Parhaillaan meneillään oleva Euroopan liikkujan viikko sekä huomenna maanantaina käynnistyvä Keski-Suomen reitistöviikko tarjoavat paljon upeita mahdollisuuksia lähteä ulos liikkumaan. Alla muutamia nostoja tulevan viikon ohjelmistosta.
Fiksusti pyörällä JYPSin luotsaamana
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry järjestää 19.9. kaikille avoimen ja maksuttoman Liikennekoulutuksen, jossa opastetaan fiksuun pyöräilyyn kaupungeissa ja taajamissa ja perehdytään pyöräilyn liikennesääntöihin. Lisäksi JYPS on mukana järjestämässä 20.9. pyörähuoltotapahtumaa yliopiston ja JAMKin opiskelijoille Rajakadun kampuksella. Ja lauantaina 24.9. polkaistaan perinteinen Jyväskylän kierto! Lisätietoja tapahtumista löytyy JYPSin verkkosivuilta www.jyps.fi.
Auto vapaapäivä ja eurolla Linkkiin to 22.9.
Auton vapaapäivänä torstaina 22.9. kannattaa oma auto jättää parkkiruutuun ja hypätä paikallisliikenteen kyytiin: Linkki-mobiilisovelluksesta saat kertalippuja edulliseen 1 euron hintaan, vyöhykkeestä tai asiakasryhmästä riippumatta! Torstaina siis Linkillä luontoreitistöille Luontopysäkkien ohjastamana. Lähtekäähän tutustumaan Jyväskylän loisteliaaseen lähiluontotarjontaan! Lisätiedot lipputarjouksesta https://linkki.jyvaskyla.fi/linkinajankohtaista/kampanjat-2022.
Korkeakoululaisten kunto selville kävellen 22.9.
Torstaina 22.9. on Keski-Suomen korkeakoulujen opsikelijoilla ja henkilökunnalla mahdollisuus kuntotestaukseen kävellen kauniilla Jyväsjärven rantaraitilla. Tapahtuman järjestää Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu yhdessä Likes by Jamk kanssa. Lisätietoa tapahtumasta täältä.
Luontotyöpäivä perjantaina 23.9.
Perjantaina 23.9. viedään taas suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä, kun vietetään kansallista Luontotyöpäivää. Tapahtumapäivässä toista kertaa mukana nyt myös ammattikorkeakoulut. Ottakaahan opiskelunne ja työnne ja siirtykää lähiluontoon!
Tuikematojen poluille la 24.9.
Lauantaina 24.9. vietetään ensimmäistä Tuikematojen poluilla! -tapahtumapäivää, jolloin lähireitistöille lähdetään hämärän laskeutuessa tuikkujen kanssa nauttimaan lähiluonnon hiljaisuudesta ja pimeydestä.
Pyöräile kylille -reitit kannustavat lähiretkille
Syksy on mitä mainiointa aikaa pyöräretkille. Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n suunnittelemat Pyöräile kylille -lähipyöräreitit Jyväskylässä, Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla kannustavat asukkaita tutustumaan lähialueisiin ja sen tarjoamiin palveluihin ja nähtävyyksiin pyöräillen. Reitteihin voi tutustua osoitteessa pyorailekylille.fi
Keski-Suomen Liiton 3T-hankkeessa (Thematic Trail Trigger) on koottu hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista. Meijän polku on toiminut yhtenä tunnistetuista keskisuomalaisista hyvistä käytänteistä. Hankkeen aikana hiljaisuus ja pimeys ovat nousseet kansainvälisissä keskusteluissa sisältöinä ylitse muiden.
Romania
Mitä sinä tiedät Romaniasta ja mistä Romania tunnetaan kansainvälisesti? Ehkä muistat entisen päämiehen Nicolae Ceausescun tai Transilvanian alueen Kreivi Draculan eli Vlad Tepesín (Vlad III), mutta matkailullisesti näistä hahmoista halutaan jo siirtyä eteenpäin. Pääkaupunki Bukarestista 300 kilometriä pohjoiseen sijaitseva vanha saksilaiskaupunki Brasov on yksi maan matkailuvalteista, josta löytyy laskettelukeskus, kymmenittäin linnoituskirkkoja ja luostareita sekä uudempaa aikaa ja sen ilmiöitä edustava DinoPark. Maaseudun rauha ja vuoristot uinuvat vielä kehittyvän ekoturismin sateenvarjon alla, mutta kysymyksenä viriää, että kuinka herättää matkailijoiden kiinnostus alueen muihin vahvuuksiin?
