Hyvinvointia elämäntavoilla – Sivu 18

Meijän polku hiljaisuuden ja pimeyden asiantuntijana – Thematic Trail Trigger (3T)

Keski-Suomen Liiton 3T-hankkeessa (Thematic Trail Trigger) on koottu hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista. Meijän polku on toiminut yhtenä tunnistetuista keskisuomalaisista hyvistä käytänteistä. Hankkeen aikana hiljaisuus ja pimeys ovat nousseet kansainvälisissä keskusteluissa sisältöinä ylitse muiden.

Romania

Mitä sinä tiedät Romaniasta ja mistä Romania tunnetaan kansainvälisesti? Ehkä muistat entisen päämiehen Nicolae Ceausescun tai Transilvanian alueen Kreivi Draculan eli Vlad Tepesín (Vlad III), mutta matkailullisesti näistä hahmoista halutaan jo siirtyä eteenpäin. Pääkaupunki Bukarestista 300 kilometriä pohjoiseen sijaitseva vanha saksilaiskaupunki Brasov on yksi maan matkailuvalteista, josta löytyy laskettelukeskus, kymmenittäin linnoituskirkkoja ja luostareita sekä uudempaa aikaa ja sen ilmiöitä edustava DinoPark. Maaseudun rauha ja vuoristot uinuvat vielä kehittyvän ekoturismin sateenvarjon alla, mutta kysymyksenä viriää, että kuinka herättää matkailijoiden kiinnostus alueen muihin vahvuuksiin?

Asiantuntijamatkamme tarkoituksena oli kehittää ja nostaa esille alueella mahdollistuvia kokonaisvaltaisempia elämyksiä ja moniaistisia luontokokemuksia niin paikallisella tasolla, kuin laajemminkin matkailijoiden keskuudessa. Palasimmekin keskusteluissa nopeasti perusasioiden äärelle; rauhallinen luonto sekä aidot asiat ja paikalliset tarinat houkuttelevat!

*Yhteiskehittämistä ja asiakkuuksien pohdintaa Business model canvas -menetelmää hyödyntäen. Kuvat Liisa Bergius.*

Brasovin alueella toimii useita järjestöjä ja yksityisiä palveluntuottajia, jotka pohjaavat toimintansa luontoon. Esimerkiksi karhujen tarkkailuun Romanian takamaastot luovat erinomaiset puitteet.

Liikuimme alueella ympäristökasvatusjärjestö Centrul de educatie – Schubzin vieraana. Heidän asiantuntijansa auttavat hiljaisien reittien kehittämistyössä aluehallintoa (The Carpathian Sustainable Tourism Center) sekä toimivat hiljaisten reittien oppaina. Yhteistyötä tehdään myös lähikuntien matkailuviranomaisten kanssa ja Brasovin yliopiston tutkijoiden kanssa tunnistetaan uusia potentiaalisia hiljaisia reittejä. Reittien varrella saatavien palveluiden tuottajina toimivat paikalliset asukkaat ja maatilat. Muutaman tunnin retki osaavan paikallisoppaan kanssa urbaaniin lähiljaisuuteen onkin helppo ja nautinnollinen tapa kokea luonnon tarjoilemaan rauhaa ja hiljaisuutta.

Brasovissa oli urbaania lähihiljaisuutta sekä maaseudun hiljaisuutta. Desibelimittarini oli kaikkia kiinnostava apuväline, mutta lopulta äänimaisema ratkaisee kokemuksen, ei mittarilukema. Kuvat Janne Laitinen.

Kävimme Romaniassa lävitse myös aiempia 3T-kohtaamisiamme pohtien keskisuomalaisen terveysmetsän perusajatusta, eli lähiluontoon jalkautumista mahdollisimman usein ja toisaalta Jyväskylän ympäri suunniteltua Maastis-ulkoilureittiä, joka mahdollistaa myös maastopyörillä luonnossa liikkumisen. Nämä ajatukset skaalautuvat hienosti myös Brasovin hiljaisille reiteille, joilla kohtasimme niin maastopyöräilijöitä, kuin härkävankkuritkin.

Romanian lisäksi myös Puolassa hiljaisuus on nostettu vahvuustekijäksi ja Tucholan biosfäärialueelle (Forest Biosphere Reserve) on kesällä pilotoitu hiljaisia ulkoilureittejä. Vastaanotto on ollut kiinnostunutta ja laajemman näkyvyyden kautta toiminta on saanut myös tunnustusta kansallisena edelläkävijänä.

Hiljalleen kohden pimeyttä

Hiljaisuuden lisäksi myös pimeys on alkanut kiinnostamaan matkailun ja hyvinvoinnin lähteenä. Pimeyden suhteen riittää vielä kuitenkin tekemistä. Siinä missä pimeys koetaan yhä maaseudulla itsestään selvyytenä, mutta monelle matkailijalle pimeys voi olla aluksi epämieluisa uhka. Pimeyden luomat mahdollisuudet kuitenkin kiinnostavat yhä enemmän ja ihmiset ovat alkaneet esimerkiksi valokuvaamaan hämärtyvää urbaania luontoympäristöä, tähtitaivasta ja mahdollisuuksien mukaan jopa revontulia.

