Liikkuvuuden ja hyvän ryhdin ylläpitäminen ja harjoittaminen on tärkeää iän lisääntyessä. Venyttelyä kannattaakin tehdä päivittäin osana arkea. Esimerkiksi televisio-ohjelmia seuratessa tai lehteä lukiessa voi venytellä ja pitää yllä nivelten ja lihasten liikkuvuutta.
Kaikenlainen liike voitelee niveliä ja pitää niiden liikeradat avonaisina. Liikkuvuutta tarvitaan esimerkiksi pukeutuessa, kurkotellessa ylähyllylle tai etsiessä pöydän alle tipahtanutta kynää. Avonaiset nivelten liikeradat auttavat myös lihaksia toimimaan niille tarkoitetulla tavalla oikein. Ikääntyessä nivelillä on taipumusta jäykistyä ja tämä voi tuntua kehon asennon muuttuessa myös tasapainon heikentymisenä. Voit kuitenkin ylläpitää vetreyttä säännöllisellä liikunnalla ja venyttelyllä.
Yksi mainio päivittäinen rutiini on pyöritellä kehon nivelet rauhallisesti lävitse aloittaen esim ranteista ja siirtyen siitä kyynärpäihin, hartian seutuun ja niin edespäin. Voit pyöritellä kunkin nivelen vaikka kellon osoittaman määrän. Eli aamu yhdeksältä yhdeksän pyöräytystä per nivel.
Hengitysliiton keppijumppavideossa käydään läpi sekä kehon liikkuvuutta, että kepin kanssa tehtäviä voimaa kehittäviä harjoitteita. Voit tehdä harjoitukset videon mukana. Kesto 28 minuuttia. Kepiksi käy juppakepin lisäksi vaikka harjan varsi tai suksisauva.
Roikkuminen on helppo tapa sekä ylläpitää ylävartalon liikkuvuutta että myös lisätä käsien voimaa. Venytellessä pidät jalat maassa ja hiljalleen lisää painoa koukistamalla polvia. Voit venytellä myös tukevasta kaiteesta kiinni pitäen viemällä lantiota taaksepäin ja antaen kehon painon hiljalleen venyttää hartioita ja käsiä.
Voimaharjoittelu on hyvä lisä jokaisen seniori-ikäisen arkeen. Voiman lisääntyminen mahdollistaa vaivattomamman liikkumisen ja helpottaa arjen askareiden hoitamista. Tutkimuksissa on havaittu, että sekä lihasvoimaa että lihasmassaa pystyy lisäämään vielä myöhäisellä iälläkin.
Etenkin alaraajojen voima on ikääntyessä tärkeässä roolissa ja edellytys hyvälle tasapainolle. Lihakset liikuttavat niveliä, kannattelevat kehoa sekä pitävät huolen liikehallinnasta ja ryhdistä. Tasapaino ja lihasvoima yhdessä muodostavat kehonhallinnan pohjan ja niiden avulla ehkäiset mm. kaatumisia.
Lihasvoimaharjoitteita kannattaa tehdä vähintään kahdesti viikossa. Harjoitteet ovat sopivia, kun jaksat tehdä niitä 6-12 toistoa kerrallaan niin, että viimeiset toistot tuntuvat raskailta. Toistoja tehdään 2-3 sarjaa kutakin liikettä. Kun liike alkaa tuntua kevyeltä, on aika lisätä kuormaa eli voit siirtyä raskaampiin liikkeisiin tai lisätä vastusta. Lihasvoima alkaa kehittyä jo 2-4 viikossa ja pian huomaat, miten kevyesti arkiaskareet hoituvat!
Käsivoima
Helpoin tapa kehittää käsien voimaa on käyttää niitä monipuolisesti. Tavaroiden kantaminen on hyvä tapa voimistaa käsiä, samoin kaikenlaiset pihatyöt. Kotona voi käyttää painoja, kuminauhoja tai ihan vain täytettyjä kangaskasseja voimaharjoittelun avuksi. Myös puristusharjoitteet, esimerkiksi tennispallon puristelu vahvistaa käsien voimaa.
Myös roikkuminen on hyvä tapa kehittää puristusvoiman lisäksi laajemminkin yläkropan voimaa ja parantaa ryhtiä. Lähde taas liikkeelle rauhassa pitäen jalat maassa. Hiljalleen, kun voimat ja liikkuvuus lisääntyy voit myös kokeilla roikkumista jalat irti maasta.
