Kansainvälisen Luontotyöpäivän (Outdoor Office Day) 16.6. kunniaksi päätimme Meijän polulla lähteä viemään suomalaista työtä tällä kertaa kohden luontoympäristöä, jossa se ei ole aiemmin vieraillut!
Kohden tuntematonta
Valitsimme Outdoor Office Dayn syntypaikasta, Amsterdamista, reitin päärautatieasemalta yhteen kaupungin lähiluontokohteista. Reitistä muodostui noin kahden kilometrin mittainen polku halki kaupungin. Meidän ja teidän tehtäväksi jää siirtää samainen polku omaan lähiluontoomme. Näin se tapahtuu:
valitkaa kartalta luontoalue*, jossa pääsee kulkemaan suhteellisen vaivattomasti noin 1 km x 1 km kokoisella alueella.
tarkastakaa, että kartan alueella ei ole asioita, jotka estävät kulkemisen (esim. joet, järvet, piha-alueet jne)
valitkaa sitten alueelta sopiva lähtöpiste, johon pääsette helposti.
ottakaa suunta kohden luontoa ja seuratkaa ohjeistusta:
125 metriä suoraan eteenpäin
125 metriä vasemmalle
625 metriä oikealle
625 metriä vasemmalle
75 metriä oikealle
600 metriä vasemmalle
Olette saapuneet tämän päivän luontotoimistoonne! Nauttikaa kahvit, pitäkää palaveri tai nostakaa jalat mättäälle ja nauttikaa luontoympäristössä olemisesta. Pukeutukaa sään mukaisesti ja ottakaa hyttysvoide mukaan, jos heitä arastelette.
Ottakaahan seikkailuistanne tunnelmia talteen ja laittakaa someen #luontotyöpäivä #outdoorofficeday, niin muutkin pääsevät nauttimaan suomalaisen työn ulkoiluttamisesta.
Luontorikasta Luontotyöpäivää itse kullekin!
Alkuperäinen reitti Amsterdamissa. Lähtö juna-asemalta ja kohteena kaupunkipuisto ja #lähiluonto. Kuinka siirtää Amsterdamin reitistöt omaan lähiluontoon? Helposti. Yllä malliksi reitti siirrettynä suomalaiseen luontoon.Reittiä voi soveltaa myös kaupunkiympäristössä, joskin hiukan joustavammin seuraten kaupungin rakenteita. Voitte suunnitella reittiä erilaisten karttapalveluiden avulla.
* polkua voi seurata myös kaupunkiympäristössä. Kaupunkiympäristössä saatetaan tarvita hiukan joustoa ohjeiden noudattamisesta. Mallintakaa reitti kuitenkin niin, että päätepysäkkinne on luonnossa.
Suomi pärjää nyt hienosti maailmalla: jääkiekossa taistellaan kultaa ja meijän Kalle ajaa rallimestaruudesta. Myös kansainvälisissä maavertailuissa on saavutettu kärkisijoja: olemme jälleen onnellisin maa, kestävän kehityksen mallimaa ja UNICEFinkin vertailussa pärjätään.
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kansainvälisessä kestävän kehityksen maavertailussa Suomi on saavuttanut tai on hyvin lähellä saavuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. ”Kestävässä kehityksessä on kyse ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomen vahvuutena on pitkällä aikajänteellä tehdyt panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Suomen keskeisenä haasteena on korkean hyvinvoinnin ylläpitäminen siten, että samalla pysymme yhden maapallon asettamissa rajoissa.” toteaa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.
Ihmiset siis voivat Suomessa keskimäärin hyvin. Useassa ekologiseen kestävyyteen liittyvässä tavoitteessa Suomi on vielä kuitenkin kaukana maalista, eli heikennämme muiden eliölajien elinmahdollisuuksia kiihtyvällä vauhdilla. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yksityiseen kuluttamiseen (tavaroiden ja palveluiden ostaminen) nojaava hyvinvointivaltiomme luokin synkän varjon.
Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla.
Tällä hetkellä merkittävä osa hyvinvoinnistamme muodostuu ympäristöämme haitallisesti kuormittaen. Ilmiötä kutsutaan Spill-over -efektiksi. Hyvinvointia pitää pystyä jatkossa ylläpitämään, mutta sen ympäristökuormitusta samanaikaisesti vähentämään.
YK:n lastenjärjestö UNICEFin vertailussa tarkastellaan lasten ympäristöoloja. Tässä(kin) vertailussa Suomi on paras maa, kun vertaillaan välittömästi lapsiin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten ilmansaasteiden vaikutusta lasten terveyteen. Hopealle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa, kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää. Olemme se ihana lintukoto, jossa lapsien on hyvä kasvaa vastuullisiksi kansalaisiksi.
Mutta kun tarkasteluun otetaan suomalaisten kulutuksen globaalit vaikutukset, Suomi putoaa vertailun häntäpäähän. Mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi, sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. Suomalaisten kulutuksen päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta. Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla. Suomi siis ulkoistaa suuren osan kulutuksensa ympäristövaikutuksista rajojensa ulkopuolelle (spill over-efekti, EMMI-ilmiö). Kehittyvien maiden lapset kantavat raskaimmat seuraukset Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta.
Vastuullisen hyvinvoinnin lisääminen onnistuu helpoiten lisäämällä lähiluonnossa vietettyä aikaa ja liikkumista. Lähiluonto on avoinna meille kaikille 365 päivänä vuodessa. Ja joka päivä tarjoten uusia elämyksiä ja kokemuksia. Kuvat Juho Jäppinen.
Kohden lähiluontoa!
Mistä siis ammentaisimme hyvinvointia vastuullisemmin? Vastaus löytyy yllättävän läheltä; luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttämme. Luonnossa vietetty aika vähentää myös tarvetta kuluttaa aikaa ympäristön kannalta haitallisemmin.
Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Ulkoiluharrastukset ovat edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa. Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia, eli lähes kaikki, harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä. Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 prosenttia ulkoilijoista virkistyy enintään kymmenen kilometrin päässä kotoaan. Lähiluonto on siis meidän kaikkien saavutettavissa.
Alla olevasta linkistä voit ladata koneellesi PDF-tiedoston, josta voi tulostaa A3-kokoiset seinätaulut testitilaisuuksiin. Niistä testien tekijät voi nopeasti katsoa tulokset harjoituskorttia varten ja testattava voi halutessaan vertailla omaa tulostaan vertailuarvoihin ja nähdä esimerkiksi sen, paljonko tulosta pitää kohentaa, jotta päästään seuraavalle väritasolle. Samalla tauluissa on testien suoritusohjeet. Taulut voi tarvittaessa tulostaa myös A4-kokoon, jos isompia ei pystytä tulostamaan.
Jos teette testejä useammin, voi nämä seinätaulut laminoida ja/tai pohjustaa, jolloin ne pysyvät käyttökunnossa pitkän aikaa.
Tiedoston voi myös ladata esimerkiksi pädille, jolloin tuloksia voi selata testaustilanteessa testien mukaan.
12.4. klo 16–19 Konnevedellä järjestettävässä tilaisuudessa pääset tekemään hyvinvointi- ja terveystestejä, saat tietoa Konneveden uusista toimintamahdollisuuksista ja kannustusta omaehtoiseen kotona tapahtuvaan harjoitteluun. Tilaisuus ja testit ovat maksuttomia. Hyvinvointi-ilta järjestetään Lapinmäen koululla.
Mukaan testeihin tarvitset liikkumiseen soveltuvan asusteen ja vesipullon. Suositamme maskin käyttöä testien aikana.
Kehon koostumus alkaa muuttua iän lisääntyessä ja näihin muutoksiin vaikuttavat monet tekijät yksilöllisistä ominaisuuksista ympäristöön ja elintapoihin.
