Muistisairauksien riski kasvaa iän lisääntyessä. THL:n muistisairauden riskitestin avulla voit arvioida tilanteesi tällä hetkellä.
Suoritusohjeet
Täytä Muistisairauden riskitesti joko testitilanteessa tai sitten omatoimisesti THL:n muistisairauden riskitestin avulla. Saatuasi tulokset voit verrata numeroa alla olevaan taulukkoon ja nähdä tilanteesi tällä hetkellä.
Tulokset
Elämäntapamuutokset suositellaan aloittamaan, kun saat tuloksista keltaista tai punaista. Ikääntyessä suosittelemme hyviä elintapoja kaikille. Eli vihreälläkin ollessasi voi löytyä osa-alueita, joilla aivoterveyttä voi lähteä edistämään.
Muistisairauden riskitestin tulokset.
Harjoittelu
On hyvä muistaa, että myös muistin ja aivojen terveyteen voi vaikuttaa monella tapaa. Harjoite-osiosta löydät vinkkejä aivoterveyttä lisäävistä elämäntavoista.
Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa iän lisääntyessä. Diabetesliiton riskitestin avulla voit arvioida tilanteesi tällä hetkellä. On hyvä muistaa, että myös tyypin 2 diabeteksen riskiin voi vaikuttaa monella tapaa.
Suoritusohjeet
Täytä diabeteksen riskitesti joko testitilanteessa tai sitten omatoimisesti Diabetesliiton internetsivuilla. Testin tekemiseen menee muutama minuutti. Testi löytyytäältä.
Tulokset
Testistä saat oman riskiluokituksesi pisteinä 1-24.
Tyypin 2. Diabeteksen riskitestin tulostaulukko.
Harjoittelu
Tyypin 2 diabeteksen riskiin voidaan vaikuttaa elintavoilla, kuten liikunnan lisäämisellä ja ruokavalion muutoksella. Harjoitteluvinkkejä löytyy harjoitusosiosta.
Tänä keväänä miljoona askelta kuluu kirjoja kuunnellen!
Maaliskuussa Meijän polku ja Nextory lähtevät johdattelemaan suomalaisten askelia kohden maagista miljoonaa askelta ja lukemattomia laatukirjoja!
Nyt kolmatta kertaa järjestettävä Meijän polun Miljoonan askeleen haaste saa tänä keväänä kävelyn kulumaan kuin kirjoja kuunnellessa, sillä juuri sitä kevään mittaan tehdään.
Suomalaiset kävelevät päivittäin keskimäärin noin 6 000–8 000 askelta iästä ja elämäntavoista riippuen (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Viimeiset kaksi vuotta koronan seurauksena osan meistä kävely on lisääntynyt, mutta suurella osalla taasen vähentynyt. Etätöiden lisääntymisen, rajoitusten sekä harrastusten vähenemisen myötä myös muu päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Kuitenkin kävelyn terveyshyödyt ovat laajalti tunnettuja ja kävely liikkumismuotona lähes kaikkien käytössä.
Myös kirjojen kuuntelulla on hyvinvointia ja aivoterveyttä lisääviä ominaisuuksia puhumattakaan elämänymmärryksen ja tiedon karttumisesta. Bonukseksi jopa lyhyt kirjojen lukeminen ja tässä tapauksessa kuunteleminen alentaa stressitasoja. Näitä kaikkia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä lähdemme maaliskuussa tavoittelemaan kävellen ja hyviä kirjoja kuunnellen.
Miljoonan askeleen kirjahaasteeseen voi hypätä itsekseen tai pienen porukan kanssa. Nextory tarjoaa kävelemään lähteville ilmaiset kirjat ensimmäiseksi 45 päiväksi. Tämän jälkeen kirjojen kuuntelua voi jatkaa pientä kuukausikorvausta vastaan.
Tammikuussa 2022 Jyväskylän steinerkoululla liikahdettiin kohden aktiivisemman työmatkaliikkumisen maailmaa, kun tilasimme kahdeksalle koulun henkilökunnan jäsenelle työsuhdepyörät.
Olemme jo pidempään miettineet keinoja koulumme vahvemmasta panostuksesta ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Olemme aiemmin muun muassa ottaneet käyttöön pidempien koulumatkojen linja-automatkatuen oppilaille, panostaneet ruokahävikin vähentämiseen ja käynnistäneet Pölyttäjäpolut-hankkeen lisäämään pölyttäjäystävällisiä ympäristöjä kaupunkeihin. Työsuhdepyörät nousivat viime syksynä keskusteluun ja lähdimme ottamaan selvää, miten tällainen järjestely toimisi kouluympäristössä.
