Meijän Keski-Suomi -hankkeen loppuraporttia varten otimme suurennuslasin alle myös Meijän polun sivustolla tapahtuvan liikenteen. Miksikö? Siksi, että Meijän polku toimi raportissa esimerkkinä monialaisesta uudenlaisesta toimintamallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla Keski-Suomessa ja Suomessa laajemminkin.
Mitä suurenuslasin alta sitten löytyi? Alla on listattu katselukertoja yksittäisiltä Meijän polun sivuilta, joilla on ollut yli 250 katselukertaa sivuston perustamisen (8/2018) jälkeen. Suurin osa sivuista on kuitenkin julkaistu viimeisen kahden vuoden aikana, eli katselukerrat on saavutettu hyvin eripituisissa ajanjaksoissa. Taulukossa ei näy Meijän polun pääsivua, jolla oli reilut 14 000 katselukertaa vuoden 2022 alkuun mennessä.
Yksittäinen, eniten katselukertoja kerännyt sivustokokonaisuus on Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistön keväällä 2021 Meijän polulle kokoama Lasten motoristen taitojen harjoittamisen sivusto (LMTH), jolla alasivuineen on ollut yli 10 000 katselukertaa. Samoihin lukemiin on päässyt myös liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikello. Yksittäisistä blogeista eniten katselukertoja on kerännyt Juho Jäppisen kirjoittama Maastopyörällä kaupungin ympäri, joka on luettu 3 150 kertaa. Myös Luontopysäkit-sivusto ja Keski-Suomen reitistöviikko ovat tuoneet sivustolle runsaasti kävijöitä. Myös Terveysmetsä-aiheet ovat kiinnostaneet sivustolla kävijöitä.
Millaisia polkuja pitkin sivuille sitten päädytään? Meijän polun luonteen mukaisesti tietenkin useita erilaisia polkuja. Internetin hakukoneet edustavat kävijävirran kärkeä ja niiden kautta on Meijän polun sivustolla vierailtu yli 26 000 kertaa. Facebookin kautta kävijöitä on sivuille tullut 8 500. Muut yksittäiset reitit jäävät alle tuhanteen. Alle on listattu kävijäpolut, joista on tullut sivuille yli 25 käyntiä elokuun 2018 jälkeen.
Sivustolla käyntejä tulee muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sivustojen, kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, OmaKS:n, Arkin ja Saarikan sivustojen kautta. Vierailuita tulee myös keskisuomalaisten kuntien sivustojen, kuten Jyväskylän, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Uuraisten kautta. Meijän polun sivustoa käytetään myös osana korkeakoulujen kursseja. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Moodle-oppimisympäristön kautta vieraillaan säännöllisesti sivuillamme.
Meijän polun internetsivusto ei ole pelkkää kävijävirtaa, vaan sivusto toimii myös ohjausvälineenä tutkimuksen, hyvinvoinnin, terveyden ja luonnon ja sekä alueen kuntien sivustoille. Alla listattuna yli 20 kertaa klikatut linkit Meijän polun sisältöjen kautta.
Keväällä 2022 sivustollamme aukeaa taas uusi laajempi kokonaisuus, blogissamme julkaistaan useampi mielenkiintoinen teksti, Luontopysäkeille tulee päivityksiä ja Luontotyöpäivää vietetään 20.5. Tervetuloa tutustumaan näihin sekä moniin muihin sisältöihimme!
Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusin raportti antaa hälyttävän kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja alleviivaa ilmastotoimien edistämisen tärkeyttä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikeaa päästä nykytoimilla. Raportin mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Monien eliölajien selviytyminen vaikeutuu, sillä ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös yhteiskunnallista levottomuutta, epätasa-arvoa sekä puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.
Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ilmastotyössä on siis onnistuttava. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää: ”IPCC:n mukaan 30-50 prosenttia maapallon maasta ja meristä pitää suojella ja ennallistaa, jotta systeemi pysyy turvallisella tasolla.”
Ilmastotyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki toimijat. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi ”Meijän luonto – ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin (MeLu)” -projekti, jonka parissa pääsin aloittamaan työt vuoden alussa.
Mistä on siis kyse?
Vuoden mittaisen projektin aikana päiväkotien henkilöstölle tarjotaan uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen, sekä tukea myös työstä palautumiseen luontoympäristössä. Toiminnallisissa, ulkoilmatyöpajoissa hyödynnetään seikkailupedagogisia menetelmiä ja tarjotaan uusia työkaluja varhaiskasvatukseen ekososiaalisesti kestävän elämäntavan teemoista:
Maaliskuu: Ilmastonmuutos + talvinen luonto
Toukokuu: Kestävä kehitys + keväinen luonto
Elokuu: Kestävä elämäntapa + kesäinen luonto
Lokakuu: Luonnon monimuotoisuus + syksyinen luonto
Kalenteri kääntyi maaliskuulle ja pian alkavissa työpajoissa seikkailemme päiväkotilaisten kanssa talvisessa luonnossa. Samalla syvennymme konkreettisesti siihen, kuinka ilmastokasvatus voi näkyä päiväkotien arjessa menemättä syvemmälle ilmastonmuutoksen monimutkaisuuteen. Päiväkodeissa ilmastokasvatus on hyvä rakentaa arkisiin tekoihin, aikuisten näyttämään malliin ja ohjaukseen sekä yhteiseen keskusteluun myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi kasvisruokien lisääminen, lämpimän veden säästäminen, turhien laitteiden ja valojen sammuttaminen, kasvien istuttaminen ja retkille liikkuminen lihasvoimin ovat tärkeitä arkisia tekoja.
