Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin myös luonnossa työpäivää viettäessä. Hyvä valmistautuminen takaa parhaan lopputuloksen ja luonnossa työskentelystä nauttimiseen. Kokeilemalla erilaisia ratkaisuja ja paikkoja löydät juuri itsellesi sopivat tavat työskennellä luonnossa. Eli älä anna periksi, jos alussa tulee haasteita vastaan.
Olemme keränneet alle vinkkejä Luontotyöpäivän onnistuneeseen toteutukseen.
Suunnittele ajankohta ja valitse luontokohde
Mieti, milloin lähdet luontotyöpäivää viettämään ja mitä aiot työpäivän aikana tehdä? Vaihtoehtoja on monia ja nämä tarvitsevat hieman erilaista valmistautumista.
Suomi on täynnä toinen toistaan mukavampia luontoreitistöjä ja näillä olevia taukopaikkoja. Jos haluat ottaa varman päälle, käy tutustumassa kohteeseen etukäteen. Jos haluat seikkailla, niin sitten vain rohkeasti liikkeelle ja ota jokin uusi luontokohde testaukseen. Oikeita unelmien avokonttoreita voi löytyä jokaisesta niemestä ja notkosta.
Voit käyttää luontotyöpäivän esimerkiksi ajatteluun, ideointiin ja uuden luomiseen. Voit kirjoittaa, lukea tai hoitaa puheluita ja sähköposteja. Tai sitten voitte kokoustaa luonnossa.
Mitä sitten suunnitteletkin tekeväsi, niin aseta työpäivälle selkeä tavoite: “Huomenna vietän kolme tuntia työpäivästä luonnossa. Käyn lävitse tulevan esitykseni muutamaan kertaan ja sitten hoidan ne kaksi tärkeää puhelua, jotka ovat jääneet hoitamatta. Lisäksi päivitän firman nettisivua”. Nämä kaikki tarvitsevat hiukan etukäteisvalmisteluja, jotka hoituvat usein maalaisjärjellä. Olemme kuitenkin myös keränneet valmisteluvinkkejä tänne.
Monipuoliset mahdollisuudet
Luonnossa liikkumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet ovat meillä Suomessa lähes rajattomat. On helposti saavutettavia puistoalueita, järvenrantareitistöjä penkkeineen ja kivineen, lähimetsiä polkuineen ja kuntoratoineen sekä kansallispuistojen kaltaisia laajempia luontoalueita, joissa myös liikkuminen on helppoa ja reitistöt hyvin merkitty. Lisäksi on vielä meidän kaikkien mustikka- ja sienimetsät, kesämökit ja erilaiset maatilamahdollisuudet. Paikoista ei siis ole pulaa.
Helpoimmillaan Luontotyöpäivää voi viettää työpaikan tai kodin lähiluonnossa. Tämä on myös hyvä tapa kokeilla erilaisia luontotyöratkaisuja, sillä esimerkiksi puuttuvia työvälineitä voi kipaista hakemaan nopeasti sisältä.
Jos lähialueen luontokohteet eivät vielä ole sinulle tuttuja, niin yleensä kuntien ja kaupunkien sivuilta löytyy erilaisia liikunta- ja retkikohteita. Näissä on yleensä myös tietoa nuotiopaikoista ja muista levähdyspaikoista. Isommalla työporukalla liikkeelle lähdettäessä myös porukasta löytyy ihmisiä, joilla on kokemusta paikalliskohteista. Luontoon.fi -sivustolta löytyy luontokohteita kaikkialta Suomesta, jos haluaa enemmänkin irti työarjesta ja arkiympäristöistä.
Ja aina on mahdollista yhdistää luontotyöpäiviin erilaisia palveluja ja opastettuja retkiäkin tarjoiluineen.
Kenen kanssa Luontotyöpäivää viettämään?
Seura valikoituu riippuen siitä, mitä Luontotyöpäivänä olet päättänyt tehdä. Jos haluat käyttää ajan uusien ideoiden suunnitteluun, niin liikkeelle voi lähteä itsekseen tai vaikkapa koiran kanssa. Jos ajatuksia pitää pyöritellä laajemmin, voit lähteä työkaverin kanssa pitämään kävelypalaveria tai työporukan kanssa luontokokouksen pitoon. Kävelykokouksen pitoon löytyy vinkkejä täältä.
Miten pääset luontokohteeseen?
