liikunta – Meijän polku

Kävelyllä luonto kanssakulkijana

Ilmassa on syksyn raikkautta, joka tuntuu jo iholla. Usva peittää lämpöään luovuttavan järven pinnan ja aamun kirkkaat auringonsäteet osuvat ruskan värjäämiin lehtiin. Kosteuden paljastamat hämähäkinseitit tuntuvat ilmestyneen metsään kuin tyhjästä. Huomaan vetäväni syvään henkeä ihastuksesta.

Koetan tallentaa mieleeni kaiken kokemani, sillä tiedostan tämän kauniin jakson luonnossa kestävän vain hetken. Ajatuksissani olen kuitenkin valmistautunut jo ottamaan vastaan loppusyksyn pimenevät mutta tunnelmalliset hetket. Tämä on minun tapani kävellä päivittäin, luonto vahvasti kanssakulkijana. Tätä kokemusta ja taitoa haluan myös välittää muille arjen pieninä hyvinvointitekoina itselle ja osana ohjattuja kävelyryhmiä.

Kävely on hyvin perinteinen tapa ulkoilla. Oikeastaan aivan ykkönen. Askeleet vievät usein ihan tietoisesti ulos kävelylle ja välillä arjen muut askareet kuljettavat mukanaan. Aurinko saa kansan suorastaan ryntäämään ulos. Välillä taas kuulen, kuinka sisälle jumittuminen on aivan liian helppoa ja kävelymotivaatiota saa etsiä. Mielestäni kävelyyn kannattaakin suhtautua tästä näkökulmasta hiukan tietoisemmin ja yhtenä arjen kiinteänä tapana pitää huolta omasta ja samalla muidenkin hyvinvoinnista. Elintärkeä luontoyhteyskin voi vahvistua aivan arkisesti – kulkemalla samoja polkuja yhä uudelleen.

Ihmisiä luonnossa istumassa. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu. — *Syksy tarjoaa voimakkaita aistielämyksiä, joiden äärelle luonnossa kävellessä kannattaa pysähtyä. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu.*

Luonto muuttuu maisemasta todeksi

Lähiluonto ympärillämme on kuin joka päivä uudelleen maalautuva maisema. Kun kuljemme ulkona viikosta ja vuodenajasta toiseen, alamme pikkuhiljaa huomata tässä maisemassa muutoksia, yksityiskohtia ja yhteyksiä. Tiedämme jo odottaa, miten tuttu maisema alkaa muuttua syksyn edetessä, missä kevään ensimmäiset leskenlehdet puhkeavat ja miten lumen pinta talvella paljastaa kulkijansa.

Luonnon kauneuden ihastelua ja lumoutumista voi aktiivisesti harjoitella. Silmä harjaantuu kuin sienestäjällä, jonka maiseman valtaavat suppilovahverot ensimmäisten löytöjen jälkeen. Ja ehkä juuri siinä on yksi kävellen kulkemisen ilo: kun alamme huomata enemmän, myös tuttu ympäristö alkaa tuntua uudella tavalla kiinnostavalta.

Olen kuullut monta tarinaa siitä, kuinka luonnossa ikänsä aktiiivisesti liikkuja ei oikein ole malttanut tai ehtinyt pysähtyä sen äärelle. Luonto on voinut jäädä tällöin helposti enemmän toiminnan näyttämöksi tai ohikiitäväksi maisemaksi. Halu kokea asioita eri tavalla ja hidastaa välillä, tuo ulkoiluun uuden ulottuvuuden. Näissä toiveissa piilee jotain, jota kannattaa kokeilla rohkeasti. Kävelyllä se onnistuu!

*Luonto helpottaa sosiaalista kanssakäyntiä. Porukalla ulkoilu tarjoaakin myös vähemmän luonnossa liikkuvalle tai yksinäisyyttä kokevalle hyvän tavan aloittaa uusia polkuja.* *Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu.*

Yhteisten askelien rytmi ja yhteys luontoon

Kävelylle lähteminen ei ole kaikille itsestään selvää vaikka se onkin yksinkertaisin ja helposti saavutettavin tapa ulkoilla. Yksi tarvitsee seuraa, tukea tai kannustusta, toinen lisää motivaatiota ja kolmas selkeää ja turvallista reittiä lähteäkseen liikkeelle poluille asti. Meistä moni voi toimia ulkoiluun ja kävelyyn lempeänä kannustajana, esimerkkinä ja mukaan kutsujana.

Yhdessä kävelyn ydin on vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa sekä yhdessä rakennetussa kokemuksessa. Kun rohkeasti havainnoimme ja etenkin keskustelemme kokemastamme, luomme uusia yhteyksiä niin luontoon kuin toisiimme. Samalla, kun välitämme omaa paikan merkitystä muille, avaamme silmiämme muiden kokemuksille. Lähiluonto on tällöin aidosti paikka olla yhdessä ja kiinnittyä siihen. Olen kuullut useamman kerran, kuinka aktiivisesti yksin luonnossa liikkuva kertoo haluavansa oppia kulkemaan yhdessä muidenkin kanssa. Tällöin avainsanat on kuulluksi sekä kohdatuksi tuleminen!

Kenet sinä voisit kutsua tänään kävelylle? Antaa aikaa ja pienen syksyisen elämyksen lähiluonnossa. Kävely voi itsessään olla välillä päämäärää tai kerättyjä kilometrejä tärkeämpi. Matkalla voi etsiä värejä, poimia koristeeksi kotiin upeita lehtiä, evästellä tai istahtaa lempipaikkaan hetkeksi.

Ihmisiä syksyisen järven rannalla. Kuva Heidi Kaarnattu, Suomen Latu. — Luonnossa kävely johdattelee myös upeiden luontoelämysten äärelle. Tällaisista uusista löydetyistä luontokohteista saattaa muotoutua myös lempipaikkoja, jotka innostavat luontoon yhä uudestaan. Kuva Heidi Karnaattu, Suomen Latu.