Lähiluonto tarjoaa runsaasti hyviä ympärivuotisia kohteita myös päiväkotiryhmien luontoretkille. Kuva Johanna Sutinen, Jyväskylän Harju.
Seikkailullisten ulkoilmatyöpajojen aikana pohdimme lumen merkitystä ja ihmettelemme talvista luontoa. Mikä merkitys on eläinten valkoisilla talvipuvuilla ja miksi lumipeite on tärkeä pikkunisäkkäille? Saako karhu unta ilman talvipesäänsä? Entä mitä talvi tekee kasveille ja puille? Ilmastonmuutoksen myötä maapallon lämpötila nousee, joka voi tulevaisuudessa aiheuttaa vähälumisia tai täysin lumettomia talvia. Lumettomuudella on suuri vaikutus luontoon.
Valkoisessa talvipuvussaan lumikot, kärpät, metsäjänikset ja riekko erottuvat lumettomasta maisemasta ja ovat näin helppoa saalista. Pikkunisäkkäille lumipeite antaa piilopaikkoja ja suojaa kylmyyttä vastaan. Lunta kaipaa myös isompi nisäkäs karhu, sillä nälkäinen tai paleleva kontio ei saa unta. Routa pitää puut pystyssä syys- ja talvimyrskyissä ja lumi suojaa juuria paleltumiselta. Lumen alla on leutoa kaikkein kireimmälläkin pakkasella ja se toimii erinomaisena eristeenä myös hangen alla oleville kasveille.
Talvisen seikkailumme aikana käymme näitä asioita lasten kanssa läpi erilaisten tehtävien ja tarinoiden parissa. Kaivamme esiin vihreitä aarteita, joita tutkimme suurennuslaseilla, pohdimme eläinten talvehtimista ja etsimme piileksiviä metsäjäniksiä sekä rauhoitumme kuuntelemaan luonnon ääniä. Yksi tärkeä askel ilmastokasvatuksessa onkin viettää aikaa luonnonympäristöissä, sillä vahvan luontosuhteen ylläpitäminen auttaa meitä muistamaan, mikä on todella tärkeää.
Talvisia seikkailuja odottaen,
Johanna Sutinen Projektityöntekijä Hyvinvointiyksikkö Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Näin Kalevalan päivän kunniaksi julkaisemme Meijän Keski-Suomi -raportin. Raporttiin on kirjoitettu tarinaa siitä, kuinka Keski-Suomen strategian voimavaraksi tunnistettu luonnonläheisyys sekä hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistäminen mahdollistaa alueellisesti hyvinvointia sekä luontomatkailua. Tämän hyvinvoinnin ja matkailun lähtökohtana on alueen monimuotoinen luonto ja luontoreitistöt. Samalla pohdimme, miten voimme toiminnallistaa Keski-Suomen strategian Hyvä Vointi -kasvun kärjen, jotta liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy kirvoittaisi keskisuomalaiset myös kekseliäisiin yleishyödyllisiin sekä kaupallisiin ideoihin ja palveluihin.
Keski-Suomen monimuotoinen luonto ja reitistöt luovat alustan sekä alueen asukkaiden hyvinvoinnille, että matkailulle ja taloudelle. Kuvat Juho Jäppinen ja Janne Laitinen.
Kalevalan isä, Elias Lönnrot, oli aikansa oppineimpia suomalaisia. Hän oli tutkimusmatkailija, mutta myös lääkäri ja tiedemies, suomen kielen kehittäjä ja uudistaja. Hän teki useita runonkeruumatkoja liikkuen luonnossa ja tuon ajan reitistöillä Suomessa ja suomensukuisten kansojen asuinalueilla. Lisäksi hän keräsi retkillään kasvien nimiä, sananlaskuja ja arvoituksia. Lönnrotin esimerkin innoittamana me kiersimme keskisuomalaisilla reitistöillä keräten paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnossa liikkumiseen ja luontopalveluihin liittyen. Kokosimme myös vuoden ajan keskisuomalaista kuvakerrontaa Instagram-kuvapalvelusta #keskisuomi-tunnisteella, jotta saisimme käsityksen siitä, miltä Keski-Suomi näyttää tänä päivänä.
Raportissa käydään läpi luonnon hyvinvointivaikutuksia ja esitellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen elinkeinotoiminnan erilaisia malleja. Esimerkkinä uuden hyvinvointitalouden monialaisesta alueellisesta kehittämistoiminnasta esitellään liikunnan ja terveyden edistämisliike Meijän polku, joka on vuodesta 2017 lähtien innovoinut ja toteuttanut uudenlaisia liikkumisen, luonnon, terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja keskisuomalaisten ja laajemmin suomalaistenkin käyttöön.
Tulevaisuuden Keski-Suomi rakentuu selkeän vision, monimuotoisen luonnon, laadukkaiden reitistöjen, kansallispuistojen, ympärivuotisten matkailukeskusten sekä yhteisen tahtotilan ympärille.
Kannen kuvat: #keskisuomi -tunnisteella Instagarmissa viikolla 39/2021 julkaistuja kuvia. Kuvat on kerätty tässä raportissa julkaistun Miltä Keski-Suomi näyttää -osion taustoitusta varten.
”Kävin läpi muutama vuosi sitten kaksi käsileikkausta. Muu liikkuminen oli hankalaa, joten vaihtoehdoksi jäi sairaslomalla kävely. Tuolloin löysin YLE-Areenasta kuunnelmat. Kävely sai aivan uudenlaisen ulottuvuuden kuunnelmien kautta ja saatoin kävellä 20 kilometrin lenkkejä, kun en vaan malttanut mennä kotiin tarinan ollessa kesken. Askeleita tuli hyvän tarinan lumoissa aivan huomaamatta.
