Kategoria: Yhteistyössä
Päiväkodit mukaan ilmastotyöhön

Päiväkodit mukaan ilmastotyöhön

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusin raportti antaa hälyttävän kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja alleviivaa ilmastotoimien edistämisen tärkeyttä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikeaa päästä nykytoimilla. Raportin mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Monien eliölajien selviytyminen vaikeutuu, sillä ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös yhteiskunnallista levottomuutta, epätasa-arvoa sekä puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ilmastotyössä on siis onnistuttava. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää: ”IPCC:n mukaan 30-50 prosenttia maapallon maasta ja meristä pitää suojella ja ennallistaa, jotta systeemi pysyy turvallisella tasolla.”

Ilmastotyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki toimijat. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi ”Meijän luonto – ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin (MeLu)” -projekti, jonka parissa pääsin aloittamaan työt vuoden alussa.

Mistä on siis kyse?

Vuoden mittaisen projektin aikana päiväkotien henkilöstölle tarjotaan uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen, sekä tukea myös työstä palautumiseen luontoympäristössä. Toiminnallisissa, ulkoilmatyöpajoissa hyödynnetään seikkailupedagogisia menetelmiä ja tarjotaan uusia työkaluja varhaiskasvatukseen ekososiaalisesti kestävän elämäntavan teemoista:

  • Maaliskuu: Ilmastonmuutos + talvinen luonto
  • Toukokuu: Kestävä kehitys + keväinen luonto
  • Elokuu: Kestävä elämäntapa + kesäinen luonto
  • Lokakuu: Luonnon monimuotoisuus + syksyinen luonto

Kalenteri kääntyi maaliskuulle ja pian alkavissa työpajoissa seikkailemme päiväkotilaisten kanssa talvisessa luonnossa. Samalla syvennymme konkreettisesti siihen, kuinka ilmastokasvatus voi näkyä päiväkotien arjessa menemättä syvemmälle ilmastonmuutoksen monimutkaisuuteen. Päiväkodeissa ilmastokasvatus on hyvä rakentaa arkisiin tekoihin, aikuisten näyttämään malliin ja ohjaukseen sekä yhteiseen keskusteluun myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi kasvisruokien lisääminen, lämpimän veden säästäminen, turhien laitteiden ja valojen sammuttaminen, kasvien istuttaminen ja retkille liikkuminen lihasvoimin ovat tärkeitä arkisia tekoja.

Lähiluonto tarjoaa runsaasti hyviä ympärivuotisia kohteita myös päiväkotiryhmien luontoretkille. Kuva Johanna Sutinen, Jyväskylän Harju.

Seikkailullisten ulkoilmatyöpajojen aikana pohdimme lumen merkitystä ja ihmettelemme talvista luontoa. Mikä merkitys on eläinten valkoisilla talvipuvuilla ja miksi lumipeite on tärkeä pikkunisäkkäille? Saako karhu unta ilman talvipesäänsä? Entä mitä talvi tekee kasveille ja puille? Ilmastonmuutoksen myötä maapallon lämpötila nousee, joka voi tulevaisuudessa aiheuttaa vähälumisia tai täysin lumettomia talvia. Lumettomuudella on suuri vaikutus luontoon.

Valkoisessa talvipuvussaan lumikot, kärpät, metsäjänikset ja riekko erottuvat lumettomasta maisemasta ja ovat näin helppoa saalista. Pikkunisäkkäille lumipeite antaa piilopaikkoja ja suojaa kylmyyttä vastaan. Lunta kaipaa myös isompi nisäkäs karhu, sillä nälkäinen tai paleleva kontio ei saa unta. Routa pitää puut pystyssä syys- ja talvimyrskyissä ja lumi suojaa juuria paleltumiselta. Lumen alla on leutoa kaikkein kireimmälläkin pakkasella ja se toimii erinomaisena eristeenä myös hangen alla oleville kasveille.

Talvisen seikkailumme aikana käymme näitä asioita lasten kanssa läpi erilaisten tehtävien ja tarinoiden parissa. Kaivamme esiin vihreitä aarteita, joita tutkimme suurennuslaseilla, pohdimme eläinten talvehtimista ja etsimme piileksiviä metsäjäniksiä sekä rauhoitumme kuuntelemaan luonnon ääniä. Yksi tärkeä askel ilmastokasvatuksessa onkin viettää aikaa luonnonympäristöissä, sillä vahvan luontosuhteen ylläpitäminen auttaa meitä muistamaan, mikä on todella tärkeää.