Tarkoituksenamme on edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja sen mukanaan tuomia etuja työnantajan näkökulmasta. Työsuhdepyörien käyttö on todettu lisäävän työhyvinvointia, joka näkyy muun muassa poissaolojen määrän vähenemisenä. Aktiivisen liikkumisen lisääminen lisää myös jaksamista ja tuo energiaa päiviin.
Tomi tutustumassa kotikaupunkinsa pyöräilyreitistöihin raikkaassa tammikuun lopun pakkassäässä. Kuvat Juho Jäppinen.
Alustavissa tiedusteluissa puolet henkilökunnasta oli kiinnostuneita pyöränhankintamahdollisuudesta ja lopulta noin puolet lähtikin mukaan hankintaan. Koulun hallitus ja johtokunta innostuivat myös asiasta ja sovimme, että koulu osallistuisi pyörien hankintaan työnantajana maksamalla puolet pyörien kuluista. Käytännössä tämä tarkoittaa meillä sitä, että sadan euron pyöräkohtaisesta kuukausikulusta työntekijä maksaa puolet ja työnantaja puolet. Työsuhdepyörien toimittajana meillä toimii Vapaus työsuhdepyörä.
Olemme sopineet, että työsuhdepyörän voi ottaa käyttöönsä myös myöhemmin, jos tällainen tarve tulee muille henkilökunnan jäsenille. Ensimmäisellä kyselykierroksella suurin este työsuhdepyörien hankinnalle oli jo olemassa oleva hyvä polkupyörä. Tällöin on toki luontevaa, ettei uutta pyörää lähde hankkimaan. Toinen esille noussut syy oli pitkä työmatka, jolla ei ole hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä tarjolla.
Tärkeä lähtökohta työsuhdepyörien hankintaan on ollut myös se, että voimme näyttää oppilaille, että koulu, ja me aikuiset pyrimme aktiivisesti osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen omien konkreettisten tekojemme avulla. Eli siirrymme puheiden maailmasta tekemisen maailmaan.
Olen hankkinut myös itselleni työsuhdepyöräksi sähkömaastopyörän ja päässyt jo kokeilemaan sitä. Tällä hetkellä, jos kysytään alkutuntemuksia, niin ensimmäiseksi ajatukseksi voin todeta, että kotikaupunkiin on tullut tutustuttua aivan uudella tavalla. Kerran olin jo hetken aikaa eksyksissäkin, kun pyörä kuljetti uusille asuinalueille ja reitistöille. Mutta nyt tunnen nuokin kulmakunnat entistä paremmin. Kaiken kaikkiaan tarkoituksenani on aloittaa työmatkojen taittamista pyörällä, mutta myös vapaa-ajan pyöräretkiä lähialueen luontoon sekä mahdollisesti lähteä pidemmillekin reissuille. Pidän erittäin tärkeänä, että koulumme työantajana lähti mahdollistamaan tällaista sekä työhyvinvointiin, että ympäristömme tilaan positiivisesti vaikuttavaa ideaa. Ja suosittelen ratkaisua myös muille työyhteisöille!
Jyväskylän steinerkoulun rehtori lähdössä kotimatkalle työpäivän jälkeen.
Miljoonan askeleen kirjahaasteessa kävellään kohden parempaa kuntoa, lisääntynyttä hyvinvointia ja lukemattomia tarinoita!
Kas näin se tehdään!
Miljoonan askeleen kirjahaasteeseen voi lähteä itsekseen tai pienellä kaveriporukalla. Porukan kasvaessa miljoonan askeleen tavoite täyttyy nopeammin, kun askeleita kerääviä jalkapareja on useampia. Voitte myös porukalla ottaa jokainen oma miljoonan askeleen tavoitteen ja kävellä samoja kirjoja kuunnellen.
Haasteeseen voi osallistua yksin tai pienellä porukalla.Yksin kävellessä haaste kestää kävelyinnosta riippuen noin 2–4 kuukautta. Isommalla porukalla tavoitteen saavuttaminen käy nopeammin.