Kun olin kuunnellut lähes koko tarjonnan, siirryin äänikirjoihin. Työmatkani piteni sopivasti samaan aikaan ja kävelin kirjoja kuunnellen 12 kilometriä päivässä. Mukaan tuli myös pariin kertaan Meijänpolun miljoonan askeleen haaste, joka sujui mukavasti kirjojen parissa.
Tämä kirjojen kuuntelu yhdistettynä kävelyyn, hölkkään ja patikointiin on niin minun juttuni. Liikun usein yksin, joten tämä on myös hyvä seuralainen matkalle. Askeleita tulee huomaamatta ja uskon, että askelmäärät ovat tuplaantuneet kirjojen kuuntelun myötä. Työmatkani on sittemmin taas lyhentynyt, mutta pyrin kävelemään pidemmän mutkan ja kaupan kautta kotiin, jotta ehdin kuuntelemaan enemmän.
Jos jotain negatiivista tästä harrastuksesta pitää sanoa, niin pientä hämmästystä olen aiheuttanut kanssaliikkujissa nauraessani yksin kävellessä jollekin hauskalle kohdalle kirjassa. Pari kertaa on tullut kirkaistuakin dekkarin ollessa kuuntelussa.
Maaliskuussa Meijän polku ja Nextory lähtevät johdattelemaan suomalaisten askelia kohden maagista miljoonaa askelta ja lukemattomia laatukirjoja!
Nyt kolmatta kertaa järjestettävä Meijän polun Miljoonan askeleen haaste saa tänä keväänä kävelyn kulumaan kuin kirjoja kuunnellessa, sillä juuri sitä kevään mittaan tehdään.
Suomalaiset kävelevät päivittäin keskimäärin noin 6 000–8 000 askelta iästä ja elämäntavoista riippuen (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Viimeiset kaksi vuotta koronan seurauksena osan meistä kävely on lisääntynyt, mutta suurella osalla taasen vähentynyt. Etätöiden lisääntymisen, rajoitusten sekä harrastusten vähenemisen myötä myös muu päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Kuitenkin kävelyn terveyshyödyt ovat laajalti tunnettuja ja kävely liikkumismuotona lähes kaikkien käytössä.
Myös kirjojen kuuntelulla on hyvinvointia ja aivoterveyttä lisääviä ominaisuuksia puhumattakaan elämänymmärryksen ja tiedon karttumisesta. Bonukseksi jopa lyhyt kirjojen lukeminen ja tässä tapauksessa kuunteleminen alentaa stressitasoja. Näitä kaikkia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä lähdemme maaliskuussa tavoittelemaan kävellen ja hyviä kirjoja kuunnellen.
Miljoonan askeleen kirjahaasteeseen voi hypätä itsekseen tai pienen porukan kanssa. Nextory tarjoaa kävelemään lähteville ilmaiset kirjat ensimmäiseksi 45 päiväksi. Tämän jälkeen kirjojen kuuntelua voi jatkaa pientä kuukausikorvausta vastaan.
Tammikuussa 2022 Jyväskylän steinerkoululla liikahdettiin kohden aktiivisemman työmatkaliikkumisen maailmaa, kun tilasimme kahdeksalle koulun henkilökunnan jäsenelle työsuhdepyörät.
Olemme jo pidempään miettineet keinoja koulumme vahvemmasta panostuksesta ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Olemme aiemmin muun muassa ottaneet käyttöön pidempien koulumatkojen linja-automatkatuen oppilaille, panostaneet ruokahävikin vähentämiseen ja käynnistäneet Pölyttäjäpolut-hankkeen lisäämään pölyttäjäystävällisiä ympäristöjä kaupunkeihin. Työsuhdepyörät nousivat viime syksynä keskusteluun ja lähdimme ottamaan selvää, miten tällainen järjestely toimisi kouluympäristössä.
Tarkoituksenamme on edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja sen mukanaan tuomia etuja työnantajan näkökulmasta. Työsuhdepyörien käyttö on todettu lisäävän työhyvinvointia, joka näkyy muun muassa poissaolojen määrän vähenemisenä. Aktiivisen liikkumisen lisääminen lisää myös jaksamista ja tuo energiaa päiviin.
Tomi tutustumassa kotikaupunkinsa pyöräilyreitistöihin raikkaassa tammikuun lopun pakkassäässä. Kuvat Juho Jäppinen.
Alustavissa tiedusteluissa puolet henkilökunnasta oli kiinnostuneita pyöränhankintamahdollisuudesta ja lopulta noin puolet lähtikin mukaan hankintaan. Koulun hallitus ja johtokunta innostuivat myös asiasta ja sovimme, että koulu osallistuisi pyörien hankintaan työnantajana maksamalla puolet pyörien kuluista. Käytännössä tämä tarkoittaa meillä sitä, että sadan euron pyöräkohtaisesta kuukausikulusta työntekijä maksaa puolet ja työnantaja puolet. Työsuhdepyörien toimittajana meillä toimii Vapaus työsuhdepyörä.
Olemme sopineet, että työsuhdepyörän voi ottaa käyttöönsä myös myöhemmin, jos tällainen tarve tulee muille henkilökunnan jäsenille. Ensimmäisellä kyselykierroksella suurin este työsuhdepyörien hankinnalle oli jo olemassa oleva hyvä polkupyörä. Tällöin on toki luontevaa, ettei uutta pyörää lähde hankkimaan. Toinen esille noussut syy oli pitkä työmatka, jolla ei ole hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä tarjolla.
Tärkeä lähtökohta työsuhdepyörien hankintaan on ollut myös se, että voimme näyttää oppilaille, että koulu, ja me aikuiset pyrimme aktiivisesti osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen omien konkreettisten tekojemme avulla. Eli siirrymme puheiden maailmasta tekemisen maailmaan.