Nykyinen maailmantilanne ja pyrkimys sähkön säästämiseen saattavat tulevana talvena mahdollistaa meille upeita tähtitaivaita ja öisiä kuutamoita myös tiheämmin asutuilla alueilla. Keski-Suomen reitistöviikolla voi lähteä syyshämärässä tutustumaan lähireitistöihin Tuikematojen poluilla! -tapahtuman myötä. Kokemusten karttuessa lähiluonnossa pimeällä liikkumisesta osaa sitten nauttia syksyn edetessä.

Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK

Linkkejä

Jyväskylän ulkoilupaikkaopas 31753580_JKL_Ulkoilupalvelut_esite_2021_150kpl.pdf (jyvaskyla.fi)

3T-projekti https://www.interregeurope.eu/threet/

Euroopan hiljaiset alueet – Mapping Europe´s quiet areas https://www.eea.europa.eu/highlights/mapping-europe2019s-quiet-areas

Valosaatekartta – Light pollution map https://www.lightpollutionmap.info

Meijän polun kokoamana Keski-Suomen ulkoilupaikat kunnittain

Tuikematojen poluilla!

Keski-Suomen reitistöviikolla lähdetään nauttimaan syksyn lisääntyvästä hämärästä ja lähiluonnon poluista ja reitistöistä koko perheen voimin tai vaikkapa kaveriporukalla.

Lauantaina 24.9. vietetään ensimmäistä Tuikematojen poluilla! -tapahtumapäivää, jolloin lähireitistöille lähdetään hämärän laskeutuessa tuikkujen kanssa nauttimaan lähiluonnon hiljaisuudesta ja pimeydestä.

Kun tuikkujen kanssa seikkailijoita on useampia syntyy pimeään lähiluontoon tuikematoja, eli pienistä valoista muodostuvia jonoja. Tuikemato on myös luonnossamme esiintyvä kuoriainen ja todella hyvällä tuurilla sellaisenkin voi retkillään nähdä, varsinkin jos Etelä-Suomen lähiluonnossa liikkuu.

Vinkkejä hämärässä liikkumiseen

Valot mukaan! Nappaa mukaan tuikku, taskulamppu, otsalamppu, pyöränlamppu tai muu kannettava valonlähde. Tarkista valot ennen lähtöä ja varmista, että valoissa riittää virtaa. Valovoiman ei tarvitse olla mahdottoman suuri, sillä tavoitehan on liikkua pimeässä.
Pimeät illat on rauhoittumisen aikaa, joten liikutaan luonnossa rauhassa ja vältetään kovia ääniä.
Lapsille päälle heijastinliivit tai heijastinnauhat.
Jos et ole aiemmin liikkunut pimeässä, niin liiku tutuilla poluilla ja tutuilla alueilla. Seuraa selkeitä polkuja tai reittejä.
Voit lähteä liikkeelle myös aikaisin aamulla. Näin päivänvalo saapuu seuraksesi ennen pitkää ja retkeä voi jatkaa päivänvalossa.
Syksyllä kannattaa myös pukeutua lämpimästi ja varautua sateeseen.
Mukaan voi napata myös eväät ja lämmintä juomaa.
Lähde liikkeelle kaverin kanssa, jos yksin pimeässä liikkuminen epäilyttää.
Ottakaa kuvia seikkailuistanne ja postatkaa #tuikemato -tunnisteen kera, niin muutkin pääsevät nauttimaan seikkailuistanne.

Tuikematojen poluilla! -tapahtuma on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa. Reitistöviikon ajatuksena on saattaa keskisuomalaisia kohden alueen upeita reitistöjä ja samalla nostaa reitistöjemme tietoisuutta myös maakuntarajojen ulkopuolella.
Tervetuloa upeiden luontoreitistöjen Keski-Suomeen!

Kohti kestävämpää arkea päiväkodeissa

Kesä on taittunut syksyyn ja päiväkodeille suunnatuissa Meijän luonto -ulkoilmatyöpajoissa olemme pureutuneet kestävien elämäntapojen teemaan. Mutta mitä on kestävä elämä?

Kun elämme kestävästi, elämme maapallon kantokyvyn rajoissa. Näin ei kuitenkaan vielä tapahdu. Sitran tekemän selvityksen mukaan meidän tulisi vähentää elintavoistamme johtuvia kasvihuonepäästöjä yli 90 % vuoteen 2050 mennessä, jos haluamme saavuttaa 1,5 asteen elämäntavat (Kaitosalmi, Tuomisto, & Saarikoski 2021). Tällä hetkellä me ihmiset olemme käynnistäneet maapallon historian kuudennen sukupuuttoaallon, muokanneet 75 % elinympäristöistä, kolmasosa planeetan maapinta-alasta on ruoantuotannon käytössä ja meret roskaantuvat muovista (Pelli 2022). Muutokset tämänhetkisissä elintavoissamme ovat siis välttämättömiä. Kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen määrittelee kestävän elämän näin: ”Kestävä elämä tarkoittaa aineellisen kuluttamisen vähentymistä, mutta vastapainona tyytyväisyyden lisääntymistä. Kyse ei ole luopumisesta vaan paremman elämän löytämisestä (Salonen 2021).”

