Yhteistyössä

Luontotyöpäivän suunnittelu

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin myös luonnossa työpäivää viettäessä. Hyvä valmistautuminen takaa parhaan lopputuloksen ja luonnossa työskentelystä nauttimiseen. Kokeilemalla erilaisia ratkaisuja ja paikkoja löydät juuri itsellesi sopivat tavat työskennellä luonnossa. Eli älä anna periksi, jos alussa tulee haasteita vastaan.

Olemme keränneet alle vinkkejä Luontotyöpäivän onnistuneeseen toteutukseen.

Suunnittele ajankohta ja valitse luontokohde

Mieti, milloin lähdet luontotyöpäivää viettämään ja mitä aiot työpäivän aikana tehdä? Vaihtoehtoja on monia ja nämä tarvitsevat hieman erilaista valmistautumista.

Suomi on täynnä toinen toistaan mukavampia luontoreitistöjä ja näillä olevia taukopaikkoja. Jos haluat ottaa varman päälle, käy tutustumassa kohteeseen etukäteen. Jos haluat seikkailla, niin sitten vain rohkeasti liikkeelle ja ota jokin uusi luontokohde testaukseen. Oikeita unelmien avokonttoreita voi löytyä jokaisesta niemestä ja notkosta.

Voit käyttää luontotyöpäivän esimerkiksi ajatteluun, ideointiin ja uuden luomiseen. Voit kirjoittaa, lukea tai hoitaa puheluita ja sähköposteja. Tai sitten voitte kokoustaa luonnossa.

Mitä sitten suunnitteletkin tekeväsi, niin aseta työpäivälle selkeä tavoite: “Huomenna vietän kolme tuntia työpäivästä luonnossa. Käyn lävitse tulevan esitykseni muutamaan kertaan ja sitten hoidan ne kaksi tärkeää puhelua, jotka ovat jääneet hoitamatta. Lisäksi päivitän firman nettisivua”. Nämä kaikki tarvitsevat hiukan etukäteisvalmisteluja, jotka hoituvat usein maalaisjärjellä. Olemme kuitenkin myös keränneet valmisteluvinkkejä tänne.

Monipuoliset mahdollisuudet

Luonnossa liikkumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet ovat meillä Suomessa lähes rajattomat. On helposti saavutettavia puistoalueita, järvenrantareitistöjä penkkeineen ja kivineen, lähimetsiä polkuineen ja kuntoratoineen sekä kansallispuistojen kaltaisia laajempia luontoalueita, joissa myös liikkuminen on helppoa ja reitistöt hyvin merkitty. Lisäksi on vielä meidän kaikkien mustikka- ja sienimetsät, kesämökit ja erilaiset maatilamahdollisuudet. Paikoista ei siis ole pulaa.

*Helpoimmillaan Luontotyöpäivää voi viettää työpaikan tai kodin lähiluonnossa. Tämä on myös hyvä tapa kokeilla erilaisia luontotyöratkaisuja*, *sillä esimerkiksi puuttuvia työvälineitä voi kipaista hakemaan nopeasti sisältä.*

Jos lähialueen luontokohteet eivät vielä ole sinulle tuttuja, niin yleensä kuntien ja kaupunkien sivuilta löytyy erilaisia liikunta- ja retkikohteita. Näissä on yleensä myös tietoa nuotiopaikoista ja muista levähdyspaikoista. Isommalla työporukalla liikkeelle lähdettäessä myös porukasta löytyy ihmisiä, joilla on kokemusta paikalliskohteista. Luontoon.fi -sivustolta löytyy luontokohteita kaikkialta Suomesta, jos haluaa enemmänkin irti työarjesta ja arkiympäristöistä.

Ja aina on mahdollista yhdistää luontotyöpäiviin erilaisia palveluja ja opastettuja retkiäkin tarjoiluineen.

Kenen kanssa Luontotyöpäivää viettämään?

Seura valikoituu riippuen siitä, mitä Luontotyöpäivänä olet päättänyt tehdä. Jos haluat käyttää ajan uusien ideoiden suunnitteluun, niin liikkeelle voi lähteä itsekseen tai vaikkapa koiran kanssa. Jos ajatuksia pitää pyöritellä laajemmin, voit lähteä työkaverin kanssa pitämään kävelypalaveria tai työporukan kanssa luontokokouksen pitoon.

Miten pääset luontokohteeseen?

Jos kohde ei ole kaukana, niin kävellen tai pyörällä liikkuminen on kätevää. Samalla saat lisättyä hyötyliikuntaa arkeen. Aktiivisesti työmatkat tai työpäivän aikana tapahtuvat matkat ovat työmatkarönsyilyä.

