Luontokohteissa, -reiteissä ja ympäristössä monipuolisesti katsottuna on aivan valtava potentiaali ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän innoittamina lähdimme IkiOma Ikä ry:ssä tarkastelemaan arki- ja lähiluontoympäristöjä laajasti ikääntyvien näkökulmasta osana IkiOma ArkiLuonto -hanketta.
Kuva Niklas Syrén.
Kartoitimme Jyväskylän lähialueiden luontoympäristöjä niin niiden fyysisten ominaisuuksien kuin myös luontoarvojen kautta. Kartoituksen avulla halusimme tarjota tietoa, jota voitaisiin hyödyntää niin yksilöiden, yhteisöjen kuin myös ympäristöjä ylläpitävien tahojen toimesta, ja joka olisi saatavilla jatkuvaa käyttöä varten. Alueen luontoympäristöjen ja -kohteiden tiedot sijaitsevat melko hajallaan, joten etsimme niitä monipuolisesti eri lähteistä, kuten virallisten luontopolkujen ylläpitäjien, kuntien vapaa-ajan palveluiden sekä erilaisten yhdistysten sivuilta. Kriteerimme olivat laajat, jotta voisimme löytää uusia kohteita ja monipuolistaa luontokokemuksia kaikille, riippumatta heidän toimintakyvystään.
Kartoituksen tuloksena löysimme hankealueelta lukuisia luontokohteita ja -ympäristöjä, jotka soveltuvat kaikenikäisille ja -toimintakykyisille. Miten upea ja monipuolinen luonto meillä Jyvässeudulla onkaan! Kohteita löytyi niin aktiivisille liikkujille ja seikkailijoille kuin niille, jotka tarvitsevat liikkumisensa tueksi apuvälineitä tai avustajaa.
Kokosimme kartoituksen tulokset yhteen ja loimme yhdistyksemme sivustolle kartan, joka tarjoaa ideoita erilaisiin luontokokemuksiin. Tavoitteenamme on tarjota kattava tietopaketti, joka auttaa ikääntyviä valitsemaan itselleen sopivia kohteita ja mahdollistaa kaikille luonnon pariin pääsemisen ja sen hyvää tekevistä vaikutuksista nauttimisen. Karttaan on koostettu erikseen:
matalan kynnyksen luontokohteita ja yksittäisiä paikkoja,
reippaaseen ja aktiiviseen ulkoiluun tarkoitettuja kävelyreittejä ja polkuja sekä
Jotta kohteet ja ympäristöt todella ovat kaikkien saatavilla ja tavoitettavissa on niistä kerrottava oikealla tavalla ja oikeissa paikoissa. Riittävä, neutraali, helposti löydettävä ja ymmärrettävä tieto motivoi ja helpottaa luontoon lähtemistä esimerkiksi poistamalla ennakkopelkoja. Huomasimme, että osaan kartoitetuista kohteista ei ollut selkeitä osoitetietoja tai perille oli vaikea löytää puutteellisten opasteiden vuoksi. Lisäksi havaitsemme, että julkisissa kuvauksissa ei aina mainittu vaikkapa istumapaikkojen tai muiden rakenteiden sijoittelua tai määrää. Nämä ovat esimerkkejä useille tärkeistä ennakkotiedoista, jotka vaikuttavat retkelle lähdön suunnitteluun ja kohteen valintaan. On tärkeää panostaa saavutettavuuteen ja selkeään tiedotukseen, jotta kaikki voivat nauttia luonnon tarjoamista mahdollisuuksista täysimääräisesti.
Kuva Niklas Syrén.
Luontokohteita ylläpitäville tahoille tueksi kohteiden ja reittien kuvailuun loimme luontokohteiden havainnointilomakkeen. Lomakkeen tarkoitus on helpottaa tiedonkeruuta ja -välittämistä. Lomaketta voi soveltaa laajasti monenlaisiin kohteisiin ja reitteihin. Ladattavaan lomakkeeseen pääset tästä. Löydät samalta sivustolta myös täytetyn esimerkkilomakkeen, josta voi saada lisätukea saavutettavuuden ja luontokokemuksen kuvailuun.
