Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään rakenteilla olevan Jyväskylää kiertävän maastopyöräily- ja retkeilyreitin esittelypyöräily välillä Ladun maja-Mustalampi.
Maastis-nimen saaneen reitin esittelyfillaroinnin vetää hankkeen koordinaattori Jani Autio. Ennen pyöräilyä hän kertoo hiukan reitistön vaiheista ja kunnostuksen aikataulutuksesta.
Reitille lähtö Jyväskylän Ladun majalta keskiviikkona 16.9. klo 14. Retki kestää noin kaksi tuntia ja päättyy Mustalammelle. Ajotahti on rauhallinen. Mukaan retkelle pyörä, jolla pärjää metsäreitistöillä, sekä sään mukainen vaatetus. Lämmintä juomaa voi myös ottaa mukaan.
Työpajan alussa kuullaan puheenvuoroja keskisuomalaisen luonnon erityispiirteistä, terveysmetsäideologiasta ja maakunnan luontokohteista. Työpajan alustajina toimivat kävelijä ja Jalkaisin-blogin kirjoittaja Upe Nykänen, sieniasiantuntija ja tutkijatohtori Jenna Purhonen, sekä Meijän polku -aktiivi, biologi Janne Laitinen.
Työpaja on tarkoitettu keskisuomalaisille luontoihmisille, jotka :
ovat innostuneita keskisuomalaisen luonnon erityispiirteistä
haluavat yhdistää omassa työssään/harrastuksessa luonnon ja terveydenedistämisen
ovat kiinnostuneita Terveysmetsätoiminnan juurruttamisesta omalla alueellaan
ovat työssä/harrastuksissa roolissa, jossa ohjataan muita ihmisiä
Työpaja on maksuton, ja työpajaan mahtuu max 30 henkeä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset janne.laitinen@jamk.fi
Meijän polulle on koottu yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikön sekä Liikuntalääketieteen poliklinikan kanssa sivusto, jolta pääsee helposti etsimään kunnista löytyvää liikuntatarjontaa niin luontoliikkumisen kuin liikuntaryhmien sekä yksilöllisenkin ohjauksen suhteen. Sivuston ajatuksena on helpottaa hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisten asiakkaille antamaa näiden kotikunnassa tapahtuvaa liikkumisen ohjaamista. Samalla sivusto toimii myös kuntalaisille itselleen helppona paikkana löytää liikuntamahdollisuuksia niin kotikunnasta kuin lähialueiltakin.
Sivustoa päivitetään säännöllisesti, ja sinne lisätään vinkkeinä tulleita aiheeseen liittyvä sivustoja. Vinkit kuntakohtaisista keskisuomalaisista mahdollisuuksista voi laittaa sähköpostilla meijanpolku@gmail.com.
Meijän polun liikunnan ja hyvinvoinnin Vuosikellon kesäosio on avautunut. Kesäosiossa päästään keräämään pyörällä kesäisiä kilometrejä eri puolilta Suomea. Tämän lisäksi nautimme suomalaisen vesiluonnon hyvinvointivaikutuksista jokainen omalla tyylillään ja uppoudumme kirjojen maailmaan rentoutumaan.
Vuosikello valmis!
Kesäosion avaamisen myötä Vuosikello on valmis ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää tekemistä löytyy ympäri vuoden. Vuosikellon yhtenä lähtöajatuksena olikin mahdollistaa liikkuminen kaikkina vuodenaikoina, sillä vuodenajoilla ja varsinkin niiden vaikutuksilla ihmisten liikkumisaktiivisuuteen ja sitä kautta sairauksien taustatekijöihin on näyttöä.
Vuosikellosta löytyy kolmetoista erilaista haastetta. Haasteissa on sekä fyysistä aktiivisuutta lisääviä aktiviteetteja, että myös lepoon ja palautumiseen liittyviä haasteita. Näin käyttäjä voi valita kulloisenkiin vuodenaikaan ja elämäntilanteeseensa sopivia haasteita.
