Uusi 3–30–300 -luontosuositus on esittelyssä Europarc Federationin blogissa. Europarc Federation edustaa satoja eurooppalaisia viranomaistahoja sekä tuhansia suojelualueita 40 maassa. Suomesta toiminnassa mukana on muun muassa Metsähallitus.
Blogissa aiheena onkin kansallispuistojen merkitys kansalaisten luontoaltistuksen sekä luontokokemusten lisäämisessä. Blogissa todetaan lisäksi, että nykyisiä kansallispuistoja tulee laajentaa, uusia luoda ja näiden saavutettavuutta parantaa, jotta luontohyvinvoinnin potentiaali voidaan valjastaa kaikkien käyttöön.
Tulevan Luontotyöpäiväviikon kunniaksi päivitimme Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon -julisteemme. Juliste tarjoilee käytännön ideoita töiden siirtämisestä ulkoympäristöihin, ja sen voi Luontotyöpäivien sivuilta ladata omalle koneelle ja tulostaa A3-kokoisena työpisteen seinälle, tai vaikkapa kotikonttorille muistuttamaan luontoympäristöjen monista mahdollisuuksista työhyvinvointimme lisäämiseen.
Siirtämällä töitä luontotympäristöihin, tai siirtymällä työmatkarönsyilyjen maailmaan voi myös täydentää omia luonnossaoloreservejään ja täyttää myös 3–30–300 -luontosuosituksen suositukset viikottaisesta luontoaltistuksesta.
Tervetuloa mukaan Luontotyöpäiväviikolle 19.–23.5.2025!
We all need natural environments to feel and be healthy. We need green and blue environments to enable the well-being of our minds and to enable active movement, as well as to maintain the diversity of our body’s health-promoting microbiome.
The nature recommendation is inspired by the 3–30–300 rule by Cecil Konijnendijk. This model has been widely used in urban planning in recent years. As a nature recommendation, the 3-30-300 model offers an easy-to-remember recipe for moving and spending time in nature:
Every moment spent in natural environments offers us a variety of health and well-being benefits. These benefits are based on repeated and regular contact with nature, so seek out natural environments at least three times a week.
Aim to spend at least 30 minutes at a time in nature. The health benefits of nature begin to accrue after just a few minutes, but they increase and become more diverse as the time spent in nature increases.
Aim to spend a total of 300 minutes in nature each week. You can do yard work, exercise, relax in a hammock, ride a bike, walk on nature trails, observe the wonders of nature or play yard games. The most important thing is to spend time in nature – in your own way!
Increasing time spent in nature offers ways to promote well-being and health both at the individual level, regionally and nationally. In the 3-30-300 Nature Recommendation, we raise natural environments and time spent in nature as one of the pillars of good health, alongside the more traditional healthy diet, sufficient exercise and adequate sleep. Actually, we go even further, because nature’s biodiversity enables all human well-being; it improves the quality of sleep, inspires us to move more, provides healthy environments that increase well-being and enables the basic conditions of our lives, such as access to oxygen, food and drinking water.
3–30–300 Nature Recommendation poster
You can download the A3-sized poster (PDF) to your computer and print it, for example, in waiting rooms to remind you of the importance of spending time in nature and being active in promoting well-being and health.
The poster also makes it easier to discuss the topic with different customer groups.
Every moment spent in natural environments offers us various well-being and health benefits. The aim of the 3–30–300 Nature Recommendation is to inspire us to spend time and move in natural environments as often as possible, but at least three times a week. This enables the well-being benefits we get from natural environments, which are based on frequent and regular contact with nature (Tyrväinen, 2023).
Going out to nature several times a week also enables new positive habits to form and become part of everyday life, as well as enables the accumulation of the amount of active movement recommended in the Physical activity guidelines.
Humans derive wellbeing and health benefits from nature through different mechanisms. The time spent in diverse natural environments and the frequency and recurrence of exposure to nature are important from the perspective of increased wellbeing. This is why the 3-30-300 Nature Recommendation advises people to visit natural environments at least 3 times a week for at least 30 minutes at a time and sets the weekly target of 300 minutes in totalMost people’s contacts with nature in Finland take place in their local environments, or less than 300 metres from home. However, a visit to natural sites further away from home usually lengthens the duration of individual visits and also enables new experiences of nature activities and outdoor exercise.
Nature Recommendation in Finland
We Finns are known as a ‘people of nature’. However, our relationship with nature is very dispersed and different, for example, depending on where we live and age group. About four percent of us don’t go out in nature at all, and 700,000 Finns go outside less often than once a week (LVVI3). At the European level, things are even worse in terms of physical activity. Almost half of Europeans do not do any kind of exercise (Special Eurobarometer 525).