Huomioi luontotyöpäivän kohdetta mietittäessä myös vuodenaikojen ja säiden vaikutukset kuhunkin kohteeseen. Esimerkiksi lumien sulaessa maasto ja polut voivat olla hyvinkin märkiä ja mutaisia. Kuvassa kevät edennyt jo hieman pidemmälle ja polku on loistavassa kunnossa.

Julkisen liikenteen mahdollisuudet kannattaa myös tarkistaa. Isommissa kaupungeissa tämä onnistuu ainakin mainiosti. Esimerkiksi Jyväskylässä kannattaa tarkistaa Luontopysäkit, jolloin linkillä voi kulkea luontokohteisiin vaivattomasti ja nopeasti.

Jos haluat kauemmaksi, esimerkiksi kansallispuistoon, niin autolla liikkuessa tarkista pysäköintimahdollisuudet etukäteen. Ja jos luontotyöpäivää on lähdössä viettämään isompikin porukka, niin kimppakyydit ovat ekologinen ratkaisu. Ja hyvä tapa saada keskustelut käyntiin jo matkalla.

Luonto ja työhyvinvointi

Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.

Virikkeellinen ja luova ympäristö

Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovatkin käyttäneet tätä luonnon ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää!

Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.

Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.

Yksi luonnossa työskentelyn eduista on työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luontoympäristöissä saat helposti vaihtelua arkeen – ja ajatuksiin. Ja vaikka luontotyöpäivien työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi, esimerkiksi takapihan terasssi tai lähipuisto, ei ole täysin samanlainen yhtenäkään päivänä vuodessa!

Päivänvalo piristää

Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito mahdollistaa unen pituuden lisääntymisen ja unen laadun paranemisen.

Kun yhdistämme nämä luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia. Voit lukea lisää luonnossa oleskelun ja liikkumisen hyödyistä uudesta 3–30–300 -luontosuosituksesta.

*Talvella lyhyt päivänvalo kannatta*a *hyödyntää* tehokkaasti. Esimerkiksi ruoka- tai kahvitunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä, energiaa ja uusia ajatuksia.

Luontosuosituksen mukaan luonnon terveyshyötyjen keräämiseksi tulisi luontoympäristöissä oleskella vähintään 3 kertaa viikossa, ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Voit kerätä luontoaikaa esimerkiksi kävelypalaverien, ulkona pidettävien kokousten tai ulkotoimiston merkeissä useampana päivänä viikossa. 30 minuuttia luontoaikaa kertyykin helposti vaikkapa yhden puhelinpalaverin aikana käyskentelemällä toimiston lähiluonnossa.

Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet

Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivään. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikkumista, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.

VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan… Myös liikkuvan veden katselu voi avata ajatusten umpisolmuja ja tarjota uusia ratkaisuja vanhaan ongelmaan.

Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Myös erilaisia seisomatyöpisteitä löytyy luonnosta helposti. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten. Jos kaipaat hieman perinteisempiä työympäristöjä, niin lähipuistojen penkit ja picnic-pöydät tarjoavat toimistonomaisempia työpisteitä ulkoympäristöissä.

*Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn.* *Kuvan seisomatyöpiste löytyi kaatuneen puun oksien päältä.*

Voit myös ottaa osaksi luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa, liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa sub-laudalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily! Vesillä liikkuessa suojaa mahdolliset työlaitteet liikkumisen ajaksi vesitiiviisiin suojiin.

Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.

Luontotyöpäivän viettoon Ladun Majalle!

Ensimmäistä kertaa vietettävä Luontotyöpäivä vie suomalaista työtä luontoon perjantaina 21.5.2021. Mukaan päivään on ilmoittautunut jo mukavasti yrityksiä ja yhteisöjä, mutta luontoon mahtuu enemmänkin. Yksi mahdollinen kohde Luontotyöpäivän viettoon Jyväskylässä on Ladun Maja.

Jyväskylän Latu ja Meijän polku kutsuvatkin viettämään Luontotyöpäivää Ladun Majalle! Alueen nuotiopaikat, kodat sekä luonto- ja kuntopolut ovat Luontotyöpäivää viettävien käytössä. Tulkaa siis viettämään kävelykokouksia, luontopalavereja tai vain luontotyöpäivän lounashetkeä grillauksen merkeissä Ladun Majalle!

Ladun Maja löytyy osoitteesta Ronsuntaipaleentie 279, 40500 Jyväskylä. Majan läheisyydessä on runsaasti paikoitustilaa ja alueelle voi myös saapua pyörällä tai kävellen esimerkiksi Myllyjärven kautta. Alueen nuotiopaikoilla on nuotiopuut Luontotyöpäivää varten valmiina.