Asiantuntijamatkamme tarkoituksena oli kehittää ja nostaa esille alueella mahdollistuvia kokonaisvaltaisempia elämyksiä ja moniaistisia luontokokemuksia niin paikallisella tasolla, kuin laajemminkin matkailijoiden keskuudessa. Palasimmekin keskusteluissa nopeasti perusasioiden äärelle; rauhallinen luonto sekä aidot asiat ja paikalliset tarinat houkuttelevat!
Yhteiskehittämistä ja asiakkuuksien pohdintaa Business model canvas -menetelmää hyödyntäen. Kuvat Liisa Bergius.
Brasovin alueella toimii useita järjestöjä ja yksityisiä palveluntuottajia, jotka pohjaavat toimintansa luontoon. Esimerkiksi karhujen tarkkailuun Romanian takamaastot luovat erinomaiset puitteet.
Liikuimme alueella ympäristökasvatusjärjestö Centrul de educatie – Schubzin vieraana. Heidän asiantuntijansa auttavat hiljaisien reittien kehittämistyössä aluehallintoa (The Carpathian Sustainable Tourism Center) sekä toimivat hiljaisten reittien oppaina. Yhteistyötä tehdään myös lähikuntien matkailuviranomaisten kanssa ja Brasovin yliopiston tutkijoiden kanssa tunnistetaan uusia potentiaalisia hiljaisia reittejä. Reittien varrella saatavien palveluiden tuottajina toimivat paikalliset asukkaat ja maatilat. Muutaman tunnin retki osaavan paikallisoppaan kanssa urbaaniin lähiljaisuuteen onkin helppo ja nautinnollinen tapa kokea luonnon tarjoilemaan rauhaa ja hiljaisuutta.
Brasovissa oli urbaania lähihiljaisuutta sekä maaseudun hiljaisuutta. Desibelimittarini oli kaikkia kiinnostava apuväline, mutta lopulta äänimaisema ratkaisee kokemuksen, ei mittarilukema. Kuvat Janne Laitinen.
Kävimme Romaniassa lävitse myös aiempia 3T-kohtaamisiamme pohtien keskisuomalaisen terveysmetsän perusajatusta, eli lähiluontoon jalkautumista mahdollisimman usein ja toisaalta Jyväskylän ympäri suunniteltua Maastis-ulkoilureittiä, joka mahdollistaa myös maastopyörillä luonnossa liikkumisen. Nämä ajatukset skaalautuvat hienosti myös Brasovin hiljaisille reiteille, joilla kohtasimme niin maastopyöräilijöitä, kuin härkävankkuritkin.
Romanian lisäksi myös Puolassa hiljaisuus on nostettu vahvuustekijäksi ja Tucholan biosfäärialueelle (Forest Biosphere Reserve) on kesällä pilotoitu hiljaisia ulkoilureittejä. Vastaanotto on ollut kiinnostunutta ja laajemman näkyvyyden kautta toiminta on saanut myös tunnustusta kansallisena edelläkävijänä.
Hiljalleen kohden pimeyttä
Hiljaisuuden lisäksi myös pimeys on alkanut kiinnostamaan matkailun ja hyvinvoinnin lähteenä. Pimeyden suhteen riittää vielä kuitenkin tekemistä. Siinä missä pimeys koetaan yhä maaseudulla itsestään selvyytenä, mutta monelle matkailijalle pimeys voi olla aluksi epämieluisa uhka. Pimeyden luomat mahdollisuudet kuitenkin kiinnostavat yhä enemmän ja ihmiset ovat alkaneet esimerkiksi valokuvaamaan hämärtyvää urbaania luontoympäristöä, tähtitaivasta ja mahdollisuuksien mukaan jopa revontulia.
Nykyinen maailmantilanne ja pyrkimys sähkön säästämiseen saattavat tulevana talvena mahdollistaa meille upeita tähtitaivaita ja öisiä kuutamoita myös tiheämmin asutuilla alueilla. Keski-Suomen reitistöviikolla voi lähteä syyshämärässä tutustumaan lähireitistöihin Tuikematojen poluilla! -tapahtuman myötä. Kokemusten karttuessa lähiluonnossa pimeällä liikkumisesta osaa sitten nauttia syksyn edetessä.