Jalkavoima
Jalat tykkäävät monipuolisesta harjoittelusta. Sisällytä viikkoosi siis monenlaista toimintaa jaloille. Tällaista voivat olla kävely- ja tasapainoharjoittelun lisäksi esimerkiksi pyöräily, porraskävely, tuolilta seisomaannousut, päkiöille nousut sekä erilaiset kuminauhojen kanssa tehtävät voimistelu- ja voimailuliikkeet.
Porrasharjoitteet ovat yksi tehokkaimmista jalkojen kestävyysvoiman harjoitteista. Harjoittelu on myös helppo toteuttaa, kunhan lähistöltä vain löytyy portaita. Harjoittelu voidaan toteuttaa niin ulko- kuin sisätiloissa.
Portaille nousua voi harjoitella myös tukevan laatikon päälle, tai luonnossa kannolle tai kivelle.
Erilaiset kyykkyharjoitteet ovat myös loistava tapa kehittää jalkojen voimia ja tasapainoa. Voit alussa tehdä kyykkyjä pitäen tukea esimerkiksi kaiteesta. Varmista kuitenkin, että kaide on tukeva ja sen varaan voi tukeutua.
Myös Eläkeliiton liikuntavideoissa on hyviä harjoitteita omatoimisen voimaharjoittelun toteutukseen. Eläkeliiton videot löytyvät täältä.
6/3-ohjelman avulla pääset seuraamaan lihasvoimaharjoitteluasi ja kehittymistäsi helposti.
Harjoitusohjelmaan valitset kuusi liikettä, joita seurataan kolmen kuukauden ajan. Valitse liikkeet niin, että liikkeitä tulee sekä ylä- että alakeholle ja keskivartalolle.
Ohjelmassa harjoitellaan kahtena päivänä viikossa. Harjoituksia voi tehdä myös kotona, jos ulko- tai sisä kuntosalille ei pääse.
Porrashaasteessapääset keräämään noustuja portaita pidemmän aikaa. Tavoitteita on omasta innosta ja kunnosta riippuen pienemmistä mäistä aina tuntureihin ja vuoriin saakka. Voit kerätä noustuja portaita päivittäin tai sitten vaikkapa muutaman kerran viikossa tehtävinä porrastreeneinä.
Tasapaino on kehonhallintaa, jonka avulla onnistuu niin kävely kuin lattiaa kohti kurkottaminen. Ikääntyessä hermoston toiminta hidastuu, mutta onneksi hermosto on oppivainen ja sitä pystyy kehittämään ja ylläpitämään harjoittelemalla. Tasapaino ja lihasvoima yhdessä muodostavat kehonhallinnan perustan, ja niitä harjoittamalla voit ehkäistä kaatumisia ja parantaa arkista liikkumista.
Tasapainoa voit haastaa myös liikkumalla erilaisilla alustoilla, kuten luonnossa poluilla, hietikolla, nurmikolla, kuntoradalla tai lumihangessa. Luonnossa liikkuminen ja esimerkiksi poluilla kävely onkin oikea monipuolisen tasapainoharjoittelun aarreaitta, jonne kannattaa lähteä myös muiden luonnosta saatavien hyvinvointihyötyjen vuoksi.
Myös liikkumisnopeuden ja askelpituuden vaihtelu kehittää tasapainoa. Kävele siis välillä vauhdikkaasti pitkillä askelilla ja toisinaan hiljaa hipsien lyhyillä askelilla. Myös sivuttainaskellukset ja takaperin kävely ovat erinomaisia keinoja harjoittaa tasapainoa. Tasapainon harjoitteleminen onnistuu siis helposti arjessa ja harjoitteilla saa mukavaa vaihtelua jokapäiväiseen liikkumiseen. Tarvitsee vain lähteä liikkeelle!
Meijän polun tasapainoharjoitevideolla näet helposti sekä lähiluonnossa että kotona tehtäviä harjoitteita. Jos olet epävarma tasapainosi suhteen, tee harjoitteet alussa paikassa, jossa voit tarvittaessa ottaa tukea käsillä.