Olen hankkinut myös itselleni työsuhdepyöräksi sähkömaastopyörän ja päässyt jo kokeilemaan sitä. Tällä hetkellä, jos kysytään alkutuntemuksia, niin ensimmäiseksi ajatukseksi voin todeta, että kotikaupunkiin on tullut tutustuttua aivan uudella tavalla. Kerran olin jo hetken aikaa eksyksissäkin, kun pyörä kuljetti uusille asuinalueille ja reitistöille. Mutta nyt tunnen nuokin kulmakunnat entistä paremmin. Kaiken kaikkiaan tarkoituksenani on aloittaa työmatkojen taittamista pyörällä, mutta myös vapaa-ajan pyöräretkiä lähialueen luontoon sekä mahdollisesti lähteä pidemmillekin reissuille. Pidän erittäin tärkeänä, että koulumme työantajana lähti mahdollistamaan tällaista sekä työhyvinvointiin, että ympäristömme tilaan positiivisesti vaikuttavaa ideaa. Ja suosittelen ratkaisua myös muille työyhteisöille!
Jyväskylän steinerkoulun rehtori lähdössä kotimatkalle työpäivän jälkeen.
Koronan tuomat uudet olosuhteet veivät meijän polkuja kohden uusia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ideoita ja ratkaisuja myös vuonna 2021. Merkittävimpiä uusia avauksia vuoden mittaan olivat suomalaisen työn vieminen kohden luontoa Luontotyöpäivänmerkeissä ja suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden aarrearkun –lähiluonnon –ottaminen vahvasti mukaan ajatteluun uuden sivuston avulla.
Luontotyöpäivä
Toukokuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen suomalaista työtä luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle johdatteleva Luontotyöpäivä. Luontotyöpäivää varten kokosimme sivuillemme ideapankin erilaisista tavoista viedä suomalaista työtä luontoon ja toisaalta sitten tuoda myös luontoa töihin. Hyvin startannut tapahtuma järjestettiin vuoden mittaan kahdesti. Seuraavaa Luontotyöpäivää vietetään 20.5.2022. Käy nappaamassa ideoita sivuiltamme ja lähde suunittelemaan luonnon ottamista osaksi omaa työtäsi! Alla muutamia kuvia ensimmäisen Luontotyöpäivän vietosta eri puolilta Suomea. #luontotyöpäivä #WorkInNatureDay
Keski-Suomen reitistöviikko
Järjestyksessään toinen Keski-Suomen reitistöviikko vietettiin syyskuun puolivälissä. Tänä vuonna tapahtumien ohella näkyvyyttä keskisuomalaisilta reitistöiltä saatiin lisättyä valokuvakilpailulla, joka toteutettiin yhdessä Meijän polun, Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa. Korkeatasoisen kilpailun tuomariraadin valitsemat kymmenen suosikkikuvaa julkaistiin näyttävästi Keskisuomalaisessa. Näiden pohjalta toteutetun yleisöäänestyksen voittiAnna Käyhkön kuva. Seuraava valokuvakilpailu järjestetään syyskuussa 2022 osana Keski-Suomen reitistöviikkoa. Siispä reitistöille liikkumaan ja kamerat mukaan! #reitistöviikko #keskisuomi
Lähiluonto
Marraskuussa julkaistiin Meijän polun Lähiluonto-sivusto. Ajatus Lähiluonto-kokonaisuudesta syntyi mietittäessä kuinka voisimme tuoda esille lähiluonnon mittavia mahdollisuuksia luonnossa oleskelun ja liikkumisen kannalta rinnastettuna vahvoihin kansallispuistojen brändeihin. Lähiluonto-sivustolle on koottu tietoa ja ideoita kuinka lähiluonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voidaan tuoda aktiivisesti osaksi kuntalaisten arkea. #lähiluonto
Luontopysäkit
Syyskuussa julkaistiin myös Luontopysäkkien kokoava kartta, jossa esitellään Jyväskylän moninaiset luontoalueet ja niiden äärelle kuljettavat julkisen liikenteen Linkit kaikki yhdellä kartalla.
Kesäksi 2021 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikelloomme lisättiin kaksi ajankohtaista haastetta, eli Kasvienbongaushaaste ja Someton-haaste Ensimmäisessä haasteessa liikutaan lähiluonnossa ja kartoitetaan kasveja iNaturalistin Seek -sovelluksen avulla. Toisessa haasteessa lähdetään vähentämään sosiaalisissa medioissa viettämäämme aikaa. Kaksi hyvinvointia ja terveyttä edistävää haastetta, joista on runsaasti iloa myös vuonna 2022. Vuosikelloon ilmestyi alkuvuodesta myös pienryhmille suunniteltuja haasteita, joiden kanssa ryhmät saavat liikkumista lisäävä yhdessä tekemistä.
Kohden uutta liikkumista ja kestävämpää kehitystä
Tämänhetkinen elämäntapamme on kestämätön sekä itsellemme, että myös koko elinkirjolle. Syksyn kuluessa Meijän poluilla lähdettiin pohtimaan, millaisia muutoksia olisi tehtävä, jotta sekä omamme, että ympäristömme elinvoima voisi kukoistaa. Tällä hetkellä muutos kohden kestävää kehitystä on käynnissä, mutta se kattaa vain osan luomastamme kokonaisukuormasta ympäristöllemme. Nopein muutos luonnon kantokyvyn ja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kannalta saavutettaisiin kulkutapamuotojen muutoksessa lyhyillä alle kymmenen kilometrin matkoilla, kirjoittaa Juho Jäppinen blogissamme.