Lähtekäähän tutustumaan alueen upeisiin luonto- ja retkeilykohteisiin kartan avulla!
Laura Syrén toiminnanjohtaja IkiOma ArkiLuonto -hankkeen projektipäällikkö IkiOma Ikä ry
IkiOma ArkiLuonto-hankkeen on rahoittanut Leader JyväsRiihi Euroopan maaseuturahastosta. Hankkeen loppuraportin tarkempine tietoineen pääset lukemaan halutessasi tästä.
Työpaikalla vietetään noin 1 600 tuntia, eli reilut 200 päivää vuodessa. Toisaalta meillä suomalaisilla on matkaa metsään keskimäärin 200 metriä, ja luonnossa oleminen parantaa tutkitusti mielialaa, terveyttä ja lisää hyvinvointia. Luonnossa ihmisen kaikki aistit myös tulevat monipuolisesti käyttöön. Kokouksen, palaverin tai työhyvinvointipäivän järjestäminen luonnossa onkin vastuullinen valinta ja konkreettinen teko oman työyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Nyt kannattaakin työkavereiden kanssa lähteä viettämään luontotyöpäivää festareille yhdeksi päiväksi, yhteisten luontokokemusten äärelle.
TYHY-Luontofestareilla osallistujat pääsevät ohjatusti sekä omatoimisesti kokemaan erilaisia vaihtoehtoja luonnon tarjoamasta hyvinvoinnista ja terveyshyödyistä. Harjoitteista kannattaa napata vinkit mukaan omaan arkeen vietäväksi.
Työhyvinvointipäivä valmiina pakettina
TYHY-Luontofestareiden tarjontaa on metsäjoogasta telttasaunaan, tulistelusta aistipolkuun, kartanluvusta jokaisenoikeuksiin, Sibeliusboksista luontovisaan ja talviturkin heittoon. Ja paljon muuta. Päivän aikana voi luvan kanssa rentoilla tai rakastua retkeilyyn, sillä eräoppaat ovat varusteineen ja majoitteineen paikalla jakamassa parhaita vinkkejään.
Normaalien festareiden tapaan päivän runsaasta ohjelmatarjonnasta jokainen voi valita mieleisensä. Päivän päätteeksi halukkaille on luvassa erilainen unielämys luonnossa, sillä festarialueelle pystytetään kalustettuja luksustelttoja pedattuine peteineen. Kevätyön jälkeen aamupalan voi nauttia omassa teltassa. Telttasauna tarjoaa yöpyjille mahdollisuuden lempeisiin löylyihin illalla ja aamulla. Alueella on käytössä sisävessat ja suihkut.
Retkeilykaupunki Keuruu kutsuu
Keuruun keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja juna-asema mahdollistavat osallistumisen, vaikka ilman omaa autoa. Kyyti asemalta festarialueelle on järjestetty. Liikuntapuiston alue lähimaastoineen tarjoaa erinomaiset puitteet festareille. Ja jos oma työtiimi tarvitsee festareilla omaa aikaa, siihenkin löytyy runsaasti eri vaihtoehtoja upeilla maisemilla olevista sisätiloista kotaan ja kävelykokoukseen, nuotiopaikasta maastokirkkoon. Luonnossa uusille ajatuksille on tilaa.
Luontoalan yrittäjä Katri Tynkkynen (vas.) vastaa festareilla työhyvinvointipäivistä ja yrittäjä Anna Maria Siljander vastaa päivien ruokailuista. Kuva Katri Tynkkynen.
Meijän polku on käynnistymisestään, vuodesta 2017, lähtien edistänyt keskisuomalaisten hyvinvointia ja luontosuhteen vahvistumista. Alusta saakka tärkeänä osana tätä edistämistyötä ovat olleet lähiluonto ja reitistöt. Luonnon merkityksen kasvamisen vuoksi Keski-Suomessa järjestettiin vuonna 2019 Suomen ensimmäinen maakunnallinen terveysmetsäopaskoulutus, jossa terveysmetsä-metodeja tuotiin luonnon, liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten saavutettaville. Tämän jälkeen Meijän polku on johtanut keskisuomalaisia luontoon muun muassa Keski-Suomen reitistöviikon, Luontopysäkkien ja Luontotyöpäivien avulla sekä luontopositiivisuutta Keski-Suomeen moninaisen vaikutustyön avulla.
