Kuntien liikuntamahdollisuudet – Sivu 12

Kohden lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia

Luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ovat jo laajasti tiedossa. Luonnonvarakeskus (Luke) onkin esittänyt toiveen alueellista ja monitahoisista luontoterveysohjelmista, jotta suomalaisia voisi kannustaa omatoimisesti luontoon liikkumaan. Tällainen luontoterveysohjelma voisi tuoda mukanaan rahoitusta hyvinvointialueille ja kunnille keinoja luonnossa liikkumisen lisäämiseksi. Alueellisten pilottien toivotaan tuovan kokemuksia ja lisäävän luonnon hyvinvointivaikutuksille altistumista.¹ Soivat äänimaiset -projektissa (Jamk) pilotoimme yhtä tällaista kokonaisuutta, ja Meijän polulla olemme jakaneet tietoa ja oppeja ihmisten luontoymmärryksen ja -altistuksen lisäämiseksi.

Monipuoliset lähimetsät

Ihmisen toiminta ja kaupungistuminen lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Samalla kaupunkien viheralueiden saavutettavuus vähenee. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että viheralueille altistuminen parantaa ihmisen terveyttä monin tavoin. Kun kaupunkien viheralueita on vähemmän, tulee meidän ymmärtää, minkä tyyppiset viheralueet (esim. puisto, metsä) ja mitkä viheralueiden ominaisuudet (esim. kasvillisuuden tyyppi, tiheys, äänet, reitistöt) voivat edistää terveyttä ja lisätä alueilla oleskelua.*

Suomalaiset arvostavat metsiä ja lähimetsät tuottavat todistetusti eniten terveys- ja hyvinvointivaikutuksia muihin kaupunkien viheraluetyyppeihin verrattuna. Metsien ilmastohyödyt ovatkin jo usein mukana kaupunkisuunnittelun laskelmissa, mutta luontohaittoihin ja terveys- ja hyvinvointipuolelle tarvitaan konkreettisia mittareita.Tietoperusteisessa päätöksenteossa olisikin hyötyä tutkimuksista, joissa tarkastellaan viheralueiden ominaisuuksia, kuten biologista monimuotoisuutta, kasvillisuuden tiheyttä tai maisemasuunnittelunäkökohtia. Tutkimuksen tuleekin olla tulevaisuudessa monitieteistä luonnon-, yhteiskunta- ja terveystieteiden tutkimusta ja sen tuloksien tulee olla integroitavissa kaupunkisuunnitteluun.

Vuodenaikojen mukaan muuttuva lähiluonto

Soiman retkillä yhtenä keskeisenä ”toteutuspaikkana” oli Jyväskylän Haukanniemen esteetön ulkoilualue, jonne pääsee myös paikallisbussilla (Luontopysäkki). Kohderyhmämme, eli tavalliset seniorikansalaiset, vierailivat Haukanniemessä eri vuodenaikoina ja palautelomakkeiden mukaan havainnoivat samassa kohteessa hyvin erilaisia asioita eri vuodenaikoina. Koen tämän valtavan hienona tuloksena; tuttu lähiluonto näyttäytyy erilaisena vuoden jokaisena hetkenä.

Talvisilla retkillä jo omien askelten ääni ja lumen narskuminen herätti osallistujille lapsuusmuistoja, kunhan vain malttoi rauhoittui kuuntelemaan ympäristön äänimaisemia. Läheinen autotie ja liikenne tuntuivat häiritsevän meluisilta talviaikaan, kun lehtipuut olivat pudottaneet lehtensä. Keväällä vihreän eri sävyt, veden äänet ja lintujen viserrys kirjattiin elämyksinä palautelomakkeisiin. Yleisellä tasolla osallistujat huomasivat rauhoittuvansa, ja koettu kiireettömyys tarjosi mahdollisuuksia tarkempaan luonnon havainnointiin. Rauhallisesti kulkien pienehkö lähiluontokohde tuntui isommalta ja parin tunnin retki tuntui lyhyeltä.

Yhteenveto

Osallistujat arvostivat valtavasti pääsyä luontoon ja näille äänien, valokuvien ja kokemusten keruuretkille. Retkillä osallistujat valokuvasivat luonnosta asioita, joita he itse pitivät mielenkiintoisina ja merkityksellisinä. Äänimaisemia ihmeteltiin ja hiljaisuutta opittiin arvostamaan. Palautelomakkeisiin retkeläiset kirjasivat myös, millaisia nämä retkikohteet olivat luontotyypiltään ja millaisia ominaisuuksia näissä he arvostivat. Keväällä ja kesällä luonnon vehreys, vesielementit ja lintujen äänet keräsivät osallistujien mielenkiinnon, ja talvella huomio kiinnittyi vanhoihin puihin, avarimpiin maisemiin ja suuriin kiviin. Sama tuttu Haukanniemi näyttäytyi erilaisena eri vuodenaikoina. Tuttu lähimetsä tarjoaa myös muille eliölajeille mahdollisuuden elää lajityypillistä elämäänsä. Haukanniemi toimikin mainiona esimerkkinä kaupunkimaisesta lähiluontokohteesta, jossa sekä ihminen, että monimuotoinen luonto voivat elää rinnakkain toisiaan tukien. Tällaisia lähiluontokohteita tarvitsemme tutkitusti lisää.

