Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskessaelokuussa 2020 alkanut Meijän mieli -hanke tekee alueellista työtä nuorten aikuisten mielenterveystoipujien arjen ja osallisuuden parantamiseksi Keski-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on luoda yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia tuki- ja vapaaehtoistyön ratkaisuja, jotka lisäävät toipujien osallisuutta sekä rohkaisevat mukaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita esim. kaveritoimintaan.
Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!
Vapaaehtoistyötä sekä mielenterveyttä tukevia toimintoja kehitetään yhdessä toipujien, vapaaehtoisten, mielenterveystoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Hankkeen viitekehyksenä ja arvolähtökohtana on toipumisorientaatiopohjainen ajattelu, koulutus ja toiminta. Lisätietoa Meijän mieli -hankkeesta voit lukea täältä.
Me Meijän mieli -hankkeen työntekijät, Merja ja Katja, saimme tehtäväksemme järjestää työyhteisömme työhyvinvointipäivän 3.11.2020. Otimme haasteen mieluusti vastaan ja koronarajoitteiden sekä budjetin puitteissa alkoi vaihtoehtojen pohdinta. Aiemmin syksyllä olimme jossain verkostopalaverissa kuulleet Meijän polun luontopysäkeistä ja siitäpä nappasimmekin idean tyhypäiväämme; matkustaisimme ekologisesti julkisilla jollekin luontopysäkille. Valitsimme bussin 25, jolla hurautimme Huhtasuon luontopysäkille ja siitä Kangasvuoren luontopolulle.
Kosken porukka lähdössä bussikyytiin sään mukaisin ja ajan hengen vaatimin varustein.
Koska Meijän mieli -hankkeen yhtenä tavoitteena on positiivisen mielenterveyden tukeminen ja tyhypäivänkin tarkoitus on työhyvinvoinnin ylläpito, retkeilyn oheen keksittiin mielen hyvinvointia lisääviä tehtäviä, jotka nimettiin hyvän mielen olympialaisiksi. Näissä olympialaisissa ei kuitenkaan kilpailtu keskenään, vaan suoritettiin pareittain erilaisia tehtäviä. Etsittiin luonnosta hyvän mielen maisemia, tehtiin luonnonmateriaaleista taideteoksia, halattiin puita ja ratkaistiin arvoituksia. Tehtävistä otettiin kuvia ja lähetettiin työyhteisön yhteiseen WhatsApp-ryhmään kaikkien iloksi.
Hyvän mielen taideteos, -maisema, puunhalaajat ja eväskattaus.
Tehtäviä suoritettiin pitkin matkaa luontopysäkiltä Vuorilammen laavulle, jonne kokoonnuimme evästauolle. Eväät katettiin lammen rantalaiturille, jossa nautittiin kahvit ynnä muut herkut olympialaisten tehtävistä ja päivän annista rupatellen. Tehtävien lisäksi mukavana ja voimauttavana koettiin myös ulkona liikkuminen ja kaunis luonto keskellä kaupunkia. Sää suosi tyhypäivämme viettoa, kun lämpötila oli lähellä kymmentä plusastetta ja aurinkokin pilkahti hetkeksi päiväämme piristämään. Vaikka kilpailusta ei näissä olympialaisissa ollutkaan kyse, pitäähän olympialaisissa jakaa palkinnot. Taataksemme kaikille hyvän mielen, jokainen osallistuja sai hienon kunniakirjan sekä muumitikkarin. Tyhypäivän päätteeksi matkasimme bussikyydillä takaisin keskustaan.
Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta –Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutus
Auttamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelimme marraskuussa julkaistussa KEHO:n blogissa. Yksi vapaaehtoistoiminnan mielekkyyden jujuista piilee siinä, että auttaminen tutkitusti saa mielihyvähormonit hyrräämään. Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!
Meijän mieli -hankkeessa käynnistyy Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutukset Tammikuussa 2021. Meijän kavereiksi haetaan tavallisia, täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka haluavat kulkea hetken matkaa mielenterveystoipujan tsempparina. Nyt koronarajoitteiden aikana, kun monet harrastuspaikat ovat vain rajoitetusti käytössä ja julkisiin paikkoihin menemistä emmitään, on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja kaveritoimintaan. Luonnossa riittää tilaa ja turvavälejä on helppo noudattaa. Mukavan yhdessäolon lisäksi saa kaupan päälle vielä luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset. Meijän kaveri voisikin lähteä toipujan kanssa luontoon retkeilemään. Eikä luontoretkelle tarvitse lähteä edes kovin kauas. Kaupunkiluonto on hyvin lähellä, joten retkipaikkoja riittää. Kuten Kosken tyhypäivän tarinasta voi lukea, Jyväskylässäkin tällaisia hienoja luontokohteita on aivan bussireittien varrella. Puhumattakaan maakunnan muista pitäjistä; metsää on varmasti kävelymatkan päässä. Menkäämme metsään!
Blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin, kuinka matkani kohti Meijän polkua sai alkunsa. Toisessa osassa aloitamme rakentamaan työhyvinvoinnin vuosikelloa ja käännämme haasteet hyvinvoinnin tueksi. Ennen vuosikellon sisällön suunnittelua kartoitimme matkallemme yhteiset tavoitteet. Meijän polun tavoitteena on rakentaa terveempi ja hyvinvoiva keskisuomalainen väestö keskittyen neljään teemaan; liikuntaan, lepoon, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Vastaavasti Kuopion tavoite on olla hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvoinnin tukemisen tavoitteet kohtasivat laajemmassa linjassa ja seuraavaksi lähdimme kartoittamaan organisaationi työhyvinvointiin liittyviä tarpeita ja toiveita. Laadin vapaamuotoisen työhyvinvointikyselyn henkilökunnalle, jonka myötä lähdimme kokoamaan vuosikellon sisältöä. Alkukartoituksen vastausten perusteella henkilökunta toivoi pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia edistävää toimintaa, jossa olisi tekemisen meininki ja positiivinen yhteishenki. Vastaukset antoivat tärkeää tietoa vuosikellon sisällön suunnitteluun. Näistä lähtökohdista sai alkunsa Työhyvinvoinnin Vuosikello, jossa vuoden jokaiselle kuukaudelle valikoitui yksi hyvinvointia ja terveyttä edistävä osatekijä.
Seuraavaksi lähdimme sijoittamaan työyhteisöni toiveita Työhyvinvoinnin Vuosikelloon. Henkilökunnan toiveista nousi esiin liikunnan ja luonnon tärkeys oman hyvinvoinnin tukemisessa, sekä myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Työpäivän jälkeinen palautuminen koettiin myös tärkeäksi, sekä laadukas uni. Alkukartoituksen vastauksista alkoi muodostua yksityiskohtaisempia tavoitteita. Suunnitteluvaiheessa otettiin myös huomioon varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden näkökulma ja arjen realiteetit. Varhaiskasvatuksen pääasiallinen tehtävä on edistää lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa. Hyvinvoivalla työntekijällä on voimavaroja toteuttaa laadukasta ja pedagogista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa työskennellään kompleksisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä yksilö- ja ryhmätasoisesti. Vuosikellon sisällön tuli olla sellainen, mikä istuisi varhaiskasvatuksen arkeen ja jota henkilökunta voisi toteuttaa pääosin vapaa-ajalla omalla rennolla otteella. Työhyvinvoinnin vuosikellon lähtökohdaksi alkoi muodostua hyvinvoinnin osatekijöiden tietoinen vahvistaminen positiivisuuden kautta.
Mitä nämä haasteet sitten konkreettisesti ovat? Vuosikellon haasteet koostuvat liikuntaa ja lepoa lisäävistä tekijöistä. Haasteita toteuttamalla voi ylläpitää ja kohentaa kuntoa ja koettua elämänlaatua ympärivuotisesti ja haasteet rytmittävät luontevasti myös vuoden kulkua. Työhyvinvoinnin vuosikellon ensimmäiseksi haasteeksi valittiin Metsähaaste, jota lähdettiin toteuttamaan elokuussa 2020. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa monimuotoinen luonto antaa mahtavat puitteet metsähaasteen toteuttamiseen. Työyhteisöni on siitä onnellisessa asemassa, että työpaikka sijaitsee monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien äärellä, joten metsähaastetta oli helppo lähteä toteuttamaan. Metsähaasteessa ryhmät keräsivät rasteja metsäretkistä leikkimielisen kilpailun muodossa. Rastin sai vapaa-ajan retkeilystä, sekä työpäivän aikana lasten kanssa tehdyistä metsäretkistä. Eniten rasteja kerännyt ryhmä palkittiin haasteen lopussa.
Työhyvinvoinnin vuosikelloon koottiin kohderyhmän toiveiden mukainen hyvinvointipaketti kattamaan koko vuoden.
Syyskuussa metsähaasteen rinnalle valittiin Saunahaaste. Saunahaasteen tavoitteena oli saunoa 3-4 kertaa viikossa 20-30 min ajan kerrallaan. Suomalaisilla on maailman eniten kokemustietoa saunomisen hyvinvointivaikutuksista ja saunahaasteen tavoitteena olikin herätellä henkilökuntaa pohtimaan saunomisen terveysvaikutuksia. Saunominen herättää meissä myös paljon muistoja ja tunteita. Saunahaasteeseen kuului yhteisen saunakirjaan kirjoittaminen, johon jokainen pystyi kirjoittamaan saunomiseen liittyvistä tunteita, muistoista ja terveysvaikutuksia.
Lokakuun haasteeksi valikoitui Tasapainohaaste. Tasapainotaitoja on helppo harjoittaa kotona tai työpaikalla ilman sen kummempia välineitä. Kun tasapaino on kunnossa, pysyt varmemmin pystyssä silloinkin, kun maasto on epätasainen tai liukas. Tasapainoa kehittämällä voidaan ehkäistä liukastumisia ja kaatumisia. Liukastumiset ja kaatumiset johtavat usein pitkiin sairauspoissaoloihin ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat Suomessa vuosittain reilut 32 000 työtapaturmaa. Tyypillisiä vammoja ovat käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset. Liukastumisista aiheutuu myös paljon vakavia ja pitkäkestoisia vammoja, kuten päävammoja. Liukastumisista aiheutuu vuosittain merkittäviä kuluja, jopa n. 420 milj. euroa vuodessa ja yli 70 % työmatkatapaturmista on liukastumisia. Varhaiskasvatuksessa työskennellään paljon ulkona, jossa olosuhteet ovat alati muuttuvat. Varhaiskasvatuksen arjessa onkin tärkeää harjoittaa tasapainotaitojen ylläpitoa ja kehittymistä. Tasapainoa harjoitettiin kuuden liikkeen kuvasarjalla, joita pystyi tekemään helposti, vaikka kahvitauolla tai pihalla lasten kanssa.