Keväällä 2024 Meijän poluilla otetaan uusi hypähdys kohden luontoa, kun lähdemme kehittämään maakunnallista Meijän metsät -mallia, jonka tuloksia ja tuotoksia päästään Keski-Suomessa testaamaan ja jakamaan syksyllä 2024, ja muualla Suomessa tämän jälkeen.
Meijän metsät -malli valittiin osaksi Sitra Lab -ohjelmaa, johon pääsi mukaan kahdeksan tiimiä eri puolilta Suomea kokeilemaan luonnon kannalta kestäviä elämäntapoja ja niiden levittämistä. Meijän metsät -mallia Meijän poluilta lähtee Sitra Labiin toteuttamaan Janne Laitinen (Jamk), Jani Huotari (Hyväks) ja Juho Jäppinen. Lisäksi työhön Keski-Suomessa osallistuu Meijän polun ydintiimi vahvistettuna IkiomaIkä ry:n edustajilla. Meijän polun ydintiimissä on edustajia muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueelta, Keski-Suomen liikunnalta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta ja Metsähallituksesta. Lisäksi kehitystyöhön osallistuu Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen opiskelijoita.
Tervetuloa mukaan matkalle liikkumaan kohden Meijän metsiä!
Useat keskisuomalaiset yhteisöt ovat sitoutuneet Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendaan. Nyt mukaan halutaan innostaa kaikki loputkin muun muassa Miljoona askelta, Kuntojohtajat ja Välikyykky -haasteiden myötä.
Miltä kuulostaa ajatus miljoonasta askeleesta? Miljoona askeltaon yksi haasteista, joilla kannustetaan keskisuomalaiset voimaan paremmin. Tavoitteena on kävellä askelmäärä omassa aikataulussa haastaen itsensä liikkumaan tavanomaista enemmän. Miljoona askelta saattaa kuulostaa melkoiselta määrältä, mutta jakamalla askeleet kuukausitavoitteisiin, se alkaakin kuulostaa ihan käveltävältä. Lisätietoa haasteesta löytyy meijanpolku.fi-verkkosivulla.
Kaikki keskisuomalaiset kutsutaan mukaan
– Keski-Suomi on liikuntamaakunta, mutta arkiliikunnassa meilläkin on parannettavaa. Yhteisenä tavoitteenamme on keskisuomalaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kuvaa Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendan isä, Keski-Suomen Liikunta ry:n aluejohtaja Petri Lehtoranta maakuntaan heitettyä haastetta.
Lehtorannan mukaan tavoitteeseen pääsyä seurataan eri kohderyhmille valituilla indikaattoreilla, kuten peruskouluissa käytetyillä Move!-mittauksilla. Kuntia ja työyhteisöjä tuetaan erilaisilla käytännön toimenpiteillä.
Kaikki halukkaat voivat ryhtyä oman elämänsä kunto- tai liikejohtajiksi omilla tyyleillään. Koska esimerkeillä on usein liikuttava vaikutus, terveisiä pyydetään jakamaan sosiaalisessa mediassa aihetunnuksella #KSliikkuu. Aihetunnisteella merkittyjä julkaisuja nousee Keski-Suomi liikkuu -verkkosivujen seinälle. Verkkosivulta yhteisöt voivat ladata käyttöönsä Kuntojohtajan kunniakirjan, jolla voi palkita esimerkillisiä liikkujia.
Pienikin voi liikkua isosti
– Me Keski-Suomen kunnanjohtajat olemme sitoutuneet osaltamme toimimaan kuntojohtajina ja viestimään arkiliikunnan teoistamme. Tavoitteenamme on aktivoida kuntalaiset mukaan ja edistää liikunnan ohella osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kertoo Keski-Suomen kunnanjohtajien puheenjohtaja, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.
Esimerkiksi Kannonkosken kunta satsaa kaikenikäisten kuntalaisten liikunnan edistämiseen toiveita ja tarpeita kuunnellen, ohjaajia rekrytoiden ja hankerahoituksia aktiivisesti hakien.