Due to urbanization, the use of cars and our changed lifestyles, our contact with diverse nature has decreased significantly. We suffer from Nature-deficit disorder, the effects of which can be seen, for example, in the prevalence of lifestyle diseases, such as heart and circulatory system diseases, type 2 diabetes and some cancers. Increasing the amount of time spent in nature has an ever-increasing importance not only in terms of public health, but also in terms of the national economy. (Tyrväinen et al., 2024)
The costs of immobility and sedentary lifestyles in Finland have been estimated at approximately 3.2–7.5 billion euros per year, and the amount is expected to increase as the population ages and morbidity increases. (Vasankari et al. 2018) The number of people suffering from mental health problems is also growing in Finland, and the costs of work absences and disability pensions alone are estimated to be over 2 billion euros per year. (Kestilä et al. 2025) If we were to multiply the above figures by the population of Europe, for example, we would already be talking about several hundred billion euros per year.
More and more research shows that spending time in nature and being physically active both boost our well-being and health. These benefits start quickly and become even greater the more time we spend outdoors and moving. But how much is ‘more’?
As stated in the 3–30–300 Nature Recommendation, 300 minutes a week would be the optimal goal for the time spent in nature. As the Physical Activity Guideline for adults recommends at least 150 minutes of moderate aerobic activity a week, it also states that for even more health benefits, one should aim for 300 minutes a week.
If we want a better future, one of the best things we can do is spend 300 minutes each week being active in nature. Picture a society with fewer preventable diseases, significantly lower healthcare costs, and people living longer, happier lives—all from adding some outdoor activities in their lives. In addition, when we spend more time outdoors, we improve our connection to nature. This connection is crucially important not only for our well-being but also for the well-being of the planet.
300 times 3
To help people be physically active in nature for 300 minutes a week, we need to address a few key issues in our communities. First, we should make it easier for people to be active by improving the safety and appeal of walking, cycling, and public transport, and reducing our reliance on cars. Second, we need to add larger green spaces close to homes. And here is where the original 3–30–300 rule by Cecil Konijnendijk comes in: everyone should live within 300 meters of a large public green space. Third, we need to make outdoor activities and active transportation the next ‘big thing’.
If we can meet these goals across the population, we will have a society where physical and mental health are constantly improving. And at the same time, we are creating habitats where we can all thrive.
If you can combine the 3+30+300 Rule and the 3–30–300 Nature Recommendation you are on the right track towards future cities and wellbeing.
Keski-Suomen reitistöviikolla on järjestetty kaikille avoimia valokuvakilpailuja vuodesta 2021 saakka yhteistyössä sanomalehti Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.
Syyskuussa 2024 yleisöäänestyksessä ääniä annettiin 958, joista 247 sai kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään. Toiseksi äänestettiin Hannele Polun kuva Jyväskylän Haukanniemestä ja kolmanneksi Marjaana Kokin kuva Koskikaran kierrokselta Leivonmäen kansallispuistosta.
Aiemmilla kerroilla voittajiksi on äänestetty Juha Tukiaisen auringonlasku Jyväskylän Kanavuorelta (2023) Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta Hirvaan kierroksen varrelta (2022) ja Anna Käyhkön kuva Jyväskylän Haukanniemestä (2021). Alla kymmenen kuvan kärki Keskisuomalaisessa vuosilta
Tulostettava 3–30–300 -luontosuositusjuliste julkaistu
Olemme lisänneet 3–30–300 -luontosuosituksen sivuille A3-kokoisen tulostettavan julisteen muistuttamaan luonnossa oleskelun ja liikkumisen merkityksestä hyvinvoinnillemme ja terveydellemme. Juliste toimii myös helppona tapana ottaa luonnon hyvinvointivaikutukset puheeksi eri asiakasryhmien kanssa esimerkiksi liikuntaneuvonnassa ja sote-työssä.
Luontosuosituksessa todettiin, että ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ehkäpä optimaalisin yhdistelmä olisi liikkua luontoympäristöissä 300 minuuttia viikossa. Ja tätä lähdetään tavoittelemaan myös uudessa haasteessamme. Haasteen voi toteuttaa itselleen sopivilla aktiivisen liikkumisen tavoilla esimerkiksi hiihtäen, kävellen, pyöräillen, juosten, meloen, soutaen tai vaikkapa jalkapalloa ulkona pelaten. Tärkeintä on liikkua ympäristöissä, joissa on luontoa ympärillä. Haaste on kolmen kuukauden mittainen, eli ajallisesti uusien elintapojen oppimista tukeva.
