Kategoria: Kuntien liikuntamahdollisuudet

Lähiluonto eri-ikäisille

Lähiluonto eri-ikäisille

Kaikki ikäryhmät hyötyvät lähiluonnossa liikkumisesta ja oleskelusta.

Lapsille luontoympäristö tarjoaa terveyttä lisäävän toimintaympäristön, jossa leikkiminen ja oleskelu kehittää monipuolisesti motorisia taitoja, lisää monipuolista liikkumista ja opettaa sosiaalisia taitoja.

Lapsilla perheen sekä esimerkiksi päiväkotien merkitys luontokontaktien mahdollistamisessa ovat tärkeitä. Lähiluonto toimii paikkana seikkailuille, liikkumiselle ja oppimisille. Kuva Johanna Huovila.

Kouluikäisille luonto tarjoaa paitsi ajanvietettä, myös erinomaisen seikkailu- ja oppimisympäristön, jossa kasvaa hyvinvoinnin ohella oman elinympäristön tuntemus, että myös minä-pystyvyys ja yhteistyötaidot. Koulujen oppimisympäristöjen ja ulkona tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa.

Kouluryhmille lähiluonto tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisille oppimisretkille sekä luontosuhteen ylläpitämiselle ja luomiselle. Ala- ja yläkoulu ovat tästä näkökulmasta merkityksellisiä, koska merkittävän osan nuorista sekä aktiivinen liikkuminen että ulkoilu vähenevät peruskouluaikana.

Työikäisille ja ns. ruuhkavuosiaan eläville ihmisille lähiluonto toimii helposti ja nopeasti saavutettavana rentoutumis- ja liikuntaympäristönä, jossa koko perhe voi ulkoilla myös yhdessä. Luontoympäristöt voi ottaa myös aktiivisesti osaksi työpäiviä Luontotyöpäivien keinoin esimerkiksi kävelykokouksia pitäen tai työmatkarönsyillen.

Kaupunkien puistoalueet tarjoavat upeat puitteet luonnossa liikkumiseen ja oleskeluun. Nämä alueet ovat usein myös lähellä työpaikkoja, ja luonnon ottaminen mukaan esimerkiksi kokouksiin on vaivatonta.

Seniori-ikäiset pääsevät nauttimaan samoista hyödyistä kuin muut ikäpolvet; motoristen taitojen ja tasapainon ylläpidon paras harjoituspaikka on lähiluonto polkuineen ja vaihtelevine maastoineen. Myös iäkkäille tärkeä kognitiivinen toimintakyky saa luonnossa liikkuessa ja oleskellessa erinomaista harjoitusta ja ylläpitoa. Seniori-ikäisille lähiluonnon helppo saavutettavuus on avainasemassa.

Lähiluonto tarjoaa myös seniori-ikäisille hyvinvointia edistäviä ympäristöjä vuoden ympäri. Iäkkäillä lähellä kotia sijaitsevat mahdollisuudet korostuvat ja oma piha voi olla parhaimmillaan paratiisi arjessa. Myös yhteisöjen ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu.

Kaikilla ikäluokilla kaavoituksella turvataan ja mahdollistetaan virkistys-, ulkoilu- ja suojelualueiden olemassaolo ja niiden vaivaton saavutettavuus.


