Yhteistyössä

Kansallispuistoisessa Keski-Suomessa luonto on lähempänä kuin lähikauppa

Pyhä-Häkin kansallispuistossa retkeilijä pääsee eteläisen Suomen hienoimpaan aarnimetsään, jossa vanhimmat puut ovat yli 400-vuotiaita ikihonkia. Kuva Upe Nykänen, retkeilyKS-kuvapankki.

Matkailusta käytetään yleisesti termiä matkailuteollisuus. Eikä syyttä, sillä ala on ollut Suomessa samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus ja työllistänyt 140 000 ihmistä, mukana 28 000 yritystä (Lähde: Business Finland).

Mutta sitten tuli korona. Se iski ja iskee alaan. Samaan aikaan on ollut nähtävissä, että lähimatkailun määrät kasvavat. Tällöin juuri Keski-Suomen matkailuvaltit nousevat arvoon arvaamattomaan. Meiltähän nimittäin – maakunnan nimenkin mukaisesti – löytyy keskimäärin kaikkea. Ja se on paljon se.

Keski-Suomessa luonto on usein lähempänä kuin yksikään lähikauppa. Kaupasta poiketen luonto on aina auki, sinne ei ole pukukoodia ja siellä on helppo piipahtaa. Ja mikä parasta: sinne mahtuu aina. Tuo mahtuminen onkin tärkeä myyntivaltti, sillä monissa luontokohteissa Suomessa ja maailmalla näin ei aina ole. Toki korona on osin haastanut tilannetta täälläkin, mutta kyllä meille vielä hyvin mahtuu.

Kanavuori on lähikohteiden todellinen helmi. Se on saavutettavissa julkisilla liikenneyhteyksillä (esim. Luontopysäkit) ja lähellä monenlaisia palveluita. Kuva Upe Nykänen, retkeilyKS-kuvapankki.

Lähikaupan tavoin luonto voi myös auttaa monessa. Sen terveysvaikutukset ovat varmasti jo kiistattomia. Ajatella, että se meidän tavallinen, ikioma luontomme voikin olla se mikä auttaisi meitä selviytymään koronasta. Kyllä, juuri se sama paikka, missä usein on joko liian kuumaa, märkää, kylmää tai pimeää. Hyttysiä. Kesäisin liikaa jopa aurinkoa.

Erityisesti meiltä löytyy luontoa, jossa on luonnetta. Meillä ei ole tasaista ja samanlaista – vaan monenlaista ja erilaista. Moninaisuudesta kertoo sekin, että meillä on viisi erilaista kansallispuistoa. Voisimmekin tituleerata itseämme kansallispuistomaakunnaksi: viidellä kansallispuistollamme olemme yksi Suomen kansallispuistotiheimmistä maakunnista. Alueellamme olevien kansallispuistojen kävijämäärä kasvaakin koko ajan ja niihin on panostettu myös erilaisilla projekteilla.

Keski-Suomi on suoranainen melojan mekka. Kuva Wanha Witonen -melontareitiltä. Mirva Leppälä, retkeilyKS-kuvapankki.

In Sauna we trust. Ja taivaalliset vedet

Lukuisissa kyselyissä ja projekteissa on tuumailtu alueen vetovoimaa. Alueen luontomatkailun pyhä kolminaisuus näyttää olevan kansallispuistojen lisäksi järvet ja myös sauna, sillä olemmehan Suomen ainoa saunamaakunta. Järviä meillä riittää lähes jokaiselle omansa ja vedet ovat yleisesti puhtaita ja helposti saavutettavia – suorastaan taivaallisia: katso itse tästä videosta!