Jotta voisimme saavuttaa liikenteelle asetetut päästötavoitteet ja lisätä ihmisten liikkumista nopealla aikataululla liikkumisemme tulee muuttua vauhdikkaasti autoilukeskeisestä muihin liikkumismuotoihin.
Blogit
Blogissamme ahkeroitiin vuoden 2021 aikana muun muassa reitistöillä, Lahden terveysmetsissä, Struven ketjulla sekä tietenkin monella tapaa lähiluonnossa. Blogimme jatkaa kasvuaan ja ensi vuodeksi luvassa taas runsaasti mielenkiintoisia sisältöjä!
Vuosi 2022
Mitäpäs tuleva vuosi tuo tullessaan? Meijänpolkumaiseen tyyliin asioita, joita ei vielä osata edes hahmottaa, mutta jotka häilyvät tulevaisuuden tekemisen horisontissa. Vuosi tuo tulleessaan myös Miljoonan askeleen kävelyhaasteen uusilla mielenkiintoisilla mausteilla, iäkkäiden ja työikäisten hyvinvointitestikokonaisuuksien rakentamista ja julkaisua, digitaalisia luontohetkiä, matkoja lähiluontoon sekä luontotyöpäiviä ja Keski-Suomen reitistöviikkoa. Enemmän näistä ensi vuoden puolella.
Suuret kiitokset kaikille kuluneena vuonna Meijän polun seikkailuihin osallistuneille. Nähdään vuoden 2022 puolella!
Päästöjen nopean vähentämisen tarve vaatii uudenlaista ajattelua päivittäiseen liikkumiseemme. Suomen hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja nollapäästöistä liikenteen pitäisi olla vuoteen 2045 mennessä. (Liikenne- ja viestintäministeriö) Saman aikaisesti fyysistä aktiivisuutta tulisi lisätä merkittävästi, jotta passiivisen elämäntavan aiheuttamia ja jatkuvasti lisääntyviä useiden miljardien eurojen vuosittaisia kuluja saataisiin hillittyä. (Valtioneuvoston kanslia)
Liikenteestä ja ihmisten aktiivisesta liikkumisesta on löydettävissä ratkaisuja molempiin ajankohtaisiin tavoitteisiin. Samalla kulkutapojen muutos voi hidastaa myös luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, joka osaltaan johtuu nykyisenkaltaisen liikenteen, lähinnä yksityisautoilun, käyttämästä tilasta ja tuomista päästö- ja meluhaitoista. Tarvitsemme siis kokonaiskuvan muutosta liikkumisesta ja kuhunkin liikkumisympäristöön soveliaasta tavasta liikkua.
Muutos tulee olemaan suuri, sillä tällä hetkellä kilometreissä mitattuna 79% päivittäisestä liikkumisesta tapahtuu henkilö- ja pakettiautoilla, ja vain 4% jalan ja polkupyörällä. Joukkoliikenteen osuus kuljetuista kilometreistä on 11%. (Traficom)
Alla olevassa kuvassa on esitelty uusi liikkumistapojen kokonaisuus, jossa jokaiselle kulkutavalle löytyy oma paikkansa, jossa se toimii tehokkaimmin sekä päästöjen minimoimisen, fyysisen aktiivisuuden lisäämisen että myös tilan käytön kannalta.
Uudessa mallissa jokaiselle kulkumuodolle on optimaalinen toiminta-alue. Suurin ja merkittävin muutos nykyiseen verrattuna on yksityisautoilun selkeä väheneminen sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla. Myös lentoliikenteen väheneminen alle 1 000 kilometrin matkoilta vähentää näiden tuomia päästöjä merkittävästi. Kuva Juho Jäppinen.
Mitä tässä esitetty malli kulkutapamuodoista sitten kertoo?
Kävely
Kävelyn tulisi olla pääasiallinen liikkumismuoto lyhyillä 0–3 kilometrin päivittäisillä matkoilla. Kävelyn puolesta puhuu monet asiat, kuten helppous, päästöttömyys ja ympärivuotisuus sekä yksilötasolla päivittäisen fyysisen aktiivisuuden ylläpito.
Kolmen kilometrin kävely työ-, harrastus- tai kauppamatkana tuo noin 4 000 askelta lisää päivittäiseen aktiivisuuteen. Tämä lisättynä päivän muuhun kävelyyn päästään terveyden kannalta toivottuun noin 6 000–8 000 päivittäiseen askeleeseen. Kävelyolosuhteiden ja -mahdollisuuksien parantaminen on myös väestön ikääntyessä tärkein tapa mahdollistaa iäkkään väestön arki-aktiivisuus, hyvinvointi ja kotona asuminen. Yhteiskunnalle jokaisen kävellyn kilometrin on arvioitu tuottavan hyötyjä noin 0,38 euron edestä.
Pyöräily
Pyöräilyn lisääminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää autoilua kaupunkimaisilla alueilla. Pyörä onkin oivallinen ja lähes kaikille sopiva liikkumisväline lyhyillä alle 8 kilometrin matkoilla. Pyöräily on myös nopein liikkumisväline ruuhkaisissa kaupunkiympäristöissä lyhyillä matkoilla. Sähköpyörien vauhdikas lisääntyminen tuo paitsi uusia pyöräilijöitä näille lyhyille matkoille, mutta myös pidentää huomattavasti liikkumisetäisyyksiä, sekä mahdollistaa lisääntyvän talvipyöräilyn. Jokaisen pyöräilykilometrin on laskettu hyödyttävän yhteiskuntaa 0,18 euron verran.
Pyöräilyn merkitys aktiivisena liikkumistapana kaupunkialueilla kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tämä tulee huomioida muun muassa reitistöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva Juho Jäppinen.
