja lähde tutustumaan lähiluontoosi. Kuka löytää ensinnä puna-ailakin!

Janne Laitinen
iNaturalist-aktiivi, biologi
Meijän polku, JAMK


Hyödyllisiä linkkejä:
Luonnon virkistyskäyttö – Luonnonvarakeskus (luke.fi)
Suomen Lajitietokeskus
iNaturalist-verkosto · iNaturalist
Discover nature on your doorstep | WWF
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/tunnistaminen/

Miten tuoda luonto osaksi työpäivää, kun luontoon ei pääse?

Miten tuoda luonto osaksi työpäivää, kun luontoon ei pääse?

Luonnolla on tutkitusti lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin: luonnossa elimistön toiminta hidastuu, aivot palautuvat rasituksesta, stressitila kehossa hellittää ja ihminen rentoutuu. Mutta mitä tehdä, kun luontoon ei pääse?

Luonnossa mieli ja keho lepäävät. Lyhytkin metsälenkki tai hengähdyshetki omalla takapihalla voi rentouttaa kummasti, eikä mikään ihme, sillä tutkimukset todistavat, että luonnolla on pitkä lista hyvinvointivaikutuksia. Luonnossa verenpaine laskee, sydämen toiminta hidastuu, lihakset rentoutuvat, stressihormonit vähenevät, keskittymiskyky paranee, mieliala kohoaa ja aivot palautuvat… Lista sen kuin jatkuu. On siis varsin hyvä idea pitää työpäivän aikana taukoja luonnossa ja ottaa ilo irti näistä hyvinvointivaikutuksista. Kannattaa lähteä esimerkiksi ruokatauolla ulos happihyppelylle ja mahduttaa kalenteriin yksi jos toinenkin metsäretki.

Mutta aina ei pääse luontoon. Joskus luonto on kaukana ja joskus taas aika ei riitä luontoreissuun. Luonnon hyvinvointivaikutuksia voi kuitenkin valjastaa käyttöön, vaikka itse luontoon meneminen ei olisi mahdollista: tutkimukset nimittäin osoittavat, että luonnon hyvinvointivaikutukset toimivat myös ilman varsinaista luontoon astumista. Mikään ei tietenkään korvaa aitoa luontokokemusta, mutta luontoa matkivat virtuaaliset elämykset kuten luontovideot, -äänet ja -kuvat jäljittelevät yllättävän toimivasti luonnon vaikutuksia ihmiseen. Koska jokaisella tauolla ei ehdi luontoon, kannattaakin kokeilla luonnon tuomista työpisteelle virtuaalisesti:

3 x Miten tuoda virtuaaliset luontokokemukset osaksi työpäivää

1. Ota audiovisuaalinen luontokokemus taukojen tueksi

Työpäivän aikana on tärkeä pitää taukoja, jotta aivot saavat tilaisuuden palautua työstä aiheutuvasta rasituksesta. Tehokkaan tauon ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulisi antaa aivoille mahdollisuus olla hetki rauhassa. Tehokas tauko ei siis sisällä esimerkiksi sosiaalisen median selailua tai uutisten lukemista, vaan tauon aikana pitäisi malttaa pysähtyä hetkeksi kokonaan. Taukojen tueksi ja tehostamiseksi voi lisätä audiovisuaalisen luontoelementin, joka kannustaa hiljentymään ja rauhoittumaan: luontovideo vie aivot virtuaalisesti ympäristöön, jossa ne saavat hetken ajan harhailla vapaasti ja pitää taukoa jatkuvasta keskittymisestä. Jopa minuutin tai parin mikrotauko voi tuoda merkittäviä hyötyjä. Kannattaa myös laittaa vaikka puhelimeen muistutus, jotta taukojen pitäminen ei pääse unohtumaan.

2. Kuuntele luontoääniä työnteon lomassa

Moni kokee myös pelkät luontoäänet hyvin rauhoittavana, ja niitä voikin helposti tuoda osaksi työskentelyä ikään kuin taustamusiikin tavoin. Tuulen kohina, puron solina ja lintujen laulu voivat peittää esimerkiksi ulkoa tulevaa hälyä tai muuten vain auttaa keskittymään. Etsi esimerkiksi YouTubesta tai Spotifysta mieluinen pätkä luontoääniä ja laita pyörimään taustalle. Ja kun tarvitsen tauon, sulje silmät, hengitä syvään ja kuvittele itsesi lempimetsäreitille.

