Tervetuloa Meijän polun ensimmäisen liikunta- ja hyvinvointihaasteen pariin!
Ensimmäisenä haasteena julkaistaan porrashaaste, jossa lähdetään kipuamaan kohden mäkien ja tuntureiden huippuja. Jokainen omalla vauhdillaan ja itsevalitsemissaan portaissa. Porrashaasteen voi toteuttaa sekä sisä- että ulkoportaissa, kotona, töissä tai vaikkapa naapuritalossa.
Valitse itsellesi mäki tai tunturi oheisesta listasta ja käy matkaan. Listaan on merkitty arvioitu porrasmäärä, jonka kipuamalla pääset huipulle.
Pidä tuloksista harjoituskirjaa, jonka voit tulostaa alla olevasta linkistä. Tarvittaessa voit tulostaa myös tältä sivulta löytyvät ohjeet.
Voit jakaa suorituksen pieniksi osasuorituksiksi, jolloin kipuat päivittäin tai viikottain tietyn määrän portaita. Jos esimerkiksi nouset päivittäin 100 porrasta, Rukalle kiipeäminen kestää 23 päivää. Kunnon haastetta kaivatessasi, kiipeä kaikille mukana oleville huipuille vuoden aikana. (#vuosihaaste)
Voit suorittaa haasteen myös ystävien, naapurien tai työporukan kanssa, jolloin keräätte yhdessä vaadittavan porrasmäärän. Ja kun tavoite on saavutettu, niin seuraavan kimppuun… Kivuttuasi kaikkien haasteessa olevien kohteiden huipulle, oletkin jo 6 500 porrasaskelman päässä Mount Everestin huipulta. Eli matka jatkuu!
Ja haasteen henkeen kuuluen, muista haastaa ystäväsi, työkaverisi, harrastusporukkasi tai vaikka naapurisi mukaan matkalle kohti huippuja ja parempaa kuntoa.
Ja kuten liikunnassa yleensä, muista huolehtia kehostasi kokonaisvaltaisesti lepoa ja kehonhuoltoa unohtamatta. Vaihtelua porrasharjoitteluun saat esimerkiksi muuttamalla liikkumisvauhtia, kuten alla olevassa Meijän polun porrasharjoitteluvideossa esitellään.
Elokuisena viikonloppuna starttasin liki 200 muun juoksijan kanssa Pyhätunturilla juostavalle Tunturimaratonin 43 km:n matkalle. Kyseessä oli elämäni ensimmäinen maratonmittainen juoksu. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan yli 500 juoksijaa kolmelle eri matkalle. Joku viisas kysyi maalintuloni jälkeen, oliko minulla käynyt mielessä testata maratonia jossain vähemmän haastavassa maastossa. No ei. Halusin kokeilla rajojani. Pyhätunturi jylhine rakkakivimaastoineen tarjosi juuri riittävän hurjan haasteen polkujuoksuun hurahtaneelle. Uhkarohkeus kannatti, sillä koin jotain, jonka määrittelen kuuluvaksi vaikuttavimpien urheilukokemusteni joukkoon.
Kuva: Onevision.fi/Juha Saatamoinen
Tunturimaratonin maastoja on kuvattu vaativaksi ja hyvin tekniseksi maastoksi polkujuoksukilpailujen sarjassa. Kilpailu jännitti etukäteen. Mietin, miten pärjään noviisina vaativissa rakkakivimaastoissa, joissa nousumetrejä kertyy juoksun aikana yli tuhat metriä. Metsäisemmätkin polut reitillä ovat hyvin kivikkoisia ja juurakot korkeita. Reitti kulkee kaukana yleisistä teistä. Juoksu sujui odottamattoman hyvin ja jaksoin edetä tasaiseen tahtiin. Huoltopisteitä oli reitin varrella riittävästi, suolakurkut maistuivat ja neste riitti loppuun asti. Lopulta ylitin maaliviivan etujoukoissa alle kuuden tunnin ajassa vieläpä melko hyvävoimaisena!
Polkujuoksu – yhteisöllinen harrastus
Polkujuoksussa juostaan poluilla, kuten lajin nimikin kertoo. Polkujuoksu on yksi tapa hyvä yhdistää luonnossa oleminen ja hikiliikunta. Polkujuoksua voi harrastaa lähimetsässä, luontopoluilla tai pidemmillä reiteillä, paikoissa, mihin polkujuoksija ikinä keksikään kulkunsa suunnata. Polkujuoksun harrastajamäärät ovat nousseet ja polkujuoksutapahtumia järjestetään ympäri Suomea erilaisissa maastoissa sekä eri vuodenaikoina. Lajissa voi valita mieleisensä metsämaaston ja edetä itselle sopivaan tahtiin luonnosta nauttien.
Polkujuoksussa yhteisöllisyys on vahvaa. Juoksijat kannustavat toisiaan, tapahtumiin osallistutaan porukalla ja juoksun aikana voi jutella muiden juoksijoiden kanssa yhdessä poluilla edeten. Useilla paikkakunnilla on polkujuoksuryhmiä, jonka kautta saa opastusta ja lenkkiseuraa poluille. Keski-Suomessa Meijän polkujen alueella toimii aktiivisena polkujuoksuryhmänä Jyväskylä Trail Runners, jonka kautta olen päässyt tutustumaan polkujuoksun hienouteen kokeneempien juoksijoiden seurassa. Yhteisössä on loistotyyppejä, joiden kanssa olen löytänyt uusille poluille, saanut kokea niin polut kaupungissa Kehä Vihreän maastoissa kuin rämpimisen syvällä suossa Keski-Suomen perämetsissä. Yhteisöllisyydessä on voimaa!
Pyhätunturin polkuja.
Metsään liikkumaan!
Vajaa viikko Tunturimaratonin jälkeen mieli ja keho halaajaa päästä jälleen metsään ja lenkille. Mietteissä siintää jo seuraava haaste. Miksi tätä sitten teen, miksi juuri tämä on mun juttu? Oma vaativa ja kiireinen työ, vilkas perhe-elämä keskellä ruuhkavuosia ja tarve säännöllisestä ulkoliikunnasta ajavat minut metsään. Metsä on paikka, jossa voin rauhassa, mitään ajattelematta ulkoilla ja nauttia liikunnasta unohtamatta sisälläni vellovaa pientä kilpailuhengetärtä. Se vaatii, että välillä löytyy riittävästi liikuntahaastetta ja tavoitteita, joita kohti edetä. Jyväskylä ympäristöineen tarjoaa ihanteellisen ympäristön harrastukselleni. Haluan kokemukseni jakamalla innostaa keskisuomalaisia liikkumaan ja tutustumaan lähialueen metsiin, joko juoksemalla poluilla tai muuten vaan luonnosta nauttien. Keski-Suomesta löytyy hienoja maastoja, jotka meidän kaikkien kannattaa hyödyntää.