Vuosikello koostuu kolmestatoista eri haasteesta, jotka on jaettu vuodenaikojen mukaan.
Vaikka Vuosikellon vuodenkierto on nyt valmis, sen kehitystyö taustalla jatkuu. Jatkossa Vuosikelloon on suunnitteilla muun muassa kansansairauksiin liittyvää ohjeistusta eri haasteiden sopivuudesta näiden ennaltaehkäisyyn ja hoidon tukemiseen.
Mutta ennen tuota nauttikaamme kesäajasta. Hyviä ideoita kesäpäivien viettoon voit löytää Vuosikellon kesäosiosta. Oletko esimerkiksi miettinyt, että jo pelkkä luonnon vesien äärellä oleskelu voi kohentaa hyvinvointiasi? Jos et, niin tutustu Vesistöhaasteeseen ja lähde nauttimaan lähialueesi vesistöjen tarjonnasta.
Tasapainoharjoittelu on parasta kaatumisen ehkäisyä
Meijän polun sivustolle on koottu uusio osio iäkkäiden tasapainoharjoittelulle. Sivuilla ohjastetaan harjoitusten pariin kahden erilaisen testin kautta. Toinen testeistä on netissä täytettävä Kaatumisseulan kaatumisvaaran itsearviointi ja toinen on Meijän polun Vuosikellon Tasapainohaaste. Molemmat testit voi toteuttaa itsekseen kotosalla tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Testien tulosten perusteella ohjeistetaan juuri sinun tämän hetkiselle tasapainotasolle sopivia harjoitteita, joita löytyy niin mukana seurattavina videoina kuin tiedostomuotoisina ohjeina.
Tasot on jaettu niin, että ensimmäisellä tasolla harjoitellaan tuolia tukena ja apuna käyttäen. Kakkostasolla harjoitteita tehdään tuolin kanssa ja ilman ja kolmannella tasolla on jo hieman haastavampiakin harjoitteita. Harjoitteissa on mukana myös esimerkiksi lihasvoimaharjoitteita. Lihasvoiman kehittymisestä on myös hyötyä tasapainon ylläpidossa ja mahdollisten kaatumisten seurauksien lieventämisessä.
Tasapainon hallinnan merkitys kasvaa iän lisääntyessä. Tasapaino kehittyy harjoiteltaessa vielä myöhäiselläkin iällä. Tasapainon harjoittelu on helppoa ja ei vaadi välttämättä välineistöä. Suosittelemmekin tasapainoharjoittelun aloittamista, vaikka erityisiä ongelmia tasapainon ylläpitämisessä ei vielä olisikaan.
Iäkkäiden tasapainoharjoittelu -sivustolle pääsee tästä.
Sivuston Meijän polulle ovat koonneet Liisa Lumiaho, Kaisa Könönen ja Juho Jäppinen.
Aiemmin keväällä Meijän poluilla julkaistiin Lasten motoristen taitojen harjoittaminen -sivusto, josta löytyy vinkkejä lasten ja nuorten liikkumisen monipuolistamiseen.
Meijän polku, “Our Path”, is a 30-year initiative promoting community health and well being. Advocating the well being of the Central Finnish population is focused on four themes: nature, physical activity, rest and community. Our Path strives for a more healthy and prosperous Central Finland by encouraging people to spend time, exercise and gain vitality in near-by-nature and forests. Our slogan is move and enjoy yourself in Central Finland. In recent years, Our Path’s activities have expanded to other parts of Finland and beyond our borders too.