– Pieni kunta liikkuu isosti! Päivittäisiä liikunnan harrastusmahdollisuuksia laajentaa meillä merkittävästi yhteistyö Piispalan nuorisokeskuksen kanssa. Eikä tässä vielä kaikki: nuorten liikunnan edistämistyötä tehdään myös kuntarajat ylittäen Crazy Action -illoissa, iloitsee vuoden 2024 Keski-Suomen urheilugaalassa Liikuntateko-palkinnon saanut kannonkoskelainen nuoriso- kulttuuri- ja hyvinvointivastaava Tarja Alainen.
Välikyykky virkistää
Agendalla halutaan lisätä myös työnantajien tietoisuutta liikunnan merkityksestä työssä jaksamiseen.
– Välikyykkyhaaste muistuttaa työpäivien aikaisen liikkumisen tärkeydestä ja ylipäätään liikunnan merkityksestä työvointiin. Haastamme erityisesti Keski-Suomen liikejohtajia vauhdittamaan liiketoimintansa. Nyt saa luvan kanssa kyykyttää, lupaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.
Välikyykkyhaasteeseen voi osallistua jakamalla kyykkyvideoita, haastamalla mukaan muita yhteisöjä ja ottamalla käyttöön haastedian, jolla muistutetaan taukoliikunnan tarpeesta etenkin istumakokousten aikana. Myös maksuttoman Välikyykky-dian voi ladata käyttöönsä Keski-Suomi liikkuu -verkkosivulta.
Jopa 75 prosenttia keskisuomalaisista liikkuu liian vähän ja jopa 80 prosenttia on liikaa paikallaan päivittäin. Keski-Suomen maakunnan asukkaiden liian vähäiseen liikkumiseen, liialliseen paikallaanolon sekä eri ikäryhmien fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen vastataan yhteistyöllä tehtävällä, Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendalla. Agendaan ovat sitoutuneet muun muassa Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen yrittäjät.
KokosimmeIkiliikkuja-viikon kunniaksi senioreille liikunnan ja hyvinvoinnin haastepaketin Vuosikellomme haasteista. Voit kevään mittaan ottaa yhden haasteen vastaan, tai sitten innostua läpikäymään useammankin.
Kohden kunnon liikkumista
Ensiksi laitamme arkisen kuntoliikkumisen määrät kuntoon. Tähän tarpeeseen suosittelemme Sauvakävelyhaastetta tai Miljoonan askeleen haastetta. Molemmissa on tavoitteena pyrkiä lisäämään arkista kävelyliikkumista. Sauvakävelyhaasteessa tavoitteena on 30 minuutin kävelylenkit viidesti viikossa ja Miljoonan askeleen haasteessa nostaa päivittäistä askelmäärää omaan lähtötilanteeseen verrattuna.
Ainoa hyvä liikkumistuokio on toteutunut liikkumistuokio. Tästä syystä esimerkiksi Vuosikellomme haasteet voivat antaa lisäpontta lähteä liikkeelle.
Tasapainoa ja voimaa elämään
Tasapainohaasteessa lähdetään harjoittamaan tasapainoa helposti kotosalla tehtävillä harjoitteilla. Tasapainon lisäksi jalkojen voima on merkittävässä roolissa liikkumisen mahdollistajana. Tästä syystä laitamme pakettiin mukaan vielä Porrashaasteen, jossa alaraajojen voimaa voi kehittää vaikka kotiportaissa. Portaissa paranee myös tasapainon hallinta ja kestävyyskunto. Kolme kärpästä yhdellä kertaa, vaikka kesä sekä kärpäset ovat vielä kaukana horisontissa.
Palautumista arkeen
Liikkumisen lisäämisen myötä haluamme panostaa myös palautumiseen ja rentoutumiseen. Otamme siis käyttöön Saunahaasteenja Lukuhaasteen. Saunahaasteessa on tavoitteena kerätä saunomisen tuomia hyvinvointivaikutuksia lisäämällä viikottaisia saunomismääriä. Lukuhaasteessa tavoitteena on lukea seitsemän hyvää kirjaa kevään aikana.
