Kävelyn lisääminen on helppo tapa lisätä hyvinvointia ja liikettä arkeen. Ulkona ja luonnossa kävely tuo myös luonnon suomia terveyshyötyjä kävelijälle. Sauvojen mukaan ottaminen tehostaa kävelyä, samoin kuin mäkisessä maastossa liikkuminen. Jos kuntosi on heikko, niin voit lähteä liikkeelle vaikka omassa pihassa kävelemällä ja lisäämällä hiljalleen kävelyaikoja ja -matkoja.
Reippaat kävelylenkit ovat mainio tapa ylläpitää ja kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja näin parantaa kuntoasi ja toimintamahdollisuuksiasi.
Meijän polun kävely- ja juoksuharjoitteet -videolla näet vinkkejä kävely- ja juoksuharjoitteluun. Kun kävely sujuu helposti ja vaivattomasti, voit ottaa pieniä nopeampia pyrähdyksiä osaksi lenkkejäsi. Tällaiset lyhyetkin pyrähdykset ovat hyvä lisä yleiskunnon kohottamiseen ja toimintakyvyn parantamiseen.
Kävelylenkkien aikana voi välillä tehdä myös tasapainoharjoitteita. Hyvä tasapainokyky onkin edellytys arjen turvalliselle liikkumiselle. Tasapainoa voi harjoitella luonnossa ja sisätiloissa päivittäin. Harjoitteiden ohella jo pelkkä luonnossa liikkuminen parantaa tasapainoa.
Miljoonan askeleen haasteessa lähdetään nostamaan päivittäistä kävelyaktiivisuutta. Haaste sopii ihmisille, jotka kävelevät vielä aktiivisesti päivittäin. Kuuden kuukauden haasteessa tavoitteena on kävellä päivittäin noin kuusituhatta askelta, joka vastaa noin 4,5 kilometrin kävelyä.
Sauvakävelyhaasteessa on tavoitteena kävellä sauvojen kanssa vähintään 30 minuuttia päivässä viisi kertaa viikossa. Sauvakävelyhaaste on mainio työkalu esimerkiksi talvikuukausien ajaksi, jolloin kävellessä on mukava saada lisää tukipisteitä.
Porrashaasteessa lähdetään kerryttämään jalkavoimia kipuamalla portaita kohden huippuja. Porraskävely on yksi tehokkaimmista keinoista kehittää jalkojen voimia ja samalla ylläpitää kuntoa. Porrasharjoitteita voi tehdä kotiportaissa tai vaikkapa kunnan kuntoportaissa.
Tasapainohaasteen avulla voit parantaa tasapainoasi, joka on tärkeä osa sujuvaa kävelyä. Tasapainoharjoitteita voi tehdä kotona tai sitten osana kävelylenkkejä.
Metsähaasteessapyritään keräämään viikottain mahdollisimman monta 30 minuutin metsäretkeä. Metsässä liikkuessa saat liikkumisen ohella keräiltyä myös luonnon suomia terveyshyötyjä ja tasapainosi paranee kuin huomaamattaan.
Harjoitteet-sivulla pääset tutustumaan helppoihin tapoihin harjoittaa ja parantaa testeissä saamiasi tuloksia, sekä ylläpitää kuntoasi ja hyvinvointiasi. Voit valita yhden osa-alueen, jota rupeat kohentamaan tai sitten voit valita itsellesi sopivat useammastakin harjoitteesta.
Muista lähteä liikkeelle rauhallisesti ja lisätä liikkumisen määrää hiljalleen. Jos olet esimerkiksi lenkkeillyt tähän saakka kerran viikossa, niin ota tavoitteeksi otta toinen lenkkipäivä viikkoon. Sitten kun tämä tuntuu mukavalta, niin voit taas lisätä liikkumista.
Luonnossa liikkuminen ja oleskelu on yksi parhaimmista tavoista pitää huolta omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. Luonnossa mielen hyvinvointi paranee, samoin kuin tasapaino ja kunto. Voit etsiä itsellesi mieluisia kävely- ja oleskelupaikkoja, joissa viihdyt hyvin.
Luontopysäkki-konseptin Jyväskylän lähialueen kattava kartta julkistettiin Keski-Suomen reitistöviikon yhteydessä. Kartan ideana on toimia alueen asukkaille innokkeena luontoretkien ja luonnossa liikkumisen lisäämiseen, mutta esitellä myös kaupungissa vierailijoille helpot ja toimivat yhteydet luontoaarteidemme äärelle.
Karttaan on merkitty Jyväskylän pääreittien linjat sekä näiden lähellä olevat luontokohteet. Lisäksi luontokohteisiin on lisätty muut alueen lähellä kulkevat linjat numeroina.