According to the WHO data (2018) life expectancy of Finnish males and females is 78.8 and 84.2 respectively, which gives Finland a world ranking of 21. Although not a poor placement, several challenges still exist. Beside the persistence of traditional cardiovascular risk factors (i.e. sedentary lifestyle, obesity and smoking) related to a person’s quality of life, newer risks, such as involuntary loneliness and anxiety, are becoming more prominent. Relaxing and/or exercising regularly (daily or several times a week) in a nearby nature can have a profound effect on both the traditional risk factors and well being. Also, visiting the Central Finland’s national parks and silent nature reserves, is encouraged, serving as a source of most authentic nature experience. However, because of their more remote location they are not plausible for daily visits.
Our Path is based on voluntary involvement of the active members, including professionals from the fields of health care, physical education, educational establishments and national institute of parks&wildlife. Our Path is supported by organizations like Central Finland Health Care District, Central Finland Sport Federation, Jyväskylä University of Applied Science, University of Jyväskylä and LIKES Research Centre for Physical Activity.
Our Path aims on a slow, but long-lasting out-door life oriented behavioral change in the population. Time span is 30 years, beginning from 2017. Operational goals vary with different population segments (active/sedentary, young/old, healthy/people with chronic illnesses) and ongoing trends of society. From 2020 onwards the health related use of local nature locations and forests is promoted among local population under multiple concepts, such as Keski-Suomen terveysmetsä (Central Finland Health Forests, 2019); Luontotyöpäivä (Outdoor Office Day, 2020); Meijän metsät (Our Forests, 2024); 3–30–300 -luontosuositus (3–30–300 Nature Recommendation, Finnish version 2025, English 2026) and Luontovuosi 2026 (Nature Year 2026).
At the same time tools for both municipalities and individual citizens are developed to make physically active lifestyle and nature contacts more accessible for all. Also, for self-acting individuals and groups, different kinds of activity challenges like stair climbing, nature walks, biking and sauna are presented on our website. These challenges have been tailored for all seasons, for all weather conditions and they are free-of charge.
Some of our initiatives
Finland is celebrating the Nature Year 2026. The goal for this year is to increase the amount of time Finns spend in nature, as well as to increase the understanding of the health benefits of nature, and there are plenty! From cardiovascular health to mental health and social well-being. In addition, spending time in nature increases happiness. Just ask us, the Finns, the happiest people in the world.
Increasing our time in nature and exercise offers ways to promote well-being and health at an individual, regional and national level. In the 3–30–300 Nature Recommendation we elevate natural environments and the time spent in them as one of the pillars of good health, alongside the more traditional healthy diet, sufficient exercise and sufficient sleep. In fact, we go even further, as diverse nature creates the foundation for all human well-being.
✅ Visit nature at least 3 times a week. ✅ Spend at least 30 minutes in the nature at a time. ✅ Try to spend a total of 300 minutes in nature every week.
The first Trail Week was held on the 16th–22th of September 2020 in Central Finland. The idea of the Trail Week is to activate the usage of nature trails and to raise awareness about the positive health benefits of nature. Since then, the Trail Week has been held every year in the third week of September. In 2025, the Trail Week will expand to all of Finland!
The first Finnish Outdoor Office Day (Luontotyöpäivä) was celebrated in different parts of Finland on Friday, May 21, 2021. The purpose of Outdoor Office Day is to lower the threshold of going out into nature as part of everyday work. And also to bring nature into work if going outside during the work day is not possible. Since spring 2023, Finnish Outdoor Office Day has been celebrated as a week-long event – Outdoor Office Day Week (Luontotyöpäiväviikko). The Mossy Mind Syndrome (MMS) was created as a part of Finnish Outdoor Office Day. Finnish OOD is part of the international Outdoor Office Day movement.
The local nature with its many possibilities is the Central Finnish health forest. And we all have the right to enjoy our diverse natural environment both physically and psychologically. In the Meijän metsät (Our Forests) concept, we started to look at the nearby nature as a treasure chest of the area’s well-being, health and vitality. And how we can ensure more and more diverse opportunities for everyone to stay, move and enjoy the nature that surrounds us.
