Kuntien liikuntamahdollisuudet – Sivu 13

Huikea luonnossa ja reitistöillä liikkumisen viikko edessä!

Parhaillaan meneillään oleva Euroopan liikkujan viikko sekä huomenna maanantaina käynnistyvä Keski-Suomen reitistöviikko tarjoavat paljon upeita mahdollisuuksia lähteä ulos liikkumaan. Alla muutamia nostoja tulevan viikon ohjelmistosta.

Fiksusti pyörällä JYPSin luotsaamana

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry järjestää 19.9. kaikille avoimen ja maksuttoman Liikennekoulutuksen, jossa opastetaan fiksuun pyöräilyyn kaupungeissa ja taajamissa ja perehdytään pyöräilyn liikennesääntöihin. Lisäksi JYPS on mukana järjestämässä 20.9. pyörähuoltotapahtumaa yliopiston ja JAMKin opiskelijoille Rajakadun kampuksella. Ja lauantaina 24.9. polkaistaan perinteinen Jyväskylän kierto! Lisätietoja tapahtumista löytyy JYPSin verkkosivuilta www.jyps.fi.

Auto vapaapäivä ja eurolla Linkkiin to 22.9.

Auton vapaapäivänä torstaina 22.9. kannattaa oma auto jättää parkkiruutuun ja hypätä paikallisliikenteen kyytiin: Linkki-mobiilisovelluksesta saat kertalippuja edulliseen 1 euron hintaan, vyöhykkeestä tai asiakasryhmästä riippumatta! Torstaina siis Linkillä luontoreitistöille Luontopysäkkien ohjastamana. Lähtekäähän tutustumaan Jyväskylän loisteliaaseen lähiluontotarjontaan! Lisätiedot lipputarjouksesta https://linkki.jyvaskyla.fi/linkinajankohtaista/kampanjat-2022.

Korkeakoululaisten kunto selville kävellen 22.9.

Torstaina 22.9. on Keski-Suomen korkeakoulujen opsikelijoilla ja henkilökunnalla mahdollisuus kuntotestaukseen kävellen kauniilla Jyväsjärven rantaraitilla. Tapahtuman järjestää Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu yhdessä Likes by Jamk kanssa. Lisätietoa tapahtumasta täältä.

Luontotyöpäivä perjantaina 23.9.

Perjantaina 23.9. viedään taas suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä, kun vietetään kansallista Luontotyöpäivää. Tapahtumapäivässä toista kertaa mukana nyt myös ammattikorkeakoulut. Ottakaahan opiskelunne ja työnne ja siirtykää lähiluontoon!

Tuikematojen poluille la 24.9.

Lauantaina 24.9. vietetään ensimmäistä Tuikematojen poluilla! -tapahtumapäivää, jolloin lähireitistöille lähdetään hämärän laskeutuessa tuikkujen kanssa nauttimaan lähiluonnon hiljaisuudesta ja pimeydestä.

Pyöräile kylille -reitit kannustavat lähiretkille

Syksy on mitä mainiointa aikaa pyöräretkille. Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n suunnittelemat Pyöräile kylille -lähipyöräreitit Jyväskylässä, Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla kannustavat asukkaita tutustumaan lähialueisiin ja sen tarjoamiin palveluihin ja nähtävyyksiin pyöräillen. Reitteihin voi tutustua osoitteessa pyorailekylille.fi

Meijän polku hiljaisuuden ja pimeyden asiantuntijana – Thematic Trail Trigger (3T)

Keski-Suomen Liiton 3T-hankkeessa (Thematic Trail Trigger) on koottu hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista. Meijän polku on toiminut yhtenä tunnistetuista keskisuomalaisista hyvistä käytänteistä. Hankkeen aikana hiljaisuus ja pimeys ovat nousseet kansainvälisissä keskusteluissa sisältöinä ylitse muiden.