Huomioi luontotyöpäivän kohdetta mietittäessä myös vuodenaikojen ja säiden vaikutukset kuhunkin kohteeseen. Esimerkiksi lumien sulaessa maasto ja polut voivat olla hyvinkin märkiä ja mutaisia. Kuvassa kevät edennyt jo hieman pidemmälle ja polku on loistavassa kunnossa.
Jos kohde ei ole kaukana, niin kävellen tai pyörällä liikkuminen on kätevää. Samalla saat lisättyä hyötyliikuntaa arkeen. Aktiivisesti työmatkat tai työpäivän aikana tapahtuvat matkat ovat työmatkarönsyilyä.
Julkisen liikenteen mahdollisuudet kannattaa myös tarkistaa. Isommissa kaupungeissa tämä onnistuu ainakin mainiosti. Esimerkiksi Jyväskylässä kannattaa tarkistaa Luontopysäkit, jolloin linkillä voi kulkea luontokohteisiin vaivattomasti ja nopeasti.
Jos haluat kauemmaksi, esimerkiksi kansallispuistoon, niin autolla liikkuessa tarkista pysäköintimahdollisuudet etukäteen. Ja jos luontotyöpäivää on lähdössä viettämään isompikin porukka, niin kimppakyydit ovat ekologinen ratkaisu. Ja hyvä tapa saada keskustelut käyntiin jo matkalla.
Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.
Virikkeellinen ja luova ympäristö
Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovatkin käyttäneet tätä luonnon ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää! Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.
Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.
Yksi luonnossa työskentelyn eduista on työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luontoympäristöissä saat helposti vaihtelua arkeen – ja ajatuksiin. Ja vaikka luontotyöpäivien työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi, esimerkiksi takapihan terasssi tai lähipuisto, ei ole täysin samanlainen yhtenäkään päivänä vuodessa!
Päivänvalo piristää
Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito mahdollistaa unen pituuden lisääntymisen ja unen laadun paranemisen.
Kun yhdistämme nämä luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia. Voit lukea lisää luonnossa oleskelun ja liikkumisen hyödyistä uudesta 3–30–300 -luontosuosituksesta.
Talvella lyhyt päivänvalo kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi ruoka- tai kahvitunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä, energiaa ja uusia ajatuksia.
Luontosuosituksen mukaan luonnon terveyshyötyjen keräämiseksi tulisi luontoympäristöissä oleskella vähintään 3 kertaa viikossa, ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Voit kerätä luontoaikaa esimerkiksi kävelypalaverien, ulkona pidettävien kokousten tai ulkotoimiston merkeissä useampana päivänä viikossa. 30 minuuttia luontoaikaa kertyykin helposti vaikkapa yhden puhelinpalaverin aikana käyskentelemällä toimiston lähiluonnossa.
Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet
Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivään. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikkumista, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.
VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan… Myös liikkuvan veden katselu voi avata ajatusten umpisolmuja ja tarjota uusia ratkaisuja vanhaan ongelmaan.
Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Myös erilaisia seisomatyöpisteitä löytyy luonnosta helposti. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten. Jos kaipaat hieman perinteisempiä työympäristöjä, niin lähipuistojen penkit ja picnic-pöydät tarjoavat toimistonomaisempia työpisteitä ulkoympäristöissä.
Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn.Kuvan seisomatyöpiste löytyi kaatuneen puun oksien päältä.
Voit myös ottaa osaksi luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa, liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa sub-laudalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily! Vesillä liikkuessa suojaa mahdolliset työlaitteet liikkumisen ajaksi vesitiiviisiin suojiin.
Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.
Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö
Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.
Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.
Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?
Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä. Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.
Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.
Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…
Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!
Janne Laitinen Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK
In Meijän Polku’s Million Step Group Challenge, we set out with a group of 3 to 5 people to collect a million walking steps in one month! The challenge is playful and everyone participates within the limits of their own fitness and energy levels. However, the goal is for each participating group member to walk briskly on a daily basis. We recommend outdoor and nature walks if possible.Do not attend walks in groups, if feeling under the weather.
You can track your steps with a mobile phone app or with a pedometer. All the steps taken during the day are counted and included in the total challenge step count.
Forest walks have a emotional, restorative and vitalizing effect.
Print a training diary, or keep a record of your daily steps on, for example, paper or computer. The daily steps of each group member are recorded and added up at the end of each week (see template below). The exemplary group collected more than 330 000 steps a week, meaning that a million steps can be achieved in as little as three weeks.
Example week from a group with 4 members. They gathered 333 654 steps in one week. This means that the group can gather 1 million steps in three weeks.