Tässä blogissa esillä olevat kuvat ja videot on tuotettu projektityönä. Projektit ovatkin yksi tärkeä keino hyödyntää luonto- ja kulttuuriperintöä virkistys- ja matkailukäytössä. Projektien kautta eri toimijoilla on usein parempi mahdollisuus lyödä viisaat päät yhteen, mutta niissä tehdään myös konkreettisia asioita, joita kuka tahansa saa hyödyntää: videoita, kuvia ja esitteitä. Lisäksi niissä voidaan laatia esimerkiksi reittien ylläpitäjien ja huoltajien avuksi kehittämissuunnitelmia, joiden avulla reitin omistaja voi hakea investointitukea ja parantaa esimerkiksi reittien varrella olevia retkeilyrakenteita.

Mirva Leppälä
projektipäällikkö, JAMK liiketoimintayksikkö

Kirjoittaja johtaa tällä hetkellä maakunnan luonto- ja kulttuuriperinnön virkistys- ja matkailukäytön selvitystyötä koskien erityisesti maakunnan reitistöjä. Työn tilaajana on Keski-Suomen liiton osatoteuttama Interreg Europe-rahoitteinen Thematic Trail Trigger-hanke, jonka tavoitteena on mm. edistää kestävää matkailua ja liikkumista.

Lisää selvitystyöstä: https://www.jamk.fi/fi/Uutiset/kestavan-matkailun-edistamista-keski-suomessa-reitistojen-matkailu–ja-virkistyskayton-selvitystyo-kaynnistynyt-maakunnassa/

Otsikkokuva: Pyhä-Häkin kansallispuisto. Kuva Upe Nykänen, RetkeilyKS-kuvapankki.

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Mediassa nousee päivittäin uutisia ilmastoasioista, myrskyistä, viruksista ja monimuotoisuudesta. Onko meillä aikaa pohtia mistä muutoksista on oikein kyse ja mitä ilmiöitä on tapahtumien taustalla? Luonto on kaiken elämän perusta. Yleisesti puhutaan luonnon ekosysteemipalveluista, mutta käsite ei ole vielä laajalti käytössä.

Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -rapotissa avataan luonnon ekosysteemipalveluiden käsitettä myös keskisuomalaisin esimerkein. Tavoitteena on saavuttaa eri toimijoiden kesken laajempi ymmärrys luonnon tarjoamista mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Raportin on toimittanut Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen. Julkaisu on osa JAMKin julkaisusarjaa ja se on toteutettu yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa.

Linja 18

*Sippulanniemen luontopolulla reitti kulkee moninaisessa luontoympäristössä. Alueella on muun muassa mahdollisuus ylittää suo pitkospuilla.* *Kuva Juho Jäppinen.*

Linjan 18 varrella sijaitsee monta erinomaista luontokohdetta, joissa pääsee eri pituisille luontoreiteille. Lyhyin näistä on Tourujoen luontopolku. Pidempiä retkiä kaipaaville Sippulanniemi ja Sippulanniemen luontopolku sekä Laajavuori ja Laajavuoren luontopolku tarjoavat useita erilaisia ja tasoisia reitistöjä. Seikkailunhaluisille löytyy mahdollisuuksina esimerkiksi Ladun Majalle vievä pidempi reitistö. Linjalla pääsee myös Harjulle sekä Haukanniemen luontoalueelle, jossa sijaitsee nykyään myös esteetön luontopolku.

Linkkireitin varrelta pääsee kätevästi myös Jyväsjärven, Viitaniemen ja Ristikiven rantaraiteille vesistöjen äärelle.

Osittain linjan 18 kanssa samaa reittiä kulkee Nenäinniemestä lähtevä linja 18K.

Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.

Linkin 18 kartta Lataa

Meijän polku esillä eurooppalaisena mallikäytäntönä

Meijän polku sai uutta* kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnustusta, kun Our path – Concept to well-being and health promotion related to nature trail network julkaistiin Keski-Suomen liiton toteuttaman Three T -projektin mallikäytäntönä Interreg Europe -ohjelman avoimella Policy learning platformilla.