Ulkona tehtäessä tasapainoharjoitteita on hyvä tehdä esimerkiksi osana kävelylenkkiä, jolloin keho on saanut ennen harjoitteita jo pienen lämmön ja nivelet ja lihakset ovat valmiina harjoituksiin.
Jalkojen lihasvoima on tärkeä osa aktiivista tasapainon hallintaa. Videolla löytyy muutamia vinkkejä lihasvoiman harjoitteluun. Myös porraskävely on erinomainen keino lihasvoiman ja tasapainotaidon harjoittamiseen.
Meijän polunTasapainohaasteessapääset kehittämään tasapainoasi helposti kotona. Haasteessa harjoitellaan ja seurataan tasapainon kehittymistä neljässä eri seisonta-asennossa.
Meijän polun Porrashaasteessa pääset kipuamaan mäkiä, tuntureita ja vuoria keräten porrasaskeleita vaikkapa kotiportaissa. Portaita kulkiessa myös jalkojen voima ja tasapaino paranevat kuin huomaamatta.
Iäkkäiden tasapainoharjoittelu -sivulta löydät tavat testata omaa tasapainoasi sekä testeihin sovellettuja harjoituksia oman tasosi mukaisesti. Suurin osa harjoitteista on helposti kotona suoritettavia.
Kävelyn lisääminen on helppo tapa lisätä hyvinvointia ja liikettä arkeen. Ulkona ja luonnossa kävely tuo myös luonnon suomia terveyshyötyjä kävelijälle. Sauvojen mukaan ottaminen tehostaa kävelyä, samoin kuin mäkisessä maastossa liikkuminen. Jos kuntosi on heikko, niin voit lähteä liikkeelle vaikka omassa pihassa kävelemällä ja lisäämällä hiljalleen kävelyaikoja ja -matkoja.
Reippaat kävelylenkit ovat mainio tapa ylläpitää ja kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja näin parantaa kuntoasi ja toimintamahdollisuuksiasi.
Meijän polun kävely- ja juoksuharjoitteet -videolla näet vinkkejä kävely- ja juoksuharjoitteluun. Kun kävely sujuu helposti ja vaivattomasti, voit ottaa pieniä nopeampia pyrähdyksiä osaksi lenkkejäsi. Tällaiset lyhyetkin pyrähdykset ovat hyvä lisä yleiskunnon kohottamiseen ja toimintakyvyn parantamiseen.
Kävelylenkkien aikana voi välillä tehdä myös tasapainoharjoitteita. Hyvä tasapainokyky onkin edellytys arjen turvalliselle liikkumiselle. Tasapainoa voi harjoitella luonnossa ja sisätiloissa päivittäin. Harjoitteiden ohella jo pelkkä luonnossa liikkuminen parantaa tasapainoa.
Miljoonan askeleen haasteessa lähdetään nostamaan päivittäistä kävelyaktiivisuutta. Haaste sopii ihmisille, jotka kävelevät vielä aktiivisesti päivittäin. Kuuden kuukauden haasteessa tavoitteena on kävellä päivittäin noin kuusituhatta askelta, joka vastaa noin 4,5 kilometrin kävelyä.
Sauvakävelyhaasteessa on tavoitteena kävellä sauvojen kanssa vähintään 30 minuuttia päivässä viisi kertaa viikossa. Sauvakävelyhaaste on mainio työkalu esimerkiksi talvikuukausien ajaksi, jolloin kävellessä on mukava saada lisää tukipisteitä.
Porrashaasteessa lähdetään kerryttämään jalkavoimia kipuamalla portaita kohden huippuja. Porraskävely on yksi tehokkaimmista keinoista kehittää jalkojen voimia ja samalla ylläpitää kuntoa. Porrasharjoitteita voi tehdä kotiportaissa tai vaikkapa kunnan kuntoportaissa.
Tasapainohaasteen avulla voit parantaa tasapainoasi, joka on tärkeä osa sujuvaa kävelyä. Tasapainoharjoitteita voi tehdä kotona tai sitten osana kävelylenkkejä.
Metsähaasteessapyritään keräämään viikottain mahdollisimman monta 30 minuutin metsäretkeä. Metsässä liikkuessa saat liikkumisen ohella keräiltyä myös luonnon suomia terveyshyötyjä ja tasapainosi paranee kuin huomaamattaan.