Kun tutusta polusta tulee lopulta oma

Luonnossa ja luonnosta oppiminen ei pääty lapsuuteen. Aikuinenkin voi innostua löytäessään uuden lajin, oppia lukemaan maisemaa syvällisemmin tai kuulla tutusta paikasta uuden tarinan. Myös sukupolvien välinen oppiminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Lapsi tai nuori voi näyttää oman lempipaikan luonnosta tai opettaa aikuiselle lajintunnistussovelluksen käyttöä, kun taas aikuinen voi jakaa tietoa siitä, millainen tuttu paikka oli ennen ja millaisia tarinoita siihen liittyy.

Ajan kanssa luonnon tuntemisesta voi luonnollisesti syntyä tunne siihen kiinnittymisestä ja luonnosta välittämisestä sekä halusta toimia luonnon puolesta. Tämä pätee myös ulkoiluryhmissä, jotka tarjoavat mahtavat mahdollisuudet erilaisiin luontopositiivisiin tekoihin yhdessä. Näistä yksinkertaisin on roskien keruu kävelyn lomassa.

Suomen Ladun Kävely 2.0 -hankkeessa haluamme innostaa ihmisiä löytämään kävelystä uusia mahdollisuuksia ja tukea erityisesti yli 65-vuotiaiden liikkumista sekä vertaisohjattuja ulkoiluryhmiä.

Kävely auttaa meitä huomaamaan ympäristömme ja sen erilaiset tarjoumat sekä kerrostumat, kiinnittymään tuttuihin paikkoihin ja löytämään luonnon läheltä. Siksi kävely voi olla paljon enemmän kuin tapa siirtyä paikasta toiseen. Kävelyn voima piilee myös siinä, että sen ei tarvitse aina olla samanlaista.

Ihmisiä syksyisessä lähiluonnossa. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu. — *Luonnossa liikkumisen lisääntyessä myös kiinnostus luonnosta sekä luonnontuntemus lisääntyy – lähiluonnosta ja sen ihmeistä tulee tutumpia. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu.*

Virpi Jussila
Kirjoittaja on Suomen Ladun ulkoilun asiantuntija ja Kävely 2.0 -hankkeen projektipäällikkö sekä biologi ja ympäristökasvattaja.

Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Miljoonasäästöt luonnosta – tehdään Jyväskylästä luonnossa liikkumisen pääkaupunki

Metsäterveyslaskurin mukaan Jyväskylässä voitaisiin säästää vuoteen 2031 mennessä 45–75 miljoonaa euroa, jos jyväskyläläiset lisäisivät luonnossa liikkumistaan. Laskurin antamat mittavat säästöt ovat vieläpä maltillisia, sillä huomattavasti korkeampiinkin lukemiin voidaan päästä.

Kuitenkin jo 45 miljoonan euron säästöt terveydenhoitokuluissa yhden kaupungin osalta olisivat todella merkityksellisiä. Kysymys kuuluukin, kuinka Jyväskylästä saataisiin aktiivisen luonnossa liikkumisen kaupunki? Minkälainen muutos se olisi kaupunkilaisten arjessa? Yhteiskunnan kestävyyden, terveytemme sekä talouden ja elinkelpoisen tulevaisuuden näkökulmasta muutos olisi välttämätön.

Mistä miljoonasäästöt oikein syntyvät?

Metsäterveyslaskurissa tarkastellaan tutkimustietoon pohjaten, kuinka paljon tiettyjen sairauksien hoito maksaa yhteiskunnalle ja mitä niiden ehkäisy elintapamuutoksilla säästäisi. Luonnon ja aktiivisen liikkumisen tuomat säästöt syntyvät esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden, sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä tiettyjen syöpätyyppien ehkäisyn kautta.

*Monimuotoisessa lähiluonnossa liikkuminen parantaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Terveyshyötyjen maksimoimiseksi luonnossa liikkumisen tulee olla osa arkea.*

Sopivaa luontoannosta etsimässä

Kuinka paljon jyväskyläläisten pitäisi luonnossa liikkua, jotta edellä mainittuihin säästöihin päästäisiin? Suuntaviivoina voidaan käyttää liikkumisen suositusta sekä 3–30–300-luontosuositusta.

Metsäterveyslaskurin tavoitemäärät pohjaavat kansalliseen suositukseen: työikäisen tulisi liikkua luontoympäristössä vähintään 150 minuuttia viikossa reippaasti, eli sydämen sykettä nostaen. Kaikkein suurimman terveyshyödyn tarjoaa kuitenkin luontosuosituksen 300 minuutin viikkoannos luonnossa liikkumista. Se tarkoittaa päivätasolla noin 45 minuutin liikkumista luontoympäristöissä. Osan ajasta voi tietysti kerätä esimerkiksi viikonlopun pidemmillä retkillä, jolloin arjen luontopiipahdukset voivat olla lyhyempiä. Luontoaltistusta ja liikkumista voi kerätä myös aktiivisilla työmatkoilla sekä arjen muilla matkoilla, jos näiden aikana hakeutuu luontoympäristöihin.

Koska suuri osa suomalaisista liikkuu tällä hetkellä liikkumisen ja luonnossa oleskelun suosituksia vähemmän, hyvä tavoite kaupunkitasolla olisi luontosuosituksen kolme 30 minuutin luontoliikkumishetkeä viikossa. Jo tämä lisäisi kaupunkilaisten hyvinvointia merkittävästi, sillä se olisi monelle valtava harppaus nykyiseen passiiviseen ja sisällä vietettyyn arkeen verrattuna.