Alustalla julkaistavat käytännöt edustavat parhaita eurooppalaisia esimerkkejä luonto- ja kulttuuriperintöä yhdistävästä kestävästä liikkumisesta ja matkailusta. Julkaisua edeltävässä arvioinnissa todetaan, että Meijänpolun luontokontaktin ja liikkuvamman elämäntavan yhdistävä malli on erittäin inspiroiva ja se on mahdollista toteuttaa kaikkialla! Three T -projektin kahdeksan eurooppalaisen kumppanimaan edustajat tutustuivat Meijän polun toimintaan opintomatkalla Keski-Suomessa kesällä 2019.

Keväällä 2019 Keski-Suomessa vieraili osana Three T -projektia vierailijoita kahdeksasta eurooppalaisesta maasta tutustumassa muun muassa Meijän polkuun, Sairaala Novaan, Alvar Aallon kohteisiin ja saunamaakuntaan. Meijän polun terveysmetsäopastoimintaa tuolloin esittelivät Janne Laitinen, Liisa Lumiaho ja Pirjo Mustonen.

Meijän polkuun hyvänä eurooppalaisena käytäntönä voi tutustua täällä.

Lisätietoa Three T -projektista Liisa Bergiukselta: liisa.bergius[at]keskisuomi.fi

* lokakuun lopulla Meijän polku oli nostettu malliksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön uudessa metsien terveyskäyttöä esittelevässä julkaisussa. Aiheesta lisää täältä.

Meijän polku mukana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportissa

Uudessa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n “Forests for Human Health and Well-Being” -raportissa esitellään ruokaturvan ja lääkekasvien rinnalla metsien mielenterveys- ja henkisiä arvoja. Yhtenä esimerkkinä Suomessa käytössä olevista metsiin liittyvistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malleista esitellään Meijän polku! Esittely löytyy raportin sivulta 37, jossa myös muita esimerkkejä metsien Suomesta.

Raportissa toivotaan, että tietoisuuden lisääminen metsien välttämättömyydestä kaikkien ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle voi osaltaan auttaa muuttamaan ihmisten suhtautumista ja vuorovaikutusta luonnon kanssa.

Meijän polun ratkaisuja luonnon terveyshyötyjen tietoisuuden ja käytön lisäämiseen on muun muassa Keski-Suomen terveysmetsäkonseptin ja Meijän metsät -konseptin kehittäminen, luontopysäkit sekä Keski-Suomen kuntien liikuntamahdollisuuksien kerääminen yhdelle sivustolle, jolta löytyy myös kuntien luontoliikuntamahdollisuuksia. Myös Vuosikellostamme löytyy useita luontoliikuntaan kannustavia liikuntahaasteita.

Upeaa olla mukana edistämässä metsiemme hyvinvointi- ja terveyskäyttöä arvokkaassa kansainvälisessä seurassa!

Luontopysäkkien linjavalikoima laajenee!

Meijän polun ja Keski-Suomen liikunnan yhteistyössä Jyväskylän liikenteen Linkki-palvelun kanssa syyskuussa julkaiseman Luontopysäkit -konseptin kaksi ensimmäistä linjakarttaa saavat jatkoa talven ja kevään aikana, kun Meijän polku toteuttaa linjakartat kaikille Jyväskylän päälinjoille. Tämän lisäksi keväällä julkistetaan vielä yhtenäiskartta, johon on kerätty kaikki Jyväskylän kaupungin luontoliikunta-alueet linja-autoyhteyksineen.

Kahden ensimmäisen kartan julkaisun jälkeen saatu palaute on ollut todella positiivista. Moni kaupunkilainen ei ole aiemmin huomannutkaan, että sillä ’omalla linkillä’ pääseekin muutamassa kymmenessä minuutissa useisiin korkealaatuisiin luontoliikuntakohteisiin ja Jyväskylässä pidempienkin retkimahdollisuuksien äärelle. Nyt pääsemme laajentamaan kartastoa koskemaan kymmentä aktiivisimmassa käytössä olevaa linjaa, joten yhä useampi pääsee katselemaan omia luontoliikuntamahdollisuuksiaan aivan uusin silmin.