Askeltavoitteet
Valitse itsellesi askeltavoite, joka on hivenen korkeampi kuin nykyinen päivittäinen askelmääräsi. Jos esimerkiksi tällä hetkellä sinulle kertyy päivittäin 5 000 – 7 000 askelta, niin valitse tavoitteeksi 8 000 askelta päivässä. Jos kahdeksan tuhatta kertyy helposti kirjoja kuunnellessa, niin voit nostaa tavoitetta korkeammalle. Jokainen lisätty askel tuo hyvinvointihyötyjä ja vauhdittaa tavoitteen etenemistä. Yhden hengen askelpäiväkirjan voi tulostaa itsellesi täältä. Päiväkirja ei ole välttämätön, vaan askelmääriä voi seurata muillakin keinoin, kuten kännykköihin saatavilla askelia mittaavilla sovelluksilla tai aktiivisuusrannekkeella.
Jos lähdette liikkeelle ryhmänä, niin ryhmän jäsenet voivat valita itselleen sopivan askeltavoitteen tai sitten kaikki voivat ottaa saman askelmäärän tavoitteekseen. Ryhmän askelmäärät voi halutessa kerätä päiväkirjaan, jonka voi tulostaa täältä.
Malli neljän hengen ryhmän ensimmäisellä viikolla kävellyistä askeleista. Ryhmä on valinnut yhteisen kirjan kuunteluun, mutta jokainen kävelee omia aikojaan. Neljän hengen ryhmällä keskimäärin 12 000 askeleen päivävauhdilla miljoona askelta kertyy kolmessa viikossa.
Kirjakävelyitä voi tehdä myös päivittäisten kävelyiden sijaan esimerkiksi 3–4 kertaa viikossa, jolloin kerralla kävelee pidemmän matkan. Tässä tapauksessa voi seurata viikkotavoitetta (alla).
Alle on merkitty päivätavoitteita askelmäärille ja kuinka paljon askelia kertyy näillä askelilla viikossa. Esimerkiksi 10 000 päivittäisellä askeleella tai 70 000 viikkoaskeleella miljoonan askeleen saavuttaminen kestää itsekseen kävellessä 14 viikkoa, eli kolme ja puoli kuukautta. Kaverin kanssa askelia kerätessä samaan tahtiin maaliin pääsee 10 000 päiväaskeleen tavoitteella kahdessa kuukaudessa. Kolmestaan maali odottaa jo reilun kuukauden päästä lähdöstä.
6 000 päiväaskeleella miljoona askelta saavutetaan kuudessa kuukaudesssa.
8 000 päiväaskeleella matka kestää 18 viikkoa.
10 000 askeleella kirjoja kuunnellaan 14 viikon ajan.
12 000 päiväaskeleella haaste kestää kolme kuukautta.
Mitäpäs sitä kuuntelisi kävellessä?
Loistavia kirjoja tietysti!
Voit askeltaa esimerkiksi koukuttavia dekkareita tai suosittuja elämäkertoja kuunnellen. Voitte ottaa käyttöön Nextoryn kaltaisten äänikirjasovellusten palvelut, tai sitten lainata kirjoja kuunneltavaksi kirjastoista.
Miljoonan askeleen kirjakerho
Jos lähdette liikkeelle kaveriporukalla, niin suosittelemme kävelyiden oheen kirjakerhoa, eli kuunnelkaa samoja kirjoja ja järjestäkää jokaisen kirjan jälkeen kirjakerhokävely, jossa voitte keskustella kuunnellusta kirjasta nousseista ajatuksista ja ideoista.
Turvallisesti liikkeellä
Vanha viisaus toteaa, että kun ajat, et ota. Kirjoja kuunnellessa ja ihmisten ilmoilla kävellessä emme myöskään ota. Turhia riskejä siis. Tässä muutama vinkki turvalliseen kävelykuuntelemiseen:
Pimeällä ja hämäräsä liikkuessa käytä hyvin näkyviä heijastimia tai vaatteita.
Liukkailla ilmoilla käytä kenkiä, joissa on hyvä pito. Voit myös käyttää nastoja ja kävelysauvoja.
Pyri kävelemään leveillä väylillä ja oman väyläsi oikeassa reunassa. Näin takaa tulevien ei tarvitse saada huomiotasi turvalliseen ohitukseen.
Älä kuuntele liian kovalla. On hyvä kuulla ainakin kovemmat äänet omasta ympäristöstä.
Käytä tarkkaavaisuutta erityisesti risteyksissä ja teitä ylittäessäsi.
