Seuraava Keski-Suomen reitistöviikko järjestetään syyskuussa! Tuolloin lähdemme taas viemään keskisuomalaisia reitistöjä kaiken kansan tietoisuuteen ja ihmisiä reitistöille. Laittakaahan siis mietintämyssyt päähän ja pohtikaa, millä tavalla teidän yhteisö voisi lähteä edistämään reitistöjen käyttöä ja tunnettuutta teidän seudulla.
Kuvia ensimmäiseltä Keski-Suomen reitistöviikolta syyskuusta 2020. Kuvat ovat tapahtumien järjestäjien ottamia.
Mukaan reitistöviikolle voi lähteä matalalla kynnyksellä järjestämällä tapahtumia reitistöihin ja luonnossa liikkumiseen liittyen. Mitä tällaiset tapahtumat sitten voivat olla? Ensimmäisellä reitistöviikolla eri puolilla Keski-Suomea järjestettiin muun muassa kotakierroksia, vaelluksia, luontopolun avajaisjuhlat, reitistöesittelyjä, työhyvinvointipäiviä, retkiä sekä koulujen ulkotyöpäiviä metsissä. Yksi koulutuspäiväkin saatiin koronasyksynä järjestettyä. Luonnollisesti pääasiassa luonnossa. Reitistöjen äärelle ja tiimoilta voi siis järjestää monenlaisia tapahtumia.
Mitä muuta reitistöviikolla tapahtuu?
Valokuvakilpailu
Reitistöviikolla 2021 järjestetään Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä ja kaikilta vuodenajoilta.
Eli liikkuessanne luonnossa ja reitistöillä pitäkää kamerat ulottuvilla ja käytössä. Lisää tietoa kilpailusta loppukesästä.
Luontotyöpäivä 17.9.
Vuoden 2021 reitistöviikolla, perjantaina 17.9., järjestetään myös Luontotyöpäivä, jolloin suomalaista työtä viedään luontoon. Nyt on siis upea mahdollisuus yhdistää reitistöviikko ja Luontotyöpäivä ja lähteä työporukan kanssa nauttimaan suomalaisesta luontoympäristöstä tai siirtää vaikka etätoimisto päivän ajaksi luontoympäristöön.
Ensimmäistä Luontotyöpäivää vietettiin eri puolilla Suomea perjantaina 21.5.2021. Luontotyöpäivän tarkoituksena on madaltaa kynnystä sekä lähteä luontoon osana työarkea, että myös tuoda luontoa osaksi työtä, jos ulos lähteminen työpäivän aikana ei onnistu.
Ensimmäisen Luontotyöpäivän aikana luonnossa muun pidettiin palavereita, vietettiin kahvitaukoja ja tyhypäiviä, retkeiltiin ja saunottiin sekä ideoitiin ja maalailtiin taivaanrantoja. Päivä sai liikkeelle innokasta väkeä eri puolilta Suomea. Ja kokemukset olivat kauttaaltaan hyviä. Ainakin somepostauksista päätellen.
Muistoja ensimmäiseltä Luontotyöpäivältä luonnossa työpäivää viettäneiden Instagram-tileiltä.
Luontotyöpäivä saa jatkoa syksyllä, kun suomalainen työ lähtee taas suuremmalla porukalla kohden luontoa. Järjestyksessään toista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 17.9.! Tuolloin on loistava tilaisuus lähteä latautumaan luontoon koko työporukalla.
Ja nyt kun Luontotyöpäivä on lanseerattu ja testattu, niin päiväähän voi viettää vuoden jokaisena päivänä. Jos lähdette Luontotyöpäivää viettämään kesän aikana, niin laitelkaa #luontotyöpäivä -tägiä somepostauksiin, niin voimme levittää iloa myös Meijän polun kanavilla. Kaikki voittaa, kun suomalainen työ lähtee luontoon!
Keski-Suomessa samalla viikolla vietetään myös Keski-Suomen reitististöviikkoa, joten keskisuomalaisilla on enemmänkin hyviä syitä lähteä luontoon ja nauttimaan reitistöistä. Miten olisi esimerkiksi vaellus saunomaan työporukalla? Hyvin olisi.
Viime aikoina on uutisoitu kansallispuistojen käyntimäärien huimasta kasvusta. Mihin käyntimäärien arviointi oikein perustuu, kun alueet ovat usein laajoja ja hajanaisia, ja jokaista kävijää ei millään pystytä laskemaan.