– Lähtökohtanamme on ollut tuoda esille luontoliikkumisen upeat mahdollisuudet jyväskyläläisille sekä laajemmin myös muille alueella liikkuville. Luontokohteiden yhdistäminen paikallisliikenteen Linkkiverkostoon tarjoaa käytännössä kaikille kaupunkilaisille nopean ja helpon yhteyden mitä moninaisimpiin luontokohteisiin, toteaa kartan visuaalisesta toteutuksesta vastannut Meijän polun Juho Jäppinen. – Esimerkiksi keskustasta lähdettäessä meillä on 15–20 minuutin linkkimatkan päässä puolenkymmentä laajaa luontoaluetta kunto- ja luontopolkuineen sekä muine polkuverkostoineen. Useimmista näistä kohteista pääsee myös pidemmille, esimerkiksi päivän mittaisille, patikointiretkille. Ja monessa luontokohteessa löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja, sekä uimarantoja. Tämän lisäksi on pienempiä kohteita, kuten esimerkiksi yksittäisiä luontopolkukohteita, kuten Tourujoen laakso. Missä muualla maailmalla on tarjolla tällaisia mahdollisuuksia tällaisilla yhteyksillä?
Linkin päälinjat kokoavan kartan lisäksi Luontopysäkit-sivuilla löytyy joidenkin pääreittien Luontopysäkit pysäkkiohjeineen.
– Luontopysäkit on konseptina kiinnostanut kovasti, ja ideaa on käyty esittelemässä useammillakin foorumeilla, viimeksi Jyrki Saarelan toimesta Kestävät kaupungit -kokonaisuudessa. – On todella hienoa, että tällaiset tulevaisuuden kaupunkeja ja luonnossa liikkumista yhdistävät ideat herättävät kiinnostusta ja poikivat omanlaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea ja laajemminkin maailmalla, toteaa Jäppinen.
Luontokokemuksilla on todettu olevan lukuisia hyvinvointivaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen. Tutkimuksissa ollaan alettu kiinnostua myös virtuaalisen luontokokemisen mahdollisuuksista.
Luonnossa liikkumisen ja mielen hyvinvoinnin välillä on tutkitusti selkeä yhteys.
Työsuojelurahaston toteuttamalla videolla lyhyesti tietoa luontotaukojen ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Virtuaalisilla luontokokemuksilla on todettu olevan samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin oikeillakin luontokokemuksilla. Esimerkiksi digitaaliset luontotauot työpäivän aikana edistävät palautumista stressistä ja rentouttavat mieltä, jolloin tunnetilatkin tasaantuvat.
Luontoa sisältävien videoiden katselu tai virtuaalisessa ympäristössä tapahtuvat luontokokemukset laskevat sydämen sykettä, verenpainetta ja ihon sähkön johtavuutta, eli niin sanottu ”taistele ja pakene”-tila vaimenee. Psyykkistä elpymistä tukee mielialan nousu ja negatiivisten tunteiden lieventyminen.
Alle olemme koonneet listaukseen videoita, joita voi hyödyntää digitaalisina luontotaukoina tietokoneella työskennellessä sekä kokouksien ja seminaarien taukoina.
Kun haluat käyttää luontotaukoja osana etäkokouksia, kannattaa kokousalustassa testata etukäteen että tietokoneen äänet kuuluvat muille osallistujille. Luontotauon voi jakaa myös linkkinä osallistujille ja kukin voi tutustua siihen omalta tietokoneelta käsin.
Syksyinen meri Ensimmäiset pakkasyöt ovat jäädyttäneet rantavedet jotka päivän mittaan aaltoilevat hilekasoiksi rantakiville. Laskeva aurinko valaisee maisemaa.
Syksyinen metsä Kevyt lumivaippa on laskeutunut syksyiseen metsään. Meren jatkuva humina kantautuu taustalta tuulen heilutellessa kevyesti oksistoa.
Tekijä: Meijän polku Kesto: 4:02
Soivat maisemat
Soivat maisemat -projektin aikana vuosina 2023-2024 toteuttiin luontoretkiä keskisuomalaisiin luonotkohteisiin senioriryhmien kanssa. Vierailujen aikana toteutettiin myös luontovideoita, joihin tehtiin musikaalisia äänimaisemia yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin ammattilaisten kanssa.
Muita luontoaiheisia videoita
Keväinen puro I
Tekijä: Meijän polku
Kesto: 0:45 min.
Luontokuvia Keski-Suomen kansallispuistoista.
Tekijä: Meijänpolku yhteistyössä
Kesto: 4:03 min.
Virtuaalisia luontotaukoja -sivu on osa Meijän polun Luontotyöpäivä-konseptia. Luontotyöpäivä-sivustolta saat vinkkejä luonnon tuomiseksi osaksi työpäiviä ja työpäivien siirtämistä osaksi luontoa. Itse Luontotyöpäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, mutta innostamme ihmisiä työskentelemään luontoon myös muina aikoina. #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Retkeily ja luonnossa vietetty aika on tunnetusti puoli ruokaa ja henkilökohtaisen luontosuhteen vaaliminen on nykyajan hektisen arjen lomassa erityisen tärkeää. Etätyöaikana onkin tullut noudatettua jo lapsena matkaan saatua elämänohjetta: menkää metsään. Sinne metsään olemmekin nyt menneet kenties enemmän kuin koskaan, kun etätyön ja kotiarjen hiljalleen hämärtyvää rajalinjaa on pyritty vahvistamaan viettämällä vapaa-aikaa aiempaa korostuneemmin lähimetsien rauhassa.