Meijän polku TerveSos-palkinnon finalistina!

Keskisuomalainen terveydenedistämisen kansanliike Meijän polku on valittu yhdeksi TerveSos-palkinnon kolmesta finalistista! TerveSos -kilpailun teemana on tänä vuonna Tiedosta monialaiseen toimintaan. Kilpailuun haettiin toimintamalleja ja ratkaisuja, joissa tietoon perustuva yhdessä tekeminen lisää kohderyhmän hyvinvointia.

Meijän polkulaisia kansanliikkeen ’alkupamauksessa’ syksyllä 2017. Kolmen ja puolen vuoden työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa on luonut paljon uusia avauksia ja vauhdikkaita kokeiluja sekä myös tärkeää taustavaikuttamista *paikallisella, kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla.*

TerveSos-palkintoa haki yhdeksän (9) toimintamallia, joista arviointiraati valitsi kolme (3) parasta finaaliin. Meijän polun lisäksi finalisteina ovat Naapurituottajat ja Mini-intervention rakenteinen kirjaaminen tiedolla johtamisen tukena. Omaa suosikkiaan finalisteista voi äänestää Innokylässä 29.4. saakka. Palkinnon saaja julkistetaan TerveSos 2021-webinaarissa 11.5.2021.

Suuri ilo ja kunnia olla mukana finalistijoukossa!

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.

*Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiske*skittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.

Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?

Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä. Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.

Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.

Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…

Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK

Hyvinvoinnin tapahtumakalenteri

Olemme koonneet tälle sivustolle luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä webinaareja ja tapahtumia. Kustakin webinaarista ja tapahtumasta löytyy lisää tietoa tapahtuman järjestäjien sivuilta. Pyrimme listaamaan pääasiassa webinaareja, joihin on avoin pääsy kaikille asiasta kiinnostuneille.
Jos teillä on aiheisiin liittyvä maksuton webinaari tai tapahtuma ja haluat sen listallemme, niin laita tiedot sähköpostilla liisa.lumiaho@ksshp.fi

Joulukuu

8.12. Voimaa ja tasapainoa -lähikoulu SOTE-ammattilaisille

15.12. Voimaa ja tasapainoa verkkokoulutus SOTE-ammattilaisille

16.12 Liikkumisen suositukset liikkeelle

Tammikuu

26.1. Näkökulmia mielen hyvinvointiin ikääntyessä

Helmikuu

Maaliskuu

16.3. Välineitä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen

Huhtikuu

Toukokuu

16.5. Mielen hyvinvointia ryhmästä

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 3

Innovaatiosta ja innostumisesta kohti muutoksen vuoristorataa

Blogin kolmannessa osassa innostutaan, innovoidaan ja hypätään kyytiin muutosprosessin vuoristorataan. Aloitetaan innostuksesta. Innostus on tunnetila, jossa korkea aktiivisuustaso yhdistyy positiiviseen tunnekokemukseen. Työelämässä innostuksesta käytetään myös käsitettä työn imu. Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että innostus ja työn imu nostavat työpanosta ja lisäävät tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Innostunut työntekijä jaksaa innostaa myös muita, jolloin positiivinen virtaus leviää koko työyhteisöön.

Olet varmasti joskus miettinyt, mitkä asiat elämässä saa sinut innostumaan. Oletko kenties intohimoinen viherpeukalo vai rakastatko laittaa hyvää ruokaa? Tuottaako liikkuminen sinulle mielihyvää ja innostuksen tunnetta?

Oma innostukseni nousee muutamista eri tekijöistä; opiskelusta, innovatiivisesta kehittämisestä, arkiliikunnasta ja musiikista. Yhdistän sujuvasti näitä kaikkia toisiinsa ja minulla onkin esimerkiksi tapana tehdä opiskelutehtäviä musiikkia kuunnellen. Tehtävien jälkeen lähden yleensä ulkoilemaan. Pyrin etsimään rauhallisia lenkkipolkuja ja pysähdyn lenkin aikana rannalle venyttelemään ja hengittämään raitista ilmaa. Liikkuessani prosessoin opintotehtävien etenemistä ja kuinka voisin viedä opittua tietotaitoa koko työyhteisön iloksi. Tällaisesta tapahtumaketjusta alkoi myös yhteistyö Meidän polun kanssa; yhteistyön innovaationa syntyi Työhyvinvoinnin vuosikello tukemaan varhaiskasvatuksen henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Työhyvinvoinnin vuosikello on ollut työpaikallani käytössä viime elokuusta saakka. Valitettavasti korona tuli sekoittamaan pakkaa ja lisäsi kuormitusta. Työhyvinvoinnin vuosikello on ollut kuitenkin oiva apuväline haastavasta tilanteesta selviämiseen ja sen avulla muodostettu yhteinen tahtotila on motivoitunut työyhteisöä kehittämään arkeen hyvinvointia lisääviä ja turvallisia ratkaisuja. Vuosikellon sisältöjä ollaan toteutettu turvavälit huomioiden sekä vapaa-ajan liikuntaan panostaen. Vuosikellon innostavat sisällöt ja pienet leikkimieliset haasteet ovatkin auttaneet meitä hetkeksi unohtamaan vallitsevan tilanteen ja olemme pystyneet keskittymään mukaviin ja positiivisiin asioihin.