Talvisia seikkailuja odottaen,

Johanna Sutinen 
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.

Lähteet:

Valtioneuvosto (2022): https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/ipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti

IPCC (Intergovernmental panel on climate change). Climate change 2022. Impacts, Adaptions and Vulnerability. (2022) https://report.ipcc.ch/ar6wg2/pdf/IPCC_AR6_WGII_FinalDraft_FullReport.pdf

Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas / luontosuhde: https://vakanilmasto-opas.fi/opetusmateriaalit/luontosuhteen-vahvistaminen/

Ilmastokasvatus | Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas (vakanilmasto-opas.fi)

WWF: https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-1-2018/ilmastonmuutos-nakyy-jo-suomessa/

Yle: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/jollei-jouluna-ole-lunta-luonto-parjaa-ilmankin-mutta-monelle-elaimelle

Meijän Keski-Suomi -raportti julki

Meijän Keski-Suomi -raportti julki

Näin Kalevalan päivän kunniaksi julkaisemme Meijän Keski-Suomi -raportin. Raporttiin on kirjoitettu tarinaa siitä, kuinka Keski-Suomen strategian voimavaraksi tunnistettu luonnonläheisyys sekä hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistäminen mahdollistaa alueellisesti hyvinvointia sekä luontomatkailua. Tämän hyvinvoinnin ja matkailun lähtökohtana on alueen monimuotoinen luonto ja luontoreitistöt. Samalla pohdimme, miten voimme toiminnallistaa Keski-Suomen strategian Hyvä Vointi  -kasvun kärjen, jotta liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy kirvoittaisi keskisuomalaiset myös kekseliäisiin yleishyödyllisiin sekä kaupallisiin ideoihin ja palveluihin.

Keski-Suomen monimuotoinen luonto ja reitistöt luovat alustan sekä alueen asukkaiden hyvinvoinnille, että matkailulle ja taloudelle. Kuvat Juho Jäppinen ja Janne Laitinen.

Kalevalan isä, Elias Lönnrot, oli aikansa oppineimpia suomalaisia. Hän oli tutkimusmatkailija, mutta myös lääkäri ja tiedemies, suomen kielen kehittäjä ja uudistaja. Hän teki useita runonkeruumatkoja liikkuen luonnossa ja tuon ajan reitistöillä Suomessa ja suomensukuisten kansojen asuinalueilla. Lisäksi hän keräsi retkillään kasvien nimiä, sananlaskuja ja arvoituksia. Lönnrotin esimerkin innoittamana me kiersimme keskisuomalaisilla reitistöillä keräten paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnossa liikkumiseen ja luontopalveluihin liittyen. Kokosimme myös vuoden ajan keskisuomalaista kuvakerrontaa Instagram-kuvapalvelusta #keskisuomi-tunnisteella, jotta saisimme käsityksen siitä, miltä Keski-Suomi näyttää tänä päivänä. 

Raportissa käydään läpi luonnon hyvinvointivaikutuksia ja esitellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen elinkeinotoiminnan erilaisia malleja. Esimerkkinä uuden hyvinvointitalouden monialaisesta alueellisesta kehittämistoiminnasta esitellään liikunnan ja terveyden edistämisliike Meijän polku, joka on vuodesta 2017 lähtien innovoinut ja toteuttanut uudenlaisia liikkumisen, luonnon, terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja keskisuomalaisten ja laajemmin suomalaistenkin käyttöön. 

Tulevaisuuden Keski-Suomi rakentuu selkeän vision, monimuotoisen luonnon, laadukkaiden reitistöjen, kansallispuistojen, ympärivuotisten matkailukeskusten sekä yhteisen tahtotilan ympärille.

Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet fysioterapeutti Juho Jäppinen, biologi Janne Laitinen, restonomi Vesa Pohjonen ja seikkailu- ja yhteisöpedagogi Johanna Sutinen sekä Keski-Suomen liiton maakunta-arkkitehti Liisa Bergius sekä WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen ja Kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen.