Raudanriutan kallioleikkauksen päältä voi ihastella korpin lentoa tai alapuolisen metsikön latvustoa.
Metsän hiljaisuudessa varttuneen mieli palaa mielellään kuusen katveeseen ja petäjän huminaan, mihin myös omaa jälkikasvua on tuntunut luontevalta totuttaa. Pienten lasten kanssa retkipaikat on tullut luontevasti etsittyä lähimaastoista ja ajan mittaan tästä teemasta on muodostunut varsin arkinen tapa. Vaikka retkipaikan eteen voi toisinaan jo taittaa vähän enemmänkin matkaa, ovat lähimetsät ja -alueet niitä paikkoja, joissa eniten edelleen liikutaan.
Lähiretkeilyn ja -metsäkävelyiden suurin valtti on vaivattomuus – välimatkat ovat lyhyitä
Parhaassa tapauksessa luontoon pääsee suoraan omalta kotiovelta. Metsästä haetaan yhdessä olon ohella rauhaa ja tilaa hengittää, mikä nostaa lähiympäristön tuntemuksen kultaakin arvokkaammaksi voimavaraksi. Lähiretkien ideana ei välttämättä ole tarjota pitkiä patikkareittejä, loppumatonta metsätaivalta tai neitseellisen aarniometsän rauhaa. Niiden suola löytyy arkisesta helppoudesta ja hyvästä saavutettavuudesta, mutkattomasta yhdessä tekemisen ja olemisen riemusta.
Kotikylämme, Muuramen Kinkomaa, tarjoaa oivalliset puitteet perheystävälliseen luontoseikkailuun. Kolmen kilometrin säteellä kotiovesta löytyy useita korkeuksiin kohoavia kallioharjanteita, vehreitä lehtonotkoja, iäkkäitä kuusikoita, lukemattomia neulasuria ja pieni pätkä suomaisemaa halkovaa pitkospuupolkuakin. Nämä puitteet olivat yksi painava syy tänne asettumisellemmekin.
Alue nähtävyyksineen on tullut vuosien mittaan tutuksi paitsi perheretkien, myös polkujuoksu- ja pyörälenkkien sekä syksyisten marja- ja sienireissujen muodossa – eri harrasteet toisiaan sulavasti tukien. Tuttuuden tunteesta huolimatta jokainen metsäkäynti tarjoaa aina jotain uutta ihmeteltävää, mikä tarjoaa samalla myös uusia näkökulmia oman asuinalueen hahmottamiseen. Lähimetsien koluamisen lomassa onkin ollut hauska huomata, kuinka tunneside omaa asuinympäristöä kohtaan on siinä sivussa entisestään vahvistunut.
Raudanriutan alueella on upeita kalliomuodostelmia lipoista luoliin ja rakohalkeamiin.
Ensimmäisenä on tietenkin kartoitettu korkeimmat kukkulat ja kartasta poimitut kallioleikkaukset. Näistä etenkin pitkä ja jyrkkäreunainen Raudanriutta kiehtoo kerta toisensa jälkeen. Korkeiksi kohoavat kallioseinämät kätkevät varjoihinsa useammankin eri kokoisen luolan ja jyhkeän kalliolipan, mutta katse kiertelee myös kelopuiden rivistöissä ja riutan alle kasaantuneiden siirtolohkareiden meressä. Ihmiskäden jälki näkyy selkeänä mutkana kalliolinjassa vanhan kivilouhoksen kohdalla.
Louhosta vastapäätä kohoa korkeampi Paasivuori, jonka melko avoin laki mahdollistaa esteettömät näkymät myös Raudanriutan suuntaan ja ylikin. Louhosta hallitsevampi maisema avautuu kuitenkin etelään Raudanlahdelle ja tuo näky saakin käden hamuilemaan termospulloa retkirepun sopukoista. Kirkkaalla säällä voi kiikareilla nähdä aina Luhangan tuulivoimaloille saakka.
Jylhintä kauneutta etsivän kannattaa kuitenkin suunnata askeleensa hieman idempään, Kinkovuoren jyrkänteen yläreunaa myötäilevän metsäpolun varrelle. Jäkäläpeitteisellä kalliolla verkkaisesti kasvuaan jatkavien mäntypuiden välistä avautuvat näkymät Päijänteelle ovat jo oma lukunsa, mutta kunnioitusta herättää myös petollisen jyrkästi alas kaartuva vuorenrinne, jonka korkeuserot pääsevät oikeuksiinsa pohjoispään näköalapaikalla. ”Kinkomaan Kolilta” voi kesäiltana tähyillä edessä hiljenevää järvimaisemaa ja sopivasti kohdasta katsoen voi nähdä puiden välistä myös oman kodin katon.
