Yhteistyössä

Kun Suomi putos puusta

Suomalaisessa populaarikulttuurissa luonto ja vuodenajat ovat olleet keskeisessä osassa, eivät vain symbolisena taustana. Sadat kesät, Keurusselän sinet, syksyn sävelet, myrskyn jälkeiset ajat ja talven hiljaisuus ovat muodostaneet puitteet tarinoille rakkaudesta, yksinäisyydestä, elämästä ja kaipuusta. Luonto on tarjonnut sanoitusta tunteille, joita ei muuten ehkä ole osattu ilmaista. Ihminen on ollut pieni, mutta kokonainen, ja ihmiselo suhteutunut johonkin itseä suurempaan.

Mitä sanoo tutkimukset?

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että luontoon liittyvä kieli ja mielikuvitus ovat heikentyneet länsimaissa jo 1900-luvun puolivälistä lähtien. Kesebirit (2017) toteavat, että kulttuuriproduktiot eivät vain heijasta luontosuhdetta, vaan muokkaavat sitä. Kun musiikissa, kirjallisuudessa ja lauluissa luonto on läsnä, lapset ja nuoret oppivat huomaamaan luonnon merkityksellisenä ja arvokkaana – vaikka he eivät sitä tietoisesti opettelisi. Kun sanasto köyhtyy, katoaa myös kyky havainnoida ja arvostaa luonnon monimuotoisuutta.

*’Ötökkä’,* ’leppäpirkko’, ’leppäkerttu’ vaiko ’seitsenpistepirkko’? Luontosanaston köyhtyessä myös kykymme sanoittaa ja ymmärtää ympäröivää luontoa heikkenee. Eri hyönteislajeja, eli ’ötökkälajeja’, on Suomessa tavattu reilut 24 000. Suomen kansallishyönteinen seitsenpistepirkko on näistä yksi.

Kielen köyhtyminen on jatkunut pitkään. Viittaukset luontoon ovat vähentyneet tasaisesti kaunokirjallisuudessa, laululyriikoissa ja elokuvien tarinoissa. Miles Richardson (2024) analysoi tutkimuksessaan Google Books -aineistoa ja havaitsi, että englanninkielisessä kirjallisuudessa luontoon liittyvä sanasto on vähentynyt noin 60 prosenttia 1800-luvulta nykypäivään. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä kokemusperäisen tiedon sukupuutto (experience extinction). Vuonna 2007 Oxford Junior Dictionary poisti nuortensanakirjastaan lukuisia luontosanoja kuten tammenterho (acorn) ja sinikello (bluebell) korvaten ne digiajan termeillä kuten blog ja chatroom. Päätös herätti laajaa kritiikkiä, mutta sanakirjan toimittajat perustelivat linjauksia lasten muuttuneella kielenkäytöllä; ne ovat sanoja, joita ei enää tarvita, koska ne eivät ole lasten arjessa läsnä. Kehitys on linjassa sen kanssa, että sisätiloissa ja virtuaalisesti tapahtuva vapaa-ajanvietto on lisääntynyt, eikä se selity yksinomaan kaupungistumisella. (Kesebir & Kesebir, 2017).

Putosiko Suomi puusta?

Kyllä. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) julkaisi juuri vuoden 2025 uudet sanapoiminnot. Ne osoittavat, että luontoon liittyvä uusi sanasto Suomessa muodostuu pääasiassa tieteellisistä ja hallinnollisista käsitteistä, kuten ympäristökriisien kaksoisajuri, luontokato, AMOC ja hiilinieluvelka. Luonto on yhä useammin keskustelun kohde, järjestelmä tai riski, ei koettu ympäristö. Uudet sanat ovat tässä ajassa tärkeitä ja välttämättömiä, mutta ne eivät kanna mukanaan samaa kokemuksellista, aistillista tai tunteellista ulottuvuutta. Suomessa sanat katoavat usein hiljaisesti, käytön hiipuessa, ei niinkään virallisen poiston kautta; kuvaileva ja kokemusperäinen sanasto ei siirry sukupolvelta toiselle.