Vinkkejä

Lapset ja perheet

  • Ulkona olemisen mahdollistaminen ja lisääminen kaiken ikäisten lasten parissa.
  • Lapsiperheiden aktivoiminen luonnossa liikkumisen ja toimimisen pariin; lähiluontoseikkailut, pihapuuhat, retkeily, sienestys, marjastus jne.
  • Päiväkotien ja koulujen pihamaille luontoelementtejä
  • Lähialueiden luontokohteisiin laadukkaat reitistöt luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Isompien lasten kanssa metsät polkuineen ovat myös oiva seikkailukohde;
  • Lasten motoriset taidot kehittyvät luontoympäristössä liikuttaessa
  • Luonnon hyvinvointi- ja terveystietouden lisääminen perheille 
  • Panostaminen koulumatkareitistöjen turvallisuuteen – liikkuessaan aktiivisesti koulumatkoja koululainen tulee myös nauttineeksi luonnon terveysvaikutuksista huomaamattaan.
  • Päiväkodeissa ja alakoulussa luonnossa oleskelu ja liikkuminen osaksi viikottaista arkea; pihaleikkejä MLL. Mappa.fi -palvelusta löytyy tekemistä ja tehtäviä niin koteihin, päiväkoteihin kuin kouluillekin.
  • Elämys- ja seikkailupedagogiikan osaamisen vahvistaminen ja mukaan otto koulujen ja päiväkotien arkeen.
  • Ja muistakaa eväät lapsien kanssa luonnossa liikuttaessa! Vinkkejä retkeilyevästen laittoon saa Luontoon.fi -sivustolta.
  • Oppimisympäristö-oppaasta vinkkejä ja ideoita uusien oppimisympäristöjen suunnitteluun ja käyttöönottoon ala- ja yläkouluissa.
Asuinalueilla kulkevat reitistöt ja niiden laadukas ylläpito mahdollistavat myös lapsille ympärivuotiset turvalliset liikkumismahdollisuudet sekä vapaa-ajalla että koulumatkoilla.

Nuoret

  • Kiinnostuksen lisääminen lähiluontoa kohtaan pelillisin keinoin (esim. Seek-sovellus ja ja Tile hunting)
  • Lajit.fi -sivuston kautta pääsee tutustumaan oman kotiseudun lajistoon ja osallistumaan kansalaistieteen tekoon.
  • Erilaisten harrastusten mahdollistaminen (esim. frisbeegolf, Mobo-suunnistus, maastopyöräily, luontoparkour, geokätköily, luontokuvaus (#lähiluonto)…)
  • Lähiliikuntapaikkojen tarjonta oltava nuorten tarpeita ja toiveita vastaavia
  • Kouluilla luontoretket ja luontoliikuntatunnit tärkeässä roolissa (Mappa-materiaalipankki)
  • Linturetkikoneen avulla voi seurata omassa asuin- tai kouluympäristössä esiintyviä lintulajeja, ja lähteä bongaamaan niitä.
  • Aktiiviset koulumatkat luontoalueiden kautta tai runsasluontoisissa ympäristöissä.

Työikäiset

  • Lähiluonnon monipuoliset ja helposti saavutettavat ulkoilumahdollisuudet – tietoisuuden ja mahdollisuuksien lisääminen.
  • Lähiliikuntapaikkojen tärkeys; tarpeettomien henkilöautosiirtymien väheneminen.
  • Lähiluonnon tarjoamien liikuntamahdollisuuksien esilletuonti ja tiedonsaannin lisääminen. 
  • Liikkumisvälineiden (sähkömaastopyörät, kanootit, retkeilyvälineet jne) vuokraamis- ja lainaamismahdollisuuksien lisääminen ja tuominen lähelle asukkaita.
  • Lähiluonnon ottaminen mukaan osaksi työpäiviä ja -matkoja (Luontotyöpäivä, työmatkarönsyily)
  • Lähiluonnon tuominen ruokapöytään (villiyrtit, sienet, marjat, pihaviljely…)
  • Työikäiset ja seniorit hyötyvät 3–30-300 -luontosuosituksen suositusten viikottaisesta täyttymisestä.

Iäkkäät

  • Iäkkäät hyötyvät monella tapaa lähiluonnossa oleskelusta ja liikkumisesta. 
  • Iäkkäät hyötyvät varsinkin liikkumiskyvyn heikentyessä hyvälaatuisista ja helposti kuljettavista reitistöistä lähiluonnossa ja lähiluontoon. Pimeämpinä vuodenaikoina kunnollisella valaistuksella on suuri merkitys liikkumismahdollisuuksiin.
  • Reitistöjen varrelle ja luontokohteisiin tulee järjestää helposti saavutettavia lepopaikkoja, esimerkiksi penkkejä. 
  • Iäkkäiden kanssa myös puutarhanhoitomahdollisuuksilla voi olla suuri vaikutus paitsi liikkumiskykyyn, mutta ennen kaikkea rentoutumiseen ja positiivisempaan mielentilaan. Jos osallistuminen puutarhan hoitoon ei enää onnistu, puutarha toimii myös hyvänä oleskeluympäristönä. 
  • Ryhmätoiminnot ovat myös hyvä keino mahdollistaa iäkkäiden luontoliikkuminen; asuinalueiden ryhmätoimintojen merkitys suuri, kun pitkät siirtymät usein haastavia.
  • Iäkkäät hyötyvät myös hyvin toimivasta julkisesta liikenteestä, joka mahdollistaa luontokohteisiin pääsyn. Esimerkkinä Jyväskylän Luontopysäkit.
Lähialueiden reitistöt tarjoavat helposti saavutettavia ja nautinnollisia luontoliikkumiskokemuksia vuoden ympäri.