Harjoitteet-sivulla pääset tutustumaan helppoihin tapoihin harjoittaa ja parantaa testeissä saamiasi tuloksia, sekä ylläpitää kuntoasi ja hyvinvointiasi. Voit valita yhden osa-alueen, jota rupeat kohentamaan tai sitten voit valita itsellesi sopivat useammastakin harjoitteesta.
Muista lähteä liikkeelle rauhallisesti ja lisätä liikkumisen määrää hiljalleen. Jos olet esimerkiksi lenkkeillyt tähän saakka kerran viikossa, niin ota tavoitteeksi otta toinen lenkkipäivä viikkoon. Sitten kun tämä tuntuu mukavalta, niin voit taas lisätä liikkumista.
Luonnossa liikkuminen ja oleskelu on yksi parhaimmista tavoista pitää huolta omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. Luonnossa mielen hyvinvointi paranee, samoin kuin tasapaino ja kunto. Voit etsiä itsellesi mieluisia kävely- ja oleskelupaikkoja, joissa viihdyt hyvin.
Luontopysäkki-konseptin Jyväskylän lähialueen kattava kartta julkistettiin Keski-Suomen reitistöviikon yhteydessä. Kartan ideana on toimia alueen asukkaille innokkeena luontoretkien ja luonnossa liikkumisen lisäämiseen, mutta esitellä myös kaupungissa vierailijoille helpot ja toimivat yhteydet luontoaarteidemme äärelle.
Karttaan on merkitty Jyväskylän pääreittien linjat sekä näiden lähellä olevat luontokohteet. Lisäksi luontokohteisiin on lisätty muut alueen lähellä kulkevat linjat numeroina.
– Lähtökohtanamme on ollut tuoda esille luontoliikkumisen upeat mahdollisuudet jyväskyläläisille sekä laajemmin myös muille alueella liikkuville. Luontokohteiden yhdistäminen paikallisliikenteen Linkkiverkostoon tarjoaa käytännössä kaikille kaupunkilaisille nopean ja helpon yhteyden mitä moninaisimpiin luontokohteisiin, toteaa kartan visuaalisesta toteutuksesta vastannut Meijän polun Juho Jäppinen. – Esimerkiksi keskustasta lähdettäessä meillä on 15–20 minuutin linkkimatkan päässä puolenkymmentä laajaa luontoaluetta kunto- ja luontopolkuineen sekä muine polkuverkostoineen. Useimmista näistä kohteista pääsee myös pidemmille, esimerkiksi päivän mittaisille, patikointiretkille. Ja monessa luontokohteessa löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja, sekä uimarantoja. Tämän lisäksi on pienempiä kohteita, kuten esimerkiksi yksittäisiä luontopolkukohteita, kuten Tourujoen laakso. Missä muualla maailmalla on tarjolla tällaisia mahdollisuuksia tällaisilla yhteyksillä?
Linkin päälinjat kokoavan kartan lisäksi Luontopysäkit-sivuilla löytyy joidenkin pääreittien Luontopysäkit pysäkkiohjeineen.
– Luontopysäkit on konseptina kiinnostanut kovasti, ja ideaa on käyty esittelemässä useammillakin foorumeilla, viimeksi Jyrki Saarelan toimesta Kestävät kaupungit -kokonaisuudessa. – On todella hienoa, että tällaiset tulevaisuuden kaupunkeja ja luonnossa liikkumista yhdistävät ideat herättävät kiinnostusta ja poikivat omanlaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea ja laajemminkin maailmalla, toteaa Jäppinen.
Luontokokemuksilla on todettu olevan lukuisia hyvinvointivaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen. Tutkimuksissa ollaan alettu kiinnostua myös virtuaalisen luontokokemisen mahdollisuuksista.
Luonnossa liikkumisen ja mielen hyvinvoinnin välillä on tutkitusti selkeä yhteys.
Työsuojelurahaston toteuttamalla videolla lyhyesti tietoa luontotaukojen ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Virtuaalisilla luontokokemuksilla on todettu olevan samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin oikeillakin luontokokemuksilla. Esimerkiksi digitaaliset luontotauot työpäivän aikana edistävät palautumista stressistä ja rentouttavat mieltä, jolloin tunnetilatkin tasaantuvat.
