Kuntien liikuntamahdollisuudet – Sivu 13

Kohden soivia maisemia

Auringon valo ja lämpö hellii jo meitä ja luonto on heräilemässä. Nyt onkin oikea aika lähteä lähiluontoa aistimaan ja kevään vauhdikasta etenemistä tarkkailemaan.

Luontoympäristöt ja luontokokemusten moniaistisuus

Luontoympäristöt ja niiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen monin tavoin; luonnossa mm. verenpaine laskee ja stressi helpottaa. Sekä omaehtoinen luontoretki että ohjattu luontokokemus vaikuttavat myönteisesti mielialaan. Ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan viiden aistin kautta. Näitä ovat haju-, maku-, tunto-, näkö- ja kuuloaisti. Keskeistä luontokokemuksille onkin niiden moniaistisuus: äänimaisema, visuaalinen maisema sekä kinesteettinen kokemus eli itse luonnossa liikkuen ja kokien, tuottavat hyväksyvän läsnäolon ja luontoyhteyden kokemuksia. (Salonen, 2020.)

Luontoelämys hyvinvointivaikutuksineen voidaan välittää myös valokuvan keinoin. Luontokuvien katselun on havaittu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä, sekä lisäävän positiivisia tuntemuksia ja tervehtymisen kokemuksia. Luontokuvaamista on luonnehdittu mm. terapeuttiseksi, meditatiiviseksi ja eheyttäväksi kokemukseksi. (Meuronen & Penttinen, 2017.)

Myös äänimaisemalla on merkittävä rooli luonnonrauhan kokemisessa, ja luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan välittää myös luonnonääniä sisältävällä nauhoitteella. Luonnossa tallennettujen äänien avulla voidaan rentouttaa ja rauhoittaa, peittää häiritsevää perusääntä, tai vaikkapa muuttaa kokemus sisätilasta avarammaksi (Anttila, 2010).

Soivat maisemat

Jyväskylässä keväällä käynnistyneessä Soivat maisemat (Soima) -hankkeessa yhdistetään luonnossa liikkuminen ja oleskelu, valokuvaus, luonnon äänimaisemat sekä musiikki ikäihmisten hyvinvoinnin välineiksi. Yhdessä luonnossa liikkuessa havainnoidaan ja valokuvataan ympäröivää luontoa sekä lumoudutaan luonnon moniaistisesta kokemisesta. Retkillä biologian, valokuvauksen ja luontomatkailun asiantuntijat opastavat retkeläiset lähiluonnon saloihin ja keinoihin tallentaa näitä kokemuksia. Musiikin asiantuntijat nauhoittavat retkillä luonnon ääniä, säveltävät niiden lomaan musiikkia ja valmistavat studiossa äänimaisematallenteita. Tuloksena retkistä ja niillä tapahtuvasta luonnon tallentamisesta syntyy keskisuomalaista lähiluontoa sisältäviä audiovisuaalisia (AV) tuotteita, joiden avulla osallistujat voivat jatkaa luontokokemustaan kotona, tai jakaa sen vaikkapa sairaalan vuoteella olevalle omaiselleen. Hankkeen lopuksi retkiltä kootuista tallenteista ja niiden pohjalta tehdyistä teoksista kootaan näyttely Jyväskylän kaupunginkirjastolle maaliskuussa 2024.

Osallistujia Vanhusneuvostosta ja Jaso-asunnoista

Soima-hankkeen retkille on kutsuttu osallistujiksi hyvinvoinnista kiinnostuneiden senioriyhdistysten jäseniä. Olemme vierailleet alkuvuodesta kertomassa hankkeesta mm. Jaso-asuntojen tapaamisissa sekä Jyväskylän vanhusneuvoston kokouksessa. Vastaanotto on ollut innostunutta ja hanke onkin edennyt nyt ensimmäisiin luontoretkiin, joista ensimmäisellä suuntasimme Jyväskylän Haukanniemeen kokemaan ja tallentamaan alkukeväistä luontoa. Lisää retkiä eri kohteisiin on luvassa kevään, kesän ja syksyn aikana.

Hankkeen toteuttavat Jamkin musiikin, luontomatkailun, valokuvauksen ja hanketyön asiantuntijat. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kehittämisrahastosta.

Ota yhteyttä ja lähde mukaan!

Nina Loimusalo-Lipiäinen
Nina.Loimusalo-Lipiainen@jamk.fi

Kuvat otettu Soivat maisemat -hankkeen ensimmäiseltä retkeltä Jyväskylän Haukanniemestä huhtikuun alkupuoliskolla. Kuvat Juho Jäppinen.

Anttila, J. (2010). Luonnon ja musiikin fuusio – Äänimaiseman suunnittelu tilaan. Kulttuurialan opinnäytetyö, media-ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.

Meuronen, P, & Penttinen, M. (2015). Luontokuva hyvinvoinnin lähteenä. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö,Saimaan ammattikorkeakoulu.

Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Hetkeksi liikkeelle ja lähiluontoon!

Etätyöpisteiden verkosto järjestää Luontotyöpäivä-sparrauksen, jossa pohditaan etätyötilojen monia mahdollisuuksia luonnon ottamiseksi osaksi työpäivää ja työhyvinvoinnin sekä mieltä avartavan ajattelun lähteeksi. Luontotyöpäivistä alustaa Meijän polun fysioterapeutti ja luonnollisen liikkumisen edistäjä Juho Jäppinen.

