Luontovuosi kutsuu kaikki suomalaiset lisäämään luonnossa vietettyä aikaa ja tätä kautta kartuttamaan luonnon tarjoamia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Näitä hyötyjä saa kerrytettyä lisäämällä monimuotoisessa lähiluonnossa vietettyä aikaa. Ja tästä syystä myös Retkihaasteen 52 vuosittaista retkeä ovat luonnollinen tapa lisätä luontoaltistusta!
Luontovuoden haastekohdat on valikoitu vuoden teeman – hyvinvointia lähiluonnosta – mukaisesti. Luonnosta löytyvät lempipaikkamme houkuttelevat ja innostavat meitä lisäämään luonnossa viettämäämme aikaa. Valitse siis oma lempipaikkasi lähiluonnosta, ja pyri käymään siellä useammankin kerran teemavuoden aikana! Jos sinulla ei ole vielä lempipaikkaa etsittynä, niin käytä Retkihaasteen muita haastekohtia hyväksesi tällaisen löytämiseen – ehkäpä muurahaisten polut vievät sinut upeaan luontokohteeseen, tai sitten hulppeat maisemat ylämäkiretken päätteeksi.
Liikkuvien vesien äärelle hakeutumisella on myös monia hyvinvointihyötyjä. Liikkuvan veden katselu ja veden äänten kuuntelu rauhoittavat mieltä ja vähentävät stressiä. Liikkuva vesi tekeekin tätä ympärivuotisesti. Liikkuvat vedet tarjoavat lapsiperheille myös mahdollisuuden kaarnaveneiden uittokokemuksiin. Tällaisissa ympäristöissä viihtyy pitkään, eli eväät mukaan myös!
Retkihaaste on innostanut suomalaisia retkeilemään jo kymmenen vuotta. Vuonna 2026 onkin upea mahdollisuus juhlistaa sekä Retkihaastetta, että kansallista Luontovuotta. Tarvitsee vain lähteä retkelle.
Vuosi 2025 suhahti lähiluontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen merkeissä. Meijänpolkumaiseen tyyliin saatiin luonnosta ja luonnossa nautiskelun lisäksi taas paljon luontopositiivista myös aikaiseksi. Alle on koottu jotain nostoja , ja myös blogissamme löytyy muistoja vuoden varrelta. Ja suurella luontoinnolla siirrymme myös seuraavaan vuoteen. Tulevasta juhlavuodesta lisää artikkelin lopussa!
Miljoonan askeleen haaste
Alkuvuodesta laitettiin taas jalkaa toisen eteen, kun Miljoonan askeleen haaste starttasi kuudennen kerran. Askelia keräämään lähti taas kävelijöitä kaikkialta Suomesta. Puolet osallistujista lisäsi päivittäisiä askeleitaan keskimäärin 2 000 – 4 000 askeleella ja kolmannes yli 4 000 askeleella. Tämä tulos vastaa myös edellisvuosien palautteita.
3–30–300 -luontosuositus julkaistiin!
Miltä kuulostaisi Liikkumisen suosituksen vastike, joka keskittyisi luontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen terveyshyötyihin? Niin hyvältä, että sellainen piti kirjoittaa. 3–30–300 -luontosuositus julkaistiin keväällä 2025 ja se suosittaa:
Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.
3+30+300 sääntö ja 3–30–300 -luontosuositus tulevat toisiaan hyvinvointia lisäävien kaupunkiympäristöjen ja ihmisten aktiivisten luontokontaktien edistämisessä.
Viherympäristölehdessä esiteltiin Meijän polun seikkailuja keskisuomalaisissa ja suomalaisissa luontoympäristöissä.
Luontotyöpäiväviikko
Toukokuussa vietettiin kolmatta kertaa Luontotyöpäiväviikkoa. Viikon kunniaksi julkaistiin keväällä Aitoa älyä -juliste kieliversioineen. Sarja toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen Outdoor Office Day -verkoston aktiivien kanssa. Luontotyöpäiväviikko innosti taas tuttuun tapaan suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä eri puolilla Suomea. Syksyllä meijänpolkulaisia oli viemässä luonnossa työskentelyn ilosanomaa KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Loppuvuodesta myös Luontotyöpäivät saivat oman Instagram-tilin…
Meijänpolkulaiset järjestivät työpajan luonnossa työskentelyn monista mahdollisuuksista KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa.