Kansallispuistojen ilmoitetut käyntimäärät ovat aina arvioita. Sitä tarkempia, mitä selkeämmästä alueesta on kysymys. Jos lähes kaikki saapuvat puistoon jalkaisin yhtä kapeaa polkua pitkin, saadaan polulle asennetulla elektronisella kävijälaskurilla varsin tarkka arvio kävijöiden määrästä. Käytössä onkin monenlaisia polkulaskureita. Uusimmat laskevat infrapunasäteen avulla tunnin tarkkuudella kuinka monta henkilöä ohittaa laskurin ja kulkeeko henkilö sisään vai ulos puistosta. Etäluettavat mallit lähettävät laskuriin tallentuneet tiedot palvelimelle kerran yössä, jolloin laskurilukemien seuraaminen on mahdollista lähes reaaliajassa. Kaikissa kohteissa ei kuitenkaan ole riittävän hyvää verkkoyhteyttä, jolloin laskurit on käytävä lukemassa paikan päällä.
Isojärven kansallispuisto. Kuva Sannamari Ratilainen.
Yleensä alueet ovat kuitenkin monimutkaisempia: sisääntuloväyliä on useampia ja polkuja lähtee moniin eri suuntiin. Kaikkein hankalimpia ovat vesialueet, missä ihmiset liikkuvat omia reittejään. Joissain tapauksissa hyvään arvioon päästään käyttämällä autolaskureita pysäköintialueelle vievällä tiellä. Laskureiden antamat lukemat korjataan erikseen määritellyllä korjauskertoimella, joka ottaa huomioon mm. kuinka monta ihmistä auton kyydissä on keskimäärin. Myös polkulaskurit kalibroidaan laadun varmistamiseksi eli verrataan laskurin antamaa lukemaa tietyllä aikavälillä havainnoitujen kulkijoiden määrään. Jääkö kantorepussa oleva lapsi laskematta? Tulevatko koiratkin laskuihin mukaan? Mahtuuko laskurin ohittamaan kaksi rinnakkain, jolloin toinen voi jäädä laskematta? Laskurin antamat lukemat korjataan kalibroinnin avulla määritellyllä korjauskertoimella.
Kun laskurit antavat mahdollisimman tarkan tuloksen, jää jäljelle vielä sen arvioiminen, kuinka suuri osa kävijöistä saapuu puistoon ohittamatta laskuria ollenkaan. Toisaalta, jos käytössä on useita laskureita, pitää arvioida myös sitä, kuinka suuri osa kävijöistä tulee lasketuksi samalla käynnillään useammin kuin kerran. Tässä arvioinnissa hyödynnetään mm. kävijätutkimusten avulla kerättyä tietoa ihmisten liikkeistä puistossa. Tänä vuonna kävijätutkimukset ovat käynnissä muun muassa Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa. Tutkimuksissa kävijöiltä saatu tieto on arvokasta paitsi käyntimäärälaskennan tukena, myös puistojen kehittämisessä.
Laskentaan liittyy monenlaisia haasteita. Vanhat mattolaskurit eivät toimineet talvella maan ollessa jäässä. Uudemmissakin laskureissa tuisku voi tupruttaa laskurin silmän umpeen. Joskus laskurin akku on hyytynyt yllättäen. Kerran ihmeteltiin keväällä huimia lukemia yhdessä laskurissa. Selvisi, että pääskynen oli tehnyt pesän laskurin kohdalle… Laskurien antamat lukemat pitää siksi aina tarkistaa poikkeamien varalta ja havaitut virheet korjata.
Joutsniemen laavu Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva Touho Häkkinen.
Tällä hetkellä Metsähallitus ilmoittaa tärkeimpien kohteiden käyntimäärät kaksi kertaa vuodessa. Välitarkastelu tehdään tammi-heinäkuun tilanteesta ja virallinen edeltävän vuoden käyntimäärä ilmoitetaan tammikuussa. Käyntimäärien arviointia pyritään kehittämään koko ajan tarkemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Esimerkiksi matkapuhelinverkkojen sijaintitietojen käyttömahdollisuuksia on selvitetty, mutta se ei ole osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi ainakaan vielä. Uudet ympärivuotisesti toimivat laskurit ja etäluenta ovat tehostaneet toimintaa ja parantaneet arvioiden laatua huomattavasti. Silti edelleen tärkeää on myös maastossa tapahtuva havainnointi ja polttopuun kulutuksen sekä käymäläjätteen määrän seuranta.
Tämän kevään alustavien tietojen perusteella Keski-Suomen puistoissa ei ole päästy ihan viime vuoden kevään huippulukemiin. Kesästä odotetaan kuitenkin jälleen ennätysvilkasta. Tulevaisuudessa polkujen tunneittaiset laskurilukemat pyritään saamaan verkkosivuillemme kaikkien nähtäville. Se nostaisi käyntimäärätiedon hyödyntämisen ihan uudelle tasolle.