Keski-Suomen reitistöviikolla lähdetään nauttimaan syksyn lisääntyvästä hämärästä ja lähiluonnon poluista ja reitistöistä koko perheen voimin tai vaikkapa kaveriporukalla.
Lauantaina 24.9. vietetään ensimmäistä Tuikematojen poluilla! -tapahtumapäivää, jolloin lähireitistöille lähdetään hämärän laskeutuessa tuikkujen kanssa nauttimaan lähiluonnon hiljaisuudesta ja pimeydestä.
Kun tuikkujen kanssa seikkailijoita on useampia syntyy pimeään lähiluontoon tuikematoja, eli pienistä valoista muodostuvia jonoja. Tuikemato on myös luonnossamme esiintyvä kuoriainen ja todella hyvällä tuurilla sellaisenkin voi retkillään nähdä, varsinkin jos Etelä-Suomen lähiluonnossa liikkuu.
Vinkkejä hämärässä liikkumiseen
Valot mukaan! Nappaa mukaan tuikku, taskulamppu, otsalamppu, pyöränlamppu tai muu kannettava valonlähde. Tarkista valot ennen lähtöä ja varmista, että valoissa riittää virtaa. Valovoiman ei tarvitse olla mahdottoman suuri, sillä tavoitehan on liikkua pimeässä.
Pimeät illat on rauhoittumisen aikaa, joten liikutaan luonnossa rauhassa ja vältetään kovia ääniä.
Lapsille päälle heijastinliivit tai heijastinnauhat.
Jos et ole aiemmin liikkunut pimeässä, niin liiku tutuilla poluilla ja tutuilla alueilla. Seuraa selkeitä polkuja tai reittejä.
Voit lähteä liikkeelle myös aikaisin aamulla. Näin päivänvalo saapuu seuraksesi ennen pitkää ja retkeä voi jatkaa päivänvalossa.
Syksyllä kannattaa myös pukeutua lämpimästi ja varautua sateeseen.
Mukaan voi napata myös eväät ja lämmintä juomaa.
Lähde liikkeelle kaverin kanssa, jos yksin pimeässä liikkuminen epäilyttää.
Ottakaa kuvia seikkailuistanne ja postatkaa #tuikemato -tunnisteen kera, niin muutkin pääsevät nauttimaan seikkailuistanne.
Tuikematojen poluilla! -tapahtuma on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa. Reitistöviikon ajatuksena on saattaa keskisuomalaisia kohden alueen upeita reitistöjä ja samalla nostaa reitistöjemme tietoisuutta myös maakuntarajojen ulkopuolella. Tervetuloa upeiden luontoreitistöjen Keski-Suomeen!
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailuun lähetettiin taas runsaasti toinen toistaan upeampia kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä! Kuvat ovat siirtyneet nyt Luovan valokuvauksen keskuksen raadin arvioitaviksi. Raati valitsee kymmenen kuvaa, joista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fiKeski-Suomen reitistöviikolla 19.-25.9.
Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.
– Alueellisen luontovalokuvan laatu on selkeästi nousussa. Toisaalta se johtuu mukana kulkevien kameroiden laadun paranemisesta, mutta selkeästi myös kuvasisällöt kehittyvät. Ihmiset liikkuvat luonnossa paljon ja myös kiinnostus luontokuvaukseen on selkeässä kasvussa, toteaa Luovan valokuvauksen keskuksen tuomaristoon osallistuva Mikko Auerniitty. – Kymmenen parhaan kuvan valinta ei todelakaan tule olemaan helppoa.
Suuret kiitokset kaikille kuviansa kilpailuun lähettäneille!
Ja jos liikutte keskisuomalaisilla reitistöillä reitistöviikonaikana ja jaatte kuvia sosiaalissa medioissa, niin #reitistöviikko #reitistöt #lähiluonto ja #keskisuomi -tägit käyttöön. Jaamme mielellämme kuvia omissa kanavissamme sitten eteenpäin.
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu tulee taas!