Meijan-Keski-Suomi-julkaisuLataa

Meijän Keski-Suomi -raportin on tilannut Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

COPYRIGHT © 2022
Tekijät ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Juho Jäppinen & Janne Laitinen (toim.)

Kannen kuvat: #keskisuomi -tunnisteella Instagarmissa viikolla 39/2021 
julkaistuja kuvia. Kuvat on kerätty tässä raportissa julkaistun Miltä Keski-Suomi
näyttää -osion taustoitusta varten.

Taitto ja ulkoasu: Juho Jäppinen

ISBN 978-952-94-6048-9 

Miljoonan askeleen kirjahaaste

Miljoonan askeleen kirjahaaste

Miljoonan askeleen kirjahaaste käynnistyy 1.3. Saimme kävelykokemuksia kaksinkertaiselta Miljoonan askeleen haasteen konkarilta ja kirjakävelynautiskelija Nina Peräseltä.

”Kävin läpi muutama vuosi sitten kaksi käsileikkausta. Muu liikkuminen oli hankalaa, joten vaihtoehdoksi jäi sairaslomalla kävely. Tuolloin löysin YLE-Areenasta kuunnelmat. Kävely sai aivan uudenlaisen ulottuvuuden kuunnelmien kautta ja saatoin kävellä 20 kilometrin lenkkejä, kun en vaan malttanut mennä kotiin tarinan ollessa kesken. Askeleita tuli hyvän tarinan lumoissa aivan huomaamatta.

Kun olin kuunnellut lähes koko tarjonnan, siirryin äänikirjoihin. Työmatkani piteni sopivasti samaan aikaan ja kävelin kirjoja kuunnellen 12 kilometriä päivässä. Mukaan tuli myös pariin kertaan Meijänpolun miljoonan askeleen haaste, joka sujui mukavasti kirjojen parissa. 

Tämä kirjojen kuuntelu yhdistettynä kävelyyn, hölkkään ja patikointiin on niin minun juttuni. Liikun usein yksin, joten tämä on myös hyvä seuralainen matkalle. Askeleita tulee huomaamatta ja uskon, että askelmäärät ovat tuplaantuneet kirjojen kuuntelun myötä. Työmatkani on sittemmin taas lyhentynyt, mutta pyrin kävelemään pidemmän mutkan ja kaupan kautta kotiin, jotta ehdin kuuntelemaan enemmän.

Jos jotain negatiivista tästä harrastuksesta pitää sanoa, niin pientä hämmästystä olen aiheuttanut kanssaliikkujissa nauraessani yksin kävellessä jollekin hauskalle kohdalle kirjassa. Pari kertaa on tullut kirkaistuakin dekkarin ollessa kuuntelussa.

Suosittelen lämpimästi Miljoonan askeleen kirjahaasteen mukaan lähtemistä.”

– Nina P.

Miljoonan askeleen kirjahaasteesta löytyy ryhmä samalla nimellä Facebookista.

TESTIT SENIOREILLE – muistisairauden riskitesti

TESTIT SENIOREILLE – muistisairauden riskitesti

Muistisairauksien riski kasvaa iän lisääntyessä. THL:n muistisairauden riskitestin avulla voit arvioida tilanteesi tällä hetkellä.

Suoritusohjeet

Täytä Muistisairauden riskitesti joko testitilanteessa tai sitten omatoimisesti THL:n muistisairauden riskitestin avulla. Saatuasi tulokset voit verrata numeroa alla olevaan taulukkoon ja nähdä tilanteesi tällä hetkellä.

Tulokset

Elämäntapamuutokset suositellaan aloittamaan, kun saat tuloksista keltaista tai punaista. Ikääntyessä suosittelemme hyviä elintapoja kaikille. Eli vihreälläkin ollessasi voi löytyä osa-alueita, joilla aivoterveyttä voi lähteä edistämään.

Muistisairauden riskitestin tulokset.

Harjoittelu

On hyvä muistaa, että myös muistin ja aivojen terveyteen voi vaikuttaa monella tapaa. Harjoite-osiosta löydät vinkkejä aivoterveyttä lisäävistä elämäntavoista.