Luontoa sisältävien videoiden katselu tai virtuaalisessa ympäristössä tapahtuvat luontokokemukset laskevat sydämen sykettä, verenpainetta ja ihon sähkön johtavuutta, eli niin sanottu ”taistele ja pakene”-tila vaimenee. Psyykkistä elpymistä tukee mielialan nousu ja negatiivisten tunteiden lieventyminen.
Alle olemme koonneet listaukseen videoita, joita voi hyödyntää digitaalisina luontotaukoina tietokoneella työskennellessä sekä kokouksien ja seminaarien taukoina.
Kun haluat käyttää luontotaukoja osana etäkokouksia, kannattaa kokousalustassa testata etukäteen että tietokoneen äänet kuuluvat muille osallistujille. Luontotauon voi jakaa myös linkkinä osallistujille ja kukin voi tutustua siihen omalta tietokoneelta käsin.
Syksyinen meri Ensimmäiset pakkasyöt ovat jäädyttäneet rantavedet jotka päivän mittaan aaltoilevat hilekasoiksi rantakiville. Laskeva aurinko valaisee maisemaa.
Syksyinen metsä Kevyt lumivaippa on laskeutunut syksyiseen metsään. Meren jatkuva humina kantautuu taustalta tuulen heilutellessa kevyesti oksistoa.
Tekijä: Meijän polku Kesto: 4:02
Soivat maisemat
Soivat maisemat -projektin aikana vuosina 2023-2024 toteuttiin luontoretkiä keskisuomalaisiin luonotkohteisiin senioriryhmien kanssa. Vierailujen aikana toteutettiin myös luontovideoita, joihin tehtiin musikaalisia äänimaisemia yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin ammattilaisten kanssa.
Muita luontoaiheisia videoita
Keväinen puro I
Tekijä: Meijän polku
Kesto: 0:45 min.
Luontokuvia Keski-Suomen kansallispuistoista.
Tekijä: Meijänpolku yhteistyössä
Kesto: 4:03 min.
Virtuaalisia luontotaukoja -sivu on osa Meijän polun Luontotyöpäivä-konseptia. Luontotyöpäivä-sivustolta saat vinkkejä luonnon tuomiseksi osaksi työpäiviä ja työpäivien siirtämistä osaksi luontoa. Itse Luontotyöpäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, mutta innostamme ihmisiä työskentelemään luontoon myös muina aikoina. #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Retkeily ja luonnossa vietetty aika on tunnetusti puoli ruokaa ja henkilökohtaisen luontosuhteen vaaliminen on nykyajan hektisen arjen lomassa erityisen tärkeää. Etätyöaikana onkin tullut noudatettua jo lapsena matkaan saatua elämänohjetta: menkää metsään. Sinne metsään olemmekin nyt menneet kenties enemmän kuin koskaan, kun etätyön ja kotiarjen hiljalleen hämärtyvää rajalinjaa on pyritty vahvistamaan viettämällä vapaa-aikaa aiempaa korostuneemmin lähimetsien rauhassa.
Raudanriutan kallioleikkauksen päältä voi ihastella korpin lentoa tai alapuolisen metsikön latvustoa.
Metsän hiljaisuudessa varttuneen mieli palaa mielellään kuusen katveeseen ja petäjän huminaan, mihin myös omaa jälkikasvua on tuntunut luontevalta totuttaa. Pienten lasten kanssa retkipaikat on tullut luontevasti etsittyä lähimaastoista ja ajan mittaan tästä teemasta on muodostunut varsin arkinen tapa. Vaikka retkipaikan eteen voi toisinaan jo taittaa vähän enemmänkin matkaa, ovat lähimetsät ja -alueet niitä paikkoja, joissa eniten edelleen liikutaan.
Lähiretkeilyn ja -metsäkävelyiden suurin valtti on vaivattomuus – välimatkat ovat lyhyitä
Parhaassa tapauksessa luontoon pääsee suoraan omalta kotiovelta. Metsästä haetaan yhdessä olon ohella rauhaa ja tilaa hengittää, mikä nostaa lähiympäristön tuntemuksen kultaakin arvokkaammaksi voimavaraksi. Lähiretkien ideana ei välttämättä ole tarjota pitkiä patikkareittejä, loppumatonta metsätaivalta tai neitseellisen aarniometsän rauhaa. Niiden suola löytyy arkisesta helppoudesta ja hyvästä saavutettavuudesta, mutkattomasta yhdessä tekemisen ja olemisen riemusta.