Linkillä pääsee Jyväskylässä laajojenkin luontoalueiden äärelle. Kuvat Laajavuoren metsistä, joiden keskelle pääsee Jyväskylässä useammalla linja-autolla päivittäin läpi vuoden. Tähän mennessä julkaistuista Luontopysäkkikartoista molemmat tuovat kaupunkilaisia Laajavuoren luontoliikuntamahdollisuuksien piiriin.

Uusien linjojen karttoja julkaistaan tulevan talven ja kevään aikana ja kokoava kartta polkujen ja luontoreitistöjen paljastuessa taas lumikinosten alta. Ensi keväänä Jyväskylä on todellinen luontopysäkkien kaupunki, jossa kaikki linja-autoreitit vievät kaupunkilaisia luonnon terveyshyötyjen äärelle.

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 1.

Matka alkaa!

Tämä neliosainen blogisarja kertoo siitä, miten savolainen hyvinvointikoordinaattoriopiskelija päätyi Keski-Suomen poluille parantamaan maailmaa ja edistämään työhyvinvointia.

*Matkan alussa edessä saattaa näkyä vain pieni siivu edessä olevaa polkua, mutta matkaan kannattaa silti lähteä.*

Seikkailuun lähtiessä ei voi koskaan tietää mihin päätyy ja mitä matkanvarrella tapahtuu. Matkan alussa sinulla saattaa olla mukana kartta, johon olet tarkasti suunnitellut selkeät askelmerkit, tai sitten voit lähteä matkaan ilman karttaa ja annat vain tuulten kuljettaa. Itse lähdin ’muailman navasta’ Kuopiosta kohti Keski-Suomea ja Meijän polkua haparoiden, vailla tietoa määränpäästä. Uteliaisuus ja seikkailunhalu kannusti kuitenkin lähtemään matkaan, ja näin jälkikäteen voin olla iloinen siitä, että uskaltauduin hypätä seikkailuun Meijän poluille!

Matkani suunnittelu sai alkunsa opiskeluni myötä. Opiskelen Savonian ylemmässä ammattikorkeakoulussa hyvinvointikoordinaattoriksi. Hyvinvointikoordinaattorin koulutuksen tavoitteena on antaa laaja-alainen osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tutkinto-ohjelma tuottaa valmiuksia edistää ja kehittää sekä koordinoida kaupunkilaisten tai organisaation asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Opinnot voi suorittaa monimuotototeutuksena oman työn ohessa. Itse olen jäänyt varhaiskasvatuksen opettajan työstä opintovapaalle elokuussa 2020.

Meijän polut

Opintoihini liittyvä tehtävä johdatti minut Meijän polun matkaan sattumusten kautta. Opintoihini kuului tehtävä, jossa piti joko kehittää itse, tai kokeilla jo valmista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmää käytännössä. Työhyvinvointi on aina ollut lähellä sydäntäni ja ajattelin tarttua siihen teemaan. Lähdin tutkimaan erilaisia työhyvinvoinnin menetelmiä, jotka soveltuisivat varhaiskasvatuksen arkeen. Itselleni opettajana ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä, että näitä menetelmiä ei valmiina juurikaan löytynyt. 18 vuotta varhaiskasvatustyötä tehneenä voin todeta, että työhyvinvointimme on jäänyt jo pitkään arjen kiireiden alle. Onneksi asiaan on lähivuosina alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Koska valmista menetelmää ei löytynyt, päätin kehittää sellaisen itse.