Ekologinen kielitiede tutkii, miten luonnonkokeminen ja kielen katoaminen kulkevat käsi kädessä. Kun paikalliset murresanat ja lajien nimet unohtuvat, katoaa myös kulttuurinen ja ekologinen tieto (Luthin, 2020). Richardson (2024) toteaa, ettei tämä ole vain kielellinen muutos, vaan kulttuurinen käänne. Luontosuhteen heikkeneminen ei johdu ensisijaisesti yksilön elämän aikana koettujen luontokokemusten vähentymisestä, vaan siitä, ettei luontosuhde enää siirry sukupolvelta toiselle. Kun luonto katoaa lauluista, tarinoista ja arjen kielestä, katoaa myös se hiljainen perintö, joka tekee luonnosta meille merkityksellisen ilman selityksiä.

Janne Laitinen
Kirjoittaja toimii lähiLUMO-hankkeessa, jossa tutussa lähiluonnossa havaitaan osin unohdettuja asioita. Jotta muistaisimme paremmin.

Lähteet:
Kesebir, S. & Kesebir, P. (2017). A Growing Disconnection From Nature Is Evident in Cultural Products. Perspectives on Psychological Science 2017, Vol. 12(2) 258–269. https://doi:10.1177/1745691616662473
Luthin, M. C. (2020). Loss for Words: An Investigation of the English Nature Vocabulary. University of Montana Press. https://scholarworks.umt.edu/utpp/294/
Kotimaisten kielten keskus. (2025). Vuoden sanapoiminnot 2025.
https://www.kotus.fi/ajankohtaista/vuoden-sanapoiminnot/vuoden-sanapoiminnot-2025
Richardson, M. (2024). Decline of nature language and experience extinction in Western societies. Earth Journal. Earth 2025, 6(3),82. https://doi.org/10.3390/earth6030082

Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa. Luontovuoden tarkoituksena on saada kaikki suomalaiset oleskelemaan ja liikkumaan enemmän luonnossa. Liikkeelle voi lähteä vaikka tutustumalla yllä olevien vihreiden laatikoiden luontosanoihin. Ne kertovat metsistä, puista ja lumesta.

Outdoor Express -busseilla kansallispuistoihin myös Luontovuonna 2026!

Outdoor Express -bussit ajavat taas kesällä 2026 Keski-Suomen kolmeen kansallispuistoon: Pyhä-Häkkiin, Leivonmälle ja Etelä-Konnevedelle.

Kesällä 2025 käynnistyneet Outdoor Express -kansallispuistobussit jatkavat kuljetuksia myös Luontovuonna 2026. Kesälle 2026 palvelua on laajennettu ja uutuutena toteutetaan yhdessä bussireittien liikennöitsijän MatkaMäkelän kanssa asiakkaalle helposti ostettavia matkapaketteja, joissa yhdistyvät kuljetukset ja kohteissa tapahtuvat opastetut aktiviteetit. Kuletuskautta on myös pidennetty, ja kuljetukset käytössä myös Reitistöviikolla syyskuussa.

Kuljetukset lähtevät Jyväskylän Matkakeskukselta ja myös matkalta pääsee kyytiin mukaan. Etelä-Konneveden kansallispuistoon on kesällä tarjolla kaksi reittiä, joista toinen kulkee Laukaan Peurungan kautta Häyrylänrantaan ja toinen Hankasalmen Revontuli Resortin kautta Kalajan alueelle. Pyhä-Häkin kuljetukset pysähtyvät Saarijärven keskustassa. Leivonmäellä Outdoor Express -bussit tarjoavat myös kansallispuiston sisäistä liikennettä päivän aikana.

Aikaa luonnosta nauttimiseen jää päivämatkailijoille noin 4-5 tuntia. Kahtena peräkkäisenä päivänä ajettavat vuorot tarjoavat mahdollisuuden yöpymiseen ja alueen matkailupalvelujen hyödyntämiseen.