3. Lisää kaunis luontomaisema tietokoneen ja puhelimen taustaksi

Luontoelementtejä voi tuoda osaksi arkea hyvin pienilläkin eleillä, kuten vaihtamalla laitteiden taustakuviksi otoksia suosikkimaisemista. Pelkkä kuvan katselu voi tutkitusti laukaista samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin luonnossa oleilu. Lisää siis taustakuvaksi työkoneelle ja -puhelimelle suosikki luontokuvasi joka vie ajatuksesi työpäivän aikana metsän siimekseen tai rantakalliolle.

Lue lisää luonnon hyvinvointivaikutuksista ja virtuaalisista luontoelämyksistä sekä kokeile virtuaalista Korpi®-luontohetkeä osoitteessa korpiforrest.fi🌲

Kirjoittaja Anni Kupila
Asiantuntijoina Mikko ja Sampo Pohjola
Korpiforrest


Anni Kupilan blogi on osa Meijän polun Luontotyöpäivää.

Suomalainen työ siirtyy luontoon!

Suomalainen työ siirtyy luontoon!

Perjantaina 21.5. vietetään ensimmäistä Luontotyöpäivää. Luontotyöpäivän ajatuksena on nostaa tietoisuutta luonnon hyvinvointivaikutuksista, sekä innostaa suomalaiset työyhteisöt ottamaan luonto yhdeksi työtilaksi toimistojen ja etätyöpisteiden rinnalle. Luontotyöpäivän on käynnistänyt keskisuomalainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisliike Meijän polku.

– Olemme yhä tietoisempia luonnon tarjoamista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Näiden ohella luonto myös toimii luontaisesti uusia ideoita tarjoavana ympäristönä, toteaa yksi kampanjan suunnittelijoista, fysioterapeutti Juho Jäppinen. – Luontoon siirtyminen osana työpäivää voisi parhaimmillaan siis tuoda työelämään sekä hyvinvointia, että uusia innovaatioita. Ja näille molemmille on taatusti kysyntää, Jäppinen lisää.

Luonnon terveysvaikutukset tuntuvat kehossa ja mielessä jo lyhyenkin luontokontaktin jälkeen. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi stressi alkaa vähenemään jo muutamien minuuttien jälkeen. Suurempia terveysvaikutuksia saadaan viikkotasolla 2–3 tunnin luonnossa oleskelun jälkeen. Tällaisen ajan saa kertymään esimerkiksi muutaman tunnin palaverilla lähialueen luontokohteissa.

Helpoimmillaan luonnon ottaminen osaksi työpäivää voi olla vaikka työpuhelun soittaminen lähipuistosta. Toisessa ääripäässä sitten on koko päivän mittainen työpäivä esimerkiksi lähilaavulla tai vaikkapa kansallispuistossa.

Kaikista töistä ei ole mahdollista lähteä kesken päivän luontoon, mutta tällöin luontoa voi tuoda osaksi työpäivää vaikkapa kuuntelemalla luontoääniä kahvitauolla tai katselemalla lyhyt rauhoittava luontovideo. Tälläkin tavoin pystytään vaikuttamaan positiivisesti stressitasoihin. Toinen keino sisätyöntekijöille on piipahtaa työmatkoilla luontoympäristöissä, esimerkiksi valitsemalla kävely- tai pyöräilyreitille luontoalueita.

– Osa kampanjan ideaa onkin saada ihmiset kokeilemaan erilaisia tapoja viedä töitä luontoon tai sitten tuoda luontoa töihin. Kokeilemalla erilaisia tapoja löytyy kullekin sopivat ja antoisat tavat hyödyntää näitä luonnon tarjoamia upeita mahdollisuuksia. Toiveemme on, että muutaman vuoden kuluttua luonnossa työskentely on jo osa suomalaisen työn arkea, toteaa Jäppinen.