Reitistöviikko goes Finland!
Keskisuomalainen luonnossa liikkumisen juhlaviikko – Reitistöviikko – järjestettiin syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa kansallisena. Keski-Suomen liitto haastoikin kaikki Suomen maakunnat mukaan reitistöviikolle ja innostamaan ihmisiä liikkumaan alueiden reitistöille. Viikolle lähtikin mukaan monet toimijat etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Reitistöpositiivisen viestinnän ohella viikolla järjestettiin monenlaisia tapahtumia, ja haastettiin luonnossa liikkujia muun muassa Hirvaan kierrokselle vaeltamaan. Reitistöviikolle avattiin myös oma Instagram-tili.
Ensimmäinen kansallinen Reitistöviikko innosti maakuntatason viestintään ja tapahtumien järjestämiseen eri puolilla Suomea.
Sammaloituneen mielen oireyhtymä Green care -päivillä Nuuksiossa
Elintapamme ja elinympäristömme muuttuminen heikentävät myös aivojemme toimintakykyä. Sammaloituneen mielen oireytymästä onkin muodostumassa kansansairaus.
Jyväskylää kohden kunnianhimoisempaa luonnonsuojelutavoitetta
Meijän polku oli mukana kirjoittamassa jyväskyläläisten luontotoimijoiden vetoomusta, jossa innostettiin Jyväskylää suunnannäyttäjäksi luontopositiivisessa toiminnassa ja luonnonsuojelualueiden merkittävässä laajentamisessa. Jyväskylä voisi olla ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka yltäisi kansainväliseen 30 prosentin suojelutavoitteeseen. Meijän polulla kunnianhimoisemmat suojelutavoitteet ovat osa Luontopositiivinen Keski-Suomi -kokonaisuutta.
Kohden Luontovuotta 2026!
Olemme laittaneet Meijän polulta liikkeelle teemavuoden, jonka ajatuksena on innostaa kaikki suomalaiset luontoympäristöihin oleskelemaan ja liikkumaan! Luontovuoden viettoon toivotetaan mukaan kaikki, ja yhteistyötahoksikin voi lähteä, jos Luontovuoden teemat ovat lähellä omaa sydäntä.
Vuodelle on jo luvassa useampien yhteistyötahojen kampanjoita ja haasteita, ja lisää mahtuu 365 päivän verran! Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luontosuhteen kohenemisen historiaa! Lisätietoa Luontovuosi 2026 -sivulta.
Vuoden mittaan Meijän polun toteuttamana järjestetään myös perinteiset Miljoonan askeleen haaste, Luontotyöpäiväviikko sekä Reitistöviikko, sekä perinteitä kunnioittaen edistetään myös luontopositiivista asennetta ja tulevaisuutta turuilla ja toreilla eri puolilla Suomea.
Finland is celebrating the Nature Year 2026. The goal for this year is to increase the amount of time Finns spend in nature, as well as to increase the understanding of the health benefits of nature, and there are plenty! From cardiovascular health to mental health and social well-being. In addition, spending time in nature increases happiness. Just ask us, the Finns, the happiest people in the world.
This is why we invite everyone to celebrate the Finnish Nature Year 2026. The easiest way to do this is to go outside and spend time in nature. The destination can be a local park, a local forest, a nearby lake, river or seaside, a mountain range, a desert or a nearby national park. There are millions of possibilities.
If you wish, you can also follow the Finnish 3–30–300 Nature Recommendation and aim to visit natural environments at least 3 times a week, and for at least 30 minutes each time. You can set a weekly goal of spending 300 minutes in nature. But every contact you make with nature counts, and can add up.
The Nature Year is launched by the Central Finnish network of experts for promoting health and well-being: Meijän polku (Our Path), and its partners.
Welcome to celebrate the Finnish Nature Year 2026 – in nature near you.