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk
Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.

Kuvat Soiman retkiltä Jyväskylän Haukanniemestä. Kuvaaja Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.

*Tuore kansainvälinen tutkimuskatsaus kävi lävitse 215 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia luonnon hyvinvointivaikutuksista ihmisille.² Yksi katsauksen silmiinpistävimmistä tuloksista on, että vain harvat tutkimukset ovat vertailleet eri luontotyyppien tai ominaisuuksien vaikutuksia suoraan; useissa tutkimuksissa tarkasteltiin viheralueiden ja puiden määrää 500 metrin säteellä kodista. Toinen päähavainto katsauksessa oli, että tutkimukset olivat hyvin erilaisia suunnittelun ja toteutuksen suhteen, ja että ne erosivat suuresti myös tutkimusten ”suorituspaikoissa”. Ehkä tutkijoiden olisi syytä mennä itse oikeaan metsään tai luontoympäristöön, ja havainnoida näitä suorituspaikkoja?

Lähteet

1) Hiedanpää, J. (2023). Tutkittu tieto lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista käyttöön. Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/blogit/tutkittu-tieto-lahiluonnon-hyvinvointivaikutuksista-kayttoon

2) Beute, F., Marselle, M. R., Olszewska-Guizzo, A., Andreucci, M. B., Lammel, A., Davies, Z. G., Glanville, J., Keune, H., O’Brien, L., Remmen, R., Russo, A., & de Vries, S. (2023). How do different types and characteristics of green space impact mental health? A scoping review. People and Nature, 00, 1–38. https://doi.org/10.1002/pan3.1052

Varrelle virran

Vesi on kiehtova elementti ja usein löydänkin itseni tuijottamasta tyyntä järvenselkää tai vieressä kohisevan puron alati muuttuvaa virtaa. Vesistöt eri muodoissaan tuntuvat vetävän mieltä salakavalasti luokseen, minkä huomasin tarinaani kirjoittaessa: yllättävän moneen suosikkipaikkaan liittyy olennaisena osana vesi eri muodoissaan.

Ajattelinkin tällä kertaa esitellä kolme mökkiseutumme suosikkikohdetta sekä kourallisen arkisempia levähdyspaikkoja lähimailta ja lenkkipoluilta. Retkellä tutustutaan iäkkääseen myllyvanhukseen, ihmetellään pinnan alle kätkeytyvää sukellusvenettä ja tepastellaan pitkillä pitkospuilla.

Palsankoski, Multia

Aloitetaan seikkailumme Multialta, Keski-Suomen kuohuvimpiin lukeutuvasta kunnasta. Multian metsämailla kohisee yli kolmekymmentä koskea, jotka piiloutuvat eri puolille kunnan periä. Virtapaikkojen lisäksi maastokarttaa katselevan katse kiinnittyy villisti mutkitteleviin jokiuomiin ja niiden hauskoihin nimityksiin, kuten Makkarakierteisiin tai Hullujenmutkaan.

Yksi kenties tunnetuin ja katselluin nähtävyys on Väätäiskyläntien varressa soljuva Palsankoski. Kalastajien suosimat koskimaisemat ovat tuttu näky myös lepohetken joenpartaalla viettäville matkailijoille, mutta virran eloa pääsee levähdyspaikan lisäksi ihastelemaan puolentoista kilometrin mittaisella luontopolulla. Reitti ylittää myös Housukosken kivikkoisen uoman, ennen kuin joen rantamia seuraileva polku nousee ylös korkealle mäntykankaalle. Sieltä jyrkkäreunainen jokilaakso avautuu puiden väliköistä lähes lintuperspektiivistä. Karttapaikka.

Uitamonkosken mylly, Multia

Historian kuohuihin sen sijaan pääsee sukeltamaan lähempänä Multian kuntakeskusta sijaitsevalla Uitamonkoskella, jossa veden liikkeiden ohella voi ihastella yli satavuotiasta myllyvanhusta. Vuonna 1890 rakennettu mylly toimii myös myllymuseona ja sen sisälle kannattaa ehdottomasti kurkistaa.

Myllymuseon parkkipaikalta on vain lyhyt kävelymatka läheiselle luonnonsuojelualueelle, jossa mutkittelee pieni, mutta sitäkin kiehtovampi Rympsylänpuro, joka on aina ollut etenkin lasten mieleen. Karttapaikka.

Karhunahas, Multia ja Petäjävesi

Kahta ensin mainittua erähenkisempi ja maastonmuodoiltaan rouheampi Karhunahas soveltuu hienosti eväsretkien kohteeksi. Multian ja Petäjäveden rajalla aukeavaan rotkolampeen kannattaakin lähteä tutustumaan ajan kanssa.