Romania

Mitä sinä tiedät Romaniasta ja mistä Romania tunnetaan kansainvälisesti? Ehkä muistat entisen päämiehen Nicolae Ceausescun tai Transilvanian alueen Kreivi Draculan eli Vlad Tepesín (Vlad III), mutta matkailullisesti näistä hahmoista halutaan jo siirtyä eteenpäin. Pääkaupunki Bukarestista 300 kilometriä pohjoiseen sijaitseva vanha saksilaiskaupunki Brasov on yksi maan matkailuvalteista, josta löytyy laskettelukeskus, kymmenittäin linnoituskirkkoja ja luostareita sekä uudempaa aikaa ja sen ilmiöitä edustava DinoPark. Maaseudun rauha ja vuoristot uinuvat vielä kehittyvän ekoturismin sateenvarjon alla, mutta kysymyksenä viriää, että kuinka herättää matkailijoiden kiinnostus alueen muihin vahvuuksiin?

Asiantuntijamatkamme tarkoituksena oli kehittää ja nostaa esille alueella mahdollistuvia kokonaisvaltaisempia elämyksiä ja moniaistisia luontokokemuksia niin paikallisella tasolla, kuin laajemminkin matkailijoiden keskuudessa. Palasimmekin keskusteluissa nopeasti perusasioiden äärelle; rauhallinen luonto sekä aidot asiat ja paikalliset tarinat houkuttelevat!

*Yhteiskehittämistä ja asiakkuuksien pohdintaa Business model canvas -menetelmää hyödyntäen. Kuvat Liisa Bergius.*

Brasovin alueella toimii useita järjestöjä ja yksityisiä palveluntuottajia, jotka pohjaavat toimintansa luontoon. Esimerkiksi karhujen tarkkailuun Romanian takamaastot luovat erinomaiset puitteet.

Liikuimme alueella ympäristökasvatusjärjestö Centrul de educatie – Schubzin vieraana. Heidän asiantuntijansa auttavat hiljaisien reittien kehittämistyössä aluehallintoa (The Carpathian Sustainable Tourism Center) sekä toimivat hiljaisten reittien oppaina. Yhteistyötä tehdään myös lähikuntien matkailuviranomaisten kanssa ja Brasovin yliopiston tutkijoiden kanssa tunnistetaan uusia potentiaalisia hiljaisia reittejä. Reittien varrella saatavien palveluiden tuottajina toimivat paikalliset asukkaat ja maatilat. Muutaman tunnin retki osaavan paikallisoppaan kanssa urbaaniin lähiljaisuuteen onkin helppo ja nautinnollinen tapa kokea luonnon tarjoilemaan rauhaa ja hiljaisuutta.

Brasovissa oli urbaania lähihiljaisuutta sekä maaseudun hiljaisuutta. Desibelimittarini oli kaikkia kiinnostava apuväline, mutta lopulta äänimaisema ratkaisee kokemuksen, ei mittarilukema. Kuvat Janne Laitinen.

Kävimme Romaniassa lävitse myös aiempia 3T-kohtaamisiamme pohtien keskisuomalaisen terveysmetsän perusajatusta, eli lähiluontoon jalkautumista mahdollisimman usein ja toisaalta Jyväskylän ympäri suunniteltua Maastis-ulkoilureittiä, joka mahdollistaa myös maastopyörillä luonnossa liikkumisen. Nämä ajatukset skaalautuvat hienosti myös Brasovin hiljaisille reiteille, joilla kohtasimme niin maastopyöräilijöitä, kuin härkävankkuritkin.

Romanian lisäksi myös Puolassa hiljaisuus on nostettu vahvuustekijäksi ja Tucholan biosfäärialueelle (Forest Biosphere Reserve) on kesällä pilotoitu hiljaisia ulkoilureittejä. Vastaanotto on ollut kiinnostunutta ja laajemman näkyvyyden kautta toiminta on saanut myös tunnustusta kansallisena edelläkävijänä.

Hiljalleen kohden pimeyttä

Hiljaisuuden lisäksi myös pimeys on alkanut kiinnostamaan matkailun ja hyvinvoinnin lähteenä. Pimeyden suhteen riittää vielä kuitenkin tekemistä. Siinä missä pimeys koetaan yhä maaseudulla itsestään selvyytenä, mutta monelle matkailijalle pimeys voi olla aluksi epämieluisa uhka. Pimeyden luomat mahdollisuudet kuitenkin kiinnostavat yhä enemmän ja ihmiset ovat alkaneet esimerkiksi valokuvaamaan hämärtyvää urbaania luontoympäristöä, tähtitaivasta ja mahdollisuuksien mukaan jopa revontulia.