TESTIT SENIOREILLE – diabetes

TESTIT SENIOREILLE – diabetes

Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa iän lisääntyessä. Diabetesliiton riskitestin avulla voit arvioida tilanteesi tällä hetkellä. On hyvä muistaa, että myös tyypin 2 diabeteksen riskiin voi vaikuttaa monella tapaa.

Suoritusohjeet

Täytä diabeteksen riskitesti joko testitilanteessa tai sitten omatoimisesti Diabetesliiton internetsivuilla. Testin tekemiseen menee muutama minuutti. Testi löytyy täältä.

Tulokset

Testistä saat oman riskiluokituksesi pisteinä 1-24.

Tyypin 2. Diabeteksen riskitestin tulostaulukko.

Harjoittelu

Tyypin 2 diabeteksen riskiin voidaan vaikuttaa elintavoilla, kuten liikunnan lisäämisellä ja ruokavalion muutoksella. Harjoitteluvinkkejä löytyy harjoitusosiosta.

Tänä keväänä miljoona askelta kuluu kirjoja kuunnellen!

Tänä keväänä miljoona askelta kuluu kirjoja kuunnellen!

Maaliskuussa Meijän polku ja Nextory lähtevät johdattelemaan suomalaisten askelia kohden maagista miljoonaa askelta ja lukemattomia laatukirjoja!

Nyt kolmatta kertaa järjestettävä Meijän polun Miljoonan askeleen haaste saa tänä keväänä kävelyn kulumaan kuin kirjoja kuunnellessa, sillä juuri sitä kevään mittaan tehdään. 

Suomalaiset kävelevät päivittäin keskimäärin noin 6 000–8 000 askelta iästä ja elämäntavoista riippuen (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Viimeiset kaksi vuotta koronan seurauksena osan meistä kävely on lisääntynyt, mutta suurella osalla taasen vähentynyt. Etätöiden lisääntymisen, rajoitusten sekä harrastusten vähenemisen myötä myös muu päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Kuitenkin kävelyn terveyshyödyt ovat laajalti tunnettuja ja kävely liikkumismuotona lähes kaikkien käytössä. 

Myös kirjojen kuuntelulla on hyvinvointia ja aivoterveyttä lisääviä ominaisuuksia puhumattakaan elämänymmärryksen ja tiedon karttumisesta. Bonukseksi jopa lyhyt kirjojen lukeminen ja tässä tapauksessa kuunteleminen alentaa stressitasoja. Näitä kaikkia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä lähdemme maaliskuussa tavoittelemaan kävellen ja hyviä kirjoja kuunnellen.

Miljoonan askeleen kirjahaasteeseen voi hypätä itsekseen tai pienen porukan kanssa. Nextory tarjoaa kävelemään lähteville ilmaiset kirjat ensimmäiseksi 45 päiväksi. Tämän jälkeen kirjojen kuuntelua voi jatkaa pientä kuukausikorvausta vastaan.

Lisäohjeita sivustoltamme:

www.meijanpolku.fi/miljoonan-askeleen-kirjahaaste/
Työsuhdepyöräillen kohden parempaa työhyvinvointia ja päästöttömämpää maailmaa 

Työsuhdepyöräillen kohden parempaa työhyvinvointia ja päästöttömämpää maailmaa 

Tammikuussa 2022 Jyväskylän steinerkoululla liikahdettiin kohden aktiivisemman työmatkaliikkumisen maailmaa, kun tilasimme kahdeksalle koulun henkilökunnan jäsenelle työsuhdepyörät.  

Olemme jo pidempään miettineet keinoja koulumme vahvemmasta panostuksesta ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Olemme aiemmin muun muassa ottaneet käyttöön pidempien koulumatkojen linja-automatkatuen oppilaille, panostaneet ruokahävikin vähentämiseen ja käynnistäneet Pölyttäjäpolut-hankkeen lisäämään pölyttäjäystävällisiä ympäristöjä kaupunkeihin. Työsuhdepyörät nousivat viime syksynä keskusteluun ja lähdimme ottamaan selvää, miten tällainen järjestely toimisi kouluympäristössä.  

”…siirrymme puheiden maailmasta tekemisen maailmaan.”