Near-by-nature is the cradle of Finnish exercise and wellbeing. Almost all Finns exercise in the nature around their home, some daily and some less often. Local nature also creates the framework for the most popular forms of exercise, such as walking, Nordic walking, skiing and cycling.
This website has information about local nature and ideas for bringing local nature into people’s everyday lives and, above all, inspiring people to exercise and spend time in local nature every day of the year.
Nature Stops (Luontopysäkit) is a initiative, launched in Jyväskylä, Finland to map and connect the city’s diverse forest trails and nature sites to the local public transportation system, Linkki. Accessing forest trails with a familiar bus system could be one way of lowering the threshold for getting out in urban nature and thereby distribute the health benefits of nature more evenly to the general population. Most of Jyväskylä natural sites are located along local bus routes or less than five hundred meters from these.
”Männikkömetsät ja rantojen raidat… täällä on kaikki, mi kallista on”
Keski-Suomen luonto on poikkeuksellisen upea. Harvaan asuttua maaseutua, harjanteita ja tasamaata, suomaita ja metsämantuja. Maakunnassa on yli 3 700 järveä ja lukuisia pienvesialueita. Lisäksi meillä on vielä neljä vuodenaikaa, valoa ja pimeyttä. Maakunnan vahvuudet ja vetovoimatekijät perustuvat pitkälti luontoon, metsiin ja järviin.
…mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia.
JAMKin asiantuntijat yhdessä Metsähallituksen kanssa selvittävät LEKSA-hankkeen puitteissa keskisuomalaisen luonnon ekosysteemipalveluita; mitä ainutlaatuista luontomme tarjoaa, ja kuinka näitä elementtejä voidaan hyödyntää esimerkiksi biotalouden uusina vahvuuksina? Tietoja voidaan hyödyntää myös muun muassa maakuntaohjelman, hyvinvointitalouden ja matkailun kärkihankkeissa.
Luonnon kokonaisvaltaiset hyvinvointivaikutukset ovat jo monille tuttuja ja uutta tutkimustietoa kertyy tasaisesti. Kiteyttäen voidaan sanoa, että mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Tämän monimuotoisuuden tukemiseksi ympäristöministeriö on julkistanut juuri Kunta-Helmi -avustuksen, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja.
Mitä ainutlaatuisia luontokohteita teidän kunnassanne on, ja olisiko teillä tarvetta hoitotoimille?
Janne Laitinen biologi, LEKSA-hanke janne.laitinen(a)jamk.fi —- LEKSA-hankkeen tuloksia esitellään laajemmin syksyllä 2020.
Koronavirus ja sen mukanaan tuoma sosiaalinen eristäytyminen on tuonut suomalaisille uudenlaisia haasteita. Monet ikäihmiset ja pitkäaikaissairauksista kärsivät ovat ohjeistuksen mukaan eristäytyneet, ja alkaneet välttelemään kontakteja toisten ihmisten kanssa. Tämä on jo johtanut tilanteeseen, jossa suuret määrät suomalaisia eivät ole juuri poistuneet kotoaan viimeiseen puoleentoista kuukauteen. Tämä taasen on johtanut vääjäämättä ihmisten liikunta- ja liikkumismäärien laskuun. Etätyöt ja -koulut ovat samalla tavalla vaikuttaneet myös koulu- ja työikäisiin perusterveisiin suomalaisiin.
Havahduin itse ilmiöön, kun osana Miljoonan askeleen kävelyhaastettamme olen seurannut askelmittarin kanssa omaa päivittäistä askeltamistani viimeisen seitsemän viikon ajan. Useampana päivänä on tullut ihan mielenkiinnosta katsottua aktiivisuusmittaria kotitoimistotyön ja etäkoulun pehtoorin toimessa, ja iltapäivällä kolmen aikoihin on askeleita kertynyt useampana päivänä alle 500. Onko viisisataa askelta sitten paljon vai vähän? On tunnistettavissa kaksi kävelemään pystyvää ihmisryhmää, joille viisisataa askelta on varteenotettava päivittäinen askelmäärä. Näitä ovat alle 1,5 vuotiaat sekä yli 105-vuotiaat.