Outdoor Express – Visit Jyväskylä Region

Outdoor Express -kuljetukset ovat osa Kestävää kansainvälistä saavutettavuutta Keski-Suomen matkailuun (KeKaSa) -hanketta. Hankkeen toteuttajana on Keski-Suomen matkailun alueorganisaationa toimiva Visit Jyväskylä Region. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen Liitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat matkailualueen yhteistyökunnat, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu JAMK ja Keski-Suomen Kauppakamari.

Kymmenes vuosi Retkihaasteen parissa

Uudenvuoden yönä vuonna 2016 saatu idea on vienyt meitä luontoretkille viikosta ja vuodesta toiseen. Kymmenes Retkihaaste-lista tuntuukin jo varsin juhlavalta.

*Vuoden 2017 ja vuoden 2026 Retkihaasteiden väliin mahtuu noin 500 retkeä suomalaiseen luontoon.*

Retkihaasteessa on ideana tehdä keskimäärin yksi retki viikossa, mikä tarkoittaa vuoden aikana 52 retkeä. Meillä luovuus pääsee valloilleen aina loppuvuodesta, kun ideoimme seuraavan vuoden listan valmiiksi. Aluksi ilmoille heitellään mahdollisimman paljon erilaisia haastekohtia, ilman että niitä arvioidaan sen kummemmin. Sen jälkeen karsitaan ja kehitellään haastekohtia eteenpäin. Retkihaasteen on tarkoitus kannustaa retkeilemään ympäri vuoden, joten suunnittelussa otamme huomioon koko vuoden kierron niin, että jokaiselle vuodenajalle löytyy sopivia haasteita.

Hyviä teemoja putkahtelee toki esille pitkin vuotta ja niitä on aina jonkin verran kirjattuna ylös ennen varsinaista loppurutistusta. Osa ideoista tulee mieleen retkiä tehdessä, esimerkkinä tämän vuoden haastekohta pienten sienten retki. Kuvaukselliset pienet sienet, ovatkin jääneet meille aika tuntemattomiksi, joten tästä syystä halusimme nostaa sen yhdeksi teemaksi, johon on mielenkiintoista perehtyä enemmän.

Listan tekoa helpottaa se, että meillä on ollut muutamia haastekohtia, jotka toistuvat vuodesta toiseen, kuten retki kansallispuistoon ja roskaretki. Roskaretki on erityisen tärkeää pitää mukana, jotta muistaisimme kaikki pitää luonnosta hyvää huolta. Välillä on hyvä napata poluilta matkaan muidenkin roskia.

*Retkihaasteissa on aina myös ympäristömme hyvinvointia lisääviä haasteita, kuten roskaretki, jolloin poimitaan retkeillessä roskia luonnosta.*

Olemme myös tietoisesti nostaneet esiin meille tärkeitä teemoja. Tänä vuonna mukana on retki harvinaisen äärellä, johon aiomme merkitä sellaisen retken, jossa näemme uhanalaisen lajin tai luontoympäristön.

Nyt on toinen vuosi, kun tuomme esiin tärkeitä teemoja yhteistyön avulla. Viime vuonna saimme kaksi kohtaa Retkihaasteeseen Rammat retkeilijät yhdistykseltä. Vaikka yhteistyö päättyi, niin pidämme esteettömyyttä esillä myös tämän vuoden listassa. Olemmekin pyrkineet luomaan haasteiden kohdat siten, että niitä olisi mahdollisimman helppo soveltaa kaikkien retkeilijöiden käyttöön.

Tämän vuoden Retkihaasteeseen saimme kaksi tärkeää haastekohtaa Meijän polku -asiantuntijaverkostolta liittyen heidän Luontovuosi 2026 -teemavuoteen, jossa korostuu lähiluonnon merkitys. Luontovuosi kannustaa liikkumaan lähiluonnossa ja sitä myöten saavuttamaan terveyshyötyjä. Hyvinvointia lähiluonnosta on meillekin tärkeä teema, jota haluamme pitää esillä. Luonnossa oleilun ja rauhallisen kuljeskelun lisäksi tämän vuoden listassa on omat haastekohdat myös luonnossa voimailulle ja kunnon kohottamiselle, palautumista kuitenkaan unohtamatta.