Below are step goals for groups of three, four and five people, with the goal of collecting one million steps in a one month time frame. If there are passionate walkers in the group, then the goal will be met faster. If you have a bigger group, you can divide the group into smaller groups and have a little competition…
If possible, some of the walks can be done together with all or some of the group members to maximize the social benefits of the walks. For example group members can arrange a few days each week for a longer walk together. Daily walks are also a wonderful way to get to know your hometown and neighborhood better.
For longer walks, you can bring along hot drinks and something to snack on. If you are walking on forest trails, take along something to sit on during the brakes, so you don’t have to sit in the snow or wet ground. While walking in forests, it is important to avoid walking on plowed skiing tracks.
You can also check out Meijän polku’s other group challenges here. For the moment, these challenges are only in Finnish, but the idea is similar to the Million steps challenge, so they should be quite easy to figure out.
As an old Finnish saying goes, your winter boots are made for walking, and that’s just what they do. But you do need to help them out a bit!
Happy walking!
For more information, you can contact us by email meijanpolku@gmail.com or through social medias @Meijanpolku
Meijän polun liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikellossa on juuri julkaistu ryhmille tarkoitettu osio. Osiosta löytyy Vuosikellosta tuttuja haasteita muokattuina pienryhmien käyttöön sopiviksi.
Ryhmäkäyttöön muokattuja haasteita on yhteensä kuusi. Ne soveltuu 2–7 hengen ryhmille ympärivuotiseen käyttöön. Haasteet on suunniteltu niin, että ne soveltuvat laajasti käyttöön yhtä lailla vähän liikkuville kuin kokeneille liikkujillekin. Haasteita voi skaalata helposti ryhmäläisten lähtötason mukaan.
Kuten Vuosikellon muitakin haasteita. myös ryhmähaasteita voi käyttää myös osana kuntoutustoimintaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
Sivustolla on myös vinkkejä Vuosikellon muiden haasteiden käytöstä osana ryhmätoimintaa.
Vuosikellon ryhmille tarkoitettu sivusto löytyy osoitteesta: www.meijanpolku.fi/vuosikello-ryhmille
Haasteet on suunnitellut yksi Meijän polun aktiiveista, fysioterapeutti Juho Jäppinen.
Voisiko retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta tulla osa arkea? Viikottainen tapa, joka lisäisi hyvinvointia? Tämän halusimme selvittää, kun neljä vuotta sitten ideoimme somessa leviävän Retkihaasteen. Joka vuosi julkaistavasta listasta löytyy 52 haastekohtaa eli tavoitteena on tehdä retki keskimäärin kerran viikossa. Retkihaasteeseen voi osallistua rennolla mielellä ja haasteen tavoitteena on kannustaa monipuoliseen retkeilyyn ympäri vuoden. Retkihaaste on vienyt meitä vuosien aikana monenlaisiin retkikohteisiin ja olemme retkeilleet aktiivisesti etenkin Jyväskylässä ja Keski-Suomen alueella. Onkin mukava tarttua vierailijakynään ja kirjoittaa retkikokemuksista Meijän polun blogiin, sillä hanke edistää meille tärkeitä asioita.
Usein sitä miettii, miksi lähteä kauas, jos läheltäkin löytyy upeita luontokohteita. Yksi meidän suosikeista on Haukanniemi, jossa varsinkin kevät- ja kesäkaudella tulee käytyä usein. Kaupunkilainen pääsee maalaistunnemiin kulkiessaan pellonlaitaa kohti metsää. Niemessä risteilevät polut kulkevat vaihtelevien metsämaastojen läpi ja erityisen kaunista on niemen keskiosassa. Siellä liikkuu myös vähemmän ihmisiä. Polun varrella voi halata valtavia mäntyjä ja kulkea polun yli kaareutuvien lehtipuiden alta. Matkalla tiheä ja synkkä kuusimetsä vaihtuu yhtäkkiä vaaleaksi koivikoksi. Niemenkärjessä voi lepuuttaa jalkoja ja tulistella nuotion lämmössä. Mennessä ja palatessa on mukava pysähtyä Eerolanlahdelle tarkkailemaan lintuja.
Kuvat: Eerolanlahden lintulaituri ja Haukanniemen koivikko.
