Kategoria: Luontosuositus 3–30–300

Kasvientunnistushaaste Luontotyöpäiväviikolle

Kasvientunnistushaaste Luontotyöpäiväviikolle

Luontotyöpäiväviikko, Pieni kaupunkikasvio ja Luontovuosi 2026 kutsuvat kaikki työmatkarönsyilemään, kävelykokouksia ja ulkoilmatoimistoja pitämään sekä samalla tutustumaan oman lähiluonnon kasvilajeihin.

Olemme valinneet viikolle viisi kasvia, joita löytyy kaupunkiympäristöistä eri puolilta Suomea, ja joita on tarkoitus viikon mittaan bongata omista luontotyöympäristöistä. Eli käyttäkää työviikkonne ulkonaliikkumis- ja oleskelumahdollisuudet hyödyksenne ja tutustukaa monimuotoiseen lähiluontoon! 

Tunnistettavat kasvit löytyvät kuvina alta, mutta ne löytyvät myös haasteen järjestäjien (@luontotyopaiva @meijanpolku @luontovuosi2026 @pienikaupunkikasvio) Instagram-seiniltä.

Luontotyöpäiväviikolla töitäsi ulkoiluttaessa käytä tägejä #luontotyöpäiväviikko #luontovuosi2026 #outdoorofficeday #outdoorofficeweek, niin jaamme työympäristöjen luonnollistamisen ilosanomaa eteenpäin.

Tunnistettavat kasvit

KETO-ORVOKKI (natiivi)
Viola tricolor
Orvokkikasvit (Violaceae)

Kasvupaikka: kedot, kalliot, joutomaat, pientareet, puutarhat, tienvieret.

LUTUKKA (muinaistulokas)
Capsella bursa-pastoris
Ristikukkaiskasvit (Brassicaceae)

Kasvupaikka: viljelymaat, pihat, polut, kadut, tienvieret, joutomaat

PIHATÄHTIMÖ (muinaistulokas)
Stellaria media
Kohokkikasvit (Caryonphyllaceae) 

Kasvupaikka: pihat, puistot, viljely- ja joutomaat, kadut, polut, tienvieret, rannat

PUNA-AILAKKI (natiivi)
Silene dioica
Kohokkikasvit (Caryonphyllaceae)

Kasvupaikka: lehdot, rantalepikot, metsänreunat, pihat, pientareet, niityt, joutomaat; myös koristekasvi.

VOIKUKKA (muinaistulokas)
Taraxacum spp.
Asterikasvit (Asteraceae)

Kasvupaikka: jouto- ja viljelymaat, pihat, kadut, niityt, pientareet, rannat.

 

Pieni kaupunkikasvio

Rönsyilevä kasviopas keskittyy kaupungeissa tavattaviin kukkiviin luonnonkasveihin – niihin, jotka kiireessä usein ohitetaan mutta jotka sitkeästi nostavat lehtensä kohti aurinkoa, vaikka läpi harmaan kiven.  

Villi luonto löytyy läheltä. Nykyihminen kohtaa luontoa kasvavassa määrin juuri kaupungeissa, joissa elää ihmisen rinnalla tuhansia muita lajeja. Kaupunkikasvillisuus yllättää rikkaudellaan: kantakaupungistakin voi tavata 100–200 kasvilajia. 

Pieni kaupunkikasvio peilaa kasvien kautta muuttuvaa luontosuhdettamme sekä nähdyksi tulemisen tärkeyttä. Se tarjoaa uudenlaisen näköalan arkeen ja kannustaa hidastamisen ohella myös luovuuteen ja vastavuoroisuuteen. Luontoyhteyden vahvistaminen on mahdollista myös kivikaupungissa. Jos maltamme pysähtyä ja katsoa tarkkaan, kadunraosta voi löytyä odottamatonta, kenties ylevääkin kauneutta.

Milja Laine: Pieni kaupunkikasvio (Vastapaino, 2026)

Pieni kaupunkikasvio | Vastapaino

Milja Laine on helsinkiläinen luontoaiheisiin erikoistunut kuvittaja, jolla on tausta ympäristökasvatuksen parissa. Hänellä on ekologin ja kuvataiteilijan koulutukset.

www.miljalaine.com



Finland invites the world to take work outside

Finland invites the world to take work outside

During Finnish Outdoor Office Day Week, May 18–22, 2026, Finland is calling organizations, teams and individuals everywhere to move their work toward more natural environments.

