Kategoria: Reitistöt
Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Kuluttajista luonnossa kulukijoiksi

Viettäessämme mittaushistorian kuuminta kesää ja seuratessamme ilmastonmuutoksen vauhdikasta etenemistä huomaamme olevamme monenlaisten kuumottavien haasteiden edessä. 

Yksi merkittävimmistä syistä meneillään olevaan ilmastonmuutokseen on nykyinen elämäntapamme ja siihen vahvasti liittyvä kulutusvimma; muokkaudumme omaksi kuvaksemme ostamalla ja kuluttamalla. Ja usein ostamme asioita, joita emme tarvitse. Dave Ramseytä lainatakseni ostamme tarpeettomia tavaroita rahalla, jota meillä ei ole tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä. Kuluttamisesta itsestään onkin tullut meille viihdettä, eli tapa kuluttaa aikaa. Ostamme, jotta meillä ei olisi tylsää tai kokisimme saavamme tarkoituksen ja sisältöä elämäämme. Samalla ostamiemme ja kuluttamiemme tuotteiden materiaali- ja hiilinjalanjälki lisäävät ympäristömme taakkaa ja vauhdittavat ilmastonmuutosta.

meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.

Voisimmeko kääntää tämän ilmaston ja ympäristömme kannalta haitallisen ajankäyttötavan, kuluttamisen, kohden itsellemme sekä ympäristölle hyödyllisempää toimintaa, eli luonnossa liikkumista ja luonnossa oleskelua? Pieni muutos tähän suuntaan on jo käynnistynyt koronavuoden myötä, kun yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä lähimetsiin, retkeilyreitistöille sekä kansallispuistoihin. Välillä jopa ruuhkiksikin asti. Valmiudet ovat siis olemassa. Nyt pitää vain vahvistaa muokkautumassa olevaa luonnossa liikkumisen ja oleskelun trendiä. 

Suomalainen luonto tarjoaa paitsi upeita luontokokemuksia, mutta myös mahdollisuuden viilentyä kuumina kesäpäivinä.

Tämä vahvistaminen toteutuu ennen kaikkea mahdollistamalla kaikille vaivaton luonnossa liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien lähiluontokohteiden ja -reitistöjen suunnittelua ja toteutusta sekä vanhojen kunnossapitoa sekä luontoliikuntamahdollisuuksien tietoisuuden lisäämistä. Ajankohtaista on myös uusien laajempien luontoalueiden käyttöönotto luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Järki (ja esimerkiksi tulevat metsiensuojelutavoitteet) ainakin tyrkkivät meitä kovaa vauhtia tähän suuntaan. Ja jos ei halua olla tyrkittävänä, niin on liikuttava tyrkkijöitä nopeammin. Tässä Suomella olisi upea mahdollisuus olla edelläkävijänä luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistäjänä. 

Tähän suuntaan meitä patisti myös Jyväskylän Kesän paneelissa yhteiskuntapolitiikan professori Janne Hukkinen todetessaan, että yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että kansalainen ilman sen kummempaa ajattelemista tulee helposti tehneeksi kestäviä valintoja. Liikunnan ja liikkumisen suhteen tällaisia kestäviä valintoja tehdään kotiovella, josta lähdetään lähiluontoon liikkumaan ja kerämään elämänsisältöä sekä myös sitä luonnosta löytyvää hyvinvointia ja sen mukanaan tuomaa onnellisuutta. 

Kaiken kattavaa hyvinvointia saadaksemme meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi. 

Juho Jäppinen
fysioterapeutti, Meijän polku, JAMK

Vinkkejä kuumille kesäpäiville

  • lähde liikkeelle aikaisin aamulla, jolloin on viileämpää
  • valitse reittejä, joilla on varjoisia alueita, tai jotka tiedät ennestään viileämmiksi
  • valitse reittejä, joiden varrella pääset vesien äärelle ja voi käydä esimerkiksi pulahtamassa tai uittamassa jalkoja purossa
  • pukeudu kevyesti mutta auringolta suojaavasti
  • kuljeta aina mukana juotavaa. Jos mahdollista, pidä juoma viileänä
  • jos olet tottunut ulkoilemaan paljon, niin varaudu tekemään lyhyempiä retkiä kuumilla ilmoilla
  • jos et halua lähteä pidemmille reissuille, niin etsiydy varjoisaan paikkaan pihamaalle tai lähiluontoon. Juomaa ja hyvä kirja mukaan!