Loppuvuoden haaste painottui uneen ja palautumiseen. Valitsimme Unipäiväkirjan, jossa tavoitteena on seurata avulla omaa unta vähintään kahden viikon ajan. Laadukas ja riittävä yöuni on tärkeää osa palautumista ja työssä jaksamista. Stressaava työelämä ja hektinen arki vaikeuttavat työpäivästä palautumista ja levolle jää yhä vähemmän aikaa. Jos yöunet jäävät toistuvasti normaalia lyhyemmäksi alkaa univaje rappeuttamaan immuunijärjestelmää, sekä heikentämään psyykkistä tasapainoa. Univaje lisää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, jotka pitkään jatkuneena aiheuttavat sairaspoissaoloja. Lasten kanssa työskenneltäessä tulee olla jatkuvasti valppaana ja pystyttävä ennakoimaan asioita, univajeesta kärsivä työntekijä voi olla suuri turvallisuusriski. Unipäiväkirjan avulla työntekijä voi tarkemmin havainnoida nukkumiseen ja uneen liittyviä tekijöitä ja tarvittaessa tekemään muutoksia hyvän unenlaadun saavuttamiseksi. Hyvin nukuttu yö ja laadukas uni vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen ja voimavaroja jää vielä vapaa-aikaankin.
Joulukuun haasteena on onnistumisten juhliminen pikkujoulujen muodossa. Joulukuu on varhaiskasvatuksessa kiireistä aikaa, emmekä siksi halunneet laittaa siihen enää mitään virallista haastetta. Joulukuussa katseet alkavat siirtyä kohti kevättä, jossa Työhyvinvoinnin Vuosikelloon on suunniteltu keväisiä haasteita. Henkilökunnan toiveesta suunniteltiin keväälle kulttuuriin liittyviä teemoja.
Vuosikellon haasteet on suunniteltu kaikille sopiviksi ja pyrimme ottamaan huomioon, että jokaiselle työyhteisön jäsenelle löytyisi vuosikellosta yksi itselle mieluinen haaste. Vuosikellon suunnittelussa tärkeintä oli välttää ”tyhy-ähkyn” syntyminen. Pyrimme ennaltaehkäisemään ”tyhy-ähkyä” haasteiden pitkäkestoisuudella, siksi sama haaste valittiin kestäväksi kaksi kuutautta peräkkäin. Tärkeää on myös muistaa, että vuosikelloa voi huoletta muokata tilanteeseen ja ajanjaksoon sopivaksi.
Meijän polun vuosikelloon yhdistettiin tiiviisti myös Meijän kokoukset. Meijän kokousten tavoitteena on jakaa ideoita terveellisten ja aktiivisten kokousten järjestämiseen. Meijän kokoukset sisällytettiin myös Työhyvinvoinnin Vuosikelloon ja kokousten teemat valittiin täydentämään haasteita. Meijän kokouksia toteutettiin kerran kuukaudessa. Kokousten alussa olemme tehneet luontorentoutuksia, kuunnelleet luonnon ääniä, sekä tehneet tasapainoharjoituksia. Viime kokouksessa kuuntelimme Suomen luontorunokilpailun voittajarunon Rouva Jenni Haukion lukemana. Meijän kokoukset ovat auttaneet meitä pysähtymään hetkeen, tasaamaan pulssia ja hengähtämään hetken arjen aherruksen välissä. Mielestäni Meijän kokouksen teemat ja vuosikellon haasteet ovat täydentäneet upeasti toisiaan.
Blogisarjan toinen osa onkin sopiva päättää luontorunokilpailun voittajarunoon Näillä silmillä, jonka on kirjoittanut Aino Krohn. Krohn osallistui kilpailuun nimimerkillä Veera Viita. Runo kertoo koskettavasti ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, sekä vuodenaikojen vaihtumisen haikeudesta. Runon myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille lämmintä joulunaikaa ja tavataan jälleen uutena vuonna, vuonna 2021!
Näillä silmillä ei enää näe hyvin lähelle.
On otettava etäisyyttä ihmisiin, asioihin, ajatuksiinsa, katsottava kauempaa metsän reunaa, kaislikkoa, vuodenaikaa, joka vaihtuu, muuttuu ja katoaa, etiäistä, joka toistuu ja pelottaa.
On nähtävä uudelleen unet, joita ei voi unohtaa, on hyväksyttävä haalistuminen, hitaus, herpaantuminen ja verhot, miten kaikki laskeutuu.