Nykyinen maailmantilanne ja pyrkimys sähkön säästämiseen saattavat tulevana talvena mahdollistaa meille upeita tähtitaivaita ja öisiä kuutamoita myös tiheämmin asutuilla alueilla. Keski-Suomen reitistöviikolla voi lähteä syyshämärässä tutustumaan lähireitistöihin Tuikematojen poluilla! -tapahtuman myötä. Kokemusten karttuessa lähiluonnossa pimeällä liikkumisesta osaa sitten nauttia syksyn edetessä.

Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK

Linkkejä

Jyväskylän ulkoilupaikkaopas 31753580_JKL_Ulkoilupalvelut_esite_2021_150kpl.pdf (jyvaskyla.fi)

3T-projekti https://www.interregeurope.eu/threet/

Euroopan hiljaiset alueet – Mapping Europe´s quiet areas https://www.eea.europa.eu/highlights/mapping-europe2019s-quiet-areas

Valosaatekartta – Light pollution map https://www.lightpollutionmap.info

Meijän polun kokoamana Keski-Suomen ulkoilupaikat kunnittain

Tuikematojen poluilla!

Keski-Suomen reitistöviikolla lähdetään nauttimaan syksyn lisääntyvästä hämärästä ja lähiluonnon poluista ja reitistöistä koko perheen voimin tai vaikkapa kaveriporukalla.

Lauantaina 24.9. vietetään ensimmäistä Tuikematojen poluilla! -tapahtumapäivää, jolloin lähireitistöille lähdetään hämärän laskeutuessa tuikkujen kanssa nauttimaan lähiluonnon hiljaisuudesta ja pimeydestä.

Kun tuikkujen kanssa seikkailijoita on useampia syntyy pimeään lähiluontoon tuikematoja, eli pienistä valoista muodostuvia jonoja. Tuikemato on myös luonnossamme esiintyvä kuoriainen ja todella hyvällä tuurilla sellaisenkin voi retkillään nähdä, varsinkin jos Etelä-Suomen lähiluonnossa liikkuu.

Vinkkejä hämärässä liikkumiseen

Valot mukaan! Nappaa mukaan tuikku, taskulamppu, otsalamppu, pyöränlamppu tai muu kannettava valonlähde. Tarkista valot ennen lähtöä ja varmista, että valoissa riittää virtaa. Valovoiman ei tarvitse olla mahdottoman suuri, sillä tavoitehan on liikkua pimeässä.
Pimeät illat on rauhoittumisen aikaa, joten liikutaan luonnossa rauhassa ja vältetään kovia ääniä.
Lapsille päälle heijastinliivit tai heijastinnauhat.
Jos et ole aiemmin liikkunut pimeässä, niin liiku tutuilla poluilla ja tutuilla alueilla. Seuraa selkeitä polkuja tai reittejä.
Voit lähteä liikkeelle myös aikaisin aamulla. Näin päivänvalo saapuu seuraksesi ennen pitkää ja retkeä voi jatkaa päivänvalossa.
Syksyllä kannattaa myös pukeutua lämpimästi ja varautua sateeseen.
Mukaan voi napata myös eväät ja lämmintä juomaa.
Lähde liikkeelle kaverin kanssa, jos yksin pimeässä liikkuminen epäilyttää.
Ottakaa kuvia seikkailuistanne ja postatkaa #tuikemato -tunnisteen kera, niin muutkin pääsevät nauttimaan seikkailuistanne.

Tuikematojen poluilla! -tapahtuma on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa. Reitistöviikon ajatuksena on saattaa keskisuomalaisia kohden alueen upeita reitistöjä ja samalla nostaa reitistöjemme tietoisuutta myös maakuntarajojen ulkopuolella.
Tervetuloa upeiden luontoreitistöjen Keski-Suomeen!

Hyvinvointitestit senioreille -sivusto auki!

Meijän polun Senioreiden hyvinvointitestit -sivustolle on koottu senioreille suunnattu testauskokonaisuus, joka sisältää yleisesti käytössä olevia kunto- ja lihasvoimatestejä sekä myös muun muassa aivoterveyteen, tasapainoon ja liikkuvuuteen liittyviä testejä.