If you are eager to participate in the Finnish Nature Year in your own local nature, please send us your logo by email (luontovuosi2026@gmail.com). We are happy to take along nature-positive actors from outside our borders with us, because every step towards nature improves the lives of all of us!
You can download the English version of the Nature Year logo from here.
Luontovuosi 2026 kutsuu kaikki suomalaiset lähiluontoon
Tammikuussa käynnistyvän luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlavuoden teemana on lähiluonnosta hyvinvointia. Luontovuoden laittaa liikkeelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen asiantuntijaverkosto Meijän polku yhteistyötahoineen.
Miksi mukaan?
Lähiluonnon merkitys meidän suomalaisten liikuttajana ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnettu, ja noin 97 % meistä ilmoittaa liikkuvansa luonnossa ainakin toisinaan. Kuitenkin suomalaisten luontosuhde on viime vuosikymmeninä hapertunut, ja kolmannes meistä liikkuu luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa.
Lähiluonto tarjoaa meille kuitenkin paitsi elämisen puitteet, myös ympäristön, jossa lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kokea rauhaa, elämyksiä, päästä lumoutumaan ja lisätä onnellisuutta. Voitaisiinkin todeta, että suomalainen onni rakentuu luontoympäristöjemme varaan, ja että onni kasvaa näissä ympäristöissä vietetyn ajan kasvaessa.
Suomalaiseen lähiluontoon siirryttäessä tyyli on vapaa, mutta suunta on yhteinen.
Kuinka mukaan?
Yhteistyötahoksi suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisen juhlavuoteen voi lähteä toimittamalla yhteisönne logo sähköpostilla osoitteeseen luontovuosi2026@gmail.com lisättäväksi Luontovuoden sivustolle. Sivustolta voi ladata myös Luontovuoden logon oman viestinnän käyttöön vuoden mittaan tapahtuvien tapahtumien ja julkaisujen käyttöön. Itse osallistuminen on sitten kunkin itsensä näköistä. Voitte järjestää luontotapahtumia, luontopositiivista viestintää, monimuotoistaa luontoympäristöjänne, viettää luontotyöpäiviä, osallistua Reitistöviikolle, tai satoihin muihin Suomessa järjestettäviin luontotapahtumiin. Tai sitten vain kutsua naapuri matkaan ja lähteä lähiluontoon liikkumaan.
Luontovuodella on myös oma Instagram-tili @luontovuosi2026, joka jakaa vuoteen liittyviä julkaisuja eteenpäin. Luontovuoden yhteydessä voi käyttää #luontovuosi2026 #lähiluonto #natureyear #finland -tunnisteita. Myös @meijanpolku -tilin voi tägätä mukaan julkaisuihin.
Lisätietoa sekä Luontovuoden logot löytyvät sivuiltamme. Sivut täydentyvät koko Luontovuoden ajan. Samoin Meijän polun blogissa julkaistaan runsaasti Luontovuoteen liittyvää materiaalia vuoden mittaan. https://www.meijanpolku.fi/luontovuosi/
Luontoreitit 360° kuvina Google Street View:ssä Jyväskylässä
IkiOma Ikä ry:n IkiOma 360-Luonto – paikalliset luontokohteet ikääntyvien hyvinvoinnin tukena-hanke on tuonut Jyväskylän luontoreittejä kaikkien ulottuville Google Mapsiin. Hankkeen aikana kuvattiin yhteensä 22 Jyväskylän luontokohdetta 360-kameralla ja ne on ladattu Google Maps Street View -näkymään kaikkien katseltavaksi.
Street View -näkymästä löytyvät luontoreitit ovat saanut innostuneen vastaanoton niin luontopoluilla kulkijoilta kuin infotilaisuuksiin osallistuneilta. Uusi 360°-kuvamateriaali tarjoaa saavutettavan ja turvallisen tavan tutustua luontokohteisiin etukäteen, innostaa kohteisiin liikkumaan – ja toivottavasti rohkaisee samalla muitakin tuottamaan vastaavaa sisältöä.