Anna meille, anna meille vielä edes yksi maisema; se, missä usva kiirii pitkin järven selkää ja laiturin kaiteella varhainen lokki odottaa kalastajan paluuta. – Veera Viita
Pyhä-Häkin kansallispuistossa retkeilijä pääsee eteläisen Suomen hienoimpaan aarnimetsään, jossa vanhimmat puut ovat yli 400-vuotiaita ikihonkia. Kuva Upe Nykänen, retkeilyKS-kuvapankki.
Matkailusta käytetään yleisesti termiä matkailuteollisuus. Eikä syyttä, sillä ala on ollut Suomessa samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus ja työllistänyt 140 000 ihmistä, mukana 28 000 yritystä (Lähde: Business Finland).
Mutta sitten tuli korona. Se iski ja iskee alaan. Samaan aikaan on ollut nähtävissä, että lähimatkailun määrät kasvavat. Tällöin juuri Keski-Suomen matkailuvaltit nousevat arvoon arvaamattomaan. Meiltähän nimittäin – maakunnan nimenkin mukaisesti – löytyy keskimäärin kaikkea. Ja se on paljon se.
Keski-Suomessa luonto on usein lähempänä kuin yksikään lähikauppa. Kaupasta poiketen luonto on aina auki, sinne ei ole pukukoodia ja siellä on helppo piipahtaa. Ja mikä parasta: sinne mahtuu aina. Tuo mahtuminen onkin tärkeä myyntivaltti, sillä monissa luontokohteissa Suomessa ja maailmalla näin ei aina ole. Toki korona on osin haastanut tilannetta täälläkin, mutta kyllä meille vielä hyvin mahtuu.
Kanavuori on lähikohteiden todellinen helmi. Se on saavutettavissa julkisilla liikenneyhteyksillä (esim. Luontopysäkit) ja lähellä monenlaisia palveluita. Kuva Upe Nykänen, retkeilyKS-kuvapankki.
Lähikaupan tavoin luonto voi myös auttaa monessa. Sen terveysvaikutukset ovat varmasti jo kiistattomia. Ajatella, että se meidän tavallinen, ikioma luontomme voikin olla se mikä auttaisi meitä selviytymään koronasta. Kyllä, juuri se sama paikka, missä usein on joko liian kuumaa, märkää, kylmää tai pimeää. Hyttysiä. Kesäisin liikaa jopa aurinkoa.
Erityisesti meiltä löytyy luontoa, jossa on luonnetta. Meillä ei ole tasaista ja samanlaista – vaan monenlaista ja erilaista. Moninaisuudesta kertoo sekin, että meillä on viisi erilaista kansallispuistoa. Voisimmekin tituleerata itseämme kansallispuistomaakunnaksi: viidellä kansallispuistollamme olemme yksi Suomen kansallispuistotiheimmistä maakunnista. Alueellamme olevien kansallispuistojen kävijämäärä kasvaakin koko ajan ja niihin on panostettu myös erilaisilla projekteilla.
Keski-Suomi on suoranainen melojan mekka. Kuva Wanha Witonen -melontareitiltä. Mirva Leppälä, retkeilyKS-kuvapankki.
In Sauna we trust. Ja taivaalliset vedet
Lukuisissa kyselyissä ja projekteissa on tuumailtu alueen vetovoimaa. Alueen luontomatkailun pyhä kolminaisuus näyttää olevan kansallispuistojen lisäksi järvet ja myös sauna, sillä olemmehan Suomen ainoa saunamaakunta. Järviä meillä riittää lähes jokaiselle omansa ja vedet ovat yleisesti puhtaita ja helposti saavutettavia – suorastaan taivaallisia: katso itse tästä videosta!
Tässä blogissa esillä olevat kuvat ja videot on tuotettu projektityönä. Projektit ovatkin yksi tärkeä keino hyödyntää luonto- ja kulttuuriperintöä virkistys- ja matkailukäytössä. Projektien kautta eri toimijoilla on usein parempi mahdollisuus lyödä viisaat päät yhteen, mutta niissä tehdään myös konkreettisia asioita, joita kuka tahansa saa hyödyntää: videoita, kuvia ja esitteitä. Lisäksi niissä voidaan laatia esimerkiksi reittien ylläpitäjien ja huoltajien avuksi kehittämissuunnitelmia, joiden avulla reitin omistaja voi hakea investointitukea ja parantaa esimerkiksi reittien varrella olevia retkeilyrakenteita.
Kirjoittaja johtaa tällä hetkellä maakunnan luonto- ja kulttuuriperinnön virkistys- ja matkailukäytön selvitystyötä koskien erityisesti maakunnan reitistöjä. Työn tilaajana on Keski-Suomen liiton osatoteuttama Interreg Europe-rahoitteinen Thematic Trail Trigger-hanke, jonka tavoitteena on mm. edistää kestävää matkailua ja liikkumista.
Sippulanniemen luontopolulla reitti kulkee moninaisessa luontoympäristössä. Alueella on muun muassa mahdollisuus ylittää suo pitkospuilla.Kuva Juho Jäppinen.
Linjan 18 varrella sijaitsee monta erinomaista luontokohdetta, joissa pääsee eri pituisille luontoreiteille. Lyhyin näistä on Tourujoen luontopolku. Pidempiä retkiä kaipaaville Sippulanniemi ja Sippulanniemen luontopolku sekä Laajavuori ja Laajavuoren luontopolku tarjoavat useita erilaisia ja tasoisia reitistöjä. Seikkailunhaluisille löytyy mahdollisuuksina esimerkiksi Ladun Majalle vievä pidempi reitistö. Linjalla pääsee myös Harjulle sekä Haukanniemen luontoalueelle, jossa sijaitsee nykyään myös esteetön luontopolku.