Kotikylämme, Muuramen Kinkomaa, tarjoaa oivalliset puitteet perheystävälliseen luontoseikkailuun. Kolmen kilometrin säteellä kotiovesta löytyy useita korkeuksiin kohoavia kallioharjanteita, vehreitä lehtonotkoja, iäkkäitä kuusikoita, lukemattomia neulasuria ja pieni pätkä suomaisemaa halkovaa pitkospuupolkuakin. Nämä puitteet olivat yksi painava syy tänne asettumisellemmekin.
Alue nähtävyyksineen on tullut vuosien mittaan tutuksi paitsi perheretkien, myös polkujuoksu- ja pyörälenkkien sekä syksyisten marja- ja sienireissujen muodossa – eri harrasteet toisiaan sulavasti tukien. Tuttuuden tunteesta huolimatta jokainen metsäkäynti tarjoaa aina jotain uutta ihmeteltävää, mikä tarjoaa samalla myös uusia näkökulmia oman asuinalueen hahmottamiseen. Lähimetsien koluamisen lomassa onkin ollut hauska huomata, kuinka tunneside omaa asuinympäristöä kohtaan on siinä sivussa entisestään vahvistunut.
Raudanriutan alueella on upeita kalliomuodostelmia lipoista luoliin ja rakohalkeamiin.
Ensimmäisenä on tietenkin kartoitettu korkeimmat kukkulat ja kartasta poimitut kallioleikkaukset. Näistä etenkin pitkä ja jyrkkäreunainen Raudanriutta kiehtoo kerta toisensa jälkeen. Korkeiksi kohoavat kallioseinämät kätkevät varjoihinsa useammankin eri kokoisen luolan ja jyhkeän kalliolipan, mutta katse kiertelee myös kelopuiden rivistöissä ja riutan alle kasaantuneiden siirtolohkareiden meressä. Ihmiskäden jälki näkyy selkeänä mutkana kalliolinjassa vanhan kivilouhoksen kohdalla.
Louhosta vastapäätä kohoa korkeampi Paasivuori, jonka melko avoin laki mahdollistaa esteettömät näkymät myös Raudanriutan suuntaan ja ylikin. Louhosta hallitsevampi maisema avautuu kuitenkin etelään Raudanlahdelle ja tuo näky saakin käden hamuilemaan termospulloa retkirepun sopukoista. Kirkkaalla säällä voi kiikareilla nähdä aina Luhangan tuulivoimaloille saakka.
Jylhintä kauneutta etsivän kannattaa kuitenkin suunnata askeleensa hieman idempään, Kinkovuoren jyrkänteen yläreunaa myötäilevän metsäpolun varrelle. Jäkäläpeitteisellä kalliolla verkkaisesti kasvuaan jatkavien mäntypuiden välistä avautuvat näkymät Päijänteelle ovat jo oma lukunsa, mutta kunnioitusta herättää myös petollisen jyrkästi alas kaartuva vuorenrinne, jonka korkeuserot pääsevät oikeuksiinsa pohjoispään näköalapaikalla. ”Kinkomaan Kolilta” voi kesäiltana tähyillä edessä hiljenevää järvimaisemaa ja sopivasti kohdasta katsoen voi nähdä puiden välistä myös oman kodin katon.
Kinkomaan Koli, eli Kinkovuori, kohoaa selvästi ympäröivää metsää ja järvimaisemaa korkeammalle.
Metsän rauhaan pääsee parhaiten Kinkoriutan eteläpään kuusikossa tai Partastenmäen takaisen lähteikön iäkkäässä purometsiköissä. Muuramen suunnassa kohoava Paavalinvuori tarjoaa upean Säynätsaloon avautuvan näköalapaikan ja Raudanjärven laavulla voi käydä aistimassa erämaajärven tunnelmaa pienoiskoossa.
