Yhteistyössä

Mitä lähiluonto voi tarjota?

Jyväskylän lähiluontokohteisiin tutustuessani Meijän polun mahdollistaman työharjoittelun myötä, oivalsin kuinka hyvät puitteet Keski-Suomen järvet ja metsät tarjoavat luonnossa liikkumiselle. Kohteisiin matkustamiseen ei tarvitse välttämättä omaa autoa – ja vaikka oma auto löytyisikin – linja-autolla, pyörällä tai jalan pääsee kulkemaan lähikohteisiin kestävällä tavalla. Suoratoistopalveluiden sarjojen seuraaminen sohvan pohjalta käsin saattaa kuitenkin tuntua houkuttelevammalta kuin ulos lähteminen Suomen sateisessa säässä. Mitä lähiluonto voi tarjota, jotta ulkoilu voittaisi lämpimät ja mukavat sisätilat?

Meijän monet mahdollisuudet

Jos opiskelu-, koulu- tai työpäivän päätteeksi ei ole aikaa lähteä kauas Jyväskylän keskustasta, jo muutaman kilometrin säteellä on useita upeita paikkoja, joissa nauttia luonnosta. Esimerkiksi jyväskyläläisille tutulla Harjulla voi kokea luontoelämyksen etenkin, jos malttaa jäädä kuuntelemaan lintujen laulua. Näin kävi ainakin minulle. Monesti Harjun läpi tulee kuljettua kiireessä, ehkä vain ohikulkumatkalla yliopistolle. Luontoaltistuksella saattaa kuitenkin olla positiivisia vaikutuksia niin aikuisten⁽¹⁾kuin lasten ja nuortenkin⁽²⁾mielenterveydelle. Harjun mäntyjen lomassa kulkeminen voisikin toimia ikään kuin siirtymänä velvollisuuksien ja vapaa-ajan välillä.

Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitsevat myös Tourujoen luontopolku ja Haukanniemen luonnonsuojelualue. Lajistoltaan monimuotoisilla alueilla on erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi luonnon tarkkailuun ja valokuvaamiseen. Polkuja voi hyödyntää lisäksi vaikkapa lenkkeilyyn tai leikkimiseen, kunhan muistaa samalla noudattaa alueen ohjeita sekä kunnioittaa luontoa ja muita kulkijoita. Jos haluaa yhdistää pidemmän pyöräilymatkan metsässä vierailuun, Touruvuoren ja Kanavuoren luontopolut ovat oiva vaihtoehto. Samalla saa aimoannoksen liikuntaa, ja maisemien ihastelu Palokka- tai Jyväsjärvelle on jo itsessään osa virkistävää luontokokemusta.

Vaikka Lullinvuoren luolalle ei ole opasteita, valmiit polut johdattelevat kulkijaa. Otsikkokuvassa alkukesän vihreyttä Mäyrävuoren maisemassa.

Luonnossa retkeilyn voi kokea myös seikkailuna. Muuratsalossa suuret siirtolohkareet ja komeat kalliot saivat mielikuvitukseni laukkaamaan, ja oloni oli kuin tutkimusmatkailijalla konsanaan. Lullinvuoren luolan suuaukon etsiminen kallion halkeamien yli hyppien toi muistoja lapsuuteni seikkailuista metsissä. Opasteita ei ole, mikä tekee retkestä haastavamman. Tämänkaltainen mukaansatempaava luontokokemus saattaa parantaa etenkin lasten ja nuorten minäpystyvyyttä⁽³⁾, joka taas on yhteydessä esimerkiksi opiskelumotivaatioon⁽⁴⁾.

Miksi mennä metsään?