Kohden lähiluontoa
Bonuksena kevään lähestyessä voi hyvinvointihaasteisiin liittää myös Lintubongaushaasteen, jonka voi kätevästi yhdistää edellä mainittuihin kävelyhaasteisiin. Eli kun lähdet ulkoilemaan, niin nappaa mukaan kiikarit tai kamera ja lintujen tunnistamista helpottavia puhelinsovelluksia ja suuntaan kohden lähiluontoa!
Soivat maisemat -näyttely Jyväskylän pääkirjastolla maaliskuussa
Soivat maisemat -retkien annista kootaan näyttely Jyväskylän kaupungin kirjaston aulaan. Näyttelyssä on esillä osallistujien ja hanketiimin ottamia valokuvia, videoita, äänimaisemia, sekä kuviin ja äänimaisemiin sävellettyä musiikkia. Lisäksi esillä on tietoa hankkeesta ja luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksista. Näyttelyn avajaiset ovat 5.3. klo 17:30 ja näyttely on auki 28.3.2024 saakka.
People and Planet -konferenssi Lahdessa
SOIMA – Soivat maisemat -projekti on esillä myös People and Planet – From Theory to Solutions 2024: towards Transformations -konferenssissa 13.-15.2.2024 Lahdessa. Hanketta ja hankkeen tuloksia esittelevä posteri on esillä koko konferenssin ajan. Retkituotoksia, eli kuvia, luonnonääniä ja musiikkia sisältäviä videoita esitellään myös itse posterisessiossa. Tervetuloa juttelemaan soivista maisemista, ja niiden monista mahdollisuuksista! Keskiviikkona 14.2. paikalla Meijän poluilta Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.
Ajat, ne muuttuvat, lauletaan kansainvälisessä hitissä. Aikojen mukana muuttuu myös ihmisen työ, työvälineet ja työympäristö. Olemme siirtyneet aiemmin pronssikaudesta rautakauteen, sitten muutamien hypäyksien kautta teolliseen aikakauteen ja toimistokauteen. Ja taas olemme merkittävän muutoksen äärellä, sillä olemme siirtymässä toimistokaudesta luontotyöpäivien aikakaudelle.
Luontotyöpäivien aikakaudesta tultaneen tulevaisuudessa kirjoittamaan aikakautena, jolloin ihminen löysi jälleen itsensä. Ja ulos.
Ja jotta tulevaisuuden historia ei jäisi vain puheeksi, niin toukokuun lopulla tulevaisuutta pääsee tekemään ihan itsekin! Vinkkejä työn luontouttamiseen ja tulevaisuuden tekemiseen löytyy Luontotyöpäivien sivuilta.
Keski-Suomessa festivaalia ja luontopositiivisuutta
Keski-Suomessa samaisella viikolla on hieno mahdollisuus lähteä kohden luontoa, kun TYHY-luontofestareita vietetään Keuruulla. Ottakaahan yrityksenne ja siirtykää Keuruun suuntaan, jos haluatte uusia kokemuksia ohjatummassa ympäristössä ja hienoissa puitteissa!
Ja koska Keski-Suomessa liikutaan kohden luontopositiivisuutta, niin pidetään teemaa esillä myös Luontotyöpäiväviikon aikana. Näillä tunnisteilla siis matkaan: #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday #luontopositiivinenkeskisuomi #ksliikkuu
Syyskuussa keskisuomalaiset reitistöt vievät taas kohden lähiluontoa, kun Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään jo viidettä kertaa.
Lähireitistöjen ja lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnin, retkeilyn, liikkumisen ja matkailun mahdollistajana lisääntyy vauhdikkaasti. Keski-Suomen reitistöviikko onkin kynnyksetön tapahtumaviikko, jolloin keskisuomalaisia upeita luontoreitistöjä ja niiden käyttäjiä ja monia käyttömahdollisuuksia esitellään laaja-alaisesti. Tämän vuoden teemana on lähiluonto ja sen reitistöt. Lisämausteena tietenkin liikkumaan lähtenyt Keski-Suomi, jonka luontopositiiviseen pirtaan luonnossa liikkuminen istuu* mainiosti.
Tapahtumaviikolla järjestetään myös perinteinen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, joten kamerat mukana, kun reitistöillä liikutaan.