*Lähiluonto toimii oppimisympäristönä Meijän luonto -työpajoissa.*

Suunnitellessani työpajojen sisältöä pohdin ”paremman elämän” merkitystä, ja mitä se kenellekin tarkoittaa. Minulle parempaa elämää on viettää aikaa luonnossa, ja tämän ajatuksen pohjalta lähdin rakentamaan työpajojen sisältöä luontosuhteen kautta; olemme kaikki riippuvaisia luonnosta ja ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Siksi on tärkeää lisätä tietoa siitä, mitä kaikkea luonnosta saamme ja kuinka paljon kulutamme maapallomme luonnonvaroja.

Yksi työpajan tehtävistä alkaa sillä, että lapset etsivät luontoympäristöstä erilaisia esineitä (muovilelu, puulelu, lasipurkki, lusikka, kirja ja t-paita). Esineiden löydyttyä keskustelemme yhdessä, mitä kaikkea näiden esineiden tekemiseen on tarvittu ja mistä nämä ainesosat on saatu. Olemme pohtineet mistä saamme muovia, lasia, paperia tai metalleja, kuinka monta puusta tai muovista tehtyä lelua kotoa löytyy, ja mistä saamme lankaa vaatteidemme tekemiseen. Kun pääsemme esineiden alkuperien lähteille, herättää se ihmetystä. Olemme listanneet kotoa löytyviä materiaaleja ymmärtäen, että ne kaikki ovat alun perin luonnosta peräisin. Työpajan lopuksi mietimme erilaisten kuvien avulla, mitä on energia ja mistä sitä saadaan. Liikkumiseen, lämmitykseen, valaistukseen, tavaroiden valmistukseen, ja mihin tahansa toimintaan tarvitaan energiaa jostain energianlähteestä. Nämäkin lähteet meille tarjoilee luonto.

Kun pysähdymme miettimään itsellemme tärkeitä asioita, ja tekoja niiden säilyttämiseksi, otamme askeleen kohti kestävämpää elämää. Kestävien elämäntapojen arkipäiväistäminen on tärkeää, ja ymmärtääksemme sen, on meidän tiedostettava riippuvuutemme luontoa kohtaan. Arto O. Salosen (2021) sanoja lainaten: ”Oman elämän mieltäminen luonnon osaksi saa aikaan vastuuta, sillä ihminen ottaa tyypillisesti vastuuta siitä, minkä osa hän kokee olevansa.”

Johanna Huovila
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.

Lähteet

Kaitosalmi, K., Tuomisto, T., & Saarikoski, E. (2021) Kestävän elämäntavan motivaatioprofiilit. Sitra. Julkaisut. https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavan-elamantavan-motivaatioprofiilit/#miksi-motivaatioprofiilit

Pelli, P. (2022) Ihminen on suuri, luonto pieni. Helsingin Sanomat. Ympäristö. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008856792.html

Salonen, Arto. O. (2021) Kestävää elämää valtavirtaistamaan. Blogiteksti. https://artosalonen.com/kestavaa-elamaa-valtavirtaistamaan/

Luontotyöpäivää vietetään 23.9.!

Seuraavan kerran suomalaisen työn luontoon viemisen juhlapäivää – Luontotyöpäivää – vietetään perjantaina 23.9.2022!

Luontotyöpäivän tarkoituksena on rohkaista ja innostaa suomalaisia työyhteisöjä ja työn yksinäisiä puurtajia siirtämään työtään kohden luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, ja siinä ohessa lisäämään työnteon mielekkyyttä, työssä jaksamista ja uusien ideoiden syntymistä.

Luontotyöpäivän viettotapoja on yhtä paljon kuin on viettäjiäkin. Voit pitää puhelinpalaverin kävellen lähiluonnossa, viettää kävelykokousta, järjestää työpäivän metsässä, tai vain nauttia kahvikupposen verannalla. Pääasia on, että vietät työaikaa ulkona.

Lisää ideoita Luontotyöpäivän viettoon löydät sivuiltamme. Ja kun lähdet luontoon nauttimaan työnteosta, muista jakaa kokemuksiasi #luontotyöpäivä #outdoorofficeday

Hyvinvointitestit senioreille -sivusto auki!

Meijän polun Senioreiden hyvinvointitestit -sivustolle on koottu senioreille suunnattu testauskokonaisuus, joka sisältää yleisesti käytössä olevia kunto- ja lihasvoimatestejä sekä myös muun muassa aivoterveyteen, tasapainoon ja liikkuvuuteen liittyviä testejä.