Vuosien varrella olemme retkeilleet paljon Jyväskylän kaupungin ylläpitämillä luontopoluilla. Jos joku kysyy suosituksia kaupunkia lähellä olevista retkikohteista, tulee yleensä ensimmäisenä mieleen Jääskelän luontopolku. Siellä pääsee kiertämään kunnon lenkin (n. 5 km) ja polkujen varsilla ympäristö on vaihtelevaa. Pitkospuusilta ylittää pirunpellon ja kuusissa roikkuu naavatupsuja. Korkeilta kallioilta voi tähystellä upeaa Päijänne-maisemaa ja reitin loppupäässä on nuotiopaikka. Tänä kesänä hoksasimme, että aivan Jääskelän läheisyydessä on myös toinen upea retkikohde, Mäyrävuori. Mäyrävuori on rauhallinen ja (ainakin toistaiseksi) vähemmän tunnettu retkipaikka, mikä on todella yllättävää. Huipulta nimittäin aukeaa aivan huikean hienot näkymät Päijänteelle. Mäyrävuorelle on kätevä poiketa Jääskelän luontopolulla patikoinnin jälkeen. Polun varresta löytyy soma käppyrä puu, johon kelpaa istahtaa lepäämään tai vaikkapa kuvattavaksi.
Kuvat: Mäyrämäestä maisema Päijänteelle. Matkan varrella voi istahtaa puun mutkaan.
Jyväskylästä löytyy myös monia vähemmän tunnettuja helmiä. Mustalampi on tullut tutuksi ystävien opastuksella. Tunnelmallisen suolammen rannassa on juuri uusittu tulentekopaikka. Ylläpidosta vastaa asuinalueen asukasyhdistys. Mustalammelle pääsee kätevästi myös julkisilla. Reitille nimittäin löytää 27 linjan päätepysäkiltä. Samalla suunnalla, Keltinmäessä sijaitsee Kammarinmäen lippaluola. Sinne kannattaa suunnata talvella ihailemaan upeita jäämuodostelmia.
Yhtenä haastekohtana tämän vuoden Retkihaasteessa oli ”retki uusille poluille”. Se haastekohta täyttyi, kun retkeilimme Punavuorella ja nostimme maljan värikkäälle luonnolle. Punavuori sijaitsee Puuppolassa ja se on kiipeilijöiden suosiossa oleva, punertava kallioseinämä. Uusia polkuja on kertynyt tälle vuodelle enemmänkin. Pelkästään Keski-Suomen alueella meille uusia retkikohteita tänä vuonna olivat Multamäki, Karhunahas, Haukankierros, Koskenvuori, Äijänniemi, Mäyrävuori, Häähninmäki ja Sarpatin metsäpolku.
Retkiä on mukava yhdistää kyläilyreissuihin tai muihin tapaamisiin. Se onkin osoittautunut mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä ja retkeilykipinä on tarttunut yhteen jos toiseenkin tuttavaan. Varsinkin näin poikkeusaikana ulkotapaamiset ovat osoittautuneet erityisen tarpeellisiksi. Seinäjoella, lapsuudenkotimme läheisyydessä sijaitseva Paukaneva on vakkaripaikka tapaamisille, mutta tänä vuonna olemme treffanneet ystäviä myös Nuuksiossa ja Leivonmäellä. Nuuksio ulottuu laajalle alueelle ja sielläkin pääsee kulkemaan rauhassa, kun valitsee hieman syrjäisemmät polut.
Joskus on myös mukava toteuttaa haaveita ja lähteä lomailemaan kauempana sijaitseviin luontokohteisiin ihan varta vasten. Tänä kesänä teimme ”heräsin luonnossa -retken” Salamajärven kansallispuistoon. Vietimme yön teltassa Koirasalmen leirintäalueella ja patikoimme 18 kilometrin pituisen Vaatimen kierroksen. Helteisenä päivänä kuljimme paahtavilla suoalueilla, varjoisissa metsissä, tuulisilla rannoilla, rakkakivikkojen ja virtaavien purojen äärellä. Telttayöstä jäi erityisesti mieleen aamuyön herätys närhien toimesta. Ken on kuullut närhen äänen, tietää että kyseessä ei ole varsinaiset sulosoinnut.
Kuvat: Henni Salamajärven pitkospuilla sekä Mustalammen suomaisemaa.
Retkeilyvuosi lähenee loppuaan ja haastelistamme ovat muutamaa rastia vaille valmiit. Oli lista täynnä tai ei, tärkeintä on, että vuoden mittaan olemme saaneet liikkua ja virkistäytyä mitä ihanimmissa retkikohteissa. Säännöllinen retkeily onkin lisännyt hyvinvointiamme merkittävästi. Luonnossa on helpompi nauttia hetkestä ja unohtaa arjen kiireet. Nyt ajatuksemme ovat pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan retkivuoteen ja uuteen retkihaastelistaan, joka julkaistaan some-tileillämme 1.1.2021. Tervetuloa mukaan!