Liikuttava lähiluonto

Liikuttava lähiluonto

Lähiluonto liikuttaa suomalaisia ja lähiluonnossa onnistuvat usein myös suomalaisten suosituimmat ulkoiluharrastukset kävelystä pyöräilyyn ja puutarhanhoidosta marjojen ja sienten poimintaan. Ulkokuntosalien ja kuntoportaiden yleistyminen mahdollistaa myös esimerkiksi lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittelun. Ja mikä parasta, lähiluonto on usein nimensä mukaisesti lähellä, sillä kaikki suomalaisista asuvat alle 300 metrin päässä lähimmästä luontovirkistysalueesta.

Luontoympäristöt mahdollistavat myös UKK-instituutin Liikkumisen suosituksen eri liikkumisen muodot. Luonnossa liikkuessa saat liikkumisen hyvinvointihyötyjen ohella kerättyä myös luontoympäristöjen hyvinvointi- ja terveyshyödyt. Kuva 3–30–300 -luontosuositus.

Myös rantoja, puistoja ja muita luontokohteita löytyy usein aivan kodin lähiympäristöstä. Luonnossa liikkumisen etuna on myös se, että liikkuminen luonnossa koetaan kevyemmäksi kuin vastaava liikkuminen rakennetussa ympäristössä tai sisätiloissa. Luonto saa siis ihmisen liikkumaan huomaamattaan enemmän.

Lähiluonnossa oleskelu ja liikkuminen ovat avainasemassa hyvän terveyden ja tasapainoisen elämän saavuttamisessa. Ainoa tehtävämme onkin lähteä liikkeelle.

Lähiluonto reitistöineen tarjoaa upeat puitteet niin rauhalliselle nautiskelulle kuin liikunnallisemmallekin menolle. Tärkeintä on lähteä liikkeelle.

Lähiluonnossa liikkumista ja liikuntaa edistäviä tekijöitä on useita. Tärkeimpiä näistä ovat lähiluontokohteiden lyhyt etäisyys kotoa, alueella kulkevien reitistöjen laatu ja niiden käyttömahdollisuuksien ympärivuotisuus. Yleisenä sääntönä voidaan pitää, että mitä lähempänä laadukkaat luontokohteet ovat, sitä enemmän alueen asukkaat niitä käyttävät. Käyttöä lisäävät myös helppokulkuiset ja laadukkaat reitistöt, joilla on huomioitu myös eri liikuntalajien harrastajat.

Vinkkejä

  • panostetaan erilaisiin luontoreitistöihin ja niiden laatuun. Polut ovat lähiluonnon liikkumisverkosto, mutta myös laadukkailla kuntoradoilla ja jopa asfaltoiduilla kävely- ja pyöräilyreitistöillä on alueen saavutettavuutta ja liikkumisen tasa-arvoisuutta lisääviä ominaisuuksia. Reitistöjen kehittämiseen vinkkejä myös Suomen Ladun sivuilta.
  • selkeät opastukset ovat tärkeä osa helppokäyttöisiä ja kutsuvia reitistöjä
  • pyritään mahdollistamaan myös laajemmille luontoalueilla pääsy esimerkiksi julkista liikennettä käyttäen. Tällaisesta esimerkkinä Luontopysäkit Jyväskylässä.
  • erilaiset liikunta- ja harrastusryhmät johdattavat ihmisiä luonnon äärelle ja antavat näille turvallisia ensikosketuksia erilaisiin luontokohteisiin sekä ylläpitävät pidempikestoista aktiivisuutta joillain ihmisillä.
  • erilaiset välineistön lainaus- ja vuokrauspalvelut (esim. Hygglo) madaltavat osaltaan luontoon lähtemiskynnystä ja antavat asukkaille myös mahdollisuuden tutustua uusiin harrastusmahdollisuuksiin ja aktiviteetteihin.
  • liikuntareitistöjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on hyvä huomioida eri liikuntalajien vaatimukset. Runsaalla käytöllä olevat reitistöt kannattaa mahdollisuuksien mukaan eriyttää toisistaan ja luoda eri välineille omat reitistöt (vrt. hiihto, kävely ja talvimaastopyöräily).