Jos mahdollista, pidä kuulokkeita näkyvillä (esim luurikuulokkeet), jolloin kanssaliikkujat näkevät, että et mahdollisesti kuule ääniä.
Miljoonan askeleen kirjahaaste perustuu Meijän polun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikellon Miljoonan askeleen haasteeseen. Vuosikellostalöytyy samankaltaisia haasteita kaikille vuodenajoille niin yksilöille, kuin pienryhmillekin.
Päästöjen nopean vähentämisen tarve vaatii uudenlaista ajattelua päivittäiseen liikkumiseemme. Suomen hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja nollapäästöistä liikenteen pitäisi olla vuoteen 2045 mennessä. (Liikenne- ja viestintäministeriö) Saman aikaisesti fyysistä aktiivisuutta tulisi lisätä merkittävästi, jotta passiivisen elämäntavan aiheuttamia ja jatkuvasti lisääntyviä useiden miljardien eurojen vuosittaisia kuluja saataisiin hillittyä. (Valtioneuvoston kanslia)
Liikenteestä ja ihmisten aktiivisesta liikkumisesta on löydettävissä ratkaisuja molempiin ajankohtaisiin tavoitteisiin. Samalla kulkutapojen muutos voi hidastaa myös luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, joka osaltaan johtuu nykyisenkaltaisen liikenteen, lähinnä yksityisautoilun, käyttämästä tilasta ja tuomista päästö- ja meluhaitoista. Tarvitsemme siis kokonaiskuvan muutosta liikkumisesta ja kuhunkin liikkumisympäristöön soveliaasta tavasta liikkua.
Muutos tulee olemaan suuri, sillä tällä hetkellä kilometreissä mitattuna 79% päivittäisestä liikkumisesta tapahtuu henkilö- ja pakettiautoilla, ja vain 4% jalan ja polkupyörällä. Joukkoliikenteen osuus kuljetuista kilometreistä on 11%. (Traficom)
Alla olevassa kuvassa on esitelty uusi liikkumistapojen kokonaisuus, jossa jokaiselle kulkutavalle löytyy oma paikkansa, jossa se toimii tehokkaimmin sekä päästöjen minimoimisen, fyysisen aktiivisuuden lisäämisen että myös tilan käytön kannalta.
Uudessa mallissa jokaiselle kulkumuodolle on optimaalinen toiminta-alue. Suurin ja merkittävin muutos nykyiseen verrattuna on yksityisautoilun selkeä väheneminen sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla. Myös lentoliikenteen väheneminen alle 1 000 kilometrin matkoilta vähentää näiden tuomia päästöjä merkittävästi. Kuva Juho Jäppinen.
Mitä tässä esitetty malli kulkutapamuodoista sitten kertoo?
Kävely
Kävelyn tulisi olla pääasiallinen liikkumismuoto lyhyillä 0–3 kilometrin päivittäisillä matkoilla. Kävelyn puolesta puhuu monet asiat, kuten helppous, päästöttömyys ja ympärivuotisuus sekä yksilötasolla päivittäisen fyysisen aktiivisuuden ylläpito.
Kolmen kilometrin kävely työ-, harrastus- tai kauppamatkana tuo noin 4 000 askelta lisää päivittäiseen aktiivisuuteen. Tämä lisättynä päivän muuhun kävelyyn päästään terveyden kannalta toivottuun noin 6 000–8 000 päivittäiseen askeleeseen. Kävelyolosuhteiden ja -mahdollisuuksien parantaminen on myös väestön ikääntyessä tärkein tapa mahdollistaa iäkkään väestön arki-aktiivisuus, hyvinvointi ja kotona asuminen. Yhteiskunnalle jokaisen kävellyn kilometrin on arvioitu tuottavan hyötyjä noin 0,38 euron edestä.
Pyöräily
Pyöräilyn lisääminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää autoilua kaupunkimaisilla alueilla. Pyörä onkin oivallinen ja lähes kaikille sopiva liikkumisväline lyhyillä alle 8 kilometrin matkoilla. Pyöräily on myös nopein liikkumisväline ruuhkaisissa kaupunkiympäristöissä lyhyillä matkoilla. Sähköpyörien vauhdikas lisääntyminen tuo paitsi uusia pyöräilijöitä näille lyhyille matkoille, mutta myös pidentää huomattavasti liikkumisetäisyyksiä, sekä mahdollistaa lisääntyvän talvipyöräilyn. Jokaisen pyöräilykilometrin on laskettu hyödyttävän yhteiskuntaa 0,18 euron verran.