Kinkomaan Koli, eli Kinkovuori, kohoaa selvästi ympäröivää metsää ja järvimaisemaa korkeammalle.
Metsän rauhaan pääsee parhaiten Kinkoriutan eteläpään kuusikossa tai Partastenmäen takaisen lähteikön iäkkäässä purometsiköissä. Muuramen suunnassa kohoava Paavalinvuori tarjoaa upean Säynätsaloon avautuvan näköalapaikan ja Raudanjärven laavulla voi käydä aistimassa erämaajärven tunnelmaa pienoiskoossa.
Päijännettä reunustava Kinkoriutta on suosittu ulkoilu- ja lenkkeilyalue, jota halkova polkuverkosto tarjoilee eri levyisiä ja mittaisia lenkkipolkuja moneen lähtöön. Senkin huippupoluilta ja hajanaisilta avokalliolta voi ihastella alapuolella avautuvaa järvimaisemaa tai kurkistella kylän suuntaan harjanteen jyrkkäreunaisen kalliopolun korkeuksista. Pohjoisessa riutan polkuverkosto yhtyy Sarvivuoren ulkoilumaastoihin ja väliin jäävän painanteen hiljaisuudessa sijaitseva pieni purolaakso on myös näkemisen arvoinen.
Jos kylältä ei kauemmaksi halua poistua, voi hyödyntää kyläläisten talkoovoimin kunnostamaa Lemmenniemen tulipaikkaa tai asettua evästelemään Sääksjärven pohjukan kivikkorannan pöytäkivelle. Partastenmäen ja Paasivuoren takapolkujen kautta avautuvat reitit Levonmäen kuusikkoa ja Taka-Keljon erämaita kohti leventävät etenkin maastopyöräilijöiden mahdollisuuksia.
Sääksjärven pohjukan kivikossa kelpaa evästää. Iltaisin se on oiva paikka auringonlaskun seuraamiseen.
Oman suuren seikkailunsa voi löytää myös aluetta rajaavan Päijänteen aalloilta tai sen kalliorannoilta eikä kotikylää hieman kauemmaksikaan katseellaan hamuavan välttämättä tarvitse mahdottoman pitkään taivaltaa, kun jo uusia mahdollisuuksia avautuu silmien edessä. Eritoten Muuratsalon takametsät ja Levonojan mutkittelevan puron maisemat ovat tuoneet mukavaa vaihtelua meidänkin rutiineihin.
Lähimetsään lähteminen ei kuitenkaan ole täysin riskitöntä, siellä haahuiluun voi nimittäin jäädä huomaamattaan koukkuun.
Juha-Pekka Jylhä
Luonnossa liikkuva haahuilija, joka kuuleman mukaan innostuu jokaisesta vähänkään kookkaammasta kivestä, jännästä maastonmuodosta tai hassusta puusta. Insinööri, jonka mieli on usein metsässä. Retkeillyt koko pienen ikänsä, eränkävijänä silti korkeintaan keskinkertainen. Tavataan lähiseudun metsissä yleensä perheen kanssa, pyörän selässä tai juoksupoluilla.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana ilman sen selkeämpää suunnitelmaa.
Kuvat: kirjoittaja sekä Elina Jylhä ja Janne Mankonen.
Viettäessämme mittaushistorian kuuminta kesää ja seuratessamme ilmastonmuutoksen vauhdikasta etenemistä huomaamme olevamme monenlaisten kuumottavien haasteiden edessä.
Yksi merkittävimmistä syistä meneillään olevaan ilmastonmuutokseen on nykyinen elämäntapamme ja siihen vahvasti liittyvä kulutusvimma; muokkaudumme omaksi kuvaksemme ostamalla ja kuluttamalla. Ja usein ostamme asioita, joita emme tarvitse. Dave Ramseytä lainatakseni ostamme tarpeettomia tavaroita rahalla, jota meillä ei ole tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä. Kuluttamisesta itsestään onkin tullut meille viihdettä, eli tapa kuluttaa aikaa. Ostamme, jotta meillä ei olisi tylsää tai kokisimme saavamme tarkoituksen ja sisältöä elämäämme. Samalla ostamiemme ja kuluttamiemme tuotteiden materiaali- ja hiilinjalanjälki lisäävät ympäristömme taakkaa ja vauhdittavat ilmastonmuutosta.
meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.
Voisimmeko kääntää tämän ilmaston ja ympäristömme kannalta haitallisen ajankäyttötavan, kuluttamisen, kohden itsellemme sekä ympäristölle hyödyllisempää toimintaa, eli luonnossa liikkumista ja luonnossa oleskelua? Pieni muutos tähän suuntaan on jo käynnistynyt koronavuoden myötä, kun yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä lähimetsiin, retkeilyreitistöille sekä kansallispuistoihin. Välillä jopa ruuhkiksikin asti. Valmiudet ovat siis olemassa. Nyt pitää vain vahvistaa muokkautumassa olevaa luonnossa liikkumisen ja oleskelun trendiä.