Kampanjan nettisivut löytyvät osoitteesta: www.meijanpolku.fi/luontotyopaiva.

Jyväskylän seudulla Luontotyöpäivää voi lähteä viettämään esimerkiksi Ladun Majalle, jonka tapahtuman yhteistyötaho Jyväskylän Latu tarjoaa luontotyöpäiväläisten käyttöön.

Tervetuloa mukaan viemään suomalaista työtä luontoon!

Lisätietoja

Juho Jäppinen
meijanpolku@gmail.com
050 471 3702

Linja 27

Linja 27

Linjan 27 varrelta löytyy muun muassa Tourujoen luontopolku, jonka lehtomainen ympäristö tarjoaa ihmeteltävää keväästä pitkälle syksyyn.

Linjan 27 varrelta löytyy kaksi merkittävää luontoreittikokonaisuutta; Touruvuoren luontopolku ja kuntoilureitistöt sekä Mäyrämäki-Keltinmäki -alue. Kummastakin kohteesta löytyy sekä kuntoratoja että luontopolkuja. 

Linkkireitin varrella on myös Tourujoen luontopolku ja Harjun kaupunkiluontoalue kuntoratoineen. Nämä alueet kuuluvat myös Kehä vihreään, joka mahdollistaa pidemmätkin retket kaupunkiluontoympäristössä. Lisäksi on mahdollista päästä Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven rannoille nauttimaan järviluonnosta ja monipuolisista ulkoliikuntamahdollisuuksista, kuten ulkokuntosaleista.

Keltinmäestä ja Myllyjärveltä pääsee Ladun Majalle, Soidinlammelle ja Kotalammelle. Myös pidemmät retket, esim. Laajavuoreen ja Laajavuoren luontopolulle onnistuvat.

Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.


Valmistautuminen

Valmistautuminen

Varmista Luontotyöpäivän sujuminen varustautumalla oikein. Hyvin valmisteltu Luontotyöpäivä sujuu hyvin!

Pukeutuminen

Pukeudu sään mukaan ja huomio luontotyöpäivän aktiivisuustaso. Onko tarkoitus kävellä pidempiä matkoja vai istuskella järven rannassa ajatuksia liplattelemassa? Enemmän liikkuessa valitse hyvät kengät ja rennot mukavat vaatteet. Voit ottaa mukaan repun, jossa voi olla varavaatteita, tai johon voi laittaa ylimääräisiä vaatteita, jos tulee kuuma. Repussa kulkee mukavasti myös eväät ja tarvittavat työvälineet.

Sään mukaan pukeutuminen on onnistuneen luontotyöpäivän tae. Tällaisia ovat esim. sateella hyvät sadevarusteet ja auringon paahtaessa ultraviolettisäteilyltä suojaavat varusteet.

Jos suunnittelet pidempiä paikallaanoloja, esim kirjoitus- tai lukuhommia, niin ota mukaan istumiseen tai rentoutumiseen sopivia välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi istuinalusta, retkituoli tai riippumatto. Voit tarvittaessa ottaa mukaan myös taittuvan retkipöydän, mutta testaa sen käyttöä ensin kotosalla. Ylimääräisten tavaroiden mukana kantaminen on ylimääräistä työtä, ja työn lisääminen ei ole luontotyöpäivien tarkoitus.

Eväät

Tie täydelliseen luontotyöpäivään käy vatsan kautta. Pakkaa siis mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää. Kahvin tai teen ystävien kannattaa ottaa termospullossa lämmintä juomaa mukaan. Kesäkuumalla kylmää juotavaa on hyvä olla runsaasti mukana, kun taas syysvilpoisilla ja talvella lämmin juoma kruunaa ulkoilun. Muutaman tunnin retkille voit pakata mukaan pientä naposteltavaa, esim eväsleivän tai hedelmiä ja koko päivän seikkailuille kannattaa jo sitten ravitseva lounaskin pakata mukaan. 

Jos vietät pidemmän työpäivän luonnon helmassa, niin ota mukaan myös lounaspaketti tai ruuan tekovälineet. Kokemuksena mikään ei voita itse tehtyä luontolounasta!