Meijän polun Liikunnan ja hyvinvoinnin vuosikellosta löytyy eri vuodenaikoihin sopivia haasteita, joista useimmat soveltuvat lähiluonnossa tehtäviksi. Esimerkiksi Vesistö– ja Metsähaasteissa pyritään lisäämään viikottaista luonnossa vietettyä aikaa. Sauvakävely– ja Poljinhaasteissa liikutaan aktiivisesti kodin lähialueilla sauvakävellen ja pyöräillen. Lintubongaushaasteessa seurataan lintujen saapumista ja Kasvienbongaushaasteessa tutustutaan lähiluontoon kasveja etsien. Miljoonan askeleen haasteessa lisätään päivittäistä kävelyaktiivisuutta. Nämäkin onnistuvat mukavasti lähiluonnon helmassa.


Luonnon terveysvaikutukset

Luonnon terveysvaikutukset

Lähiluonnon merkittävimmät  hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat palautuminen ja stressin väheneminen. Mutta luonnossa oleskelu vaikuttaa fyysiseen terveyteen muun muassa alentamalla verenpainetta ja harjoittamalla tasapainoa sekä kognitiivisia ja motorisia taitoja. Näiden taitojen vahvistuminen ja kehittyminen on tärkeää paitsi lapsilla ja nuorilla, mutta niiden harjoittaminen ja ylläpitäminen on tärkeää myös työikäisillä ja senioreilla.

Luonnossa oleskelu ja liikkuminen parantaa mielialaa sekä vähentää koettua stressiä ja uupumusta.

Luonnossa palautuminen alkaa jo kukkivalta kotipihalta. Samalla puutarhan ja istutusten hoito toimivat erinomaisena liikuttajana vahvistaen samalla immuunipuolustustamme. Puutarhanhoito moninaisine kasveisneen tukee myös luonnon monimuotoisuutta!

Alle on koottu tietoa luonnon vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen sekä näihin vaikuttavista tekijöistä.

Lähiluonnossa liikkumisen hyvinvointihyödyt myös lisääntyvät ihmisen lisätessä luonnossa oloaan. Tämä johtunee osittain siitä, että luontoympäristö koetaan tutuksi ja sen rauhoittavaa vaikutusta osataan odottaa. Eli hyvänä lähtökohtana on liikkua, oleskella ja nauttia itseään miellyttävistä lähiluontoympäristöistä mahdollisimman usein. Uudessa 3–30–300 -luontosuosituksessa suosituksena on käydä vähintään kolme kertaa viikossa luontoympäristöissä, ja tätä voi pitää lähtökohtana myös omalle luontoympäristöissä oleskelulle.

Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjen mahdollisia vaikutusmekanismeja.