Virkistävät luontokokemukset näyttäisivät olevan yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin⁽⁵⁾. Luontoon lähtiessäni saatoin olla toisinaan stressaantunut tai ahdistunut, toisinaan taas iloinen ja pirteä, mutta palasin kotiin aina hyvillä mielin. Kokemukseni lähiluontokohteissa olivatkin positiivisia, mikä vaikutti mielialaan. Huomasin myös päiväkohtaisen ruutuajan vähenemisen, kun huomioni kiinnittyi luonnon ärsykkeisiin puhelimen piippausten sijaan. Jos luonnossa ei ole aiemmin juurikaan liikkunut, kannattaa sitä kokeilla vaikka lähimetsästä aloittaen.

Vaikka luontoliikunnalla ja positiivisilla luontokokemuksilla voi olla monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, ei metsään menemisen motiivi tarvitse aina olla terveys. Luontoon voi mennä vaikkapa marjastamaan, leikkimään, seikkailemaan, valokuvaamaan tai tutkimaan luontoa – positiiviset terveysvaikutukset kertyvät siinä sivussa, huomaamatta. Lähdetään siis luontoon yksin tai yhdessä!

Ennen luontoon lähtöä voi etsiä tietoa Jyväskylän kaupungin ylläpitämistä luontopoluista ja Jyväskylän alueen luonnonsuojelualueista.
Lisäksi kannattaa tutustua Jyväskylän kaupungin ulkoilupaikkaoppaaseen sekä virkistää muistia jokamiehenoikeuksista ja -velvollisuuksista.

Taru Korhonen
Terveyskasvatuksen maisteriopiskelija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
LEKSA – luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa, Keski-Suomen liiton osarahoittama hanke, jota hallinnoi JAMK

Lähteet:
1. Gritzka, S., MacIntyre, T. E., Dörfel, D., Baker-Blanc, J. L. & Calogiuri, G. 2020. The Effects of Workplace Nature-Based Interventions on the Mental Health and Well-Being of Employees:
A Systematic Review. Frontiers in Psychiatry 11:323. doi:10.3389/fpsyt.2020.00323.
2. Tillmann, S., Tobin, D., Avison, W. & Gilliland, J. 2018. Mental health benefits of interactions with nature in children and teenagers: a systematic review. Journal of Epidemiology and Community Health 72, 958–966.doi:10.1136/jech-2018-210436.
3. Mygind,L.,Kjeldsted, E., Hartmeyer, R., Mygind, E., Bølling, M. & Bentsen, P. 2019. Mental, physical and social health benefits of immersive nature-experience for children and adolescents:
A systematic review and quality assessment of the evidence. Health and Place 58.
doi:10.1016/j.healthplace.2019.05.014.
4. Zimmerman, B. J. 2000. Self-Efficacy: An Essential Motive to Learn. Contemporary Educational Psychology 25, 82–91. doi:10.1006/ceps.1999.1016.
5. Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O. & Tyrväinen, L. 2014. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology 37, 1–7.doi:10.1016/j.jenvp.2013.11.003.

Our Path

Meijän polku, “Our Path”, is a 30-year initiative promoting community health and well being. Advocating the well being of the Central Finnish population is focused on four themes: nature, physical activity, rest and community. Our Path strives for a more healthy and prosperous Central Finland by encouraging people to spend time, exercise and gain vitality in near-by-nature and forests. Our slogan is move and enjoy yourself in Central Finland. In recent years, Our Path’s activities have expanded to other parts of Finland and beyond our borders too.

According to the WHO data (2018) life expectancy of Finnish males and females is 78.8 and 84.2 respectively, which gives Finland a world ranking of 21. Although not a poor placement, several challenges still exist. Beside the persistence of traditional cardiovascular risk factors (i.e. sedentary lifestyle, obesity and smoking) related to a person’s quality of life, newer risks, such as involuntary loneliness and anxiety, are becoming more prominent. Relaxing and/or exercising regularly (daily or several times a week) in a nearby nature can have a profound effect on both the traditional risk factors and well being. Also, visiting the Central Finland’s national parks and silent nature reserves, is encouraged, serving as a source of most authentic nature experience. However, because of their more remote location they are not plausible for daily visits.