Vuosikellomme kesäosiosta löytyy näille keleille sopivaa tekemistä. Vesistöhaasteessa tavoitteena vierailla vesistöjen äärellä mahdollisimman usein. Lukuhaasteessa taasen nautitaan kirjoista. Ja Poljinhaaste on juuri sinulle, joka haluat kuumilla ilmoilla liikkua paikasta toiseen hieman vauhdikkaammin.

Reitistöjä lapsiperheille

Reitistöjä lapsiperheille

Jyväskylän Latu ideoi Ladun Majan alueelle noin 900 metrin mittaisen Tossu- ja tassupolun lapsiperheiden käyttöön. Polun ajatuksena on madaltaa kynnystä lähteä pientenkin lasten kanssa ihmettelemään ja nauttimaan suomalaisesta metsäluonnosta.

– Olemme miettineet jo pidempään, kuinka voisi Ladun Majan kaltaiseen ympäristöön toteuttaa jotain, joka loisi myös mahdollisuuden lapsille ja lapsiperheille liikkua metsissä helposti hahmotettavalla ja sopivanmittaisella metsäreitillä, toteaa toteutustyössä mukana ollut Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen. – Aluehan tunnetaan ennestään aktiivisten jyväskyläläisten luontoliikuntakohteena laajoine kuntoratoineen, reitistöineen sekä nuotiopaikkoineen. Jonkin aikaa siten saimme ajatuksen, että voisimme toteuttaa lapsille oman polun, joka kulkisi selkeäkulkuisessa ja helpossa maastossa, mutta kuitenkin aidossa taianomaisessa metsäympäristössä.

– mieleemme tuli, että yksi mukava tapa tutustuttaa lapsia metsään, olisi tuoda lasten mielikuvitusta myös osaksi reitin opastusta. Käännyimme meijänpolkulaisten suuntaan ideoinemme ja pian meillä olikin jo yhden reitin verran 7–8.-vuotiaiden lasten upeita piirustuksia. Piirustukset ovat toteuttaneet Jyväskylän steinerkoulun toppuluokkalaiset. Heiltä pyydettiin piirustuksia ja maalauksia aiheesta ’havumetsän kätköissä’, ja saimmekin upeita teoksia polun varrelle laitettavaksi. Lapset ovat kuvittaneet metsään niin lintuja, puita kuin polkujakin, mutta myös erilaisia satuhahmoja. Ehkäpä tällaisia näkyy myös oikeasti polkumme varrella, jos oikein tarkkaan katselee, Viljanen toteaa pilke silmäkulmassa.

Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen ja Mauri Pitkänen istuttivat Jyväskylän Steinerkoulun oppilaiden taideteokset polun varrelle. Kylttien suunnittelussa on huomioitu lapset laittamalla kyltit heille sopivalle korkeudelle. Aikuiset pääsevät harjoittelemaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa kyykistymällä taiteen äärellä.

– Samalla polun toteutus on ollut mukavaa puuhaa hankeeseen osallistuneille, sekä antanut tärkeää kokemusta pidempienkin reittien toteutukseen. Yhdestä tällaisesta pidemmästä reitistä Ladun Majan alueella kuullaan myöhemmin kesällä lisää, Viljanen jatkaa.

Meijän polun Juho Jäppinen toteutti esittelytaulun suunnittelun ja Janne Laitinen laati kohdeyleisölle sopivat tekstit. – Ajatuksena on herättää lasten mielenkiinto ympäröivää luontoa kohtaan. Katselemme polulla ympärillemme etsien pisintä puuta sekä myös sammalten tasolta puunkaltaisia sammalia. Pääsemme siis tarkkailemaan luontoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Ja todennäköisesti myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ihmettelyyn ja tutkintaan. Luonto tarjoileekin ihmettelyn aiheita ja mielikuvituksen ravintoa kaikenikäisille. Siitä syystä tämä Jyväskylän Ladun idea on erinomaista luontokasvatusta sekä lapsille että myös heidän seurassaan liikkuville aikuisille, Laitinen toteaa.