Kuva: Henni ja Elina talviretkellä Paukanevalla. (Kuvan ottanut Maija Mustakorpi)
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskessaelokuussa 2020 alkanut Meijän mieli -hanke tekee alueellista työtä nuorten aikuisten mielenterveystoipujien arjen ja osallisuuden parantamiseksi Keski-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on luoda yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia tuki- ja vapaaehtoistyön ratkaisuja, jotka lisäävät toipujien osallisuutta sekä rohkaisevat mukaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita esim. kaveritoimintaan.
Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!
Vapaaehtoistyötä sekä mielenterveyttä tukevia toimintoja kehitetään yhdessä toipujien, vapaaehtoisten, mielenterveystoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Hankkeen viitekehyksenä ja arvolähtökohtana on toipumisorientaatiopohjainen ajattelu, koulutus ja toiminta. Lisätietoa Meijän mieli -hankkeesta voit lukea täältä.
Me Meijän mieli -hankkeen työntekijät, Merja ja Katja, saimme tehtäväksemme järjestää työyhteisömme työhyvinvointipäivän 3.11.2020. Otimme haasteen mieluusti vastaan ja koronarajoitteiden sekä budjetin puitteissa alkoi vaihtoehtojen pohdinta. Aiemmin syksyllä olimme jossain verkostopalaverissa kuulleet Meijän polun luontopysäkeistä ja siitäpä nappasimmekin idean tyhypäiväämme; matkustaisimme ekologisesti julkisilla jollekin luontopysäkille. Valitsimme bussin 25, jolla hurautimme Huhtasuon luontopysäkille ja siitä Kangasvuoren luontopolulle.
Kosken porukka lähdössä bussikyytiin sään mukaisin ja ajan hengen vaatimin varustein.
Koska Meijän mieli -hankkeen yhtenä tavoitteena on positiivisen mielenterveyden tukeminen ja tyhypäivänkin tarkoitus on työhyvinvoinnin ylläpito, retkeilyn oheen keksittiin mielen hyvinvointia lisääviä tehtäviä, jotka nimettiin hyvän mielen olympialaisiksi. Näissä olympialaisissa ei kuitenkaan kilpailtu keskenään, vaan suoritettiin pareittain erilaisia tehtäviä. Etsittiin luonnosta hyvän mielen maisemia, tehtiin luonnonmateriaaleista taideteoksia, halattiin puita ja ratkaistiin arvoituksia. Tehtävistä otettiin kuvia ja lähetettiin työyhteisön yhteiseen WhatsApp-ryhmään kaikkien iloksi.
Hyvän mielen taideteos, -maisema, puunhalaajat ja eväskattaus.
Tehtäviä suoritettiin pitkin matkaa luontopysäkiltä Vuorilammen laavulle, jonne kokoonnuimme evästauolle. Eväät katettiin lammen rantalaiturille, jossa nautittiin kahvit ynnä muut herkut olympialaisten tehtävistä ja päivän annista rupatellen. Tehtävien lisäksi mukavana ja voimauttavana koettiin myös ulkona liikkuminen ja kaunis luonto keskellä kaupunkia. Sää suosi tyhypäivämme viettoa, kun lämpötila oli lähellä kymmentä plusastetta ja aurinkokin pilkahti hetkeksi päiväämme piristämään. Vaikka kilpailusta ei näissä olympialaisissa ollutkaan kyse, pitäähän olympialaisissa jakaa palkinnot. Taataksemme kaikille hyvän mielen, jokainen osallistuja sai hienon kunniakirjan sekä muumitikkarin. Tyhypäivän päätteeksi matkasimme bussikyydillä takaisin keskustaan.
Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta –Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutus
Auttamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelimme marraskuussa julkaistussa KEHO:n blogissa. Yksi vapaaehtoistoiminnan mielekkyyden jujuista piilee siinä, että auttaminen tutkitusti saa mielihyvähormonit hyrräämään. Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!