Our Path is based on voluntary involvement of the active members, including professionals from the fields of health care, physical education, educational establishments and national institute of parks&wildlife. Our Path is supported by organizations like Central Finland Health Care District, Central Finland Sport Federation, Jyväskylä University of Applied Science, University of Jyväskylä and LIKES Research Centre for Physical Activity.

Our Path aims on a slow, but long-lasting out-door life oriented behavioral change in the population. Time span is 30 years, beginning from 2017. Operational goals vary with different population segments (active/sedentary, young/old, healthy/people with chronic illnesses) and ongoing trends of society. From 2020 onwards the health related use of local nature locations and forests is promoted among local population under multiple concepts, such as Keski-Suomen terveysmetsä (Central Finland Health Forests, 2019); Luontotyöpäivä (Outdoor Office Day, 2020); Meijän metsät (Our Forests, 2024); 3–30–300 -luontosuositus (3–30–300 Nature Recommendation, Finnish version 2025, English 2026) and Luontovuosi 2026 (Nature Year 2026).

At the same time tools for both municipalities and individual citizens are developed to make physically active lifestyle and nature contacts more accessible for all. Also, for self-acting individuals and groups, different kinds of activity challenges like stair climbing, nature walks, biking and sauna are presented on our website. These challenges have been tailored for all seasons, for all weather conditions and they are free-of charge.

Some of our initiatives

Finland is celebrating the Nature Year 2026. The goal for this year is to increase the amount of time Finns spend in nature, as well as to increase the understanding of the health benefits of nature, and there are plenty! From cardiovascular health to mental health and social well-being. In addition, spending time in nature increases happiness. Just ask us, the Finns, the happiest people in the world.

Increasing our time in nature and exercise offers ways to promote well-being and health at an individual, regional and national level. In the 3–30–300 Nature Recommendation we elevate natural environments and the time spent in them as one of the pillars of good health, alongside the more traditional healthy diet, sufficient exercise and sufficient sleep. In fact, we go even further, as diverse nature creates the foundation for all human well-being.

✅ Visit nature at least 3 times a week.
✅ Spend at least 30 minutes in the nature at a time.
✅ Try to spend a total of 300 minutes in nature every week.

The first Trail Week was held on the 16th–22th of September 2020 in Central Finland. The idea of the Trail Week is to activate the usage of nature trails and to raise awareness about the positive health benefits of nature. Since then, the Trail Week has been held every year in the third week of September. In 2025, the Trail Week will expand to all of Finland!

The first Finnish Outdoor Office Day (Luontotyöpäivä) was celebrated in different parts of Finland on Friday, May 21, 2021. The purpose of Outdoor Office Day is to lower the threshold of going out into nature as part of everyday work. And also to bring nature into work if going outside during the work day is not possible.
Since spring 2023, Finnish Outdoor Office Day has been celebrated as a week-long event – Outdoor Office Day Week (Luontotyöpäiväviikko). The Mossy Mind Syndrome (MMS) was created as a part of Finnish Outdoor Office Day. Finnish OOD is part of the international Outdoor Office Day movement.

The local nature with its many possibilities is the Central Finnish health forest. And we all have the right to enjoy our diverse natural environment both physically and psychologically.
In the Meijän metsät (Our Forests) concept, we started to look at the nearby nature as a treasure chest of the area’s well-being, health and vitality. And how we can ensure more and more diverse opportunities for everyone to stay, move and enjoy the nature that surrounds us.

Near-by-nature is the cradle of Finnish exercise and wellbeing. Almost all Finns exercise in the nature around their home, some daily and some less often. Local nature also creates the framework for the most popular forms of exercise, such as walking, Nordic walking, skiing and cycling.

This website has information about local nature and ideas for bringing local nature into people’s everyday lives and, above all, inspiring people to exercise and spend time in local nature every day of the year.