Pyöräilyn merkitys aktiivisena liikkumistapana kaupunkialueilla kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tämä tulee huomioida muun muassa reitistöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva Juho Jäppinen.
Myös sähköpotkulaudat toimivat autojen korvaajina lyhyillä matkoilla. Sähköpotkulautojen haasteena on tällä hetkellä se, että niiden paikkaa pyöräväylillä ei tunneta, ja että niiden pysäköintiä ei ole juurikaan järjestetty kaupungeissa. Sähköpotkulauta ei myöskään ole päästötön liikkumistapa, vaan sen elinkaaripäästöt ovat esimerkiksi huomattavasti suuremmat kuin sähköpolkupyörän. Sähköpotkulautojen pysäköinnin selkeyttäminen tiettyihin pysäköintipisteisiin lisäisi myös näiden käyttäjien fyysistä aktiivisuutta, mikä hyödyttäisi yhteiskuntaa fyysisen aktiivisuuden lisääntymisen kautta. Sähköpotkulautojen ja sähköpyörien lisääntyminen vaatii selkeää panostusta näille tarkoitettujen reitistöjen toteutukseen.
Julkinen liikenne (lähiliikenne)
Kaupunkialueiden julkinen liikenne astuu käyttöön lyhyiltä matkoilla ja kattaa kaupunkien lähialueet. Joukkoliikenteen kasvutavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu 42% vuoden 2018 tasoon verraten. Vuonna 2050 joukkoliikenteen kulkutapaosuuden tulisi olla 111% suurempi kuin vuonna 2018. Kaupunkialueiden joukkoliikenne vastaa isoa osaa tästä kasvusta ollen tavoitteen mukaan suurissa kaupungeissa 43% ja keskisuurissa kaupungeissa 60% suurempaa vuonna 2030. (Traficom)
Ollakseen houkuttelevia, kustannushyödyllisiä ja tehokkaita liikkumismuotoja tarvitsevat kaikki yllämainitut kulkutavat suhteellisen tiivistä kaupunkirakennetta. Tämä tulee huomioida kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tiivis kaupunkirakenne ja jo käytössä olevan tilan tehokkaampi hyödyntäminen on myös kustannuksien, luonnon monimuotoisuuden sekä materiaalien käytön kannalta järkevä ratkaisu. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi näille tarkoitetut reitistöt tulee olla houkuttelevia, laadukkaita ja hyvin hoidettuja ympäri vuoden. Kävelyn mahdollistamiseksi palveluiden ja esimerkiksi luontokohteiden tulee sijaita lähellä asutuksia, mielellään alle 15 minuutin kävelymatkan etäisyydellä. Iäkkäiden kohdalla maksimissaan viiden minuutin kävelymatka näihin kohteisiin on tutkimuksissa todettu lisäävän aktiivisuutta.
Kaikkiin edellä mainittuihin kulkutapoihin, mutta eritoten julkisen liikenteen palveluihin pitää saada tulevaisuudessa lisättyä aiemmin yksityisautoiluuun vahvasti markkinoidut ja sittemmin yhdistetyt tuntemukset vapaudesta, itsenäisyydestä ja helppoudesta. Tämä edellyttää panostamista liikkumisen palveluihin ja saavutettavuuteen, mutta ennen kaikkea mielikuvien luomiseen.
Autoilu
Tieliikenteestä syntyy reilut 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä. Nämä päästöt ovat noin 11,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia ja ne ovat noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilöautoista syntyi 54 % tieliikenteen päästöistä vuonna 2019. (Liikenne- ja viestintäministeriö). Keskivertoautoilijan hiilijalanjälkeä yksityisautoilu lisää keskimäärin noin 2 240 kiloa per vuosi. Tämä on noin neljännes suomalaisen vuoden päästöistä, ja puolet keskimääräisestä päästöjenvähennystarpeesta. (Sitra)
Autoilla tehdään vuositasolla Suomessa noin 3,3 miljardia matkaa. Näistä lyhyitä, alle viiden kilometrin matkoja on 42% ja alle kolmen kilometrin matkoja 28%. (Motiva) Suomessa tehdään siis noin 920 miljoonaa alle kolmen kilometrin mittaista automatkaa vuodessa. Tästä johtuen lyhyiden matkojen siirtyminen tässä esitetyn mallin mukaisesti muille kulkutapamuodoille mahdollistaisi liikenteen päästöjen nopean vähenemisen, mutta myös autoille nykyisin varatun tilan pienentämisen muiden liikennemuotojen eduksi. Kaupungeissa tämä on merkittävä muutos, koska autoille on varattu laskutavasta riippuen noin 50-80 prosenttia kaikesta katutilasta.