Myös sähköpotkulaudat toimivat autojen korvaajina lyhyillä matkoilla. Sähköpotkulautojen haasteena on tällä hetkellä se, että niiden paikkaa pyöräväylillä ei tunneta, ja että niiden pysäköintiä ei ole juurikaan järjestetty kaupungeissa. Sähköpotkulauta ei myöskään ole päästötön liikkumistapa, vaan sen elinkaaripäästöt ovat esimerkiksi huomattavasti suuremmat kuin sähköpolkupyörän. Sähköpotkulautojen pysäköinnin selkeyttäminen tiettyihin pysäköintipisteisiin lisäisi myös näiden käyttäjien fyysistä aktiivisuutta, mikä hyödyttäisi yhteiskuntaa fyysisen aktiivisuuden lisääntymisen kautta. Sähköpotkulautojen ja sähköpyörien lisääntyminen vaatii selkeää panostusta näille tarkoitettujen reitistöjen toteutukseen.
Julkinen liikenne (lähiliikenne)
Kaupunkialueiden julkinen liikenne astuu käyttöön lyhyiltä matkoilla ja kattaa kaupunkien lähialueet. Joukkoliikenteen kasvutavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu 42% vuoden 2018 tasoon verraten. Vuonna 2050 joukkoliikenteen kulkutapaosuuden tulisi olla 111% suurempi kuin vuonna 2018. Kaupunkialueiden joukkoliikenne vastaa isoa osaa tästä kasvusta ollen tavoitteen mukaan suurissa kaupungeissa 43% ja keskisuurissa kaupungeissa 60% suurempaa vuonna 2030. (Traficom)
Ollakseen houkuttelevia, kustannushyödyllisiä ja tehokkaita liikkumismuotoja tarvitsevat kaikki yllämainitut kulkutavat suhteellisen tiivistä kaupunkirakennetta. Tämä tulee huomioida kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tiivis kaupunkirakenne ja jo käytössä olevan tilan tehokkaampi hyödyntäminen on myös kustannuksien, luonnon monimuotoisuuden sekä materiaalien käytön kannalta järkevä ratkaisu. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi näille tarkoitetut reitistöt tulee olla houkuttelevia, laadukkaita ja hyvin hoidettuja ympäri vuoden. Kävelyn mahdollistamiseksi palveluiden ja esimerkiksi luontokohteiden tulee sijaita lähellä asutuksia, mielellään alle 15 minuutin kävelymatkan etäisyydellä. Iäkkäiden kohdalla maksimissaan viiden minuutin kävelymatka näihin kohteisiin on tutkimuksissa todettu lisäävän aktiivisuutta.
Kaikkiin edellä mainittuihin kulkutapoihin, mutta eritoten julkisen liikenteen palveluihin pitää saada tulevaisuudessa lisättyä aiemmin yksityisautoiluuun vahvasti markkinoidut ja sittemmin yhdistetyt tuntemukset vapaudesta, itsenäisyydestä ja helppoudesta. Tämä edellyttää panostamista liikkumisen palveluihin ja saavutettavuuteen, mutta ennen kaikkea mielikuvien luomiseen.
Autoilu
Tieliikenteestä syntyy reilut 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä. Nämä päästöt ovat noin 11,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia ja ne ovat noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilöautoista syntyi 54 % tieliikenteen päästöistä vuonna 2019. (Liikenne- ja viestintäministeriö). Keskivertoautoilijan hiilijalanjälkeä yksityisautoilu lisää keskimäärin noin 2 240 kiloa per vuosi. Tämä on noin neljännes suomalaisen vuoden päästöistä, ja puolet keskimääräisestä päästöjenvähennystarpeesta. (Sitra)
Autoilla tehdään vuositasolla Suomessa noin 3,3 miljardia matkaa. Näistä lyhyitä, alle viiden kilometrin matkoja on 42% ja alle kolmen kilometrin matkoja 28%. (Motiva) Suomessa tehdään siis noin 920 miljoonaa alle kolmen kilometrin mittaista automatkaa vuodessa. Tästä johtuen lyhyiden matkojen siirtyminen tässä esitetyn mallin mukaisesti muille kulkutapamuodoille mahdollistaisi liikenteen päästöjen nopean vähenemisen, mutta myös autoille nykyisin varatun tilan pienentämisen muiden liikennemuotojen eduksi. Kaupungeissa tämä on merkittävä muutos, koska autoille on varattu laskutavasta riippuen noin 50-80 prosenttia kaikesta katutilasta.
Yleisellä tasolla henkilöautoliikenteen päästövähennyksien ratkaisuksi on esitetty liikenteen sähköistymistä, mutta tämä muutos ei ole tarpeeksi nopeaa, eikä se ratkaise muita, esimerkiksi tilan ja materiaalien käyttöön, tai fyysiseen passiivisuuteen liittyviä yksityisautoilun aiheuttamia ongelmia. Eikä sähköautokaan ole päästötön, vaan elinkaariajattelussa varsin kaukana siitä. Ainoa toimiva ratkaisu on selkeästi vähentää yksityisautoilla tehtäviä matkoja. Yllä on esitetty siihen keinoja.
Mallissa henkilöautojen toiminta-alue alkaa seitsemästä kilometristä ja on optimaalisinta kymmenen ja sadan kilometrin välillä. Tällä tavalla huomioidaan harvaan asutun maaseutumaisten alueiden ja kylien liikkumismahdollisuudet, tai lähinnä mahdollisuuksien tämänhetkinen puute.