Tossu- ja tassupolun esittelytaulun taustakuvan on piirtänyt Jyväskylän Steinerkoulun 2.-luokkalainen Viivi Harvilahti. Yhteensä polun varrelta löytyy kolmisenkymmentä oppilaiden tekemää taideteosta.

Tossu- ja tassupolku aukeaa Juhannusta edeltävällä viikolla. Tämän jälkeen polku on perheiden käytössä ainakin lumen tuloon saakka. Talvellakin polulla on mahdollisuus kulkea, mutta taideteokset laitetaan talviunille hankien ajaksi.

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti
Meijän polku

Lähde mukaan tekemään keskisuomalaista tulevaisuutta!

Lähde mukaan tekemään keskisuomalaista tulevaisuutta!

Seuraava Keski-Suomen reitistöviikko järjestetään syyskuussa! Tuolloin lähdemme taas viemään keskisuomalaisia reitistöjä kaiken kansan tietoisuuteen ja ihmisiä reitistöille. Laittakaahan siis mietintämyssyt päähän ja pohtikaa, millä tavalla teidän yhteisö voisi lähteä edistämään reitistöjen käyttöä ja tunnettuutta teidän seudulla.

Kuvia ensimmäiseltä Keski-Suomen reitistöviikolta syyskuusta 2020. Kuvat ovat tapahtumien järjestäjien ottamia.

Mukaan reitistöviikolle voi lähteä matalalla kynnyksellä järjestämällä tapahtumia reitistöihin ja luonnossa liikkumiseen liittyen. Mitä tällaiset tapahtumat sitten voivat olla? Ensimmäisellä reitistöviikolla eri puolilla Keski-Suomea järjestettiin muun muassa kotakierroksia, vaelluksia, luontopolun avajaisjuhlat, reitistöesittelyjä, työhyvinvointipäiviä, retkiä sekä koulujen ulkotyöpäiviä metsissä. Yksi koulutuspäiväkin saatiin koronasyksynä järjestettyä. Luonnollisesti pääasiassa luonnossa. Reitistöjen äärelle ja tiimoilta voi siis järjestää monenlaisia tapahtumia.

Mitä muuta reitistöviikolla tapahtuu?

Valokuvakilpailu

Reitistöviikolla 2021 järjestetään Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä ja kaikilta vuodenajoilta. 

Eli liikkuessanne luonnossa ja reitistöillä pitäkää kamerat ulottuvilla ja käytössä. Lisää tietoa kilpailusta loppukesästä.

Luontotyöpäivä 17.9.

Vuoden 2021 reitistöviikolla, perjantaina 17.9., järjestetään myös Luontotyöpäivä, jolloin suomalaista työtä viedään luontoon. Nyt on siis upea mahdollisuus yhdistää reitistöviikko ja Luontotyöpäivä ja lähteä työporukan kanssa nauttimaan suomalaisesta luontoympäristöstä tai siirtää vaikka etätoimisto päivän ajaksi luontoympäristöön.

Tervetuloa mukaan tekemään tulevaisuutta!

Lisätietoja
Juho Jäppinen
juho.jappinen@jamk.fi

Suomalaista työtä kohden luontoa!

Suomalaista työtä kohden luontoa!

Ensimmäistä Luontotyöpäivää vietettiin eri puolilla Suomea perjantaina 21.5.2021. Luontotyöpäivän tarkoituksena on madaltaa kynnystä sekä lähteä luontoon osana työarkea, että myös tuoda luontoa osaksi työtä, jos ulos lähteminen työpäivän aikana ei onnistu.

Ensimmäisen Luontotyöpäivän aikana luonnossa muun pidettiin palavereita, vietettiin kahvitaukoja ja tyhypäiviä, retkeiltiin ja saunottiin sekä ideoitiin ja maalailtiin taivaanrantoja. Päivä sai liikkeelle innokasta väkeä eri puolilta Suomea. Ja kokemukset olivat kauttaaltaan hyviä. Ainakin somepostauksista päätellen.