Tarkoituksenamme on edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja sen mukanaan tuomia etuja työnantajan näkökulmasta. Työsuhdepyörien käyttö on todettu lisäävän työhyvinvointia, joka näkyy muun muassa poissaolojen määrän vähenemisenä. Aktiivisen liikkumisen lisääminen lisää myös jaksamista ja tuo energiaa päiviin. 

Tomi tutustumassa kotikaupunkinsa pyöräilyreitistöihin raikkaassa tammikuun lopun pakkassäässä. Kuvat Juho Jäppinen.

Alustavissa tiedusteluissa puolet henkilökunnasta oli kiinnostuneita pyöränhankintamahdollisuudesta ja lopulta noin puolet lähtikin mukaan hankintaan. Koulun hallitus ja johtokunta innostuivat myös asiasta ja sovimme, että koulu osallistuisi pyörien hankintaan työnantajana maksamalla puolet pyörien kuluista. Käytännössä tämä tarkoittaa meillä sitä, että sadan euron pyöräkohtaisesta kuukausikulusta työntekijä maksaa puolet ja työnantaja puolet. Työsuhdepyörien toimittajana meillä toimii Vapaus työsuhdepyörä.  

Olemme sopineet, että työsuhdepyörän voi ottaa käyttöönsä myös myöhemmin, jos tällainen tarve tulee muille henkilökunnan jäsenille. Ensimmäisellä kyselykierroksella suurin este työsuhdepyörien hankinnalle oli jo olemassa oleva hyvä polkupyörä. Tällöin on toki luontevaa, ettei uutta pyörää lähde hankkimaan. Toinen esille noussut syy oli pitkä työmatka, jolla ei ole hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä tarjolla. 

Tärkeä lähtökohta työsuhdepyörien hankintaan on ollut myös se, että voimme näyttää oppilaille, että koulu, ja me aikuiset pyrimme aktiivisesti osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen omien konkreettisten tekojemme avulla. Eli siirrymme puheiden maailmasta tekemisen maailmaan.  

Olen hankkinut myös itselleni työsuhdepyöräksi sähkömaastopyörän ja päässyt jo kokeilemaan sitä. Tällä hetkellä, jos kysytään alkutuntemuksia, niin ensimmäiseksi ajatukseksi voin todeta, että kotikaupunkiin on tullut tutustuttua aivan uudella tavalla. Kerran olin jo hetken aikaa eksyksissäkin, kun pyörä kuljetti uusille asuinalueille ja reitistöille. Mutta nyt tunnen nuokin kulmakunnat entistä paremmin. Kaiken kaikkiaan tarkoituksenani on aloittaa työmatkojen taittamista pyörällä, mutta myös vapaa-ajan pyöräretkiä lähialueen luontoon sekä mahdollisesti lähteä pidemmillekin reissuille. Pidän erittäin tärkeänä, että koulumme työantajana lähti mahdollistamaan tällaista sekä työhyvinvointiin, että ympäristömme tilaan positiivisesti vaikuttavaa ideaa. Ja suosittelen ratkaisua myös muille työyhteisöille! 

Jyväskylän steinerkoulun rehtori lähdössä kotimatkalle työpäivän jälkeen.

Tomi Niiniketo
rehtori
Jyväskylän steinerkoulu 
tomi.niiniketo@jklsteinerkoulu.fi

Miljoonan askeleen kirjahaaste

Miljoonan askeleen kirjahaaste

Miljoonan askeleen kirjahaasteessa kävellään kohden parempaa kuntoa, lisääntynyttä hyvinvointia ja lukemattomia tarinoita!

Kas näin se tehdään!

Miljoonan askeleen kirjahaasteeseen voi lähteä itsekseen tai pienellä kaveriporukalla. Porukan kasvaessa miljoonan askeleen tavoite täyttyy nopeammin, kun askeleita kerääviä jalkapareja on useampia. Voitte myös porukalla ottaa jokainen oma miljoonan askeleen tavoitteen ja kävellä samoja kirjoja kuunnellen.

Haasteeseen voi osallistua yksin tai pienellä porukalla.Yksin kävellessä haaste kestää kävelyinnosta riippuen noin 2–4 kuukautta. Isommalla porukalla tavoitteen saavuttaminen käy nopeammin.