Kohden luonnossa liikkumisen pääkaupunkia

Jyväskylä voisi tulevaisuudessa olla luonnossa liikkumisen pääkaupunki. Tämä tukisi täydellisesti kaupungin nykyistä liikuntapääkaupunki-kärkeä. Sitoutuminen luonnon mahdollistamiseen ja hyödyntämiseen liikkumisen lisäämiseksi voisi nostaa Jyväskylän koko Suomen suunnannäyttäjäksi.

Kaupungeissa ihmisiä liikkumaan innostavat muun muassa laadukkaat reitistöt upeissa kaupunkiluontoympäristöissä. Jyväskylässä yksi tällaisista suosituista reiteistä on Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti, jota käyttää tuhannet kaupunkilaiset sekä arkimatkoihin että virkistyskäytössä.

Tällä hetkellä suunnan näyttäjänä loistaa Oulu, joka on esimerkiksi TEA-viisarin liikunnan edistämisen mittauksissa 22 pistettä Jyväskylää edellä. Jyväskylä jää tällä hetkellä jopa koko maan keskiarvosta 6 pistettä.

Jos jyväskyläläiset saataisiin innostettua luontoon liikkumaan vähintään kolmesti viikossa, tulisi Liikuntapääkaupungista myös Luonnossa liikkumisen pääkaupunki. Tämä muutos antaisi sysäyksen myös alueen luontomatkailulle ja kansainväliselle imagolle. Jyväskylä voisi laittaa liikkeelle luonto- ja liikkumispositiivisia aaltoja, jotka löisivät kaukomaiden rannoille saakka.

Samalla säästäisimme kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan kuluja, saisimme paremmin voivia ja onnellisempia kaupunkilaisia sekä vähentäisimme ympäristökuormitustamme arjen aktiivisen liikkumisen lisääntyessä.

Miten on, Jyväskylä? Olisiko aika siirtyä passiivisesta negatiivisen tulevaisuuden odottelusta aktiiviseen ja positiivisen tulevaisuuden tekemiseen?

Juho Jäppinen
Luontoliikunnan edistäjä
Meijän polku

Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Reitistöviikko kutsuu suomalaiset hyvinvointia lisäävään lähiluontoon

Kansallista Reitistöviikkoa vietetään 14.-20.9.2026 osana Luontovuosi 2026 -ohjelmaa. Viikon aikana suomalaiset haastetaan tutustumaan oman alueensa luontoreitistöihin ja vierailemaan vähintään kolmella luontoreitistöllä. Samalla maakuntia, kuntia ja matkailutoimijoita kannustetaan nostamaan esiin alueidensa parhaat luontoliikunta- ja matkailukohteet.

Suomessa keskustellaan kasvavista terveysmenoista, heikkenevästä työkyvystä ja liikkumattomuuden tuomista haasteista. Harvemmin muistetaan, että yksi vaikuttavimmista hyvinvoinnin lähteistä on jo olemassa ja kaikkien saavutettavissa: lähiluonto ja sen tuhannet reitistöt.

Nämä reitistöt muodostavat kansallisen hyvinvointia ylläpitävän infrastruktuurin, joka tukee ihmisten terveyttä, hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa ja luontosuhdetta. Samalla ne vahvistavat alueiden elinvoimaa ja tarjoavat perustan kestävälle luontomatkailulle.

Suomesta löytyykin hyvinvointi-infrastruktuuri, jonka arvoa emme juurikaan tunnista. Se kulkee metsissä, järvien ja merien rannoilla, harjuilla ja soilla. Reitistöviikko kutsuu nyt kaikki suomalaiset nauttimaan tästä kansallisesta aarteesta.

Kolme reitistöä viikon aikana

Reitistöviikon järjestäjät haastavat suomalaiset vierailemaan viikon aikana vähintään kolmella luontoreitillä tai lähiluontokohteella. Kohde voi olla esimerkiksi lähimetsän polku, ulkoilureitti, retkeilyreitti, pyöräilyreitti, melontareitti tai kansallispuistossa risteilevät polut.

Haaste pohjautuu 3–30–300 -luontosuosituksen ajatukseen siitä, että luonnossa tulee liikkua ja oleskella säännöllisesti. Reitistöviikko tarjoaakin helpon mahdollisuuden lisätä luontoa osaksi arkea ja löytää uusia luontokohteita omasta lähiympäristöstä. Tarvitsee vain lähteä liikkeelle.

Luonto tukee terveyttä ja hyvinvointia

Luonnossa liikkuminen on yksi helpoimmin saavutettavista tavoista lisätä fyysistä aktiivisuutta arjessa. Samalla luonto tarjoaa mahdollisuuden palautumiseen, rauhoittumiseen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Jokainen luontopolulla tehty kävely, pyöräilyretki tai metsässä vietetty hetki voi tukea hyvinvointia ja toimintakykyä. Kun yhä useampi suomalainen löytää tiensä luontoreitistöille hyötyjä syntyy paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle.

Keski-Suomi innostaa kaikkia Suomen maakuntia mukaan

Reitistöviikon yhteydessä Keski-Suomesta liikkeelle lähtenyt haaste innostaa kaikki Suomen maakunnat esittelemään omia luontoreitistöjä ja lähiluonnon monia mahdollisuuksia.

Reitistöt ovatkin paitsi investointi asukkaiden hyvinvointiin, myös merkittävä osa alueiden vetovoimaa ja tarjoavat alustan luontomatkailun kehittämiseen.

Reitistöviikko muistuttaa, että Suomen ehkäpä tärkein hyvinvointi-infrastruktuuri ei ole rakennuksissa. Se löytyy poluilta, metsistä, vesistöiltä ja lähiluonnosta kaikkialla Suomessa.

Reitistöviikon on laittanut liikkeelle keskisuomalainen Meijän polku -asiantuntijaverkosto.

Kymmenentuhatta havaintoa Keski-Suomesta

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaasteen aikana toukokuun alusta heinäkuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä on Keski-Suomessa tehty jo lähes kymmenentuhtatta havaintoa, ja havaittuja lajejakin on kertynyt lähes kaksituhatta!