Kaikkiin sivuston testeihin on luotu tulostaulukot liikennevalomallilla, joka helpottaa sekä tulosten seurantaa, että jatko-ohjauksen antamista. Samat värit löytyvät myös seurantakortista, johon tulokset merkitään. Kuvat Konneveden testaustapahtumasta keväältä 2022.

– Saimme idean kokonaisuuden kehittämisestä osallistuessamme muutama vuosi sitten Konnevedellä järjestettyyn ikäihmisten testaustapahtumaan. Tapahtumaan saapui kuutisenkymmentä innokasta testattavaa muutaman tunnin aikana, kertoo sivuston valmistelusssa mukana ollut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kliininen fysioterapeutti Liisa Lumiaho. – Huomasimme, että tällaisissa testaustilaisuuksissa ja niiden käytännöissä olisi paljon kehittämisen varaa. Varsinkin testaustilanteeseen liittyvässä jatko-ohjauksessa on aina testitilanteissa ollut toivomisen varaa. Perinteisesti testattava saa tärkeitä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä testituloksia, mutta jää usein ilman selkeää jatko-ohjausta. Tähän ongelmaan halusimme uudella sivustolla nyt vaikuttaa.

Senioreiden testaussivustolla onkin panostettu paitsi testien helppoon toteutettavuuteen ja luettavuuteen, mutta myös siihen, että kustakin testistä voidaan saada vinkkejä siitä, kuinka testitulosta voidaan lähteä muuttamaan paremmaksi ja näin parantaa omaa hyvinvointia ja terveyttä.

*Testejä voidaan toteuttaa isommalle ryhmälle esimerkiksi koulun liikuntasalissa.*

Sivuston ja testaustilaisuuksien tarkoituksena on luoda mahdollisuus matalan kynnyksen testaustilaisuuksiin seniori-ikäisille kuntalaisille, sekä saada testattavat kiinnostumaan ja sitoutumaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyviin asioihin helppojen testien ja selkeän palautteen ja jatko-ohjauksen avulla.

*Testikortti on helppo täyttää ja siitä näkee nopeasti alueet, joihin kannattaa panostaa, ja joita voi erilaisilla toimilla pyrkiä muuttamaan.*

Yksittäisiä testejä ja testikokonaisuutta voi käyttää myös erilaisten liikuntaryhmien ja yksittäisten senioreiden testaukseen. Testien tulosten avulla voidaan seurata pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ryhmäharjoittelun vaikutuksia liikkujan tuloksiin.

Testaussivusto, testikortit ja -ohjeistukset on vapaasti kaikkien käytettävissä. Testit on tarkoitettu perusterveille yli 65-vuotiaille. Lisätietoja testien soveltuvuudesta löytyy testaussivustolta.

Senioreiden hyvinvointitestit -sivusto löytyy täältä.

Sivuston on Meijän polulle toteuttaneet kliininen fysioterapeutti Liisa Lumiaho (Ksshp), fysioterapeutti Juho Jäppinen sekä vuonna 2021 Meijän polulla työharjoittelijana ollut fysioterapeuttiopiskelija Jennika Lilja (JAMK).

Hyvinvointitestaukset senioreille -testikokonaisuus perustuu Liisa Lumiahon ja Juho Jäppisen suunnittelemaan ns. Konneveden malliin, joka sai ideansa, ja jota on sittemmin testattu Konneveden kunnan avoimissa testaustilaisuuksissa. Testaustilanteen jatko-ohjauksessa huomioidaan aina paikalliset mahdollisuudet, sekä nettisivustolla olevat hyvinvointi- ja liikunta-interventiot.

Lisätietoja
Liisa Lumiaho
liisa.lumiaho@ksshp.fi
Kliininen fysioterapeutti
Ksshp / Meijän polku

Kohden 7 000 askelta!

Kolmas kerta toden sanoo

Jos vanhaa sanontaa on uskominen, niin nyt on totuus käsillä. Olen kävellyt Miljoonan askeleen haasteen nyt kolmena peräkkäisenä keväänä. Miljoonan askeleen haasteessa on tavoitteena kävellä nimensä mukainen määrä askelia suhteellisen lyhyessä ajassa, kävelijästä riippuen noin 2–4 kuukaudessa. Itse olen aiemmin kävellyt haasteet kolmessa kuukaudessa (noin 12 000 askelta päivässä) ja nyt viimeisimmässä 3,5 kuukaudessa (noin 10 000 askelta päivässä).

10 000 päivittäiseen askeleeseen viitataan yleisesti esimerkiksi painonhallinan ohjeistuksissa. Vaikka kymmenen tuhatta askelta onkin hyvä tavoite, minä suosittelen kokemusten pohjalta 7 000 päivittäistä askelta. Miksikö? Päällimmäisenä syynä on liikkumisen jatkuvuus, eli se, että fyysisen aktiivisuuden perustaso tulisi ylläpitää ’läpi koko elämän’. Siinä missä kymmenen tuhatta askelta on siis hyvä tavoite, niin se on pidemmän päälle useimmille meistä varsin haastava ylläpitää.