Yleisellä tasolla henkilöautoliikenteen päästövähennyksien ratkaisuksi on esitetty liikenteen sähköistymistä, mutta tämä muutos ei ole tarpeeksi nopeaa, eikä se ratkaise muita, esimerkiksi tilan ja materiaalien käyttöön, tai fyysiseen passiivisuuteen liittyviä yksityisautoilun aiheuttamia ongelmia. Eikä sähköautokaan ole päästötön, vaan elinkaariajattelussa varsin kaukana siitä. Ainoa toimiva ratkaisu on selkeästi vähentää yksityisautoilla tehtäviä matkoja. Yllä on esitetty siihen keinoja.
Mallissa henkilöautojen toiminta-alue alkaa seitsemästä kilometristä ja on optimaalisinta kymmenen ja sadan kilometrin välillä. Tällä tavalla huomioidaan harvaan asutun maaseutumaisten alueiden ja kylien liikkumismahdollisuudet, tai lähinnä mahdollisuuksien tämänhetkinen puute.
Kaukoliikenne
Pidempien matkojen julkinen liikenne junilla ja linja-autoilla mahdollistaa kaupunkialueiden ja taajamien välillä liikkumisen. Pidemmillä matkoilla kulkeminen tulisi painottua päästöjen kannalta voimakkaasti junaliikenteeseen. Kaukoliikenteen kasvutavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu 48% vuoteen 2018 verrattuna. Tämä vastaa noin 11 miljoonaa vuosittaista matkaa enemmän kuin vuonna 2018. Vuoteen 2050 mennessä matkojen pitäisi lisääntyä 15 miljoonalla vuodessa vuoteen 2018 verrattuna. Muutostavoitteet ovat merkittäviä. Niitä tarkasteltaessa tunnistaa hyvin myös suuren tarpeen muuttaa yksityisautoilla ajettujen pidempien matkojen kulkutapaosuutta julkisen liikenteen pariin, sillä tällä hetkellä noin 79% kaikista yli 100 kilometrin kotimaan matkoista tehdään henkilöautoilla. Ilman edellä mainittua muutosta tavoitteet jäävät vain haaveiksi.
Lentoliikenne
Mallissa lentoliikenteen paikka on vain pitkillä, lähinnä mantereelta toiselle tapahtuvilla matkoilla. Euroopassa tehdään vuositasolla noin 83 miljoonaa lentomatkaa, jotka ovat alle 1 500 kilometrin mittaisia. (OBC Transeuropa) Suuri osa näistä on selkeästi lyhyempiä, usein muutaman sadan kilometrin mittaisia lentoja.
Kolmannekselle Euroopan käytetyimmistä 250 lentoreitistä löytyy jo tällä hetkellä korvaava junayhteys, jonka matka-aika on korkeintaan 6 tuntia. Myös Suomessa maan sisäiset lennot kuuluvat tällaisiin lyhyisiin lentoihin ja ne olisi korvattavissa jo nyt juna- ja linja-autoratkaisuilla. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli reilut 292 000 kotimaan liikenteen lentomatkustajaa vuonna 2019 (Finavia). Julkisen liikenteen ja varsinkin junaliikenteen panostusten lisääntyessä myös lentoliikenteen sisämaan lennoilla korvaavia nopeita ja laadukkaita mahdollisuuksia löytyy yhä enemmän. Päästöjen kannalta tämä on tärkeää, koska linja-autoon verrattuna päästöt ovat lentokoneella noin kolminkertaiset ja junaan verrattuna vielä paljon isommat, sillä junat ovat Suomessa lähes päästöttömiä. (VR)
Sama asia esiteltynä ‘ihmiskeskeisenä’ mallina, jossa jalankulku, ja sitten pyöräily ovat lyhyillä matkoilla liikkumisen merkittävin kulkutapa. Muut kulkutavat seuraavat näitä. Ero nykyiseen järjestelmään, jossa autoilu ottaa reilut 60 prosenttia tehdyistä matkoista ja lähes 80 prosenttia liikutuista kilometreistä, on suuri. Kuva Juho Jäppinen.