Voit tutustua haasteeseen täältä. Ja sitten tarvitsee vain lähteä liikkeelle.
Liikkumisen apuvälineet avaavat ovia uusiin retkeilymaastoihin
Luontosuositus koskee jokaista – myös ihmisiä, joilla on jokin vamma. Luonnosta saatavat terveyshyödyt kuuluvat myös vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat liikkumiseen apuvälinettä ja toisen ihmisen apua. Oikeanlaisilla välineillä esteellisetkin ympäristöt tulevat mahdollisiksi.
Suomalaisista arviolta 15 prosentilla on jokin vamma. Vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuudet päästä luontoon ovat muita huonommat, sillä tarvittavia apuvälineitä ei ole riittävästi saatavilla. Esimerkiksi moni vaikeasti vammainen lapsi joutuu jäämään pois päiväkodin yhteisiltä metsäretkiltä. Samoin vaikeasti vammaiset aikuiset jäävät helposti ulos oman päivätoiminta- tai asumisyksikkönsä luontotoiminnasta.
On siis tärkeää kiinnittää erityistä huomiota heihin, jotka eivät pääse itsenäisesti luontoon tai kykene itse ilmaisemaan tarvettaan päästä sinne.
Oikeilla välineillä kuka vain voi päästä luontoon.
Kuva Ville Muranen.
Jokaisella on oikeus olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa
Kun vaikeasti vammainen henkilö lähtee luontoon lähi-ihmisen kanssa, on olennaista muistaa hänen olevan itsenäinen toimija, jolla on oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Näitä ovat muun muassa luontoretken kohde, kesto ja liikkumismuoto. Lisäksi jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, mitä retkellä tehdään. Jos ei tykkää makkarasta, on oikeutettu paahtamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Olennaista on, että jokainen saa olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa. Kenenkään ei tarvitse metsässäkään tulla ensisijaisesti määritellyksi vammansa kautta, ellei niin itse halua.
Jokainen saa tehdä luontokokemuksesta omannäköisensä.
Kuva Laura Vesa.
Esteettömät reitit eivät riitä – tarvitaan sopivia apuvälineitä
Suomessa on runsaasti esteettömiä reittejä, mutta niistä monet ovat lyhyitä ja talvisin kulkukelvottomia esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi kauneimmat ja rauhallisimmat luontokohteet ovat harvoin esteettömien reittien varrella.
Esteelliset reitit muuttuvat saavutettavammiksi oikeanlaisilla apuvälineillä. Luonnossa liikkumisen apuvälineitä ovat muun muassa maastopyörätuolit, monitoimirattaat sekä hiihto- ja luistelukelkat. Toimintavälineitä käytetään itsenäisesti tai yhdessä avustajan kanssa. Kenenkään luontoon pääseminen ei jää kiinni siitä, etteikö sopivia apuvälineitä olisi keksitty. Sen sijaan suurempi ongelma on se, ettei jo olemassa olevista välineistä tiedetä, tai niitä ei ole saatavilla.
Erilaisiin toimintavälineisiin voi tutustua tarkemmin Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan verkkosivuilla. Malike edistää vaikeasti vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia muun muassa lisäämällä tietoa toimintavälineistä ja niiden käytöstä.
Ulos pääseminen on yhtä tärkeää kaikkina vuodenaikoina. Maastopyörätuoli auttaa lumella liikkumisessa.
Kuva Laura Vesa.
Mistä toimintavälineitä voi saada?
Yksityishenkilöt voivat saada käyttöönsä maastoliikkumisen apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Tutustu välineiden hankintaan täällä.
Apuvälineitä tarvitaan myös yhteiskäyttöön. Kunnat ja luontokohteet voivat hankkia maastoliikkumisen apuvälineitä vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Yhteiskäyttöisiä välineitä on jo useilla paikkakunnilla, muun muassa Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa.
IDEA: Laskettelukeskusten ja monien luontokeskusten yhteydessä on jo valmiiksi varustevuokraamo. Voisiko vuokraamon valikoimasta löytyä esimerkiksi maastopyörätuoli tai laskettelukelkka?
Luontoympäristöjen ja aktiivisen liikkumisen yhdistäminen luo hyvinvointimme ja terveytemme kannalta optimaalisen yhdistelmän. 3–30–300 -luontosuosituksessa onkin nostettu esille luonnon ja aktiivisen liikkumisen hyödyt, jotka sopivat Vuosikellomme haasteisiin mitä mainioimmin.