Tuomi kukkii Rutakoskella. Kuva Satu Ojala.
Blogin kirjoittaja Maija Mikkola toimii Metsähallituksen luontopalveluissa virkistyskäytön erikoissuunnittelijana Jyväskylässä.
Blogin kansikuva: Pyhä-Häkin kansallispuisto, Jorma Ursin.
Suomalainen liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti, sillä 96 % aikuisväestöstä virkistäytyy luonnossa ja useimmat meistä 2-3 kertaa viikossa. Lähimetsät ja arjen viherympäristöt ovat tärkeitä, koska niitä havainnoidaan päivittäin. Lähiluontoa pidetään itsestään selvyytenä, ja yleensä niiden arvo ymmärretään vasta niiden hävitessä.
Useissa tutkimustuloksia on todettu lähimetsien, puistojen ja vesistöjen positiivisesta vaikutuksesta esimerkiksi stressiin ja masennukseen. Mutta tällöinkin luontoa tarkastellaan lähinnä hoitokeinona johonkin poikkeavaan olotilaan ja luontoa pidetään paikkana, johon pitää varta vasten hankkiutua. Onkin selvää, että olemme vieraantuneet luonnosta.
Tutustumaan lähiluontoon!
Tunnetko sinä lähiluontosi luonnonvaraisia lajeja? Luonnontuntemus ei ole vain huolestuneiden akateemikoiden leipätyö, vaan jokaisen meidän kansalaistaito. On tärkeää tuntea luontoa, jonka kohtaamme päivittäisessä arjessa, koska tällöin voimme ymmärtää paremmin myös luonnon merkityksen itsellemme.
Luonnon tarkkailu ja havainnointi ovat suurelle osalle suomalaisia tuttuja harrastuksia. Suomessa onkin pitkä historia myös kansalaishavainnoilla, eikä niiden merkitys ole ainakaan vähenemässä. Esimerkiksi lintuharrastajilla on vankat perinteet lajien havainnoinnissa, samoin kuin metsästäjillä. Ohjattu ja ohjeistettu lajihavainnoinnin joukkoistaminen on yksi poluista, joilla lajitietoa kertyy laajemmin Suomen luonnosta myös tutkijoiden käyttöön. Muun muassa näistä havainnoista Suomen Lajitietokeskus yhdistää suomalaista lajitietoa yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi.
iNaturalistin Seek-sovelluksessa lajien tunnistaminen on tehty helpoksi ja hauskaksi, joten perheen pienetkin voivat osallistua lajien etsintään.
Viime vuoden toukokuussa Suomen Lajitietokeskus aloitti yhteistyön kansainvälisen iNaturalist-verkoston kanssa, jota ylläpitää mm. National Geographic Society. iNaturalist on verkossa toimiva luontoharrastajien sosiaalinen yhteisö, sekä palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet verkostoituvat ja jakavat luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä. iNaturalistin helppokäyttöinen, myös suomenkielellä toimiva, maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Ohjelmaan ladatun kuvan ja paikkatiedon perusteella tekoäly ehdottaa eliölle tunnistusta. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Tunnistus on kaksiosainen, eli tekoäly tunnistaa kasvin ensin ja sitten yhteisön jäsenet varmistavat tunnistuksen. Käyttäjät voivat ehdottaa vaihtoehtoisia tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja. Meitä iNaturalist-yhteisön aktiiveja on Keski-Suomessakin jo yli tuhat (seikkailumme kartalla alla). Palvelun kautta jaetut havainnot tallentuvat myös Suomen Lajitietokeskuksen tietovarantoon ja ovat sen kautta kansalaisten, harrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten käytettävissä.
Muutamia kuluneen vuoden aikana löytämiäni lajeja.
iNaturalist -kartta Keski-Suomen havainnoista. Vielä on tutkimattomia alueita…
Pelaamaan lähiluontoon!
iNaturalist-verkosto on julkaissut lajitunnistuksen tueksi pelillisen Seek-sovelluksen, jonka käynnistämällä voit reaaliajassa tutkia kameranäkymän kautta tekoälyn suorittamaa tunnistusprosessia. Valokuva ja tunnistus voidaan lisätä käyttäjän omiin kokoelmiin ja sovelluksesta saa lisäksi Wikipedia-tiedon kyseisestä lajista. Lajeja tunnistamalla käyttäjä ansaitsee palkintomerkkejä ja oppii samalla lisää luonnosta. Seek-sovelluksen avulla ja verukkeella jokainen saakin mukavia luontokokemuksia kesäisessä luonnossa. Ja kesälomavinkkinä lapsiperheille: Seek-sovelluksen palkintojen lisäksi voivat vanhemmat keksiä konkreettisia lisäpalkintoja; etsi kymmenen lajia ja ansaitset jäätelöpalkinnon!