Nature Stops (Luontopysäkit) is a initiative, launched in Jyväskylä, Finland to map and connect the city’s diverse forest trails and nature sites to the local public transportation system, Linkki. Accessing forest trails with a familiar bus system could be one way of lowering the threshold for getting out in urban nature and thereby distribute the health benefits of nature more evenly to the general population. Most of Jyväskylä natural sites are located along local bus routes or less than five hundred meters from these.

”Männikkömetsät ja rantojen raidat… täällä on kaikki, mi kallista on”

Keski-Suomen luonto on poikkeuksellisen upea. Harvaan asuttua maaseutua, harjanteita ja tasamaata, suomaita ja metsämantuja. Maakunnassa on yli 3 700 järveä ja lukuisia pienvesialueita. Lisäksi meillä on vielä neljä vuodenaikaa, valoa ja pimeyttä. Maakunnan vahvuudet ja vetovoimatekijät perustuvat pitkälti luontoon, metsiin ja järviin.

…mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia.

JAMKin asiantuntijat yhdessä Metsähallituksen kanssa selvittävät LEKSA-hankkeen puitteissa keskisuomalaisen luonnon ekosysteemipalveluita; mitä ainutlaatuista luontomme tarjoaa, ja kuinka näitä elementtejä voidaan hyödyntää esimerkiksi biotalouden uusina vahvuuksina? Tietoja voidaan hyödyntää myös muun muassa maakuntaohjelman, hyvinvointitalouden ja matkailun kärkihankkeissa.

Luonnon kokonaisvaltaiset hyvinvointivaikutukset ovat jo monille tuttuja ja uutta tutkimustietoa kertyy tasaisesti. Kiteyttäen voidaan sanoa, että mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Tämän monimuotoisuuden tukemiseksi ympäristöministeriö on julkistanut juuri Kunta-Helmi -avustuksen, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja.

Mitä ainutlaatuisia luontokohteita teidän kunnassanne on, ja olisiko teillä tarvetta hoitotoimille?

Janne Laitinen
biologi, LEKSA-hanke janne.laitinen(a)jamk.fi
—-
LEKSA-hankkeen tuloksia esitellään laajemmin syksyllä 2020.

Metsien ekosysteemipalveluja ovat:

Tuotantopalvelut

Puutavara
Marjat, sienet, ja muut keräilytuotteet, riista
Puhdas vesi

Sääntelypalvelut

Ilmastomuutoksen torjunta, hiilen sidonta
Hengitettävä ilma
Tulvien, myrskytuhojen, eroosion ehkäisy
Maaperän tuottokyvyn ylläpito
Melun torjunta
Pölytyspalvelut, eliölajien kantojen säätely
Tautien ja tuholaisten torjunta

Kulttuuripalvelut

Maisema
Ulkoilu ja virkistys
Koulutus- ja kasvatusarvot
Metsien merkitys taiteessa, kulttuuriperintö

Tukipalvelut

Fotosynteesi
Ravinteiden, hiilen ja veden kierto

lähde: Metsähallitus https://www.metsa.fi/ekosysteemipalvelut

Aktiivisuusvinkkejä ikäihmisten koronakaranteeniin

Koronavirus-pandemian seurauksena viranomaiset ovat asettaneet rajoituksia ja lausuneet kehotuksia, jotka vaikuttavat erityisesti ikäihmisiin. Kauppareissuja on vältettävä, harrastukset on peruttu ja ystävien ja perheen tapaaminen kielletty. Tämä voi johtaa notkahdukseen ikäihmisten arkiaktiivisuudessa. Sen lisäksi, että yli 70-vuotiaat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään, he kuuluvat myös toimintakyvyn heikkenemisen riskiryhmään. Nyt koronakaranteenin aikana pitäisikin kiinnittää erityistä huomioita riittävään aktiivisuuteen, jotta toimintakyky ja arjen mielekkyys pysyisivät yllä.