Suomalainen luonto tarjoaa paitsi upeita luontokokemuksia, mutta myös mahdollisuuden viilentyä kuumina kesäpäivinä.
Tämä vahvistaminen toteutuu ennen kaikkea mahdollistamalla kaikille vaivaton luonnossa liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien lähiluontokohteiden ja -reitistöjen suunnittelua ja toteutusta sekä vanhojen kunnossapitoa sekä luontoliikuntamahdollisuuksien tietoisuuden lisäämistä. Ajankohtaista on myös uusien laajempien luontoalueiden käyttöönotto luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Järki (ja esimerkiksi tulevat metsiensuojelutavoitteet) ainakin tyrkkivät meitä kovaa vauhtia tähän suuntaan. Ja jos ei halua olla tyrkittävänä, niin on liikuttava tyrkkijöitä nopeammin. Tässä Suomella olisi upea mahdollisuus olla edelläkävijänä luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistäjänä.
Tähän suuntaan meitä patisti myös Jyväskylän Kesän paneelissa yhteiskuntapolitiikan professori Janne Hukkinen todetessaan, että yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että kansalainen ilman sen kummempaa ajattelemista tulee helposti tehneeksi kestäviä valintoja. Liikunnan ja liikkumisen suhteen tällaisia kestäviä valintoja tehdään kotiovella, josta lähdetään lähiluontoon liikkumaan ja kerämään elämänsisältöä sekä myös sitä luonnosta löytyvää hyvinvointia ja sen mukanaan tuomaa onnellisuutta.
Kaiken kattavaa hyvinvointia saadaksemme meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.
Juho Jäppinen fysioterapeutti, Meijän polku, JAMK
Vinkkejä kuumille kesäpäiville
lähde liikkeelle aikaisin aamulla, jolloin on viileämpää
valitse reittejä, joilla on varjoisia alueita, tai jotka tiedät ennestään viileämmiksi
valitse reittejä, joiden varrella pääset vesien äärelle ja voi käydä esimerkiksi pulahtamassa tai uittamassa jalkoja purossa
pukeudu kevyesti mutta auringolta suojaavasti
kuljeta aina mukana juotavaa. Jos mahdollista, pidä juoma viileänä
jos olet tottunut ulkoilemaan paljon, niin varaudu tekemään lyhyempiä retkiä kuumilla ilmoilla
jos et halua lähteä pidemmille reissuille, niin etsiydy varjoisaan paikkaan pihamaalle tai lähiluontoon. Juomaa ja hyvä kirja mukaan!
Vuosikellomme kesäosiosta löytyy näille keleille sopivaa tekemistä. Vesistöhaasteessatavoitteena vierailla vesistöjen äärellä mahdollisimman usein. Lukuhaasteessa taasen nautitaan kirjoista. JaPoljinhaaste on juuri sinulle, joka haluat kuumilla ilmoilla liikkua paikasta toiseen hieman vauhdikkaammin.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunniteltuun Vuosikelloomme on täksi kesäksi lisätty haaste, jossa lähdetään lomailemaan sosiaalisista medioista.
Mikä on sitten hyvä tapa arvioida tarvetta somelomalle? Esimerkiksi se, että tätä lukiessasi mietit onnistuisiko sinun olla ilman somea muutamaa päivää, viikkoa saatikka kokonaista kuukautta? Jos tällaisia ajatuksia heräsi, niin tervetuloa mukaan somelomalle!
Someton-haasteessa voi lähteä liikkeeelle pienin askelin. Voit ensin vähentää päivän aikana somessa vietettyä aikaa. Sitten voit kokeilla on kokonaisen vuorokauden ilman somea. Nyt alkaa jo osalla meistä kämmenet hikoamaan. Tarve somelomaan on siis aidosti olemassa. Vuorokauden jälkeen voit kokeilla viikonvaihdetta ilman somea ja siitä edetä aina kuukauden mittaiseen somelomaan.
Onko pitkä sometauko haastava? Suurimmalle osalle meistä on. Tästä syystä voit joutua tekemään rajujakin ratkaisuja, kuten sovellusten poistaminen älylaitteelta, tai koko älylaitteen viemistä turvaan sinulta.
Raskas ja kivikkoinen polku tarjoilee kuitenkin parempia mahdollisuuksia hyvinvointisi parantamiseen kuin mikään ihmelääke aiemmin ihmiskunnan historiassa.
Suomalainen liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti, sillä 96 % aikuisväestöstä virkistäytyy luonnossa ja useimmat meistä 2-3 kertaa viikossa. Lähimetsät ja arjen viherympäristöt ovat tärkeitä, koska niitä havainnoidaan päivittäin. Lähiluontoa pidetään itsestään selvyytenä, ja yleensä niiden arvo ymmärretään vasta niiden hävitessä.