Hienoja uutisia keskisuomalaisilla luontoreitistöillä liikkujille ja luonnossa liikkumisesta nautiskeleville: Viime syksynä Keski-Suomen reitistöviikolla ensimmäistä kertaa järjestetty, ja loistavan vastaanoton saanut Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu tulee taas syyskuussa!
Kilpailusta tulee tarkemmin tietoa ja osallistumisohjeet elokuussa. Siihen saakka keskisuomalainen luonto ja reitistöt kutsuvat liikkumaan ja nauttimaan. Sekä luonnollisesti elämyksiä kuvaamaan!
Ensimmäinen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun raadin valitsemat kuvat pääsivät Keskisuomalaisen yleisöäänestykseen. Yleisöäänestyksen voitti Anna Käyhkön Haukanniemen poluilta ottama kuva.
Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille keskisuomalaiset luontoreitistöt ja niiden varrelta löytyvän moninaisen luonnon kohteet.
#keskisuomi #reitistöt
Kohden lähireitistöjä – Keski-Suomen reitistöviikko
Keski-Suomen reitistöviikkollasyyskuussa liikutaan Keski-Suomen lähiluonnossa ja -reitistöillä! Ja jotta liikkuminen olisi helposti kaikkien saavutettavissa, otamme suunnaksemme lähireitistöt, joita polkujen, kävely- ja pyöräteiden, kuntoratojen ja luontopolkujen luvatussa maakunnassa Keski-Suomessa riittää.
Reitistöt toimivat keskisuomalaisen luontoliikunnan sekä luonnossa liikkumisen ja oleilun elämänrikkaana suonistona. Reitistöillä on suuri merkitys myös alueen mielikuville ja näkyvyydelle. Lisäksi reitistöt toimivat alueen asukkaille hyvinvoinnin ja terveyden ympärivuotisena lähteenä.
Lähtekäähän mukaan tekemään tulevaisuuden Keski-Suomea järjestämällä tapahtumia, retkiä, luontokohteiden esittelyjä, koulutuksia tai vain liikkumalla Keski-Suomen reitistöillä syyskuussa!
Lähiluonto-sivustolta vinkkejä lähiluonnossa liikkumisen lisäämiseen ja lähiluontoalueiden ja -reitistöjen kehittämiseen.
Meijän Keski-Suomi -julkaisussa taustoitusta keskisuomalaisen luonnon ja reitistöjen merkityksestä ja mahdollisuuksista alueen tulevaisuudelle.
Meijän Keski-Suomi -hankkeen loppuraporttia varten otimme suurennuslasin alle myös Meijän polun sivustolla tapahtuvan liikenteen. Miksikö? Siksi, että Meijän polku toimi raportissa esimerkkinä monialaisesta uudenlaisesta toimintamallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla Keski-Suomessa ja Suomessa laajemminkin.
Mitä suurenuslasin alta sitten löytyi? Alla on listattu katselukertoja yksittäisiltä Meijän polun sivuilta, joilla on ollut yli 250 katselukertaa sivuston perustamisen (8/2018) jälkeen. Suurin osa sivuista on kuitenkin julkaistu viimeisen kahden vuoden aikana, eli katselukerrat on saavutettu hyvin eripituisissa ajanjaksoissa. Taulukossa ei näy Meijän polun pääsivua, jolla oli reilut 14 000 katselukertaa vuoden 2022 alkuun mennessä.
Yksittäinen, eniten katselukertoja kerännyt sivustokokonaisuus on Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistön keväällä 2021 Meijän polulle kokoama Lasten motoristen taitojen harjoittamisen sivusto (LMTH), jolla alasivuineen on ollut yli 10 000 katselukertaa. Samoihin lukemiin on päässyt myös liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikello. Yksittäisistä blogeista eniten katselukertoja on kerännyt Juho Jäppisen kirjoittama Maastopyörällä kaupungin ympäri, joka on luettu 3 150 kertaa. Myös Luontopysäkit-sivusto ja Keski-Suomen reitistöviikko ovat tuoneet sivustolle runsaasti kävijöitä. Myös Terveysmetsä-aiheet ovat kiinnostaneet sivustolla kävijöitä.