Olenkohan liikkunut tarpeeksi päivän mittaan?
Tässä muutama hieman pilke silmäkulmassa annettu idea, millä tavalla voi pohtia omaa aktiivisuutta kotikaranteenissa.
Jos olet yövaatteissa vielä työpäivän päätteeksi iltapäivän lopulla, on todennäköistä, että askelmääräsi on hyvin pieni.
Jos oletkin pukeutunut, mutta et ole käynyt ulkona iltaan mennessä, askelmääräsi on todennäköisesti hyvin pieni
Jos et ole ravannut päivän aikana kolmatta sataa kertaa vessassa/keittiössä/olohuoneessa/eteisessä/jne askelmääräsi on todennäköisesti hyvin pieni
Jos lempituoliisi tai -sohvaasi on reilussa kuukaudessa muotoutunut kehosi muotoisia kulumia, niin suhteenne kaipaa hieman ilmaa, ja kehosi liikettä.
Kuinka paljon askelia olisi hyvä tulla päivän mittaan?
Nyt korona-aikana, kun useimmilla muut liikuntaharrastukset, kuten uimahallit, kuntosalit ja erilaiset ryhmätunnit ovat jääneet pois arjesta on kävelyn merkitys perusaktiivisuuden ylläpidossa entisestään kasvanut. Normaaliaikoina keskivertosuomalainen kävelee vuorokaudessa noin 5000-8000 askeleen verran. Tämä vastaa noin 3,5–6 kilometrin käveltyä matkaa. Korona-aikana päivittäinen askelmäärä saattaa suurella osalla suomalaisista jäädä alle puoleen tuosta, ja osalla vieläkin vähäisemmäksi. Päivittäisen askelmäärän olisi hyvä perusterveellä aikuisella olla kuitenkin 10 000 askeleen luokkaa, mutta vähintään 7500, jotta peruskunto ja -terveys säilyisivät hyvällä tasolla.
Korona-eristyksen jatkuessa näillä näkymin eri asteisena mahdollisesti aina toimivan rokotteen löytymiseen saakka, saattaa monilla suomalaisilla olla edessään vielä useampien kuukausien, jopa vuodenkin, mittainen sosiaalisen eristäytymisen ajanjakso. Mitäpäs sitten, suomalaisethan viihtyvät omissa oloissaan! Kyllä näinkin, mutta karanteeni on leikannut ihmisiltä päivittäistä aktiivisuutta ylläpitävät matkat, kuten työmatkat ja iäkkäämmältä väeltä kauppareissut ja viikottaiset harrastusreissut. Vaikka nämä tavalliset arkiaskareet eivät itsellään pysty välttämättä takaamaan toivottua liikkumismäärää, niistä kertyy kuitenkin viikkotasolla tuhansia lisäaskeleita arkeen, jotka jäävät nyt ottamatta. Tämä tulee näkymään fyysisessä kunnossa ja toimintakyvyssä eristyksen pitkittyessä. Eristys tulee vaikuttamaan liikkumisen vähentymisestä johtuen myös kansansairauksien taustasyiden, kuten kehon painon, verenpaineen ja kolesterolin nousemisena sekä veren sokeritasojen heikentymisenä.
