Uusi 3–30–300 -luontosuositus on esittelyssä Europarc Federationin blogissa. Europarc Federation edustaa satoja eurooppalaisia viranomaistahoja sekä tuhansia suojelualueita 40 maassa. Suomesta toiminnassa mukana on muun muassa Metsähallitus.
Blogissa aiheena onkin kansallispuistojen merkitys kansalaisten luontoaltistuksen sekä luontokokemusten lisäämisessä. Blogissa todetaan lisäksi, että nykyisiä kansallispuistoja tulee laajentaa, uusia luoda ja näiden saavutettavuutta parantaa, jotta luontohyvinvoinnin potentiaali voidaan valjastaa kaikkien käyttöön.
Tulevan Luontotyöpäiväviikon kunniaksi päivitimme Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon -julisteemme. Juliste tarjoilee käytännön ideoita töiden siirtämisestä ulkoympäristöihin, ja sen voi Luontotyöpäivien sivuilta ladata omalle koneelle ja tulostaa A3-kokoisena työpisteen seinälle, tai vaikkapa kotikonttorille muistuttamaan luontoympäristöjen monista mahdollisuuksista työhyvinvointimme lisäämiseen.
Siirtämällä töitä luontotympäristöihin, tai siirtymällä työmatkarönsyilyjen maailmaan voi myös täydentää omia luonnossaoloreservejään ja täyttää myös 3–30–300 -luontosuosituksen suositukset viikottaisesta luontoaltistuksesta.
Tervetuloa mukaan Luontotyöpäiväviikolle 19.–23.5.2025!
Suomalaisessa luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlaviikkoa pääsee tänä syksynä juhlistamaan kaikkialla Suomessa, kun Reitistöviikko laajenee kansalliseksi luontoliikuntatapahtumaksi!
Vuodesta 2020 järjestetty Keski-Suomen Reitistöviikko laajenee vuonna 2025 kansalliseksi luontoliikunnan ja -hyvinvoinnin tapahtumaksi. Reitistöviikolla erilaiset ulkoilu-, liikunta ja -matkailureitistöt ovat kaikkien suomalaisten mielessä – ja kovassa käytössä! Reitistöviikko tukee myös alueellisen luontomatkailun edistämistä esitellen luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia paitsi oman alueen asukkaille, myös kotimaisille että kauempaakin tuleville matkailijoille.
Jos teidän suunnalla on reitistöjä, niin syyskuussa niistä kannattaa pitää ääntä! Reitistöviikon sivuille on koottu ideoita siitä, kuinka viikolle voi osallistua. Ja omannäköisiä ideoita ja tapoja osallistumisesta voi kehittää itse lisää!
Julkaisemme kevään mittaan myös kaikille Suomen maakunnille oman Reitistöviikko-logon, jonka avulla oman maakunnan reitistöjä ja niihin liittyviä tapahtumia voi esitellä ja markkinoida.
Organisaationa mukaan?
Reitistöviikon poluille ja reiteille voi astua mukaan myös organisaationa. Eli jos teillä on agendalla suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen, tai laajemmin hyvinvoinnin tai luontomatkailun edistäminen, niin Reitistöviikko on myös teidän juttu! Osallistuminen velvoittaa vain pitämään ääntä suomalaisen luonnon monista mahdollisuuksista syyskuussa.
Nostamme mukaan lähtevät organisaatiot logoina viikon yhteistyötahoihin. Eli kun päätös mukaan lähdöstä on tehty, niin logoa suuntaamme!
Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luonnossa liikkumisen tulevaisuutta!
Meijän polku ja keskisuomalaisia lähiluontokonsepteja esitellään juuri julkaistussa Viherympäristölehdessä. Esittelyssä lähiluontokonsepteistamme Luontopysäkit sekä uusi 3–30–300 -luontosuositus. Alkusyksystä ilmestyy samassa lehdessä hieman syväluotaavampi artikkeli Meijän polun seikkailuista Keski-Suomessa, Suomessa ja hiukan jo maailmallakin.
Keski-Suomen reitistöviikolla on järjestetty kaikille avoimia valokuvakilpailuja vuodesta 2021 saakka yhteistyössä sanomalehti Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.