The idea is simple: work doesn’t have to happen within four walls. Parks, forests, backyards, balconies and city streets can all become places for focused thinking, collaboration and creativity.

Outdoor Office Day Week is a global invitation to try working differently—even just for a moment. A change of environment can support better thinking, better energy, better work and better health.

This week also serves as a warm-up for International Outdoor Office Day on June 11, 2026—a shared global moment to rethink where and how work happens.

Wherever you are, start outside.
Make work environments more natural.
Join the movement.

52 luontoretkeä kesän aikana!

52 luontoretkeä kesän aikana!

Kesäaika innostaa yhä useamman suomalaisen lähiluontoon liikkumaan ja nauttimaan. Tätä innostusta edistääksemme haastamme kaikki suomalaiset Luontovuoden 2026 kuluessa retkeilemään kesäkauden aikana viisikymmentäkaksi kertaa kukin omissa lähiluontoympäristöissään.

Retkien ideoiden pohjaksi voi ottaa vuoden 2026 Retkihaasteen retkilistan, mutta myös omia syitä lähteä luontoretkille voi keksiä itse lisää. Retkihaasteen retkilistan muutamat talviaiheiset retket voi myös korvata itse keksimillä kesäisemmillä syillä lähteä luontoon liikkumaan.

Yksi ohittamaton syy on aktiivisen liikkumisen ja luonnossa oloajan lisääminen ovat niiden tuomat hyvinvointi- ja terveyshyödyt! Käydessäsi viidelläkymmennelläkahdella retkellä kesäkuukausien aikana, saat kerättyä myös Luontosuosituksen suositteleman luonnossaoloajan samalla talteen. Luontosuositushan suosittelee käymään luontoympäristöissä vähintään kolmesti viikossa ja vähintään kolmekymmentä minuuttia kerrallaan. Nämä suositukset saa helposti kerättyä Retkihaasteen retkistä nauttien!

 

Luonnon puolella – nyt ja tulevaisuudessa

Luonnon puolella – nyt ja tulevaisuudessa

Luonto on kaiken elämän edellytys. Se tarjoaa meille ihmisille ja muunlajisille ravintoa, turvaa ja hyvinvointia. Luontopositiivinen tulevaisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään. Kirkas ja myönteinen visio huomisesta motivoi meitä toimimaan luontoa kunnioittaen.

Millaista on hyvä keskiluokkainen elämä vuonna 2040? Entä miten sinne päästään? Olin maaliskuussa järjestämässä Jyväskylässä työpajaa, jossa suuntasimme uteliaina katseet tulevaisuuteen. Illan aikana visioimme toiveikkaita tulevaisuuskuvia, joissa luonto on monella tapaa läsnä – nykyistä vahvempana ja elinvoimaisempana.

Hypätään siis pienelle aikamatkalle reilun 10 vuoden päähän!

Aurinko helottaa lempeästi sinivalkoiselta taivaalta ja lämmittää poskipäitä. Kevät on jälleen puhkeamassa loistoonsa. Ilma on raikasta hengittää – niin puhdasta, että sitä tekisi mieli purkittaa. Kirkkaat vedet tarjoavat terveen elinympäristön lukuisille eliöille. Liikenteen melu on kaikonnut. Tilalla sirkuttavat linnut ja humisevat puiden latvat. 

Luonto on lähellä. Luonto voi hyvin.

Kaupungin keskusta ei ole pelkkää yksitoikkoista betonimaisemaa, vaan luonto on olennainen osa kaupunkikuvaa. Viherseinät koristavat katuja, ja kattoviljelmät lisäävät koko ajan suosiotaan. Monimuotoisuutta arvostetaan aidosti: lajien kirjo kasvaa kohisten niin kaupunkimiljöössä kuin luonnontilaisissa ympäristöissä.

Vuonna 2040 kaupunkien merkitys muodostuu niiden mahdollistamien monilajisten elinympäristöjen kautta.