Kaikkiin sivuston testeihin on luotu tulostaulukot liikennevalomallilla, joka helpottaa sekä tulosten seurantaa, että jatko-ohjauksen antamista. Samat värit löytyvät myös seurantakortista, johon tulokset merkitään. Kuvat Konneveden testaustapahtumasta keväältä 2022.

– Saimme idean kokonaisuuden kehittämisestä osallistuessamme muutama vuosi sitten Konnevedellä järjestettyyn ikäihmisten testaustapahtumaan. Tapahtumaan saapui kuutisenkymmentä innokasta testattavaa muutaman tunnin aikana, kertoo sivuston valmistelusssa mukana ollut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kliininen fysioterapeutti Liisa Lumiaho. – Huomasimme, että tällaisissa testaustilaisuuksissa ja niiden käytännöissä olisi paljon kehittämisen varaa. Varsinkin testaustilanteeseen liittyvässä jatko-ohjauksessa on aina testitilanteissa ollut toivomisen varaa. Perinteisesti testattava saa tärkeitä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä testituloksia, mutta jää usein ilman selkeää jatko-ohjausta. Tähän ongelmaan halusimme uudella sivustolla nyt vaikuttaa.

Senioreiden testaussivustolla onkin panostettu paitsi testien helppoon toteutettavuuteen ja luettavuuteen, mutta myös siihen, että kustakin testistä voidaan saada vinkkejä siitä, kuinka testitulosta voidaan lähteä muuttamaan paremmaksi ja näin parantaa omaa hyvinvointia ja terveyttä.

*Testejä voidaan toteuttaa isommalle ryhmälle esimerkiksi koulun liikuntasalissa.*

Sivuston ja testaustilaisuuksien tarkoituksena on luoda mahdollisuus matalan kynnyksen testaustilaisuuksiin seniori-ikäisille kuntalaisille, sekä saada testattavat kiinnostumaan ja sitoutumaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyviin asioihin helppojen testien ja selkeän palautteen ja jatko-ohjauksen avulla.

*Testikortti on helppo täyttää ja siitä näkee nopeasti alueet, joihin kannattaa panostaa, ja joita voi erilaisilla toimilla pyrkiä muuttamaan.*

Yksittäisiä testejä ja testikokonaisuutta voi käyttää myös erilaisten liikuntaryhmien ja yksittäisten senioreiden testaukseen. Testien tulosten avulla voidaan seurata pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ryhmäharjoittelun vaikutuksia liikkujan tuloksiin.

Testaussivusto, testikortit ja -ohjeistukset on vapaasti kaikkien käytettävissä. Testit on tarkoitettu perusterveille yli 65-vuotiaille. Lisätietoja testien soveltuvuudesta löytyy testaussivustolta.

Senioreiden hyvinvointitestit -sivusto löytyy täältä.

Sivuston on Meijän polulle toteuttaneet kliininen fysioterapeutti Liisa Lumiaho (Ksshp), fysioterapeutti Juho Jäppinen sekä vuonna 2021 Meijän polulla työharjoittelijana ollut fysioterapeuttiopiskelija Jennika Lilja (JAMK).

Hyvinvointitestaukset senioreille -testikokonaisuus perustuu Liisa Lumiahon ja Juho Jäppisen suunnittelemaan ns. Konneveden malliin, joka sai ideansa, ja jota on sittemmin testattu Konneveden kunnan avoimissa testaustilaisuuksissa. Testaustilanteen jatko-ohjauksessa huomioidaan aina paikalliset mahdollisuudet, sekä nettisivustolla olevat hyvinvointi- ja liikunta-interventiot.

Lisätietoja
Liisa Lumiaho
liisa.lumiaho@ksshp.fi
Kliininen fysioterapeutti
Ksshp / Meijän polku

Kohden 7 000 askelta!

Kolmas kerta toden sanoo

Jos vanhaa sanontaa on uskominen, niin nyt on totuus käsillä. Olen kävellyt Miljoonan askeleen haasteen nyt kolmena peräkkäisenä keväänä. Miljoonan askeleen haasteessa on tavoitteena kävellä nimensä mukainen määrä askelia suhteellisen lyhyessä ajassa, kävelijästä riippuen noin 2–4 kuukaudessa. Itse olen aiemmin kävellyt haasteet kolmessa kuukaudessa (noin 12 000 askelta päivässä) ja nyt viimeisimmässä 3,5 kuukaudessa (noin 10 000 askelta päivässä).