Tervetuloa mukaan keskisuomalaisille reitistöille!
* koska tiedostamme pidempiaikaisen istumisen terveyshaitat, sanaa käytetään vain kielikuvana tässä yhteydessä.
Raskaalta. Siis jos nuo miljoona askelta kävelee yhteen putkeen. Aikuisen askelmitalla miljoonalla askeleella nimittäin kertyy matkaa noin 700 kilometriä. Mutta jos askeleet jakaa pidemmälle ajanjaksolle, kävely alkaakin tuntua varsin hyvältä. Itse asiassa niin hyvältä, että Meijän polun Miljoonan askeleen haaste kävellään nyt jo viidentenä keväänä peräkkäin.
Kävely ei pelkästään tunnu hyvältä, vaan kävely tekee hyvää. Niin keholle, mielelle kuin ympäristöllemmekin, jos korvaamme kävelyllä jonkin ympäristölle haitallisen liikkumismuodon, kuten autoilun.
Kävelyn hyvinvointi- ja terveyshyödyt ovat samankaltaisia kuin muidenkin liikuntalajien hyödyt; niitä saa kerrytettyä vain tekemällä kyseistä liikuntamuotoa, ja mielellään määrätietoisesti pidempiä ajanjaksoja. Ja tästä syystä lähdemme taas kohden miljoonaa askelta.
Miljoonan askeleen haaste
Haasteen käveleminen riippuu kävelijän pohjakunnosta sekä kävelyyn käytettävissä olevasta ajasta. Keskimäärin haasteeseen osallistujat saavuttavat tavoitteen 3-4 kuukaudessa, mutta innokkaimmat ovat päässeet maaliin hiukan alle kahdessa kuukaudessa. Pisimmillään matkasta on nautiskeltu kuutisen kuukautta. Tavoitteena on kuitenkin lisätä omaa nykyistä askelmäärää, joten kaikille osallistujille on jaossa hyvinvointi- ja terveyshyötyjä jo matkan ensimmäisistä päivistä lähtien.
Matkaan voi käydä tasaista tahtia tallaten, kuten ensimmäisinä haastevuosina. Tällöin seurataan ja pyritään pitämään päivittäinen askelmäärä suurinpiirtein samankaltaisena. Tai sitten askelia voi kerätä syklisesti, eli tekemällä muutamia pidempiä kävelyretkiä viikossa ja seurata askelia viikkotasolla. Lisätietoa askelmääristä löytyy Miljoonan askeleen haasteen sivulta Vuosikellostamme. Sieltä löytyy myös tulostettava päiväkirja askelmäärien seuraamiseen. Askelmääriä voi seurata helposti myös esimerkiksi puhelimen askellaskureilla. Kävellessä voi kuunnella luonnon ääniä, kirjoja, musiikkia tai kävelykaveria, joista kaikki neljä ovat suosikkejamme.
Haasteeseen voi lähteä itsekseen, kaveri- tai työporukalla, tai vaikkapa koko kunnan voimin!
Haaste päättyy, kun olet kerännyt tarvittavat miljoona askelta. Tervetuloa mukaan matkalle kohden parempikuntoista kesää!
Kuvittele Keski-Suomi, joka näyttää luonnossa liikkumisen ja monimuotoisen luonnon tuoman hyvinvoinnin mallia maailmalle, ja joka on toiminut jo vuosia vihreän luontomatkailun ja -liikkumisen yhtenä kärkikohteena Euroopassa verkottuen retkeily-, pyöräily- ja vesistöreitistöjen kautta naapurialueille ja naapurimaihin. Kuvittele Keski-Suomi, jossa pääsee Joutsasta Pihtiputaalle, Keuruulta Hankasalmelle ja Jämsästä Kyyjärvelle laadukkaita luontoreitistöjä pitkin, ja että näillä reitistöille ja niiden äärellä olevilla palveluilla törmää ympäri vuoden innokkaisiin retkeilijöihin niin läheltä kuin kauempaakin. Kuvittele Keski-Suomi, joka elää ja hengittää luontopositiivista tulevaisuutta koko olemuksellaan.
Struven ketjun pisteeltä Oravivuoren näkötornista voi nähdä keskisuomalaisen luontopositiivisen tulevaisuuden upeita mahdollisuuksia.