Muistoja ensimmäiseltä Luontotyöpäivältä luonnossa työpäivää viettäneiden Instagram-tileiltä.

Luontotyöpäivä saa jatkoa syksyllä, kun suomalainen työ lähtee taas suuremmalla porukalla kohden luontoa. Järjestyksessään toista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 17.9.! Tuolloin on loistava tilaisuus lähteä latautumaan luontoon koko työporukalla.

Ja nyt kun Luontotyöpäivä on lanseerattu ja testattu, niin päiväähän voi viettää vuoden jokaisena päivänä. Jos lähdette Luontotyöpäivää viettämään kesän aikana, niin laitelkaa #luontotyöpäivä -tägiä somepostauksiin, niin voimme levittää iloa myös Meijän polun kanavilla. Kaikki voittaa, kun suomalainen työ lähtee luontoon!

Keski-Suomessa samalla viikolla vietetään myös Keski-Suomen reitististöviikkoa, joten keskisuomalaisilla on enemmänkin hyviä syitä lähteä luontoon ja nauttimaan reitistöistä. Miten olisi esimerkiksi vaellus saunomaan työporukalla? Hyvin olisi.

Linja 27

Linja 27

Linjan 27 varrelta löytyy muun muassa Tourujoen luontopolku, jonka lehtomainen ympäristö tarjoaa ihmeteltävää keväästä pitkälle syksyyn.

Linjan 27 varrelta löytyy kaksi merkittävää luontoreittikokonaisuutta; Touruvuoren luontopolku ja kuntoilureitistöt sekä Mäyrämäki-Keltinmäki -alue. Kummastakin kohteesta löytyy sekä kuntoratoja että luontopolkuja. 

Linkkireitin varrella on myös Tourujoen luontopolku ja Harjun kaupunkiluontoalue kuntoratoineen. Nämä alueet kuuluvat myös Kehä vihreään, joka mahdollistaa pidemmätkin retket kaupunkiluontoympäristössä. Lisäksi on mahdollista päästä Kehä Sinisille, eli Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven rannoille nauttimaan järviluonnosta ja monipuolisista ulkoliikuntamahdollisuuksista, kuten ulkokuntosaleista.

Keltinmäestä ja Myllyjärveltä pääsee Ladun Majalle, Soidinlammelle ja Kotalammelle. Myös pidemmät retket, esim. Laajavuoreen ja Laajavuoren luontopolulle onnistuvat.

Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.

Linjan 27 karttaLataa
Valmistautuminen

Valmistautuminen

Varmista Luontotyöpäivän sujuminen varustautumalla oikein. Hyvin valmisteltu Luontotyöpäivä sujuu hyvin!

Pukeutuminen

Pukeudu sään mukaan ja huomio luontotyöpäivän aktiivisuustaso. Onko tarkoitus kävellä pidempiä matkoja vai istuskella järven rannassa ajatuksia liplattelemassa? Enemmän liikkuessa valitse hyvät kengät ja rennot mukavat vaatteet. Voit ottaa mukaan repun, jossa voi olla varavaatteita, tai johon voi laittaa ylimääräisiä vaatteita, jos tulee kuuma. Repussa kulkee mukavasti myös eväät ja tarvittavat työvälineet.

Sään mukaan pukeutuminen on onnistuneen luontotyöpäivän tae. Tällaisia ovat esim. sateella hyvät sadevarusteet ja auringon paahtaessa ultraviolettisäteilyltä suojaavat varusteet.
Talvella lämmin pukeutuminen on ulkona työskentelyn a ja o. Jos tarvitset tekniikkaa, niin huomioi akkujen nopeampi tyhjeneminen kylmillä ilmoilla.