Kaukoliikenne
Pidempien matkojen julkinen liikenne junilla ja linja-autoilla mahdollistaa kaupunkialueiden ja taajamien välillä liikkumisen. Pidemmillä matkoilla kulkeminen tulisi painottua päästöjen kannalta voimakkaasti junaliikenteeseen. Kaukoliikenteen kasvutavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu 48% vuoteen 2018 verrattuna. Tämä vastaa noin 11 miljoonaa vuosittaista matkaa enemmän kuin vuonna 2018. Vuoteen 2050 mennessä matkojen pitäisi lisääntyä 15 miljoonalla vuodessa vuoteen 2018 verrattuna. Muutostavoitteet ovat merkittäviä. Niitä tarkasteltaessa tunnistaa hyvin myös suuren tarpeen muuttaa yksityisautoilla ajettujen pidempien matkojen kulkutapaosuutta julkisen liikenteen pariin, sillä tällä hetkellä noin 79% kaikista yli 100 kilometrin kotimaan matkoista tehdään henkilöautoilla. Ilman edellä mainittua muutosta tavoitteet jäävät vain haaveiksi.
Lentoliikenne
Mallissa lentoliikenteen paikka on vain pitkillä, lähinnä mantereelta toiselle tapahtuvilla matkoilla. Euroopassa tehdään vuositasolla noin 83 miljoonaa lentomatkaa, jotka ovat alle 1 500 kilometrin mittaisia. (OBC Transeuropa) Suuri osa näistä on selkeästi lyhyempiä, usein muutaman sadan kilometrin mittaisia lentoja.
Kolmannekselle Euroopan käytetyimmistä 250 lentoreitistä löytyy jo tällä hetkellä korvaava junayhteys, jonka matka-aika on korkeintaan 6 tuntia. Myös Suomessa maan sisäiset lennot kuuluvat tällaisiin lyhyisiin lentoihin ja ne olisi korvattavissa jo nyt juna- ja linja-autoratkaisuilla. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli reilut 292 000 kotimaan liikenteen lentomatkustajaa vuonna 2019 (Finavia). Julkisen liikenteen ja varsinkin junaliikenteen panostusten lisääntyessä myös lentoliikenteen sisämaan lennoilla korvaavia nopeita ja laadukkaita mahdollisuuksia löytyy yhä enemmän. Päästöjen kannalta tämä on tärkeää, koska linja-autoon verrattuna päästöt ovat lentokoneella noin kolminkertaiset ja junaan verrattuna vielä paljon isommat, sillä junat ovat Suomessa lähes päästöttömiä. (VR)
Sama asia esiteltynä ‘ihmiskeskeisenä’ mallina, jossa jalankulku, ja sitten pyöräily ovat lyhyillä matkoilla liikkumisen merkittävin kulkutapa. Muut kulkutavat seuraavat näitä. Ero nykyiseen järjestelmään, jossa autoilu ottaa reilut 60 prosenttia tehdyistä matkoista ja lähes 80 prosenttia liikutuista kilometreistä, on suuri. Kuva Juho Jäppinen.
Kohden saumattomia matkaketjuja ja liikkumista palveluna (MaaS)
Tällä hetkellä noin 18% suomalaisten matkoista sisältää useamman kuin yhden kulkutavan. Näistä eniten käytetty yhdistelmä on henkilöauto + jalankulku (6,5%) ja joukkoliikenne + jalankulku (5,6%). Kulkutapojen saumaton ja helppo yhdistäminen on tulevaisuuden liikkumisen ydin. Tällaista järjestelmää kutsutaan liikkumiseksi palveluna (Mobility as a Service, MaaS), joka voi sisältää runsaasti erilaisia liikkumistapoja ja näiden hallintatapoja, kuten käyttöoikeuden osto, vuokraus tai lainaus. (Traficom)
Suomessakin on jo päästy palvelupohjaisen liikkumisen makuun. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta palvelusta on Helsingissä käytössä oleva Whim-palvelu, jonka avulla käyttäjä voi liikkua saumattomasti kaupunkitilassa käyttäen paikallisliikenteen, kaupunkipyörä- ja sähköpotkulautapalveluiden, mutta myös taksien ja vuokra-autopalveluiden tuotteita yhden sovelluksen kautta. Myös Turussa toimii vastaava palvelu.
Tällaiset alustapalvelut tulevat leviämään seuraavien vuosien aikana myös muihin suuriin ja keskikokoisiin suomalaiskaupunkeihin. Jotta järjestelmä olisi kilpailukykyinen yksityisautoihin verrattuna, sen tulee olla helppokäyttöistä, nopeaa ja joustavaa. Myös hinnan tulee olla selkeästi kilpailukykyistä. Tavoitteena tulisi olla, että liikkumispalveluilla pääsee liikkumaan yhtä nopeasti kuin autoilla tällä hetkellä. Tällaiseen tilanteeseen, tai lähelle, on jo päästy muutamilla alueille Suomesssa, kuten Salossa ja Päijät-Hämeessä. (Traficom)
Tapamme liikkua ja ymmärtää liikkuminen on siis nopeassa muutoksessa ja yksityisautoiluun perustuva malli on vauhdikkaasti jäämässä historiaan. Kuitenkin autokeskeisen järjestelmän vuosikymmenien pituinen vaikutus muun muassa kaupunkirakenteeseen näkyy vahvasti vielä tulevinakin vuosikymmeninä. Tämä luo omat haasteensa myös liikkumisen palveluiden, kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen toteutukseen lähinnä autojen mahdollistaneen kaupunkirakenteen väljentymisen ja sen tuomien pitkien etäisyyksien vuoksi. Kuitenkin tälle matkalle kohden tulevaisuuden kaupunkeja ja liikkumista on lähdettävä viipymättä, sillä jo matkan varrella piilee ratkaisuja aikamme suurimpiin ongelmiin.