Useissa tutkimustuloksia on todettu lähimetsien, puistojen ja vesistöjen positiivisesta vaikutuksesta esimerkiksi stressiin ja masennukseen. Mutta tällöinkin luontoa tarkastellaan lähinnä hoitokeinona johonkin poikkeavaan olotilaan ja luontoa pidetään paikkana, johon pitää varta vasten hankkiutua. Onkin selvää, että olemme vieraantuneet luonnosta.
Tutustumaan lähiluontoon!
Tunnetko sinä lähiluontosi luonnonvaraisia lajeja? Luonnontuntemus ei ole vain huolestuneiden akateemikoiden leipätyö, vaan jokaisen meidän kansalaistaito. On tärkeää tuntea luontoa, jonka kohtaamme päivittäisessä arjessa, koska tällöin voimme ymmärtää paremmin myös luonnon merkityksen itsellemme.
Luonnon tarkkailu ja havainnointi ovat suurelle osalle suomalaisia tuttuja harrastuksia. Suomessa onkin pitkä historia myös kansalaishavainnoilla, eikä niiden merkitys ole ainakaan vähenemässä. Esimerkiksi lintuharrastajilla on vankat perinteet lajien havainnoinnissa, samoin kuin metsästäjillä. Ohjattu ja ohjeistettu lajihavainnoinnin joukkoistaminen on yksi poluista, joilla lajitietoa kertyy laajemmin Suomen luonnosta myös tutkijoiden käyttöön. Muun muassa näistä havainnoista Suomen Lajitietokeskus yhdistää suomalaista lajitietoa yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi.
iNaturalistin Seek-sovelluksessa lajien tunnistaminen on tehty helpoksi ja hauskaksi, joten perheen pienetkin voivat osallistua lajien etsintään.
Viime vuoden toukokuussa Suomen Lajitietokeskus aloitti yhteistyön kansainvälisen iNaturalist-verkoston kanssa, jota ylläpitää mm. National Geographic Society. iNaturalist on verkossa toimiva luontoharrastajien sosiaalinen yhteisö, sekä palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet verkostoituvat ja jakavat luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä. iNaturalistin helppokäyttöinen, myös suomenkielellä toimiva, maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Ohjelmaan ladatun kuvan ja paikkatiedon perusteella tekoäly ehdottaa eliölle tunnistusta. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Tunnistus on kaksiosainen, eli tekoäly tunnistaa kasvin ensin ja sitten yhteisön jäsenet varmistavat tunnistuksen. Käyttäjät voivat ehdottaa vaihtoehtoisia tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja. Meitä iNaturalist-yhteisön aktiiveja on Keski-Suomessakin jo yli tuhat (seikkailumme kartalla alla). Palvelun kautta jaetut havainnot tallentuvat myös Suomen Lajitietokeskuksen tietovarantoon ja ovat sen kautta kansalaisten, harrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten käytettävissä.
Muutamia kuluneen vuoden aikana löytämiäni lajeja.
iNaturalist -kartta Keski-Suomen havainnoista. Vielä on tutkimattomia alueita…
Pelaamaan lähiluontoon!
iNaturalist-verkosto on julkaissut lajitunnistuksen tueksi pelillisen Seek-sovelluksen, jonka käynnistämällä voit reaaliajassa tutkia kameranäkymän kautta tekoälyn suorittamaa tunnistusprosessia. Valokuva ja tunnistus voidaan lisätä käyttäjän omiin kokoelmiin ja sovelluksesta saa lisäksi Wikipedia-tiedon kyseisestä lajista. Lajeja tunnistamalla käyttäjä ansaitsee palkintomerkkejä ja oppii samalla lisää luonnosta. Seek-sovelluksen avulla ja verukkeella jokainen saakin mukavia luontokokemuksia kesäisessä luonnossa. Ja kesälomavinkkinä lapsiperheille: Seek-sovelluksen palkintojen lisäksi voivat vanhemmat keksiä konkreettisia lisäpalkintoja; etsi kymmenen lajia ja ansaitset jäätelöpalkinnon!
Tunnetko sinä siis puna-ailakin? Puna-ailakki on Keski-Suomen iNaturalist-yhteisön eniten havainnoitu ja tunnistama laji, joka levisi merenrantalehdoista sisämaahan vasta 1900-luvulla heinänviljelyn yleistymisen myötä. Ota siis iNaturalist käyttöösi ja lähde tutustumaan lähiluontoosi. Kuka löytää ensinnä puna-ailakin!
Janne Laitinen iNaturalist-aktiivi, biologi Meijän polku, JAMK
Onko sinulla tunne, että somessa kuluu turhaa aikaa, ja että tämä ajanvietto mahdollisesti lisää myös alakuloa ja ahdistusta? Et ole ainoa. Ja se on ymmärrettävää, sillä nämä palvelut on kehitetty sitä varten, että viettäisit niissä yhä enemmän aikaasi. Ahdistus ei kai kuulu alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta sen saa usein kaupantekijöiksi.