Askeltavoitteet

Valitse itsellesi askeltavoite, joka on hivenen korkeampi kuin nykyinen päivittäinen askelmääräsi. Jos esimerkiksi tällä hetkellä sinulle kertyy päivittäin 5 000 – 7 000 askelta, niin valitse tavoitteeksi 8 000 askelta päivässä. Jos kahdeksan tuhatta kertyy helposti kirjoja kuunnellessa, niin voit nostaa tavoitetta korkeammalle. Jokainen lisätty askel tuo hyvinvointihyötyjä ja vauhdittaa tavoitteen etenemistä. Yhden hengen askelpäiväkirjan voi tulostaa itsellesi täältä. Päiväkirja ei ole välttämätön, vaan askelmääriä voi seurata muillakin keinoin, kuten kännykköihin saatavilla askelia mittaavilla sovelluksilla tai aktiivisuusrannekkeella.

Jos lähdette liikkeelle ryhmänä, niin ryhmän jäsenet voivat valita itselleen sopivan askeltavoitteen tai sitten kaikki voivat ottaa saman askelmäärän tavoitteekseen. Ryhmän askelmäärät voi halutessa kerätä päiväkirjaan, jonka voi tulostaa täältä.

Malli neljän hengen ryhmän ensimmäisellä viikolla kävellyistä askeleista. Ryhmä on valinnut yhteisen kirjan kuunteluun, mutta jokainen kävelee omia aikojaan. Neljän hengen ryhmällä keskimäärin 12 000 askeleen päivävauhdilla miljoona askelta kertyy kolmessa viikossa.

Kirjakävelyitä voi tehdä myös päivittäisten kävelyiden sijaan esimerkiksi 3–4 kertaa viikossa, jolloin kerralla kävelee pidemmän matkan. Tässä tapauksessa voi seurata viikkotavoitetta (alla).

Alle on merkitty päivätavoitteita askelmäärille ja kuinka paljon askelia kertyy näillä askelilla viikossa. Esimerkiksi 10 000 päivittäisellä askeleella tai 70 000 viikkoaskeleella miljoonan askeleen saavuttaminen kestää itsekseen kävellessä 14 viikkoa, eli kolme ja puoli kuukautta. Kaverin kanssa askelia kerätessä samaan tahtiin maaliin pääsee 10 000 päiväaskeleen tavoitteella kahdessa kuukaudessa. Kolmestaan maali odottaa jo reilun kuukauden päästä lähdöstä.

6 000 päiväaskeleella miljoona askelta saavutetaan kuudessa kuukaudesssa.
8 000 päiväaskeleella matka kestää 18 viikkoa.
10 000 askeleella kirjoja kuunnellaan 14 viikon ajan.
12 000 päiväaskeleella haaste kestää kolme kuukautta.

Mitäpäs sitä kuuntelisi kävellessä?

Loistavia kirjoja tietysti!

Voit askeltaa esimerkiksi koukuttavia dekkareita tai suosittuja elämäkertoja kuunnellen. Voitte ottaa käyttöön Nextoryn kaltaisten äänikirjasovellusten palvelut, tai sitten lainata kirjoja kuunneltavaksi kirjastoista.

Miljoonan askeleen kirjakerho

Jos lähdette liikkeelle kaveriporukalla, niin suosittelemme kävelyiden oheen kirjakerhoa, eli kuunnelkaa samoja kirjoja ja järjestäkää jokaisen kirjan jälkeen kirjakerhokävely, jossa voitte keskustella kuunnellusta kirjasta nousseista ajatuksista ja ideoista.

Turvallisesti liikkeellä

Vanha viisaus toteaa, että kun ajat, et ota. Kirjoja kuunnellessa ja ihmisten ilmoilla kävellessä emme myöskään ota. Turhia riskejä siis. Tässä muutama vinkki turvalliseen kävelykuuntelemiseen:

  • Pimeällä ja hämäräsä liikkuessa käytä hyvin näkyviä heijastimia tai vaatteita.
  • Liukkailla ilmoilla käytä kenkiä, joissa on hyvä pito. Voit myös käyttää nastoja ja kävelysauvoja.
  • Pyri kävelemään leveillä väylillä ja oman väyläsi oikeassa reunassa. Näin takaa tulevien ei tarvitse saada huomiotasi turvalliseen ohitukseen.
  • Älä kuuntele liian kovalla. On hyvä kuulla ainakin kovemmat äänet omasta ympäristöstä.
  • Käytä tarkkaavaisuutta erityisesti risteyksissä ja teitä ylittäessäsi.
  • Jos mahdollista, pidä kuulokkeita näkyvillä (esim luurikuulokkeet), jolloin kanssaliikkujat näkevät, että et mahdollisesti kuule ääniä.