10 000 päivittäiseen askeleeseen viitataan yleisesti esimerkiksi painonhallinan ohjeistuksissa. Vaikka kymmenen tuhatta askelta onkin hyvä tavoite, minä suosittelen kokemusten pohjalta 7 000 päivittäistä askelta. Miksikö? Päällimmäisenä syynä on liikkumisen jatkuvuus, eli se, että fyysisen aktiivisuuden perustaso tulisi ylläpitää ’läpi koko elämän’. Siinä missä kymmenen tuhatta askelta on siis hyvä tavoite, niin se on pidemmän päälle useimmille meistä varsin haastava ylläpitää.

Toisaalta myös korotus ’kymppitonniin’ on korkea monen Matti ja Maija Meikäläisen normaaleihin kävelymääriin verrattaessa. Jos sinulle kertyy tällä hetkellä esimerkiksi 5 000 askelta päivässä, niin hyppy kymppitonniin tarkoittaisi noin 3,5 kilometrin kävelylenkin lisäämistä jokaiseen päivään. Toisaalta sitten 1-2 kilometrin (1 500–3 000 askeleen) lenkki ei enää kuulostakaan niin mahdottomalta ajatukselta. Sellainen onnistuu mukavasti vaikka ennen aamupalaa tai sitten lounaan tai illallisen päälle.

Kuvassa päivittäinen tavoite 7 000 askelta on merkitty vihreällä viivalla. Päivittäin askelmäärä vaihtelee 6 000 ja 12 000 askeleen välillä. Tämän vaihteluvälin tulisi olla arkisen fyysisen aktiivisuuden perustaso. Tähän perustasoon kannattaa sitten lisätä muut viikottaiset liikunnalliset aktiviteetit, kuten tasapaino-, voima- ja venyttelytuokiot.

Kuinkas se onnistuu?

Jos askelmääräsi jää tällä hetkellä alle seitsemän tuhannen, niin tässä muutama vinkki, joita on tullut testattua ja hyväksi todettua miljoonien askelien perässä kävellessä:

Luovu autosta
Luovu autosta. Toistoa? Kyllä vain, mutta autoilu on niin merkittävä fyysisen aktiivisuuden vähentäjä, että kannattaa mainita useamman kerran.
Jos et luovu autosta, niin käytä sitä VAIN todelliseen tarpeeseen. Alle 2–3 kilometrin matkat eivät ole todellista tarvetta. Päinvastoin tuollaisilla lyhyillä matkoilla on hyvä kerätä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta.
Kävele kauppaan. Kävellessä voit kuljettaa pienempiä määriä tavaraa kuin autolla. Tällöin ostat vain tarpeen mukaan, ja saat hyvän syyn käydä kaupassa useamman kerran viikossa -> lisää askelia! Samalla tuet myös lähellä olevia kauppoja. Elävä kaupunki tarvitsee käveleviä ihmisiä!
Lisää aktiivisuutta hiljalleen. Tavoitteeksi vaikka 500 päivittäisen askeleen lisääminen kuukaudessa. Tämä on vain 300 metrin lisälenkki päivään. Kun lisäät joka kuukausi tuon 500 askelta, kävelet puolen vuoden päästä jo 3 000 askelta päivässä enemmän kuin nyt!
Tutustu kotiseutuusi ja sen lähiluontoon. Kerää itsellesi useampia mukavia kävelyreittejä, jotta saat vaihtelua kävelyihin.
Pyydä ystävä/kaveri/naapuri mukaan kävelyille. Yhdessä kävellessä matka sujuu rattoisammin.
Kuuntele musiikkia tai äänikirjoja kävellessä (esim. Miljoonan askeleen kirjahaaste). Kirjoja tai musiikkia kuunnellessa matka taittuu rattoisammin.
Kokeile ansaintalogiikkaa; jos haluat syödä herkkuja, niin käy ansaitsemassa ne pidemmillä lenkeillä. Tällainen tapa joko vähentää herkkujen syömistä (et halua lähteä pitkälle lenkille), tai lisää askelmääriä (haluat ansaita herkun). Eli win-win. Miltä kuulostaisi kymmenen tuhannen askeleen donitsi? Sellainen terveellinen donitsi.