Kaksi vuotta sitten valmistuin Suomen ympäristöopistosta SYKLI:stä ympäristökasvattajaksi ja näiden opintojen yhteydessä tein työpaikalle kestävän kehityksen vuosisuunnitelman. Pohdin, voisiko samaa ideaa käyttää työhyvinvoinnin kehittämiseen? Nopealla kartoituksella huomasin, että valmiita vuosikelloja löytyi laidasta laitaan esim. johtamiseen, työturvallisuuteen ja oman työn suunnitteluun, mutta ei juurikaan työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin vuosikellon luomisessa halusin kiinnittää huomiota hyvinvoinnin laajaan käsitteeseen, joka nousee vahvasti esille myös omassa koulutushistoriassani.

Karttamerkit alkoivat pikkuhiljaa löytää paikkansa, mutta jotain vielä puuttui. Se jokin oli tietysti matkakumppani, jonka kanssa jakaa tämä suuri seikkailu. Äkkiä mieleeni muistui eräs oppitunti, jossa mainittiin Meijän polun nettisivut, joten käänsin kompassin osoittamaan kohti Keski-Suomea. Ja voi mualiman ihme, mitä sieltä löytyikään! Eteeni avautui valtavan monipuoliset sivustot täynnä kaikille avointa materiaalia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä sieltä löytyi myös aivan upea Meijän polun Vuosikello, joka sopisi täydellisesti työhyvinvoinnin vuosikellon pohjaksi.

Päätin ottaa yhteyttä Meijän polun vuosikellon tekijään Juho Jäppiseen ja kysyä olisiko hän innokas lähtemään yhteiselle matkalle kohti työhyvinvoinnin edistämistä. Vastauksen taidattekin jo tietää. Ja näin sain mukaani matkakumppanin, joka on kulkenut rinnallani kesäkuusta saakka. Yhdessä olemme etsineet oikeaa reittiä, eksyneet välillä ja löytäneet jälleen oikealle polulle. Pienistä juuri erottuvista polunaluista on matkan aikana alkanut kasvaa selkeämpiä polkuja ja tiedä vaikka pääsisimme yhdessä reippailemaan vielä kuntoradallekin? Yhteinen matkamme siis jatkukoon ja toivottavasti matkanvarrella kohtaamme uusia ystäviä, joiden kanssa voimme navigoida uusia hyvinvoinninpolkuja, vaikka läpi koko Suomen.

Näin saimme blogisarjan ensimmäinen osa päätökseen. Sarjan toisessa osassa käännämme haasteet hyvinvoinnin tueksi. Seuraava osa ilmestyy vuosikellon talviosan alkamisen mukaisesti joulukuun alussa.

Sirpa Halonen
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija
Savonia YAMK, Kuopio
sirpa.halonen@edu.savonia.fi

Terveisiä reitistöviikolta!

Keski-Suomen ensimmäinen reitistöviikko reippailtiin 16.–22.9.2020. Reitistöviikon tarkoituksena oli nostaa erilaisten luontoreitistöjen luomat mahdollisuudet keskisuomalaisten tietoisuuteen ja kovaan käyttöön.

Reitistöviikolla lähdettiin liikkeelle ajatuksella, että kaikki voivat osallistua ja pienin teko on tosiaan vain lähteä luontoreiteille liikkumaan ja nauttimaan syksystä. Tämä lähtökohta poikikin upeasti reitistöaktiivisuutta.

*Jyväskylän steinerkoulun 5. luokkalaiset retkeilemässä Kortepellon ja Laajavuoren poluilla. Kuvat Joonas Paananen.*

Viikon aikana järjestettiin parisenkymmentä tapahtumaa eri puolilla Keski-Suomea. Tapahtumat toivat esille reitistöjen ja luonnossa liikkumisen monia mahdollisuuksia. Oli laavu- ja kotaesittelyjä, Meijän metsät -työpajaa, uuden luontopolun avajaisia, monenlaisia retkiä. Muutama työhyvinvointipäiväkin luonnossa ja reitistöillä viikon mittaan vietettiin.