Street View -kuvaa Oravivuoren luontopolulta. Reittikuvaukset on toteuttanut hanketyöntekijä Sini Lehtinen IkiOma Ikä ry:stä.
360-kuvien avulla luontokohteita voi tarkastella uudella tavalla
Turvallisuus ja saavutettavuus: Reittejä voi tutkia etukäteen ja arvioida niiden sopivuutta eri toimintakyvyille.
Suunnittelun tuki: Kartalta näkyvät Street View -näkymän siniset viivat auttavat hahmottamaan polkujen reitin ja antaa mahdollisuuden myös tarkistaa oman sijainnin luontopolulla.
Luonnon elämyksellisyys: 360°kuvissa voi pyörittää näkymää joka suuntaan, kulkea reitillä ja saada käsityksen kohteen ympäristöstä ja tunnelmasta. Tämä voi madaltaa kynnystä lähteä myös tutustumaan itse reittiin paikan päälle.
Street View -kuvaa Sallaajärven luontopolulta.Sallaajärven Luontopolun esittely Street View -palvelussa. Lähtöpisteestä pääsee kiertämään vaikka koko reitin etänä.
Hankkeen aikana saatiin arvokasta käytännön kokemusta 360-kuvauksesta ja materiaalin lataamisesta Street View Studioon. Prosessi osoittautui sujuvaksi, vaikka aiempaa kokemusta ei vastaavasta toiminnasta ollut. Hankkeessa tuotettiin myös digiopas, joka tarjoaa selkeät ohjeet 360-kuvauksen aloittamiseen ja Street View -kuvamateriaalin tuottamiseen. Oppaasta löytyy lisäksi luettelo kaikista hankkeen aikana kuvatusta kahdestakymmenestäkahdesta luontokohteesta. Opas on ladattavissa IkiOma Ikä ry:n kotisivuilta.
Itse kuvaaminen tapahtuu 360-kameralla. Vinkkejä kameran ja Street View:n käyttöön löytyy hankkeessa toteutetusta oppaasta.
Haluaisitko sinä kuvata lisää luontoreittejä Street View -näkymään?
Toiveenamme on, että luontoreittejä innostutaan kuvaamaan lisää Street View -näkymään. Keski-Suomessa vapaaehtoisilla on helppo tapa osallistua: Jyväskylässä sijaitsevaa 360-kameraa ja muita kuvaamiseen tarpeellisia välineitä voi lainata IkiOma Ikä ry:ltä. Lisätietoja kuvatuista kohteista sekä laitteiden lainaamisesta löytyy täältä.
Tammikuussa käynnistyvä Luontovuosi 2026 toimii innokkeena lähteä madaltamaan kynnystä lähiluonnossa oleskelulle ja liikkumiselle. 360-kuvaus toimii yhtenä tapana madaltaa kynnystä lähteä luontoympäristöihin ja innostaa ihmisiä tutustumaan lähialueen luontokohteisiin.
Vuodesta 2020 suomalaista työelämää kohden luonnollisia työympäristöjä johdatellut Luontotyöpäivät-kokonaisuus on tullut viiden vuoden ikään, ja saa synttärilahjakseen oman Instagram-tilin, jossa jaetaan luontotyöpäiväkokemuksia ja vinkkejä. Tili toimii myös Luontotyöpäiväviikon tilinä aina keväisin, kun yhä useammat suomalaiset löytävät tiensä hyvinvointia, liikettä ja uusia ajatuksia tarjoaviin työympäristöihin.
Luontotyöpäivät on osa kansainvälistä Outdoor Office Day -verkostoa, ja toimii näin myös kanavana esitellä suomalaista luontotyöpäiväkulttuuria maailmalle.
Ottakaahan tili seurantaan, ja sitten omia töitä ulkoiluttamaan! #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Julkaisimme osana 3–30–300 -luontosuositusta uuden visuaalin, jossa yhdistetään suomalaisen luontosuosituksen ja sen mallina toimineen kansainvälisen 3+30+300 -säännön ohjeet samassa kuvassa. Näitä malleja yhdistelemällä voidaan toteuttaa hyvinvointia lisääviä asumisympäristöjä ja innostaa asukkaita oleskelemaan ja liikkumaan luontoympäristöissä entistä aktiivisemmin.