Lyhyen patikkamatkan päästä löytyvän luonnonnähtävyyden varustukseen kuuluu hieno laavu ja tulipaikka, jotka sijaitsevat rotkon laella. Karhunahtaan ympäri kiertää lyhyt luontopolku, jonka varrella voi ihastella vastapuolen korkean kallioleikkauksen ohella yläjuoksun pientä ja mutkittelevaa koskiosuutta. Tummavetinen, usein könkään kuohuista vaahtoutuva virta on ollut joskus kolmenkin myllyn koti, mutta nykyisin sen rantamilla on vain kolme vanhaa mökkirakennusta. Alueen luonto herkkää ja siellä liikkujia ohjeistetaankin kulkemaan merkittyjä reittejä pitkin. Karttapaikka.

Arkisemmat helmet

Tunnettujen luonnonnähtävyyksien lisäksi myös arkisemmat vesiaiheet ansaitsevat paikkansa valokeilassa. Ovathan ne tärkeä osa monien päivittäisiä rutiineja ja tärkeitä voimavaroja arjen verottamien ”akkujemme lataamisen” kannalta. Niiden varsilla liikutaan luonnon suurempia nähtävyyksiä matalammalla kynnyksellä, usein jopa huomaamattamme nautiskellen, mutta aina kuin ennalta määritellysti paikalle palaten.

Lähipurot ja lammet ovat paikkoja, jonne iltakävelyllä etsiydytään, paikkoja, joihin saavutaan kerta toisensa jälkeen sen suurempia suunnittelematta. Alla muutamia lähialueiden suosikkejani arkisten iltakävelyiden tai polkuverkostoja koluavien pyörälenkkien varsilta.

Kuvat vasemmalta ylhäältä: Velakallionlampi, Levonoja, Raudanjärvi, Sääksjärvi, Mustalampi ja Härköjärvi.

Mustalammen paikoin jopa erämaamainen tunnelma on parhaimmillaan suopursujen kukinta-aikaan. Lammen rannan evästelypaikalla istuessa ei uskoisi, että vastarannalta on vain kivenheitto paikallisbussin päätepysäkille. Karttapaikka.

Ladunmajan ja Muuramen välisen polkuverkoston varteen jäävä Härköjärvi on paikka, jonne huomaan usein päätyväni jossain vaiheessa pyörälenkkejä. Järven rauhassa on jotain kiehtovaa. Talvisin sen jäällä voi nähdä saukon jäljet. Karttapaikka.

Sääksjärven eteläiset rannat ovat paikallinen salaisuus. Kivikon pöytäkivelle voi lähteä eväsretkelle ja viereisestä lahdelmasta eteenpäin laskevan puron kivikkoinen uoma saa aina miettimään sen syntyperän saloja. Karttapaikka.

Raudanjärven pieni erämaakaista keskellä kaikkea on parhaimmillaan juuri ennen hämärää. Rannan pitkospuut kuulunevat lähialueen pisimpiin ja rantojen kaksi tulipaikkaa mahdollistavat hämärää vartovan retkinuotion valossa tunnelmoinnin. Karttapaikka.

Muuratsalon Velakallionlammen sukellusvene tuo hymyn aina huulille. Rannan nuotiopaikka toimii hyvänä välietappina niin lyhyillä metsäkävelyillä, kuin syvemmälle saaren villiin eteläpäähänkin suuntautuvilla retkillä. Karttapaikka.

Levonmäen reitistöjen virkistävä vesielementti löytyy Levonojan varresta. Verkkaisesti virtaava puro kääntyy hitaan kaarteen jälkeen vuolaampaan laskuun ja paikka onkin monien ulkoilijoiden suosiossa. Uoman ylittävät sillat antavat oman lisämausteensa kuusikon kätkemälle ourulle. Karttapaikka.

”Vesi on aika hieno elementti.”
– Timo Silakka

Juha-Pekka Jylhä
Keskisuomalaisten reitistöjen kokemusasiantuntija, joka on kirjoittanut aiemmin Meijän poluille hämäräpolkujen kutsusta ja Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana.

Varrella Virran -blogi on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa.

Kysely ikääntyvien luontosuhteesta

IkiOma ArkiLuonto -hanke on julkaissut kyselyn, jonka ajatuksena on nostaa esille ikääntyvien itsensä ääntä liittyen luonnon merkitykseen, luontoon lähtemiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä luontoon liittyvän tiedon saavutettavuuteen.

Vastaamalla kyselyyn autat kehittämään ikääntyville suunnattua monipuolista hyvinvointia edistävää toimintaa. Kyselyn vastauksien avulla välitetään myös ikääntyvien ääntä eteenpäin muun muassa erilaisia luontokohteita ylläpitäville sekä ikääntyvien parissa toimiville tahoille.

Internetissä sijaitsevaan kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Lisätietoja kyselystä, ja itse kysely löytyvät täältä.

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu

Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään kolmannen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.

Valokuvakilpailun järjestää Meijän polku, Keskisuomalainen ja Luovan valokuvauksen keskus.

Kilpailuun voi jättää kuvia sunnuntaihin 10.9.2023 saakka.