Kohden saumattomia matkaketjuja ja liikkumista palveluna (MaaS)
Tällä hetkellä noin 18% suomalaisten matkoista sisältää useamman kuin yhden kulkutavan. Näistä eniten käytetty yhdistelmä on henkilöauto + jalankulku (6,5%) ja joukkoliikenne + jalankulku (5,6%). Kulkutapojen saumaton ja helppo yhdistäminen on tulevaisuuden liikkumisen ydin. Tällaista järjestelmää kutsutaan liikkumiseksi palveluna (Mobility as a Service, MaaS), joka voi sisältää runsaasti erilaisia liikkumistapoja ja näiden hallintatapoja, kuten käyttöoikeuden osto, vuokraus tai lainaus. (Traficom)
Suomessakin on jo päästy palvelupohjaisen liikkumisen makuun. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta palvelusta on Helsingissä käytössä oleva Whim-palvelu, jonka avulla käyttäjä voi liikkua saumattomasti kaupunkitilassa käyttäen paikallisliikenteen, kaupunkipyörä- ja sähköpotkulautapalveluiden, mutta myös taksien ja vuokra-autopalveluiden tuotteita yhden sovelluksen kautta. Myös Turussa toimii vastaava palvelu.
Tällaiset alustapalvelut tulevat leviämään seuraavien vuosien aikana myös muihin suuriin ja keskikokoisiin suomalaiskaupunkeihin. Jotta järjestelmä olisi kilpailukykyinen yksityisautoihin verrattuna, sen tulee olla helppokäyttöistä, nopeaa ja joustavaa. Myös hinnan tulee olla selkeästi kilpailukykyistä. Tavoitteena tulisi olla, että liikkumispalveluilla pääsee liikkumaan yhtä nopeasti kuin autoilla tällä hetkellä. Tällaiseen tilanteeseen, tai lähelle, on jo päästy muutamilla alueille Suomesssa, kuten Salossa ja Päijät-Hämeessä. (Traficom)
Tapamme liikkua ja ymmärtää liikkuminen on siis nopeassa muutoksessa ja yksityisautoiluun perustuva malli on vauhdikkaasti jäämässä historiaan. Kuitenkin autokeskeisen järjestelmän vuosikymmenien pituinen vaikutus muun muassa kaupunkirakenteeseen näkyy vahvasti vielä tulevinakin vuosikymmeninä. Tämä luo omat haasteensa myös liikkumisen palveluiden, kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen toteutukseen lähinnä autojen mahdollistaneen kaupunkirakenteen väljentymisen ja sen tuomien pitkien etäisyyksien vuoksi. Kuitenkin tälle matkalle kohden tulevaisuuden kaupunkeja ja liikkumista on lähdettävä viipymättä, sillä jo matkan varrella piilee ratkaisuja aikamme suurimpiin ongelmiin.
Juho Jäppinen Fysioterapeutti, aktiivisen liikkumisen edistäjä Meijän polku, JAMK juho.jappinen@jamk.fi
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Tutkimukset ovat vahvistaneet usean ihmisen omakohtaiset kokemukset olon ja mielialan paranemisesta jo lyhyillä luontovisiiteillä tai vain luontoääniä kuunnellessa.
Suomalaisen hyvinvointia ja terveyttä kohentava luontosuhde alkaa yleensä jo aivan kotiovelta.
Luonnon hyvinvointivaikutukset alkavat vaikuttaa jo muutamissa sekunneissa, mutta hyvinvoinnin kannalta vaikutukset ovat parhaimmillaan, kun viikkotasolla luonnossa oloa kertyy runsaat kaksi tuntia. Ja tässä reseptissä lähiluonto on avainasemassa. Vaikka kansallispuistojen kaltaiset upeat luontokohteet tarjoavat meille mahdollisuuksia vaikka useampienkin päivien retkiin, niin lähiluonto on kuitenkin päivittäin saavutettavissa vuoden jokaisena päivänä.
Seuraava askel kohden paremmin voivia suomalaisia on lähiluontokohteiden monimuotoisuuden ja määrän sekä niissä olevien liikuntamahdollisuuksien ja tietoisuuden lisääminen. Tämän mahdollistamisessa tarvitaan monialaista ja monitahoista yhteistyötä valtion, kuntien ja yksityisten maanomistajien kesken. Polku lähiluonnon merkityksen nostamiseksi on nyt avattu. Näemme edessämme upeita mahdollisuuksia.