Uudessa haasteessamme otammekin tavoitteeksi liikkua luontoympäristöissä 300 minuuttia, eli viisi tuntia viikossa. Liikkumiseen voi yhdistellä myös Vuosikellomme aktiviteetteja hiihdosta pyöräilyyn, porrasharjoitteluun, ulkokuntosalilla käymiseen tai metsä- sekä vesistöympäristöissä liikkumiseen. Voit sauvakävellä, polkujuosta, luistella, uida, soutaa, suunnistaa tai pelata vaikkapa frisbee-golffia. Pääasia on, että liikut aktiivisesti luontoympäristöissä.
Voit myös rönsyillä työmatkasi aktiivisesti liikkuen. Esimerkiksi 25 minuutin kävely töihin ja töistä kotiin luontoympäristöissä – tai niiden läheisyydesssä – täyttää jo tämän haasteen tavoitteen. Kaikki muu luontoympäristöissä liikkuminen tämän jälkeen on pelkkää plussaa.
Voit tulostaa itsellesi kolmen kuukauden haastepäiväkirjan alta, johon voi merkata päivittäisen ja viikottaisen luonnossa liikkumisen aikasi, jotta voit seurata haasteen etenemistä.
Voit merkitä päiväkirjaan luontoympäristöissä liikkumasi ajat päivittäin minuutteina. Näin sinun on helppo seurata haasteen etenemistä ja tavoitteiden täyttymistä. Pyri liikkumaan luontoympäristöissä viikottain vähintään 300 minuuttia, eli viisi tuntia.
Luontoympäristöt
300 potenssin kaksi -haasteessa luontoympäristöjä tulkitaan joustavasti – ulos liikkumaan lähtemistä ei kannata jättää välistä, vaikka ei olisi aivan varma ympäristön luokittelusta. Suomi tarjoaa kuitenkin miljoonittain mahdollisuuksia liikkua erilaisissa luontoympäristöissä. Tällaisia voivat olla puistot, lähiluonto monine mahdollisuuksineen, luontoalueiden läheisyydessä kulkevat reitistöt tai vaikkapa oma piha pihajumpan merkeissä. Pääasia että olet ulkona, näet luontoa ympäristössäsi ja olet liikkumassa!
Luontoympäristöissä oleskelu ja liikkuminen tuovat meille lukemattomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Tällaisia ovat muun muassa stressin väheneminen, mielialan koheneminen ja koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Samalla ulos siirtyminen ja siellä liikuskelu esimerkiksi kävelykokouksien merkeissä lisää meille ihmisille elintärkeää aktiivista liikkumista, joka osaltaan korottaa vireystilaa sekä parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.
Huikeita hyvinvointihyötyjä, joille on suomalaisessa työelämässä valtava tarve. Onneksi ratkaisukin löytyy aivan ulko-oven ulkopuolelta!
Kuinka liikkeelle?
Lähtemällä. Kirjaimellisesti. Luontoympäristöihin pääsee lähtemällä. Suomalaisten työpaikkojen läheisyydestä löytyy takuuvarmasti toinen toistaan hienompia kävelympäristöjä ja ulkotoimistokohteita. Tällaisia voi olla lähipuistoissa, lähiluonnossa, tai jo ihan työpaikan takapihalta. Viikon mittaan voi myös järjestää tyhypäiviä luontoympäristöissä, kuten Hämeenlinnan kaupunki teki keväällä 2024. Vinkkejä töiden luonnollistamisesta saa luontotyöpäivien sivuilta ja työpaikalle tulostettavasta julisteesta. Voitte myös pelata Luontotyöpäiväbingoa viikon mittaan.
Työmatkarönsyilemään
Tapahtumapäivänä voi myös työmatkarönsyillä töihin ja töistä kotiin. Työmatkarönsyily on Meijän polun osana luontotyöpäiviä kehittämä konsepti, jonka ajatuksena on lisätä aktiivisia työmatkoja ja kotiseutuntemusta, mutta ennen kaikkea etsimisen, tutkimisen ja löytämisen riemua työikäisten elämään. Samalla saamme lisättyä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ihmisten aktiivista liikkumista.
3–30–300
Luontotyöpäiväviikolla voi pyrkiä saamaan kasaan myös 3–30–300 -luontosuosituksen luonnossa oleskelun ja liikkumisen suosituksen ensimmäiset numerot, eli ole luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tämä onnistuu helpoiten työmatkarönsyilemällä luontoympäristöissä, mutta esimerkiksi myös pitämällä viikon mittaan kolme kävelypaleveria, tai siirtämällä muutaman kokouksen ulkoympäristöihin. Kävelypalavereja voi pitää niin etänä, kuin myös työporukallakin ja kokoustaa voi lähipuistossa, satamassa tai vaikkapa kansallispuistoissa.