Valokuvakilpailun säännöt

Kilpailu on avoin kaikille. Lähetä kuvasi 10.9. mennessä sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com. Kuvaaja voi lähettää kilpailuun 1–3 kuvaa. Laita mukaan kuvaajan nimi ja yhteystiedot, sekä kuvan ottopaikka. Kuvien tulee olla kuvaajan itse ottamia ja kuvattu Keski-Suomessa kuluneen vuoden aikana. Jos kuvissa näkyy tunnistettavia henkilöitä, pitää näiltä henkilöiltä olla lupa mahdolliseen julkaisemiseen.

Kuinka kilpailu etenee?

Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 valokuvaa, jotka julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Keski-Suomen reitistöviikolla. Julkaistuista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.

10 valitun kuvan kuvaajat saavat kuvastaan Fine Art Printtinä tulostetun A4-kokoisen teoksen itselleen. Kuvat tulostaa Luovan valokuvauksen keskus. Nämä 10 valittua kuvaa julkaistaan järjestäjien kanavissa Keski-Suomen reitistöviikkoon liittyvissä julkaisuissa. Kuvaajien nimet tulevat aina esille julkaisun yhteyteen.

Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia luontoliikuntareitistöjä tutuksi niin keskisuomalaisille kuin kauempaa tuleville vierailijoille ja samalla aktivoida ihmisiä liikkumaan luontoon.

Keskisuomalaiset ’Niinistön lenkille’!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastaa suomalaisia liikkumaan ja vaikkapa keskustelemaan liikkumisen yhteydessä. Helsingissä tapahtumapäivää vietetään sunnuntaina 27.9. presidentin syntymäpäivien johdosta.

Meijän polku luonnollisesti vastaa mukavaan haasteeseen ja haastaa kaikki keskisuomalaiset liikkumaan myös sunnuntaina 27.9. Keskustelu ei ole pakollista.

Niinistön lenkki

Helsingissä presidentti on kutsunut ihmisiä kävelylle Töölönlahden ympäri. Reitti Töölönlahden ympäri kulkee kaupunkiluonnossa ja rantamaisemissa, joten haasteeseen on helppo vastata täältä lukemattomien järvien ja upeiden rantareitistöjen Keski-Suomessa. Töölönlahden kierros on noin 2,5 kilometriä, joten kutsuttakoon reipasta kahden ja puolen kilometrin kävelypyrähdystä täällä Keski-Suomessa sitten Niinistön lenkiksi*.

Lähtekäämme siis sunnuntaina kaikki liikkumaan rantamaisemiin ja rantareitistöille! Teema sopii myös mainiona avauksena tulevalle Keski-Suomen reitistöviikolle, jonka teemana sattuu tänä vuonna olemaan reitistöt vesistöjen äärelle.

Jos haluaa osallistua presidentin haasteeseen somessa, niin #liikkumishaaste -tunniste mukaan. Ja keskisuomalaisena mausteena voi laittaa #keskisuomi ja #reitistöt.

Onnea ei matkaan tarvitse toivotella, kun jo keskisuomalaisissa rantamaisemissa liikkuminen on onnea.

* Kahden ja puolen kilometrin kävely tuo päivään lisää noin 3 500 askelta. Tämä sattuu olemaankin määrä, joka uupuu useimpien suomalaisten päivittäisistä askelmääristä. Eli Niinistön lenkkiä voi suositella tehtäväksi useamminkin.

JOS olet kiinnostunut lisäämään enemmänkin Niinistön lenkkejä arkeesi, niin vilkaiseppas Miljoonan askeleen haasteemme.

Keslin väki korkkasi Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen!

Juuri ennen kesälomien alkua kesäkuun lopulla Keski-Suomen Liikunnan väki lähti kokeilemaan aiemmin kesäkuun alussa julkistettua Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaastetta.

Haasteessa on tarkoituksena kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdä 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Näin Jyväsjärven kierron aikana saa liikkumistavasta riippuen (kävellen tai pyöräillen) kahdesta neljään tuntia raitista ulkoilua, reilun kahdentoista kilometrin verran aktiivista liikkumista ja puolisentuhatta lihaskuntoliikettä.

Keski-Suomen Liikunnan työporukalla haasteen läpikäyntiin meni rennolla pyöräilyvauhdilla ja hauskanpitojumpilla vähän reilu kaksi tuntia. Hauskanpitojumppa tarkoitaa, että ulkokuntosaleilla kokeiltiin uusia laitteita ja osittain myös uusia lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoliikkeitä. Kierros sujuikin leikinomaisen uteliaisuuden ja kokeilemisen parissa. Ominaisuuksia, joiden kehittäminen työyhteisöissä on kultaakin arvokkaampaa…

Keski-Suomen Liikunta ja Meijän polku innostavat myös muita työyhteisöjä, seuroja ja mikseipä vaikkapa kaveriporukoita kokeilemaan Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaastetta. Yhdessä liikkuminen ja ulkoilu ovat tunnetusti mitä parhaita keinoja yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tarkempaa tietoa Suomen suurimman ulkokuntosalin haasteesta löytyy täältä.

Samaisella reitistöllä liikutaan myös Finlandia Marathon syyskuussa. Tervetuloa liikkumaan Keski-Suomeen ja Keski-Suomessa!