Kävelyn terveyshyödyt

Kävelyllä, päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen vähentämisellä (kaikki ovat osa samaa kakkua) on todettu monia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Tässä niistä muutamia:

Sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee
Lihas- ja kestävyyskunto paranee -> arki helpottuu ja olo kohenee
Jaksaminen ja virkeys lisääntyy
Unen laatu ja määrä paranee
Tasapaino paranee, varsinkin jos kävelet välillä epätasaisilla alustoilla, kuten metsäpoluilla.
Painon hallinta (ja pudotus) helpottuu
Liikkumisesta johtuvan ympäristökuormituksen määrä vähenee, ja liikkumiseen kulutetun rahan määrä vähenee myös.

Sijoitus tulevaisuuteen

Jokainen tuhat askelta lisää päivittäiseen kävelyyn on siis suora sijoitus sekä omaan, että ympäristömme terveyteen. Mitä paremman tulevaisuuden haluat, sitä enemmän siihen kannattaa askelia sijoittaa. Tämä sijoitus on ilmaista ja pitkän aikavälin voitot mittavia.

Kohden 7 000 askelta siis!

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti, liikunnan edistäjä
Meijän polku

Metropolista metsäpoliin

Kansainvälisen Luontotyöpäivän (Outdoor Office Day) 16.6. kunniaksi päätimme Meijän polulla lähteä viemään suomalaista työtä tällä kertaa kohden luontoympäristöä, jossa se ei ole aiemmin vieraillut!

Kohden tuntematonta

Valitsimme Outdoor Office Dayn syntypaikasta, Amsterdamista, reitin päärautatieasemalta yhteen kaupungin lähiluontokohteista. Reitistä muodostui noin kahden kilometrin mittainen polku halki kaupungin. Meidän ja teidän tehtäväksi jää siirtää samainen polku omaan lähiluontoomme. Näin se tapahtuu:

valitkaa kartalta luontoalue*, jossa pääsee kulkemaan suhteellisen vaivattomasti noin 1 km x 1 km kokoisella alueella.
tarkastakaa, että kartan alueella ei ole asioita, jotka estävät kulkemisen (esim. joet, järvet, piha-alueet jne)
valitkaa sitten alueelta sopiva lähtöpiste, johon pääsette helposti.
ottakaa suunta kohden luontoa ja seuratkaa ohjeistusta:
1. 125 metriä suoraan eteenpäin
2. 125 metriä vasemmalle
3. 625 metriä oikealle
4. 625 metriä vasemmalle
5. 75 metriä oikealle
6. 600 metriä vasemmalle

Olette saapuneet tämän päivän luontotoimistoonne! Nauttikaa kahvit, pitäkää palaveri tai nostakaa jalat mättäälle ja nauttikaa luontoympäristössä olemisesta. Pukeutukaa sään mukaisesti ja ottakaa hyttysvoide mukaan, jos heitä arastelette.

Ottakaahan seikkailuistanne tunnelmia talteen ja laittakaa someen #luontotyöpäivä #outdoorofficeday, niin muutkin pääsevät nauttimaan suomalaisen työn ulkoiluttamisesta.

Luontorikasta Luontotyöpäivää itse kullekin!

*Alkuperäinen reitti Amsterdamissa. Lähtö juna-asemalta ja kohteena kaupunkipuisto ja #lähiluonto.*

*Kuinka siirtää Amsterdamin reitistöt omaan lähiluontoon? Helposti. Yllä malliksi reitti siirrettynä suomalaiseen luontoon.* *Reittiä voi soveltaa myös kaupunkiympäristössä, joskin hiukan joustavammin seuraten kaupungin rakenteita. Voitte suunnitella reittiä erilaisten karttapalveluiden avulla.*

* polkua voi seurata myös kaupunkiympäristössä. Kaupunkiympäristössä saatetaan tarvita hiukan joustoa ohjeiden noudattamisesta. Mallintakaa reitti kuitenkin niin, että päätepysäkkinne on luonnossa.