Yksi merkittävimmistä muutoksista kehon koostumuksessa on lihasmassan väheneminen, joka alkaa jo varhaisessa keski-iässä. Syy tähän on usein lihasten käytön väheneminen. Tästä johtuen muutoksen suunnan voi kääntää lisäämällä monipuolista lihasten käyttöä. Voimaharjoittelu on tehokkain tapa pysäyttää lihasmassan väheneminen ja jopa lisätä sitä. Lihasharjoittelu parantaa iäkkäillä myös toimintakykyä. Lihasvoiman harjoittelusta löydät tietoa täältä.
Myös päivittäisen liikkumisen lisäämisellä voi pitkällä aikavälillä saavuttaa positiivisia muutoksia kehon koostumuksessa. Hyviä keinoja lisätä fyysistä aktiivisuutta on ottaa Meijän polun Vuosikellosta itselleen liikuntahaasteita, joita löytyy jokaiselle vuodenajalle ja niin kotona kuin ulkona tehtäviksi.
Miljoonan askeleen haasteessa lähdet lisäämään päivittäisiä askelia pidemmällä aikavälillä, jolloin liikkumisen lisäämisen hyvinvointi- ja terveyshyödyt myös kehon koostumuksen osalta ovat merkittävämpiä. Voit myös tutustua Sauvakävelyhaasteeseen, jos tykkäät liikkua kävelysauvojen kanssa.
Jos kävelyn lisääminen tuottaa hankaluuksia esimerkiksi nivelvaivojen vuoksi, niin yksin hyvä tapa lisätä fyysistä aktiivisuutta on pyöräillä. Poljinhaasteessa voit valita itsellesi erimittaisia haasteita, joita
Lihasmassan lisääminen lisää kehon käyttämän energian määrää. Näin lihasharjoittelu on tärkeä osa kehonkoostumuksen muutosta ja hallintaa.
Harjoitusohjelmassavalitset kuusi liikettä, joita seurataan kolmen kuukauden ajan. Ohjelmassa harjoitellaan kahtena päivänä viikossa. Harjoituksia voi tehdä myös kotona, jos ulko- tai sisä kuntosalille ei pääse.
Kehon koostumuksen tärkeä osa-alue on ruokailutottumukset. Lisätietoa ikääntyville sopivasta ruokavaliosta löytyy Ruokaviraston ikääntyneiden ravitsemusoppaasta.
Lumien sulaessa on taas aika suunnata katseet lähiluontoon ja lähireitistöille. Jyväskylässä kaikkien kaupungin lähiluontokohteiden saavuttaminen onnistuu kaupungin Linkkiverkoston avulla vaivattomasti ja nopeasti.
Kevään kunniaksi päivitimme Luontopysäkkien kokoavan kartan, johon suurimpana muutoksena ilmestyi Kinkomaan ulkoilualueen maastot kuntoratoineen ja polkuineen. Lisää alueen luontoretkeilymahdollisuuksista voi lukea Juha-Pekka Jylhän blogista Lähiretkien Kinkomaa.
Muistisairaudet ovat monitekijäisiä sairauksia. Voit kuitenkin vaikuttaa itse sairastumisen todennäköisyyteen. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan ennaltaehkäistä muistihäiriöiden syntymistä.
Liikuntaa tulisi harrastaa monipuolisesti vähintään 3–5 kertaa viikossa. Liikunnan tulisi sisältää sekä lihaskuntoharjoittelua että kestävyyskuntoharjoittelua. Tärkeää on löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuottava liikuntaharrastus. Liikuntaharjoittelun tulee olla säännöllistä ja nousujohteista, kuitenkin aina turvallisuus huomioiden. Myös luonnossa oleskelulla on paljon aivoystävällisiä ominaisuuksia.
Alle on kerätty muutamia Meijän polunVuosikellon haasteista, joilla on helppoa lähteä liikkeelle liikkumisen ja ulkonaolon lisäämiseen. Vuosikellosta löytyy myös monia muita hyvinvointiasi lisääviä ja aktivoivia haasteita.