Yllä olevista kuvista näkyy havaintojen kertyminen kartalla. Havainnot keskittyvät suurempien asumiskeskittymien läheisyyteen, mutta ’hotspotteja’ kasvaa myös esimerkiksi kansallispuistojen ja muiden tunnettujen luontomatkailukohteiden ympärille.

Havaintoja on tähän mennessä tehnyt 454 henkilöä, eli ihan kaikki keskisuomalaiset eivät ole vielä osallistuneet. Mutta aikaa on syyskuun loppuun saakka, ja lisää havaintojen tekijöitä ja havaintoja on varmasti luvassa. Luonnossa liikkumista ja oleskelua lisätäkseen esimerkiksi kunnat, kyläyhdistykset tai vaikkapa liikuntaseurat voivat innostaa asukkaitaan ja jäseniään lajihavaintoja tekemään. Ohjeet löytyvät haasteen sivuilta, sekä Keski-Suomen liiton sivuilta.

Tervetuloa mukaan tekemään luontopositiivista tulevaisuutta ja luontopositiivista Keski-Suomea!

Haaste on toteutettu yhdessä lähiLUMO-hankkeen ja Meijän polku -asiantuntijaverkoston kanssa. Haaste on osa Luontovuotta 2026, jonka tarkoituksena on saada kaikki suomalaiset nauttimaan luonnon virkistyskäytön monista mahdollisuuksista sekä nostaa esille luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Haasteen ovat suunnitelleet Juho Jäppinen ja Anniina Tölli.

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaaste

Luontovuoden 2026 kunniaksi lähiLUMO-hanke ja Meijän polku yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa haastavat kaikki keskisuomalaiset havainnoimaan omaa lähiluontoaan. Kysymmekin näin kesän kynnyksellä, että missä Keski-Suomen kunnassa kertyy eniten lajihavaintoja syyskuun 2026 loppuun mennessä?

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa

“Outoin uusien kasvien etsintä-matkat ahoilla, nurmilla, kedoilla, laaksoissa, mäillä, vuorilla ja tuntureilla, soissa, rämeissä ja korpiloissa saattaa myös ruumiille kyllä terveellistä liikuntaa (…) Eikä se aika, mikä semmoisiin matkustuksiin kuluu, tule juuri mihinkään lukuun, sillä istua ihminen ei muutenkaan aina jaksa (…).”

Elias Lönnrot (1802–1884) laittoi sanoiksi vuonna 1860 ajatuksen, joka kantaa tähän päivään saakka – lähiluonnossa liikkuminen ja luonnon havainnointi ovat parasta lääkettä sekä mielelle, että keholle. Ja näiden tärkeys on kasvanut merkittävästi Lönnrotin päivistä elämäntapojemme ja elinympäristöjemme muutosten myötä.

Ensimmäisen suomalaisen kasvioppaan, Flora Fennican, alkusanoissa Lönnrot ohjaakin suomalaisia ulos lähiluontoon liikkumaan ja monimuotoisesta luonnostamme innostumaan ja sen lajistoa havainnoimaan ja opettelemaan. Nyt, 165 vuotta myöhemmin, innostamme kansallisen luontovuoden nimissä kaikkia keskisuomalaisia lähiluontoon kasveja tunnistamaan ja kansalaistiedettä tekemään. Samalla pääsemme keräämään hyvinvointimme kannalta merkityksellistä luontoaikaa ja fyysistä aktiivisuutta.

Lönnrotilla oli myös vahvat juuret Keski-Suomessa. Hän toimi muun muassa kotiopettajana Keuruulla 1820-luvulla.

Keskisuomalaiset kansalaistieteen tekijöiksi!

Lajintunnistussovellukset Seek by iNaturalist ja iNaturalist Suomi mahdollistavat kaikille osallistumisen kansalaistieteen tekoon. Sovellukset mahdollistavat lajien tunnistuksen vaikka tietämys kasveista, linnuista tai hyönteisistä ei olisikaan Lönnrotin tasolla, sillä enää kaikkia lajeja ei tarvitse ulkomuistista osata. Sovelluksia käyttäessä kasvit alkavat kuitenkin hiljalleen jäädä myös mieleen, ja oma lähiluonto muuttuu tutummaksi, sekä myös kiinnostavammaksi – alamme kiinnittämään huomiota luontoympäristöihimme aivan uudella tavalla.

Lönnrot keräsi aikoinaan 900 kasvilajia retkillään. Kuinka moneen sinä pääset kesän 2026 aikana?

Lajihavainnot keskittyvät yleensä alueille, jossa ihmiset liikkuvat, eli esimerkiksi asuinalueiden läheisyyteen. Toukokuussa 2026 tulleita havaintoja on suurimmassa osaa Keski-Suomea vielä vain yksittäisiä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Jyväskylä lähialueineen, ja oikeanpuoleisessa Viitasaaren aluetta 25.5. otetusssa kuvakaappauksessa. *Kartta löytyy iNaturalistin sivulta.*

Miten osallistun keskisuomalaisen luonnon havainnointiin?

Monimuotoisen lähiluonnon havainnointi onnistuu helpoimmillaan moniaistisesti, eli katselemalla, kuuntelemalla, ihmettelemällä ja oivaltelemalla. Tässä haasteessa otamme kuitenkin askeleen lähemmäksi kansalaistiedettä, ja lähdemme kasvattamaan luonto-osaamistamme puhelinsovellusten avulla. Voit ladata puhelimellesi Seek by iNaturalist sekä iNaturalist Suomi -sovellukset. Ladattuasi sovellukset sovelluskaupasta, ja luotuasi iNaturalist -tilin, tehtäväsi on lähteä nauttimaan luonnosta oleskelusta ja liikkumisesta.

Seek by iNaturalist Google Play

Seek by iNaturalist App Store

iNaturalist Google Play

iNaturalist App Store

Keskisuomalaiset kunnat mukaan!