Fyysinen toimintakyky, eli se miten kehomme pystyy vastaamaan arjen tärkeimpiin toimintoihin, alkaa heiketä kiihtyvällä tahdilla 70 ikävuoden jälkeen. Erot toimintakyvyn heikkenemisvauhdissa ja -määrässä ovat yksilöllisiä, mutta tiedetään, että heikkenemistä kiihdyttää entisestään liikkumisen puute. Kun huomioidaan se, että ikäihmisten päivittäinen ulkona liikkuminen koostuu pääosin kauppareissuista, ystävien tapaamisesta tai erilaisiin tapahtumiin kulkemisista, on selvää, että karanteenin aikana liikkuminen voi helposti jäädä hyvinkin vähäiseksi.

*Kevät tarjoaa paljon katseltavaa ja seurattavaa niin kaupunkiympäristössä kuin metsissäkin. Kuva Jyväskylän yliopisto.*

Kevätsäässä ulkoilua ei ole onneksi kielletty, joten kävelylenkkejä saa ja kannattaa edelleen tehdä. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi ulkona liikkuminen pitää myös mielen virkeänä. Ulkoilupaikkoina tulisi suosia kuitenkin sellaisia, joissa mahtuu kulkemaan rauhassa – muiden seuraa on siis hyvä välttää myös ulkoilmassa. Suomi tuhansien järvien ja metsien maana tarjoaa useita turvallisia ulkoilumahdollisuuksia ja kevät etenee koronavirus-pandemiasta huolimatta. Kävisitkö jo tänään katsomassa, miten luonto on herännyt kevääseen läheisessä metsässä, puistossa tai joen tai järven rannalla? Tai osallistuisitko vaikka lintubongaushaasteeseen? Jos luontoon lähteminen tuntuu haastavalta, voi pyrkiä ulkoilemaan kodin lähimaastossa. Tutkimusten mukaan jo korttelinkin kiertäminen lisää päivittäistä aktiivisuutta ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä. Jyväskylästä löytyy myös useita penkillisiä kävelyreittejä ikäihmisille, jotka haluavat levähtää kävelylenkkien lomassa.

Poikkeusajat vaativat ihmisiltä erityistä sinnikkyyttä ja mielen joustavuutta. Koronakaranteenissa pitää siis käyttää mielikuvitusta ja ammentaa suomalaisesta sisusta. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa sitä, että pysyy päättäväisenä itselle tärkeimpien harrastusten suhteen. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi ohjatut jumpat ja kahvihetket läheisien kanssa tietokoneen tai puhelimen välityksellä – kaikesta ei siis tarvitse luopua! Ikäihmisille suunnattuja valmiita voima- ja tasapainoharjoittelu jumppavideoita löytyy Voimaa Vanhuuteen -sivuilta. Lisäksi ikäihmisille soveltuvia jumppavideoita löytyy Jyväskylän kaupungin Youtube-kanavalta tai suorana YLE Jumppahetkiä TV2:lla arkiaamuisin klo 8.50 ja uusintana samana iltapäivänä klo 15.50.

*Koti mahdollistaa monenlaiset harrastukset. Nyt olisi aikaa aloittaa myös jokin aivan uusi harrastus. Kuvat AdobeStock ja Freepik.*

Sen lisäksi että keksii uusia tapoja tehdä tuttuja juttuja, on myös hyvä pohtia, olisiko nyt mahdollisuus alkaa harrastaa jotain ihan uutta. Tällainen mielen joustavuus viittaa siihen, että osaa luopua tällä hetkellä mahdottomista harrastuksista ja tavoitteista, ja keksiä niiden tilalle jotain uutta ja mielekästä, jota on vielä mahdollisuus toteuttaa. Lisääntynyt kotona oleilu on mitä mainiointa aikaa esimerkiksi opetella uusia reseptejä tai käsityötaitoja, laittaa kotia ja pihaa kesäkuntoon tai lukea kirjoja. Vaikka liikunta onkin hyväksi, aktiivisuus voi olla paljon muutakin kuin hikijumppaa. Kotivoimistelun lisäksi voi helposti harrastaa aivojumppaa! Oletko jo kokeillut harjata hampaat “väärällä” kädellä, piirtää karttoja ulkomuistista tai muistella lempilaulujen sanoja?