Tunnetko sinä siis puna-ailakin? Puna-ailakki on Keski-Suomen iNaturalist-yhteisön eniten havainnoitu ja tunnistama laji, joka levisi merenrantalehdoista sisämaahan vasta 1900-luvulla heinänviljelyn yleistymisen myötä. Ota siis iNaturalist käyttöösi ja lähde tutustumaan lähiluontoosi. Kuka löytää ensinnä puna-ailakin!
Janne Laitinen iNaturalist-aktiivi, biologi Meijän polku, JAMK
Luonnolla on tutkitusti lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin: luonnossa elimistön toiminta hidastuu, aivot palautuvat rasituksesta, stressitila kehossa hellittää ja ihminen rentoutuu. Mutta mitä tehdä, kun luontoon ei pääse?
Luonnossa mieli ja keho lepäävät. Lyhytkin metsälenkki tai hengähdyshetki omalla takapihalla voi rentouttaa kummasti, eikä mikään ihme, sillä tutkimukset todistavat, että luonnolla on pitkä lista hyvinvointivaikutuksia. Luonnossa verenpaine laskee, sydämen toiminta hidastuu, lihakset rentoutuvat, stressihormonit vähenevät, keskittymiskyky paranee, mieliala kohoaa ja aivot palautuvat… Lista sen kuin jatkuu. On siis varsin hyvä idea pitää työpäivän aikana taukoja luonnossa ja ottaa ilo irti näistä hyvinvointivaikutuksista. Kannattaa lähteä esimerkiksi ruokatauolla ulos happihyppelylle ja mahduttaa kalenteriin yksi jos toinenkin metsäretki.
Mutta aina ei pääse luontoon. Joskus luonto on kaukana ja joskus taas aika ei riitä luontoreissuun. Luonnon hyvinvointivaikutuksia voi kuitenkin valjastaa käyttöön, vaikka itse luontoon meneminen ei olisi mahdollista: tutkimukset nimittäin osoittavat, että luonnon hyvinvointivaikutukset toimivat myös ilman varsinaista luontoon astumista. Mikään ei tietenkään korvaa aitoa luontokokemusta, mutta luontoa matkivat virtuaaliset elämykset kuten luontovideot, -äänet ja -kuvat jäljittelevät yllättävän toimivasti luonnon vaikutuksia ihmiseen. Koska jokaisella tauolla ei ehdi luontoon, kannattaakin kokeilla luonnon tuomista työpisteelle virtuaalisesti:
3 x Miten tuoda virtuaaliset luontokokemukset osaksi työpäivää
1. Ota audiovisuaalinen luontokokemus taukojen tueksi
Työpäivän aikana on tärkeä pitää taukoja, jotta aivot saavat tilaisuuden palautua työstä aiheutuvasta rasituksesta. Tehokkaan tauon ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulisi antaa aivoille mahdollisuus olla hetki rauhassa. Tehokas tauko ei siis sisällä esimerkiksi sosiaalisen median selailua tai uutisten lukemista, vaan tauon aikana pitäisi malttaa pysähtyä hetkeksi kokonaan. Taukojen tueksi ja tehostamiseksi voi lisätä audiovisuaalisen luontoelementin, joka kannustaa hiljentymään ja rauhoittumaan: luontovideo vie aivot virtuaalisesti ympäristöön, jossa ne saavat hetken ajan harhailla vapaasti ja pitää taukoa jatkuvasta keskittymisestä. Jopa minuutin tai parin mikrotauko voi tuoda merkittäviä hyötyjä. Kannattaa myös laittaa vaikka puhelimeen muistutus, jotta taukojen pitäminen ei pääse unohtumaan.
2. Kuuntele luontoääniä työnteon lomassa
Moni kokee myös pelkät luontoäänet hyvin rauhoittavana, ja niitä voikin helposti tuoda osaksi työskentelyä ikään kuin taustamusiikin tavoin. Tuulen kohina, puron solina ja lintujen laulu voivat peittää esimerkiksi ulkoa tulevaa hälyä tai muuten vain auttaa keskittymään. Etsi esimerkiksi YouTubesta tai Spotifysta mieluinen pätkä luontoääniä ja laita pyörimään taustalle. Ja kun tarvitsen tauon, sulje silmät, hengitä syvään ja kuvittele itsesi lempimetsäreitille.