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -haaste tarjoaa keskisuomalaisille kunnille mahdollisuuden innostaa asukkaita ja mikseipä vaikkapa kesämökkiläisiä alueen monimuotoista luontoa tutkimaan ja kartoittamaan. Ja samalla hyötymään luonnossa liikkumisen hyvinvointi- ja terveyshyödyistä! Luonnossa oleskelun ja liikkumisen runsas lisääminen voisi mahdollistaa kunnille myös mittavia säästöjä terveyden lisääntymisen kautta.

Haasteen nimissä kysytäänkin, että missä keskisuomalaisessa kunnassa tehdään eniten luontohavaintoja kesän 2026 aikana?

Toukokuussa 2026 Keski-Suomessa oli tehty 2 576 havaintoa 174 havainnoijan voimin. Haasteen tavoitteena on lisätä Keski-Suomessa sekä kansalaistieteen tekijöiden (havainnoitsijoiden) että havaintojen määrää merkittävästi kesän 2026 aikana.

TIETOLAATIKKO
Seek ja iNaturalist ovat kaksi samaa taustatietokantaa hyödyntävää sovellusta. Yhteistyö toimii siten, että Seek toimii hauskana ja helppona tunnistustyökaluna, jonka voit yhdistää iNaturalist-tiliisi. Kun lähetät Seek-havainnon iNaturalistiin, teet arvokasta kansalaistiedettä.
Yhteistyön logiikka ja hyödyt avautuvat seuraavasti:
1. Tunnistaminen Seek-sovelluksella.
• Avaa sovelluksen kamera ja osoita sillä esimerkiksi kasvia tai hyönteistä. Seekin tekoäly lukee ympäristöä ja kertoo heti reaaliajassa, mikä laji on kyseessä.
• Seek ei kerää tai tallenna henkilötietojasi, joten se on turvallinen myös perheen pienimmille.
2. Havainnon lähettäminen iNaturalist-tilille.
• Voit kirjautua Seek-sovellukseen omilla iNaturalist-tunnuksillasi.
• Kun olet tunnistanut lajin Seekillä, voit yhdellä napin painalluksella lähettää havainnon valokuvineen ja paikkatietoineen iNaturalistiin.
3. Miksi tämä on kansalaistiedettä?
• iNaturalistiin tallennetut havainnot eivät jää vain sinun omaan profiiliisi, vaan ne siirtyvät avoimiin luonnontietokantoihin. Suomessa nämä tiedot menevät Suomen Lajitietokeskukseen (Laji.fi).
• Tutkijat ja viranomaiset käyttävät kerättyä tietoa esimerkiksi lajien levinneisyyden seurantaan, ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen ja vieraslajien torjuntaan.

Haaste on toteutettu yhdessä lähiLUMO-hankkeen ja Meijän polku -asiantuntijaverkoston kanssa. Haaste on osa Luontovuotta 2026, jonka tarkoituksena on saada kaikki suomalaiset nauttimaan luonnon virkistyskäytön monista mahdollisuuksista sekä nostaa esille luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Haasteen ovat suunnitelleet Juho Jäppinen ja Anniina Tölli.

Lumisen metsän keskellä – liikettä ja voimaa ympäri vuoden!

Talvi tuo mukanaan kirpeän ilman, lumiset maisemat ja usein myös ajatuksen siitä, että liikkuminen siirtyy sisätiloihin. Silti yhä useampi suomalainen suuntaa treenaamaan ulos, myös silloin, kun mittari painuu reilusti pakkasen puolelle. Ulkoliikunnan hyödyt eivät nimittäin katoa talvella, päinvastoin.

Monet ulkokuntosalit sijaitsevat paikoissa, joihin muutenkin hakeudutaan hengittämään ja palautumaan: puistoissa, harjuilla, rantojen läheisyydessä ja metsäreittien varrella. Liikunta ei ole pelkkä suoritus, vaan osa laajempaa luontokokemusta. Talvella tämä korostuu entisestään; lumen vaimentama äänimaailma, puiden oksilla lepäävä kuura ja avara maisema tekevät harjoittelusta kokonaisvaltaisen elämyksen.

Kotimaisen ulkokuntosalilaitteita valmistavan Omnigymin näkökulmasta on ollut ilo seurata, kuinka ulkokuntosalit palvelevat käyttäjiä ympärivuotisesti. Hyvä esimerkki tästä löytyy Jyväskylästä.

*Jyväskylän Harjun ulkokuntosali sijaitsee upeassa lähiluontoympäristössä. Vuodenajat ja säät tuovat vaihtelua kuntoilumaisemiin. Kuvat Juho Jäppinen.*

Harjun ulkokuntosali on suosittu myös sydäntalvella

Jyväskylän Harjulla sijaitseva ulkokuntosali on erinomainen esimerkki liikuntapaikasta, jossa kaupunkiluonto ja harjoittelu kohtaavat. Harju itsessään on kaupunkilaisten rakastama ulkoilualue, metsäinen selänne aivan keskustan tuntumassa. Kuntosalille saavutaan usein kävely- tai juoksulenkin yhteydessä, ja treeni on luonteva osa ulkoilureittiä. Harjun ulkokuntosali sijaitsee myös Jyväskylän ydinkeskustan kiertävän vihervyöhykkeen, Kehä Vihreän, varrella.

Käyttöluvut osoittavat, että myös talvella Harjulla ja Harjun ulkokuntosalilla liikutaan aktiivisesti:

Joulukuussa 2025 salilla kirjattiin 1 330 treenaajaa
Tammikuussa 2026 kävijöitä oli 906 (tammikuussa 2026 vuorokauden keskilämpötila Jyväskylässä oli -11.7 °C)

Luvut kertovat selkeää kieltä: vaikka keli on kylmä ja päivät lyhyitä, ulkotreeni houkuttelee. Talvella ulkoliikunta tarjoaakin jotain, mitä sisätiloissa ei voi täysin jäljitellä: raikasta ilmaa, luonnon rauhaa ja piristystä keskelle pimeintä vuodenaikaa.