*Lipas.fi -palvelun kyselyssä pääsi merkkaamaan kartalle omat suosikkireitit.*

Tämän lisäksi Jyväskylän yliopiston Lipas.fi -palvelussa kerättiin keskisuomalaisten suosikkireitistöjä ja viikon aikana osallistuttiin myös Traficomin arkireitistöt -kuvakilpailuun. Lisäksi viikon alkajaisiksi julkistettiin Meijän polun, Keslin ja Linkki-palvelun Luontopysäkit -hankkeen ensimmäiset kaupunkiliikennekartat, jotka opastavat käyttäjiä linja-autoilla luontokohteiden ja reitistöjen äärelle Jyväskylässä.

*Jyväskylän Latu järjesti kaikille avoimen retken Sallaajärven luontopolulle. Kuvat Juha Vimpari.*

Oli hienoa nähdä heti alusta saakka, että luontoliikkumisen ja reitistöjen merkityksen kasvu näkyy laajasti eri toimijoiden parissa. Mukaan lähti yksittäisiä luontoalan ammatinharjoittajia, yrityksiä, urheiluseuroja, kuntia kuin kaupunkejakin. Jokainen omalla tyylillään ja omista reitistölähtökohdistaan. Viikon mittaan oli tarjolla muun muassa luontoliikuntahaasteita, terveysmetsäretkiä, laavukahveja, hämäräretkiä ja paljon muuta.

Kiitokset kaikille järjestäjätahoille aktiivisesta tulevaisuuden tekemisestä ja tietenkin kaikille keskisuomalaisille, jotka lähtivät viikon mittaan lähemmäs tai kauemmas luontoreiteille!

Meijän metsät -työpajassa tutustuttiin Keski-Suomen terveysmetsiin sekä syksyn monipuolisiin mahdollisuuksiin luonnossa liikkumisen saralla. Järjestäjänä Meijän polku, JAMK ja JYUWisdom -verkosto. Kuvat Juho Jäppinen.

Tulevaisuutta tekemässä

Tarve tulevaisuuden tekemiselle ei loppunut tähän syksyyn, vaan jatkuu entistä merkittävämpänä tulevina vuosina. Tästä syystä Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään taas ensi syyskuussa!

Nyt onkin hyvä aika alkaa jo miettimään, miten vuoden päästä keskisuomalaiset reitistöt näkyvät ja kuuluvat ympäri maakuntaa, maata ja maailmaa. Tervetuloa mukaan tulevaisuutta tekemään, toivottelee Meijän polku, Kesli ja kaikki muut ensimmäisellä reitistöviikolla mukana olleet!

Enemmän kuvia viikon varrelta löytyy reitistöviikon sivuilta.

Taka-Keljosta Jyväskylän Nuuksio ja muita visioita Jyväskylästä

Jyväskylän kaupungissa laaditaan luontoliikuntaohjelmaa ja sen luonnos on paraikaa nähtävillä eli ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toivotaan kommentteja niin asukkailta kuin muiltakin tahoilta. Luontoliikuntaohjelman juuret ovat jo aika monen vuoden takaisia, kun mm. kaupungin viherpolitiikan laadinnan yhteydessä todettiin, että ulkoilureittien pitkäjänteiseksi kehittämiseksi olisi hyvä laatia kaupunkiin kokonaisvaltainen ohjelma.

Reilu vuosi sitten ei ohjelman laadintaa käynnistettäessä osannut arvata, minkälaiseen arvoonsa luonnossa retkeileminen vuonna 2020 nousee. Korona-aikana on kaupungin retkeilyalueiden ja luontopolkujen kävijämäärät olleet hurjassa nousussa. Luonnossa liikkuminen on tätäkin ennen ollut yksi tärkeimpiä jyväskyläläisten liikuntamuotoja, ja ulkoilureittien merkitys on noussut esille useissa tutkimuksissa.