Reitistöt vesistöjen äärelle – Keski-Suomen reitistöviikko 2023

Sinisten ympäristöjen, eli vesistöjen, hyvinvointi- ja terveyshyödyistä kasautuu koko ajan enemmän tutkimustietoa. Maailmalla ovat nousemassa Blue Health ja Blue Care -käsitteet. Myös Suomessa tietoisuus on lisääntymäsä ja aiheiden tiimoilta on toteutettu esimerkiksi muutamia hankkeita. Suomalaisille tutuin, ja suosituin, vesiympäristöjen virkistyskäyttömuoto on uinti ja uintia harrastaa 66,8 prosenttia aikuisväestöstä. (Luke) Vesistöjen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kuitenkin paljon laajempi merkittävänä osana luonnon ekosysteemipalveluita ja tietenkin myös suomalaista sielunmaisemaa. Samoin merkittävää on vesistöjen ja niiden äärellä olevien reitistöjen potentiaali liikkumisen, luonnossa oleskelun ja hyvinvoinnin sekä terveyden lisäämisessä.

Syyskuussa polkumme johdattelevatkin meidät tämän potentiaalin äärelle ja sinisiin ympäristöihin. Keski-Suomen reitistöviikolla lähdemme esittelemään ja aktivoimaan sinisiin ympäristöihin johtavien reitistöjen monia mahdollisuuksia.

Jos teillä on reitistöjä järvien, lampien, jokien, purojen, soiden tai kosteikkojen äärelle, niin tervetuloa mukaan tekemään keskisuomalaista luonnossa liikkumisen ja oleskelun tulevaisuutta! Voitte järjestää esimerkksi retkiä, opastuksia tai muita tapahtumia reitistöillä, tai sitten vain lähteä luontoon liikkumaan ja nauttimaan. Lisää tietoa ja vinkejä reitistöviikon sivuilta.

Kiireetön luonnossa oleskelu tarjoaa elämyksiä ja mahdollistaa haltioitumisen

Keski-Suomen vaihteleva luonto on tutustumisen arvoinen. Soivat maisemat -hankkeen retkillä olemme rauhassa havainnoineet lähiluontoa ikäihmisten kanssa, ja olemme huomanneet muutoksia retkeläisten toiminnassa.

Kun metsään haluat mennä nyt – niin todella yllätyt

Tutussa lähiluonnossa usein vain pistäydytään koiran kanssa tai hyödynnetään oikopolkua, jotta säästetään muutama minuutti matka-ajasta. Kun malttaa ottaa itselleen aikaa, lähteä ulos ja havainnoida tuttua lähiluontoa kaikin aistein, voi todella yllättyä. Näin on käynyt myös retkillämme – lähiluonto on avautunut uudella tavalla ja tarjonnut retkiläisille uusia elämyksiä.

Käenkaalin, eli ketunleivän, maistamisen jälkeen monille retkeläisille on noussut nuoruudesta mieleen myös muistoja kallioimarteen juuren makeasta mausta. Mämminiemen retkellä kallioimarteita tyydyttiin vain katselemaan.

Kevään edetessä on retkille osallistujien kiinnostus herännyt jo entuudestaan tuttujen kasvien lisäksi myös uusiin kasveihin. On alettu havainnoimaan vihreän värisävyjen valtavaa kirjoa ja tarkasteltu ajan kanssa vaatimattomiakin kukintoja yksityiskohtaisesti. Ollaan maisteltu tuoreita ketunleipiä ja taivasteltu tulevaa mustikkasatoa. Tutut metsien ”sirittäjät” tunnistetaan jo Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla todellakin sirittäjän, kirjosiepon ja vihervarpusen ääniksi.

Retkille osallistujien kiinnostus oppia lisää luonnosta on ihailtavan aitoa ja pyyteetöntä. Osallistujat ovat alkaneet ottaa valokuvia aiempien maisemakuvien lisäksi myös ympäröivän luonnon yksityiskohdista, kuten isojen kivien sammalista ja jäkälistä, kosken kuohuista, kasvien lehtien yksityiskohdista ja kukinnoista. Olisivatko retkeläiset päässeet jopa haltioitumaan?

*Västäräkin helskyvää visertelyä päästiin seuraamaan Äänekosken Kapeenkoskella.*

Keruuretkiä Lönnrotin malliin

Tarinoiden merkitys luontoretkillä on suuri. Tai paremminkin osallistujien toisilleen jakamien tarinoiden. Hankkeen retkille osallistuu erilaisista seniorijärjestöistä ihmisiä, jotka eivät aina tunne ennalta toisiaan. Luonnossa kiireettömästi liikkuen osallistujat havainnoivat ympäristöään, pysähtelevät ihmettelemään, ottamaan valokuvia sekä jakamaan kokemuksiaan avoimesti, muistellen eri elämänvaiheiden tapahtumia ja ikimuistettavia matkojaan ja luontokokemuksiaan eri puolilta Suomea. Keruuretkien aikana syntyy ryhmäläisille myös uusia, yhteisiä kokemuksia.