Norjalaisia innostetaan luontoon liikkumaan Ti på topp -kampanjan avulla. Myös matkailijat pääsevät nauttimaan samoista ulkoilukohteista ja -vinkeistä. Kuvat Janne Laitinen.
Miten saada ihmiset liikkumaan enemmän lähiluonnossa? Norjassa yhtenä keinona on paikallisesti toteutettuja Ti på topp -kampanjoita, joiden myötä kymmenet tuhannet ihmiset ovat lisänneet luonnossa liikkumistaan. Vuonna 2024 Ti på topp -sovellukseen kirjattiinkin 377 000 patikointiretkeä. Kampanjan idea on yksinkertainen – rohkaistaan ihmisiä löytämään liikkumisen ilo ja kokemaan lähiluonto yhdessä toisten kanssa. Kävin työmatkalla Bodøssa tutustumassa tähän sovellukseen ja alueen luontoretkeilymahdollisuuksiin.
Monimuotoinen lähiluonto kutsuu liikkumaan ja oppimaan ympäri vuoden
Ti på topp -toimintatapa on selkeä: valitse kohde, lähde liikkeelle ja kerää luontokokemuksia. Kun astut ulos ovesta ja suuntaat luontoon, niin jokainen askel on mahdollisuus nähdä, kokea, oppia ja lisätä hyvinvointia – monimuotoinen lähiluonto houkuttelee kulkijaa pysähtymään, ihailemaan maisemia ja hengittämään syvään. Luonnossa oleskelu innostaa meitä liikkumaan, haastaa havainnoimaan sekä opettaa arvostamaan luonnon aineettomia kulttuuripalveluita.
Kehtokuusi – lahoava kuusenrunko – on oiva kasvualusta muun muassa uusille kuusen taimille.
Lähiluonto ei ole kuitenkaan vain näiden aineettomien ekosysteemipalveluiden tuottaja, vaan myös kulttuurinen voimavara. Se tarjoaa mahdollisuuksia hiljaisuuteen ja rauhaan, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia, maisemiin ja tarinoihin, jotka vahvistavat paikallisidentiteettiä, sekä vuodenaikojen vaihteluun, joka tekee jokaisesta retkestä ainutlaatuisen. Kun luonnon monimuotoisuus vahvistuu, nämä luonnon kulttuuripalvelut rikastuvat entisestään. Syksyn monivärinen ruska ja talven hiljainen metsä ja keväiset lintukonsertot ovat elämyksiä, jotka syntyvät luonnon monimuotoisuuden mahdollistamana.
Yhteinen kutsu – liiku, havainnoi, arvosta
Tässä piilee myös keskisuomalaisen lähiLUMO-hankkeen idea luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseksi – luonto itsessään herättää kulkijan uteliaisuuden. Kun kuljemme luonnossa ja havainnoimme kaikessa rauhassa, huomaamme mielenkiintoisia yksityiskohtia, tunnistamme kasveja ja huomaamme esimerkiksi, miten lahopuu toimii monimuotoisen ja -lajisen elämän lähteenä.
Sovellukset voivat auttaa ensimmäisten luontoaskelten ottamisessa, mutta myös tuoda iloa ja ymmärrystä kokeneemmalle liikkujalle.
Ti på topp ja lähiLUMO kutsuvatkin kaikki osallistumaan: lähde liikkeelle, tutustu oman alueesi luontokohteisiin ja opi tunnistamaan oman elinympäristösi lajeja. Suomessa kohdeoppaana toimii Metsähallituksen uudistettu Luontoon -sovellus, ja jokainen voi tutustua myös lajintunnistussovelluksiin. Multialla lähiLUMO-retkellä kokeiltiin SEEK-sovelluksen ja Google Lensin toimivuutta. Paikkatietoon perustuvat SEEK oli selvästi ”viisaampi” lajintunnistuksessa. Kannattaa tutustua myös iNaturalist-sovellukseen.