Millaisia polkuja pitkin sivuille sitten päädytään? Meijän polun luonteen mukaisesti tietenkin useita erilaisia polkuja. Internetin hakukoneet edustavat kävijävirran kärkeä ja niiden kautta on Meijän polun sivustolla vierailtu yli 26 000 kertaa. Facebookin kautta kävijöitä on sivuille tullut 8 500. Muut yksittäiset reitit jäävät alle tuhanteen. Alle on listattu kävijäpolut, joista on tullut sivuille yli 25 käyntiä elokuun 2018 jälkeen.
Sivustolla käyntejä tulee muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sivustojen, kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, OmaKS:n, Arkin ja Saarikan sivustojen kautta. Vierailuita tulee myös keskisuomalaisten kuntien sivustojen, kuten Jyväskylän, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Uuraisten kautta. Meijän polun sivustoa käytetään myös osana korkeakoulujen kursseja. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Moodle-oppimisympäristön kautta vieraillaan säännöllisesti sivuillamme.
Meijän polun internetsivusto ei ole pelkkää kävijävirtaa, vaan sivusto toimii myös ohjausvälineenä tutkimuksen, hyvinvoinnin, terveyden ja luonnon ja sekä alueen kuntien sivustoille. Alla listattuna yli 20 kertaa klikatut linkit Meijän polun sisältöjen kautta.
Keväällä 2022 sivustollamme aukeaa taas uusi laajempi kokonaisuus, blogissamme julkaistaan useampi mielenkiintoinen teksti, Luontopysäkeille tulee päivityksiä ja Luontotyöpäivää vietetään 20.5. Tervetuloa tutustumaan näihin sekä moniin muihin sisältöihimme!
Koronan tuomat uudet olosuhteet veivät meijän polkuja kohden uusia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ideoita ja ratkaisuja myös vuonna 2021. Merkittävimpiä uusia avauksia vuoden mittaan olivat suomalaisen työn vieminen kohden luontoa Luontotyöpäivänmerkeissä ja suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden aarrearkun –lähiluonnon –ottaminen vahvasti mukaan ajatteluun uuden sivuston avulla.
Luontotyöpäivä
Toukokuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen suomalaista työtä luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle johdatteleva Luontotyöpäivä. Luontotyöpäivää varten kokosimme sivuillemme ideapankin erilaisista tavoista viedä suomalaista työtä luontoon ja toisaalta sitten tuoda myös luontoa töihin. Hyvin startannut tapahtuma järjestettiin vuoden mittaan kahdesti. Seuraavaa Luontotyöpäivää vietetään 20.5.2022. Käy nappaamassa ideoita sivuiltamme ja lähde suunittelemaan luonnon ottamista osaksi omaa työtäsi! Alla muutamia kuvia ensimmäisen Luontotyöpäivän vietosta eri puolilta Suomea. #luontotyöpäivä #WorkInNatureDay
Keski-Suomen reitistöviikko
Järjestyksessään toinen Keski-Suomen reitistöviikko vietettiin syyskuun puolivälissä. Tänä vuonna tapahtumien ohella näkyvyyttä keskisuomalaisilta reitistöiltä saatiin lisättyä valokuvakilpailulla, joka toteutettiin yhdessä Meijän polun, Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa. Korkeatasoisen kilpailun tuomariraadin valitsemat kymmenen suosikkikuvaa julkaistiin näyttävästi Keskisuomalaisessa. Näiden pohjalta toteutetun yleisöäänestyksen voittiAnna Käyhkön kuva. Seuraava valokuvakilpailu järjestetään syyskuussa 2022 osana Keski-Suomen reitistöviikkoa. Siispä reitistöille liikkumaan ja kamerat mukaan! #reitistöviikko #keskisuomi
Lähiluonto
Marraskuussa julkaistiin Meijän polun Lähiluonto-sivusto. Ajatus Lähiluonto-kokonaisuudesta syntyi mietittäessä kuinka voisimme tuoda esille lähiluonnon mittavia mahdollisuuksia luonnossa oleskelun ja liikkumisen kannalta rinnastettuna vahvoihin kansallispuistojen brändeihin. Lähiluonto-sivustolle on koottu tietoa ja ideoita kuinka lähiluonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voidaan tuoda aktiivisesti osaksi kuntalaisten arkea. #lähiluonto
Luontopysäkit
Syyskuussa julkaistiin myös Luontopysäkkien kokoava kartta, jossa esitellään Jyväskylän moninaiset luontoalueet ja niiden äärelle kuljettavat julkisen liikenteen Linkit kaikki yhdellä kartalla.