Luontotyöpäivä-sparraus järjestetään perjantaina 14.4. klo 12–13.30. Tapahtuma on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Teams-linkin webinaariin löydät osoitteesta etatyotilat.fi

Etätyö on osa työelämän murrosta. Etätyöpisteiden verkosto onkin tekemässä etätyöstä menestystekijää koko Suomelle, kaupungeille ja kylille. Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina -teemaverkostohankkeen tavoitteena on luoda Suomeen koko maan kattava etätyöpisteiden verkosto, jotta etätyöntekijöiden on helppo löytää ne ja että etätyöpisteiden kesken syntyisi yhteistyötä.

Hanke syntyi etätyötilojen kehittäjien tarpeesta luoda valtakunnallinen verkosto etätyötiloille ja niiden kehittäjille ja varmistaa, että etätyön ympärillä oleva pöhinä konkretisoituu eikä jää vain mahdollisuuspuheiden tasolle. Tavoitteena on myös, että etätyöpisteiden kehittäjillä ja aluekehittäjillä on käytössään parhaimmat työvälineet ja tieto tarjota hyvä työpäiväkokemus etätyöntekijöille ja heidän työnantajilleen.

Korkeakouluille terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Monet tietävät, tai ovat vähintään kuulleet, että luonnossa oleilu kannattaa. Vietämme suuren osan päivästä joko töissä tai opiskelujen parissa, joten luonnossa oleskelua ja liikkumista kannattaa ehdottomasti sisällyttää myös työ- ja opiskelupäiviin.

*Keski-Suomen korkeakoulujen ympäristöistä löytyy upeita lähiluontokohteita ja -reitistöjä ympärivuotiseen käyttöön.* *Kuvat Juho Jäppinen.*

Miksi opetusta kannattaa järjestää luonnossa?

Luonnossa oleilulla on paljon hyötyä meidän terveytemme ja hyvinvointimme näkökulmasta, sillä se edistää meidän psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveyttämme. Luontoon siirtyminen kannattaa, koska se rentouttaa meidän mieltämme, kohottaa mielialaa sekä parantaa itsetuntoa. Luonnossa oleskelulla on mielenterveyttä tukeva vaikutus ja se voi auttaa lievittämään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Myös ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyky voivat parantua, mikä on tietenkin positiivinen juttu oppimisen kannalta.

Luonnossa tulee usein luonnollisesti liikuttua ja liikuteltua kehoa. Tämä parantaa fyysistä kuntoamme, lisää verenkiertoa sekä laskee verenpainetta. Isommassa kuvassa näillä on vaikutusta esimerkiksi diabeteksen ja sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Jo pelkästään luonnossa oleminen vaikuttaa kehoomme, esimerkiksi laskemalla sykettä ja stressihormonitasoja. Mikäli luonnossa ollaan muiden ihmisten kanssa, tukee se myös sosiaalista hyvinvointiamme, ja voimme yhdessä nauttia kauniista luonnosta ympärillämme. Luonnossa olemisella voi olla myös positiivisia vaikutuksia vuorovaikutukseen muiden kanssa, joka on erittäin tervetullutta etenkin vuorovaikutuksellista opetusta järjestäessä!

Mitä on hyvä muistaa opetusta järjestäessä?

Jo lyhyt oleilu luonnossa auttaa palautumaan stressistä. Koko oppituntia ei tarvitse suunnitella järjestettäväksi ulkona, sillä myös siitä on hyötyä, että osa opetuksesta on luontoympäristössä. Opetusta ei tarvitse lähteä myöskään järjestämään kauas keskelle metsää, vaan lähellä oleva puisto tai viheraluekin ovat loistavia vaihtoehtoja.

Säätiedotusta on hyvä vilkuilla pari päivää etukäteen, ettei ulkona tarvitse olla kaatosateessa tai paukkupakkasissa. Tällöin opetus kannattaa siis suunnitella siten, että se on pienellä muokkauksella mahdollista toteuttaa sekä sisä- että ulkotiloissa. Jos kyse on pidemmästä ajasta ulkona, on viisasta infota opiskelijoita etukäteen, jotta he osaavat varautua ja esimerkiksi pukeutua sään mukaan.

Mitä siellä luonnossa voi sitten tehdä?

On hyvä muistaa, ettei luonnossa tapahtuvan opetuksen tarvitse olla mitään ihmeellistä! Jos haluat lähteä matalalla kynnyksellä liikkeelle, niin voit viedä opiskelijat lähiluontoon, jossa he toteuttavat esimerkiksi keskustelutehtävän, jonka olisit muutenkin sisällyttänyt luentosalissa tai luokassa järjestettävään opetukseen. Nykyään kaikilla kulkee puhelimet mukana, joten ajatuksiaan opiskelijat voivat kirjata esimerkiksi puhelimensa muistioon.