Tästä syystä kehitimme Vuosikelloomme Someton-haasteen, jossa lähdetään pitämään vapaata somesta. Vapaata voi ottaa aluksi vaikka vain lyhentämällä päivittäin somessa käytettyä aikaa, tai olla ilman somea yhden vuorokauden. Tai viikonlopun. Päähaasteena on pärjätä kuukausi ilman somea!
Suurimmalle osalle meitä matka varsinkin pidempiin somettomiin jaksoihin tulee olemaan täynnä haasteita ja kompastuskiviä, mutta polun kuljettuaan tietää tehneensä jotain oman hyvinvoinnin kannalta merkittävää ja palkitsevaa. Lähdetään siis liikkeelle!
Miten matkaan?
Olemme porrastaneet haasteen eritasoisiin osiin, jotta jokaiselle löytyy sopivankokoinen haaste. Someton-haasteen päätavoitteena on olla kuukausi ilman somea, mutta tarpeen vaatiessa voi liikkeelle lähteä pienemminkin askelin. Ne esitellään alla.
helpoin tapa lähteä liikkeelle on lyhentää yksittäisiin somesessioihin käytettyä aikaa. Jos normaalisti vietät esim. tunnin kerrallaan somessa, aloita lyhentämällä aika 45 minuuttiin, sitten puoleen tuntiin ja sitten 15 minuuttiin. Laita hälytys puhelimeen, ja keskeytä somen käyttö hälytyksen soidessa. Ei tekosyitä. Ajan lyhentäminen voi tapahtua nopeasti, tai voit tehdä muutoksen viikkojen kuluessa. Muista merkitä tavoitteet ylös, ja pitää kiinni niistä. Voit myös halutessasi käyttää älylaitteiden sovellusajastimia, jolloin sovellukselle voi asettaa käyttöajan. Näin on myös helppo pienentää päivittäistä käyttöaikaa!
vuorokausi ilman somea. Tähän melkein jokainen meistä vielä pystyy, mutta osalle se tuottaa jo hankaluuksia. Tavoitteena siis olla kokonainen vuorokausi ilman somea. Vuorokausi siksi, että päivän sometauon jälkeen moni ottaa illalla kiinni ’kadotetun’ someajan. Eli nyt mennään aamusta aamuun, 24 tuntia.
viikonloppu ilman somea. Tiukka testi, mutta läpäistävissä vain kahdessa vuorokaudessa. Muutaman päivän sometauon jälkeen on tärkeää pitää huolta, että ’kadotettua’ someaikaa ei oteta paniikissa heti takaisin. Taakse jäänyt on taakse jäänyttä ja sitä ei tarvitse yrittää kuroa kiinni.
arkipäivät ilman somea. Viisi päivää! Tämä vaatii jo tiukempaa panostamista. Somekuvakkeet pois kännykän ja pädien näytöiltä. Jos on syyhyävät sormet, niin some-appsit kannattaa poistaa kokonaan laitteilta (älä huoli, ne saa takaisin viikon jälkeen… siis jos niitä enää haluaa takaisin 😉 ).
viikko ilman somea. Nyt on kova! Sekä arkipäivät, että viikonvaihde yhteen putkeen ilman somea! Kaikki edellä luetellut vinkit käyttöön. Tämä ei ole lasten leikkiä. Sen ei ainakaan pitäisi olla lasten leikkiä! Ota käyttöön luuri, jossa ei ole some-mahdollisuuksia, ja älypuhelin älyn hyvään jemmaan. Vie puhelin vaikka kaverin luokse toiseen kaupunkiin, jos vilppi kutkuttelee (’minä vain vilkaisen….’).
ja Grand finale, Someton-haasteen kruununjalokivi, kuukausi ilman somea!! Ken tälle tielle käy, ja maaliin pääsee, hallitsee taas pitkän aikaa somen käyttöään. Jos enää kokee tarvetta käyttöön laisinkaan… Taas käytössä kaikki aiemmat vinkit. Päivä kerrallaan. Koettelevan alun jälkeen alkaa helpottamaan ja muutaman viikon jälkeen olo alkaa olla uudestisyntyneen luokkaa. Keksi ajankulua luppo-ajalle; lähde lenkille tai kuntosalile, lue, kuuntele musiikkia, käy kaverin kanssa kahvilla ja niin edespäin. Maailma on täynnä mahdollisuuksia!