Miksi luontoympäristö vahvistaa liikunnan vaikutuksia?

Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen tehostaa liikunnan psyykkisiä hyötyjä. Kun harjoittelu tapahtuu metsäisessä tai puistomaisessa ympäristössä:

stressitasot laskevat tehokkaammin
keskittymiskyky paranee
mieliala kohenee nopeammin
palautuminen arjen kuormituksesta tehostuu

Ulkokuntosali luonnon helmassa yhdistää lihaskuntoharjoittelun ja luontoliikunnan parhaat puolet. Samalla treeniin tulee vaihtelua: vuodenaikojen vaihtelu, erilaiset sääolosuhteet ja ympäristön äänet tekevät jokaisesta harjoituksesta hieman erilaisen.

*Ulkokuntosaleilla voi nauttia paitsi monipuolisesta liikunnasta, usein myös monimuotoisen luonnon tuomista terveyshyödyistä.*

Lihaskuntoharjoittelu kuuluu kaikille, myös pakkasella

Harjun ulkokuntosalin käyttödata kertoo myös siitä, millainen harjoittelu talvella kiinnostaa. Suosituin laite on ollut ylävetolaite ja heti perässä penkkipunnerruslaite. Tämä kertoo vahvasti siitä, että ihmiset haluavat kehittää voimaa, ylläpitää toimintakykyä ja tukea arjen jaksamista ympäri vuoden.

Lihaskuntoharjoittelu:

ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja
tukee aineenvaihduntaa
parantaa tasapainoa ja kehonhallintaa
auttaa säilyttämään toimintakyvyn eri ikävaiheissa

Kun laitteet on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön ja turvallisuus huomioitu myös talviolosuhteissa, kynnys lähteä ulos madaltuu merkittävästi.

*Ylävetolaite on yksi suosituimista Jyväskylän Harjun salin laitteista. Ylävartalon lihasten voimistaminen monipuolistaakin talven kävelyvoittoista ulkoilua.*

Ulkokuntosalit osana ympärivuotista liikuntakulttuuria

Suomessa liikuntapaikkojen saavutettavuus on keskeinen osa kansanterveyttä. Maksuttomat ja avoimet ulkokuntosalit madaltavat kynnystä liikkua myös silloin, kun kuntosalikortti on tauolla tai arki kiireinen.

Talvikäyttö osoittaa, että ulkokuntosalit eivät ole vain kesäisiä kohtaamispaikkoja, vaan pysyvä osa kaupunkien ja kuntien liikuntaympäristöä. Kun ympäristö kutsuu liikkumaan ympäri vuoden, myös liikkumisen tottumukset muuttuvat pysyviksi.

*Liikuntapääkaupunki Jyväskylä innostaa asukkaita kokeilemaan ja käyttämään ulkokuntosaleja.*

Talvi ei siis ole este, se on mahdollisuus. Raikas ilma, kevyt huurre laitteissa ja hengityksen höyry pakkasessa tekevät harjoittelusta kokonaisvaltaisen elämyksen.

Meri Nurmilaukas
Omnigym

Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Juhlistamme World Wide Wander -tapahtumaa Tampereella 28.6.

Mitä tutusta kaupungista löytyy, kun sitä lähestyy sattuman, tai useampien sattumien kautta?

Tätä lähdetään selvittämään Tampereella lauantaina 28.6. klo 11.

Kansainvälisen World Wide Wander -tapahtuman kunniaksi Tampereella rönsyillään kaupunkiympäristöissä lauantaina 28.6. klo 11.–12:30. Lähtöpaikkana toimii Hämeenpuisto Hallituskadun kohdalla.

Liikkeelle voi lähteä itsekseen, kaverin kanssa tai vaikkapa pienellä porukalla.

Mukaan tarvitset vain nopan, sään mukaisen pukeutusmisen sekä iloista seikkailumieltä. Jos lähdet kaverin kanssa liikkeelle, niin nopan voi korvata myös kivi-paperi-sakset -pelin välineillä (eli kädet). Jos mahdollista, niin mukaan voi ottaa myös puhelimen, ja liikkumisen seurantaan soveltuvan sovelluksen, esim Sports Trackerin, tai Google Mapsin.

Reissuun voi napata myös termoksen, ja pitää taukoa kahvien merkeissä kaupunkiluontoympäristössä. Tai piipahtaa matkan varrelle mahdollisesti osuvaan kahvilaan…

Tapahtumaan osallistuvia ei ole vakuutettu, mutta kaupunkilaisjärjellä pärjää. Tarkemmat ohjeet pelin kulkuun saat lähtöpaikalta klo 11. Huom. ole ajoissa paikalla, sillä pelin käynnistymisen jälkeen lähtöpaikalle ei jää ketään.

Pelin ohjaa Juho Jäppinen, jonka kaupunki- ja luontoaktivismin juuret ovat kasvaneet Äkkigallerian ja Meijän polun ravinteikkaissa mullissa.

What can you find in a familiar city when you approach it by chance, or by several chances?

We will find out in Tampere on Saturday, June 28th at 11 am.

In honor of the World Wide Wander event, we will be wandering around the city on Saturday, June 28th at 11 am–12:30 pm. The starting point is Hämeenpuisto near Hallituskatu.

You can participate on your own, with a friend or even with a small group.

All you need is a dice, clothing suitable for the weather and a happy sense of adventure. If you are going with a friend, you can also replace the dice with the tools of the rock-paper-scissors game (i.e. your hands). If possible, you can also bring a phone and an application suitable for tracking your movements, such as Sports Tracker or Google Maps.

You can also grab a thermos for your trip and take a coffee break in the urban nature environment. Or stop by a café along the way.