Koska luonto ei voi puolustaa itseään, se on ihmisen tehtävä. Olemme ottaneet huiman harppauksen kohti luontopositiivista yhteiskuntaa. Luontorikkomuksille ja luonnon tuhoamiselle on määrätty kunnon hintalappu. Yli 30 prosenttia luonnosta on suojeltu ja yli puolet luontoympäristöistä on ennallistettu. Monimuotoinen luonto on kaikkien etu.

Luonto elpyy vauhdilla, kun muunlajisia kunnioitetaan ihmisen kanssa tasaveroisina elollisina. Lajituntemus on huipussaan. Luontokato on jäänyt menneisyyteen, koska luontoa ei enää haluta kontrolloida ja riistää surutta.

Ihminen on vihdoin tunnistanut ja tunnustanut olevansa osa luontoa. Emme puhu luontosuhteesta vaan luontoykseydestä. Luonnosta on tullut meille todellinen hyvinvoinnin lähde ja jopa välttämättömyys – niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Luonto yhdistää ihmiset toisiinsa kuin sienirihmasto, joka kurottelee maan pinnan alla kohti kaikkea elävää. Olemme läsnä itsellemme ja toisillemme. Luonnon läsnäoleva voima on opettanut meitä kohtaamaan toisemme inhimillisinä ja tuntevina olentoina. Avoin ja empaattinen keskustelukulttuuri on häivyttänyt polarisaation.

Olemme oivaltaneet, että jokaisen valinnoilla on merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Yksilöt ovat ymmärtäneet oman roolinsa kestävyysmurroksessa, ja positiivinen muutos vyöryy nyt voimalla eteenpäin lumipalloefektin lailla. Harkitsemme tietoisesti, miten elämme. Vaikutamme ja äänestämme aktiivisesti.

Luonto tarjoaa meille puhdasta ja aitoa ravintoa, kun varmistamme sen elinvoiman. Tiedämme, mistä ruoka tulee ja mitä sen kasvattaminen vaatii. Kasvipainotteinen ruokavalio on peitonnut lihaisan ruokakulttuurin, koska kasvipohjaista ruoantuotantoa tuetaan ja arvostetaan. Teholihatuotanto on lopetettu, mutta lähituotanto menestyy.

Vuonna 2040 luonnossa liikkuminen on lisääntynyt merkittävästi suojelualueiden ja laadukkaiden luontoreitistöjen lisääntyessä kaupunkien läheisyydessä.

Elämä planetaarisissa rajoissa on lisännyt valtavasti ihmisten elämänmyönteisyyttä ja tyytyväisyyttä. Koemme vahvaa merkityksellisyyttä – etenkin luonnon helmassa. Hidastaminen ja kohtuullistaminen on arkipäivää. Hermosto ei laukkaa enää turhan päiten ylikierroksilla. Arki tuntuu maadoittavalta, rauhalliselta ja turvalliselta.

Luonnon äärellä meillä ihmisillä on aikaa pysähtyä, olla ja ajatella. Luotamme tulevaan, jossa luonnon monimuotoisuus saa kukoistaa. Luonto pitää meistä huolen jatkossakin, kunhan me pidämme huolen siitä.

Millaiselta sinun luonnonläheinen elämäsi näyttää ja tuntuu vuonna 2040? Piipahda vaikka Luontovuoden kunniaksi mielikuvamatkalla tulevaisuudessa ja nappaa sieltä mukaasi sinua inspiroivia eväitä osaksi arkeasi!

Nelli Leppänen,
Murrosmedian viestintäyrittäjä

Kiitos tulevaisuustyöpajasta Linkkarikapina, Keskiluokkakapina, Green Care -keskus Könkkölän Yhdessä kohti planetaarista kansalaisuutta -hanke sekä työpajan osallistujat. Teksti pohjautuu työpajan antiin. 


 Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.



Niittyhaaste kouluille julkaistu

Niittyhaaste kouluille julkaistu

Luontovuoden 2026 kunniaksi julkaistaan Niittyhaaste kouluille. Haasteen tavoitteena on innostaa kouluja muuttamaan oppimisympäristöjään yhä enemmän luonnon monimuotoisuutta tukeviksi ja mahdollistaviksi. Haasteessa jätetään koulun piha-alueita kesän ajaksi hoitamatta. Esimerkiksi osa nurmialueista voidaan jättää leikkaamatta kesän ajaksi. Tämä mahdollistaa kasvillisuuden ja hyönteiskantojen monimuotoistumisen kouluympäristöissä. Alueita voidaan käyttää myös oivalluksia ja oppimista mahdollistavina ympäristöinä, joissa oppilaat voivat todistaa elinympäristöjen muutoksen ja huomata kuinka pienillä teoilla voidaan tehdä isoja muutoksia elinympäristöissä.