Liikkeelle lähtemällä saa lisää askelia
Lisäaskelien kerääminen on tosiaan näin helppoa – niitä saa lisää lähtemällä liikkeelle. Ulko-ovesta ulos astuminen lisää askeleita jo roimasti. Varsinkin, jos ei käänny heti takaisin. Ja mitä kauemmas kotiovelta askeltaa, sitä enemmän askeleita kertyy. Ulkonaliikkuminen on turvallista, kunhan välttelee isompia ihmisjoukkoja, eikä jää suustaan kiinni (varsinkin kirjaimellisesti) pitkiksi ajoiksi toisten kanssa. Etsi siis kävelypaikkoja, joissa kanssaeläjiä ei ole ruuhkaksi asti. Lähimetsien polut voivat olla yksi käymisen arvoinen paikka. Samoin reitit, joilla on tilaa kävellä. Poluilla kävellen saa myös tärkeääkin tärkeämpi tasapainotaito harjoitusta, jollaista ei kotiparketteja tallatessa saa. Tällä tasapainotaidon ylläpidolla on erityistä merkitystä, jos eristäytymiskehotukset jatkuvat pitkälle ensi syksyyn.
Keväiset pihatyöt ovat erinomainen keino saada ulkoilmaa ja lisätä monipuolista liikuntaa arkeen. Jo pelkästään luonnon seuraaminen pihalla tuo vaihtelua päivään.
Jos koet turvalliseksi kävellä vain esimerkiksi kotitalon ympäri, niin pyri tällöin lisäämään kierroksia päivien ja viikkojen mittaan. Näin kuntosi paranee hiljalleen, ja huomaat jaksavasi yhä enemmän. Pihakävelyyn vaihtelua sekä tasapainoelementtejä saa vaihtelemalla kävelynopeutta; voit välillä edetä kilpikonnan tahtiin ja välillä mennä vauhdikkaasti kuin rusakko. Pihalla voi käydä myös vain istuskelemassa ja seuraamassa kevään ja kesän merkkejä. Puutarhan hoidolla saa pihan ohella kohennettua myös elämänlaatua.
Saunomista, portaita, olohuonejumppaa ja pidempää unta
Kävelyn ohella kotona voi usealla muullakin tavalla kohentaa omaa oloa ja ylläpitää terveyttään. Alle on kerätty Vuosikellomme haasteita sellaisia, joita voi tehdä kotona. Mukaan on linkattu myös muutama Meijän polun blogi, joista löytyy ideoita liikkumiseen niin ikäihmisille kuin lapsiperheillekin.
Saunan tiedetään laskevan verenpainetta ja rentouttavan yleisesti. Saunahaasteessamme näitä terveysvaikutuksia lähdetään keräämään tietoisesti.
Portaissa pääsee harjoittamaan tehokkaasti jalkavoimia. Samalla petraantuu kunto ja tasapainokin saa harjoitusta. Porrashaasteessamme voi lähteä kipuamaan Kiiskilänmäelle ja sitten Haltille.
Lasten motoristen taitojen harjoittelusta löytyy tietoa täältä.
Otsikon pulma ei siis oikeastaan ollutkaan pulma, vaan molemmat vaihtoehdot paljastuivat oikeaksi vaihtoehdoksi. Liikkumisen lisääminen ja ulkoilu kannattaa siis aloittaa jo tänään.
Vanha sanonta toteaa että “omena päivässä pitää lääkärin loitolla.” Nyt karanteeniaikana siihen voi lisätä “jos ennen syömistä käyt sen kanssa muutaman tuhannen askeleen lenkillä!”
Koronavirus-pandemian seurauksena viranomaiset ovat asettaneet rajoituksia ja lausuneet kehotuksia, jotka vaikuttavat erityisesti ikäihmisiin. Kauppareissuja on vältettävä, harrastukset on peruttu ja ystävien ja perheen tapaaminen kielletty. Tämä voi johtaa notkahdukseen ikäihmisten arkiaktiivisuudessa. Sen lisäksi, että yli 70-vuotiaat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään, he kuuluvat myös toimintakyvyn heikkenemisen riskiryhmään. Nyt koronakaranteenin aikana pitäisikin kiinnittää erityistä huomioita riittävään aktiivisuuteen, jotta toimintakyky ja arjen mielekkyys pysyisivät yllä.