Participants in the event are not insured. You will receive more detailed instructions for the game at the starting point at 11 am. Note: be there on time, as no one will be left at the starting point after the game starts.

The game will be directed by Juho Jäppinen. He is a nature and urban activist whose roots have grown in the activities of Äkkigalleria and Meijän polku.

Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaaste

Tervetuloa Jyväskylään ja Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen äärelle! Liikuntahaasteeseen voit vastata lähtemällä kiertämään Jyväsjärven Rantaraittia, ja pysähtymällä matkan varrella ulkokuntosaleille kuntoilemaan!

Karttaan on merkitty 14,2 kilometrin mittaisen Rantaraitin varrella sijaitsevat ulkokuntosalit (oranssi), porrasharjoittelupaikat (violetti) ja uimarannat (sininen). Kuvakollaasi eri ulkokuntosaleista löytyy alta.

Jyväsjärven kiertävä Rantaraitti on pituudeltaan 14,2 kilometriä, ja ulkokuntosaleja sen varrella on 9. Näin reitin kiertäessäsi saat kerättyä reilut 20 000 askelta ja tehtyä 450 lihaskuntoliikettä. Haasteen voi suorittaa myös pyörällä liikkuen. Samalla liikkuessa saa kerättyä myös runsaasti hyvää oloa ja useamman tunnin ulkoilua upeissa maisemissa lähiluonnon äärellä.

Kuinka liikkeelle?

Haasteen voi ottaa vastaan kilpailunomaisesti, jolloin tavoitteena on kiertää lenkki mahdollisimman nopeasti ja valita vaativia lihaskuntoliikeitä, kuten leuanvetoja ja pistoolikyykkyjä, eri ulkokuntosaleilla. Suurimmalle osalle kaupunkilaisista haaste kannattaa kuitenkin ottaa vastaan mukavan ulkoilupäivän merkeissä. Tällöin kuljetaan rauhallisella tahdilla, pidetään taukoja matkan varrella ja valitaan lihaskuntoliikkeitä, joita pystytään tekemään helposti ja turvallisesti. Mukaan voi myös liittää kahvi- ja jäätelöhetket upeissa rantamaisemissa. Ja miltäpä kuulostaisi ruokailu haasteen päätteeksi jossain ravintolassa Rantaraitin varrella?

Kävellen liikunnalliseen retkeen kannattaa varata 3-5 tuntia, raikasta juomaa ja evästä, taikka rahat kahvihetkeä tai ruokailua varten. 5 tuntia ulkoympäristöissä vastaa myös 3–30–300 -luontosuosituksen viikkottasolla luonnossa vietettävää tavoiteaikaa. Liikkeelle lähtemällä tulee siis kerättyä hyvinvointi- ja terveyshyötyjä monella tavalla! Pyörällä matka sujuu luonnollisesti sitten vauhdikkaammin.

Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalien teemat ja laitteet vaihtelevat. Kuvassa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektin väkeä testaamassa Lutakon ulkokuntosalin iäkkäämmälle väestölle suunnattua laitteistoa.

Jos haaste tuntuu aluksi liian suurelta, niin kesän mittaan kuntoa voi lähteä kohottamaan hiljalleen, jolloin itse haasteeseen voi tarttua loppukesästä tai alkusyksyn aikana. Voit aloittaa lyhyemmillä kävelylenkeillä, esimerkiksi 2–3 kilometrin mittaisilla, ja lisätä matkaa hiljalleen kesän mittaan. Valitse etappeja, joissa voit pysähtyä myös ulkokuntosalilla tekemään lihaskuntoliikkeitä. Lihaskuntoliikkeitä voi harjoitella helposti myös esimerkiksi portaita, penkkejä, pöytiä, isoja kiviä ja kaiteita apuna käyttäen. Myös lihaskuntoliikkeiden määrää ja sarjojen pituutta voi kasvattaa hiljalleen kesän mittaan. Kesän kuumimpina viikkoina suosittelemme liikkumaan aikaisin aamusta tai loppuillasta, jolloin lämpötila ei ole kohonnut liian korkealle. Ja lämpimillä ilmoilla runsaasti kylmää juomavettä mukaan. Ja uikkarit.

Aloittelijan ulkokuntosalitreeni

Jos et ole juurikaan tehnyt lihaskuntoliikkeitä, niin aloita perusliikkeistä. Tällaisia voi olla esimerkiksi kyykky, askelkyykky, penkiltä ylösnousu, päkiöille nousu, punnerrus penkkiä/telinettä vasten, soutuliike telineestä kiinni pitäen, erilaiset vatsa- ja selkälihasliikkeet sekä eri ulkokuntosaleilta löytyvien laitteiden omat liikkeet. Myös erilaiset hypyt, roikkuminen ja tasa-painoharjoitteet voi laskea mukaan sarjoihin. Ajanottoa vaativissa liikkeissä 10 sekuntia on yksi toisto. Näin esimerkiksi minuutin yhden jalan seisonta vastaa 10 toistoa.

Voit lähteä liikkeelle 3 x 10 toiston sarjoilla ja lisätä toistoja ja/tai sarjojen määrää kesän edetessä. Eli jos aluksi saat tehtyä esimerkiksi kolme kymmenen toiston kyykkysarjaa, niin kesän mittaan voit kasvattaa sarjoja niin, että jaksat tehdä 5 x 10 toistoa. Joka onkin sattumalta 50 lihaskuntoliikettä, eli yhden pysähdyksen tavoitemäärä.