Uuden listan julkaisu on aina jännittävää ja onkin ollut ilo huomata, että yhä uudet ihmiset löytävät tiensä Retkihaasteen pariin. Mieletöntä on myös se, että osa Retkihaasteen seuraajista on ollut mukana alusta saakka. Kiitos mukana kulkemisesta ja mukavia juhlavuoden retkihetkiä vuodelle 2026!

Henni Mustakorpi ja Elina Kynsijärvi

Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Talvi on ulkona työskentelyn cooleinta aikaa!

Luontovuosi 2026 innostaa myös luontotyöpäivien merkeissä siirtämään yhä suuremman osan sisällä vietettyä työaikaamme kohden ulkoympäristöjä. Tämä onnistuu mainiosti myös talven syleillessä. Esimerkiksi kävelykokoukset ja etäpalaverit onnistuvat paukkupakkasillakin, kunhan pukeutuminen ja välineet ovat kunnossa! Kepeämmillä talvisäillä myös kokoukset onnistuvat esimerkiksi nuotion äärellä ja kaakaot taikka kahvit termoksessa. Talvi antaa mahdollisuuksia myös luoda lumien ohella myös yhteishenkeä ja työelämyksiä. Toimiston voi vaikkapa rakentaa lumesta, tai kokouspaikalle voi saapua hiihtäen.

Myös työmatkarönsyily talven selässä onnistuu, ja ilmojen salliessa esimerkiksi vesistöjen ylityksen jäitä pitkin antavat mahdollisuuksia aivan uusille työreiteille. Kotimatkalla jäitä pitkin voi pysähtyä vaikkapa pilkille, jos on aamulla ottanut välineet mukaan.

Voit tulostaa Luontotyöpäivät – Winter edition -julisteen työpisteesi seinälle muistuttamaan työhyvinvoinnin lisäämisen monista mahdollisuuksista. Winter edition -julisteen PDF-tiedoston voit ladata itsellesi tästä. Tervetuloa mukaan siirtämään suomalaista työtä kohden terveellisempiä työympäristöjä!

Luontovuosi 2026 käynnistynyt!

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen juhlavuosi, Luontovuosi 2026, on pyörähtänyt käyntiin!

Pääset nauttimaan juhlavuodesta lähtemällä lähiluontoon naustiskelemaan. Voit myös ottaa luonnossa liikkumisen suuntaviivoiksi Retkihaasteen vuoden 2026 haastelistan. Voit ottaa tavoitteeksi 3–30–300 -luontosuosituksen suosituksen liikkua luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa.

Ja jos yrityksenä, yhdistyksenä tai organsaationa haluatte mukaan innostamaan suomalaisia liikkumaan ja oleskelemaan sekä keräämään hyvinvointia luontoympäristöistämme, niin tervetuloa mukaan! Voitte laittaa logoa suuntaamme (luontovuosi2026@gmail.com), niin lisäämme sen sivuillemme Luontovuoden yhteistyötahoihin. Ja siitä eteenpäin tyyli on vapaa. Tervetuloa mukaan tekemään suoalaisen luonnossa liikkumisen tulevaisuutta!

#luontovuosi2026 #lähiluonto #natureyear #finland

Retkihaaste kutsuu Luontovuoteen 2026!

Luontovuosi kutsuu kaikki suomalaiset lisäämään luonnossa vietettyä aikaa ja tätä kautta kartuttamaan luonnon tarjoamia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Näitä hyötyjä saa kerrytettyä lisäämällä monimuotoisessa lähiluonnossa vietettyä aikaa. Ja tästä syystä myös Retkihaasteen 52 vuosittaista retkeä ovat luonnollinen tapa lisätä luontoaltistusta!