*Työhyvinvoinnin vuosikelloon on keväälle valittu liikunta- ja hyvinvointihaasteita, joita voi suorittaa koronaturvallisesti omatoimisesti ja ulkona.*

Mitä Työhyvinvoinnin vuosikellon toteutuminen on työyhteisönä meiltä vaatinut? Kaikki lähti liikkeelle yhteisestä halusta kehittää jotain uutta, eli innovoida. Yhteisestä tahtotilasta ja innostuneesta ilmapiiristä oli hyvä ponnistaa kohti muutosta. Tavoitteena oli lähteä kehittämään työhyvinvointia kokonaisvaltaisempaan ja systemaattisempaan suuntaan. Ensiksi oli kuitenkin ymmärrettävä, mitä kehittämistyö työyhteisöltä vaatii.

Vuoristorataan!

Muutosprosessin kokonaisuutta kuvataan usein huvipuiston vuoristoradaksi, jonka kyytiin muutoksessa mukana olevat henkilöt hyppäävät. Vuoristoradan alussa tilanne on tasaisen stabiili, mutta muutos häämöttää jo näköpiirissä. Ennen vaunun liikkeelle lähtöä kyydissä olevat saattavat miettiä, ehtisikö vielä hypätä pois. Ja juuri sillä hetkellä vaunu nytkähtää liikkeelle.

Muutosvastarinta kuuluu olennaisena osana muutosprosessin eri vaiheisiin ja varsinkin muutoksen alussa vastarinta näkyy vahvasti. Vuoristoradan ensimmäisellä huipulla matkatessa vastarinta on korkeimmillaan. Vastarintaa ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä se kuuluu prosessiin. Vastarintaa vähennetään tunteita sanoittamalla, positiivisen yhteishengen ylläpitämisellä ja tarvittaessa keskusteluapua tarjoamalla esimerkiksi esimiehen kanssa henkilökohtaisesti.

Ensimmäisen huipun jälkeen alkaa vapaa pudotus kohti maanpintaa. Vapaa pudotus kuvaa muutoksesta aiheutuvaa luopumista ja surutyötä. Jostain vanhasta on luovuttava, jotta muutos voi mahdollistua. Luopumisen tuska aiheuttaa meissä erilaisia tunteita, jotka kuuluvat myös osaksi muutosprosessia. Vapaan pudotuksen jälkeen koittaa vuoristoradassa neutraali vaihe, jonka aikana kerätään voimia seuraavaan koitokseen. Hengähdyshetkeä tarvitaan voimaantumiseen, muutoksen hyväksymiseen ja uusien toimintatapojen oppimiseen. Vuoristoradassa neutraali vaihe kestää yleensä hyvin lyhyen ajan, mutta muutosprosessissa tälle hetkelle kannattaa suoda paljon pidempi aika.

Vuoristoradan loppuhuipennuksessa kiidetään vielä kohti viimeistä huippua. Muutosprosessissa huipulle pääsemistä edellyttää muutokselle asetettujen tavoitteiden sisäistämistä ja vahvaa yhteistyötä koko tiimin kanssa. Huipulla voi välillä tuulla ja takapakkeja tulee varmasti eteen, mutta innostuneella ja positiivisella asenteella niistäkin selvitään voittajina. Vuoristoradan viimeisellä huipulla voit hetken ihailla maisemia, kunnes koittaa vapauttava vapaapudotus kohti maalia. Muutoksen viimeisessä vaiheessa omistaudutaan avosylin muutokselle ja sen jatkuvuuden mahdollistumiselle.