LähiLUMO-hanke järjestää Keski-Suomen kunnissa yhteisöllisiä luontotapahtumia. Kivijärvellä toteutimme kukkaniityn perustustöitä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Monimuotoisen luonnon edistäminen edistää myös yhteisöllisyyttä. Ja samalla asukkaiden arvostus lähiluontoa kohtaan kasvaa.
Kohden luontopositiivista Keski-Suomea!
Ti på topp, lähiLUMO ja Meijän polku jakavat kaikki saman filosofian – luonto ja luonnossa liikkuminen kuuluu kaikille. Monimuotoinen luonto on elinehtomme ja aktiivinen luonnossa liikkuminen on paras investointi omaan hyvinvointiimme. Yhdistämällä nämä ajatukset voimme luoda polkuja myös luontopositiivisen Keski-Suomeen, jossa luonto yhdistää meitä ihmisiä, tuo iloa ja terveyttä arkeemme ja innostaa meitä liikkumaan!
Janne Laitinen Biologi, LähiLUMO-hanke (Jamk), Meijän polku
Keski-Suomen maakuntaura on kiehtonut mieltäni aina lapsesta lähtien. Muistan, kuinka ihmettelin aina hiihtolenkeillä Ladun Majan pihassa edelleen nököttäviä retkeilyreitistöjen viittoja. Etenkin Jämsä 74 ja Keuruu 80 -kyltit kummastuttivat mieltäni kovasti: ”Kuka hullu tuommoiselle matkalle lähtee?”
Nykyään tiedän useitakin etenkin tuota ensimmäistä väliä huvikseen harppovia, ja polte pidemmän retken tekoon kasvaa itselläkin koko ajan. Viime vuoden marraskuussa fillaroimmekin pienellä porukalla Ladun Majan kautta Korpilahdelle ja kesällä tuli kartoitettua Petäjäveden ja Multian välimaasto hellekelistä nautiskellen. Muutoin tutustuminen reitistöön on tapahtunut pieninä palasina ja osana jotain muuta aktiviteettia.
Olen itse liian nuori muistaakseni vuonna 1978 käyttöön vihityn reitistön kulta-aikaa, sillä sen ylläpito alkoi hiipumaan jo ennen oman koulutaipaleeni alkua. Urat ovat hiljalleen metsittyneet, jääneet avohakkuiden jalkoihin tai metsäteiden pohjiksi, mutta merkkejä maakuntaa yhdistäneestä polkuverkostosta on edelleen monin paikoin havaittavissa.
Ura on paikoitellen itseasiassa hyvinkin kuljettavissa mm. nykyisen Metsoreitin muodossa, Saarijärveltä Pyhä-Häkkiin ulottuvalla osuudella, sekä Keuruu-Multia -välillä. Toisaalta vähintään yhtä monet osuudet ovat kuitenkin kadonneet niin kartalta kuin maastostakin. Tästä huolimatta etsivä voi edelleen löytää vanhoja retkirakenteita, reittimerkkejä ja kuntarajojen kylttejä metsien keskeltä, mutta selkeää polkua ei perille aina kuitenkaan ole tarjolla. Tätä suolaa olen nyt alkanut retkieväideni päälle pala kerrallaan metsästämään.
Maakuntauraa voi napostella kuljettavaksi oman maun mukaan ja parhaassa tapauksessa pätkä sen historiaa huokuvaa jälkeä voi osua osaksi omaa iltalenkkiäkin. Esimerkiksi Ladun Majan latu- ja polkuverkostoon liittyvät päähaarat ovat tulleet tutuksi jo lapsena, kun taas Levonmäen laitaa kulkeva Muuramen haara kuuluu nykyisiin maastopyörälenkkien suosikkipätkiin. Moksin Särkijärven ympäristössä taas on vietetty retkiöiden lisäksi myös talvisia nuotiohetkiä.
Petäjävedeltä Keuruulle kuljettaessa on tarjolla pitkä pätkä käytännössä uratonta baanaa, jota on puissa edelleen näkyvien merkintöjen ansiosta kuitenkin hämmästyttävän helppo seurata. Myös pienen kosteikon reunassa seisova Petäjävesi-Keuruu -rajakyltti on veikeä näky umpitaipaleen keskellä. Toinen rajapyykkisuosikeistani on eräältä reitiltä löytyvä Korpilahden aikaa selvästi nähnyt kuntavaakuna.