Kesäksi 2021 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikelloomme lisättiin kaksi ajankohtaista haastetta, eli Kasvienbongaushaaste ja Someton-haaste Ensimmäisessä haasteessa liikutaan lähiluonnossa ja kartoitetaan kasveja iNaturalistin Seek -sovelluksen avulla. Toisessa haasteessa lähdetään vähentämään sosiaalisissa medioissa viettämäämme aikaa. Kaksi hyvinvointia ja terveyttä edistävää haastetta, joista on runsaasti iloa myös vuonna 2022. Vuosikelloon ilmestyi alkuvuodesta myös pienryhmille suunniteltuja haasteita, joiden kanssa ryhmät saavat liikkumista lisäävä yhdessä tekemistä.
Kohden uutta liikkumista ja kestävämpää kehitystä
Tämänhetkinen elämäntapamme on kestämätön sekä itsellemme, että myös koko elinkirjolle. Syksyn kuluessa Meijän poluilla lähdettiin pohtimaan, millaisia muutoksia olisi tehtävä, jotta sekä omamme, että ympäristömme elinvoima voisi kukoistaa. Tällä hetkellä muutos kohden kestävää kehitystä on käynnissä, mutta se kattaa vain osan luomastamme kokonaisukuormasta ympäristöllemme. Nopein muutos luonnon kantokyvyn ja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kannalta saavutettaisiin kulkutapamuotojen muutoksessa lyhyillä alle kymmenen kilometrin matkoilla, kirjoittaa Juho Jäppinen blogissamme.
Jotta voisimme saavuttaa liikenteelle asetetut päästötavoitteet ja lisätä ihmisten liikkumista nopealla aikataululla liikkumisemme tulee muuttua vauhdikkaasti autoilukeskeisestä muihin liikkumismuotoihin.
Blogit
Blogissamme ahkeroitiin vuoden 2021 aikana muun muassa reitistöillä, Lahden terveysmetsissä, Struven ketjulla sekä tietenkin monella tapaa lähiluonnossa. Blogimme jatkaa kasvuaan ja ensi vuodeksi luvassa taas runsaasti mielenkiintoisia sisältöjä!
Vuosi 2022
Mitäpäs tuleva vuosi tuo tullessaan? Meijänpolkumaiseen tyyliin asioita, joita ei vielä osata edes hahmottaa, mutta jotka häilyvät tulevaisuuden tekemisen horisontissa. Vuosi tuo tulleessaan myös Miljoonan askeleen kävelyhaasteen uusilla mielenkiintoisilla mausteilla, iäkkäiden ja työikäisten hyvinvointitestikokonaisuuksien rakentamista ja julkaisua, digitaalisia luontohetkiä, matkoja lähiluontoon sekä luontotyöpäiviä ja Keski-Suomen reitistöviikkoa. Enemmän näistä ensi vuoden puolella.
Suuret kiitokset kaikille kuluneena vuonna Meijän polun seikkailuihin osallistuneille. Nähdään vuoden 2022 puolella!
Yleisöäänestys Keski-Suomen reitistöt valokuvakilpailun kärkikymmeniköstä!
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun raadin valitsemat kymmenen kuvaa ovat nyt näyttävästi esillä Keskisuomalaisessa ja yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan keskiviikkoon 22.9. saakka. Äänestämään pääsee täällä.
Suuret kiitokset kaikille kuviaan lähettäneille ja onnea finaaliin valituille! Ja ensi syksyn Keski-Suomen reitistöviikolla kisaillaan samalla teemalla, joten luontoon liikkumaan ja kamerat mukaan!
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu on Meijän polun käynnistämä kilpailu, joka toteutetaan yhdessä Luovan valokuvauksen keskuksen ja Keskisuomalaisen kanssa.
Kulunut pandemia-aika on viimeistään osoittanut lähiluonnon merkityksellisyyden. Osa on löytänyt luonnosta itselleen uuden pysyvän harrastuksen, osaa on puolestaan harmittanut lisääntynyt väenpaljous vanhoilla reiteillä. Lähiluonnon säästäminen on paitsi ekologisesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä teko.