VINKKEJÄ

  • Pyri oleskelemaan ja liikkumaan luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tämä vastaa uuden luontosuosituksen suositusta. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvinvointivaikutuksia syntyy jo lyhyilläkin piipahduksilla. Tärkeintä onkin lähteä liikkeelle!
  • Monimuotoinen ja laajempi luontokohde tarjoilee enemmän terveyshyötyjä, mutta pienempikin alue vehreyttä saa positiivisia muutoksia aikaan.
  • Metsistä vanhat metsät tuottavat hiukan enemmän hyvinvointihyötyjä kuin nuoret metsät.
  • Aktiivisen liikkumisen ja luonnon yhdessä tuottamat terveysvaikutukset ovat merkittäviä, eli pyri lisäämään liikkumista luonnossa oleskelun yhteyteen. Voit ottaa tavoitteeksi liikkua luontoympäristöissä 300 minuuttia, eli 5 tuntia viikossa.
  • Hyvällä valmistautumisella voi vähentää ennalta koettuja esteitä ulkoiluun liittyen;
  • Valmistaudu luonnossa liikkumiseen vallitsevien olosuhteiden ja sään mukaisesti. Näin pääset nauttimaan luonnon terveyshyödyistä kaikkina vuodenaikoina ja kaikilla säillä. Sateen ropinan mieltä rauhoittava vaikutus on muuten yksi erinomainen syy lähteä sateella nauttimaan luonnosta…!
  • Luontoa voi tuoda myös sisätiloihin. Esimerkiksi luontovideoiden katselu ja luontoäänien kuuntelu rauhoittaa mieltä ja vähentää stressiä. YLE Areenasta löytyy runsaasti laadukasta luontosisältöä.
  • Luonnon hyvinvointivaikutuksia saadakseen tärkeintä on lähteä oleskelemaan tai liikkumaan luontoympäristöihin.

Testit senioreille – liikkuvuus

Testit senioreille – liikkuvuus

Iän myötä hartiaseudun ja yläraajojen liikkuvuus vähenee. Tästä syystä olemme ottaneet mukaan hartiaseudun liikkuvuuden testin.

Asiakkaan ohjeistus

  • seiso selkä seinää vasten.
  • aseta jalat kengänmitan päähän seinästä
  • nosta kädet yhtäkaikaa etukautta suorina ylös kämmenselät seinään päin käännettynä.
  • alaselän tulee pysyä kiinni seinässä.

Tulokset

Hartiaseudun liikkuvuuden tulokset, miehet ja naiset. Lähde: UKK-instituutti, Terveyskunnon mittaus -opas.

Harjoittelu

Sopivia harjoitteita hartiaseudun liikkuvuuden harjoittamiseen löytyy täältä.


Testit senioreille – tasapaino

Testit senioreille – tasapaino

Senioreiden tasapainotestinä toimii yhden jalan seisonta. Testi toimii myös hyvänä kotiharjoitteena, ja sitä voi harjoitella päivittäin.

  • seiso lattialla jalat vierekkäin kädet rentoina kehon vierellä
  • nosta toinen jalka irti maasta. Ajanotto alkaa, kun jalka on ilmassa.
  • virallisessa testissä jalka nostetaan toisen jalan polvitaipeeseen, mutta useat ikäihmiset eivät onnistu tässä, joten tavallinen yhden jalan seisonta-asento riittää.
  • tavoitteena 60 sekuntia molemmilla jaloilla
  • asentoa voi testata ennen ajanottoa.

Asiakkaan ohjeistus

  • ”Seiso hyvässä ryhdissä, kädet rentoina vartalon sivulla. Silmät pidetään auki. Kun olet valmis, nosta toinen jalka irti lattiasta ja tasapainottele yhdellä jalalla mahdollisimman pitkään (max 60 sek). Ajanotto alkaa, kun jalka irtoaa maasta ja päättyy, kun jalka palaa maahan.”

Tulokset

Senioreiden yhden jalan tasapainotestissä on yleisesti tavoitteena 10 sekuntia, mutta tämä on osalle testattavista aivan liian helppo. Siksi olemme laittaneet tavoitteeksi 60 sekuntia, jolloin testin tavoiteaika toimii myös hyvänä kotiharjoittelun tavoitteena.

Harjoittelu

Sopivia harjoitteita tasapainon harjoittamiseen löytyy täältä.


Testit senioreille – 6 minuutin kävely

Testit senioreille – 6 minuutin kävely

6 minuutin kävelytesti on erinomainen ja helppo testi sydämen ja verenkiertolimistön suoristuskyvyn eli kestyvyyskunnon arviointiin. Samalla sillä voi seurata yleistä liikkumiskykyä.

Suoritusohjeet

Olemme keränneet tähän yksinkertaiset ohjeet yleisterveitä, aktiivisia, testattavia ja esimerkiksi ryhmätestejä varten. Jos aikaa on runsaasti käytettävävissä, tai testattavat vaativat tarkempaa seurantaa, niin tarkemman kävelytestin suoritusohjeet löytyvät Toimia-tietokannasta täältä.