Jos retkipaikalla on mahdollisuus tehdä tulet, niin ruokatunnista tulee samalla mieleenpainuva elämys! Myös erilaiset retkikeittimet ovat usein luonnossa työskentelevän vakiovarusteita.
Huolehdithan roskistasi ja huomiot ruohikko-/metsäpalovaroituksen. Retkeilyetiketti-vinkkejä saat täältä. 

Työskentely, tekniikka

Jos aiot tehdä työtä esim kannettavalla tai mobiililaitteilla, niin lataa laitteiden akut ja ota mukaan tarvittaessa varavirtalähde sekä huomioi säätila laitteiden käytön kannalta. 

Luontotyöpalavereihin voi osallistua myös etänä. Helpoimmillaan tämä onnistuu kännykän avustuksella. Huomioi sääolosuhteet, kun mietit teknologian käyttöä luonnossa.

Jos tarvitset internettiä, niin varmista luontokohteen verkkoyhteydet, sillä  puhelin- ja internet-yhteyksien toimivuus matkaviestinverkoissa vaihtelee verkon kuuluvuuden mukaan. Kuuluvuuksia voi haarukoida esim alla olevista linkeistä. Jos järjestää isompaa kokousta, tai yhteydet ovat muutoin ’elintärkeät’, niin kannattaa käydä etukäteen paikan päällä myös testaamassa verkon saatavuus. 

Mukaan kannattaa aina ottaa myös ne perinteiset muistiinpanovälineet, eli vihko ja kyniä. Joskus kiven nokassa onkin mukavampaa laitella ideoita muistiin kynällä ja paperilla.

Varaudu myös tekniikan osalta sään muutoksiin, varsinkin jos säätiedotus on lupaillut epävakaista ilmaa. 

Muuta

Vaikka luontoympäristö itsessään tuo hyvinvointia työpäivään, niin muista myös luonnossa pitää taukoja ja vaihdella työasentoa, jos istut pidempiä aikoja. Tauoilla voit nauttia luonnosta ja vaikka ottaa valokuvia. Jos jaat kuviasi somessa, niin käytä #Luontotyöpäivä -hästägiä.

Luontotyöpäivä luo puitteet myös ympäristön tarkkailulle ja oman luovuuden ruokkimiselle. Miten olisi vaikka leikkimielinen luontovalokuvauskilpailu työporukan kesken? Myös lajien tunnistus saa harhailen mielen keskittymään hetkeen.

Muista myös esim allergialääkkeet ja aurinkorasva, jos liikut aikana, jolloin näitä voi luonnossa ollessa tarttea. Muista myös varautua esim hyttysten varalta, jos liikut alueella, jossa hyttysiä voi esiintyä. 


Luontotyöpäivän suunnittelu

Luontotyöpäivän suunnittelu

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin myös luonnossa työpäivää viettäessä. Hyvä valmistautuminen takaa parhaan lopputuloksen ja luonnossa työskentelystä nauttimisen. Kokeilemalla erilaisia ratkaisuja ja paikkoja löydät juuri itsellesi sopivat tavat työskennellä luonnossa. Eli älä anna periksi, jos alussa tulee haasteita vastaan.

Olemme keränneet alle vinkkejä Luontotyöpäivän onnistuneeseen toteutukseen.


Suunnittele ajankohta ja valitse luontokohde

Mieti, milloin lähdet luontotyöpäivää viettämään ja mitä aiot työpäivän aikana tehdä? Vaihtoehtoja on monia ja nämä tarvitsevat hieman erilaista valmistautumista.

Suomi on täynnä toinen toistaan mukavampia luontoreitistöjä ja näillä olevia taukopaikkoja. Jos haluat ottaa varman päälle, käy tutustumassa kohteeseen etukäteen. Jos haluat seikkailla, niin sitten vain rohkeasti liikkeelle ja ota jokin uusi luontokohde testaukseen. Oikeita unelmien avokonttoreita voi löytyä jokaisesta niemestä ja notkosta.

Voit käyttää luontotyöpäivän esimerkiksi ajatteluun, ideointiin ja uuden luomiseen. Voit kirjoittaa, lukea tai hoitaa puheluita ja sähköposteja. Tai sitten voitte kokoustaa luonnossa.