Linkkireitin varrelta pääsee kätevästi myös Jyväsjärven, Viitaniemen ja Ristikiven rantaraiteille vesistöjen äärelle.
Osittain linjan 18 kanssa samaa reittiä kulkee Nenäinniemestä lähtevä linja 18K.
Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.
Syksy on parasta aikaa lähteä syysluontoon, toteaa vanha jyväskyläläinen sanonta. Kävimme testaamassa sanonnan paikkansapitävyyttä lähiluonnossa Jyväskylän Sippulanniemen luontopolulla ja kuntoradalla. Sanonta osoittautui varsin hyvin paikkansa pitäväksi.
Mitä syksyisestä luonnosta voi itselleen sitten kerätä? Monien luonnon suomienterveyshyötyjen ohella upean syksyisen luonnon visuaalisten antimien ohella kotiin vietäväksi saa aimo annoksen raitista syysilmaa, ulkoilun tuomaa hyvää oloa ja talvea ajatellen tuiki tärkeää tasapainon harjoittelua.
Tasapainoa metsistä
Metsäpolut tarjoavat kulkijoilleen erinomaisen tasapainoharjoittelumahdollisuuden. Kivien, juurien ja vaihtelevan maaston keskellä kulkeminen kehittää kuin huomaamatta monipuolisesti tasapainoa. Syksyllä toki saa olla hiukan varovainen mahdollisesti märkien ja liukkaiden juurakkojen ja kivien kanssa, mutta näiden kiertäminenkin onnistuu helposti ja toimii itsessään jo tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluna. Jos siis kaipaat tehostettua tasapainoharjoittelua, niin suunnaksi kannattaa ottaa lähimetsät.
Jos juurakkoiset polut tuntuvat alkuun liian haastavilta, niin samankaltaisia hyötyjä löytyy myös kuntopoluilta niiden joustavan pinnoitteen ja vaihtelevan maaston ansiosta. Voit myös ottaa kävelysauvat mukaan tuomaan tukea ja lisäämään koko keholle kohdistuvaa lihasharjoittelua ja lisäämään liikkumisen energiankulutusta.
Myös lapsille polut, kivet ja kannot tarjoilevat hienoja mahdollisuuksia kehittää motorisia perustaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla. Perheen vapaapäivänä kannattaa siis suunnata kohden lähimetsien loputtomia seikkailuja. Eväät mukaan!
Metsäpoluilla liikkuminen kehittää kuin huomaamatta tasapainoa. Sippulanniemestäkin löytyy runsaasti kuvan kaltaista maastoa, jossa liikkujan tasapaino petraantuu vauhdikkaasti.
Monimuotoinen luonto tarjoaa monimuotoisia hyötyjä
Sippulanniemen alue tarjoaa kävijöilleen monimuotoisen luontokattauksen. Alueelta löytyy kuusikkoa, leppävaltaisia lehtoja, sekametsää ja männikköjä. Alueen keskeltä löytyy myös kaunis suoalue. Sippulanniemi ja suo sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Aikamoinen luontoaarre, ja helposti saavutettavissa.
Sippulanniemen luontopolun varrelta löytyy myös pitkospuita ja upeaa suoluontoa.
Saavutettava lähiluonto
Sippulanniemen alueelle pääsee helposti esimerkiksi Jyväskylän paikallisliikenteen linja-autoilla. Linja 18 on jo osa Luontopysäkkienkin tarjontaa. Alla olevan Luontopysäkkien kartan avulla voit lähteä suunnittelemaan omaa retkeäsi Sippulanniemen alueelle. Sippulanniemen luontoalueen laitamille pääsee myös Tikan suunnalta linja-autoilla numero 8, 15 ja 20. Alue on myös helposti saavutettavissa polkupyörällä ja lähialueiden asukkaille myös kävellen.
Linjalla nro 18 pääsee Sippulanniemen luontoalueen äärelle.
Vaikka osa meistä odottaa jo talven lumia (tai ehkä jo seuraavaa kesää…), niin odottaessa ei kannata istua sisällä, sillä odottavan aika on pitkä ja mieltä sekä kehoa vauhdikkaasti rapauttava. Vuosikellomme idean mukaisesti seuraavaan vuodenaikaan kannattaa valmistautua lisäämällä aktiviteetteja, joista on hyötyä tulevana vuodenaikana. Talvikautta lähestyttäessä on hyvä laittaa tasapainotaidot iskuun ja hakea viimeiset aistimuistot metsien tuoksuista ja väreistä säilöön pitkän talven varalta. Tämä onnistuu helposti lähimetsiemme poluilla.
Meijän polun ja Keski-Suomen liikunnan yhteistyössä Jyväskylän liikenteen Linkki-palvelun kanssa syyskuussa julkaiseman Luontopysäkit -konseptin kaksi ensimmäistä linjakarttaa saavat jatkoa talven ja kevään aikana, kun Meijän polku toteuttaa linjakartat kaikille Jyväskylän päälinjoille. Tämän lisäksi keväällä julkistetaan vielä yhtenäiskartta, johon on kerätty kaikki Jyväskylän kaupungin luontoliikunta-alueet linja-autoyhteyksineen.