3. Lisää kaunis luontomaisema tietokoneen ja puhelimen taustaksi
Luontoelementtejä voi tuoda osaksi arkea hyvin pienilläkin eleillä, kuten vaihtamalla laitteiden taustakuviksi otoksia suosikkimaisemista. Pelkkä kuvan katselu voi tutkitusti laukaista samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin luonnossa oleilu. Lisää siis taustakuvaksi työkoneelle ja -puhelimelle suosikki luontokuvasi joka vie ajatuksesi työpäivän aikana metsän siimekseen tai rantakalliolle.
Lue lisää luonnon hyvinvointivaikutuksista ja virtuaalisista luontoelämyksistä sekä kokeile virtuaalista Korpi®-luontohetkeä osoitteessa korpiforrest.fi🌲
Kirjoittaja Anni Kupila Asiantuntijoina Mikko ja Sampo Pohjola Korpiforrest
Perjantaina 21.5. vietetään ensimmäistä Luontotyöpäivää. Luontotyöpäivän ajatuksena on nostaa tietoisuutta luonnon hyvinvointivaikutuksista, sekä innostaa suomalaiset työyhteisöt ottamaan luonto yhdeksi työtilaksi toimistojen ja etätyöpisteiden rinnalle. Luontotyöpäivän on käynnistänyt keskisuomalainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisliike Meijän polku.
– Olemme yhä tietoisempia luonnon tarjoamista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Näiden ohella luonto myös toimii luontaisesti uusia ideoita tarjoavana ympäristönä, toteaa yksi kampanjan suunnittelijoista, fysioterapeutti Juho Jäppinen. – Luontoon siirtyminen osana työpäivää voisi parhaimmillaan siis tuoda työelämään sekä hyvinvointia, että uusia innovaatioita. Ja näille molemmille on taatusti kysyntää, Jäppinen lisää.
Luonnon terveysvaikutukset tuntuvat kehossa ja mielessä jo lyhyenkin luontokontaktin jälkeen. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi stressi alkaa vähenemään jo muutamien minuuttien jälkeen. Suurempia terveysvaikutuksia saadaan viikkotasolla 2–3 tunnin luonnossa oleskelun jälkeen. Tällaisen ajan saa kertymään esimerkiksi muutaman tunnin palaverilla lähialueen luontokohteissa.
Helpoimmillaan luonnon ottaminen osaksi työpäivää voi olla vaikka työpuhelun soittaminen lähipuistosta. Toisessa ääripäässä sitten on koko päivän mittainen työpäivä esimerkiksi lähilaavulla tai vaikkapa kansallispuistossa.
Kaikista töistä ei ole mahdollista lähteä kesken päivän luontoon, mutta tällöin luontoa voi tuoda osaksi työpäivää vaikkapa kuuntelemalla luontoääniä kahvitauolla tai katselemalla lyhyt rauhoittava luontovideo. Tälläkin tavoin pystytään vaikuttamaan positiivisesti stressitasoihin. Toinen keino sisätyöntekijöille on piipahtaa työmatkoilla luontoympäristöissä, esimerkiksi valitsemalla kävely- tai pyöräilyreitille luontoalueita.
– Osa kampanjan ideaa onkin saada ihmiset kokeilemaan erilaisia tapoja viedä töitä luontoon tai sitten tuoda luontoa töihin. Kokeilemalla erilaisia tapoja löytyy kullekin sopivat ja antoisat tavat hyödyntää näitä luonnon tarjoamia upeita mahdollisuuksia. Toiveemme on, että muutaman vuoden kuluttua luonnossa työskentely on jo osa suomalaisen työn arkea, toteaa Jäppinen.
Linjan 27 varrelta löytyy muun muassa Tourujoen luontopolku, jonka lehtomainen ympäristö tarjoaa ihmeteltävää keväästä pitkälle syksyyn.
Linjan 27 varrelta löytyy kaksi merkittävää luontoreittikokonaisuutta; Touruvuoren luontopolku ja kuntoilureitistöt sekä Mäyrämäki-Keltinmäki -alue. Kummastakin kohteesta löytyy sekä kuntoratoja että luontopolkuja.
Linkkireitin varrella on myös Tourujoen luontopolku ja Harjun kaupunkiluontoalue kuntoratoineen. Nämä alueet kuuluvat myös Kehä vihreään, joka mahdollistaa pidemmätkin retket kaupunkiluontoympäristössä. Lisäksi on mahdollista päästä Kehä Sinisille, eli Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven rannoille nauttimaan järviluonnosta ja monipuolisista ulkoliikuntamahdollisuuksista, kuten ulkokuntosaleista.
Varmista Luontotyöpäivän sujuminen varustautumalla oikein. Hyvin valmisteltu Luontotyöpäivä sujuu hyvin!