Luontovuoden haastekohdat on valikoitu vuoden teeman – hyvinvointia lähiluonnosta – mukaisesti. Luonnosta löytyvät lempipaikkamme houkuttelevat ja innostavat meitä lisäämään luonnossa viettämäämme aikaa. Valitse siis oma lempipaikkasi lähiluonnosta, ja pyri käymään siellä useammankin kerran teemavuoden aikana! Jos sinulla ei ole vielä lempipaikkaa etsittynä, niin käytä Retkihaasteen muita haastekohtia hyväksesi tällaisen löytämiseen – ehkäpä muurahaisten polut vievät sinut upeaan luontokohteeseen, tai sitten hulppeat maisemat ylämäkiretken päätteeksi.

Liikkuvien vesien äärelle hakeutumisella on myös monia hyvinvointihyötyjä. Liikkuvan veden katselu ja veden äänten kuuntelu rauhoittavat mieltä ja vähentävät stressiä. Liikkuva vesi tekeekin tätä ympärivuotisesti. Liikkuvat vedet tarjoavat lapsiperheille myös mahdollisuuden kaarnaveneiden uittokokemuksiin. Tällaisissa ympäristöissä viihtyy pitkään, eli eväät mukaan myös!

Retkihaaste on innostanut suomalaisia retkeilemään jo kymmenen vuotta. Vuonna 2026 onkin upea mahdollisuus juhlistaa sekä Retkihaastetta, että kansallista Luontovuotta. Tarvitsee vain lähteä retkelle.

Vuosi 2025 – in memoriam

Vuosi 2025 suhahti lähiluontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen merkeissä. Meijänpolkumaiseen tyyliin saatiin luonnosta ja luonnossa nautiskelun lisäksi taas paljon luontopositiivista myös aikaiseksi. Alle on koottu jotain nostoja , ja myös blogissamme löytyy muistoja vuoden varrelta. Ja suurella luontoinnolla siirrymme myös seuraavaan vuoteen. Tulevasta juhlavuodesta lisää artikkelin lopussa!

Miljoonan askeleen haaste

Alkuvuodesta laitettiin taas jalkaa toisen eteen, kun Miljoonan askeleen haaste starttasi kuudennen kerran. Askelia keräämään lähti taas kävelijöitä kaikkialta Suomesta. Puolet osallistujista lisäsi päivittäisiä askeleitaan keskimäärin 2 000 – 4 000 askeleella ja kolmannes yli 4 000 askeleella. Tämä tulos vastaa myös edellisvuosien palautteita.

3–30–300 -luontosuositus julkaistiin!

Miltä kuulostaisi Liikkumisen suosituksen vastike, joka keskittyisi luontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen terveyshyötyihin? Niin hyvältä, että sellainen piti kirjoittaa. 3–30–300 -luontosuositus julkaistiin keväällä 2025 ja se suosittaa:

Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.

Myöhemmin luontosuosituksesta ilmestyi myös tulostettava A3-juliste, sekä 300 potenssiin 2 -haaste Vuosikelloomme. Suomalainen Luontosuositus oli kansainvälisessä esittelyssä muun muassa Europarc Federationin ja Outdoor Office Dayn sivuilla. Suomessa Luontosuositus oli esittelyssä Luonnon virkistyskäytön verkostotapahtumassa Jyväskylässä. Lisäksi syksyllä julkaistiin kuvitus kahden hyvinvointia lisäävän 3–30–300 säännön tiimoilta.

*3+30+300 sääntö ja 3–30–300 -luontosuositus tulevat toisiaan hyvinvointia lisäävien kaupunkiympäristöjen ja ihmisten aktiivisten luontokontaktien edistämisessä.*

Meijän polku Viherympäristölehdessä

Meijän polku oli Viherympäristölehdessä kahteen otteeseen vuoden aikana. Ensin keväällä 3-30-300-luontosuositus ja muita lähiluontokonsepteja Keski-Suomesta -artikkelilla, ja sitten syksyn alussa laajempi katsaus Keski-Suomesta – luontorakkaudella.