Ihmiset etsivät tietoa luontoalueista netistä ja suuntaavat sinne mistä tietoa löytyy. Näin ollen onkin tärkeää, että jo olemassa olevista, ja uusista reiteistä kerrotaan selkeästi kuntien sivuilla. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että luonto ja reitit olisivat ihan kaikkien suomalaisten saavutettavissa, jotta kynnys lähteä luontoon pysyisi mahdollisimman matalana.
Lahden kaupunki on yksi edelläkävijöistä, jossa luontolähtöisen hyvinvoinnin tuominen osaksi asukkaiden arkea on otettu vakavasti. Kaupunki on seurannut tarkkaan aiheeseen liittyvää tutkimusta ja lähtenyt viemään tuloksia käytäntöön. Voin sanoa näin, koska olen itse siirtynyt tutkijan tehtävistä Lahden kaupungille vasta toista kuukautta sitten, ja Euroopan ympäristöpääkaupungin 2021 ympärillä vallinnutta positiivista ”pöhinää” ei ole voinut olla huomaamatta myös muualta käsin.
Lahti mukana GoGreenRoutes -hankkeessa
Lahti lähti rohkeasti hakemaan yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja laajan eurooppalaisen tutkimuskonsortion kanssa Euroopan unionin yhtä merkittävintä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta GoGreenRoutes -hankkeelle. Rahoitus saatiin ja Lahden kaupunki on nyt yksi kuudesta hankkeen eurooppalaisesta kehittäjäkaupungista, jonka tavoitteena on olla suunnannäyttäjänä matalan kynnyksen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla on tarkoitus vahvistaa asukkaiden luontosuhdetta.
Hyvinvointia laadukkaasta luonnosta
Miksi sitten luontosuhde ja ylipäätään luonto tai metsät ovat urbaaneilla alueilla niin tärkeitä? Tutkimusten perusteella voidaan jo sanoa, että luonnolla on hyvinvointia edistävä vaikutus. Parhaiten luonto toimii erilaisten sairauksien ehkäisijänä.
Erityisen merkitseväksi kuitenkin nousee laadukas urbaani luonto, jonka havaittiin tanskalaisessa tutkimuksessa suojaavan lapsia sairastumasta myöhemmällä iällä erilaisiin mielenterveyssairauksiin kuten skitsofreniaan (Engemann ym. 2020). Laadukkaalla luonnolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tarpeeksi luonnonmukaisen kaltaisia metsäalueita.
Myös Suomesta on uutta tutkimusnäyttöä aiheesta. Kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, lasten elimistön mikrobisto monipuolistui ja immuunijärjestelmän säätely parani (Roslund ym. 2020, 2021). Tutkin myös itse väitöskirjassani metsän laadun vaikutusta ihmisen mielen hyvinvoinnille. Vein ihmisiä pienryhmissä eri tavoin hoidettuihin metsiin heidän työpäivänsä jälkeen. Jokainen metsä toimi tehokkaasti työstressistä palautumiseen. Yhdeksi merkitseväksi selittäväksi elpymisen tekijäksi nousi metsän koettu biodiversiteetti (Simkin ym. 2021). Näin ollen, ei voida ajatella niin, että luonto ja metsät kaupunkien ulkopuolella riittävät monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Myös Ihminen tarvitsee rikasta biodiversiteettiä ympärilleen voidakseen hyvin. Tällä hetkellä mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lähiluonto toimii monipuolisena hyvinvoinnin ylläpitäjänä, jonka arvo osataan usein nähdä vasta sitten kun se on menetetty.
Mielen rentoutumiseen vaikuttavat monet asiat kuten ympäröivä melu ja koettu luonnon kauneus mutta myös luonnon monimuotoisuus. Erityisesti vilkkaan työpäivän jälkeen ihminen elpyykin tehokkaasti metsässä, joka on tarpeeksi laaja ja puusto iäkästä (Simkin ym. 2020). Sen ei tarvitse olla hyvin hoidetun näköinen ja harmoninen. Ympäristöpsykologiassa tunnistetun ”tarkkaavuuden elpymisen teorian” mukaan ihminen elpyy, kun tahdonalainen tarkkaavuus saa hellittää (Kaplan 1995). Teorian mukaan näin tapahtuu, kun ihminen kokee lumoutumista. Monipuolisessa luonnossa tämä tapahtuu kuin itsestään.