Heidi Skantz ja Sini Siltanen
Tohtorikoulutettavat
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus

Artikkelin otsikkokuva Petteri Kivimäki.

Keski-Suomen Reitistöviikko ylistää luontoliikkumisen iloa!

Luontoliikunnan arvostus ja huomio on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti nyt, kun suomalaiset ovat estyneet kokoontumasta tuttuihin sisäliikuntapaikkoihinsa. Suomalaiset ovat rynnänneet luontopoluille, kansallispuistoihin sekä lähiretkeily- ja luontokohteisiin. Esimerkiksi keskisuomalaiset ovat kahden kuluneen kuukauden aikana lisänneet Googlen seurannan mukaan luontokohteissa liikkumistaan yli 60 prosentilla. Meillä ihmisillä on luonnostaan elävä kaipuu luontoon, mutta tarvitsemme aina välillä hiukan muistutuksia siitä, kuinka tärkeää luonto meille todellisuudessa on.

Luonnossa on tilaa kaikille ja valitsemalla kohteensa lähiluontoalueilta tai vaihtoehtoisesti harvemmin käytössä olevista luontokohteista, välttyy tässä ajassa epätoivotuilta ihmiskontakteilta. Samalla saa hyödynnettyä kattavia luonnon hyvinvointivaikutuksia sekä samalla myös liikkumisen mukanaan tuomaa fyysistä aktiivisuutta.

Meijän polku sekä KesLi ovat juuri julkistaneet tulevalle syyskuulle Keski-Suomen Reitistöviikon, jonka ajatuksena on aktivoida entisestään ihmisiä luontoliikunnan äärelle, mutta myös nostaa erilaisten reitistöjen mahdollisuuksia enemmän esille. Mukaan viikolle ovat jo ilmoittautuneet useat merkittävät keskisuomalaiset fyysisen aktiivisuuden edistämiseen, luonto-arvojen esilletuomiseen sekä yleisellä tasolla keskisuomalaisten hyvinvointia edistämään sitoutuneet tahot.

Kutsummekin nyt kaikki muutkin luontoliikkumisesta nauttivat tai siihen ehkä uuden suhteen nyt kevään aikana luoneet yhteisöt, kunnat, liikuntaseurat, yritykset kuin yksittäiset keskisuomalaisetkin juhlimaan luonnossa liikkumisen ilosanomaa sekä edistämään paikallisia reitistöjä! Syksyllä pääsemme toivottavasti nauttimaan reitistöistä jo muidenkin seurassa, sillä mikä onkaan hienompaa kuin nauttia samanhenkisten ihmisten seurasta luonnossa. Järjestä yhteisösi kanssa siis retki, patikka, jotos, lenkki, polkujuoksu, maastopyöräilylenkki, melontaretki tai mikä tahansa muu luontoelämys tai -tapahtuma ja kutsu muitakin mukaan!

Erityistä huomiota Keski-Suomen reitistöviikolla haluamme kiinnittää mahdollisuuksiin yhdistää kestävää liikkumista ja luontoliikuntaa. Vinkkaa meille siis myös mahdollisuuksista saapua tapahtumaanne esim. julkisilla kulkuvälineillä, kimppakyydeillä, polkupyörillä tai muuten kestävän liikkumisen periaatteita hyödyntäen.

Tehdään yhdessä Keski-Suomen Reitistöviikosta ylistys upeille luontoliikuntareiteillemme ja niiden monille mahdollisuuksille! Ja tehdään luontoliikkumisesta jotain, mistä Keski-Suomi tunnetaan niin meillä kuin muuallakin!

Jyrki Saarela
Keski-Suomen Liikunta ry.

Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – ideoita liikkumiseen netistä

Tähän sivulle olemme keränneet erilaisia sivustoja, joilta löytyy runsaasti tekemistä sekä ideoita lasten ja nuorten motoristen taitojen harjoitteluun niin kotosalla kuin kodin lähiympäristössäkin.

MOTORIIKAN HARJOITTAMISEEN INSPIROIVIA SIVUSTOJA

Innostun liikkumaan

Mitä motoriikka on? Tutkittua, mutta käytännönläheistä tietoa motoriikasta
Vinkkejä skillilataamosta siihen, miten eri taitoja voi harjoitella lasten kanssa

Leikkipankki

Ideoita leikkeihin eri ympäristöissä ja vuodenaikoina
Sivustolle voi ilmoittaa myös uusia leikkejä
Yhteensä yli 900 leikkiä

Pallosankarit -opas

Erityisesti välineen käsittelytaitojen harjoitteluun hyviä käytännönläheisiä vinkkejä ja ideoita

IDEOITA ETÄKOULUUN JA OPETTAJILLE

Lukuja liikkuen – tavuja touhuten
-opas

Miten yhdistää liike ja kognitiivisen oppimisen tavoitteet konkreettisesti arjessa?
Leikkien tavoitteissa on otettu huomioon lapsen kehitys kognition, motoriikan sekä sosioemotionaalisen oppimisen kannalta

Liikunnan opetuksen vinkkejä

Sivusto tarjoaa runsaasti vinkkejä erilaisten liikuntasisältöjen opettamiseksi ja ohjeistamiseksi oppilaille. Näiden lisäksi vinkeissä on tarjolla erilaisia edistymisen seurannan välineitä esimerkiksi liikunnan arvioinnin tueksi.

Suomen voimisteluliitto

Toiminnallisen opetuksen integrointiin ideoita (esim. matikka, historia)
Kaksi esimerkkiä ilmiötunneista
Muuta materiaalia, kuten video-ohjeistus kärrynpyörään tai käsilläseisontaan

PERHEILLE VINKKEJÄ TYLSIIN HETKIIN JA YHDESSÄ LIIKKUMISEEN

Neuvokas perhe -sivusto

Liikkeen näkökulmasta ennen kaikkea vinkkejä perheiden yhteiseen liikkumiseen

Pikku kakkosen 100 ideaa

Onko yhteisen tekemisen lista huvennut tyhjäksi? Etkö tiedä, mitä kivaa voisi keksiä? Käy kurkkaamassa Pikku kakkosen laatimat 100 ideaa – löydät varmasti jonkun, mitä ette ole vielä tehneet!

Miljoonan askeleen perhehaaste

Miljoonan askeleen perhehaasteessa lähdemme yhdessä koko perheen voimin keräämään miljoonaa käveltyä askelta kuukaudessa! Helppoa vai vaikeaa!? Kokeillaan!!

Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – kehon hahmotus

Kehon hahmotus on lapselle tärkeä taito, jotta hän hahmottaa oman kehonsa, sen eri osat ja niiden suhteen vallitsevaan ympäristöön. Hyvä kehon hahmottaminen luo itsevarmuutta –se helpottaa itsenäistä liikkumista yksin ja yhdessä muiden lasten kanssa.

Lapsi harjoittaa ensimmäisenä oman kehon hahmotusta. Mutta onko kaverin vasen jalka helppo tunnistaa? Peilikuvakuvioilla saa kehon hahmotukseen uudenlaista haastetta.

Hyviä kehon hahmottamisen harjoitteita ovat esimerkiksi:

kehon osien nimeäminen ja niiden liikuttaminen
liikkumalla eri suuntiin (tilan hahmotus: liikun eteen, taakse, vasemmalle ja oikealle)
keskilinjan ylitys (harjoittelen kurottamaan oikealla kädellä vasemmalle, napsaistaan vasemmalla kädellä oikean korvan nupukasta kiinni jne.)
piirretään ja kirjoitetaan molemmilla käsillä! Harjoittaa hienomotoriikkaa ja antaa samalla aivonystyröille jumppaa!
hieronta: lapsi hieroo aikuista ja aikuinen lasta. Välineenä voi vaihdella tennispalloa, höyheniä, tai hieroa muuten vaan.
kirjoitusta keholla. Osaatko muotoilla kehollasi O-kirjaimen? Entä onnistuuko perheenä sanankirjoitus? Koko perhe voi osallistua kirjoittamaan jokaisen perheen jäsenen nimen yksi kerrallaan.
painiminen ja nujuaminen.
akrobatiaa!