*Viherympäristölehdessä esiteltiin Meijän polun seikkailuja keskisuomalaisissa ja suomalaisissa luontoympäristöissä.*

Luontotyöpäiväviikko

Toukokuussa vietettiin kolmatta kertaa Luontotyöpäiväviikkoa. Viikon kunniaksi julkaistiin keväällä Aitoa älyä -juliste kieliversioineen. Sarja toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen Outdoor Office Day -verkoston aktiivien kanssa. Luontotyöpäiväviikko innosti taas tuttuun tapaan suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä eri puolilla Suomea. Syksyllä meijänpolkulaisia oli viemässä luonnossa työskentelyn ilosanomaa KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Loppuvuodesta myös Luontotyöpäivät saivat oman Instagram-tilin…

*Meijänpolkulaiset järjestivät työpajan luonnossa työskentelyn monista mahdollisuuksista KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa.*

Reitistöviikko goes Finland!

Keskisuomalainen luonnossa liikkumisen juhlaviikko – Reitistöviikko – järjestettiin syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa kansallisena. Keski-Suomen liitto haastoikin kaikki Suomen maakunnat mukaan reitistöviikolle ja innostamaan ihmisiä liikkumaan alueiden reitistöille. Viikolle lähtikin mukaan monet toimijat etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Reitistöpositiivisen viestinnän ohella viikolla järjestettiin monenlaisia tapahtumia, ja haastettiin luonnossa liikkujia muun muassa Hirvaan kierrokselle vaeltamaan. Reitistöviikolle avattiin myös oma Instagram-tili.

*Ensimmäinen kansallinen Reitistöviikko innosti maakuntatason viestintään ja tapahtumien järjestämiseen eri puolilla Suomea.*

Sammaloituneen mielen oireyhtymä Green care -päivillä Nuuksiossa

Osana luontotyöpäivä-kokonaisuutta julkaistu Sammaloituneen mielen oireyhtymä oli esittelyssä Green Care -päivillä Nuuksiossa.

*Elintapamme ja elinympäristömme muuttuminen heikentävät myös aivojemme toimintakykyä. Sammaloituneen mielen oireytymästä onkin muodostumassa kansansairaus.*

Jyväskylää kohden kunnianhimoisempaa luonnonsuojelutavoitetta

Meijän polku oli mukana kirjoittamassa jyväskyläläisten luontotoimijoiden vetoomusta, jossa innostettiin Jyväskylää suunnannäyttäjäksi luontopositiivisessa toiminnassa ja luonnonsuojelualueiden merkittävässä laajentamisessa. Jyväskylä voisi olla ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka yltäisi kansainväliseen 30 prosentin suojelutavoitteeseen. Meijän polulla kunnianhimoisemmat suojelutavoitteet ovat osa Luontopositiivinen Keski-Suomi -kokonaisuutta.

Kohden Luontovuotta 2026!

Olemme laittaneet Meijän polulta liikkeelle teemavuoden, jonka ajatuksena on innostaa kaikki suomalaiset luontoympäristöihin oleskelemaan ja liikkumaan! Luontovuoden viettoon toivotetaan mukaan kaikki, ja yhteistyötahoksikin voi lähteä, jos Luontovuoden teemat ovat lähellä omaa sydäntä.

Vuodelle on jo luvassa useampien yhteistyötahojen kampanjoita ja haasteita, ja lisää mahtuu 365 päivän verran! Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luontosuhteen kohenemisen historiaa! Lisätietoa Luontovuosi 2026 -sivulta.

Vuoden mittaan Meijän polun toteuttamana järjestetään myös perinteiset Miljoonan askeleen haaste, Luontotyöpäiväviikko sekä Reitistöviikko, sekä perinteitä kunnioittaen edistetään myös luontopositiivista asennetta ja tulevaisuutta turuilla ja toreilla eri puolilla Suomea.

Nature Year

Finland is celebrating the Nature Year 2026. The goal for this year is to increase the amount of time Finns spend in nature, as well as to increase the understanding of the health benefits of nature, and there are plenty! From cardiovascular health to mental health and social well-being. In addition, spending time in nature increases happiness. Just ask us, the Finns, the happiest people in the world.