Toisaalta myös korotus ’kymppitonniin’ on korkea monen Matti ja Maija Meikäläisen normaaleihin kävelymääriin verrattaessa. Jos sinulle kertyy tällä hetkellä esimerkiksi 5 000 askelta päivässä, niin hyppy kymppitonniin tarkoittaisi noin 3,5 kilometrin kävelylenkin lisäämistä jokaiseen päivään. Toisaalta sitten 1-2 kilometrin (1 500–3 000 askeleen) lenkki ei enää kuulostakaan niin mahdottomalta ajatukselta. Sellainen onnistuu mukavasti vaikka ennen aamupalaa tai sitten lounaan tai illallisen päälle.

Kuvassa päivittäinen tavoite 7 000 askelta on merkitty vihreällä viivalla. Päivittäin askelmäärä vaihtelee 6 000 ja 12 000 askeleen välillä. Tämän vaihteluvälin tulisi olla arkisen fyysisen aktiivisuuden perustaso. Tähän perustasoon kannattaa sitten lisätä muut viikottaiset liikunnalliset aktiviteetit, kuten tasapaino-, voima- ja venyttelytuokiot.

Kuinkas se onnistuu?

Jos askelmääräsi jää tällä hetkellä alle seitsemän tuhannen, niin tässä muutama vinkki, joita on tullut testattua ja hyväksi todettua miljoonien askelien perässä kävellessä:

Luovu autosta
Luovu autosta. Toistoa? Kyllä vain, mutta autoilu on niin merkittävä fyysisen aktiivisuuden vähentäjä, että kannattaa mainita useamman kerran.
Jos et luovu autosta, niin käytä sitä VAIN todelliseen tarpeeseen. Alle 2–3 kilometrin matkat eivät ole todellista tarvetta. Päinvastoin tuollaisilla lyhyillä matkoilla on hyvä kerätä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta.
Kävele kauppaan. Kävellessä voit kuljettaa pienempiä määriä tavaraa kuin autolla. Tällöin ostat vain tarpeen mukaan, ja saat hyvän syyn käydä kaupassa useamman kerran viikossa -> lisää askelia! Samalla tuet myös lähellä olevia kauppoja. Elävä kaupunki tarvitsee käveleviä ihmisiä!
Lisää aktiivisuutta hiljalleen. Tavoitteeksi vaikka 500 päivittäisen askeleen lisääminen kuukaudessa. Tämä on vain 300 metrin lisälenkki päivään. Kun lisäät joka kuukausi tuon 500 askelta, kävelet puolen vuoden päästä jo 3 000 askelta päivässä enemmän kuin nyt!
Tutustu kotiseutuusi ja sen lähiluontoon. Kerää itsellesi useampia mukavia kävelyreittejä, jotta saat vaihtelua kävelyihin.
Pyydä ystävä/kaveri/naapuri mukaan kävelyille. Yhdessä kävellessä matka sujuu rattoisammin.
Kuuntele musiikkia tai äänikirjoja kävellessä (esim. Miljoonan askeleen kirjahaaste). Kirjoja tai musiikkia kuunnellessa matka taittuu rattoisammin.
Kokeile ansaintalogiikkaa; jos haluat syödä herkkuja, niin käy ansaitsemassa ne pidemmillä lenkeillä. Tällainen tapa joko vähentää herkkujen syömistä (et halua lähteä pitkälle lenkille), tai lisää askelmääriä (haluat ansaita herkun). Eli win-win. Miltä kuulostaisi kymmenen tuhannen askeleen donitsi? Sellainen terveellinen donitsi.

Kävelyn terveyshyödyt

Kävelyllä, päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen vähentämisellä (kaikki ovat osa samaa kakkua) on todettu monia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Tässä niistä muutamia:

Sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee
Lihas- ja kestävyyskunto paranee -> arki helpottuu ja olo kohenee
Jaksaminen ja virkeys lisääntyy
Unen laatu ja määrä paranee
Tasapaino paranee, varsinkin jos kävelet välillä epätasaisilla alustoilla, kuten metsäpoluilla.
Painon hallinta (ja pudotus) helpottuu
Liikkumisesta johtuvan ympäristökuormituksen määrä vähenee, ja liikkumiseen kulutetun rahan määrä vähenee myös.

Sijoitus tulevaisuuteen

Jokainen tuhat askelta lisää päivittäiseen kävelyyn on siis suora sijoitus sekä omaan, että ympäristömme terveyteen. Mitä paremman tulevaisuuden haluat, sitä enemmän siihen kannattaa askelia sijoittaa. Tämä sijoitus on ilmaista ja pitkän aikavälin voitot mittavia.

Kohden 7 000 askelta siis!

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti, liikunnan edistäjä
Meijän polku

Metropolista metsäpoliin

Kansainvälisen Luontotyöpäivän (Outdoor Office Day) 16.6. kunniaksi päätimme Meijän polulla lähteä viemään suomalaista työtä tällä kertaa kohden luontoympäristöä, jossa se ei ole aiemmin vieraillut!