Pitkän tähtäimen visioita

Luontoliikuntaohjelmaan on koottu viisi isoa hankekokonaisuutta, joita on tarkoitus viedä pitkäjänteisellä otteella eteenpäin. Nämä ovat: Tuomiojärven Kehä Sininen, Palokkajärven Kehä Sininen, Kuokkalan eteläiset rannat, Taka-Keljon retkeilyalue sekä Länsi-Palokan päävirkistysalue. Lisäksi viestintään ja markkinointiin on tarkoitus erityisesti panostaa, sillä toiveita tiedottamisen parantamiseksi on esitetty paljon.

Edellä luetellut kohteet eivät tietenkään ole ainoa totuus Jyväskylän ulkoilun ja retkeilyn tulevaisuudesta. Erillisinä hankkeina liikuntapääkaupunki Jyväskylä vie eteenpäin myös Laajavuoren kehittämistä, Kehä Vihreää, Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalia sekä kaupungin kiertävää Maastis maastopyöräily- ja retkeilyreittiä.

Kehittäminen on monen tahon yhteistyötä. Asukkaille on yleensä samantekevää, minkä yksikön vastuulla mikäkin kohde on. Käytännössä tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että usean eri palvelualueen/ palveluyksikön on syytä puhaltaa samaan hiileen. Yhteinen ohjelma linjaa näitä tavoitteita, että tässä yhteenpuhaltamisessa varmasti onnistutaan.

”Ladun Maja on Jyväskylän Lappi!”

Ladun Majalle on viime vuonna valmistunut uusi laavu. Ladun Majan Pikku Kakkosen reitin varrella voi nähdä Janne Saarikosken maalaamia metsätaideteoksia.

Näin totesi eräs asukas kommentoidessaan Ladun Majan seutua. Erityisesti viime talvena olikin suorastaan hämmästyttävää huomata, miten Kolmisoppisen seudulla lumitilanne pysyi hyvänä huolimatta muuten huonosta talvesta. Ladun Majan merkitys talviliikunta-alueena tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen lämmittäessä talvia. Kaupunki on panostanut ja edelleen panostamassa alueen kehittämiseen.

Ladun Majalla on tehty pitkään yhteistyötä Jyväskylän Ladun kanssa, joka ylläpitää osaa alueen laduista sekä pyörittää Ladun Majan palveluita. Aktiivinen yhdistys on toteuttanut EU-rahoitteisia hankkeita, joilla on kehitetty alueen toimintoja. Kaupunki toteutti Ladun Majalle viime vuonna esteettömän laavun sekä tunnelmallista valaistusta Pikku Kakkosen reitin varrelle. Lisää on luvassa tänä vuonna, kun parannetaan pysäköintialueita sekä lisätään reittien valaistusta. Tulevana talvena onkin mahdollista hiihtää koko matka Keljonkankaalta Kotalammille valaistua reittiä pitkin. Suosittelen myös alueen uusia metsätaideteoksia, jotka kannattaa käydä erityisesti lasten kanssa bongaamassa!

Tuomiojärvestä esteettömän luontoliikunnan keskittymä

Haukanniemen kärjen nuotiopaikalle rakennetaan tulevaisuudessa uusi esteetön laavu.

Tuomiojärvi rantoineen on yksi kolmesta niin sanotusta Kehä Sinisestä, joita on tavoite kehittää nimenomaan virkistysalueina. Tämä poissulkee esimerkiksi uusien rantatonttien rakentamisen, jotta rannat säilyvät tulevaisuudessakin vapaina. Kehittäminen tarkoittaa myös esimerkiksi reitistön kehittämistä järvien ympäri. Luontoliikuntaohjelmassa on lisäksi nostettu esiin useita erityisiä esteettömiä ratkaisuja, joita on tarkoitus edistää lähivuosina.

Haukanniemeen, osittain luonnonsuojelualueena rauhoitetulle alueelle, tullaan toteuttamaan Jyväskylän ensimmäinen esteetön luontopolku. Haukanniemen kärjessä sijaitseva epävirallinen nuotiopaikka kunnostetaan, ja sinne rakennetaan mm. esteetön laavu. Eerolanlahdelle tulee esteetön kalastuslaituri. Tuomiojärven uimarannasta on tavoite kehittää esteetön uimaranta.