Jos suunnittelet pidempiä paikallaanoloja, esimerkiksi kirjoitus- tai lukuhommissa, niin ota mukaan istumiseen tai rentoutumiseen sopivia välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi istuinalusta, retkituoli tai riippumatto. Voit tarvittaessa ottaa mukaan myös taittuvan retkipöydän, mutta testaa sen käyttöä ensin kotosalla. Ylimääräisten tavaroiden mukana kantaminen on ylimääräistä työtä, ja työn lisääminen ei ole luontotyöpäivien tarkoitus.

Eväät

Tie täydelliseen luontotyöpäivään käy vatsan kautta. Pakkaa siis mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää. Kahvin tai teen ystävien kannattaa ottaa termospullossa lämmintä juomaa mukaan. Kesäkuumalla kylmää juotavaa on hyvä olla runsaasti mukana, kun taas syysvilpoisilla ja talvella lämmin juoma kruunaa ulkoilun. Muutaman tunnin työretkille voit pakata mukaan pientä naposteltavaa, esimerkiksi eväsleivän tai hedelmiä. Koko päivän työseikkailuille kannattaa pakata mukaan jo ravitseva lounaskin. 

Jos vietät pidemmän työpäivän luonnon helmassa, niin ota mukaan myös lounaspaketti tai ruuan tekovälineet. Kokemuksena mikään ei voita itse tehtyä luontotyöpäivälounasta!

Jos retkipaikalla on mahdollisuus tehdä tulet, niin ruoka- tai kahvitunnista tulee samalla mieleenpainuva elämys! Myös erilaiset retkikeittimet ovat usein luonnossa työskentelevän vakiovarusteita. Vinkkejä retkiruokailuun löytyy Luontoon.fi -sivustolta.

Huolehdithan roskistasi ja huomioit ruohikko-/metsäpalovaroituksen. Retkeilyetiketti-vinkkejä löytyy täältä. 

Työskentely, tekniikka

Jos aiot tehdä työtä esim kannettavalla tai mobiililaitteilla, niin lataa laitteiden akut ja ota mukaan tarvittaessa varavirtalähde sekä huomioi säätila laitteiden käytön kannalta. 

Luontotyöpalavereihin voi osallistua myös etänä. Helpoimmillaan tämä onnistuu kännykän avustuksella. Huomioi sääolosuhteet, kun mietit teknologian käyttöä luonnossa.

Jos tarvitset internettiä, niin varmista luontokohteen verkkoyhteydet, sillä  puhelin- ja internet-yhteyksien toimivuus matkaviestinverkoissa vaihtelee verkon kuuluvuuden mukaan. Kuuluvuuksia voi haarukoida esim alla olevista linkeistä. Jos järjestää isompaa kokousta, tai yhteydet ovat muutoin ’elintärkeät’, niin kannattaa käydä etukäteen paikan päällä myös testaamassa verkon saatavuus. 

DNA-kuuluvuuskartta
ELISA-kuuluvuuskartta
TELIA-kuuluvuuskartta

Mukaan kannattaa aina ottaa myös ne perinteiset muistiinpanovälineet, eli vihko ja kyniä. Joskus kiven nokassa onkin mukavampaa laitella ideoita muistiin kynällä ja paperilla.

Varaudu myös tekniikan osalta sään muutoksiin, varsinkin jos säätiedotus on lupaillut epävakaista ilmaa. 

Muuta

Vaikka luontoympäristö itsessään tuo hyvinvointia työpäivään, niin muista myös luonnossa pitää taukoja ja vaihdella työasentoa, jos istut pidempiä aikoja. Tauoilla voit nauttia luonnosta ja vaikka ottaa valokuvia. Jos jaat kuviasi somessa, niin käytä #luontotyöpäivä -hästägiä. Kansainvälisesti käytössä on #outdoorofficeday -tunniste. Jos rönsyilet luontotyöpäivinä tai työmatkoilla, niin sitten #työmatkarönsyily -tunniste käyttöön.

Luontotyöpäivä luo puitteet myös ympäristön tarkkailulle ja oman luovuuden ruokkimiselle. Miten olisi vaikka leikkimielinen luontovalokuvauskilpailu työporukan kesken? Myös lajien tunnistus saa harhailevan mielen keskittymään nykyhetkeen. Tunnistuksen apuna kasvien kanssa voi käyttää Seek by iNaturalist -sovellusta ja lintujen äänien kanssa Muuttolintujen kevät -sovellusta.