Näin olemme selvinneet takaisin maan pinnalle, kevättalveen ja samalla blogisarjan kolmannen osuuden päätökseen. Kevät onkin parasta aikaa innostumiselle, innovoinnille ja sitä kautta muutoksen mahdollistamiselle. Uskaltaisitko sinä hypätä kyytiin muutoksen vuoristorataan? Jos päätät vastata kyllä, niin uskon, että et tule pettymään!

Näiden sanojen myötä toivotan kaikille ihanan innostavaa kevättä ja tavataan jälleen kesän kynnyksellä blogisarjan viimeisessä osassa!

Sirpa Halonen
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija
Savonia YAMK, Kuopio
sirpa.halonen@edu.savonia.fi

Linja 12

*Aittovuori-Kangasvuori alueella on kuntoratojen lisäksi myös kattava polkuverkosto, johon kuuluu luontopolkuja sekä muita pienempiä polkuja.*

Linjan 12 varrelta löytyy useampi upea luontokokonaisuus, joissa on tarjolla sekä kuntoratoja, että luontopolkuja.

Kangasvuori-Aittovuori -alueelta löytyy Kangaslammen kuntorata, Kangasvuoren luontopolku, Aittovuoren luontopolku sekä Halssilan kuntorata ja mittava polkuverkosto.

Keltinmäestä ja Myllyjärveltä pääsee Ladun majalle, Soidinlammelle ja Kotalammelle. Myös pidemmät retket, esim. Laajavuoreen onnistuvat. Ladun Majalta pääsee myös Vasta avatulle Maastiksen Kulonpalonmäen reitille.

Linkkireitin varrella on myös Tourujoen luontopolku ja Harjun kaupunkiluontoalue kuntoratoineen. Nämä alueet kuuluvat myös Kehä vihreään, joka mahdollistaa pidemmätkin retket kaupunkiluontoympäristössä. Lisäksi on mahdollista päästä Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven rannoille nauttimaan järviluonnosta ja monipuolisista ulkoliikuntamahdollisuuksista, kuten ulkokuntosaleista.

Linjan varrelta pääsee myös noin kilometrin patikkamatkan jälkeen Sippulanniemen kuntoradalle ja Sippulanniemen luontopolulle. Tälle luontoretkelle pääsee Länsi-Päijänteentieltä Tarhamäen pysäkiltä. Sippulanniemeen löytäminen vaatii ensimmäisellä kerralla hiukan suunnistusta, eli tarkista kävelyreitti kartoista etukäteen.

Linja 12T kulkee Kankaan ja Seppälän alueen läpi. Tällöin Tourujoen alueelle ja Kehä vihreälle pääsee Kankaan ja Tourulan pysäkeiltä. Muutoin linjalla on samat Luontopysäkit kuin linjalla 12.

Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.

Kartta linja 12 ja 12T Lataa

Polkujamme vuodelta 2020

Vuosi 2020 jäänee historiankirjoihin koronavuotena. Korona sekoittikin perinteiset kuviot varsin tehokkaasti. Meijän polulla kuitenkin lähdettiin nopeasti etsimään uusia keinoja keskisuomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Vuoden mittaan hyvinvointitekomme rupesivat suureksi iloksemme leviämään myös Keski-Suomen rajojen ulkopuolelle.
Olemme koonneet tähän blogitekstiin hieman tapahtumia kuluneen vuoden varrelta.

LUONTOPYSÄKIT

Luontopysäkkien avulla lähdettiin yhdistämään kaupungin upeita luontokohteita ja luontoliikuntapaikkoja, kattavaa linja-autoverkostoa sekä asukkaita uudella tavalla tuoden Jyväskylän luontokohteet saavutettavammaksi kaupunkilaisille ja matkailijoille. Luontopysäkkejä toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen liikunnan ja Jyväskylän liikenteen Linkki-palvelun kanssa. #luontopysäkit

REITISTÖVIIKKO

Ensimmäinen Keski-Suomen reitistöviikko järjestettiin 16.–22.9.2020. Reitistöviikolla erilaiset ulkoilu-, liikunta- ja matkailureitistöt olivat kaikkien mielessä ja kovassa käytössä ympäri maakuntaa. Reitistöviikon tarkoituksena on nostaa tietoisuutta erilaisista lähiliikunta-, retkeily- ja matkailureiteistä sekä lisätä näiden käyttöä. Keski-Suomen reitistöviikko on Meijän polun ja Keski-Suomen liikunnan yhdessä ideoima tapa innostaa keskisuomalaisia luontoon ja liikkumaan.