Hyvä Suomi!

Suomi pärjää nyt hienosti maailmalla: jääkiekossa taistellaan kultaa ja meijän Kalle ajaa rallimestaruudesta. Myös kansainvälisissä maavertailuissa on saavutettu kärkisijoja: olemme jälleen onnellisin maa, kestävän kehityksen mallimaa ja UNICEFinkin vertailussa pärjätään.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kansainvälisessä kestävän kehityksen maavertailussa Suomi on saavuttanut tai on hyvin lähellä saavuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. ”Kestävässä kehityksessä on kyse ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomen vahvuutena on pitkällä aikajänteellä tehdyt panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Suomen keskeisenä haasteena on korkean hyvinvoinnin ylläpitäminen siten, että samalla pysymme yhden maapallon asettamissa rajoissa.” toteaa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.

Ihmiset siis voivat Suomessa keskimäärin hyvin. Useassa ekologiseen kestävyyteen liittyvässä tavoitteessa Suomi on vielä kuitenkin kaukana maalista, eli heikennämme muiden eliölajien elinmahdollisuuksia kiihtyvällä vauhdilla. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yksityiseen kuluttamiseen (tavaroiden ja palveluiden ostaminen) nojaava hyvinvointivaltiomme luokin synkän varjon.

Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla.

Tällä hetkellä merkittävä osa hyvinvoinnistamme muodostuu ympäristöämme haitallisesti kuormittaen. Ilmiötä kutsutaan Spill-over -efektiksi. Hyvinvointia pitää pystyä jatkossa ylläpitämään, mutta sen ympäristökuormitusta samanaikaisesti vähentämään.

YK:n lastenjärjestö UNICEFin vertailussa tarkastellaan lasten ympäristöoloja. Tässä(kin) vertailussa Suomi on paras maa, kun vertaillaan välittömästi lapsiin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten ilmansaasteiden vaikutusta lasten terveyteen. Hopealle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa, kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää. Olemme se ihana lintukoto, jossa lapsien on hyvä kasvaa vastuullisiksi kansalaisiksi.

Mutta kun tarkasteluun otetaan suomalaisten kulutuksen globaalit vaikutukset, Suomi putoaa vertailun häntäpäähän. Mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi, sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. Suomalaisten kulutuksen päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta. Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla. Suomi siis ulkoistaa suuren osan kulutuksensa ympäristövaikutuksista rajojensa ulkopuolelle (spill over-efekti, EMMI-ilmiö). Kehittyvien maiden lapset kantavat raskaimmat seuraukset Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta.

Vastuullisen hyvinvoinnin lisääminen onnistuu helpoiten lisäämällä lähiluonnossa vietettyä aikaa ja liikkumista. Lähiluonto on avoinna meille kaikille 365 päivänä vuodessa. Ja joka päivä tarjoten uusia elämyksiä ja kokemuksia. Kuvat Juho Jäppinen.

Kohden lähiluontoa!

Mistä siis ammentaisimme hyvinvointia vastuullisemmin? Vastaus löytyy yllättävän läheltä; luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttämme. Luonnossa vietetty aika vähentää myös tarvetta kuluttaa aikaa ympäristön kannalta haitallisemmin.

Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Ulkoiluharrastukset ovat edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa. Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia, eli lähes kaikki, harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä. Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 prosenttia ulkoilijoista virkistyy enintään kymmenen kilometrin päässä kotoaan. Lähiluonto on siis meidän kaikkien saavutettavissa.

Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK

Lähteet:
”En minä, mutta muut!” – EMMI-ilmiö kestävyysmurroksen esteenä -artikkeli
Kestävä kehitys – Agenda 2030
Luonnon virkistyskäyttöstrategia – tiedote
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi 3
Suomi jälleen 1.sijalla kestävän kehityksen maavertailussa -tiedote
Unicef-tiedote: Suomen ja muiden rikkaimpien maiden ylikulutus vaarantaa lasten hyvinvointia

Testit senioreille – seinätaulut

Alla olevasta linkistä voit ladata koneellesi PDF-tiedoston, josta voi tulostaa A3-kokoiset seinätaulut testitilaisuuksiin. Niistä testien tekijät voi nopeasti katsoa tulokset harjoituskorttia varten ja testattava voi halutessaan vertailla omaa tulostaan vertailuarvoihin ja nähdä esimerkiksi sen, paljonko tulosta pitää kohentaa, jotta päästään seuraavalle väritasolle. Samalla tauluissa on testien suoritusohjeet. Taulut voi tarvittaessa tulostaa myös A4-kokoon, jos isompia ei pystytä tulostamaan.