Meijän mieli -hankkeessa käynnistyy Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutukset Tammikuussa 2021. Meijän kavereiksi haetaan tavallisia, täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka haluavat kulkea hetken matkaa mielenterveystoipujan tsempparina. Nyt koronarajoitteiden aikana, kun monet harrastuspaikat ovat vain rajoitetusti käytössä ja julkisiin paikkoihin menemistä emmitään, on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja kaveritoimintaan. Luonnossa riittää tilaa ja turvavälejä on helppo noudattaa. Mukavan yhdessäolon lisäksi saa kaupan päälle vielä luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset. Meijän kaveri voisikin lähteä toipujan kanssa luontoon retkeilemään. Eikä luontoretkelle tarvitse lähteä edes kovin kauas. Kaupunkiluonto on hyvin lähellä, joten retkipaikkoja riittää. Kuten Kosken tyhypäivän tarinasta voi lukea, Jyväskylässäkin tällaisia hienoja luontokohteita on aivan bussireittien varrella. Puhumattakaan maakunnan muista pitäjistä; metsää on varmasti kävelymatkan päässä. Menkäämme metsään!
Blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin, kuinka matkani kohti Meijän polkua sai alkunsa. Toisessa osassa aloitamme rakentamaan työhyvinvoinnin vuosikelloa ja käännämme haasteet hyvinvoinnin tueksi. Ennen vuosikellon sisällön suunnittelua kartoitimme matkallemme yhteiset tavoitteet. Meijän polun tavoitteena on rakentaa terveempi ja hyvinvoiva keskisuomalainen väestö keskittyen neljään teemaan; liikuntaan, lepoon, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Vastaavasti Kuopion tavoite on olla hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvoinnin tukemisen tavoitteet kohtasivat laajemmassa linjassa ja seuraavaksi lähdimme kartoittamaan organisaationi työhyvinvointiin liittyviä tarpeita ja toiveita. Laadin vapaamuotoisen työhyvinvointikyselyn henkilökunnalle, jonka myötä lähdimme kokoamaan vuosikellon sisältöä. Alkukartoituksen vastausten perusteella henkilökunta toivoi pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia edistävää toimintaa, jossa olisi tekemisen meininki ja positiivinen yhteishenki. Vastaukset antoivat tärkeää tietoa vuosikellon sisällön suunnitteluun. Näistä lähtökohdista sai alkunsa Työhyvinvoinnin Vuosikello, jossa vuoden jokaiselle kuukaudelle valikoitui yksi hyvinvointia ja terveyttä edistävä osatekijä.
Seuraavaksi lähdimme sijoittamaan työyhteisöni toiveita Työhyvinvoinnin Vuosikelloon. Henkilökunnan toiveista nousi esiin liikunnan ja luonnon tärkeys oman hyvinvoinnin tukemisessa, sekä myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Työpäivän jälkeinen palautuminen koettiin myös tärkeäksi, sekä laadukas uni. Alkukartoituksen vastauksista alkoi muodostua yksityiskohtaisempia tavoitteita. Suunnitteluvaiheessa otettiin myös huomioon varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden näkökulma ja arjen realiteetit. Varhaiskasvatuksen pääasiallinen tehtävä on edistää lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa. Hyvinvoivalla työntekijällä on voimavaroja toteuttaa laadukasta ja pedagogista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa työskennellään kompleksisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä yksilö- ja ryhmätasoisesti. Vuosikellon sisällön tuli olla sellainen, mikä istuisi varhaiskasvatuksen arkeen ja jota henkilökunta voisi toteuttaa pääosin vapaa-ajalla omalla rennolla otteella. Työhyvinvoinnin vuosikellon lähtökohdaksi alkoi muodostua hyvinvoinnin osatekijöiden tietoinen vahvistaminen positiivisuuden kautta.
Mitä nämä haasteet sitten konkreettisesti ovat? Vuosikellon haasteet koostuvat liikuntaa ja lepoa lisäävistä tekijöistä. Haasteita toteuttamalla voi ylläpitää ja kohentaa kuntoa ja koettua elämänlaatua ympärivuotisesti ja haasteet rytmittävät luontevasti myös vuoden kulkua. Työhyvinvoinnin vuosikellon ensimmäiseksi haasteeksi valittiin Metsähaaste, jota lähdettiin toteuttamaan elokuussa 2020. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa monimuotoinen luonto antaa mahtavat puitteet metsähaasteen toteuttamiseen. Työyhteisöni on siitä onnellisessa asemassa, että työpaikka sijaitsee monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien äärellä, joten metsähaastetta oli helppo lähteä toteuttamaan. Metsähaasteessa ryhmät keräsivät rasteja metsäretkistä leikkimielisen kilpailun muodossa. Rastin sai vapaa-ajan retkeilystä, sekä työpäivän aikana lasten kanssa tehdyistä metsäretkistä. Eniten rasteja kerännyt ryhmä palkittiin haasteen lopussa.