This is why we invite everyone to celebrate the Finnish Nature Year 2026. The easiest way to do this is to go outside and spend time in nature. The destination can be a local park, a local forest, a nearby lake, river or seaside, a mountain range, a desert or a nearby national park. There are millions of possibilities.

If you wish, you can also follow the Finnish 3–30–300 Nature Recommendation and aim to visit natural environments at least 3 times a week, and for at least 30 minutes each time. You can set a weekly goal of spending 300 minutes in nature. But every contact you make with nature counts, and can add up.

The Nature Year is launched by the Central Finnish network of experts for promoting health and well-being: Meijän polku (Our Path), and its partners.

Welcome to celebrate the Finnish Nature Year 2026 – in nature near you.

If you are eager to participate in the Finnish Nature Year in your own local nature, please send us your logo by email (luontovuosi2026@gmail.com). We are happy to take along nature-positive actors from outside our borders with us, because every step towards nature improves the lives of all of us!

You can download the English version of the Nature Year logo from here.

Luontovuosi 2026 kutsuu kaikki suomalaiset lähiluontoon

Tammikuussa käynnistyvän luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlavuoden teemana on lähiluonnosta hyvinvointia. Luontovuoden laittaa liikkeelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen asiantuntijaverkosto Meijän polku yhteistyötahoineen.

Miksi mukaan?

Lähiluonnon merkitys meidän suomalaisten liikuttajana ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnettu, ja noin 97 % meistä ilmoittaa liikkuvansa luonnossa ainakin toisinaan. Kuitenkin suomalaisten luontosuhde on viime vuosikymmeninä hapertunut, ja kolmannes meistä liikkuu luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa.

Lähiluonto tarjoaa meille kuitenkin paitsi elämisen puitteet, myös ympäristön, jossa lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kokea rauhaa, elämyksiä, päästä lumoutumaan ja lisätä onnellisuutta. Voitaisiinkin todeta, että suomalainen onni rakentuu luontoympäristöjemme varaan, ja että onni kasvaa näissä ympäristöissä vietetyn ajan kasvaessa.

*Suomalaiseen lähiluontoon siirryttäessä tyyli on vapaa, mutta suunta on yhteinen.*

Kuinka mukaan?

Yhteistyötahoksi suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisen juhlavuoteen voi lähteä toimittamalla yhteisönne logo sähköpostilla osoitteeseen luontovuosi2026@gmail.com lisättäväksi Luontovuoden sivustolle. Sivustolta voi ladata myös Luontovuoden logon oman viestinnän käyttöön vuoden mittaan tapahtuvien tapahtumien ja julkaisujen käyttöön. Itse osallistuminen on sitten kunkin itsensä näköistä. Voitte järjestää luontotapahtumia, luontopositiivista viestintää, monimuotoistaa luontoympäristöjänne, viettää luontotyöpäiviä, osallistua Reitistöviikolle, tai satoihin muihin Suomessa järjestettäviin luontotapahtumiin. Tai sitten vain kutsua naapuri matkaan ja lähteä lähiluontoon liikkumaan.

Luontovuodella on myös oma Instagram-tili @luontovuosi2026, joka jakaa vuoteen liittyviä julkaisuja eteenpäin. Luontovuoden yhteydessä voi käyttää #luontovuosi2026 #lähiluonto #natureyear #finland -tunnisteita. Myös @meijanpolku -tilin voi tägätä mukaan julkaisuihin.

Lisätietoa sekä Luontovuoden logot löytyvät sivuiltamme. Sivut täydentyvät koko Luontovuoden ajan. Samoin Meijän polun blogissa julkaistaan runsaasti Luontovuoteen liittyvää materiaalia vuoden mittaan.
https://www.meijanpolku.fi/luontovuosi/

Luontoreitit 360° kuvina Google Street View:ssä Jyväskylässä

IkiOma Ikä ry:n IkiOma 360-Luonto – paikalliset luontokohteet ikääntyvien hyvinvoinnin tukena -hanke on tuonut Jyväskylän luontoreittejä kaikkien ulottuville Google Mapsiin. Hankkeen aikana kuvattiin yhteensä 22 Jyväskylän luontokohdetta 360-kameralla ja ne on ladattu Google Maps Street View -näkymään kaikkien katseltavaksi.

