Terveyden edistämättömyys käy kalliiksi
UKK-instituutti on arvioinut, että Suomessa paikallaanolon ja liikkumattomuuden hinta on vähintään 4,7 miljardia euroa vuodessa.[1,2] Hinnan on arvioitu nousevan tulevina vuosina väestön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Paikallaanolo ja liikkumattomuus ovat tarttumattomien tautien yksi merkittävä taustatekijä muiden elintapojen ja elinympäristöjen ohella. Tarttumattomia tauteja ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes, syöpäsairaudet sekä mielenterveysongelmat.
Euroopan tasolla on arvioitu, että tarttumattomien tautien osuus terveydenhuollon kuluista on noin 60 prosentin luokkaa.[3] Suomessa tämä 60 prosenttia terveydenhuollon kuluista tarkoittaisi vuodessa noin 15 miljardia euroa.
Pelkästään lihavuuden (BMI yli 30) hoitokuluihin (terveyspalvelut ja reseptilääkkeet) on arvioitu kuluvan Suomessa noin 8 miljardia euroa vuodessa, jos nykyinen lihavuuden lisääntymisen trendi jatkuu.[4] Lihavuus on yksi tarttumattomien tautien riskitekijöistä. Näistä taudeista merkittäviä kuluja aiheuttavat muun muassa tyypin 2 diabetes, jonka hoitokulut ovat 2,5 miljardia euroa vuodessa[5], Sydän- ja verisuonisairaudet (3,5 miljardia euroa vuodessa[6]), tuki- ja liikuntaelinvaivat (2 miljardia euroa vuodessa), sekä mielenterveyden ongelmat, joista psykiatrisen hoidon kustannukset olivat vuonna 2020 2,2 miljardia euroa[7].
Edellä mainitut luvut ovat terveydenhuollon suoria kuluja. Esimerkiksi mielenterveyden osalta suurin osa kuluista yhteiskunnalle tulee työpoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen muodossa. Pelkästään mielenterveyden ongelmien aiheuttamien kokonaiskulujen on arvioitu olevan Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa[8] ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen noin 4 miljardia euroa. Näin ollen myös muiden sairauksien kokonaiskulut voitaisiin arvioida olevan merkittävästi isommat hoitokuluihin verrattuna.
Tarttumattomien tautien ennaltaehkäisy sekä terveyden edistäminen Suomessa
On arvioitu, että Euroopan tasolla terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy voisivat vähentää tarttumattomien tautien tautitaakkaa jopa 70 prosenttia.[9]
On arvioitu myös, että noin 60 prosenttia tarttumattomien tautien terveydenhoitokuluista voitaisiin säästää terveellisimmillä elintavoilla, sekä tautien taustasyihin vaikuttamalla. Taustasyitä ovat siis esimerkiksi lihavuus, korkea kolesteroli, korkea verensokeri ja korkea verenpaine. 60 prosenttia edellä mainitusta 15 miljardista eurosta merkitsisi 9 miljardin euron vuosittaista säästöä terveydenhoitokuluissa, eli 1 607 euroa jokaista suomalaista kohden.
Terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn valtavasta potentiaalista huolimatta Suomessa käytettiin vuonna 2024 noin 2 euroa per asukas terveydenhuollon terveyden edistämisen toimiin.[10] Liikunnan edistämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakaa vuosittain noin 40 miljoonaa euroa, eli 7,1 euroa asukasta kohden yleisavustuksina liikuntaa edistäville järjestöille.[11] Suomi liikkeelle -ohjelman aikana käytetään vuosittain noin 20 miljoonaa euroa suomalaisten liikkumisen edistämiseen. [12] Tämä on noin 3,6 euroa jokaista suomalaista kohden vuodessa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen valtio käyttää vuonna 2026 0,54 euroa per asukas.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa, eli HYTE-kerrointa, maksetaan hyvinvointialueille vuonna 2026 396 miljoonaaeuroa, eli noin 70 euroa jokaista suomalaista kohden. HYTE-kertoimen tarkoituksena on kannustaa ja tukea hyvinvointialueita toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka kohdistuisivat erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.[13]
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten edistämiseen, eli monimuotoisen luonnon suojelemiseen sekä ennallistamiseen, sekä näissä ympäristöissä liikkumisen mahdollistamiseen Suomen valtio käyttää Metsähallituksen retkeilyalueiden, mukaan lukien kansallispuistot, ylläpitoon ja kunnostukseen vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, eli 2,7 euroa per asukas. Helmi-elinympäristöohjelman kautta luonnonsuojeluun käytetty rahoitus oli vuonna 2025 21,5 miljoonaa euroa, eli 3,8 euroa jokaista suomalaista kohden.[14]
Me suomalaiset sijoitamme tarttumattomien tautien sekä niiden taustasyiden, esim lihavuuden, hoitokuluihin noin 2 680 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohden. Vähintään vastaavan summan käytämme näiden tautien aiheuttamiin sivukuluihin esimerkiksi työpoissaolojen ja sairauspäivärahojen muodossa. Samanaikaisesti näiden tautien ennaltaehkäisyyn aktiivisten elintapojen mahdollistamiseen ja terveyttä edistävien elinympäristöjen kohentamiseen käytämme valtion tasolla noin 90 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohden.
Seuraavassa blogitekstissä katsahdamme terveyttä ylläpitäviin ja mahdollistaviin ratkaisuihin ja elinympäristöihin. Ja millaisin kustannuksin sellaisia voisi toteuttaa.
Juho Jäppinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä, fysioterapeutti
Meijän polku
Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.