Pukeutuminen
Pukeudu sään mukaan ja huomio luontotyöpäivän aktiivisuustaso. Onko tarkoitus kävellä pidempiä matkoja vai istuskella järven rannassa ajatuksia liplattelemassa? Enemmän liikkuessa valitse hyvät kengät ja rennot mukavat vaatteet. Voit ottaa mukaan repun, jossa voi olla varavaatteita, tai johon voi laittaa ylimääräisiä vaatteita, jos tulee kuuma. Repussa kulkee mukavasti myös eväät ja tarvittavat työvälineet.
Sään mukaan pukeutuminen on onnistuneen luontotyöpäivän tae. Tällaisia ovat esim. sateella hyvät sadevarusteet ja auringon paahtaessa ultraviolettisäteilyltä suojaavat varusteet.Talvella lämmin pukeutuminen on ulkona työskentelyn a ja o. Jos tarvitset tekniikkaa, niin huomioi akkujen nopeampi tyhjeneminen kylmillä ilmoilla.
Jos suunnittelet pidempiä paikallaanoloja, esimerkiksi kirjoitus- tai lukuhommissa, niin ota mukaan istumiseen tai rentoutumiseen sopivia välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi istuinalusta, retkituoli tai riippumatto. Voit tarvittaessa ottaa mukaan myös taittuvan retkipöydän, mutta testaa sen käyttöä ensin kotosalla. Ylimääräisten tavaroiden mukana kantaminen on ylimääräistä työtä, ja työn lisääminen ei ole luontotyöpäivien tarkoitus.
Eväät
Tie täydelliseen luontotyöpäivään käy vatsan kautta. Pakkaa siis mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää. Kahvin tai teen ystävien kannattaa ottaa termospullossa lämmintä juomaa mukaan. Kesäkuumalla kylmää juotavaa on hyvä olla runsaasti mukana, kun taas syysvilpoisilla ja talvella lämmin juoma kruunaa ulkoilun. Muutaman tunnin työretkille voit pakata mukaan pientä naposteltavaa, esimerkiksi eväsleivän tai hedelmiä. Koko päivän työseikkailuille kannattaa pakata mukaan jo ravitseva lounaskin.
Jos vietät pidemmän työpäivän luonnon helmassa, niin ota mukaan myös lounaspaketti tai ruuan tekovälineet. Kokemuksena mikään ei voita itse tehtyä luontotyöpäivälounasta!
Jos retkipaikalla on mahdollisuus tehdä tulet, niin ruoka- tai kahvitunnista tulee samalla mieleenpainuva elämys! Myös erilaiset retkikeittimet ovat usein luonnossa työskentelevän vakiovarusteita. Vinkkejä retkiruokailuun löytyy Luontoon.fi-sivustolta. Huolehdithan roskistasi ja huomioit ruohikko-/metsäpalovaroituksen. Retkeilyetiketti-vinkkejä löytyy täältä.
Työskentely, tekniikka
Jos aiot tehdä työtä esim kannettavalla tai mobiililaitteilla, niin lataa laitteiden akut ja ota mukaan tarvittaessa varavirtalähde sekä huomioi säätila laitteiden käytön kannalta.
Luontotyöpalavereihin voi osallistua myös etänä. Helpoimmillaan tämä onnistuu kännykän avustuksella. Huomioi sääolosuhteet, kun mietit teknologian käyttöä luonnossa.
Jos tarvitset internettiä, niin varmista luontokohteen verkkoyhteydet, sillä puhelin- ja internet-yhteyksien toimivuus matkaviestinverkoissa vaihtelee verkon kuuluvuuden mukaan. Kuuluvuuksia voi haarukoida esim alla olevista linkeistä. Jos järjestää isompaa kokousta, tai yhteydet ovat muutoin ’elintärkeät’, niin kannattaa käydä etukäteen paikan päällä myös testaamassa verkon saatavuus.
Mukaan kannattaa aina ottaa myös ne perinteiset muistiinpanovälineet, eli vihko ja kyniä. Joskus kiven nokassa onkin mukavampaa laitella ideoita muistiin kynällä ja paperilla.
Varaudu myös tekniikan osalta sään muutoksiin, varsinkin jos säätiedotus on lupaillut epävakaista ilmaa.
Muuta
Vaikka luontoympäristö itsessään tuo hyvinvointia työpäivään, niin muista myös luonnossa pitää taukoja ja vaihdella työasentoa, jos istut pidempiä aikoja. Tauoilla voit nauttia luonnosta ja vaikka ottaa valokuvia. Jos jaat kuviasi somessa, niin käytä #luontotyöpäivä -hästägiä. Kansainvälisesti käytössä on #outdoorofficeday -tunniste. Jos rönsyilet luontotyöpäivinä tai työmatkoilla, niin sitten #työmatkarönsyily -tunniste käyttöön.