Mitä sitten suunnitteletkin tekeväsi, niin aseta työpäivälle selkeä tavoite: “Huomenna vietän kolme tuntia työpäivästä luonnossa. Käyn lävitse tulevan esitykseni muutamaan kertaan ja sitten hoidan ne kaksi tärkeää puhelua, jotka ovat jääneet hoitamatta. Lisäksi päivitän firman nettisivua”. Nämä kaikki tarvitsevat hiukan etukäteisvalmistelua, joka usein hoituu maalaisjärjellä. Olemme kuitenkin myös keränneet valmisteluvinkkejä tänne.

Monipuoliset mahdollisuudet

Luonnossa liikkumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet ovat meillä Suomessa lähes rajattomat. On helposti saavutettavia puistoalueita, järvenrantareitistöjä penkkeineen ja kivineen, lähimetsiä polkuineen ja kuntoratoineen sekä kansallispuistojen kaltaisia laajempia luontoalueita, joissa myös liikkuminen on helppoa ja reitistöt hyvin merkitty. Lisäksi on vielä meidän kaikkien mustikka- ja sienimetsät, kesämökit ja erilaiset maatilamahdollisuudet. Paikoista ei siis ole pulaa.

Helpoimmillaan Luontotyöpäivää voi viettää työpaikan tai kodin lähiluonnossa. Tämä on myös hyvä tapa kokeilla erilaisia luontotyöratkaisuja, sillä esim puuttuvia työvälineitä voi kipaista hakemaan nopeasti sisältä.

Jos lähialueen luontokohteet eivät vielä ole sinulle tuttuja, niin yleensä kuntien ja kaupunkien sivuilta löytyy erilaisia liikunta- ja retkikohteita. Näissä on yleensä myös tietoa nuotiopaikoista ja muista levähdyspaikoista. Isommalla työporukalla liikkeelle lähdettäessä myös porukasta löytyy ihmisiä, joilla on kokemusta paikalliskohteista. Retkikartta-palvelusta voi myös katsella sopivia kohteita. Kansallispuistoista löytyy tietoa Luontoon -palvelusta ja keskisuomalaisia kohteita olemme keränneet tänne.

Ja aina on mahdollista yhdistää luontotyöpäiviin erilaisia palveluja ja opastettuja retkiäkin tarjoiluineen.


Kenen kanssa Luontotyöpäivää viettämään?

Seura valikoituu riippuen siitä, mitä Luontotyöpäivänä olet päättänyt tehdä. Jos haluat käyttää ajan uusien ideoiden suunnitteluun, niin liikkeelle voi lähteä itsekseen tai vaikkapa koiran kanssa. Jos ajatuksia pitää myllyttää laajemmin, voit lähteä työkaverin kanssa pitämään kävelypalaveria tai työporukan kanssa luontokokouksen pitoon. Kävelykokouksen pitoon löytyy vinkkejä täältä.

Miten pääset luontokohteeseen?

Huomioi luontotyöpäivän kohdetta mietittäessä myös vuodenaikojen ja säiden vaikutukset kuhunkin paikkaan. Esim lumien sulaessa maasto ja polut voivat olla hyvinkin märkiä ja mutaisia. Kuvassa kevät edennyt jo hieman pidemmälle ja polku on loistavassa kunnossa.

Jos kohde ei ole kaukana, niin kävellen tai pyörällä liikkuminen on kätevää. Samalla saat lisättyä hyötyliikuntaa arkeen.

Julkisen liikenteen mahdollisuudet kannattaa myös tarkistaa. Isommissa kaupungeissa tämä onnistuu ainakin mainiosti. Esimerkiksi Jyväskylässä kannattaa tarkistaa Luontopysäkit, jolloin linkillä pääsee luontokohteisiin vaivattomasti ja nopeasti. 

Jos haluat kauemmaksi, esimerkiksi kansallispuistoon, niin autolla liikkuessa tarkista pysäköintimahdollisuudet etukäteen. Ja jos luontotyöpäivää on lähdössä viettämään isompikin porukka, niin kimppakyydit ovat ekologinen ratkaisu. Ja hyvä tapa saada keskustelut käyntiin jo matkalla.