Tässä muutamia vinkkejä mitä luonnossa voi tehdä:

pienet tehtäväpisteet pienen matkan päähän toisistaan, jolloin opiskelijoilla kertyy myös aktiivisuutta askelten myötä
tehtävän voi myös ohjeistaa etukäteen ja pyytää opiskelijoita ottamaan kuvan diasta, jossa on kunkin pisteen ohjeet
mielipidekysely siten, että opiskelijat liikkuvat kuvitteellisella janalla (jana voi olla vaikkapa kahden puun väli) ja tästä voi jatkaa keskusteluun
case-tapausten tai vastaavien käsittely pienissä ryhmissä vapaasti luonnossa, voidaan kokoontua yhteen keskustelemaan joko luonnossa tai palata sisätiloihin
keskustelutehtävän tekeminen samalla, kun käy kävelemässä pienen lenkin (katso oheisesta kartasta vinkkejä eri mittaisiin reitteihin kampusten lähellä!)

*Kartta julkaistu aiemmin Hyvinvointia ja luovuutta kampusympäristöistä -artikkelissa Jamkin Luovuutta-lehdessä.*

Opetuksen ei siis tarvitse olla sen ihmeellisempää kuin se olisi sisätiloissa. Aika usein luokassa järjestettävät opiskelut onnistuvat järjestettäväksi myös lähiluonnossa. Ja onneksi Jyväskylässä sekä Jamkin että Jyväskylän yliopiston kampusten läheisyydestä löytyy tähän paljon vaihtoehtoja!

Eveliina Koljonen
terveyskasvatuksen maisteriopiskelija
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen harjoittelija

LÄHTEET:

Barton, J., & Pretty, J. (2010). What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environmental Science & Technology, 44(10), 3947–3955.

https://www.meijanpolku.fi/luontotyopaiva-korkeakoulut

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. (2018). Mitä tiedetään metsän hyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 134(13), 1397–403.

www.luontoon.fi

https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/luontoliikunta-liiku-metsassa-ja-poluill a

Luontoympäristöt ikääntyvien hyvinvoinnin tukena

Luontokokemusten vaikutukset hyvinvointiin ja elämänlaatuun on todistettu jo kiistattomasti. Luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen ikääntyvien arjessa ja palveluissa tarvitaan lisää arkisia, maanläheisiä ja resurssiviisaita keinoja. Mahdollisuudet luontokokemuksiin ikääntyvillä itsellään saattavat olla kovin eriarvoiset suhteessa muuhun väestöön johtuen muun muassa toimintakyvyn tuomista rajoitteista, tiedon saavuttamattomuudesta sekä toisista riippuvaisesta asemasta.

Haluamme nostaa esille arkiluonto-käsitettä, eli oman arjen ympäristöä, ja tähän huomion kiinnittämistä. Löytyisikö oman asuinpaikan tai toimintaympäristön lähistöltä vaikkapa kaunis maisema, upea pihapuu, pihapiirin eläinten touhuja seurattavaksi tai nuotiopaikka? Tai jokapäiväisen automatkan varrelta erityisen mieleenpainuva kohta tai perinnemaisema? Luonnon hyvinvointivaikutukset voivatkin olla yllättävän helposti ja monipuolisesti saavutettavissa, kun tutkailee omaa arjen ympäristöään hieman tietoisemmin.

Ympäristöä kuvailemalla osallistumisen mahdollisuuksia

Luonto- ja viheralueiden viihtyvyyteen ja niiden esteettömyyteen on alettu panostaa viime vuosina, mutta usein unohdetaan, ettei pelkkä liikkumisen mahdollistaminen luontoon tue siitä saatavia kokonaisvaltaisia kokemuksia ja elämyksiä. Fyysisen ympäristön laaja-alaisen arvioinnin ja kuvailutiedon lisäksi on mielestämme tärkeää huomioida ja tuoda näkyväksi myös ympäristön luontoarvo – muun muassa sen mahdollistamat monipuoliset aistikokemukset ja luontohavainnot, luontokokemuksen saavutettavuus sekä mahdollisuudet yhteisöllisyyden kokemuksille. Esteettömyyteen voidaan läheisesti kytkeä myös tiedon saavutettavuus.

Ikääntyvät, aivan kuten muidenkin ikäluokkien edustajat, ovat yksilöitä, joiden toimintakyvyn ominaisuudet, kiinnostuksen kohteet, toiveet ja tarpeet vaihtelevat. Ikä ei myöskään itsessään tarkoita, että toimintakyvyssä olisi jotain erityistä huomioitavaa rajoitetta. Luontokohteita, -reittejä ja -alueita kuvailtaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida kuvailun monipuolisuus, jotta (ikääntyvä) henkilö voi itse tehdä valinnan sen suhteen, onko se hänen toimintakyvylleen sopiva ja/tai kiinnostuksensa kohteiden mukainen. Voisikin siis ajatella, ettei “reitti ei sovi ikääntyville” -teksti ole välttämättä parhain keino ympäristön kuvailemiseksi. Samaiset tiedot auttavat samalla kertaa myös monia muita kohderyhmiä, kuten vaikkapa lapsiperheitä tai ryhmätoimintaa järjestäviä toimijoita, arvioimaan luontokohteen, -reitin ja/tai -alueen sopivuutta ja kiinnostavuutta.