Luontotyöpäivä luo puitteet myös ympäristön tarkkailulle ja oman luovuuden ruokkimiselle. Miten olisi vaikka leikkimielinen luontovalokuvauskilpailu työporukan kesken?Myös lajien tunnistus saa harhailevan mielen keskittymään nykyhetkeen.Tunnistuksen apuna kasvien kanssa voi käyttää Seek by iNaturalist -sovellusta ja lintujen äänien kanssa Muuttolintujen kevät -sovellusta.
Muista myös esim allergialääkkeet ja aurinkorasva, jos liikut aikana, jolloin näitä voi luonnossa ollessa tarvita. Muista myös varautua esimerkiksi hyttysten varalta, jos liikut alueella, jossa hyttysiä voi esiintyä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin myös luonnossa työpäivää viettäessä. Hyvä valmistautuminen takaa parhaan lopputuloksen ja luonnossa työskentelystä nauttimiseen. Kokeilemalla erilaisia ratkaisuja ja paikkoja löydät juuri itsellesi sopivat tavat työskennellä luonnossa. Eli älä anna periksi, jos alussa tulee haasteita vastaan.
Olemme keränneet alle vinkkejä Luontotyöpäivän onnistuneeseen toteutukseen.
Suunnittele ajankohta ja valitse luontokohde
Mieti, milloin lähdet luontotyöpäivää viettämään ja mitä aiot työpäivän aikana tehdä? Vaihtoehtoja on monia ja nämä tarvitsevat hieman erilaista valmistautumista.
Suomi on täynnä toinen toistaan mukavampia luontoreitistöjä ja näillä olevia taukopaikkoja. Jos haluat ottaa varman päälle, käy tutustumassa kohteeseen etukäteen. Jos haluat seikkailla, niin sitten vain rohkeasti liikkeelle ja ota jokin uusi luontokohde testaukseen. Oikeita unelmien avokonttoreita voi löytyä jokaisesta niemestä ja notkosta.
Voit käyttää luontotyöpäivän esimerkiksi ajatteluun, ideointiin ja uuden luomiseen. Voit kirjoittaa, lukea tai hoitaa puheluita ja sähköposteja. Tai sitten voitte kokoustaa luonnossa.
Mitä sitten suunnitteletkin tekeväsi, niin aseta työpäivälle selkeä tavoite: “Huomenna vietän kolme tuntia työpäivästä luonnossa. Käyn lävitse tulevan esitykseni muutamaan kertaan ja sitten hoidan ne kaksi tärkeää puhelua, jotka ovat jääneet hoitamatta. Lisäksi päivitän firman nettisivua”. Nämä kaikki tarvitsevat hiukan etukäteisvalmisteluja, jotka hoituvat usein maalaisjärjellä. Olemme kuitenkin myös keränneet valmisteluvinkkejä tänne.
Monipuoliset mahdollisuudet
Luonnossa liikkumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet ovat meillä Suomessa lähes rajattomat. On helposti saavutettavia puistoalueita, järvenrantareitistöjä penkkeineen ja kivineen, lähimetsiä polkuineen ja kuntoratoineen sekä kansallispuistojen kaltaisia laajempia luontoalueita, joissa myös liikkuminen on helppoa ja reitistöt hyvin merkitty. Lisäksi on vielä meidän kaikkien mustikka- ja sienimetsät, kesämökit ja erilaiset maatilamahdollisuudet. Paikoista ei siis ole pulaa.
Helpoimmillaan Luontotyöpäivää voi viettää työpaikan tai kodin lähiluonnossa. Tämä on myös hyvä tapa kokeilla erilaisia luontotyöratkaisuja, sillä esimerkiksi puuttuvia työvälineitä voi kipaista hakemaan nopeasti sisältä.
Jos lähialueen luontokohteet eivät vielä ole sinulle tuttuja, niin yleensä kuntien ja kaupunkien sivuilta löytyy erilaisia liikunta- ja retkikohteita. Näissä on yleensä myös tietoa nuotiopaikoista ja muista levähdyspaikoista. Isommalla työporukalla liikkeelle lähdettäessä myös porukasta löytyy ihmisiä, joilla on kokemusta paikalliskohteista. Luontoon.fi -sivustolta löytyy luontokohteita kaikkialta Suomesta, jos haluaa enemmänkin irti työarjesta ja arkiympäristöistä.
Ja aina on mahdollista yhdistää luontotyöpäiviin erilaisia palveluja ja opastettuja retkiäkin tarjoiluineen.