Työhyvinvoinnin vuosikelloon koottiin kohderyhmän toiveiden mukainen hyvinvointipaketti kattamaan koko vuoden.
Syyskuussa metsähaasteen rinnalle valittiin Saunahaaste. Saunahaasteen tavoitteena oli saunoa 3-4 kertaa viikossa 20-30 min ajan kerrallaan. Suomalaisilla on maailman eniten kokemustietoa saunomisen hyvinvointivaikutuksista ja saunahaasteen tavoitteena olikin herätellä henkilökuntaa pohtimaan saunomisen terveysvaikutuksia. Saunominen herättää meissä myös paljon muistoja ja tunteita. Saunahaasteeseen kuului yhteisen saunakirjaan kirjoittaminen, johon jokainen pystyi kirjoittamaan saunomiseen liittyvistä tunteita, muistoista ja terveysvaikutuksia.
Lokakuun haasteeksi valikoitui Tasapainohaaste. Tasapainotaitoja on helppo harjoittaa kotona tai työpaikalla ilman sen kummempia välineitä. Kun tasapaino on kunnossa, pysyt varmemmin pystyssä silloinkin, kun maasto on epätasainen tai liukas. Tasapainoa kehittämällä voidaan ehkäistä liukastumisia ja kaatumisia. Liukastumiset ja kaatumiset johtavat usein pitkiin sairauspoissaoloihin ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat Suomessa vuosittain reilut 32 000 työtapaturmaa. Tyypillisiä vammoja ovat käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset. Liukastumisista aiheutuu myös paljon vakavia ja pitkäkestoisia vammoja, kuten päävammoja. Liukastumisista aiheutuu vuosittain merkittäviä kuluja, jopa n. 420 milj. euroa vuodessa ja yli 70 % työmatkatapaturmista on liukastumisia. Varhaiskasvatuksessa työskennellään paljon ulkona, jossa olosuhteet ovat alati muuttuvat. Varhaiskasvatuksen arjessa onkin tärkeää harjoittaa tasapainotaitojen ylläpitoa ja kehittymistä. Tasapainoa harjoitettiin kuuden liikkeen kuvasarjalla, joita pystyi tekemään helposti, vaikka kahvitauolla tai pihalla lasten kanssa.
Loppuvuoden haaste painottui uneen ja palautumiseen. Valitsimme Unipäiväkirjan, jossa tavoitteena on seurata avulla omaa unta vähintään kahden viikon ajan. Laadukas ja riittävä yöuni on tärkeää osa palautumista ja työssä jaksamista. Stressaava työelämä ja hektinen arki vaikeuttavat työpäivästä palautumista ja levolle jää yhä vähemmän aikaa. Jos yöunet jäävät toistuvasti normaalia lyhyemmäksi alkaa univaje rappeuttamaan immuunijärjestelmää, sekä heikentämään psyykkistä tasapainoa. Univaje lisää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, jotka pitkään jatkuneena aiheuttavat sairaspoissaoloja. Lasten kanssa työskenneltäessä tulee olla jatkuvasti valppaana ja pystyttävä ennakoimaan asioita, univajeesta kärsivä työntekijä voi olla suuri turvallisuusriski. Unipäiväkirjan avulla työntekijä voi tarkemmin havainnoida nukkumiseen ja uneen liittyviä tekijöitä ja tarvittaessa tekemään muutoksia hyvän unenlaadun saavuttamiseksi. Hyvin nukuttu yö ja laadukas uni vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen ja voimavaroja jää vielä vapaa-aikaankin.
Joulukuun haasteena on onnistumisten juhliminen pikkujoulujen muodossa. Joulukuu on varhaiskasvatuksessa kiireistä aikaa, emmekä siksi halunneet laittaa siihen enää mitään virallista haastetta. Joulukuussa katseet alkavat siirtyä kohti kevättä, jossa Työhyvinvoinnin Vuosikelloon on suunniteltu keväisiä haasteita. Henkilökunnan toiveesta suunniteltiin keväälle kulttuuriin liittyviä teemoja.
Vuosikellon haasteet on suunniteltu kaikille sopiviksi ja pyrimme ottamaan huomioon, että jokaiselle työyhteisön jäsenelle löytyisi vuosikellosta yksi itselle mieluinen haaste. Vuosikellon suunnittelussa tärkeintä oli välttää ”tyhy-ähkyn” syntyminen. Pyrimme ennaltaehkäisemään ”tyhy-ähkyä” haasteiden pitkäkestoisuudella, siksi sama haaste valittiin kestäväksi kaksi kuutautta peräkkäin. Tärkeää on myös muistaa, että vuosikelloa voi huoletta muokata tilanteeseen ja ajanjaksoon sopivaksi.