*Vehreät moni-ikäiset sekametsät ovat nousseet hankkeen tekemissä kyselyissä yhdeksi suosikkiympäristöistä. Kuvan sekametsä löytyy Äänekosken Kapeenkoskelta.*

Keruuretkien lähiluontokohteet on valikoitu yhdessä osallistujien kanssa. Olemme vierailleet seniorijärjestöjen tilaisuuksissa keskustellen ja kysellen luontokokemuksista ja moninaisista toiveista. Palautteita on kertynyt runsaasti ja näissä suosikiksi ovat nousseet Keski-Suomen luontoon luontevasti kuuluvat järvimaisemat, veden äären rentouttavat äänimaisemat, lintujen laulu ja vehreät moni-ikäiset sekametsät. Näitä elementtejä me keruuretkillä tallennamme ja hyödynnämme järjestöjen käyttöön jaettavissa luontovideoissa, joista osaan sävelletään myös musiikkia.

Luonnossa haltioituminen

Suomalaisessa kansanperinteessä luonnolla on erityisen tärkeä asema. Luonto merkitsi aikoinaan myös ihmisen luonnetta. Omaa luontoaan pystyi kehittämään havainnoimalla ympäröivää luontoa, olemaan läsnä ja käyttämällä kaikkia aistejaan. Näin toimiessa herää kiinnostus ymmärtää asioita, oppia uutta ja kokea aitoja elämyksiä.

Runsas lumisade toukokuussa yllätti retkeläisten lisäksi myös telkkäpariskunnan. Telkkä tunnetaan Kalevalan sotkana, jonka munimista munan kuorista syntyi maankamara ja taivaankansi. Pääsimme siirtymään ajassa esi-aikaan. Kohtaaminen tarujen kanssa jää upeaksi muistoksi retkeläisille.

Filosofiassa ja taidemaailmassa subliimi-käsite tarkoittaa jotain erityisen vahvaa, ihmisen käsityksen ylittävää asiaa tai ilmiötä. Luonnossa tällaisia subliimi-ilmiöitä kohtaa usein. Keruuretkillä olemme kokeneet jääkauden muovaaman luonnon uudella tavalla ja ihmetelleet kaikessa rauhassa harjuja ja siirtolohkareita. Myös sään erilaiset ääri-ilmiöt tarjoavat vahvoja kokemuksia, kuten retkillämme toukokuinen lumisade ja sen myötä joulukorttimaiset maisemat Kapeenkoskella, tai myrskytuulet Päijänteen rantakallioilla.

Vahvoista ja positiivisista tunteista käytetään nykyajan psykologiassakin termiä haltioituminen. Sanan etymologia on suomalaisessa kansaperinteessä. Keruuretkien osallistujista ei ole vielä kukaan niin haltioitunut, että olisi havainnut keruuretkillä alisen väkeä; maahisia, metsänneitoja tai haltijoita. Tai ainakaan jakanut näitä kokemuksia vielä meille muille.

Mutta retkiähän on vielä edessä…

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk
Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.

Kuvat Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.

Soivat maisemat -hankkeesta kirjoitettiin aiemmin keväällä blogissamme.

Keski-Suomi kohden luonnossa liikkumisen noosfääriä

Runsas vuosi sitten julkaistussa Meijän Keski-Suomi -teoksessa Meijän polun Janne Laitinen ja Juho Jäppinen tarkastelivat, miltä Keski-Suomi näyttää Instagramin kuvavirran läpi katseltuna. Tarkastelusta heräsi lisäkysymyksiä siitä, millainen kuvasto on Keski-Suomesta muotoutumassa ja kuinka tähän kuvastoon voidaan joukkoistetun brändityön avulla vaikuttaa? Laitinen ja Jäppinen kirjoittivat, että luodaksemme kuvan monimuotoisesta ja moninaisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstä meidän tulee tietoisesti nostaa esille asioita, joilla halutaan erottautua. Tällaisia keskisuomalaisia positiivisia erottautumistekijöitä ovat puhdas luonto vesistöineen, metsineen, mäkineen, laaksoineen, soineen ja antimineen kaikkina vuoden aikoina.

Tätä ajatusta olemmekin pitäneet yllä Meijän polun Instagram-kanavalla vuodesta 2019 lähtien julkaisemalla keskisuomalaista luontokuvaa sekä jakamalla aktiivisesti myös muiden kuvaajien #keskisuomi -tunnisteella jaettuja luontoa ja luonnossa liikkumista esitteleviä kuvia.

Tekoälyn kuva Keski-Suomesta

Tekoälypohjaisten ratkaisujen vauhdikkaan kehittymisen ja niiden käytön yleistymisen myötä esitimme loppukeväästä 2023 samanlaisen kysymyksen tekoälypohjaiselle kuvia generoivalle Dall·E 2 -ohjelmalle: Miltä Keski-Suomen luonto näyttää? Halusimme testata, että millainen kuva kyseisellä tekoälysovelluksella on Keski-Suomesta ja sen luonnosta sekä luonnossa liikkumismahdollisuuksista (reitistöt). Tämä ohjelma generoi uusia kuvia käyttämällä internetistä löytyvää, aiheeseen liittyvää kuvastoa ’inspiraationaan’.