Reitistöviikolla Meijän polku oli järjestämässä myös Meijän metsät -työpajaa yhdessä JAMKin ja JYU:n Wisdom-verkoston kanssa. Seuraava reitistöviikko järjestetään syyskuussa 2021! Lähde mukaan tekemään tulevaisuutta! #Reitistöviikko

VUOSIKELLO

Toukokuussa 2020 aukesi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikellon kesä-osuus ja näin ympärivuotinen palvelu valmistui kokonaisuudessaan. Vuoden 2020 syksyllä kunnat innostuivat haastamaan asukkaitaan mukaan Vuosikellon hyvinvointihaasteisiin. Haasteet lähtivät leviämään muun muassa Pihtiputaalla, Saarijärvellä ja Keuruulla. Hienoa nähdä, että liikkumisen ja hyvinvoinnin aktivoiminen on otettu myös kunnissa innokkaasti mukaan kuntalaisten arkeen!

KOHDEN SAVOA JA HYVINVOIVAA TYÖYHTEISÖÄ

Savossa rupesimme kehittämään Työhyvinvoinnin vuosikelloa hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK) Sirpa Halosen johdolla. Työhyvinvoinnin vuosikellon kehitystä Kuopiossa seurataan blogissamme myös vuoden 2021 mittaan.

IÄKKÄIDEN TASAPAINOHARJOITTELU

Tasapainon hallinnan merkitys kasvaa iän lisääntyessä ja tasapaino kehittyy harjoiteltaessa vielä myöhäiselläkin iällä. Olemme keränneet Iäkkäiden tasapainoharjoittelu -sivustolle harjoitteita, joita voi toteuttaa itsenäisesti kotona tai kodin läheisyydessä. Iäkkäiden tasapainoharjoittelu -sivuston ovat koonneet Liisa Lumiaho, Kaisa Könönen ja Juho Jäppinen.

LASTEN MOTORISTEN TAITOJEN HARJOITTAMINEN

Lasten motoristen taitojen harjoittaminen -sivusto tarjoaa perustiedot näiden taitojen kehittymisestä sekä harjoittelusta. Sivustolta löydät tietoa muun muassa tasapainon, liikkumistaitojen, kehon hahmotuksen ja käsittelytaitojen harjoittamisesta. Lasten motoristen taitojen harjoittaminen -sivuston on Meijän polulle koonnut Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistö.

HYVINVOINTIA ELÄMÄNTAVOILLA

Hyvinvointia elämäntavoilla -sivustolle on kerätty omahoito-ohjelmia, jotka auttavat sinua elämäntapamuutoksessa. Maksuttomia ohjelmia voit toteuttaa omaan tahtiin, silloin kun sinulle parhaiten sopii. Tärkeintä on ohjelmien herättämien asioiden ja ajatusten heijastaminen omaan arkeen.

LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET KESKI-SUOMESSA

Liikuntamahdollisuudet Keski-Suomessa -sivulle on koottu yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikön sekä Liikuntalääketieteen poliklinikan kanssa sivusto, jolta pääsee helposti etsimään keskisuomalaisista kunnista löytyvää liikuntatarjontaa niin luontoliikkumisen kuin liikuntaryhmien sekä yksilöllisen ohjauksen suhteen. Sivusto auttaa niin hoitotyön, kuntoutuksen kuin liikuntaneuvonnan ammattilaisia ohjaamaan asiakkaita liikuntamahdollisuuksien ääreen näiden kotien lähellä. Sivuilta voi myös kuntalaiset itse etsiä liikuntamahdollisuuksia lähialueiltaan.

Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -hanke

Meijän polun asiantuntijoita oli mukana Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -selvityshankkeen maastoretkillä selvittämässä keskisuomalaisen luonnon ainutlaatuisia elementtejä.

Janne Laitinen ja Pirjo Mustonen kokoustamassa keskisuomalaisten reitistöjen äärellä kesällä 2020. Samalla reissulla kartoitettiin keskisuomalaisen luonnon ainutlaatuisia elementtejä Leksa-hanketta varten..

MEIJÄN POLKU ESILLÄ

Vuosi 2020 merkitsi Meijän polun näkyvyyden selkeää lisääntymistä niin Keski-Suomessa, Suomessa kuin kansainvälisestikin. Vuoden ehdottomia kohokohtia näkyvyyden kannalta oli Meijän polun esittely hyvänä mallikäytänteenä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n Forests for Human Health and Well-Being -raportissa, sekä hyvänä käytäntönä Interreg Europe-ohjelman avoimella Policy learning platformilla. Lisäksi Keski-Suomen reitistöviikko esiteltiin hyvänä esimerkkinä Kestävä kaupunki -hankkeen Elämänmittainen lähiviherpolku -julkaisussa.