Kohden tuntematonta

Valitsimme Outdoor Office Dayn syntypaikasta, Amsterdamista, reitin päärautatieasemalta yhteen kaupungin lähiluontokohteista. Reitistä muodostui noin kahden kilometrin mittainen polku halki kaupungin. Meidän ja teidän tehtäväksi jää siirtää samainen polku omaan lähiluontoomme. Näin se tapahtuu:

valitkaa kartalta luontoalue*, jossa pääsee kulkemaan suhteellisen vaivattomasti noin 1 km x 1 km kokoisella alueella.
tarkastakaa, että kartan alueella ei ole asioita, jotka estävät kulkemisen (esim. joet, järvet, piha-alueet jne)
valitkaa sitten alueelta sopiva lähtöpiste, johon pääsette helposti.
ottakaa suunta kohden luontoa ja seuratkaa ohjeistusta:
1. 125 metriä suoraan eteenpäin
2. 125 metriä vasemmalle
3. 625 metriä oikealle
4. 625 metriä vasemmalle
5. 75 metriä oikealle
6. 600 metriä vasemmalle

Olette saapuneet tämän päivän luontotoimistoonne! Nauttikaa kahvit, pitäkää palaveri tai nostakaa jalat mättäälle ja nauttikaa luontoympäristössä olemisesta. Pukeutukaa sään mukaisesti ja ottakaa hyttysvoide mukaan, jos heitä arastelette.

Ottakaahan seikkailuistanne tunnelmia talteen ja laittakaa someen #luontotyöpäivä #outdoorofficeday, niin muutkin pääsevät nauttimaan suomalaisen työn ulkoiluttamisesta.

Luontorikasta Luontotyöpäivää itse kullekin!

*Alkuperäinen reitti Amsterdamissa. Lähtö juna-asemalta ja kohteena kaupunkipuisto ja #lähiluonto.*

*Kuinka siirtää Amsterdamin reitistöt omaan lähiluontoon? Helposti. Yllä malliksi reitti siirrettynä suomalaiseen luontoon.* *Reittiä voi soveltaa myös kaupunkiympäristössä, joskin hiukan joustavammin seuraten kaupungin rakenteita. Voitte suunnitella reittiä erilaisten karttapalveluiden avulla.*

* polkua voi seurata myös kaupunkiympäristössä. Kaupunkiympäristössä saatetaan tarvita hiukan joustoa ohjeiden noudattamisesta. Mallintakaa reitti kuitenkin niin, että päätepysäkkinne on luonnossa.

Hyvä Suomi!

Suomi pärjää nyt hienosti maailmalla: jääkiekossa taistellaan kultaa ja meijän Kalle ajaa rallimestaruudesta. Myös kansainvälisissä maavertailuissa on saavutettu kärkisijoja: olemme jälleen onnellisin maa, kestävän kehityksen mallimaa ja UNICEFinkin vertailussa pärjätään.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kansainvälisessä kestävän kehityksen maavertailussa Suomi on saavuttanut tai on hyvin lähellä saavuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. ”Kestävässä kehityksessä on kyse ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomen vahvuutena on pitkällä aikajänteellä tehdyt panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Suomen keskeisenä haasteena on korkean hyvinvoinnin ylläpitäminen siten, että samalla pysymme yhden maapallon asettamissa rajoissa.” toteaa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.

Ihmiset siis voivat Suomessa keskimäärin hyvin. Useassa ekologiseen kestävyyteen liittyvässä tavoitteessa Suomi on vielä kuitenkin kaukana maalista, eli heikennämme muiden eliölajien elinmahdollisuuksia kiihtyvällä vauhdilla. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yksityiseen kuluttamiseen (tavaroiden ja palveluiden ostaminen) nojaava hyvinvointivaltiomme luokin synkän varjon.

Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla.

Tällä hetkellä merkittävä osa hyvinvoinnistamme muodostuu ympäristöämme haitallisesti kuormittaen. Ilmiötä kutsutaan Spill-over -efektiksi. Hyvinvointia pitää pystyä jatkossa ylläpitämään, mutta sen ympäristökuormitusta samanaikaisesti vähentämään.

YK:n lastenjärjestö UNICEFin vertailussa tarkastellaan lasten ympäristöoloja. Tässä(kin) vertailussa Suomi on paras maa, kun vertaillaan välittömästi lapsiin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten ilmansaasteiden vaikutusta lasten terveyteen. Hopealle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa, kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää. Olemme se ihana lintukoto, jossa lapsien on hyvä kasvaa vastuullisiksi kansalaisiksi.

Mutta kun tarkasteluun otetaan suomalaisten kulutuksen globaalit vaikutukset, Suomi putoaa vertailun häntäpäähän. Mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi, sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. Suomalaisten kulutuksen päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta. Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla. Suomi siis ulkoistaa suuren osan kulutuksensa ympäristövaikutuksista rajojensa ulkopuolelle (spill over-efekti, EMMI-ilmiö). Kehittyvien maiden lapset kantavat raskaimmat seuraukset Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta.