Päätökseen liittyviä, huomioitavia tekijöitä voivat olla vaikkapa:
• kohteen/ympäristön löytämiseen liittyvät tekijät (selkeät osoitteet, tiedot P-paikasta, opasteet)
• tieto istumapaikoista / levähdys- ja nuotiopaikoista, wc-tiloista (määrä, etäisyydet, millä kohdin, tarkempi kuvailu)
• kuvailu kulkureitin leveydestä ja kaltevuuksista (mahtuuko vaikkapa tarvittaessa kulkemaan käsikynkkää tai liikkumaan sauvojen kanssa)
• mahdollisten portaiden ja epätasaisten kohtien kuvailu
• kohteen/ympäristön monimuotoisuus (esim. luontotyypit, lajien kirjo, moniaistiset kokemukset, luonnonelementtien koskettamisen mahdollisuus, paikan erityispiirteet)
• sään / vuodenaikojen vaikutukset (esim. kuljettavuus, P-paikat / rakenteet, maisema)

Usein tunnutaan ajattelevan, että luonnon vakiinnuttaminen osaksi ikääntyvien tai heille tarjotun toiminnan arkea vaatisi erillistä ammattiosaamista tai suuria ajallisia tai taloudellisia resursseja. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Tarvitaankin lisää vaikuttavaa ja monipuolista viestintää luontokokemusten merkityksestä ja hyvinvointivaikutuksista, jotta myös motivoidutaan löytämään ja vakiinnuttamaan helppoja, kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä olevia, kustannustehokkaita keinoja. Luonnon hyvinvointivaikutuksista nauttiminen on mahdollista saada kaikkien saavutettavaksi arkiluonnon uudenlaisen ja avoimen tutkailun kautta.

Uskomme, että myönteiset luontokokemukset ja ymmärrys lähiluonnosta voivat lisäksi lisätä osallisuutta ja halua toimia luonto- ja ilmastomyönteisillä tavoilla. Tällöin suoraan paikallisilta ikääntyviltä ja heidän parissaan toimivilta tuleva paine voi myös edistää omalta osaltaan lähiluonnon ja viheralueiden kehittämistä. Win-win -tilanne siis kaikkineen.

Kirjoittaja
Laura Syrén
toiminnanjohtaja
toimintaterapeutti (AMK)
IkiOma Ikä ry

Kuvat Niklas Syrén.

Teksti on kirjoitettu osana IkiOma ArkiLuonto -hanketta, jossa työskennellään sen edistämiseksi, että luonnon hyvinvointivaikutukset saataisiin arkiseksi osaksi ikääntyvien elämää ja heille tarjottua toimintaa. Hankkeessa tullaan julkaisemaan myös muun muassa tekstissä mainittua ympäristön kuvailua helpottava havainnointilomake.
Lue tavoitteista ja toimenpiteistä lisää ja liity vaikkapa hankkeen uutiskirjeen tilauslistalle: https://www.ikiomaika.fi/ikiomaarkiluonto

Hiihtopalavereja lähiluontoon ja maailmalle

Meijän polku sai vieraan Hollannista, kun Iris Visser vieraili maaliskuun alussa Jyväskylässä. Het Buitenkantoor -yrityksessä toimiva Iris järjestää yrityksen nimen (Ulkoilmatoimisto) mukaisesti kotimaassaan asiakasyrityksille erilaisia luonto- ja ulkoilmatyöpajoja ja -kokouksia. Teema tunnetaan maailmalla Outdoor Officen -nimellä ja meillä täällä Suomessa Luontotyöpäivänä.

Suomeen tullessaan Iris halusi tutustua Meijän polkuun ja erilaisiin tapoihin viedä työtä ulos myös talvella. Suuntasimme siis Jyväskylän Tuomiojärvelle pitämään hiihtokokousta ja suunnittelemaan uusia Luontotyöpäivä-seikkailuja. Voit lukea lisää seikkailuista täältä (blogi englanniksi).

Palaverien pito onnistuu suksilla siinä kuin suksittakin. Uudessa ympäristössä ja luonnossa liikkuessa saa kuitenkin sisätiloihin verrattuna liikkumisen ja luonnon tuomat hyvinvointivaikutukset sekä repulisen uusia ideoita ja ajatuksia.

Seuraavaa Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 19.5. ja koko viikko on omistettu työmatkarönsyilylle. Lähtekäähän tekemään suomalaisen työhyvinvoinnin tulevaisuutta!

Testatusti kohden hyvinvointia!

Maaliskuisena pakkaspäivänä toteutettiin Konnevedellä työikäisten ja senioreiden hyvinvointi-ilta. Tilaisuudessa tehtiin yksilöllisiä hyvinvointi- ja terveystestejä, jaettiin tietoa oman terveyden edistämisestä sekä Konneveden kunnan erilaisista liikuntamahdollisuuksista ja -ryhmistä. Lisäksi osallistujat saivat kannustusta omatoimiseen kotona tapahtuvaan toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Tilaisuuteen osallistui reilut 70 henkilöä, iältään 39-82-vuotta.

*Konneveden testaustapahtuma toi paikalle suuren määrän hyvinvoinnistaan ja terveydestään kiinnostuneita.*

Tapahtuman pääorganisoijana toimi Konneveden kunnan liikuntatoimen aktiivit Liisa Kinnunen ja Anna-Maria Rossi sekä vapaa-aikasihteeri Vesa Jämsen ja työharjoittelija Essi Valkeinen. Innokkaina yhteistyökumppaneina toimivat Keski-Suomen liikunta, Meijän polku, Keski-Suomen hyvinvointialueen Hyvinvointi- ja kumppanuudet -yksikkö sekä Jamkin ja Keski-Suomen Sydänpiirin Hymyks-hanke. Hymyks-hankkeen toimesta paikalla olleille kuntalaisille tehtiin normaalin testipaketin lisäksi vielä verensokeri- ja kolesterolimittaukset.