Mutta kun…
Me ihmiset olemme melko vekkuleita keksimään tekosyitä ei-toivotulle käytökselle; on sitä ja tätä sekä tuota ja tota. Tässä muutamia ideoita mielen temppuilejen varalle:
ilmoita tutuille, että pidät somelomaa (kts kuvakkeet alta). Sinä pärjäät, he pärjäävät.
siirrä viestintä omiin appeihin, joiden käyttöön ei tarvitse somea.
jos joudut työsi puolesta somettamaan, niin pidä huoli, että tämä tapahtuu VAIN työaikana ja VAIN työvälineillä. Älä käytä näitä kotona tai työajan ulkopuolella.
jos menet esim kahville some-addiktoituneen ystävän kanssa, voitte sopia että otat hänen puhelimensa kahvittelun ajaksi sinun laukkuusi. Mikään ei ole niin kuumottavaa, kuin yrittää vähentää omaa käyttöään toisen somettaessa koko ajan vieressä. Ihmiset ovat pärjänneet ilman somea satoja tuhansia vuosia. Te pärjäätte varmasti yhden kahvin ajan!
ota tuo kaveri mukaan haasteeseen! Kaksin seikkailu on kahta mukavampaa. Entäpäs kokonainen porukka… 😉
ja jos mietit, että onkohan tämä ja tämä sovellus sosiaalisen median sovelluksia, niin ne todennäköisesti ovat. Jätä ne rauhaan, olet lomalla.
Olen somelomalla!
Nyt, jotta kaverit ja tuttavat eivät huolestu kun et reagoi somepostauksiin tyylillesi uskollisesti heti ja nyt, niin on hyvä antaa heidän tietää missä olet. Eli somelomalla! Olemme tehneet kuvakkeita, joita voit ladata omaan somemaailmaasi. Voit laittaa saatesanoiksi myös someloma-aikasi ”Olen somelomalla xx.–xx.x.” ja mistä sinut tavoittaa lomasi aikana. Tällainen mainos saa sinut myös paremmin pysymään lupauksessasi. Olisihan se noloa kesken ilmoitetun loman taas haahuilla pitkin seiniä.
Ja jos lomakokemuksesi on antoisa, niin voit vinkata mahdollisuudesta lomaa tarvitseville ystävillesi. Rentouttavia somelomia!
Kaikki eivät luonnollisestikaan pääse työpäivän aikana ulos. Tällöin luonnon hyvinvointivaikutuksia voi tuoda osaksi työpäivää sisätiloihin. Olemme keränneet tälle sivulle vinkkejä luonnon tuomiseksi sisätiloihin osaksi arkityötä.
Luontoelementit
Huonekasvit eivät ole harvinainen näky suomalaisessa toimistossa tai muussa työympäristössä. Tämä onkin helpoin tapa tuoda luontoa osaksi jokapäiväistä työarkea. Vihreyttä ja vehreyttä voi hiljalleen sisätiloissa myös lisätä. Ratkaisuna voivat myös olla erilaiset viherseinäratkaisut, kuten yllä olevassa kuvassa JAMKin kampuksella. Myös erilaiset kasvien kasvatus- ja hoitomahdollisuudet tuovat iloa ja eloa työtiloihin. Samalla työntekijöiden kiinnostus luonnosta ja luonnon toiminnasta saadaan heräämään.
Luontoelementteinä voidaan pitää myös esimerkiksi valokuvia, tapetteja sekä äänimaisemia. Taidekin voi kuljettaa ajatukset luontoon. Tällaisesta taiteesta esimerkkinä Soivat maisemat -hankkeen videot Keski-Suomesta.
Luontoelementtien tuomisesta työarkeen löytyy ideoita myös Anni Kupilan artikkelista blogistamme.
Luontotauko
Luontotauot ovat helposti osaksi työpäivää otettavia elementtejä. Luonnon voi tuoda kahvitauolle kuuntelemalla kuulokkeilla ja omalla kännykällä luontoääniä, esimerkiksi lintujen laulua tai veden liplatusta. Jo lyhyt uppoutuminen tällaiseen äänimaisemaan saa stressitasot laskemaan ja rentouden lisääntymään. Alla on Meijän polun lyhyt luontovideo, jonka avulla pääset hetkeksi keväisen puron äärelle palautumaan.
Myös kahvi- ja ruokatauoilla ulkona ja luontoympäristössä piipahtaminen on suositeltavaa, jos tällaiseen on mahdollisuus. Pieni kävely ruokailun tai muun tauon yhteydessä on myös virkistävää, joten työhyvinvointia voi parantaa pienillä teoilla.
Luontoelementtejä voi ottaa myös osaksi kokous- ja palaverirutiineja. Tällöin niistä pääsee hyötymään kaikki tapaamisiin osallistujat.
Luontopainotteinen työmatka – Työmatkarönsyily!
Pyri kulkemaan työmatkasi reiteillä, joilla ainakin osa matkasta liikutaan luontoympäristöissä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tässä myös omalla aktiivisella liikkumisella on hyvinvointia lisäävä merkitys. Jos liikut julkisilla, voit pohtia olisiko mahdollista jäädä aiemmin pois kyydistä ja kulkea loppumatka luontopainotteisilla reiteillä. Omalla autolla liikkuessa voit miettiä, että olisiko auto mahdollista jättää parkkiin paikkaan, josta pääsee työpaikalle kävelemään luontoalueiden lävitse. Erilaisia työmatkareittejä kokeiltaessa ja kuljettaessa puhutaan työmatkarönsyilystä. #työmatkarönsyily