Miljoonan askeleen kirjahaaste perustuu Meijän polun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikellon Miljoonan askeleen haasteeseen. Vuosikellosta löytyy samankaltaisia haasteita kaikille vuodenajoille niin yksilöille, kuin pienryhmillekin.

Vuosi 2021 – kohden lähiluontoa!

Vuosi 2021 – kohden lähiluontoa!

Koronan tuomat uudet olosuhteet veivät meijän polkuja kohden uusia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ideoita ja ratkaisuja myös vuonna 2021. Merkittävimpiä uusia avauksia vuoden mittaan olivat suomalaisen työn vieminen kohden luontoa Luontotyöpäivän merkeissä ja suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden aarrearkun – lähiluonnon –ottaminen vahvasti mukaan ajatteluun uuden sivuston avulla. 

Luontotyöpäivä

Toukokuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen suomalaista työtä luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle johdatteleva Luontotyöpäivä. Luontotyöpäivää varten kokosimme sivuillemme ideapankin erilaisista tavoista viedä suomalaista työtä luontoon ja toisaalta sitten tuoda myös luontoa töihin. Hyvin startannut tapahtuma järjestettiin vuoden mittaan kahdesti. Seuraavaa Luontotyöpäivää vietetään 20.5.2022. Käy nappaamassa ideoita sivuiltamme ja lähde suunittelemaan luonnon ottamista osaksi omaa työtäsi! Alla muutamia kuvia ensimmäisen Luontotyöpäivän vietosta eri puolilta Suomea. #luontotyöpäivä #WorkInNatureDay

Keski-Suomen reitistöviikko

Järjestyksessään toinen Keski-Suomen reitistöviikko vietettiin syyskuun puolivälissä. Tänä vuonna tapahtumien ohella näkyvyyttä keskisuomalaisilta reitistöiltä saatiin lisättyä valokuvakilpailulla, joka toteutettiin yhdessä Meijän polun, Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa. Korkeatasoisen kilpailun tuomariraadin valitsemat kymmenen suosikkikuvaa julkaistiin näyttävästi Keskisuomalaisessa. Näiden pohjalta toteutetun yleisöäänestyksen voitti Anna Käyhkön kuva. Seuraava valokuvakilpailu järjestetään syyskuussa 2022 osana Keski-Suomen reitistöviikkoa. Siispä reitistöille liikkumaan ja kamerat mukaan! #reitistöviikko #keskisuomi

Lähiluonto

Marraskuussa julkaistiin Meijän polun Lähiluonto-sivusto. Ajatus Lähiluonto-kokonaisuudesta syntyi mietittäessä kuinka voisimme tuoda esille lähiluonnon mittavia mahdollisuuksia luonnossa oleskelun ja liikkumisen kannalta rinnastettuna vahvoihin kansallispuistojen brändeihin. Lähiluonto-sivustolle on koottu tietoa ja ideoita kuinka lähiluonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voidaan tuoda aktiivisesti osaksi kuntalaisten arkea. #lähiluonto

Luontopysäkit

Syyskuussa julkaistiin myös Luontopysäkkien kokoava kartta, jossa esitellään Jyväskylän moninaiset luontoalueet ja niiden äärelle kuljettavat julkisen liikenteen Linkit kaikki yhdellä kartalla. 

Luontopysäkit ovat keränneet runsaasti positiivista huomiota ja ne olivat vuoden mittaan esillä muun muassa Kestävien kaupunkien hyvissä käytänteissä.

Kasvienbongaus ja Someton-haasteet

Kesäksi 2021 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikelloomme lisättiin kaksi ajankohtaista haastetta, eli Kasvienbongaushaaste ja Someton-haaste Ensimmäisessä haasteessa liikutaan lähiluonnossa ja kartoitetaan kasveja iNaturalistin Seek -sovelluksen avulla. Toisessa haasteessa lähdetään vähentämään sosiaalisissa medioissa viettämäämme aikaa. Kaksi hyvinvointia ja terveyttä edistävää haastetta, joista on runsaasti iloa myös vuonna 2022. Vuosikelloon ilmestyi alkuvuodesta myös pienryhmille suunniteltuja haasteita, joiden kanssa ryhmät saavat liikkumista lisäävä yhdessä tekemistä.