Vastuullisen hyvinvoinnin lisääminen onnistuu helpoiten lisäämällä lähiluonnossa vietettyä aikaa ja liikkumista. Lähiluonto on avoinna meille kaikille 365 päivänä vuodessa. Ja joka päivä tarjoten uusia elämyksiä ja kokemuksia. Kuvat Juho Jäppinen.

Kohden lähiluontoa!

Mistä siis ammentaisimme hyvinvointia vastuullisemmin? Vastaus löytyy yllättävän läheltä; luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttämme. Luonnossa vietetty aika vähentää myös tarvetta kuluttaa aikaa ympäristön kannalta haitallisemmin.

Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Ulkoiluharrastukset ovat edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa. Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia, eli lähes kaikki, harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä. Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 prosenttia ulkoilijoista virkistyy enintään kymmenen kilometrin päässä kotoaan. Lähiluonto on siis meidän kaikkien saavutettavissa.

Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK

Lähteet:
”En minä, mutta muut!” – EMMI-ilmiö kestävyysmurroksen esteenä -artikkeli
Kestävä kehitys – Agenda 2030
Luonnon virkistyskäyttöstrategia – tiedote
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi 3
Suomi jälleen 1.sijalla kestävän kehityksen maavertailussa -tiedote
Unicef-tiedote: Suomen ja muiden rikkaimpien maiden ylikulutus vaarantaa lasten hyvinvointia

Suomalaista työtä jälleen lähemmäksi luontoa!

Kolmatta kansallista Luontotyöpäivää vietettiin perjantaina 20.5. aurinkoisissa tunnelmissa eri puolilla Suomea. Aiempiin Luontotyöpäiviin verrattuna oltiinkin liikkeelle isommalla porukalla, kun myös korkeakouluja, peruskouluja ja päiväkoteja saatiin luontoon töihin, opiskelemaan, leikkimään ja vain nautiskelemaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.

*Korkeakoulujen päivä käynnistyi aistikävelyillä aurinkoisessa säässä. Aistien herättely toimii loistavana tapana aloittaa työpäivä.*

Merkittävimpänä uutena avauksena oli keskisuomalaisen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen lähteminen mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Eikä suotta, sillä korkeakouluopiskelijat kokevat korona-ajan jälkeen kuormittuneisuutta ja yksinäisyyttä. Näihin molempiin luonnossa oleskelu, ja luonnossa opiskelu tarjoaa loisteliaan oppimis- ja palautumisympäristön. Tapahtumapäivänä Jyväskylässä järjestettiin korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnalle luontopalaverien ohella myös aistikävelyjä ja metsäjoogaa ryhmille.

*Meijänpolkulaisia (Jamk) suunnittelemassa tulevia luontointerventioita. Ja luonnollisesti lähiluonnossa.*

Peruskoulussa ja päiväkodeissa lähdettiin myös luontoa kohden. Lasten ja nuorten luontosuhten muodostumisen kannalta luonnossa vietetyn ajan lisääminen onkin avainasemassa. Kaikki syyt lähteä luontoon leikkimään, liikkumaan ja oppimaan ovat tehosyitä.

Seuraavan kerran kansallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 23.9. Päivä toimii loistavana strattina syyskauden luonnossa vietettävien kokousten, palaverien ja innovointi- ja palautumishetkien uudelleenkäynnistämiseen kesäkauden jälkeen. Samalla viikolla järjestetään myös Keski-Suomen reitistöviikko, joten Keski-Suomessa riittää hyviä syitä siirtää toimisto luontoon ja reitistöille!

*Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunnan päivä päättyi Juurikkasaareen Päijänteen rannalle palauttavaan tyhy-illanviettoon.*

Mutta sitä ennen, eli 16.6., vietetään myös kansainvälistä Outdoor Office Daytä, jolloin Meijän polku yhdessä kansainvälisen organisaation kanssa suunnittelee hauskan tempauksen työporukoiden luontoseikkailuihin innostamiseksi. Lisää tietoa tästä kesäkuun alussa, mutta laittakaa jo nyt päivä kalenteriin ja luontotyöpäivän suunnittelumyssy päähän. Vinkkejä suunnitteluun löytyy täältä.

Mutta sitä ennen suomalaista työtä päivittäin kohden luontoa. Kun menette, niin #luontotyöpäivä #outdoorofficeday -tunnisteet käyttöön, niin pääsemme nauttimaan ja jakamaan ilosanomaa omilla somekanavillamme.

Viisas luontosuhde on kestävyyslaji

Ihmislajin toiminnalla on laaja-alaisia vaikutuksia elämään maapallolla. Kun omalla toiminnalla heikennämme esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta, vaikutamme samalla myös omaan hyvinvointiimme. Kestävä kehitys on laaja aihe, ja siihen liittyy monia ulottuvuuksia, kuten ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen.