Muista myös esim allergialääkkeet ja aurinkorasva, jos liikut aikana, jolloin näitä voi luonnossa ollessa tarvita. Muista myös varautua esimerkiksi hyttysten varalta, jos liikut alueella, jossa hyttysiä voi esiintyä. 

Luonto ja työhyvinvointi

Luonto ja työhyvinvointi

Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.

Virikkeellinen ja luova ympäristö

Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovatkin käyttäneet tätä luonnon ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää!

Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.

Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.

Yksi luonnossa työskentelyn eduista on työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luontoympäristöissä saat helposti vaihtelua arkeen – ja ajatuksiin. Ja vaikka luontotyöpäivien työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi, esimerkiksi takapihan terasssi tai lähipuisto, ei ole täysin samanlainen yhtenäkään päivänä vuodessa! 

Päivänvalo piristää

Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito mahdollistaa unen pituuden lisääntymisen ja unen laadun paranemisen. 

Kun yhdistämme nämä luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia. Voit lukea lisää luonnossa oleskelun ja liikkumisen hyödyistä uudesta 3–30–300 -luontosuosituksesta.

Talvella lyhyt päivänvalo kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi ruoka- tai kahvitunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä, energiaa ja uusia ajatuksia.

Luontosuosituksen mukaan luonnon terveyshyötyjen keräämiseksi tulisi luontoympäristöissä oleskella vähintään 3 kertaa viikossa, ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Voit kerätä luontoaikaa esimerkiksi kävelypalaverien, ulkona pidettävien kokousten tai ulkotoimiston merkeissä useampana päivänä viikossa. 30 minuuttia luontoaikaa kertyykin helposti vaikkapa yhden puhelinpalaverin aikana käyskentelemällä toimiston lähiluonnossa.

Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet

Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivään. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikkumista, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.

VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan… Myös liikkuvan veden katselu voi avata ajatusten umpisolmuja ja tarjota uusia ratkaisuja vanhaan ongelmaan.

Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Myös erilaisia seisomatyöpisteitä löytyy luonnosta helposti. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten. Jos kaipaat hieman perinteisempiä työympäristöjä, niin lähipuistojen penkit ja picnic-pöydät tarjoavat toimistonomaisempia työpisteitä ulkoympäristöissä.

Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn. Kuvan seisomatyöpiste löytyi kaatuneen puun oksien päältä.

Voit myös ottaa osaksi luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa, liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa sub-laudalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily! Vesillä liikkuessa suojaa mahdolliset työlaitteet liikkumisen ajaksi vesitiiviisiin suojiin.

Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.
Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.

Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?

Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä.  Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.

Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.

Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…

Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK

Linja 12

Linja 12

Aittovuori-Kangasvuori alueella on kuntoratojen lisäksi myös kattava polkuverkosto, johon kuuluu luontopolkuja sekä muita pienempiä polkuja.

Linjan 12 varrelta löytyy useampi upea luontokokonaisuus, joissa on tarjolla sekä kuntoratoja, että luontopolkuja.

Kangasvuori-Aittovuori -alueelta löytyy Kangaslammen kuntorata, Kangasvuoren luontopolku, Aittovuoren luontopolku sekä Halssilan kuntorata ja mittava polkuverkosto.

Keltinmäestä ja Myllyjärveltä pääsee Ladun majalle, Soidinlammelle ja Kotalammelle. Myös pidemmät retket, esim. Laajavuoreen onnistuvat. Ladun Majalta pääsee myös Vasta avatulle Maastiksen Kulonpalonmäen reitille.

Linkkireitin varrella on myös Tourujoen luontopolku ja Harjun kaupunkiluontoalue kuntoratoineen. Nämä alueet kuuluvat myös Kehä vihreään, joka mahdollistaa pidemmätkin retket kaupunkiluontoympäristössä. Lisäksi on mahdollista päästä Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven rannoille nauttimaan järviluonnosta ja monipuolisista ulkoliikuntamahdollisuuksista, kuten ulkokuntosaleista. 