Fyysinen toimintakyky, eli se miten kehomme pystyy vastaamaan arjen tärkeimpiin toimintoihin, alkaa heiketä kiihtyvällä tahdilla 70 ikävuoden jälkeen. Erot toimintakyvyn heikkenemisvauhdissa ja -määrässä ovat yksilöllisiä, mutta tiedetään, että heikkenemistä kiihdyttää entisestään liikkumisen puute. Kun huomioidaan se, että ikäihmisten päivittäinen ulkona liikkuminen koostuu pääosin kauppareissuista, ystävien tapaamisesta tai erilaisiin tapahtumiin kulkemisista, on selvää, että karanteenin aikana liikkuminen voi helposti jäädä hyvinkin vähäiseksi.
Kevät tarjoaa paljon katseltavaa ja seurattavaa niin kaupunkiympäristössä kuin metsissäkin. Kuva Jyväskylän yliopisto.
Kevätsäässä ulkoilua ei ole onneksi kielletty, joten kävelylenkkejä saa ja kannattaa edelleen tehdä. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi ulkona liikkuminen pitää myös mielen virkeänä. Ulkoilupaikkoina tulisi suosia kuitenkin sellaisia, joissa mahtuu kulkemaan rauhassa – muiden seuraa on siis hyvä välttää myös ulkoilmassa. Suomi tuhansien järvien ja metsien maana tarjoaa useita turvallisia ulkoilumahdollisuuksia ja kevät etenee koronavirus-pandemiasta huolimatta. Kävisitkö jo tänään katsomassa, miten luonto on herännyt kevääseen läheisessä metsässä, puistossa tai joen tai järven rannalla? Tai osallistuisitko vaikka lintubongaushaasteeseen? Jos luontoon lähteminen tuntuu haastavalta, voi pyrkiä ulkoilemaan kodin lähimaastossa. Tutkimusten mukaan jo korttelinkin kiertäminen lisää päivittäistä aktiivisuutta ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä. Jyväskylästä löytyy myös useita penkillisiä kävelyreittejä ikäihmisille, jotka haluavat levähtää kävelylenkkien lomassa.
Poikkeusajat vaativat ihmisiltä erityistä sinnikkyyttä ja mielen joustavuutta. Koronakaranteenissa pitää siis käyttää mielikuvitusta ja ammentaa suomalaisesta sisusta. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa sitä, että pysyy päättäväisenä itselle tärkeimpien harrastusten suhteen. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi ohjatut jumpat ja kahvihetket läheisien kanssa tietokoneen tai puhelimen välityksellä – kaikesta ei siis tarvitse luopua! Ikäihmisille suunnattuja valmiita voima- ja tasapainoharjoittelu jumppavideoita löytyy Voimaa Vanhuuteen -sivuilta. Lisäksi ikäihmisille soveltuvia jumppavideoita löytyy Jyväskylän kaupungin Youtube-kanavalta tai suorana YLE Jumppahetkiä TV2:lla arkiaamuisin klo 8.50 ja uusintana samana iltapäivänä klo 15.50.
Koti mahdollistaa monenlaiset harrastukset. Nyt olisi aikaa aloittaa myös jokin aivan uusi harrastus. Kuvat AdobeStock ja Freepik.
Sen lisäksi että keksii uusia tapoja tehdä tuttuja juttuja, on myös hyvä pohtia, olisiko nyt mahdollisuus alkaa harrastaa jotain ihan uutta. Tällainen mielen joustavuus viittaa siihen, että osaa luopua tällä hetkellä mahdottomista harrastuksista ja tavoitteista, ja keksiä niiden tilalle jotain uutta ja mielekästä, jota on vielä mahdollisuus toteuttaa. Lisääntynyt kotona oleilu on mitä mainiointa aikaa esimerkiksi opetella uusia reseptejä tai käsityötaitoja, laittaa kotia ja pihaa kesäkuntoon tai lukea kirjoja. Vaikka liikunta onkin hyväksi, aktiivisuus voi olla paljon muutakin kuin hikijumppaa. Kotivoimistelun lisäksi voi helposti harrastaa aivojumppaa! Oletko jo kokeillut harjata hampaat “väärällä” kädellä, piirtää karttoja ulkomuistista tai muistella lempilaulujen sanoja?