  • Suorituspaikaksi tarvitaan 17 metrin mittainen tasainen alue, jolla on turvallista kävellä reipasta tahtia edestakaisin
  • aseta kaksi kartiota 15 metrin päähän toisistaan
  • Kierrokset lasketaan aloituspäädystä.

Asiakkaan ohjeistus

  • ”Kävele rataa edestakaisin mahdollisimman ripeällä tahdilla kuuden minuutin ajan, hölkätä tai juosta ei saa. Voit hidastaa kävelyä tai pysähtyä ja levätä hetken, jos siltä tuntuu.”

Kävelytestiä ei tule suorittaa, jos:

  • testattavalla on epästabiili rasitusrintakipu ja sydäninfarkti viimeisen kuukauden aikana tai tiedossa oleva muu vakava sydän- tai verenkiertoelimistön ongelma
  • leposyke yli 120
  • systolinen verenpaine >160 mmHg, diastolinen verenpaine >100 mmHg

Tulokset

Huom. Alla olevat tulostaulukot ovat suuntaa-antavia. 6 minuutin kävelytesteihin on olemassa myös tarkkoja tulostaulukoita, joissa huomioidaan kävelijän ikä, sukupuoli, pituus ja paino.

Tarkempia tietoja testauksen suorituksesta Toimia-tietokannasta.


Harjoittelu

Sopivia harjoitteita kävelyn harjoittamiseen löytyy täältä.


Testit senioreille – tuolilta ylösnousu

Testit senioreille – tuolilta ylösnousu

Tuolilta ylösnousu -testissä mitataan alaraajojen ja vartalon lihasvoimaa, tasapainoa sekä koordinaatiota. Testi on helppo toteuttaa myös kotioloissa. 

Suoristusohjeet

  • Aseta kyynärnojaton tukeva penkki selkänoja seinään päin, mutta 10 cm irti seinästä
  • Istu ryhdikkäästi penkillä jalat tukevasti maassa kädet vartalon sivuilla
  • Pyri olemaan ottamatta tukea käsillä lähtiessäsi nousemaan
  • Nouse ylös jalat suoristuen ja istu takaisin penkille
  • Tee ylösnousu viisi kertaa
  • Mittaa suoritukseen käytetty aika
  • Ajanotto alkaa istuma-asennosta ja päättyy seisoma-asentoon viidennen ylösnousun jälkeen.

Ennen mittausta näytä mallisuoritus.

Asiakkaan ohjeistus

  • ”Nouskaa tuolilta viisi kertaa ylös niin nopeasti kuin mahdollista. Seisoma-asennossa polvien on ojennuttava täysin ja istuma-asennossa selän on kosketettava selkänojaan. Ajanotto alkaa, valmiina – NYT!”

Tulokset

Tuolilta ylösnousu, tulokset naiset. Lähde: Terveys 2011.
Tuolilta ylösnousu, tulokset miehet. Lähde: Terveys 2011.

Harjoittelu

Sopivia harjoitteita tuolilta ylösnousun sekä jalkavoimien harjoitteluun löydät täältä.


Testit senioreille

Testit senioreille

Testit-sivulla pääset tutustumaan testikokonaisuuden testeihin. Jokaisesta testistä löytyy testien suoristusohjeet sekä tulostaulukot. Olemme myös lisänneet linkin, jos testistä löytyy tarkempaa tietoa muualla internetissä.

Valitkaa testit kohderyhmän sekä tarpeen ja saatavilla olevan testauslaitteiston mukaan. Ohjeita testaustilanteen järjestämiseen löytyy täältä. Osan testeistä voi tehdä myös itsenäisesti kotona ja seurata näin omaa kehitystään. Jos haluat seurata omaa tai asiakkaan kehitystä, voit tulostaa kolmen testikerran harjoituskortin täältä.

Fyysisiä testejä ei tule tehdä, jos yleinen terveydentila on huono tai henkilöllä on esimerkiksi akuutti kuume tai muu lepoa vaativa sairaus. Myös korkea verenpaine on este testeille. Tällöin tulee harkita terveydenhoidon ammattilaisen tapaamista ennen testien tekemistä.