Haasteen on alun perin laittanut liikkeelle Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke Jyväskylän steinerkoululla. Luontovuonna 2026 haastetta lähtee viemään eteenpäin myös Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto LYKE. Haaste löytyy Mappa.fi -palvelusta sekä siellä olevasta Luontovuosi 2026 -teemarepusta.

Teemareppu Luontovuoden viettoon kouluille

Teemareppu Luontovuoden viettoon kouluille

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke ja Meijän polku ovat koonneet Mappa.fi-palveluun teemarepun kouluille Luontovuoden 2026 kunniaksi. Teemareppu johdattelee näin keväällä lintujen ja pölyttäjien maailmaan, mutta myös lisäämään oppimisympäristöihin näille sopivia elinympäristöjä. Syyskauden käynnistyessä tarkasteluun otetaan puut ja sienet, joidenka kiehtova maailma tarjoaa ihmeteltävää ja oivallettavaa koko syksyksi.

Teemarepun ajatuksena on madaltaa kynnystä luontoympäristöihin siirtymisille sekä luontoteoille kouluympäristöissä.

Teemareppu löytyy osoitteesta https://mappa.fi/teemareput/luontovuosi-2026/

Luontovuosi 2026 esittelyssä kansallisen luontoterveysohjelman avajaisissa

Luontovuosi 2026 esittelyssä kansallisen luontoterveysohjelman avajaisissa

Asiantuntijaverkosto Meijän polulta liikkeelle lähtenyt luonnossa oleskelun ja liikkumisen teemavuosi Luontovuosi 2026 on esillä kanssallisen luontoterveysohjelman avajaistilaisuudessa Helsingissä torstaina 12.3.2026.

Nyt käynnistyvän Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi arkeamme ja sotesektorin toimintaa. Tapahtuma on suunnattu luonnon ja sen terveyshyötyjen parissa toimiville tutkijoille ja asiantuntijoille eri sektoreilla, ml. tutkimus- ja asiantuntijalaitokset, kunnat, järjestöt, yritykset ja sote-sektori.

Lisätietoja:
https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/2026-03-12/terveytta-luonnosta-ohjelman-avaus-ja-tyopaja

Lumisen metsän keskellä – liikettä ja voimaa ympäri vuoden!

Lumisen metsän keskellä – liikettä ja voimaa ympäri vuoden!

Talvi tuo mukanaan kirpeän ilman, lumiset maisemat ja usein myös ajatuksen siitä, että liikkuminen siirtyy sisätiloihin. Silti yhä useampi suomalainen suuntaa treenaamaan ulos, myös silloin, kun mittari painuu reilusti pakkasen puolelle. Ulkoliikunnan hyödyt eivät nimittäin katoa talvella, päinvastoin.

Monet ulkokuntosalit sijaitsevat paikoissa, joihin muutenkin hakeudutaan hengittämään ja palautumaan: puistoissa, harjuilla, rantojen läheisyydessä ja metsäreittien varrella. Liikunta ei ole pelkkä suoritus, vaan osa laajempaa luontokokemusta. Talvella tämä korostuu entisestään; lumen vaimentama äänimaailma, puiden oksilla lepäävä kuura ja avara maisema tekevät harjoittelusta kokonaisvaltaisen elämyksen.

Kotimaisen ulkokuntosalilaitteita valmistavan Omnigymin näkökulmasta on ollut ilo seurata, kuinka ulkokuntosalit palvelevat käyttäjiä ympärivuotisesti. Hyvä esimerkki tästä löytyy Jyväskylästä.

Jyväskylän Harjun ulkokuntosali sijaitsee upeassa lähiluontoympäristössä. Vuodenajat ja säät tuovat vaihtelua kuntoilumaisemiin. Kuvat Juho Jäppinen.