Kahden ensimmäisen kartan julkaisun jälkeen saatu palaute on ollut todella positiivista. Moni kaupunkilainen ei ole aiemmin huomannutkaan, että sillä ’omalla linkillä’ pääseekin muutamassa kymmenessä minuutissa useisiin korkealaatuisiin luontoliikuntakohteisiin ja Jyväskylässä pidempienkin retkimahdollisuuksien äärelle. Nyt pääsemme laajentamaan kartastoa koskemaan kymmentä aktiivisimmassa käytössä olevaa linjaa, joten yhä useampi pääsee katselemaan omia luontoliikuntamahdollisuuksiaan aivan uusin silmin.
Linkillä pääsee Jyväskylässä laajojenkin luontoalueiden äärelle. Kuvat Laajavuoren metsistä, joiden keskelle pääsee Jyväskylässä useammalla linja-autolla päivittäin läpi vuoden. Tähän mennessä julkaistuista Luontopysäkkikartoista molemmat tuovat kaupunkilaisia Laajavuoren luontoliikuntamahdollisuuksien piiriin.
Uusien linjojen karttoja julkaistaan tulevan talven ja kevään aikana ja kokoava kartta polkujen ja luontoreitistöjen paljastuessa taas lumikinosten alta. Ensi keväänä Jyväskylä on todellinen luontopysäkkien kaupunki, jossa kaikki linja-autoreitit vievät kaupunkilaisia luonnon terveyshyötyjen äärelle.
Meijän polku on nostettu yhdeksi eurooppalaisen Three T-projektin esimerkiksi hyvistä keskisuomalaisista käytännöistä ekologisen matkailun ja luontoliikunnan saralta. Muut esitellyt konseptit ovat Alvar Aalto -reitistöt sekä Saunamaakunta.
Thematic TrailTrigger, Interreg Europe, 2018–2022 -hanketta koordinoi Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto. Three T -hankkeessa rakennetaan kahdeksan EU-maan ja yhdeksän partnerin yhteistyönä malleja alueiden kestävään matkailuun ja liikkumiseen sekä kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvien strategisten tavoitteiden toimeenpanoon. Hankkeessa on mukana Keski-Suomen lisäksi alueita Italiasta, Espanjasta, Maltalta, Puolasta, Romaniasta, Saksasta ja Unkarista.
Meijän polulta hyväksi käytännöksi on valittu luontoreitistöjen mahdollisuuksien esille nostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä esimerkiksi Keski-Suomen terveysmetsäopaskoulutus ja Meijän metsät työpaja sekä juuri päättynyt ensimmäinen Keski-Suomen reitistöviikko.
Lisätietoa Three T-projektin hyvistä käytänteistä löytyy täältä.
Keski-Suomen ensimmäinen reitistöviikko reippailtiin 16.–22.9.2020. Reitistöviikon tarkoituksena oli nostaa erilaisten luontoreitistöjen luomat mahdollisuudet keskisuomalaisten tietoisuuteen ja kovaan käyttöön.
Reitistöviikolla lähdettiin liikkeelle ajatuksella, että kaikki voivat osallistua ja pienin teko on tosiaan vain lähteä luontoreiteille liikkumaan ja nauttimaan syksystä. Tämä lähtökohta poikikin upeasti reitistöaktiivisuutta.
Jyväskylän steinerkoulun 5. luokkalaiset retkeilemässä Kortepellon ja Laajavuoren poluilla. Kuvat Joonas Paananen.
Viikon aikana järjestettiin parisenkymmentä tapahtumaa eri puolilla Keski-Suomea. Tapahtumat toivat esille reitistöjen ja luonnossa liikkumisen monia mahdollisuuksia. Oli laavu- ja kotaesittelyjä, Meijän metsät -työpajaa, uuden luontopolun avajaisia, monenlaisia retkiä. Muutama työhyvinvointipäiväkin luonnossa ja reitistöillä viikon mittaan vietettiin.
Lipas.fi -palvelun kyselyssä pääsi merkkaamaan kartalle omat suosikkireitit.
Tämän lisäksi Jyväskylän yliopiston Lipas.fi-palvelussa kerättiin keskisuomalaisten suosikkireitistöjä ja viikon aikana osallistuttiin myös Traficomin arkireitistöt -kuvakilpailuun. Lisäksi viikon alkajaisiksi julkistettiin Meijän polun, Keslin ja Linkki-palvelun Luontopysäkit -hankkeen ensimmäiset kaupunkiliikennekartat, jotka opastavat käyttäjiä linja-autoilla luontokohteiden ja reitistöjen äärelle Jyväskylässä.
Jyväskylän Latu järjesti kaikille avoimen retken Sallaajärven luontopolulle. Kuvat Juha Vimpari.