Testejä varten tulosta testattaville etukäteen testikortti, johon tulokset merkitään. Testikortti ja lisätietoa löytyy täältä.


Testit tehtyäsi voi katsoa Harjoitteet-sivustolta sinulle sopivia harjoitteita, joiden avulla voit lähteä parantamaan testien tuloksia.


Ohjeita testaustilanteen toteutukseen

Ohjeita testaustilanteen toteutukseen

Senioreiden hyvinvointitestisivusto on luotu helpottamaan matalan kynnyksen hyvinvointi- ja terveystestauksia, joilla sekä voidaan saavuttaa runsaasti testattavia, mutta myös seurata helposti näiden terveydentilan kehittymistä.

Esittelemme alla ryhmämuotoisen testaustilanteen järjestämisen. Samat testit on helppo tehdä myös pienryhmille sekä yhden testattavan kanssa.

Kohderyhmä

Senioreille kohdennetut testit ja niiden tulosvertailut ohjaavat luontevasti kohderyhmäksi yli 65-vuotiaat. Työikäisille tarkoitettujen testien ohjeistukset löytyvät Työikäisten hyvinvointitestit -sivustolta.

Helppo kohderyhmä testaustapahtumille ovat jo valmiiksi yhdessä toimivat ryhmät, kuten kuntien iäkkäiden asukkaiden liikunta- ja harrastusryhmät. Tällöin tiedetään jo ennalta osallistuvien määrä ja testitilanne voidaan sovittaa tämän mukaan.

Myös avoimia ’kaiken kansan’ testitilaisuuksia voidaan järjestää. Tällöin avainasemassa on tapahtuman hyvä markkinointi, jotta paikalle saapuu väkeä. Isommissa mittaustilaisuuksissa myös testaajien riittävä määrä on tärkeää, jotta testaustilanteet sujuvat jonottamatta. Hyvä tapa on myös yhdistää valmiiden ryhmien testaus avoimeen testitapahtumaan. Näin saadaan paikalle varmasti tietty määrä ihmisiä ja kaikki muut paikalle saapujat ovat pelkkää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen plussaa.

Konnevedellä Senioreiden hyvinvointi-ilta järjestetään kahdesti vuodessa koulun liikuntasalissa, jolloin useita testejä saadaan samaan tilaan ja pisteeltä toiselle siirtyminen käy helposti.

Tila

Isompien ryhmien testaukseen sopivia tiloja ovat esimerkiksi koulujen liikuntatilat, jolloin testejä mahtuu samaan aikaan tekemään useampia yhtä aikaa. 6 minuutin kävelytestiin tarvitaan vähintään 17 metriä pitkä selkeä tila, mutta tämän voi tehdä esimerkiksi myös koulun tai terveysaseman käytävällä. Testit voi jakaa myös huoneittain, jolloin eri testit sijaitsevat omissa huoneissaan, ja testattavat kiertävät eri pisteillä.

Jos testaajia ei riitä kaikille pisteille, niin osan testeistä voi tehdä samalla pisteellä. Tällaisia testejä ovat muun muassa puristusvoima, yhden jalan tasapaino, tuolilta ylösnousu sekä hartiaseudun liikkuvuustestit.

Testaushenkilöstö

Testaushenkilöstö voi koostua esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysalan, sekä liikunta-alan ammattilaisista sekä avustajista. Avustajina voi toimia esimerkiksi edellä mainittujen alojen opiskelijat, erilaiset harrastusporukat ja niin edespäin. Suurin osa testeistä on selkeitä ja yksinkertaisia toteuttaa ja valvoa. Jos testien toteutuksesta vastaa ei-ammattilaiset, niin tilaisuudessa on hyvä aina olla mukana muutama ammattilainen, jotka voivat keskustella tuloksista ja ohjata asiakkaita eteenpäin kunnan tai alueen terveyspalveluiden piiriin tarpeen mukaan.