Vuonna 2002 järjestetty YK:n kestävän kehityksen huippukokous Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa, oli merkittävä kestävän kehityksen tasapainoisen edistämisen näkökulmasta. Johannesburgin kokouksen jälkeen YK on ottanut selkeämmin kantaa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen puolesta. (Rohweder 2008, 19.) Kestävä elämä perustuu toisten ihmisten ja koko maapallon kunnioittamiseen. Kehitys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien kustannuksella, eikä se saa uhata muiden eliöiden olemassaoloa. Luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja oikeudenmukaisesti. Taloudellinen kasvu on osa kehitystä, mutta se ei saa olla itsetarkoitus eikä jatkua loputtomasti luonnonvaroja kertakäyttöisesti tuhlaten. Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: pitkä ja terve elämä, koulutus, mahdollisuus käyttää luonnonvaroja kohtuullisen elintason ylläpitämiseksi, poliittiset vapaudet, taatut ihmisoikeudet ja väkivallalta välttyminen. (Wolff 2004, 24.)

Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa asetettu tavoiteohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Marinin hallitus laati päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020. Kyseisessä suunnitelmassa esitellään ne toimenpiteet, joilla hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista, ja jokaisen tavoitteen osalta kuvataan sekä hallituksen kotimaan toimia että niitä toimia, joilla Suomi edistää Agenda 2030:n toteutumista myös muualla maailmassa. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021.)

Tartuin Agenda 2030 toimenpiteisiin myös Meijän luonto -hankkeessa ja kevään työpajojen aikana käymme lasten kanssa kestävän kehityksen tavoitteita läpi erilaisten tehtävien avulla, luontoympäristössä tietysti. Näitä tavoitteita ovat:

Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
Tavoite 12: Vastuullinen kulutus
Tavoite 14: Vedenalainen elämä
Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Tavoitteiden läpikäymiseksi lapset suorittavat seikkailullisen radan, jonka aikana pelastamme Päijännettä roskilta, ylitämme upottavan suon hyvällä tiimityöllä, tutustumme järvien asukkeihin, käymme puuvanhuksen syntymäpäivillä ja selvitämme liikunnallisen metsähaasteen. Tähän mennessä työpäiväni ovat sisältäneet ihmettelyä, uusia oivalluksia ja jännittäviä hetkiä luonnossa, hauskuutta unohtamatta.

Sosiaalipolitiikan professorin Liisa Häikiön mukaan kestävää kehitystä tarvitaan, sillä ihmiskunnan tarpeet ylittävät tällä hetkellä sen, mitä maapallo pystyy tarjoamaan. Häikiö toteaa, että meidän tulisi löytää uusia tapoja elää ja luoda hyvinvointia siten, ettemme uhkaa tulevaisuuden hyvinvointia (Häikiö & Järvenpää 2021). Myös kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin (2018) mukaan meillä on jo riittävästi tietoa siitä, miten tuhoamme luontoa, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta käyttäytymiseemme. Ekologisesti kestävän maailmansuhteen luominen vaatii uusia globaaleja eettisiä normeja, mutta myös lainsäädäntöä, ja ennen kaikkea kasvatusta uuteen, nykyistä viisaampaan luontosuhteeseen. (Värri 2018). Muutos ei tapahdu ilman rakenteellisia muutoksia ja käytännön tukea.

Nykyisin kulutamme kymmenen kertaa enemmän kuin 100 vuotta sitten. Sen seurauksena metsäluontomme on köyhtynyt, meillä on uhanalaisia kalakantoja ja arvokkaat luontotyypit vähenevät. (WWF 2022) Tämänhetkinen elämäntapamme vaatisi lähes neljä maapalloa, jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Se on paljon.

Kun ymmärrämme, miten toiminnoillamme vaikutamme ympäristöömme, meidän on helpompaa lähteä tekemään muutosta. Muutosten myötä kehitämme jatkuvasti uutta (kestävämpää) normaalia.

Keväisin tunnelmin,

Johanna Sutinen
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.

Lähteet:

Häikiö, Liisa & Järvenpää, Juulia (2021) Kestävä kehitys – Mitä se on. Johtajuussymposioum -podcast. Moreenimedia. https://soundcloud.com/radio_moreeni/johtajuus?in=radio_moreeni/sets/johtajuussymposium-podcast

Rohweder, Liisa (2008) Kestävä kehitys koulutuksen päämääräksi. Teoksessa Rohweder, Liisa & Virtane, Anne (toim.) Opetusministeriön julkaisuja (2008) Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriö, 18—24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79112/opm03.pdf?sequence=1

Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Värri, Veli-Matti (2018) Kasvatus ekokriisin aikakaudella. https://www.youtube.com/watch?v=0Lxb3_JnNIk

Wolff, Lili-Ann (2004) Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys: 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa Cantell, Hannele (2004) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 18—29.

WWF (2022) Ylikulutus. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

Kategoria: Hyvinvointia elämäntavoilla