Juho Jäppinen Fysioterapeutti, aktiivisen liikkumisen edistäjä Meijän polku, JAMK juho.jappinen@jamk.fi
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Tutkimukset ovat vahvistaneet usean ihmisen omakohtaiset kokemukset olon ja mielialan paranemisesta jo lyhyillä luontovisiiteillä tai vain luontoääniä kuunnellessa.
Suomalaisen hyvinvointia ja terveyttä kohentava luontosuhde alkaa yleensä jo aivan kotiovelta.
Luonnon hyvinvointivaikutukset alkavat vaikuttaa jo muutamissa sekunneissa, mutta hyvinvoinnin kannalta vaikutukset ovat parhaimmillaan, kun viikkotasolla luonnossa oloa kertyy runsaat kaksi tuntia. Ja tässä reseptissä lähiluonto on avainasemassa. Vaikka kansallispuistojen kaltaiset upeat luontokohteet tarjoavat meille mahdollisuuksia vaikka useampienkin päivien retkiin, niin lähiluonto on kuitenkin päivittäin saavutettavissa vuoden jokaisena päivänä.
Seuraava askel kohden paremmin voivia suomalaisia on lähiluontokohteiden monimuotoisuuden ja määrän sekä niissä olevien liikuntamahdollisuuksien ja tietoisuuden lisääminen. Tämän mahdollistamisessa tarvitaan monialaista ja monitahoista yhteistyötä valtion, kuntien ja yksityisten maanomistajien kesken. Polku lähiluonnon merkityksen nostamiseksi on nyt avattu. Näemme edessämme upeita mahdollisuuksia.
Tervetuloa liikkumaan ja oleskelemaan monimuotoiseen lähiluontoon!
Keski-Suomessakin syyslomat lähestyvät ja lähiluonto kutsuu koko perhettä. Seitsemän päivän aikana ehtii käydä vaikka seitsemässä lähiluontokohteessa. Taatusti ei aika käy pitkäksi eikä tekeminen lopu kesken. Tähän on kerätty muutamia vinkkejä retkien viettoon Jyväskylässä.
Lähiluonto tarjoaa mieleenpainuvia kokemuksia kaikenikäisille. Varsinkin lapsille uudet luontoympäristöt ovat virikkeellisiä paikkoja, joissa riittää tekemistä ja kokemista.
Pukeutuminen lähiretkille
Suosittelemme pukeutumista. Ja säiden mukaan luonnollisesti. Ilman lämpötilan ja sateen huomioiminen on erityisen tärkeää varsinkin pidempiä retkiä suunniteltaessa. Sadeilmoilla kannattaa myös huomioida mahdollinen liukkaus, jos liikkuu esimerkiksi kallioisilla alueilla. Päivän mittaisille retkille kannattaa myös varata lamppuja mukaan, sillä hämärä hiipii tanhuville jo iltakuuden aikoihin.
Eväät vai valmis pöytä?
Omien herkullisten eväiden kanssa liikkelle lähdettäessä kohdemahdollisuudet ovat rajattomat. Useissa kohteissa löytyy erilaisia laavuja ja nuotiopaikkoja, joissa voi evästaukoja pitää. Ladun maja on yksi tällaisista kohteista, joissa voi vaikka koko päivän samoilla luonnossa ja sitten levähtää laavulla eväshetken. Lapsiperheen kanssa liikuttaessa eväitä on hyvä olla mukana riittävästi. Ja syyskeleillä myös lämmintä juomaa on hyvä ottaa mukaan.
Kaupungin lähiluontokohteiden yhtenä etuna on se, että useiden läheisyydestä löytyy kahviloita ja ruokaravintoloita, joissa luonnossa temmeltänyt keho ja mieli saavat ravintoa. Tällaisia kohteita Jyväskylässä ovat muun muassa Kanavuori (Naissaari), Laajavuori sekä Muuratsalo. Monen luontokohteen läheisyydessä on myös kauppoja, joissa voi käydä retkieväsosastoa täydentämässä.
Lähiluonto +
Läiluontoretken kanssa samalle päivälle voi ottaa myös esimerkiksi jonkin kulttuurikohteen tai uimahallin. Muutaman tunnin luontoretken, välipalan ja uimahallin jälkeen kotiin palaa niin rentoutunutta väkeä, että seuraavia aktiviteetteja kannattaa suunnitella vasta seuraaville päiville. Museoissa pääsee uppoutumaan pidemmiksi ajoiksi esimerkiksi luonnon, taiteen tai paikallishistorian mielenkiintoisiin maailmoihin. Tällaisena retkipäivänä voi Jyväskylässä seikkailla esimerkiksi Kehä Vihreällä, Harjulla ja Tourujoen luontopolulla ennen sisätiloihin siirtymistä.
Myös erilaiset luontoaktiviteetit ovat mainioita ajanvietteitä, joissa saa päivät kulumaan kuin siivillä. Tällaisia ovat esimerkiksi frisbeegolf ja maastopyöräilyretket. Näihinkin löytyy hyviä mahdollisuuksia sekä läheltä, että kauempaakin.
Jyväskylässä linkillä lähiluontoon
Luontopysäkit-kartasta näet Jyväskylän lähialueen luontokohteita ja niiden läheisyyteen kulkevia linkkejä. Päivän mittaisille seikkailuille suosittelemme laajempia luontokokonaisuuksia ja muutaman tunnin piipahduksille myös pienemmät kohteet ovat mukavia.
Jyväskylässä riittää retkeiltävää, ja linkeillä pääsee keskustasta kaikkiin kohteisiin.
Ja mitäs muuta retkelle lähtemiseen tarvitaan? Päätös lähteä. Siinäpä se. Viettäkää seikkailuntäyteinen lähiluontoloma upeissa lähiluontomaisemissa.