Aivoterveellisiä muutoksia ruokavalioon saadaan lisäämällä kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja kuidun määrää. Huomiota kannattaa kiinnittää rasvan laatuun ja liiallisen sokerin ja suolan vähentämiseen. Jo pienikin muutos on askel hyvään suuntaan. Lisätietoa aivoystävällisestä ruoasta Aivoliiton sivuilta.
Muisti tarvitsee pitkäkestoista, säännöllistä ja riittävän haastavaa jumppaa. Uusien asioiden opettelu sekä erilaiset harrastukset ovat hyvää lisäharjoitusta muistille. Esimerkkejä muistia ja muita ajattelutoimintoja aktivoivista toimista ovat musiikin kuuntelu, kielten opiskelu, lukeminen, ristisanatehtävät ja erilaisten pelien pelaaminen.
Jos verenpaine tai veren glukoosipitoisuus ovat korkeita tai veren rasva-arvot tavallisesta poikkeavia, tulisi kiinnittää huomiota riittävään liikuntaan ja terveellisiin ravitsemustottumuksiin edellä kuvattujen liikunta- ja ravitsemusohjeiden mukaisesti. Verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin lääkehoitoa tulee harkita Käypä hoito -suositusten mukaisesti, mikäli elintapamuutokset eivät onnistu tai ne eivät yksin riitä.
Kehonkoostumuksen mittaaminen on helppo tapa seurata kehon muutoksia.
Testit
Mittaa aluksi pituutesi ja punnitse painosi. Tarvitsemme näitä tuloksia kehonpainoindeksin (BMI) laskemiseen. Tämän lisäksi tärkeä mitattava on vyötärön ympärysmitta, koska se kertoo paljon elimistön sisäisen rasvan (ns. viskeraalirasva) määrästä.
Vyötärön ympärysmitta
Vyötärön ympärysmitta mitataan alimman kylkiluun ja lantioluun harjun puolivälistä, noin navan korkeudelta. Kierrä mittanauha kiinteäksi vartalon ympärille. Hengitä kerran syvään sisään ja rauhallisesti päästä ilma ulos keuhkoista ja mittaa tulos (cm). Tee kolme mittausta. Tulos on näiden keskiarvo.
Vyötärön ympärysmitatassa muutokset tapahtuvat rauhallisella tahdilla, mutta ovat sitäkin tärkeämpiä. Sentin häviäminen vyötäröltä tuo jo terveyshyötyjä useammista senteistä puhumattakaan.
BMI
Lihavuus aikuisiällä vähentää elinvuosia, mutta ikääntyessä lihavuuden haitallinen vaikutus heikkenee. Siksi ylipainon raja ikääntyneillä on sallivampi. Nuoremman aikuisen normaali painoindeksin alue on 18,5–25, mutta ikääntyneillä se on 23–29. (Terveyskirjasto)
Painoindeksin voi mittauttaa ns bioimpedenssimittauksilla mm. Meijän polun mittaustapahtumissa. Painoindeksin voi myös laskea itse, kun tietää oman pituuden ja painon. Painoindeksi lasketaan kaavalla paino jaettuna pituuden neliöllä. Eli paino (kg) : (pituus (m) x pituus (m)). Esimerkiksi 84 kiloa painavan 181 cm pitkän henkilön painoindeksi lasketaan seuraavasti: 84 : 1,81 x 1,81 = 25,9. Painoindeksin voi laskea helposti myös Terveyskirjaston painoindeksilaskurilla.
Keski-Suomen reitistöviikkollasyyskuussa liikutaan Keski-Suomen lähiluonnossa ja -reitistöillä! Ja jotta liikkuminen olisi helposti kaikkien saavutettavissa, otamme suunnaksemme lähireitistöt, joita polkujen, kävely- ja pyöräteiden, kuntoratojen ja luontopolkujen luvatussa maakunnassa Keski-Suomessa riittää.