Meijän polun toimintaa ja tuloksia esiteltiin vuoden kuluessa myös muun muassa Tapion Kansanterveyttä metsästä -webinaarissa ja useissa muissakin hyvinvoinnin verkkotapahtumissa.

Meijän polun sivuston kävijämäärä ylitti marraskuussa maagisen 50 000 kävijän rajan reilun kahden vuoden olemassaolonsa jälkeen. Blogissamme julkaistiin vuoden mittaan 17 artikkelia ja juttua aiheisiimme liittyen niin yhteistyötahojen kuin polkulaistenkin kirjoittamina. Myös sosiaalisen median kanavamme olivat ahkerassa käytössä ja seurannassa.

*Keskisuomalainen luonto tarjoilee myös tuleville vuosille paljon ammennettavaa hyvinvoinnin ja terveyden alueilla. Tällaisia talvimaisemia pääsee ihastelemaan Etelä-Konneveden kansallispuistossa.*

KOHTI TULEVAA!

Mitäs vuosi 2021 tuo tullessaan? Ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä keskisuomalaisin maustein!

Heti tammikuun alussa Vuosikelloomme ilmestyy ryhmille tarkoitettu osuus, josta löytyy haasteita 3–7 hengen porukoille. Samalle sivulle tulee vinkkejä muutoinkin haasteiden käytöstä ryhmätoiminnassa. Luontopysäkit-konsepti valmistuu keväällä 2021 ja Keski-Suomen reitistöviikko tulee taas syyskuussa 2021. Lisäksi vuoden mittaan laitellaan maakunnallisia terveystestauksia uuteen kuosiin ja taidetaan liikuttaa myös lapsia ja nuoria niin opinnäytetöiden kuin yhteistyön keinoin.

Hieno vuosi siis tulossa! Jos sinulla on ideoita oman alueesi ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja luontoliikkumisen kehittämiseen ‘meijänpolkumaisella’ otteella, niin laittele viestiä tulemaan!

Retkihaaste vie säännöllisesti luontoon

Voisiko retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta tulla osa arkea? Viikottainen tapa, joka lisäisi hyvinvointia? Tämän halusimme selvittää, kun neljä vuotta sitten ideoimme somessa leviävän Retkihaasteen. Joka vuosi julkaistavasta listasta löytyy 52 haastekohtaa eli tavoitteena on tehdä retki keskimäärin kerran viikossa. Retkihaasteeseen voi osallistua rennolla mielellä ja haasteen tavoitteena on kannustaa monipuoliseen retkeilyyn ympäri vuoden. Retkihaaste on vienyt meitä vuosien aikana monenlaisiin retkikohteisiin ja olemme retkeilleet aktiivisesti etenkin Jyväskylässä ja Keski-Suomen alueella. Onkin mukava tarttua vierailijakynään ja kirjoittaa retkikokemuksista Meijän polun blogiin, sillä hanke edistää meille tärkeitä asioita.

Usein sitä miettii, miksi lähteä kauas, jos läheltäkin löytyy upeita luontokohteita. Yksi meidän suosikeista on Haukanniemi, jossa varsinkin kevät- ja kesäkaudella tulee käytyä usein. Kaupunkilainen pääsee maalaistunnemiin kulkiessaan pellonlaitaa kohti metsää. Niemessä risteilevät polut kulkevat vaihtelevien metsämaastojen läpi ja erityisen kaunista on niemen keskiosassa. Siellä liikkuu myös vähemmän ihmisiä. Polun varrella voi halata valtavia mäntyjä ja kulkea polun yli kaareutuvien lehtipuiden alta. Matkalla tiheä ja synkkä kuusimetsä vaihtuu yhtäkkiä vaaleaksi koivikoksi. Niemenkärjessä voi lepuuttaa jalkoja ja tulistella nuotion lämmössä. Mennessä ja palatessa on mukava pysähtyä Eerolanlahdelle tarkkailemaan lintuja.

*Kuvat: Eerolanlahden lintulaituri ja Haukanniemen koivikko.*

Vuosien varrella olemme retkeilleet paljon Jyväskylän kaupungin ylläpitämillä luontopoluilla. Jos joku kysyy suosituksia kaupunkia lähellä olevista retkikohteista, tulee yleensä ensimmäisenä mieleen Jääskelän luontopolku. Siellä pääsee kiertämään kunnon lenkin (n. 5 km) ja polkujen varsilla ympäristö on vaihtelevaa. Pitkospuusilta ylittää pirunpellon ja kuusissa roikkuu naavatupsuja. Korkeilta kallioilta voi tähystellä upeaa Päijänne-maisemaa ja reitin loppupäässä on nuotiopaikka. Tänä kesänä hoksasimme, että aivan Jääskelän läheisyydessä on myös toinen upea retkikohde, Mäyrävuori. Mäyrävuori on rauhallinen ja (ainakin toistaiseksi) vähemmän tunnettu retkipaikka, mikä on todella yllättävää. Huipulta nimittäin aukeaa aivan huikean hienot näkymät Päijänteelle. Mäyrävuorelle on kätevä poiketa Jääskelän luontopolulla patikoinnin jälkeen. Polun varresta löytyy soma käppyrä puu, johon kelpaa istahtaa lepäämään tai vaikkapa kuvattavaksi.