Street View -näkymästä löytyvät luontoreitit ovat saanut innostuneen vastaanoton niin luontopoluilla kulkijoilta kuin infotilaisuuksiin osallistuneilta. Uusi 360°-kuvamateriaali tarjoaa saavutettavan ja turvallisen tavan tutustua luontokohteisiin etukäteen, innostaa kohteisiin liikkumaan – ja toivottavasti rohkaisee samalla muitakin tuottamaan vastaavaa sisältöä.

*Street View -kuvaa Oravivuoren luontopolulta. Reittikuvaukset on toteuttanut hanketyöntekijä Sini Lehtinen IkiOma Ikä ry:stä.*

360-kuvien avulla luontokohteita voi tarkastella uudella tavalla

Turvallisuus ja saavutettavuus: Reittejä voi tutkia etukäteen ja arvioida niiden sopivuutta eri toimintakyvyille.
Suunnittelun tuki: Kartalta näkyvät Street View -näkymän siniset viivat auttavat hahmottamaan polkujen reitin ja antaa mahdollisuuden myös tarkistaa oman sijainnin luontopolulla.
Luonnon elämyksellisyys: 360°kuvissa voi pyörittää näkymää joka suuntaan, kulkea reitillä ja saada käsityksen kohteen ympäristöstä ja tunnelmasta. Tämä voi madaltaa kynnystä lähteä myös tutustumaan itse reittiin paikan päälle.

*Street View -kuvaa* Sallaajärven luontopolulta.

*Sallaajärven Luontopolun esittely Street View -palvelussa. Lähtöpisteestä pääsee kiertämään vaikka koko reitin etänä.*

Opas luontoreittien 360-kuvaamisesta kiinnostuneille

Hankkeen aikana saatiin arvokasta käytännön kokemusta 360-kuvauksesta ja materiaalin lataamisesta Street View Studioon. Prosessi osoittautui sujuvaksi, vaikka aiempaa kokemusta ei vastaavasta toiminnasta ollut. Hankkeessa tuotettiin myös digiopas, joka tarjoaa selkeät ohjeet 360-kuvauksen aloittamiseen ja Street View -kuvamateriaalin tuottamiseen. Oppaasta löytyy lisäksi luettelo kaikista hankkeen aikana kuvatusta kahdestakymmenestäkahdesta luontokohteesta. Opas on ladattavissa IkiOma Ikä ry:n kotisivuilta.

*Itse kuvaaminen tapahtuu 360-kameralla. Vinkkejä kameran ja Street View:n käyttöön löytyy hankkeessa toteutetusta oppaasta.*

Haluaisitko sinä kuvata lisää luontoreittejä Street View -näkymään?

Toiveenamme on, että luontoreittejä innostutaan kuvaamaan lisää Street View -näkymään. Keski-Suomessa vapaaehtoisilla on helppo tapa osallistua: Jyväskylässä sijaitsevaa 360-kameraa ja muita kuvaamiseen tarpeellisia välineitä voi lainata IkiOma Ikä ry:ltä. Lisätietoja kuvatuista kohteista sekä laitteiden lainaamisesta löytyy täältä.

Sini Lehtinen
projektiasiantuntija,
IkiOma 360-Luonto -hanke

Tammikuussa käynnistyvä Luontovuosi 2026 toimii innokkeena lähteä madaltamaan kynnystä lähiluonnossa oleskelulle ja liikkumiselle. 360-kuvaus toimii yhtenä tapana madaltaa kynnystä lähteä luontoympäristöihin ja innostaa ihmisiä tutustumaan lähialueen luontokohteisiin.

Kategoria: Yhteistyössä