Reitistöt toimivat keskisuomalaisen luontoliikunnan sekä luonnossa liikkumisen ja oleilun elämänrikkaana suonistona. Reitistöillä on suuri merkitys myös alueen mielikuville ja näkyvyydelle. Lisäksi reitistöt toimivat alueen asukkaille hyvinvoinnin ja terveyden ympärivuotisena lähteenä.
Lähtekäähän mukaan tekemään tulevaisuuden Keski-Suomea järjestämällä tapahtumia, retkiä, luontokohteiden esittelyjä, koulutuksia tai vain liikkumalla Keski-Suomen reitistöillä syyskuussa!
Lähiluonto-sivustolta vinkkejä lähiluonnossa liikkumisen lisäämiseen ja lähiluontoalueiden ja -reitistöjen kehittämiseen.
Meijän Keski-Suomi -julkaisussa taustoitusta keskisuomalaisen luonnon ja reitistöjen merkityksestä ja mahdollisuuksista alueen tulevaisuudelle.
”Luontotyöpäiväon tosi mahtava idea, mutta talvellahan ei toki ulkona voi työskennellä, kun on kylmä ja lunta.”
Lähdimme vuoden alussa testailemaan, kuinka luonnossa työskentely onnistuu talviaikaan. Tämä siitä syystä, että huomasimme noin kolmanneksen suomalaisesta työajasta kuluvan talven syleilyssä. Tai siis sisätiloissa, jos sinne ulos ei uskalla töitään viedä. Luonnossa oleilulle työn merkeissä tuleekin tässä tapauksessa kestämättömän pitkä tauko, joka näkyy nopeasti työhyvinvoinnissa, jaksamisessa ja yleisissä energiatasoissa. Järjestimme siis testimielessä muutamien yhteistyötahojen kanssa työpalavereita luonnon helmaan. No toimiko toimiston siirtäminen talven selkään?
Kyllä vain! Jopa odotettua paremmin. Kävimme esimerkiksi pitämässä pulkkamäkipalaveria Japalaisten kanssa. Kymmenen sekunnin mittaisilla pulkkapuheilla saimme nopeasti rikottua jään uusien tuttavuuksien kanssa. Pulkkapuhe on tietysti jyväskyläläinen versio perinteisestä hissipuheesta, jossa asiansa pitää esittää hissimatkan kestävän ajan puitteissa. Lyhyessä pulkkamäessä tuo aika oli noin 15 sekunttia. Olettaen siis, että sattui laskemaan samaan suuntaan keskustelukumppanin kanssa. Kävimme myös testaamassa luistelukokousta ja maailman suurimman valkotaulun käyttöä Jyväsjärvellä Leader Keski-Suomen tiedotusväen kanssa. Tällä reissulla emme pyrkineet rikkomaan jäätä. Tämän lisäksi rakentelimme #lumitoimiston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaan ulkoilmapalavereita varten, sekä pidimme etäpalavereita talven selässä.
Kaikki kokeilemamme palaveritavat ja uudet pitopaikat herättivät innostusta ja työniloa osallistujissa. Uusia ideoitakin virisi vauhdilla uusissa ympäristöissä. Suosittelemmekin lämpimästi lähtemään ulos myös viileämmillä ilmoilla.
Seuraavaa virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 20.5. Jos lumitoimistoa tai muita talvivirikkeitä haluaa testata, niin kannattaa lähteä viemään työtä ulkoilmaan jo ennen tuota. Jos ja kun viette työtänne ulos, niin #luontotyöpäivä -tunniste käyttöön, niin pääsemme nauttimaan kanssanne. Jaettu ilo, ja niin edelleen.
Ja suomalaisen Luontotyöpäivän jälkeen pääsemme viettämään myös kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 16.6.! Olemme suunnittelemassa Meijän poluilla jotain jännää hollantilaisten kanssa myös tuolle päivälle, mutta siitä lisää kesäkuun alussa… Mutta tässä odotellessa itse kukin luontoon työpäivää viettämään!