Testausvälineistö

Testeissä tarvittavat välineet luetellaan kunkin testin kohdalla. Suurin osa välineistä, kuten tuolit, kynät jne löytyvät helposti. Puristusvoimamittari ja verenpainemittarit löytyvät useimpien terveydenhoitajien välineistöstä. Kehonkoostumuksen mittalaitteistoa ei välttämättä ole kaikkialla saatavilla, ja tällöin voi tehdä punnituksen ja pituuden mittaamisen perinteisesti. Myös vyötärön ympäryksen mittaaminen on mahdollista lisätä testeihin tarvittaessa.
Testikortti löytyy täältä.

Liikennevalot

Senioreiden hyvinvointitestaus-kokonaisuuden testit ovat laajasti yleisessä käytössä olevia testejä. Olemme muokanneet kaikki testit ns. liikennevalomalliin, jolloin testitulosten merkitseminen ja ennen kaikkea tulkitseminen on helppoa niin testien toteuttajille kuin testattavillekin. Tämä nopeuttaa testien läpivientiä, mutta ennen kaikkea helpottaa testituloksista keskustelua testattavien kanssa. Osa-alueet, joilla on eniten haasteita (keltainen ja punainen väri) on helppo havaita ja niihin voidaan puuttua.

Esimerkkinä kuuden minuutin kävelytestin naisten viitetaulukko. Testaaja näkee nopeasti mille värille saatu tulos merkataan testattavan tuloskortille.

Tulostettavat vertailutaulukot

Testitilanteita varten tulostettavat viitearvojen seinätaulut voi tulostaa alla olevan linkin takaa löytyvistä tiedostoista. Taulukot voi ladata myös esimerkiksi pädille ja käyttää tätä testitilanteessa tulosten lukuun.


Luontopysäkkien iso kartta julkistettu

Luontopysäkkien iso kartta julkistettu

Luontopysäkki-konseptin Jyväskylän lähialueen kattava kartta julkistettiin Keski-Suomen reitistöviikon yhteydessä. Kartan ideana on toimia alueen asukkaille innokkeena luontoretkien ja luonnossa liikkumisen lisäämiseen, mutta esitellä myös kaupungissa vierailijoille helpot ja toimivat yhteydet luontoaarteidemme äärelle.

Karttaan on merkitty Jyväskylän pääreittien linjat sekä näiden lähellä olevat luontokohteet. Lisäksi luontokohteisiin on lisätty muut alueen lähellä kulkevat linjat numeroina.

– Lähtökohtanamme on ollut tuoda esille luontoliikkumisen upeat mahdollisuudet jyväskyläläisille sekä laajemmin myös muille alueella liikkuville. Luontokohteiden yhdistäminen paikallisliikenteen Linkkiverkostoon tarjoaa käytännössä kaikille kaupunkilaisille nopean ja helpon yhteyden mitä moninaisimpiin luontokohteisiin, toteaa kartan visuaalisesta toteutuksesta vastannut Meijän polun Juho Jäppinen. – Esimerkiksi keskustasta lähdettäessä meillä on 15–20 minuutin linkkimatkan päässä puolenkymmentä laajaa luontoaluetta kunto- ja luontopolkuineen sekä muine polkuverkostoineen. Useimmista näistä kohteista pääsee myös pidemmille, esimerkiksi päivän mittaisille, patikointiretkille. Ja monessa luontokohteessa löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja, sekä uimarantoja. Tämän lisäksi on pienempiä kohteita, kuten esimerkiksi yksittäisiä luontopolkukohteita, kuten Tourujoen laakso. Missä muualla maailmalla on tarjolla tällaisia mahdollisuuksia tällaisilla yhteyksillä?

Linkin päälinjat kokoavan kartan lisäksi Luontopysäkit-sivuilla löytyy joidenkin pääreittien Luontopysäkit pysäkkiohjeineen.

– Luontopysäkit on konseptina kiinnostanut kovasti, ja ideaa on käyty esittelemässä useammillakin foorumeilla, viimeksi Jyrki Saarelan toimesta Kestävät kaupungit -kokonaisuudessa. – On todella hienoa, että tällaiset tulevaisuuden kaupunkeja ja luonnossa liikkumista yhdistävät ideat herättävät kiinnostusta ja poikivat omanlaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea ja laajemminkin maailmalla, toteaa Jäppinen.