*Työikäisten hyvinvointikortista näkee mahdolliset testit. Testejä voidaan valikoida tarpeen ja testausmahdollisuuksien mukaan.*

Hyvinvointi-illan toiminnalliset testit toteutettiin Meijän polun nettisivuilta löytyvän testimateriaalin avulla. Konnevedellä käytössä oli ensi kertaa kaksi eri testauskokonaisuutta, eli viime vuonna julkaistu Senioreiden hyvinvointitestit sekä aivan vastikää julkaistu Työikäisten hyvinvointitestit. Osallistujille jaettiin testikortit, johon kerätään tehtävien testien tulokset. Tuloksista näkee saman tien on liikennevaloin havainnollistettu kaikkien testien tulokset. Vihreä väri viestittää hyvistä testituloksista, keltainen herättelee pohtimaan keinoja tehdä pieniä viilauksia omaan toimintaansa ja punainen nostaa esille ne osa-alueet, joihin erilaisilla elämäntapamuutoksilla kannattaa tosissaan panostaa. Tällä mittauskerralla punaiselle päädyttiin useimmiten seniori-ikäisissä verenpaineen, hartiaseudun liikkuvuuden ja tasapainon testiarvoissa. Työikäisillä samoissa testeissä tuli myös vastaan punaiselle alueelle liukuneita arvoja ja enemmänkin siirtymää vihreältä keltaisen suuntaan.

Osa Konnevedellä testattujen tuloksista (n=22) aseteltuna liikennevalojen mukaisesti. Liikennevalomallilla näkee nopeasti, mihin osa-alueisiin kannattaa kiinnittää huomiota niin liikunnassa kuin muissakin elämäntapamuutoksissa.

Konneveden testausiltaan osallistui reilut 70 henkilöä iältään 39–82-vuotta. Ylle on koottu satunnaisen otannan (n=22) tuloksia, joista voidaan jo hieman tarkastella myös isompaa kuvaa terveyden osa-alueista, joihin kannattaa seudulla alkaa panostamaan. Merkittävimpinä näistä hartiaseudun liikkuvuus, joka jää puutteeliseksi jo merkittävällä osalla työikäisistä ja yli puolella seniori-ikäisistä. Myös tasapainon hallinnassa alkaa olemaan haasteita jo työikäisissä. Tasapaino-ongelmat lisääntyvät vauhdikkaasti iän lisääntyessä. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kriittisin seurattava on kuitenkin verenpaine, jossa työikäisillä 15 % tässä pienessä otoksessa oli kohonnut verenpaine. Senioreista 14 % oli korkea verenpaine.

Kohden paremmin voivia ja terveempiä kuntalaisia

Ollakseen tarkoituksenmukaista, terveyden edistämisen tulisi perustua ajanmukaiseen tietoon ihmisen sen hetkisestä kunnosta ja toimintakyvystä. Konneveden hyvinvointi-iltojen kaltaiset tapahtumat ovat tällaisessa työssä erinomainen keino saavuttaa samalla kertaa isompi joukko alueen asukkaita sekä ohjata näitä jatkokontakteihin alueen hyvinvointi- ja terveystoimijoiden kanssa tai antaa ohjeita testiarvojen mukaisiin toimiin oman hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointitestien ja testautilaisuuksien tavoitteena onkin herättää ihmisiä pohtimaan omia liikkumistottumuksiaan ja keskustelemaan testaajien kanssa omatoimisista sekä ohjatusti kunnassa tapahtuvista liikkumismahdollisuuksista. Lisäksi muun muassa ruokavalio- ja diabetestestien ohessa voi ottaa helposti myös muut elintavat puheeksi.

Meijän polun senioreiden ja työikäisten testien ja testitilanteiden järjestämisen ohjeet, testikortit ja testien vertailutaulukot löytyvät testisivustoilta. Ottakaahan testipaketti testaukseen, ja sitten matkalle kohden paremmin voivia ja terveempiä kuntalaisia!

Liisa Lumiaho
Kliininen asiantuntijafysioterapeutti, HyväKS

Jyrki Saarela
Aikuisliikunnan kehittäjä, Kesli

Liisa Lumiaho ja Jyrki Saarela ovat olleet kehittämässä ja testaamassa Meijän polun hyvinvointitestit -kokonaisuuksia.

Työmatkarönsyillen työhyvinvointia!

Työmatkarönsyily tarkoittaa paluuta ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja löytämisen ilon sekä aktiivisen liikkumisen lähteille. Se tarkoittaa aktiivisista työmatkoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista nauttimista, uuden kokeilemista sekä luontoympäristöissä oleskelua ja ympäristön havainnointia. Samalla rönsyilijä kerää ulkona ja luonnossa liikkumisen suomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä tutustuu kotiseutuunsa paremmin.

*Tiesitkö, että sinunkin työmatkallasi on tällaisia maisemia, kun hiukan laajentaa kulkureviiriä ja poikkeaa siltä tavanomaiselta reitiltä?*

Helpoin tapa lähteä työmatkarönsyilemään on välttää työmatkareittiä, jota kuljet päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Huoh. Jo pelkkä ajatus samojen reittien tallaamisesta läpi työelämän lannistaa. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä ihmisen kulkemat reitit voivat muuttua ihan vain kehoa kääntämällä!