*Kuvat: Mäyrämäestä maisema Päijänteelle. Matkan varrella voi istahtaa puun mutkaan.*

Jyväskylästä löytyy myös monia vähemmän tunnettuja helmiä. Mustalampi on tullut tutuksi ystävien opastuksella. Tunnelmallisen suolammen rannassa on juuri uusittu tulentekopaikka. Ylläpidosta vastaa asuinalueen asukasyhdistys. Mustalammelle pääsee kätevästi myös julkisilla. Reitille nimittäin löytää 27 linjan päätepysäkiltä. Samalla suunnalla, Keltinmäessä sijaitsee Kammarinmäen lippaluola. Sinne kannattaa suunnata talvella ihailemaan upeita jäämuodostelmia.

Yhtenä haastekohtana tämän vuoden Retkihaasteessa oli ”retki uusille poluille”. Se haastekohta täyttyi, kun retkeilimme Punavuorella ja nostimme maljan värikkäälle luonnolle. Punavuori sijaitsee Puuppolassa ja se on kiipeilijöiden suosiossa oleva, punertava kallioseinämä. Uusia polkuja on kertynyt tälle vuodelle enemmänkin. Pelkästään Keski-Suomen alueella meille uusia retkikohteita tänä vuonna olivat Multamäki, Karhunahas, Haukankierros, Koskenvuori, Äijänniemi, Mäyrävuori, Häähninmäki ja Sarpatin metsäpolku.

Retkiä on mukava yhdistää kyläilyreissuihin tai muihin tapaamisiin. Se onkin osoittautunut mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä ja retkeilykipinä on tarttunut yhteen jos toiseenkin tuttavaan. Varsinkin näin poikkeusaikana ulkotapaamiset ovat osoittautuneet erityisen tarpeellisiksi. Seinäjoella, lapsuudenkotimme läheisyydessä sijaitseva Paukaneva on vakkaripaikka tapaamisille, mutta tänä vuonna olemme treffanneet ystäviä myös Nuuksiossa ja Leivonmäellä. Nuuksio ulottuu laajalle alueelle ja sielläkin pääsee kulkemaan rauhassa, kun valitsee hieman syrjäisemmät polut.

Joskus on myös mukava toteuttaa haaveita ja lähteä lomailemaan kauempana sijaitseviin luontokohteisiin ihan varta vasten. Tänä kesänä teimme ”heräsin luonnossa -retken” Salamajärven kansallispuistoon. Vietimme yön teltassa Koirasalmen leirintäalueella ja patikoimme 18 kilometrin pituisen Vaatimen kierroksen. Helteisenä päivänä kuljimme paahtavilla suoalueilla, varjoisissa metsissä, tuulisilla rannoilla, rakkakivikkojen ja virtaavien purojen äärellä. Telttayöstä jäi erityisesti mieleen aamuyön herätys närhien toimesta. Ken on kuullut närhen äänen, tietää että kyseessä ei ole varsinaiset sulosoinnut.

*Kuvat: Henni Salamajärven pitkospuilla sekä Mustalammen suomaisemaa.*

Retkeilyvuosi lähenee loppuaan ja haastelistamme ovat muutamaa rastia vaille valmiit. Oli lista täynnä tai ei, tärkeintä on, että vuoden mittaan olemme saaneet liikkua ja virkistäytyä mitä ihanimmissa retkikohteissa. Säännöllinen retkeily onkin lisännyt hyvinvointiamme merkittävästi. Luonnossa on helpompi nauttia hetkestä ja unohtaa arjen kiireet. Nyt ajatuksemme ovat pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan retkivuoteen ja uuteen retkihaastelistaan, joka julkaistaan some-tileillämme 1.1.2021. Tervetuloa mukaan!

Kuva: Henni ja Elina talviretkellä Paukanevalla. (Kuvan ottanut Maija Mustakorpi)

Loistavaa retkivuotta 2021!

Elina Kynsijärvi ja Henni Mustakorpi

Kategoria: Yhteistyössä