Heidi Skantz ja Sini Siltanen Tohtorikoulutettavat Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus
Artikkelin otsikkokuva Petteri Kivimäki.
Keski-Suomen Reitistöviikko ylistää luontoliikkumisen iloa!
Luontoliikunnan arvostus ja huomio on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti nyt, kun suomalaiset ovat estyneet kokoontumasta tuttuihin sisäliikuntapaikkoihinsa. Suomalaiset ovat rynnänneet luontopoluille, kansallispuistoihin sekä lähiretkeily- ja luontokohteisiin. Esimerkiksi keskisuomalaiset ovat kahden kuluneen kuukauden aikana lisänneet Googlen seurannan mukaan luontokohteissa liikkumistaan yli 60 prosentilla. Meillä ihmisillä on luonnostaan elävä kaipuu luontoon, mutta tarvitsemme aina välillä hiukan muistutuksia siitä, kuinka tärkeää luonto meille todellisuudessa on.
Luonnossa on tilaa kaikille ja valitsemalla kohteensa lähiluontoalueilta tai vaihtoehtoisesti harvemmin käytössä olevista luontokohteista, välttyy tässä ajassa epätoivotuilta ihmiskontakteilta. Samalla saa hyödynnettyä kattavia luonnon hyvinvointivaikutuksia sekä samalla myös liikkumisen mukanaan tuomaa fyysistä aktiivisuutta.
Meijän polku sekä KesLi ovat juuri julkistaneet tulevalle syyskuulle Keski-Suomen Reitistöviikon, jonka ajatuksena on aktivoida entisestään ihmisiä luontoliikunnan äärelle, mutta myös nostaa erilaisten reitistöjen mahdollisuuksia enemmän esille. Mukaan viikolle ovat jo ilmoittautuneet useat merkittävät keskisuomalaiset fyysisen aktiivisuuden edistämiseen, luonto-arvojen esilletuomiseen sekä yleisellä tasolla keskisuomalaisten hyvinvointia edistämään sitoutuneet tahot.
Kutsummekin nyt kaikki muutkin luontoliikkumisesta nauttivat tai siihen ehkä uuden suhteen nyt kevään aikana luoneet yhteisöt, kunnat, liikuntaseurat, yritykset kuin yksittäiset keskisuomalaisetkin juhlimaan luonnossa liikkumisen ilosanomaa sekä edistämään paikallisia reitistöjä! Syksyllä pääsemme toivottavasti nauttimaan reitistöistä jo muidenkin seurassa, sillä mikä onkaan hienompaa kuin nauttia samanhenkisten ihmisten seurasta luonnossa. Järjestä yhteisösi kanssa siis retki, patikka, jotos, lenkki, polkujuoksu, maastopyöräilylenkki, melontaretki tai mikä tahansa muu luontoelämys tai -tapahtuma ja kutsu muitakin mukaan!
Erityistä huomiota Keski-Suomen reitistöviikolla haluamme kiinnittää mahdollisuuksiin yhdistää kestävää liikkumista ja luontoliikuntaa. Vinkkaa meille siis myös mahdollisuuksista saapua tapahtumaanne esim. julkisilla kulkuvälineillä, kimppakyydeillä, polkupyörillä tai muuten kestävän liikkumisen periaatteita hyödyntäen.
Tehdään yhdessä Keski-Suomen Reitistöviikosta ylistys upeille luontoliikuntareiteillemme ja niiden monille mahdollisuuksille! Ja tehdään luontoliikkumisesta jotain, mistä Keski-Suomi tunnetaan niin meillä kuin muuallakin!