Kohden uutta liikkumista ja kestävämpää kehitystä

Tämänhetkinen elämäntapamme on kestämätön sekä itsellemme, että myös koko elinkirjolle. Syksyn kuluessa Meijän poluilla lähdettiin pohtimaan, millaisia muutoksia olisi tehtävä, jotta sekä omamme, että ympäristömme elinvoima voisi kukoistaa. Tällä hetkellä muutos kohden kestävää kehitystä on käynnissä, mutta se kattaa vain osan luomastamme kokonaisukuormasta ympäristöllemme. Nopein muutos luonnon kantokyvyn ja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kannalta saavutettaisiin kulkutapamuotojen muutoksessa lyhyillä alle kymmenen kilometrin matkoilla, kirjoittaa Juho Jäppinen blogissamme.

Jotta voisimme saavuttaa liikenteelle asetetut päästötavoitteet ja lisätä ihmisten liikkumista nopealla aikataululla liikkumisemme tulee muuttua vauhdikkaasti autoilukeskeisestä muihin liikkumismuotoihin.

Blogit

Blogissamme ahkeroitiin vuoden 2021 aikana muun muassa reitistöillä, Lahden terveysmetsissä, Struven ketjulla sekä tietenkin monella tapaa lähiluonnossa. Blogimme jatkaa kasvuaan ja ensi vuodeksi luvassa taas runsaasti mielenkiintoisia sisältöjä!

Vuosi 2022

Mitäpäs tuleva vuosi tuo tullessaan? Meijänpolkumaiseen tyyliin asioita, joita ei vielä osata edes hahmottaa, mutta jotka häilyvät tulevaisuuden tekemisen horisontissa. Vuosi tuo tulleessaan myös Miljoonan askeleen kävelyhaasteen uusilla mielenkiintoisilla mausteilla, iäkkäiden ja työikäisten hyvinvointitestikokonaisuuksien rakentamista ja julkaisua, digitaalisia luontohetkiä, matkoja lähiluontoon sekä luontotyöpäiviä ja Keski-Suomen reitistöviikkoa. Enemmän näistä ensi vuoden puolella.

Suuret kiitokset kaikille kuluneena vuonna Meijän polun seikkailuihin osallistuneille. Nähdään vuoden 2022 puolella!

Kohden kestävämpää kehitystä

Kohden kestävämpää kehitystä

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on yksi aikakautemme avainkysymyksistä. Osana Meijän polun taustoitustyötä olemme toteuttaneet mallin kestävän kehityksen toimintatavoista.

Ihmisen sosiaalinen ja taloudellinen elämä tasapainottelee ekologisen kestävyyden päällä. Kirjaimellisesti luonnon kantokyvyn varassa. Yhteiskuntien kestävä kehitys tasapainottaa sosiaalisen ja taloudellisen kokonaisuuden tuomaa taakkaa luonnolle. Kestävä kehitys ei kuitenkaan tällä hetkellä tasapainota päällään olevaa ihmiselon taakkaa, ja sieltä valuukin ekologista kestävyyttä syövyttäviä vaikutuksia laajasti ympäristöömme (spillover). Kun nämä valumat tuhoavat tarpeeksi ympäristöämme, niin koko kokonaisuus romahtaa. Tällä hetkellä olemme tässä kehityksen vaiheessa, ja tuhoamme kaikkea kannattelevaa alustaamme kiihtyvällä vauhdilla. 

Onkin erityisen tärkeää saada nopeasti kestävän kehityksen suojapuskuri sosiaalisen ja taloudellisen paineen ja luontoympäristömme välille. Tämä kestävän kehityksen osa-alueiden korrelaatio on jokaisen syytä ymmärtää. 

The unstable system model.

Mallin ovat toteuttaneet Janne Laitinen ja Juho Jäppinen, Meijän polku / JAMK, 2021.

Yhteystiedot
Yleistietoa
Yhteistyössä