Työmatkoilla voi kerätä monien aktiiviseen liikkumiseen ja luontoympäristöissä oleskeluun liittyvien hyvinvointihyötyjen ohella myös paljon uusia ideoita ja ajatuksia rikastuttamaan omaa elämää ja myös sitä työelämää. Tarvitsee vain poiketa tavanomaisilta reitistöiltä.

*Pitkospuita pitkin parhaisiin työpäiviin tai palautumaan työpäivän kiireistä? Onnistuu lähiluonnossa lähelläsi.*

Vinkkejä työmatkarönsyilyyn

anna uteliaisuuden viedä mennessään; valitse reittejä, joita et kulje usein tai joita et ole kulkenut aiemmin. ’Pääsisiköhän tuota reittiä perille’, on loistelias tapa aloittaa! Jos olet hieman enemmän varmuutta kaipaava luonne, niin tarkista ensiksi kartasta, että valitsemaasi reittiä varmasti pääsee haluamaasi kohteeseen.
töihin päin mentäessä huomioi mahdollinen pidempi matka-aika; kotia kohden rönsyillessä aikataulu on usein joustavampi
nauti lähiympäristöstäsi; katsele maisemia, kuuntele lintujen laulua, ja mikäs kukka se tuolla kukkii!
rönsyillä voi myös kävelykokousten, parityöskentelyn ja webinaarien aikana. Suunnistakaa kohden lähiluontoa!
pukeudu sään mukaan! Vaikka meitä ei ole tehty sokerista, niin säähän sopimattomat vaatteet ja varusteet vievät nopeasti makeuden liikkumisesta.
vinkkaile työkavereille hienoista reitistöistä ja liikkumismahdollisuuksista työpaikkasi ympäristössä. Jokainen luontoympäristöön saatettu työntekijä lisää työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta.
etätoimistolla työmatkarönsyilyt sujuvat aamunavauksena ja päivän päätöksenä. Pieniä rönsyilyjä voi aina tehdä myös lounas- ja kahvitauoilla. Ja ne puhelinpalaverit tietenkin ulkoillen!
jos haluat jakaa työmatkarönsyilyn iloja laajemminkin, niin #työmatkarönsyily #luontotyöpäivä #outdoorofficeday

Työmatkarönsyily voi olla myös osa esimerkiksi suunnittelupäivää tai pidempää palaveria. Näin voi rönsyillä esimerkiksi nuotiopaikalle eväitä nauttimaan ja kahvittelemaan. Voittaa työpaikan kahvikoneen ’sata-nolla’.

Työmatkarönsyily on osa Meijän polun käynnistämää Luontotyöpäivä -konseptia, jonka ajatuksena on viedä suomalaista työtä kohden luontoa. Luontotyöpäivästä voi lukea lisää täältä.

Miljoonan askeleen haaste 2023

Kohden syklistä kävelyä!

Jo perinteikäs Meijän polun Miljoonan askeleen haaste starttaa maanantaina 27.2. Siinä missä aiempina vuosina on pyritty ylläpitämään suhteellisen tasainen askelmäärä läpi päivien, viikkojen ja kuukausien, lähdetään tällä kertaa liikkeelle syklisesti. Kuulostaako hyvältä? Mahdollisesti? No niin, otetaanpas sitten muutama askel taaksepäin.

Vaikka tasaisessa puurtamisessa on kyllä omat puolensa, niin ihmiskeho, kuten mielikin, vastaa yleensä paremmin sykliseen toimintaan; hereillä olo ja uni; työ ja lepo; harjoitus ja palautuminen. Luonnossa sama syklisyys näkyy muun muassa vuodenaikojen ja esimerkiksi yön ja päivän vaihteluissa. Nyt tämä syklisyys otetaan käyttöön myös Miljoonan askeleen haasteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa 2–3 pidempää kävelylenkkiä viikossa ja muutoin tasaisen arkisen kävelyaktiivisuuden ylläpitoa.

Alla olevassa esimerkissä kävelijä on pitänyt yllä päivittäistä noin 7 000 askeleen aktiivisuutta ja käy kolme kertaa viikossa pidemmällä kävelylenkillä nauttien kotiseutunsa reitistöistä, lähiluontokohteista ja vaihtelevista maisemista. Tällaisella mallilla kertyy viikossa noin 80 000 askelta ja miljoona askelta täyttyy noin 3,5 kuukaudessa.

Mallissa kävelijä pitää päivittäisen askelmäärän noin 7 000 askeleen lukemissa, mutta käy kolme kertaa viikossa pidemmillä kävelyillä keräten näiden päivien aikana yhteensä noin 18 000 askelta päivässä. Tällä tavalla viikossa kertyy noin 80 000 askelta. kts. viikkotavoitteet alta.

*Viikkotavoitteiden avulla voit arvioida, kuinka kauan miljoonan askeleen haasteen käveleminen kestää.*

Miksi kävelemään?

Kävelyn lisäämisen terveyshyödyt ovat kiistattomat. Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus kohentaa verenkiertoelimistön toimintaa, parantaa kuntoa ja kohentaa koettua hyvinvointia. Samalla ulkona ja luonnossa oltu aika lisääntyy, joka sekin vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin. Kävellessä myös esimerkiksi tasapaino ja muut ihmiselle tärkeät aistit, kuten kuulo ja näkö saavat sekä harjoitusta, että myös palautuvat esimerkiksi näyttöjen tuijottelun tuomasta yksipuolisesta rasituksesta.