Miksikö kuvittelisit? Koska kuvittelemalla olemme jo ottaneet ensimmäiset askeleet kohden luontopositiivista aktiivisen liikkumisen Keski-Suomea.
Tämä tulevaisuuskenaario sai innoituksen kolmesta Keski-Suomen liiton syksyllä 2023 julkaisemasta tulevaisuuskenaarioista, joita olivat Yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu, Tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa sekä Pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa.
Tulevaisuusajattelulla ja mahdollisia tulevaisuuksia luotaavalla työllä on sellainen sisäänrakennettu ominaisuus, että ne paitsi visioivat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, myös rakentavat niitä vaikuttamalla ihmisten ja organisaatioiden ajattelu- ja toimintatapoihin. Eli toimivat eräänlaisina itseään toteuttavina ennusteina. Jos meille tarjoillaan kolme synkkää, tai vähintäänkin negatiiviselta kalskahtavaa tulevaisuudenkuvaa, niin ratkaisumme tästä eteenpäin myös toteuttavat niitä. Tarvitsemme siis myös positiivisia tulevaisuuskuvia, jotta voimme aktiivisesti rakentaa positiivisia tulevaisuuksia. Olkoon yhden nimi vaikkapa Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle.
Siniset ympäristöt ja reitistöt ovat yksi keskisuomalaisen luontohyvinvoinnin ja -liikkumisen tulevaisuuden huikeista mahdollisuuksista. Kuvassa Keski-Suomen seikkailukasvattajien ja Meijän polun väkeä melomassa kohden tulevaisuutta.
Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle!
Vuonna 2035 Keski-Suomesta on tullut monimuotoista luontoa aktiivisesti tukeva ja tuottava alue, joka tunnetaan ympäri maailmaa upeissa luontomaisemissa kulkevista turvallisista vesistö-, pyöräily- ja retkeilyreiteistään ja näiden varrelle ja äärelle sijoittuvista laadukkaista ja kattavista palveluistaan. Luonnosta nauttijat ja luonnossa liikkujat eri puolelta Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa saapuvat alueelle retkeilemään ja nauttimaan aktiivisen liikkumisen sekä puhtaan luonnon luomista hyvinvointi- ja terveyshyödyistä.
Laadukkaat ja kattavat reitistöt ja palvelut mahdollistavat myös alueen asukkaiden luonnossa liikkumisen. Vuonna 2035 keskisuomalaisten aktiivisen liikkumisen määrät ovatkin nousseet merkittävästi, ja keskisuomalaista luontopositiivista elämäntapaa käytetään onnistumisen esimerkkinä maailmalla. Luontoliikkumisen ja -osaamisen brändi on tuonut alueelle myös paljon uusia asukkaita, ja 2000-luvun alkuosan ilmiö hiljenevistä pikkukaupungeista ja kylistä on saatu käännettyä kukoistaviksi planetaarisen kantokyvyn huomioiviksi kestäviksi ja tiiviiksi asutuskeskittymiksi.
Retkeilijöitä Leivonmäen kansallispuistossa. Keski-Suomessa on jo upeita luonto-helmiä, mutta ne on ripoteltu hajalleen. Tulevaisuudessa näitä helmiä kasvatetaan ja ne yhdistetään kauniiksi koruiksi.
Samalla luonnon monimuotoisuuden, luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun eteen tehty työ on vienyt mallia eri puolille maapalloamme; keskisuomalainen monimuotoinen luonto, luontosuhde ja luonnossa liikkuminen ja sen monet mahdollisuudet ovat brändi. Tämä brändi vie paitsi keskisuomalaisia maailmalle, mutta myös maailmaa Keski-Suomeen; hyvinvointi luo ja tuo hyvinvointia.
Miten keskisuomalaiseen luontopositiiviseen tulevaisuuteen?
Alle on kerätty muutamia esimerkkejä, joilla Keski-Suomea viedään kohden luontopositiivista tulevaisuutta.
Päijänne biosfäärialueeksi. Kansainvälinen tunnettuus vaatii kansainvälisesti tunnettuja brändejä. Unescon biosfäärialue on sellainen.