Erilaiset leikit esimerkiksi vanhempien kanssa auttaa lasta hahmottamaan myös omaa kehoaan. Kuva D. Niemistö.

Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – käsittelytaidot

Käsittelytaidot ovat koko vartalon taitoja, joiden avulla käsitellään esineitä, välineitä ja toista ihmistä. Karkeamotoriset taidot ovat kehon suurilla lihasryhmillä ja hienomotoriset pienillä lihasryhmillä tehtäviä taitoja. Monet pallopelit perustuvat käsittelytaitojen hyvälle hallinnalle. Koska monet pelit ja leikit sisältävät käsittelytaitoja, ne voivat tukea myös lapsen sosiaalistumista. Käsittelytaidot vaativat keholta esimerkiksi ympäristöstä tehtyjen havaintojen ja liikkeen yhdistämistä. Sen vuoksi ne jatkavat kehitystään harjoituksen myötä pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen asti.

Käsittelytaitoja voidaan muokata helpoiten erikokoisilla, -muotoisilla ja -painoisilla välineillä, joiden kautta teemme liikettä. Esimerkiksi voimme heittää pehmeää pilatespalloa tai pientä tennispalloa. Tennispallon kiinnisaaminen on pienemmälle lapselle paljon haastavampaa kuin pehmeän pilatespallon. Pehmeä pallo mahdollistaa tarttumapinnan.

ilmapalloilla leikkiminen
pallon syöttely (jalkapallo, tennispallo) kaverin kanssa
Pallon vieritys ja pompottaminen
Pallon kuljettaminen (erilaiset radat mahdollisia)
Pallon lyönti (erilaisilla mailoilla, esim. pesäpallo tai tennismaila)
jongleeraus
tikan heitto
Käpyjen, keppien ja kivien heittäminen (tarkkuus- ja pituusheitto)
Köyden veto
Helmien pujottelu
Saksilla leikkaaminen
Luonnon elementeistä, kuten kävyistä ja puiden lehdistä askartelu
Kengännauhojen solmiminen

Erilaiset pallopelit ovat erinomaisia ja hauskoja tapoja harjoitella käsittelytaitoja. Kuva E. Niemistö.

Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – tasapainotaidot

Tasapainotaidot ovat ensimmäinen asia, jota lapsi harjoittelee. Hyvälle tasapainolle liikkeessä (dynaaminen) tai paikoillaan (staattinen) perustuvat monet muut perusliikkumisen elementit.

Helpoin tasapainon elementti on paikallaan pysymisen harjoittelu. Kun lapsi osaa pysyä paikoillaan kahdella jalalla, sen jälkeen voidaan harjoitella yhdellä jalalla seisomista, varpailla seisomista, tasapainoilua puomilla, kosketuksessa toisen kanssa jne.

Hyviä tasapainotaitojen harjoitteita ovat esimerkiksi:

kieriminen, pyöriminen ja kuperkeikat
tasapainolautailu
potkulautailu
skeittaus
jumppapallon kanssa tehtävä tasapainoilu
metsäretki
(potku)pyöräily
hiekkalaatikon reunoilla tasapainoilu
keinuminen
luistelu tai jäällä tasapainoilu

Luonnossa liikkuminen ja leikkiminen on erinomainen tapa kehittää monipuolisesti tasapainotaitoja. Kuva Juho Jäppinen.

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

*Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella.*

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön.

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Kategoria: Yhteistyössä