Jos teette testejä useammin, voi nämä seinätaulut laminoida ja/tai pohjustaa, jolloin ne pysyvät käyttökunnossa pitkän aikaa.

Tiedoston voi myös ladata esimerkiksi pädille, jolloin tuloksia voi selata testaustilanteessa testien mukaan.

Testien-vertailutaulukot Lataa

Työikäisten ja senioreiden hyvinvointi-ilta Konnevedellä 12.4.2022

12.4. klo 16–19 Konnevedellä järjestettävässä tilaisuudessa pääset tekemään hyvinvointi- ja terveystestejä, saat tietoa Konneveden uusista toimintamahdollisuuksista ja kannustusta omaehtoiseen kotona tapahtuvaan harjoitteluun. Tilaisuus ja testit ovat maksuttomia. Hyvinvointi-ilta järjestetään Lapinmäen koululla.

Mukaan testeihin tarvitset liikkumiseen soveltuvan asusteen ja vesipullon. Suositamme maskin käyttöä testien aikana.

Tervetuloa mukaan!

Harjoitteet senioreille – kehon koostumus

Kehon koostumus alkaa muuttua iän lisääntyessä ja näihin muutoksiin vaikuttavat monet tekijät yksilöllisistä ominaisuuksista ympäristöön ja elintapoihin.

Yksi merkittävimmistä muutoksista kehon koostumuksessa on lihasmassan väheneminen, joka alkaa jo varhaisessa keski-iässä. Syy tähän on usein lihasten käytön väheneminen. Tästä johtuen muutoksen suunnan voi kääntää lisäämällä monipuolista lihasten käyttöä. Voimaharjoittelu on tehokkain tapa pysäyttää lihasmassan väheneminen ja jopa lisätä sitä. Lihasharjoittelu parantaa iäkkäillä myös toimintakykyä. Lihasvoiman harjoittelusta löydät tietoa täältä.

Myös päivittäisen liikkumisen lisäämisellä voi pitkällä aikavälillä saavuttaa positiivisia muutoksia kehon koostumuksessa. Hyviä keinoja lisätä fyysistä aktiivisuutta on ottaa Meijän polun Vuosikellosta itselleen liikuntahaasteita, joita löytyy jokaiselle vuodenajalle ja niin kotona kuin ulkona tehtäviksi.

Miljoonan askeleen haasteessa lähdet lisäämään päivittäisiä askelia pidemmällä aikavälillä, jolloin liikkumisen lisäämisen hyvinvointi- ja terveyshyödyt myös kehon koostumuksen osalta ovat merkittävämpiä. Voit myös tutustua Sauvakävelyhaasteeseen, jos tykkäät liikkua kävelysauvojen kanssa.

Jos kävelyn lisääminen tuottaa hankaluuksia esimerkiksi nivelvaivojen vuoksi, niin yksin hyvä tapa lisätä fyysistä aktiivisuutta on pyöräillä. Poljinhaasteessa voit valita itsellesi erimittaisia haasteita, joita

Lihasmassan lisääminen lisää kehon käyttämän energian määrää. Näin lihasharjoittelu on tärkeä osa kehonkoostumuksen muutosta ja hallintaa.

Harjoitusohjelmassa valitset kuusi liikettä, joita seurataan kolmen kuukauden ajan. Ohjelmassa harjoitellaan kahtena päivänä viikossa. Harjoituksia voi tehdä myös kotona, jos ulko- tai sisä kuntosalille ei pääse.

Kehon koostumuksen tärkeä osa-alue on ruokailutottumukset. Lisätietoa ikääntyville sopivasta ruokavaliosta löytyy Ruokaviraston ikääntyneiden ravitsemusoppaasta.

Kategoria: Kuntien liikuntamahdollisuudet