Oli hienoa nähdä heti alusta saakka, että luontoliikkumisen ja reitistöjen merkityksen kasvu näkyy laajasti eri toimijoiden parissa. Mukaan lähti yksittäisiä luontoalan ammatinharjoittajia, yrityksiä, urheiluseuroja, kuntia kuin kaupunkejakin. Jokainen omalla tyylillään ja omista reitistölähtökohdistaan. Viikon mittaan oli tarjolla muun muassa luontoliikuntahaasteita, terveysmetsäretkiä, laavukahveja, hämäräretkiä ja paljon muuta.
Kiitokset kaikille järjestäjätahoille aktiivisesta tulevaisuuden tekemisestä ja tietenkin kaikille keskisuomalaisille, jotka lähtivät viikon mittaan lähemmäs tai kauemmas luontoreiteille!
Meijän metsät -työpajassa tutustuttiin Keski-Suomen terveysmetsiin sekä syksyn monipuolisiin mahdollisuuksiin luonnossa liikkumisen saralla. Järjestäjänä Meijän polku, JAMK ja JYUWisdom -verkosto. Kuvat Juho Jäppinen.
Tulevaisuutta tekemässä
Tarve tulevaisuuden tekemiselle ei loppunut tähän syksyyn, vaan jatkuu entistä merkittävämpänä tulevina vuosina. Tästä syystä Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään taas ensi syyskuussa!
Nyt onkin hyvä aika alkaa jo miettimään, miten vuoden päästä keskisuomalaiset reitistöt näkyvät ja kuuluvat ympäri maakuntaa, maata ja maailmaa. Tervetuloa mukaan tulevaisuutta tekemään, toivottelee Meijän polku, Kesli ja kaikki muut ensimmäisellä reitistöviikolla mukana olleet!
Jyväskylän kaupungissa laaditaan luontoliikuntaohjelmaa ja sen luonnos on paraikaa nähtävillä eli ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toivotaan kommentteja niin asukkailta kuin muiltakin tahoilta. Luontoliikuntaohjelman juuret ovat jo aika monen vuoden takaisia, kun mm. kaupungin viherpolitiikan laadinnan yhteydessä todettiin, että ulkoilureittien pitkäjänteiseksi kehittämiseksi olisi hyvä laatia kaupunkiin kokonaisvaltainen ohjelma.
Reilu vuosi sitten ei ohjelman laadintaa käynnistettäessä osannut arvata, minkälaiseen arvoonsa luonnossa retkeileminen vuonna 2020 nousee. Korona-aikana on kaupungin retkeilyalueiden ja luontopolkujen kävijämäärät olleet hurjassa nousussa. Luonnossa liikkuminen on tätäkin ennen ollut yksi tärkeimpiä jyväskyläläisten liikuntamuotoja, ja ulkoilureittien merkitys on noussut esille useissa tutkimuksissa.
Pitkän tähtäimen visioita
Luontoliikuntaohjelmaan on koottu viisi isoa hankekokonaisuutta, joita on tarkoitus viedä pitkäjänteisellä otteella eteenpäin. Nämä ovat: Tuomiojärven Kehä Sininen, Palokkajärven Kehä Sininen, Kuokkalan eteläiset rannat, Taka-Keljon retkeilyalue sekä Länsi-Palokan päävirkistysalue. Lisäksi viestintään ja markkinointiin on tarkoitus erityisesti panostaa, sillä toiveita tiedottamisen parantamiseksi on esitetty paljon.
Edellä luetellut kohteet eivät tietenkään ole ainoa totuus Jyväskylän ulkoilun ja retkeilyn tulevaisuudesta. Erillisinä hankkeina liikuntapääkaupunki Jyväskylä vie eteenpäin myös Laajavuoren kehittämistä, Kehä Vihreää, Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalia sekä kaupungin kiertävää Maastis maastopyöräily- ja retkeilyreittiä.
Kehittäminen on monen tahon yhteistyötä. Asukkaille on yleensä samantekevää, minkä yksikön vastuulla mikäkin kohde on. Käytännössä tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että usean eri palvelualueen/ palveluyksikön on syytä puhaltaa samaan hiileen. Yhteinen ohjelma linjaa näitä tavoitteita, että tässä yhteenpuhaltamisessa varmasti onnistutaan.
”Ladun Maja on Jyväskylän Lappi!”
Ladun Majalle on viime vuonna valmistunut uusi laavu. Ladun Majan Pikku Kakkosen reitin varrella voi nähdä Janne Saarikosken maalaamia metsätaideteoksia.
Näin totesi eräs asukas kommentoidessaan Ladun Majan seutua. Erityisesti viime talvena olikin suorastaan hämmästyttävää huomata, miten Kolmisoppisen seudulla lumitilanne pysyi hyvänä huolimatta muuten huonosta talvesta. Ladun Majan merkitys talviliikunta-alueena tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen lämmittäessä talvia. Kaupunki on panostanut ja edelleen panostamassa alueen kehittämiseen.
Ladun Majalla on tehty pitkään yhteistyötä Jyväskylän Ladun kanssa, joka ylläpitää osaa alueen laduista sekä pyörittää Ladun Majan palveluita. Aktiivinen yhdistys on toteuttanut EU-rahoitteisia hankkeita, joilla on kehitetty alueen toimintoja. Kaupunki toteutti Ladun Majalle viime vuonna esteettömän laavun sekä tunnelmallista valaistusta Pikku Kakkosen reitin varrelle. Lisää on luvassa tänä vuonna, kun parannetaan pysäköintialueita sekä lisätään reittien valaistusta. Tulevana talvena onkin mahdollista hiihtää koko matka Keljonkankaalta Kotalammille valaistua reittiä pitkin. Suosittelen myös alueen uusia metsätaideteoksia, jotka kannattaa käydä erityisesti lasten kanssa bongaamassa!