Linjan varrelta pääsee myös noin kilometrin patikkamatkan jälkeen Sippulanniemen kuntoradalle ja Sippulanniemen luontopolulle. Tälle luontoretkelle pääsee Länsi-Päijänteentieltä Tarhamäen pysäkiltä. Sippulanniemeen löytäminen vaatii ensimmäisellä kerralla hiukan suunnistusta, eli tarkista kävelyreitti kartoista etukäteen.

Linja 12T kulkee Kankaan ja Seppälän alueen läpi. Tällöin Tourujoen alueelle ja Kehä vihreälle pääsee Kankaan ja Tourulan pysäkeiltä. Muutoin linjalla on samat Luontopysäkit kuin linjalla 12.

Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.

Kartta linja 12 ja 12TLataa
Retkihaaste vie säännöllisesti luontoon

Retkihaaste vie säännöllisesti luontoon

Voisiko retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta tulla osa arkea? Viikottainen tapa, joka lisäisi hyvinvointia? Tämän halusimme selvittää, kun neljä vuotta sitten ideoimme somessa leviävän Retkihaasteen. Joka vuosi julkaistavasta listasta löytyy 52 haastekohtaa eli tavoitteena on tehdä retki keskimäärin kerran viikossa. Retkihaasteeseen voi osallistua rennolla mielellä ja haasteen tavoitteena on kannustaa monipuoliseen retkeilyyn ympäri vuoden. Retkihaaste on vienyt meitä vuosien aikana monenlaisiin retkikohteisiin ja olemme retkeilleet aktiivisesti etenkin Jyväskylässä ja Keski-Suomen alueella. Onkin mukava tarttua vierailijakynään ja kirjoittaa retkikokemuksista Meijän polun blogiin, sillä hanke edistää meille tärkeitä asioita.

Usein sitä miettii, miksi lähteä kauas, jos läheltäkin löytyy upeita luontokohteita. Yksi meidän suosikeista on Haukanniemi, jossa varsinkin kevät- ja kesäkaudella tulee käytyä usein. Kaupunkilainen pääsee maalaistunnemiin kulkiessaan pellonlaitaa kohti metsää. Niemessä risteilevät polut kulkevat vaihtelevien metsämaastojen läpi ja erityisen kaunista on niemen keskiosassa. Siellä liikkuu myös vähemmän ihmisiä. Polun varrella voi halata valtavia mäntyjä ja kulkea polun yli kaareutuvien lehtipuiden alta. Matkalla tiheä ja synkkä kuusimetsä vaihtuu yhtäkkiä vaaleaksi koivikoksi. Niemenkärjessä voi lepuuttaa jalkoja ja tulistella nuotion lämmössä. Mennessä ja palatessa on mukava pysähtyä Eerolanlahdelle tarkkailemaan lintuja.

Kuvat: Eerolanlahden lintulaituri ja Haukanniemen koivikko.

Vuosien varrella olemme retkeilleet paljon Jyväskylän kaupungin ylläpitämillä luontopoluilla. Jos joku kysyy suosituksia kaupunkia lähellä olevista retkikohteista, tulee yleensä ensimmäisenä mieleen Jääskelän luontopolku. Siellä pääsee kiertämään kunnon lenkin (n. 5 km) ja polkujen varsilla ympäristö on vaihtelevaa. Pitkospuusilta ylittää pirunpellon ja kuusissa roikkuu naavatupsuja. Korkeilta kallioilta voi tähystellä upeaa Päijänne-maisemaa ja reitin loppupäässä on nuotiopaikka. Tänä kesänä hoksasimme, että aivan Jääskelän läheisyydessä on myös toinen upea retkikohde, Mäyrävuori. Mäyrävuori on rauhallinen ja (ainakin toistaiseksi) vähemmän tunnettu retkipaikka, mikä on todella yllättävää. Huipulta nimittäin aukeaa aivan huikean hienot näkymät Päijänteelle. Mäyrävuorelle on kätevä poiketa Jääskelän luontopolulla patikoinnin jälkeen. Polun varresta löytyy soma käppyrä puu, johon kelpaa istahtaa lepäämään tai vaikkapa kuvattavaksi.