Yksi kansainvälinen brändi olisi Struven ketju. Mitäpäs, jos Keski-Suomen lävitse pääsisi kulkemaan luonnossa liikkuen näkötornilta näkötornille…?
Luonnonsuojelualueiden merkittävä kasvattaminen. EU:n biodiversiteettistrategian tiukan suojelun 10 prosentin tavoite ja oikeudellisen suojelun 30 prosentin tavoite lähtökohdaksi. Edelläkävijöitä kaivataan…
Alueellisten vahvuuksientunnistamista ja uuden tiedon hyödyntämistä aluestrategiatyössä.
Alueen luontoliikuntareitistöt vauhdikkaasti kuntoon. Ensiksi isompien asukaskeskittymien ympärille ja välille, ja sitten laajemmin koko alueelle. Muistatteko vielä Keski-Suomen maakuntauran…
Luontoliikunta- ja pyöräilyreitistöt kuntoon lähialueiden kanssa yhteistyössä. Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen pitää päästä laadukkaita reitistöjä pitkin kaikista ilmansuunnista.
Alueen kansallispuistojen merkittävä laajentaminen ja luontomatkailukeskittymien luominen. Näiden yhdistäminen luontoreitistöillä ja jatkossa palveluiden kasvattaminen kävijämäärien kasvun myötä. Kansallispuistojen saavutettavuuden parantaminen julkisen liikenteen avulla (osittain kansallispuistojen laajentamisen mahdollistamana);
Julkisen liikenteen verkosto uuteen iskuun. Junalla ja linja-autoilla pitää päästä helposti ja vauhdikkaasti eri luontomatkailun ja -reitistöjen solmukohtiin niin idässä, etelässä, pohjoisessa kuin lännessäkin. Ja luonnossa liikkumisen maakunnassa ei sovi vesillä liikkumistakaan unhoittaa…
Tunnistaa tämän hetken mahdolliset tulevaisuuden yhteistyökohteet ja tahot. Kaikki lähialueen isommat kaupungit ovat ottamassa vauhdikkaita luontoaskeleita; Keski-Suomen tulee ottaa vähintään yhtä vauhdikkaita askeleita, vaikka mikseipä sitä voisi vauhdikkaammin liikkua… Suunnannäyttäjän rooli olisi vielä saavutettavissa.
Luontopositiivisuus ja aktiivinen liikkuminen keskisuomalaiseksi mielentilaksi.
Päijänteen biosfäärialueen hakemus olisi hyppäys kohden luontopositiivista Keski-Suomea. Keskisuomalainen tulevaisuus odottaa aivan niemen takana. Vene on vain aktiivisesti työnnettävä itse vesille…
Skenaarion uhat ja mahdollisuudet
Hiukan pilke silmäkulmassa voi sanoa, että luontopositiivisen Keski–Suomen ainoa uhka on se, että emme ymmärrä tarttua tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen.
Mahdollisuudet taasen ovat rajattomat, jos ymmärrämme ruveta toimeen luontopositiivisen ja luonnosta nauttivan ja luonnossa liikkuvan Keski-Suomen vauhdikkaassa edistämisessä.
Ja jos vaikka elämmekin luokkayhteiskunnassa, kurjistuvassa Euroopassa tai tasapainottelemme kaksinapaisessa maailmassa, sitä enemmän me, ja maailma, kaipaavat ja tarvitsevat luonnon monimuotoisuutta edistävien ja monimuotoisen luonnon keskellä hyvinvointia ja terveyttä keräävien ja koko maapallon tulevaisuutta ajattelevien keskisuomalaisten mallia.
Mielen polku on nyt avattu. Nähdään perillä!
Juho Jäppinen Tulevaisuudesta viestijä, Meijän polku
Idea positiivisista tulevaisuuskenaarioista syntyi Meijän polun palaverissa Jyväskylän yliopiston kirjastolla marraskuun alussa. Kirjastolla oli meneillään Lupa liikkua! -viikot, joilla innostetaan korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa kohden liikunnallisesti aktiivisempaa tulevaisuutta. Lähtekäämme sinne koko maakunnan voimin!#ksliikkuu Päivitetty 14.10.2024.