Rammat retkeilijät ry on Suomen ensimmäinen, vuonna 2024 ponnistettu yhteisö, joka kokoaa siipiensä alle muun muassa kaikki toimintarajoitteiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, neuromoninaiset sekä kehosyrjintää kokevat retkeilijät. Tarkoituksemme on tuoda esiin retkeilyn moninaisuutta ja soveltavan retkeilyn tietoutta ja osaamista sekä rikkoa stereotypioita ’oikeasta retkeilijästä’ ja ’oikeista retkistä’. Edistämme samalla edellä mainittujen vähemmistöjen luontoliikkumisen näkyvyyttä ja lisäämme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luontoiluun. Joidenkin mielestä rumana pidetty termi ’rampa’ on voimauttavaa ottaa haltuun.
Tänä vuonna Rammat retkeilijät -yhteisö sai laittaa hynttyyt yhteen Retkihaasteen kanssa, ja kehitti Retkihaasteeseen kaksi haastekohtaa.
Helsingin Lammassaaressa pääsee tarkkailemaan lintuja meren ääreen rakennetusta esteettömästä piilokojusta.Ruunaan retkeilyalueella Neitikoskella esteettömällä reitillä pääsee taas aivan kosken kuohujen äärelle.
Suunnittelimme haastekohdan ”Retki esteettömiin retkirakenteisiin tutustuen”, sillä haluamme nostaa esiin tärkeitä huomioita luonnossa liikkumisen saavutettavuudesta. Millaiset retkeilyolosuhteet mahdollistavat sen, että kaikenlaiset luonnossakulkijat toimintakyvystään riippumatta voivat nauttia retkeilystä turvallisesti ja vaivattomasti?
Oletko esimerkiksi pohtinut, kuinka suuri merkitys pienilläkin rakenteellisilla yksityiskohdilla voi olla retkeilijöille? Esimerkiksi kynnys puuvaraston ovella saattaa tehdä polttopuiden hakemisesta mahdotonta pyörätuolilla liikkuvalle. Vastaavasti liian matala tulipaikka voi vaikeuttaa sen käyttöä henkilöille, joilla on selkä- tai polvivaivoja. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään kulkuramppia tai leveämpää polkua – se on kokonaisuus, jossa huomioidaan monenlaiset tarpeet ja varmistetaan, että luontoelämykset ovat kaikkien ulottuvilla.
Tämän haastekohdan myötä haluamme herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, miten retkirakenteita voidaan kehittää entistä saavutettavammiksi ja inklusiivisemmiksi.
Halusimme mukaan myös haastekohdan, joka kiinnittää huomiota retkeilyn sosiaaliseen puoleen. Haastekohta ”Retki ramman kanssa” kannustaa tarkastelemaan retkeilyä uudesta näkökulmasta: yhdessä lähtemisen ja toisen tukemisen kautta.
Retkeilyyn on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, mm. käsipolkupyöriä.
Hyvin moni toimintarajoitteinen kipuilee retkiseuran puutteesta, koska he eivät toimintarajoitteen vuoksi uskalla tai pysty lähtemään yksin luontoon. Joillekin retkeilyseura on ehdoton edellytys retkille pääsemiseksi. Seurassa liikkuminen ei ainoastaan tuo turvaa, vaan myös rohkaisee ja tekee retkeilystä sosiaalisen, jaetun elämyksen.
Retkeily on usein kivempaa kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Mustasaarenkeitaalla Isojoella kulkee esteetön lankkupolku suolla.
Kuka tahansa meistä voi tarvita apua luonnossa liikkumiseen jossain elämänvaiheessa, oli kyseessä sitten rollaattoria käyttävä isoäiti, polvivaivainen isä, uupumuksesta toipuva ystävä tai heikkonäköinen naapuri. Toivomme haastekohdan rohkaisevan tarjoamaan ja myös kysymään retkiseuraa, sillä luontoelämykset ovat kaikkia varten. Retkikavereita voi etsiä esimerkiksi Rammoista retkeilijöiden somesta, erilaisten vertaistukiyhdistysten ja -yhteisöjen sekä paikallisten some-ryhmien avulla.
Porvoon Varlaxuddenissa kulkee esteetön lankkupolku merenrantakallioille, joka parantaa alueen saavutettavuutta myös talvisin.
Minne sinä aiot mennä tutustumaan esteettömiin retkeilyrakenteisiin? Entä kenen kanssa aiot mennä ramparetkelle?
Tiina Nopanen Rammat retkeilijät ry varapuheenjohtaja