Vaikka osa meistä on hyvinkin erähenkisiä, monelle metsään meno ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Luonnonvarakeskuksen Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisen inventoinnin (LVVI 2) mukaan viidennes ulkoilijoista on niin sanottuja passiivisia ulkoilijoita, jotka ulkoilevat vain harvoin. Heitä on kaikissa ihmisryhmissä sukupuoleen katsomatta.
Retkelle tai lähimetsäänkin lähdön esteenä on tavallisesti pelko eksymisestä tai metsä voi yksin kulkiessa tuntua turvattomaltakin. Tarvitsemme myös esteettömiä reittejä, jotta kaikilla on mahdollisuus päästä nauttimaan luonnosta. Erilaisten asukaskyselyiden myötä tiedetään, että moni haluaisi mennä metsään, jos sinne lähteminen olisi ylipäätään mahdollista.
Terveysmetsä rakentuu osana GoGreenRoutes -hanketta
GoGreenRoutes -hankkeen yksi tärkeä tavoite on luoda Päijät-Hämeen keskussairaalan viereiseen metsään niin sanottu Terveysmetsä. Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. Terveyspolun toivotaan tukevan sairaalan asiakkaita hoidon yhteydessä sekä toimivan virkistävänä taukopaikkana myös kiireiselle henkilökunnalle ja kaupungin asukkaille. Metsää ei aiota sen ihmeemmin rakentaa, vaan tarkoitus on mahdollistaa sinne helpompi pääsy uusilla pitkospuilla ja levähdyspaikoilla. Ohjattu reitistö säästää myös alueen luontoa. Terveyspolku yhdistyy aivan sairaalan nurkalta lampea kiertävään esteettömään luontopolkuun. Yhdessä kokonaisuus muodostaa monikäyttöisen Terveysmetsän.
Lähdetään luontoretkelle yhdessä
Luontoretkien ympärille rakennetut yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia aktivoida ja rohkaista ihmisiä lähtemään luontoon. Luonnossa yhteisöllisyyden kokemus voimistuu ja tutkimustulostenkin kautta tiedetään, että luonnossa on helpompi jutella vaikeistakin asioista. Yksi oivallinen esimerkki tällaisesta tapahtumasta on Keski-Suomessa meneillään oleva reitistöviikko, joka huipentuu perjantain Luontotyöpäivään. Tavoite on kannustaa ihmisiä lähtemään luontoon ja löytämään uusia liikuntapolkuja omaan arkeen. Jospa jokainen meistä ottaisi tavoitteekseen mennä perjantain työpäivän aikana luontoon, jos ei ihan metsätyöpisteeseen niin kuin meillä Lahdessa, niin ainakin happihyppelylle. Se kannattaa varmasti!
Jenni Simkin projektipäällikkö, Lahden kaupunki, GoGreenRoutes -hanke
Lähteet:
Engemann, K., Svenning, J. C., Arge, L., Brandt, J., Geels, C., Mortensen, P. B., Plana-Ripoll, O., Tsirogiannis, C., & Pedersen, C. B. (2020). Natural surroundings in childhood are associated with lower schizophrenia rates. Schizophrenia Research, 216, 488–495. https://doi.org/10.1016/j.schres.2019.10.012
Kaplan, S. (1995). The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, 15(3), 169–182. https://doi.org/10.1016/0272-4944(95)90001-2
Roslund, M. I., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A. M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H. K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O. H., Hyöty, H., & Sinkkonen, A. (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. In Sci. Adv(Vol. 6). https://www.science.org
Roslund, M. I., Puhakka, R., Nurminen, N., Oikarinen, S., Siter, N., Grönroos, M., Cinek, O., Kramná, L., Jumpponen, A., Laitinen, O. H., Rajaniemi, J., Hyöty, H., Sinkkonen, A., Cerrone, D., Hui, N., Mäkelä, I., Parajuli, A., Saarenpää, M., Soininen, L., … Vari, H. K. (2021). Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. Environment International, 157. https://doi.org/10.1016/j.envint.2021.106811
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2020). Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest – A field experiment. Urban Forestry and Urban Greening, 48. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2021). The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Journal of Environmental Research and Public Health,18(2). https://doi.org/10.3390/ijerph18020422