Kenen kanssa Luontotyöpäivää viettämään?
Seura valikoituu riippuen siitä, mitä Luontotyöpäivänä olet päättänyt tehdä. Jos haluat käyttää ajan uusien ideoiden suunnitteluun, niin liikkeelle voi lähteä itsekseen tai vaikkapa koiran kanssa. Jos ajatuksia pitää pyöritellä laajemmin, voit lähteä työkaverin kanssa pitämään kävelypalaveria tai työporukan kanssa luontokokouksen pitoon. Kävelykokouksen pitoon löytyy vinkkejä täältä.
Miten pääset luontokohteeseen?
Huomioi luontotyöpäivän kohdetta mietittäessä myös vuodenaikojen ja säiden vaikutukset kuhunkin kohteeseen. Esimerkiksi lumien sulaessa maasto ja polut voivat olla hyvinkin märkiä ja mutaisia. Kuvassa kevät edennyt jo hieman pidemmälle ja polku on loistavassa kunnossa.
Jos kohde ei ole kaukana, niin kävellen tai pyörällä liikkuminen on kätevää. Samalla saat lisättyä hyötyliikuntaa arkeen. Aktiivisesti työmatkat tai työpäivän aikana tapahtuvat matkat ovat työmatkarönsyilyä.
Julkisen liikenteen mahdollisuudet kannattaa myös tarkistaa. Isommissa kaupungeissa tämä onnistuu ainakin mainiosti. Esimerkiksi Jyväskylässä kannattaa tarkistaa Luontopysäkit, jolloin linkillä voi kulkea luontokohteisiin vaivattomasti ja nopeasti.
Jos haluat kauemmaksi, esimerkiksi kansallispuistoon, niin autolla liikkuessa tarkista pysäköintimahdollisuudet etukäteen. Ja jos luontotyöpäivää on lähdössä viettämään isompikin porukka, niin kimppakyydit ovat ekologinen ratkaisu. Ja hyvä tapa saada keskustelut käyntiin jo matkalla.
Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.
Virikkeellinen ja luova ympäristö
Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovatkin käyttäneet tätä luonnon ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää! Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.
Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.
Yksi luonnossa työskentelyn eduista on työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luontoympäristöissä saat helposti vaihtelua arkeen – ja ajatuksiin. Ja vaikka luontotyöpäivien työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi, esimerkiksi takapihan terasssi tai lähipuisto, ei ole täysin samanlainen yhtenäkään päivänä vuodessa!
Päivänvalo piristää
Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito mahdollistaa unen pituuden lisääntymisen ja unen laadun paranemisen.
Kun yhdistämme nämä luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia. Voit lukea lisää luonnossa oleskelun ja liikkumisen hyödyistä uudesta 3–30–300 -luontosuosituksesta.
Talvella lyhyt päivänvalo kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi ruoka- tai kahvitunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä, energiaa ja uusia ajatuksia.
Luontosuosituksen mukaan luonnon terveyshyötyjen keräämiseksi tulisi luontoympäristöissä oleskella vähintään 3 kertaa viikossa, ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Voit kerätä luontoaikaa esimerkiksi kävelypalaverien, ulkona pidettävien kokousten tai ulkotoimiston merkeissä useampana päivänä viikossa. 30 minuuttia luontoaikaa kertyykin helposti vaikkapa yhden puhelinpalaverin aikana käyskentelemällä toimiston lähiluonnossa.
Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet
Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivään. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikkumista, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.
VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan… Myös liikkuvan veden katselu voi avata ajatusten umpisolmuja ja tarjota uusia ratkaisuja vanhaan ongelmaan.
Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Myös erilaisia seisomatyöpisteitä löytyy luonnosta helposti. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten. Jos kaipaat hieman perinteisempiä työympäristöjä, niin lähipuistojen penkit ja picnic-pöydät tarjoavat toimistonomaisempia työpisteitä ulkoympäristöissä.
Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn.Kuvan seisomatyöpiste löytyi kaatuneen puun oksien päältä.
Voit myös ottaa osaksi luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa, liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa sub-laudalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily! Vesillä liikkuessa suojaa mahdolliset työlaitteet liikkumisen ajaksi vesitiiviisiin suojiin.
Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.
Seuraava Keski-Suomen reitistöviikko järjestetään syyskuussa! Tuolloin lähdemme taas viemään keskisuomalaisia reitistöjä kaiken kansan tietoisuuteen ja ihmisiä reitistöille. Laittakaahan siis mietintämyssyt päähän ja pohtikaa, millä tavalla teidän yhteisö voisi lähteä edistämään reitistöjen käyttöä ja tunnettuutta teidän seudulla. 