Syklinen kävely mahdollistaa myös muunlaisen liikkeen, eli voit kevään myötä tarttua pyörää sarvista, käydä uimassa tai kuntosalilla, tai vaikkapa hiihtämässä (jos on lunta), ja silti pysyä miljoonan askeleen tavoitteessasi. Itse asiassa liikkumisen monipuolisuus tukee kokonaishyvinvointiasi ja terveyttäsi.

Voit lähteä matkalle itseksesi, ystävän kanssa tai vaikkapa kaveriporukalla. Voit myös kuunnella pidemmillä kävelyreissuilla hyviä kirjoja tai musiikkia tuomaan mielensisältöä matkoille.

Isommalla porukalla liikkeelle!

Perinteinen Miljoonan askeleen haasteen kävelyryhmä starttaa taas myös Facebookissa. Ryhmään voivat liittyä kaikki kohden miljoonaa askelta kävelemään lähtevät. Ryhmän kävelyrytmiä ylläpitää Meijän polun fysioterapeutti, liikunnan edistäjä Juho Jäppinen, joka lähtee itsekin kävelemään kohden miljoonaa askelta nyt neljättä kertaa. Ryhmä löytyy täältä.

Askelhaastepäiväkirja

Alta voit tulostaa itsellesi askelhaastepäiväkirjan, jonka avulla voit seurata askellustasi kohden miljoonaa askelta. Jos matkasi kestää yli kolme kuukautta, niin tulosta itselli kaksi sivua, jolloin voit jatkaa kolmen kuukauden jälkeen uudelle päiväkirjalle.

Askelhaastepäiväkirja-2023 Lataa

Uusi vuosi ja uudet retket! Retkihaaste 2023 kannustaa luonnossa liikkumiseen

Retkihaaste innostaa liikkumaan luonnossa ja toteuttamaan monipuolisia retkiä kaikkina vuodenaikoina. Erilaisia retkihaasteita on yhteensä 52, mikä tarkoittaa keskimäärin yhtä retkeä viikossa. Vuoden 2023 listalta löytyy muun muassa villiyrttiretki, ropinaretki, retki suolammelle ja retki, jolla makaat sammalmatolla. Vai miltä kuulostaisi yöllinen seikkailu -retki tai retki, jolla istut kannon nokkaan? Joko kiinnostuksesi heräsi?

*Syksy 2022: Värikkäät vaeltajat Salamajärvellä. (Kuva: Henni Mustakorpi)*

*Talvi 2022: Talvipäivän liukulumikenkäilyä Leivonmäellä. (Kuva: Henni Mustakorpi)*

Retkihaaste kannustaa lähtemään säännöllisesti luontoon, mutta haasteeseen voi osallistua myös rennolla otteella. Pääasia ei ole retkien määrä, vaan luonnosta nauttiminen monipuolisella tavalla. Aina ei tarvitse lähteä edes kauas, sillä ajatuksena on, että haasteet inspiroivat tekemään erilaisia retkiä myös lähiluonnossa. Haasteita ja retkien teemoja voikin soveltaa omiin tarpeisiin ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.

*2. Kesä 2022: Vapautetut varpaat Sippulanniemen luontopolulla. (Kuva: Elina Kynsijärvi)*

*Kevät 2022: Vesimyyrän molskauksia Eerolanlahdella. (Kuva: Elina Kynsijärvi)*

Retkihaasteen takana ovat jyväskyläläiset retkeilijät Henni Mustakorpi ja Elina Kynsijärvi. Ensimmäinen Retkihaaste-lista julkistettiin vuonna 2017. Retkihaasteesta kerrottiin myös Meijän polun blogissa joulukuussa 2020.

Vuosi 2022 oivaltaen

Vuosi 2022 oli yhtä lähiluonnossa ja -reitistöillä liikkumisen juhlaa. Luonnossa liikkumisen ja oleskelun tuoman juhlamielen ohella Meijän polulla tehtiin myös perinteitä kunnioittaen paljon konkretiaakin ihmisten luontosuhteen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Alle on kirjattu jotain vuoden aikana tapahtunutta.

Myös blogissamme edistettiin samoja teemoja vuoden mittaan lähes kahdenkymmenen blogitekstin verran. Vuoden mittaan pääsimme lukemaan muun muassa työmatkapyöräilystä, vesistöreitistöistä, taaperoiden luontoaskelista, työpäivistä metsissä, hämäräpolkujen kutsusta, kylille pyöräilystä ja apuvälineiden kanssa luonnossa liikkumisesta.

Miljoonan askeleen kirjahaaste

Vuoden alussa saimme yhteydenoton Nextory:ltä, että keksisimmekö jotain kivaa fyysistä aktiviteettia kirjojen kuuntelun oheen. Ja keksimmehän me, sillä Meijän polun perinteinen Miljoonan askeleen haaste oli aivan nurkan takana. Vuonna 2022 askelhaaste käveltiinkin kirjoja ja tarinoita kuunnellen. Kirjojen kuuntelu oli mainio lisä pidemmille kävelyretkille ja jää vaihtoehdoksi myös tuleville askelhaasteille. Seuraavan kerran kävellään taas maaliskuun alussa!