Tervetuloa liikkumaan ja oleskelemaan monimuotoiseen lähiluontoon!
Testikorttimme perustuu ’liikennevalomalliin’, jossa olemme jaotelleet kaikki testitulokset liikennevalojen mukaisesti vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Näin kortteja täytettäessä testattava näkee suoraan ja helposti osa-alueet, joihin tulee kiinnittää huomiota. kts. malli alla. Perusideana on, että punaiselta pyritään kohden keltaista ja keltaiselta pyritään kohden vihreää. Itse testaustilanteiden järjestämisestä löydät tietoa täältä.
Kuvassa esimerkki testikortin täyttämisestä mittaustilanteessa. Liikennevärit mahdollistavat tulosten nopean ja selkeän tulkinnan ja asiakkaan asianmukaisen ohjauksen. Näin eteenpäin -kohtaan voidaan kirjoittaa muutamia ohjeita tai sovittuja jatkotapaamisia, tai esimeriksi paikallisia liikuntaryhmämahdollisuuksia. Jos mahdollista, niin sopikaa seuraava testiaika saman tien, jotta testattavilla on hyvä päämäärä harjoittelulle.
Tulostettava testikortti
Alta voit tulostaa tarvittavan määrän testikortteja. Testikortti on kaksipuoleinen ja A4-kokoinen. Voit tahtoessasi tulostaa vain tuloslistan puoleisen sivun, jos kaksipuolisena tulostaminen ei onnistu helposti. Jos haluatte tulostaa korkealaatuisempia kortteja isomman määrän, niin laittakaa sähköpostia meijanpolku@gmail.com, niin laitamme teille leikkausvaroin varustetun painokelpoisen tiedoston.
Useamman testin testikortissa on mahdollisuus merkata samalle henkilölle kolme eri testikertaa. Tällä tavalla voi esimerkiksi pidemmän ajan seurannassa seurata tuloksien mahdollista kehittymistä ja motivoida testattavaa pyrkimään parantamaan tuloksia. Testin voi järjestää vaikka kuuden kuukauden välein, jolloin kortilla voi seurata tulosten kehittymistä vuoden ajalla.
Tälle sivulle olemme keränneet tietoa ja lähdeaineistoa, joiden avulla voit syventää ymmärrystä lähiluonnosta ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä. Lähteistä löydät myös vinkkejä luonnon monimuotoisuudesta ja sen tukemisesta.
Ihmiselämä tukeutuu täysin luontoympäristön ns. ekosysteemipalveluihin, kuten hengitettävään ilmaan, puhtaaseen veteen ja ruokaan. Luonnonvarojen käyttö mahdollistaa meille nykyisen kaltaisen elämäntavan. Tästä syystä luonnon monimuotoisuutta tulee tukea ja edistää kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Ihmisten hyvinvointi ja terveys pohjaavat luonnon monimuotoisuuteen. Edistämällä luonnon monimuotoisuutta edistämme omaa hyvinvointiamme ja elinmahdollisuuksiamme.
Luonnon monimuotoisuus on tärkeää, sillä ihminen on täysin riippuvainen luonnosta ja monimuotoinen luonto on elinvoimainen. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä useammalla eliöillä on mahdollisuus elää elämäänsä lajityypillisiä tarpeitaan täyttäen. Monimuotoisuus liittyy tiiviisti myös ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Onkin tärkeä muistaa monimuotoisuuden eri näkökulmat, eli luonnon elinympäristöjen monimuotoisuus, eliölajien monimuotoisuus sekä eliölajien geneettinen monimuotoisuus. Monimuotoinen luonto sopeutuu evoluution mekanismein paremmin myös ympäristön muutokseen.
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset pohjautuvat monimuotoiseen luontoon ja luonnon aineettomien hyötyjen mahdollistumiseen. Ihminen vaikuttaa tällä hetkellä näitä heikentäen, mutta voisi toimia myös luontoympäristöjen elinvoimaisuutta parantaen. Kuva 3–30–300 -luontosuositus.
Luonnon monimuotoisuuden tärkeyden sisäistäminen ja lähiluonnon hyväksi toimiminen edistää myös monia ihmisen sosiaalisia ja psykologisia tarpeita ja lisää merkityksellisyyden kokemuksia, edistäen meidän kokonaisvaltaista hyvinvointia.