Haukanniemen kärjen nuotiopaikalle rakennetaan tulevaisuudessa uusi esteetön laavu.
Tuomiojärvi rantoineen on yksi kolmesta niin sanotusta Kehä Sinisestä, joita on tavoite kehittää nimenomaan virkistysalueina. Tämä poissulkee esimerkiksi uusien rantatonttien rakentamisen, jotta rannat säilyvät tulevaisuudessakin vapaina. Kehittäminen tarkoittaa myös esimerkiksi reitistön kehittämistä järvien ympäri. Luontoliikuntaohjelmassa on lisäksi nostettu esiin useita erityisiä esteettömiä ratkaisuja, joita on tarkoitus edistää lähivuosina.
Haukanniemeen, osittain luonnonsuojelualueena rauhoitetulle alueelle, tullaan toteuttamaan Jyväskylän ensimmäinen esteetön luontopolku. Haukanniemen kärjessä sijaitseva epävirallinen nuotiopaikka kunnostetaan, ja sinne rakennetaan mm. esteetön laavu. Eerolanlahdelle tulee esteetön kalastuslaituri. Tuomiojärven uimarannasta on tavoite kehittää esteetön uimaranta.
Jyväskylä on pullollaan luonnon aarteita
Luontoon mielivän ei onneksi tarvitse vain odottaa tulevien toimien toteutumista, vaan kaupungin eri puolilla on lukuisia hienoja kohteita, joihin voi suunnata retkelle. Asukaskyselyssä keväällä 2020 kysyttiin asukkailta kysymys ”Mihin veisit vieraasi luontoretkelle?”, ja vastaus merkittiin kartalle. ”Karttatäppejä” kertyi yli 500.
Pohjoisessa Jyväskylässä paljon ”täppejä” saivat muun muassa Nyrölän polku sekä Luonetjärven Peuraniemen laavu. Palokassa ykkönen oli Touruvuoren ympäristö. Keskustasta itään ”täppejä” oli Kangasvuoressa ja Aittovuoressa. Vaajakosken suunnalla Kanavuori, Ison Haapasaaren luontopolku sekä Jääskelä olivat esillä. Kuokkalassa oli merkintöjä erityisesti Sippulanniemessä ja linnustollisesti merkittävillä Pitkäruohon ja Hämeenlahden suojelualueilla.
Keskustassa monia mainintoja saivat Tourujoki, Harju, Seminaarinmäki, Viitaniemi, Lutakon puistoalueet ja Jyväsjärven rantaraitti. Läntisessä kaupungissa nousivat eniten ”ääniä” keränneinä esille Laajavuori, Haukanniemi sekä Köhniönjärven ympäristö. Luoteessa Kolmisoppinen keräsi ”täppikasauman”, ja hieman edempänä monia merkintöjä oli saanut Sallaajärven aarnialue.
Eteläisissä kaupunginosissa erottuivat kartalla Sarvivuori Keljonkankaalla, Muuratsalo Säynätsalossa, Mämminiemi Päijänteen itärannalla sekä Vaarunvuoret, Putkilahden ympäristön kohteet ja Oravivuoren maailmanperintökohde Korpilahdella.
Näistä kohteista valikoitui 17 kappaletta erityiseen some-kampanjaan, joka on parhaillaan käynnissä. Kaupungin insta-tilillä kohteet esitellään kuvien kera sekä tuodaan esille niihin liittyviä asukaskommentteja. Kannattaa siis ottaa tili seurantaan, mikäli olet instagram-käyttäjä. Poimi joukosta vinkit ja lähde retkeilemään!
Mervi Vallinkoski maisema-arkkitehti Jyväskylän kaupunki
Green and blue environments are the foundation of our health and well-being. For this reason, we Finns should increase the time we spend in them. One way to increase the time spent in nature is to highlight the many well-being and health benefits of nature, but also to introduce residents to the many opportunities for outdoor activities in their own local area. For this reason, the annual nature week, Trail Week, was launched in 2020.
Finland is a country of millions of nature trails. During the Trail Week these trails are on everyone’s mind and in active use. The Trail Week also supports the promotion of nature tourism by presenting the opportunities for moving in nature not only to residents but also to domestic and international tourists.
During the Trail Week, various events can be organized in municipalities, cities and towns. There can be opening celebrations of new trails, hiking and bicycling events, workshops and lots of other activities. But above all, during the Trail Week, people are encouraged to enjoy the wonderful trails of Finland!
The first Trail Week was held on the September 2020 in Central Finland. In 2025, the Trail Week was expanded to all of Finland!The slogan of the week is “All nature trails lead Finland closer to the future!”.
And while one trail adventure is a good starting point for a Trail Week, you can also aim to go out in nature at least three times during the week. This is also the recommendation for weekly outdoor activity in the 3–30–300 Nature Recommendation.