Miltä siis Keski-Suomi näyttää keväällä 2023 tekoälyn generoimien kuvien läpi katseltuna? Tämän tekstin kuvituksena on käytetty Dall·E 2:n luomia kuvia Keski-Suomesta. Kuvia on generoitu seuraavin hakulausekkein: ”Foot path through Central Finnish forest, photography”, ”Central Finnish lake view with forests, summer, photography” ja ”Central Finnish swamp view with forests, summer, photography”, eli tekoälyä pyydettiin luomaan kesäisiä (valo)kuvia keskisuomalaisista järvistä, metsistä, soista ja kävelyreitistöistä.

Kuten oheisista kuvista näkyy, tekoälyn mielikuva keskisuomalaisesta luonnosta ja reitistöistä vastaa varsin hyvin todellisuutta. Voit verrata kuvia blogin lopussa oleviin, keskisuomalaisten itse Keski-Suomesta ottamiin samanteemaisiin kuviin. Kuvat on poimittu Instagramista #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuinka luoda vahvempaa mielikuvaa keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista?

Uskomme Meijän poluilla vahvasti aktiiviseen tekemiseen ja osallistamiseen. Myös mielikuvat keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista oleilun, liikkumisen, matkailun ja hyvinvoinnin saralla syntyvät vain tekemällä.

Kuinka sitten osallistua Keski-Suomen luonnon ja luonnossa liikkumiseen noosfäärin, eli mielikuvien ja yhteisen tietoisuuden, luomiseen? Liikkumalla luonnossa ja jakamalla kokemuksia muille. Alueellista näkyvyyttä edistetään #keskisuomi -tunnisteen käytöllä.

Keski-Suomen reitistöviikolla syyskuussa on tätä tärkeää vaikuttamistyötä mahdollista tehdä isommalla porukalla, ja tuoda keskisuomalaisten reitistöjen ja luonnossa liikkumisen upeita mahdollisuuksia esille niin omassa lähiympäristössä kuin sähköisessäkin maailmassa. Kuinka se sitten tapahtuu? Lähtemällä liikkeelle ja nauttimalla keskisuomalaisessa luonnossa oleskelusta ja liikkumisesta. Sekä taltioimalla näitä hetkiä ja jakamalla niitä muille #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuvia keskisuomalaisesta luonnosta #keskisuomi-tunnisteella Instagramissa alkukesästä 2023. Kuvien kuvaajat ylhäältä vasemmalta @annelipienimaki, @luontoa_kaikilla_aisteilla, @matkatja, @korpelamerja, @elinaaleksandraaa ja @katjahellman.

Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaaste

Tervetuloa Jyväskylään ja Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen äärelle! Liikuntahaasteeseen voit vastata lähtemällä kiertämään Jyväsjärven Rantaraittia, ja pysähtymällä matkan varrella ulkokuntosaleille kuntoilemaan!

Karttaan on merkitty 14,2 kilometrin mittaisen Rantaraitin varrella sijaitsevat ulkokuntosalit (oranssi), porrasharjoittelupaikat (violetti) ja uimarannat (sininen). Kuvakollaasi eri ulkokuntosaleista löytyy alta.

Jyväsjärven kiertävä Rantaraitti on pituudeltaan 14,2 kilometriä, ja ulkokuntosaleja sen varrella on 9. Näin reitin kiertäessäsi saat kerättyä reilut 20 000 askelta ja tehtyä 450 lihaskuntoliikettä. Haasteen voi suorittaa myös pyörällä liikkuen. Samalla liikkuessa saa kerättyä myös runsaasti hyvää oloa ja useamman tunnin ulkoilua upeissa maisemissa lähiluonnon äärellä.

Kuinka liikkeelle?

Haasteen voi ottaa vastaan kilpailunomaisesti, jolloin tavoitteena on kiertää lenkki mahdollisimman nopeasti ja valita vaativia lihaskuntoliikeitä, kuten leuanvetoja ja pistoolikyykkyjä, eri ulkokuntosaleilla. Suurimmalle osalle kaupunkilaisista haaste kannattaa kuitenkin ottaa vastaan mukavan ulkoilupäivän merkeissä. Tällöin kuljetaan rauhallisella tahdilla, pidetään taukoja matkan varrella ja valitaan lihaskuntoliikkeitä, joita pystytään tekemään helposti ja turvallisesti. Mukaan voi myös liittää kahvi- ja jäätelöhetket upeissa rantamaisemissa. Ja miltäpä kuulostaisi ruokailu haasteen päätteeksi jossain ravintolassa Rantaraitin varrella?

Kävellen liikunnalliseen retkeen kannattaa varata 3-5 tuntia, raikasta juomaa ja evästä, taikka rahat kahvihetkeä tai ruokailua varten. 5 tuntia ulkoympäristöissä vastaa myös 3–30–300 -luontosuosituksen viikkottasolla luonnossa vietettävää tavoiteaikaa. Liikkeelle lähtemällä tulee siis kerättyä hyvinvointi- ja terveyshyötyjä monella tavalla! Pyörällä matka sujuu luonnollisesti sitten vauhdikkaammin.

Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalien teemat ja laitteet vaihtelevat. Kuvassa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektin väkeä testaamassa Lutakon ulkokuntosalin iäkkäämmälle väestölle suunnattua laitteistoa.

Jos haaste tuntuu aluksi liian suurelta, niin kesän mittaan kuntoa voi lähteä kohottamaan hiljalleen, jolloin itse haasteeseen voi tarttua loppukesästä tai alkusyksyn aikana. Voit aloittaa lyhyemmillä kävelylenkeillä, esimerkiksi 2–3 kilometrin mittaisilla, ja lisätä matkaa hiljalleen kesän mittaan. Valitse etappeja, joissa voit pysähtyä myös ulkokuntosalilla tekemään lihaskuntoliikkeitä. Lihaskuntoliikkeitä voi harjoitella helposti myös esimerkiksi portaita, penkkejä, pöytiä, isoja kiviä ja kaiteita apuna käyttäen. Myös lihaskuntoliikkeiden määrää ja sarjojen pituutta voi kasvattaa hiljalleen kesän mittaan. Kesän kuumimpina viikkoina suosittelemme liikkumaan aikaisin aamusta tai loppuillasta, jolloin lämpötila ei ole kohonnut liian korkealle. Ja lämpimillä ilmoilla runsaasti kylmää juomavettä mukaan. Ja uikkarit.

Aloittelijan ulkokuntosalitreeni

Jos et ole juurikaan tehnyt lihaskuntoliikkeitä, niin aloita perusliikkeistä. Tällaisia voi olla esimerkiksi kyykky, askelkyykky, penkiltä ylösnousu, päkiöille nousu, punnerrus penkkiä/telinettä vasten, soutuliike telineestä kiinni pitäen, erilaiset vatsa- ja selkälihasliikkeet sekä eri ulkokuntosaleilta löytyvien laitteiden omat liikkeet. Myös erilaiset hypyt, roikkuminen ja tasa-painoharjoitteet voi laskea mukaan sarjoihin. Ajanottoa vaativissa liikkeissä 10 sekuntia on yksi toisto. Näin esimerkiksi minuutin yhden jalan seisonta vastaa 10 toistoa.

Voit lähteä liikkeelle 3 x 10 toiston sarjoilla ja lisätä toistoja ja/tai sarjojen määrää kesän edetessä. Eli jos aluksi saat tehtyä esimerkiksi kolme kymmenen toiston kyykkysarjaa, niin kesän mittaan voit kasvattaa sarjoja niin, että jaksat tehdä 5 x 10 toistoa. Joka onkin sattumalta 50 lihaskuntoliikettä, eli yhden pysähdyksen tavoitemäärä.

Citius, altius, fortius

Alkuperäisessä haasteessa* tavoitteena on kiertää Jyväsjärven Rantaraitti kesän kuluessa kahteen kertaan ulkokuntosaleista nauttien. Suosittelemme kuitenkin ensimmäisen onnistuneen kierron jälkeen ottamaan lenkki vaikka viikottaiseksi tavaksi. Voit liikkua kävellen, ja ajan ollessa kortilla esimerkiksi pyörällä. Myös hölkkääminen ja muut aktiiviset liikkumismuodot on sallittuja. Voit pitää päiväkirjaa kierrokseen käyttämästäsi ajasta ja tekemistäsi lihaskuntoliikkeistä ja ottaa tavoitteeksi parantaa aikaa. Voit myös vaikeuttaa lihaskuntoliikkeitä kun edelliset liikkeet alkavat tuntua liian helpoilta. Lihaskuntoliikkeiden määrää voi myös kasvattaa… Miltä kuulostaisi 100 liikettä per ulkokuntosali?

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin voisi olla hyvä päämäärä, otimme haasteen vastaan sitten missä muodossa tahansa.

Lisätietoa Jyväskylän ulkokuntosaleista löytyy täältä.

Jos kaipaat lisää haasteita, tai pitkäkestoisempaa liikkumista, niin voit tutustua Meijän polun Vuosikellon haasteisiin täällä.

#keskisuomi #jyväskylä #suomensuurinulkokuntosali #ksliikkuu

*Toukokuun lopulla 2023 Jyväskylän yliopiston Wisdom-verkoston tutkija Panu Halme kiersi Jyväsjärven Rantaraitin ja pysähteli matkan varrella olevilla ulkokuntosaleilla tekemässä lihaskuntoliikkeitä. Kokemuksesta innostuneena Halme haastoi sosiaalisessa mediassa kaikki kaupunkilaiset tekemään saman kahdesti tulevan kesän aikana itse valitsemallaan kulkutavalla (kävely/pyöräily/rullaluistelu) ja pysähtymään ulkokuntosaleilla lihaskuntoliikkeitä tekemään. Meijän polku haastettiin mukaan, joten lisäsimme ulkokuntosaleille hieman lisähaastetta; Eli kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdään 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Liikkeitä voi olla useita erilaisia jokaisella ulkokuntosalilla. Näin saamme lenkin aikana myös kokonaisvaltaisen koko kehon lihaskuntoharjoituksen.

Kategoria: Kuntien liikuntamahdollisuudet