Meijän polun vuosikelloon yhdistettiin tiiviisti myös Meijän kokoukset. Meijän kokousten tavoitteena on jakaa ideoita terveellisten ja aktiivisten kokousten järjestämiseen. Meijän kokoukset sisällytettiin myös Työhyvinvoinnin Vuosikelloon ja kokousten teemat valittiin täydentämään haasteita. Meijän kokouksia toteutettiin kerran kuukaudessa. Kokousten alussa olemme tehneet luontorentoutuksia, kuunnelleet luonnon ääniä, sekä tehneet tasapainoharjoituksia. Viime kokouksessa kuuntelimme Suomen luontorunokilpailun voittajarunon Rouva Jenni Haukion lukemana. Meijän kokoukset ovat auttaneet meitä pysähtymään hetkeen, tasaamaan pulssia ja hengähtämään hetken arjen aherruksen välissä. Mielestäni Meijän kokouksen teemat ja vuosikellon haasteet ovat täydentäneet upeasti toisiaan.
Blogisarjan toinen osa onkin sopiva päättää luontorunokilpailun voittajarunoon Näillä silmillä, jonka on kirjoittanut Aino Krohn. Krohn osallistui kilpailuun nimimerkillä Veera Viita. Runo kertoo koskettavasti ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, sekä vuodenaikojen vaihtumisen haikeudesta. Runon myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille lämmintä joulunaikaa ja tavataan jälleen uutena vuonna, vuonna 2021!
Näillä silmillä ei enää näe hyvin lähelle.
On otettava etäisyyttä ihmisiin, asioihin, ajatuksiinsa, katsottava kauempaa metsän reunaa, kaislikkoa, vuodenaikaa, joka vaihtuu, muuttuu ja katoaa, etiäistä, joka toistuu ja pelottaa.
On nähtävä uudelleen unet, joita ei voi unohtaa, on hyväksyttävä haalistuminen, hitaus, herpaantuminen ja verhot, miten kaikki laskeutuu.
Anna meille, anna meille vielä edes yksi maisema; se, missä usva kiirii pitkin järven selkää ja laiturin kaiteella varhainen lokki odottaa kalastajan paluuta. – Veera Viita
Meijän polun ja Keslin Keski-Suomen reitistöviikko esitellään hyvänä esimerkkinä juuri julkistetussa Elämänmittainen lähiviherpolku -julkaisussa.
Julkaisu on koottu osana Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyötä ja sen on koonnut Suomen ympäristökeskus SYKE yhteistyössä LUKEn, Tapio Oy:n ja Et May Oy:n kanssa. Tutkimustietoon pohjautuva julkaisu kokoaa tietoa luonnon ja viheralueiden vaikutuksista fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja liikkumiseen.
Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketti on suunnattu erityisesti kuntien ja kaupunkien päättäjille ja eri toimialojen työntekijöille, mutta sisältö voi palvella myös muita kestävien kaupunkien kehittäjiä. Julkaisun tavoitteena on lisätä ymmärrystä lähiluonnon merkityksestä sekä edistää tutkimustiedon käyttöönottoa ja soveltamista kaupunkien kehitystyössä viherympäristöjen turvaamiseksi.
Sippulanniemen luontopolulla reitti kulkee moninaisessa luontoympäristössä. Alueella on muun muassa mahdollisuus ylittää suo pitkospuilla.Kuva Juho Jäppinen.
Linjan 18 varrella sijaitsee monta erinomaista luontokohdetta, joissa pääsee eri pituisille luontoreiteille. Lyhyin näistä on Tourujoen luontopolku. Pidempiä retkiä kaipaaville Sippulanniemi ja Sippulanniemen luontopolku sekä Laajavuori ja Laajavuoren luontopolku tarjoavat useita erilaisia ja tasoisia reitistöjä. Seikkailunhaluisille löytyy mahdollisuuksina esimerkiksi Ladun Majalle vievä pidempi reitistö. Linjalla pääsee myös Harjulle sekä Haukanniemen luontoalueelle, jossa sijaitsee nykyään myös esteetön luontopolku.
Linkkireitin varrelta pääsee kätevästi myös Jyväsjärven, Viitaniemen ja Ristikiven rantaraiteille vesistöjen äärelle.
Osittain linjan 18 kanssa samaa reittiä kulkee Nenäinniemestä lähtevä linja 18K.
Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.