Jyväskylä on pullollaan luonnon aarteita

Luontoon mielivän ei onneksi tarvitse vain odottaa tulevien toimien toteutumista, vaan kaupungin eri puolilla on lukuisia hienoja kohteita, joihin voi suunnata retkelle. Asukaskyselyssä keväällä 2020 kysyttiin asukkailta kysymys ”Mihin veisit vieraasi luontoretkelle?”, ja vastaus merkittiin kartalle. ”Karttatäppejä” kertyi yli 500.

Pohjoisessa Jyväskylässä paljon ”täppejä” saivat muun muassa Nyrölän polku sekä Luonetjärven Peuraniemen laavu. Palokassa ykkönen oli Touruvuoren ympäristö. Keskustasta itään ”täppejä” oli Kangasvuoressa ja Aittovuoressa. Vaajakosken suunnalla Kanavuori, Ison Haapasaaren luontopolku sekä Jääskelä olivat esillä. Kuokkalassa oli merkintöjä erityisesti Sippulanniemessä ja linnustollisesti merkittävillä Pitkäruohon ja Hämeenlahden suojelualueilla.

Keskustassa monia mainintoja saivat Tourujoki, Harju, Seminaarinmäki, Viitaniemi, Lutakon puistoalueet ja Jyväsjärven rantaraitti. Läntisessä kaupungissa nousivat eniten ”ääniä” keränneinä esille Laajavuori, Haukanniemi sekä Köhniönjärven ympäristö. Luoteessa Kolmisoppinen keräsi ”täppikasauman”, ja hieman edempänä monia merkintöjä oli saanut Sallaajärven aarnialue.

Eteläisissä kaupunginosissa erottuivat kartalla Sarvivuori Keljonkankaalla, Muuratsalo Säynätsalossa, Mämminiemi Päijänteen itärannalla sekä Vaarunvuoret, Putkilahden ympäristön kohteet ja Oravivuoren maailmanperintökohde Korpilahdella.

Näistä kohteista valikoitui 17 kappaletta erityiseen some-kampanjaan, joka on parhaillaan käynnissä. Kaupungin insta-tilillä kohteet esitellään kuvien kera sekä tuodaan esille niihin liittyviä asukaskommentteja. Kannattaa siis ottaa tili seurantaan, mikäli olet instagram-käyttäjä. Poimi joukosta vinkit ja lähde retkeilemään!

Mervi Vallinkoski
maisema-arkkitehti
Jyväskylän kaupunki

Trail Week

Green and blue environments are the foundation of our health and well-being. For this reason, we Finns should increase the time we spend in them. One way to increase the time spent in nature is to highlight the many well-being and health benefits of nature, but also to introduce residents to the many opportunities for outdoor activities in their own local area. For this reason, the annual nature week, Trail Week, was launched in 2020.

Finland is a country of millions of nature trails. During the Trail Week these trails are on everyone’s mind and in active use. The Trail Week also supports the promotion of nature tourism by presenting the opportunities for moving in nature not only to residents but also to domestic and international tourists.

During the Trail Week, various events can be organized in municipalities, cities and towns. There can be opening celebrations of new trails, hiking and bicycling events, workshops and lots of other activities. But above all, during the Trail Week, people are encouraged to enjoy the wonderful trails of Finland!

The first Trail Week was held on the September 2020 in Central Finland. In 2025, the Trail Week was expanded to all of Finland! The slogan of the week is “All nature trails lead Finland closer to the future!”.

And while one trail adventure is a good starting point for a Trail Week, you can also aim to go out in nature at least three times during the week. This is also the recommendation for weekly outdoor activity in the 3–30–300 Nature Recommendation.

Kategoria: Yhteistyössä