Harjun ulkokuntosali on suosittu myös sydäntalvella

Jyväskylän Harjulla sijaitseva ulkokuntosali on erinomainen esimerkki liikuntapaikasta, jossa kaupunkiluonto ja harjoittelu kohtaavat. Harju itsessään on kaupunkilaisten rakastama ulkoilualue, metsäinen selänne aivan keskustan tuntumassa. Kuntosalille saavutaan usein kävely- tai juoksulenkin yhteydessä, ja treeni on luonteva osa ulkoilureittiä. Harjun ulkokuntosali sijaitsee myös Jyväskylän ydinkeskustan kiertävän vihervyöhykkeen, Kehä Vihreän, varrella.  

Käyttöluvut osoittavat, että myös talvella Harjulla ja Harjun ulkokuntosalilla liikutaan aktiivisesti:

  • Joulukuussa 2025 salilla kirjattiin 1 330 treenaajaa
  • Tammikuussa 2026 kävijöitä oli 906 (tammikuussa 2026 vuorokauden keskilämpötila Jyväskylässä oli -11.7 °C)

Luvut kertovat selkeää kieltä: vaikka keli on kylmä ja päivät lyhyitä, ulkotreeni houkuttelee. Talvella ulkoliikunta tarjoaakin jotain, mitä sisätiloissa ei voi täysin jäljitellä: raikasta ilmaa, luonnon rauhaa ja piristystä keskelle pimeintä vuodenaikaa.

Miksi luontoympäristö vahvistaa liikunnan vaikutuksia?

Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen tehostaa liikunnan psyykkisiä hyötyjä. Kun harjoittelu tapahtuu metsäisessä tai puistomaisessa ympäristössä: 

  • stressitasot laskevat tehokkaammin
  • keskittymiskyky paranee
  • mieliala kohenee nopeammin
  • palautuminen arjen kuormituksesta tehostuu

Ulkokuntosali luonnon helmassa yhdistää lihaskuntoharjoittelun ja luontoliikunnan parhaat puolet. Samalla treeniin tulee vaihtelua: vuodenaikojen vaihtelu, erilaiset sääolosuhteet ja ympäristön äänet tekevät jokaisesta harjoituksesta hieman erilaisen. 

Ulkokuntosaleilla voi nauttia paitsi monipuolisesta liikunnasta, usein myös monimuotoisen luonnon tuomista terveyshyödyistä.

Lihaskuntoharjoittelu kuuluu kaikille, myös pakkasella

Harjun ulkokuntosalin käyttödata kertoo myös siitä, millainen harjoittelu talvella kiinnostaa. Suosituin laite on ollut ylävetolaite ja heti perässä penkkipunnerruslaite. Tämä kertoo vahvasti siitä, että ihmiset haluavat kehittää voimaa, ylläpitää toimintakykyä ja tukea arjen jaksamista ympäri vuoden. 

Lihaskuntoharjoittelu:

  • ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja
  • tukee aineenvaihduntaa
  • parantaa tasapainoa ja kehonhallintaa
  • auttaa säilyttämään toimintakyvyn eri ikävaiheissa

Kun laitteet on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön ja turvallisuus huomioitu myös talviolosuhteissa, kynnys lähteä ulos madaltuu merkittävästi. 

Ylävetolaite on yksi suosituimista Jyväskylän Harjun salin laitteista. Ylävartalon lihasten voimistaminen monipuolistaakin talven kävelyvoittoista ulkoilua.

Ulkokuntosalit osana ympärivuotista liikuntakulttuuria

Suomessa liikuntapaikkojen saavutettavuus on keskeinen osa kansanterveyttä. Maksuttomat ja avoimet ulkokuntosalit madaltavat kynnystä liikkua myös silloin, kun kuntosalikortti on tauolla tai arki kiireinen.

Talvikäyttö osoittaa, että ulkokuntosalit eivät ole vain kesäisiä kohtaamispaikkoja, vaan pysyvä osa kaupunkien ja kuntien liikuntaympäristöä. Kun ympäristö kutsuu liikkumaan ympäri vuoden, myös liikkumisen tottumukset muuttuvat pysyviksi.

Liikuntapääkaupunki Jyväskylä innostaa asukkaita kokeilemaan ja käyttämään ulkokuntosaleja.

Talvi ei siis ole este, se on mahdollisuus. Raikas ilma, kevyt huurre laitteissa ja hengityksen höyry pakkasessa tekevät harjoittelusta kokonaisvaltaisen elämyksen.


Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Vantaa haastaa kunnat Luontovuoden viettoon!

Vantaa haastaa kunnat Luontovuoden viettoon!

Luontopositiivinen Vantaa on lähtenyt mukaan Luontovuosi 2026 -teemavuoden viettoon, ja haastaa myös muut suomalaiset kunnat mukaan!

Vantaa innostaa asukkaitaan luontoympäristöihin liikkumaan ja nauttimaan ympäri vuoden. Lähiluonnon monet mahdollisuudet tarjoavat upeita puitteita nauttia myös Luontovuodesta. Kuvat Sakari Manninen ja Vantaan kaupunki.

”Luonnossa liikkuminen tekee hyvää, ja luonnolle voi myös itse tehdä hyvää, vaikkapa torjumalla haitallisia vieraslajeja. Vantaa kannustaa asukkaitaan lähtemään luontoon ja nauttimaan luonnon virkistävistä ja terveyttä edistävistä vaikutuksista. Lisäksi Vantaa haastaa myös muut Suomen kunnat osallistumaan luontovuoteen”, kannustaa Vantaan ympäristösuunnittelija Annina Vuorsalo.

Vantaalle myönnettiin vuoden 2025 lopulla kunniamaininta Suomen luonnon puolesta tehdystä työstä. Vantaa on myös ensimmäinen Suomen kunta, joka on ottanut käyttöön luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation. Luontovuoden kunniaksi Vantaa kutsuu myös kaikki muut Suomen kunnat tekemään yhä enemmän luontopositiivisia tekoja.

Vantaalta löytyy runsaasti myös reitistökohteita päiväretkeilyyn, ja myös mahdollisuuksia pidemmillekin retkille. Kuvat Sakari Manninen ja Alisa Kaukio, Vantaan kaupunki.

Vantaan haaste löytyy Vantaan kaupungin sivuilta.

Outdoor Express -busseilla kansallispuistoihin myös Luontovuonna 2026!

Outdoor Express -busseilla kansallispuistoihin myös Luontovuonna 2026!

Outdoor Express -bussit ajavat taas kesällä 2026 Keski-Suomen kolmeen kansallispuistoon: Pyhä-Häkkiin, Leivonmälle ja Etelä-Konnevedelle.

Kesällä 2025 käynnistyneet Outdoor Express -kansallispuistobussit jatkavat kuljetuksia myös Luontovuonna 2026. Kesälle 2026 palvelua on laajennettu ja uutuutena toteutetaan yhdessä bussireittien liikennöitsijän MatkaMäkelän kanssa asiakkaalle helposti ostettavia matkapaketteja, joissa yhdistyvät kuljetukset ja kohteissa tapahtuvat opastetut aktiviteetit. Kuletuskautta on myös pidennetty, ja kuljetukset käytössä myös Reitistöviikolla syyskuussa.

Kuljetukset lähtevät Jyväskylän Matkakeskukselta ja myös matkalta pääsee kyytiin mukaan. Etelä-Konneveden kansallispuistoon on kesällä tarjolla kaksi reittiä, joista toinen kulkee Laukaan Peurungan kautta Häyrylänrantaan ja toinen Hankasalmen Revontuli Resortin kautta Kalajan alueelle. Pyhä-Häkin kuljetukset pysähtyvät Saarijärven keskustassa. Leivonmäellä Outdoor Express -bussit tarjoavat myös kansallispuiston sisäistä liikennettä päivän aikana.

Aikaa luonnosta nauttimiseen jää päivämatkailijoille noin 4-5 tuntia. Kahtena peräkkäisenä päivänä ajettavat vuorot tarjoavat mahdollisuuden yöpymiseen ja alueen matkailupalvelujen hyödyntämiseen.

Outdoor Express – Visit Jyväskylä Region

Outdoor Express -kuljetukset ovat osa Kestävää kansainvälistä saavutettavuutta Keski-Suomen matkailuun (KeKaSa) -hanketta. Hankkeen toteuttajana on Keski-Suomen matkailun alueorganisaationa toimiva Visit Jyväskylä Region. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen Liitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat matkailualueen yhteistyökunnat, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu JAMK ja Keski-Suomen Kauppakamari.