Päijännettä reunustava Kinkoriutta on suosittu ulkoilu- ja lenkkeilyalue, jota halkova polkuverkosto tarjoilee eri levyisiä ja mittaisia lenkkipolkuja moneen lähtöön. Senkin huippupoluilta ja hajanaisilta avokalliolta voi ihastella alapuolella avautuvaa järvimaisemaa tai kurkistella kylän suuntaan harjanteen jyrkkäreunaisen kalliopolun korkeuksista. Pohjoisessa riutan polkuverkosto yhtyy Sarvivuoren ulkoilumaastoihin ja väliin jäävän painanteen hiljaisuudessa sijaitseva pieni purolaakso on myös näkemisen arvoinen.
Jos kylältä ei kauemmaksi halua poistua, voi hyödyntää kyläläisten talkoovoimin kunnostamaa Lemmenniemen tulipaikkaa tai asettua evästelemään Sääksjärven pohjukan kivikkorannan pöytäkivelle. Partastenmäen ja Paasivuoren takapolkujen kautta avautuvat reitit Levonmäen kuusikkoa ja Taka-Keljon erämaita kohti leventävät etenkin maastopyöräilijöiden mahdollisuuksia.
Sääksjärven pohjukan kivikossa kelpaa evästää. Iltaisin se on oiva paikka auringonlaskun seuraamiseen.
Oman suuren seikkailunsa voi löytää myös aluetta rajaavan Päijänteen aalloilta tai sen kalliorannoilta eikä kotikylää hieman kauemmaksikaan katseellaan hamuavan välttämättä tarvitse mahdottoman pitkään taivaltaa, kun jo uusia mahdollisuuksia avautuu silmien edessä. Eritoten Muuratsalon takametsät ja Levonojan mutkittelevan puron maisemat ovat tuoneet mukavaa vaihtelua meidänkin rutiineihin.
Lähimetsään lähteminen ei kuitenkaan ole täysin riskitöntä, siellä haahuiluun voi nimittäin jäädä huomaamattaan koukkuun.
Juha-Pekka Jylhä
Luonnossa liikkuva haahuilija, joka kuuleman mukaan innostuu jokaisesta vähänkään kookkaammasta kivestä, jännästä maastonmuodosta tai hassusta puusta. Insinööri, jonka mieli on usein metsässä. Retkeillyt koko pienen ikänsä, eränkävijänä silti korkeintaan keskinkertainen. Tavataan lähiseudun metsissä yleensä perheen kanssa, pyörän selässä tai juoksupoluilla.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana ilman sen selkeämpää suunnitelmaa.
Kuvat: kirjoittaja sekä Elina Jylhä ja Janne Mankonen.
Viettäessämme mittaushistorian kuuminta kesää ja seuratessamme ilmastonmuutoksen vauhdikasta etenemistä huomaamme olevamme monenlaisten kuumottavien haasteiden edessä.
Yksi merkittävimmistä syistä meneillään olevaan ilmastonmuutokseen on nykyinen elämäntapamme ja siihen vahvasti liittyvä kulutusvimma; muokkaudumme omaksi kuvaksemme ostamalla ja kuluttamalla. Ja usein ostamme asioita, joita emme tarvitse. Dave Ramseytä lainatakseni ostamme tarpeettomia tavaroita rahalla, jota meillä ei ole tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä. Kuluttamisesta itsestään onkin tullut meille viihdettä, eli tapa kuluttaa aikaa. Ostamme, jotta meillä ei olisi tylsää tai kokisimme saavamme tarkoituksen ja sisältöä elämäämme. Samalla ostamiemme ja kuluttamiemme tuotteiden materiaali- ja hiilinjalanjälki lisäävät ympäristömme taakkaa ja vauhdittavat ilmastonmuutosta.
meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.
Voisimmeko kääntää tämän ilmaston ja ympäristömme kannalta haitallisen ajankäyttötavan, kuluttamisen, kohden itsellemme sekä ympäristölle hyödyllisempää toimintaa, eli luonnossa liikkumista ja luonnossa oleskelua? Pieni muutos tähän suuntaan on jo käynnistynyt koronavuoden myötä, kun yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä lähimetsiin, retkeilyreitistöille sekä kansallispuistoihin. Välillä jopa ruuhkiksikin asti. Valmiudet ovat siis olemassa. Nyt pitää vain vahvistaa muokkautumassa olevaa luonnossa liikkumisen ja oleskelun trendiä.
Suomalainen luonto tarjoaa paitsi upeita luontokokemuksia, mutta myös mahdollisuuden viilentyä kuumina kesäpäivinä.