Meijän Keski-Suomi -raportti julki

Meijän Keski-Suomi -raporttiin kirjoitettiin tarinaa siitä, kuinka Keski-Suomen strategian voimavaraksi tunnistettu luonnonläheisyys sekä hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistäminen mahdollistaa alueellisesti hyvinvointia sekä luontomatkailua. Tämän hyvinvoinnin ja matkailun lähtökohtana on alueen monimuotoinen luonto ja luontoreitistöt. Samalla pohdimme, miten voimme toiminnallistaa Keski-Suomen strategian Hyvä Vointi -kasvun kärjen, jotta liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy kirvoittaisi keskisuomalaiset myös kekseliäisiin yleishyödyllisiin sekä kaupallisiin ideoihin ja palveluihin.

Luontotyöpäivä

Luontotyöpäivän tiimoilta pidettii työhauskaa useammankin kerran vuoden aikana. Talven sydämellä lähdimme viemään toimistotöitä kohden lunta, keväällä vietettiin kansallista Luontotyöpäivää ja kesäkuussa otimme osaa kansainväliseen Outdoor Office Day:hin kaupunkiseikkailun merkeissä Jyväskylässä. Ja syyskuussa Luontotyöpäiväiltiin taas isommalla porukalla. Vuoden mittaan saimme myös korkeakouluja mukaan Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen myötä.

ThreeT – hiljaisuus ja pimeys tulevat!

Keski-Suomen Liiton 3T-hankkeessa (Thematic Trail Trigger) on koottu hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista. Meijän polku on toiminut yhtenä tunnistetuista keskisuomalaisista hyvistä käytänteistä. Hankkeen aikana hiljaisuus ja pimeys nousivat kansainvälisissä keskusteluissa sisältöinä ylitse muiden. Pimeyden ja hiljaisuuden saloihin ja mahdollisuuksiin maailmalle oli tietoa viemässä Meijän polun biologi Janne Laitinen (Jamk) ja Juho Jäppinen.

Keski-Suomen reitistöviikko

Keski-Suomen reitistöviikkoa vietettiin järjestyksessään kolmannen kerran. Reitistöviikko kuljetti meidät lähiluontoon ja lähireitistöille. Mukana viikolla oli myös jo perinteeksi muodostunut Sanomalehti Keskisuomalaisen, Luovan valokuvauksen keskuksen ja Meijän polun Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, jonka kymmenen kärkeä pääsivät taas Keskisuomalaisen lukijat äänestämään. Voittajaksi tänä vuonna äänestettiin Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta.

Luontopositiivista viestintää

Suomen luonnon päivänä 27.8.2022 myönnettiin Meijän polun viestijä Juho Jäppiselle Kolkutin-ympäristökasvatuspalkinto luontopositiivisesta viestinnästä.

Senioreiden hyvinvointitestit -sivusto

Syksyllä julkaistiin myös Meijän polun Senioreiden hyvinvointitestit -sivusto, jolle on koottu senioreille suunnattu testauskokonaisuus sisältäen yleisesti käytössä olevia kunto- ja lihasvoimatestejä sekä myös muun muassa aivoterveyteen, tasapainoon ja liikkuvuuteen liittyviä testejä. Sivuston avulla kunnissa ja esimerkiksi senioreiden liikuntaryhmissä voidaan toteuttaa helposti kattavia hyvinvointitestejä sekä ohjeistaa tulosten mukaisia harjoitteita. Sivuston ovat koonneet Liisa Lumiaho, Juho Jäppinen, sekä fysioterapeuttiopiskelija (2021) Jennika Lilja.

Meijän luonto

Johanna Huovilan vetämä vuoden mittainen Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin -hanke (Jamk) saatiin päätökseen aivan vuoden lopulla. Hankkeen aikana 12 keskisuomalaista päiväkotia retkeili eri vuodenaikoina päiväkotien lähiluonnossa oppien samalla tärkeitä aiheita muun muassa luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävästä kehityksestä. Palaute luontoretkistä oli innostunutta ja luontoon on päiväkodeilla palattu hankkeen jälkeenkin kerta toisensa jälkeen. Hankkeen tiimoilta toteutettiin myös Meijän luonto -opaskirjanen.

Kohden oivalluksia tarjoilevia oppimisympäristöjä

Loppuvuodesta kuultiin iloisia uutisia, kun alkukesästä liikkeelle laitettu Jyväskylän steinerkoulun Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke sai Opetushallituksen merkittävän rahoituksen. Puolitoistavuotista hanketta vetävät Meijän polun Johanna Huovila ja Juho Jäppinen sekä Katri Willman. Meijän polun muutkin asiantuntijat ovat tiiviisti kehitystyössä mukana.

Ja kohden tulevaa!

Suuret kiitokset kaikille kuluneena vuonna Meijän polun seikkailuihin osallistuneille ja nähdään taas vuoden 2023 puolella! Ja mitäs silloin on tiedossa? Kukapa tietää, sillä tulevaisuuden ennustaminen on huomattavasti hankalampaa kuin menneisyyden. Korvan taakse kannattaa kuitenkin laittaa ainakin Luontotyöpäivä ja työmatkarönsyily, luonnon hyvinvointivaikutukset, Keski-Suomen reitistöviikko, Miljoonan askeleen haaste ja oivaltavat oppimisympäristöt. Hypätkäähän mukaan seikkailuille!

Kategoria: Kuntien liikuntamahdollisuudet