En toki ole kiinnostukseni kanssa yksin ja tutkimusretkillä onkin havaittavissa yllättävän paljon viitteitä myös muista kulkijoista. Lisäksi Ladun Majan eteläpuolisia osuuksia on parin viime vuoden aikana merkitty ja uudelleenlinjattu yksityisten aktiivien toimesta, mikä varmasti houkuttelee lisää käyttäjiä vanhojen reittien äärelle. Paikoin reittilinjausta on kuitenkin hieman sovellettava yksityisten piha-alueiden rauhan takaamiseksi, tai kenkäparin kuivana pitämisen varmistamiseksi.
Reitistö tarjoilee parhaimmillaan upeiden kuusikoiden läpi pujottelevia neulaspolkuja, avokallioita ylittäviä osuuksia ja kauniiden vesistöjen rantamaisemia. Myös monet laavurakennelmat odottavat edelleen kulkijoita lepotaukoa pitämään. Syrjäisemmillä osuuksilla on kuitenkin syytä varautua välillä pitkiltäkin tuntuviin hiekka- tai metsäautotieosuuksiin, avohakkuun läpi tarpomiseen ja umpinaisen pajukon tai kosteikon kanssa taistelemiseen. Mikäli kiinnostus reitistöstä jatkaa orastavaa kasvuaan, selkeyttää lisäkulkijoiden vaikutus hiljalleen umpinaisempienkin osuuksien uria.
Osa hiipuneen reitistön taiasta piilenee siinä, mitä se on joskus aikanaan ollut ja mitä siitä on tänä päivänä jäljellä. Rehti uteliaisuus lienee itsellänikin se vahvin ajuri tutkia uraverkoston saloja erinäisten retkien lomassa.
Vinkkejä aiheesta kiinnostuneille
Valtaosa maakuntauran aktiivisista ja uudelleenmerkatuista osuuksista löytyy Jyväskylän yliopiston LIPAS-palvelusta sekä Luontoon.fi-reittikartalta. Paras keino virittäytyä tunnelmaan on tutustua karttapalveluiden ohella Upe Nykäsen hyvin dokumentoituihin tutkimusmatkoihin maakuntauran eri haaroilla. Näistä läpikäynneistä minunkin kipinä sai sen lopullisen roihunsa.
Reitistöviikolla on luonnossa liikkuessa hieno mahdollisuus tutkia luontoa ja tunnistaa sekä taltioida vastaantulevia lajeja. Tässäpä siis pieni tehtävä Reitistöviikolle: Bongataan lajeja teemoittain ja merkitään niitä someen aihetunnisteella #reitistöviikkolajisto
Maanantai: Nisäkkäät
Tiistai: Sienet
Keskiviikko: Kukat
Torstai: Hyönteiset
Perjantai: Marjat
Lauantai: Linnut
Sunnuntai: Puut
Toki olisi myös kiva tietää hieman miltä suunnalta Suomea julkaistuja lajeja löytyy, joten tieto kuvauspaikasta olisi kiva lisä. Lajien tunnistamiseen hyviä sovelluksia ovat muun muassa iNaturalist ja Google Lens. Lintujen äänet voi tunnistaa Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla ja alueella olevia lintuja voi tarkistaa Mappa.fi -palvelusta löytyvästä Linturetkikoneesta. Myös perinteisemmän kirjamuotoisen tunnistusoppaan voi mukaan napata, ja tietysti parviäly voi auttaa myös!
Lajien tunnistushaasteen laittaa instagramissa liikkeelle @kinkomaan_lajisto tili, jossa postaillaan viikon mittaan syksyisillä reitistöillä eteen tulevia lajeja. Tiliä pyörittää luokanopettaja Matti Pennanen Muuramen Kinkomaalta.
Lähtekäähän Reitistöviikolla lähiluontoon liikkumaan ja lajeja tunnistelemaan!