Kuvat: Mäyrämäestä maisema Päijänteelle. Matkan varrella voi istahtaa puun mutkaan.

Jyväskylästä löytyy myös monia vähemmän tunnettuja helmiä. Mustalampi on tullut tutuksi ystävien opastuksella. Tunnelmallisen suolammen rannassa on juuri uusittu tulentekopaikka. Ylläpidosta vastaa asuinalueen asukasyhdistys. Mustalammelle pääsee kätevästi myös julkisilla. Reitille nimittäin löytää 27 linjan päätepysäkiltä. Samalla suunnalla, Keltinmäessä sijaitsee Kammarinmäen lippaluola. Sinne kannattaa suunnata talvella ihailemaan upeita jäämuodostelmia.

Yhtenä haastekohtana tämän vuoden Retkihaasteessa oli ”retki uusille poluille”. Se haastekohta täyttyi, kun retkeilimme Punavuorella ja nostimme maljan värikkäälle luonnolle. Punavuori sijaitsee Puuppolassa ja se on kiipeilijöiden suosiossa oleva, punertava kallioseinämä. Uusia polkuja on kertynyt tälle vuodelle enemmänkin. Pelkästään Keski-Suomen alueella meille uusia retkikohteita tänä vuonna olivat Multamäki, Karhunahas, Haukankierros, Koskenvuori, Äijänniemi, Mäyrävuori, Häähninmäki ja Sarpatin metsäpolku.

Retkiä on mukava yhdistää kyläilyreissuihin tai muihin tapaamisiin. Se onkin osoittautunut mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä ja retkeilykipinä on tarttunut yhteen jos toiseenkin tuttavaan. Varsinkin näin poikkeusaikana ulkotapaamiset ovat osoittautuneet erityisen tarpeellisiksi. Seinäjoella, lapsuudenkotimme läheisyydessä sijaitseva Paukaneva on  vakkaripaikka tapaamisille, mutta tänä vuonna olemme treffanneet ystäviä myös Nuuksiossa ja Leivonmäellä. Nuuksio ulottuu laajalle alueelle ja sielläkin pääsee kulkemaan rauhassa, kun valitsee hieman syrjäisemmät polut.

Joskus on myös mukava toteuttaa haaveita ja lähteä lomailemaan kauempana sijaitseviin luontokohteisiin ihan varta vasten. Tänä kesänä teimme ”heräsin luonnossa -retken” Salamajärven kansallispuistoon. Vietimme yön teltassa Koirasalmen leirintäalueella ja patikoimme 18 kilometrin pituisen Vaatimen kierroksen. Helteisenä päivänä kuljimme paahtavilla suoalueilla, varjoisissa metsissä, tuulisilla rannoilla, rakkakivikkojen ja virtaavien purojen äärellä. Telttayöstä jäi erityisesti mieleen aamuyön herätys närhien toimesta. Ken on kuullut närhen äänen, tietää että kyseessä ei ole varsinaiset sulosoinnut.

Kuvat: Henni Salamajärven pitkospuilla sekä Mustalammen suomaisemaa.

Retkeilyvuosi lähenee loppuaan ja haastelistamme ovat muutamaa rastia vaille valmiit. Oli lista täynnä tai ei, tärkeintä on, että vuoden mittaan olemme saaneet liikkua ja virkistäytyä mitä ihanimmissa retkikohteissa. Säännöllinen retkeily onkin lisännyt hyvinvointiamme merkittävästi. Luonnossa on helpompi nauttia hetkestä ja unohtaa arjen kiireet. Nyt ajatuksemme ovat pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan retkivuoteen ja uuteen retkihaastelistaan, joka julkaistaan some-tileillämme 1.1.2021. Tervetuloa mukaan!

Kuva: Henni ja Elina talviretkellä Paukanevalla. (Kuvan ottanut Maija Mustakorpi)

Loistavaa retkivuotta 2021!

Elina Kynsijärvi ja Henni Mustakorpi

Yhteystiedot
Yleistietoa
Yhteistyössä