Tämä vahvistaminen toteutuu ennen kaikkea mahdollistamalla kaikille vaivaton luonnossa liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien lähiluontokohteiden ja -reitistöjen suunnittelua ja toteutusta sekä vanhojen kunnossapitoa sekä luontoliikuntamahdollisuuksien tietoisuuden lisäämistä. Ajankohtaista on myös uusien laajempien luontoalueiden käyttöönotto luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Järki (ja esimerkiksi tulevat metsiensuojelutavoitteet) ainakin tyrkkivät meitä kovaa vauhtia tähän suuntaan. Ja jos ei halua olla tyrkittävänä, niin on liikuttava tyrkkijöitä nopeammin. Tässä Suomella olisi upea mahdollisuus olla edelläkävijänä luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistäjänä.
Tähän suuntaan meitä patisti myös Jyväskylän Kesän paneelissa yhteiskuntapolitiikan professori Janne Hukkinen todetessaan, että yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että kansalainen ilman sen kummempaa ajattelemista tulee helposti tehneeksi kestäviä valintoja. Liikunnan ja liikkumisen suhteen tällaisia kestäviä valintoja tehdään kotiovella, josta lähdetään lähiluontoon liikkumaan ja kerämään elämänsisältöä sekä myös sitä luonnosta löytyvää hyvinvointia ja sen mukanaan tuomaa onnellisuutta.
Kaiken kattavaa hyvinvointia saadaksemme meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.
Juho Jäppinen fysioterapeutti, Meijän polku, JAMK
Vinkkejä kuumille kesäpäiville
lähde liikkeelle aikaisin aamulla, jolloin on viileämpää
valitse reittejä, joilla on varjoisia alueita, tai jotka tiedät ennestään viileämmiksi
valitse reittejä, joiden varrella pääset vesien äärelle ja voi käydä esimerkiksi pulahtamassa tai uittamassa jalkoja purossa
pukeudu kevyesti mutta auringolta suojaavasti
kuljeta aina mukana juotavaa. Jos mahdollista, pidä juoma viileänä
jos olet tottunut ulkoilemaan paljon, niin varaudu tekemään lyhyempiä retkiä kuumilla ilmoilla
jos et halua lähteä pidemmille reissuille, niin etsiydy varjoisaan paikkaan pihamaalle tai lähiluontoon. Juomaa ja hyvä kirja mukaan!
Vuosikellomme kesäosiosta löytyy näille keleille sopivaa tekemistä. Vesistöhaasteessatavoitteena vierailla vesistöjen äärellä mahdollisimman usein. Lukuhaasteessa taasen nautitaan kirjoista. JaPoljinhaaste on juuri sinulle, joka haluat kuumilla ilmoilla liikkua paikasta toiseen hieman vauhdikkaammin.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunniteltuun Vuosikelloomme on täksi kesäksi lisätty haaste, jossa lähdetään lomailemaan sosiaalisista medioista.
Mikä on sitten hyvä tapa arvioida tarvetta somelomalle? Esimerkiksi se, että tätä lukiessasi mietit onnistuisiko sinun olla ilman somea muutamaa päivää, viikkoa saatikka kokonaista kuukautta? Jos tällaisia ajatuksia heräsi, niin tervetuloa mukaan somelomalle!
Someton-haasteessa voi lähteä liikkeeelle pienin askelin. Voit ensin vähentää päivän aikana somessa vietettyä aikaa. Sitten voit kokeilla on kokonaisen vuorokauden ilman somea. Nyt alkaa jo osalla meistä kämmenet hikoamaan. Tarve somelomaan on siis aidosti olemassa. Vuorokauden jälkeen voit kokeilla viikonvaihdetta ilman somea ja siitä edetä aina kuukauden mittaiseen somelomaan.
Onko pitkä sometauko haastava? Suurimmalle osalle meistä on. Tästä syystä voit joutua tekemään rajujakin ratkaisuja, kuten sovellusten poistaminen älylaitteelta, tai koko älylaitteen viemistä turvaan sinulta.
Raskas ja kivikkoinen polku tarjoilee kuitenkin parempia mahdollisuuksia hyvinvointisi parantamiseen kuin mikään ihmelääke aiemmin ihmiskunnan historiassa.