Citius, altius, fortius

Alkuperäisessä haasteessa* tavoitteena on kiertää Jyväsjärven Rantaraitti kesän kuluessa kahteen kertaan ulkokuntosaleista nauttien. Suosittelemme kuitenkin ensimmäisen onnistuneen kierron jälkeen ottamaan lenkki vaikka viikottaiseksi tavaksi. Voit liikkua kävellen, ja ajan ollessa kortilla esimerkiksi pyörällä. Myös hölkkääminen ja muut aktiiviset liikkumismuodot on sallittuja. Voit pitää päiväkirjaa kierrokseen käyttämästäsi ajasta ja tekemistäsi lihaskuntoliikkeistä ja ottaa tavoitteeksi parantaa aikaa. Voit myös vaikeuttaa lihaskuntoliikkeitä kun edelliset liikkeet alkavat tuntua liian helpoilta. Lihaskuntoliikkeiden määrää voi myös kasvattaa… Miltä kuulostaisi 100 liikettä per ulkokuntosali?

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin voisi olla hyvä päämäärä, otimme haasteen vastaan sitten missä muodossa tahansa.

Lisätietoa Jyväskylän ulkokuntosaleista löytyy täältä.

Jos kaipaat lisää haasteita, tai pitkäkestoisempaa liikkumista, niin voit tutustua Meijän polun Vuosikellon haasteisiin täällä.

#keskisuomi #jyväskylä #suomensuurinulkokuntosali #ksliikkuu

*Toukokuun lopulla 2023 Jyväskylän yliopiston Wisdom-verkoston tutkija Panu Halme kiersi Jyväsjärven Rantaraitin ja pysähteli matkan varrella olevilla ulkokuntosaleilla tekemässä lihaskuntoliikkeitä. Kokemuksesta innostuneena Halme haastoi sosiaalisessa mediassa kaikki kaupunkilaiset tekemään saman kahdesti tulevan kesän aikana itse valitsemallaan kulkutavalla (kävely/pyöräily/rullaluistelu) ja pysähtymään ulkokuntosaleilla lihaskuntoliikkeitä tekemään. Meijän polku haastettiin mukaan, joten lisäsimme ulkokuntosaleille hieman lisähaastetta; Eli kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdään 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Liikkeitä voi olla useita erilaisia jokaisella ulkokuntosalilla. Näin saamme lenkin aikana myös kokonaisvaltaisen koko kehon lihaskuntoharjoituksen.

Porrashaaste – kohti huippuja!

Tervetuloa Meijän polun ensimmäisen liikunta- ja hyvinvointihaasteen pariin!

Ensimmäisenä haasteena julkaistaan porrashaaste, jossa lähdetään kipuamaan kohden mäkien ja tuntureiden huippuja. Jokainen omalla vauhdillaan ja itsevalitsemissaan portaissa. Porrashaasteen voi toteuttaa sekä sisä- että ulkoportaissa, kotona, töissä tai vaikkapa naapuritalossa.

Valitse itsellesi mäki tai tunturi oheisesta listasta ja käy matkaan. Listaan on merkitty arvioitu porrasmäärä, jonka kipuamalla pääset huipulle.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on MaetNetti-1024x364.jpg

Pidä tuloksista harjoituskirjaa, jonka voit tulostaa alla olevasta linkistä. Tarvittaessa voit tulostaa myös tältä sivulta löytyvät ohjeet.

Voit jakaa suorituksen pieniksi osasuorituksiksi, jolloin kipuat päivittäin tai viikottain tietyn määrän portaita. Jos esimerkiksi nouset päivittäin 100 porrasta, Rukalle kiipeäminen kestää 23 päivää. Kunnon haastetta kaivatessasi, kiipeä kaikille mukana oleville huipuille vuoden aikana. (#vuosihaaste)

Voit suorittaa haasteen myös ystävien, naapurien tai työporukan kanssa, jolloin keräätte yhdessä vaadittavan porrasmäärän. Ja kun tavoite on saavutettu, niin seuraavan kimppuun… Kivuttuasi kaikkien haasteessa olevien kohteiden huipulle, oletkin jo 6 500 porrasaskelman päässä Mount Everestin huipulta. Eli matka jatkuu!

Ja haasteen henkeen kuuluen, muista haastaa ystäväsi, työkaverisi, harrastusporukkasi tai vaikka naapurisi mukaan matkalle kohti huippuja ja parempaa kuntoa.

Ja kuten liikunnassa yleensä, muista huolehtia kehostasi kokonaisvaltaisesti lepoa ja kehonhuoltoa unohtamatta. Vaihtelua porrasharjoitteluun saat esimerkiksi muuttamalla liikkumisvauhtia, kuten alla olevassa Meijän polun porrasharjoitteluvideossa esitellään.

Porrasharjoittelun perusteista pääset lukemaan myös terveyden edistämisen asiantunija Kirsti Siekkisen blogitekstistä.

Porraspaivakirja Lataa

PorrashaasteOhjeetA4 Lataa

Onnea matkaan!

Liikunta- ja hyvinvointihaasteiden vuosi

Vuoden 2019 kuluessa Meijän polulla esitellään kaikille avoimia liikuntaan, lepoon, luontoon ja yhteisöllisyyteen liittyviä aktivoivia haasteita. Voit haastaa itsesi, ystäväsi tai vaikkapa työporukkasi liikkumaan, rentoutumaan sekä nauttimaan luonnossa kulkemisesta.

Vuoden mittaan on luvassa muun muassa porraskävelyyn, luontoliikuntaan, pyöräilyyn ja saunomiseen liittyviä haasteita, joihin voi hypätä mukaan yksin tai isommalla porukalla silloin kuin sinulle parhaiten sopii.

Ensimmäisenä haasteena julkaistaan keskisuomalaiseen ja pohjoissuomalaiseen sielunmaisemaan liittyvä porrashaaste, jossa portaita nousten edetään kohden korkeuksia. Vain mäkien ja tuntureiden laet ovat rajana! Porrashaaste julkaistaan Meijän polun internetsivuilla keskiviikkona 16. tammikuuta. Olethan valmiina haastamaan itsesi ja ystäväsi mäkiä ja tuntureita ylittämään.

Avainsana: liikunta