Syyskuussa 2024 yleisöäänestyksessä ääniä annettiin 958, joista 247 sai kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään. Toiseksi äänestettiin Hannele Polun kuva Jyväskylän Haukanniemestä ja kolmanneksi Marjaana Kokin kuva Koskikaran kierrokselta Leivonmäen kansallispuistosta.
Aiemmilla kerroilla voittajiksi on äänestetty Juha Tukiaisen auringonlasku Jyväskylän Kanavuorelta (2023) Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta Hirvaan kierroksen varrelta (2022) ja Anna Käyhkön kuva Jyväskylän Haukanniemestä (2021). Alla kymmenen kuvan kärki Keskisuomalaisessa vuosilta
Liikkumisen apuvälineet avaavat ovia uusiin retkeilymaastoihin
Luontosuositus koskee jokaista – myös ihmisiä, joilla on jokin vamma. Luonnosta saatavat terveyshyödyt kuuluvat myös vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat liikkumiseen apuvälinettä ja toisen ihmisen apua. Oikeanlaisilla välineillä esteellisetkin ympäristöt tulevat mahdollisiksi.
Suomalaisista arviolta 15 prosentilla on jokin vamma. Vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuudet päästä luontoon ovat muita huonommat, sillä tarvittavia apuvälineitä ei ole riittävästi saatavilla. Esimerkiksi moni vaikeasti vammainen lapsi joutuu jäämään pois päiväkodin yhteisiltä metsäretkiltä. Samoin vaikeasti vammaiset aikuiset jäävät helposti ulos oman päivätoiminta- tai asumisyksikkönsä luontotoiminnasta.
On siis tärkeää kiinnittää erityistä huomiota heihin, jotka eivät pääse itsenäisesti luontoon tai kykene itse ilmaisemaan tarvettaan päästä sinne.
Oikeilla välineillä kuka vain voi päästä luontoon.
Kuva Ville Muranen.
Jokaisella on oikeus olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa
Kun vaikeasti vammainen henkilö lähtee luontoon lähi-ihmisen kanssa, on olennaista muistaa hänen olevan itsenäinen toimija, jolla on oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Näitä ovat muun muassa luontoretken kohde, kesto ja liikkumismuoto. Lisäksi jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, mitä retkellä tehdään. Jos ei tykkää makkarasta, on oikeutettu paahtamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Olennaista on, että jokainen saa olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa. Kenenkään ei tarvitse metsässäkään tulla ensisijaisesti määritellyksi vammansa kautta, ellei niin itse halua.
Jokainen saa tehdä luontokokemuksesta omannäköisensä.
Kuva Laura Vesa.
Esteettömät reitit eivät riitä – tarvitaan sopivia apuvälineitä
Suomessa on runsaasti esteettömiä reittejä, mutta niistä monet ovat lyhyitä ja talvisin kulkukelvottomia esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi kauneimmat ja rauhallisimmat luontokohteet ovat harvoin esteettömien reittien varrella.
Esteelliset reitit muuttuvat saavutettavammiksi oikeanlaisilla apuvälineillä. Luonnossa liikkumisen apuvälineitä ovat muun muassa maastopyörätuolit, monitoimirattaat sekä hiihto- ja luistelukelkat. Toimintavälineitä käytetään itsenäisesti tai yhdessä avustajan kanssa. Kenenkään luontoon pääseminen ei jää kiinni siitä, etteikö sopivia apuvälineitä olisi keksitty. Sen sijaan suurempi ongelma on se, ettei jo olemassa olevista välineistä tiedetä, tai niitä ei ole saatavilla.
Erilaisiin toimintavälineisiin voi tutustua tarkemmin Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan verkkosivuilla. Malike edistää vaikeasti vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia muun muassa lisäämällä tietoa toimintavälineistä ja niiden käytöstä.
Ulos pääseminen on yhtä tärkeää kaikkina vuodenaikoina. Maastopyörätuoli auttaa lumella liikkumisessa.
Kuva Laura Vesa.
Mistä toimintavälineitä voi saada?
Yksityishenkilöt voivat saada käyttöönsä maastoliikkumisen apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Tutustu välineiden hankintaan täällä.
Apuvälineitä tarvitaan myös yhteiskäyttöön. Kunnat ja luontokohteet voivat hankkia maastoliikkumisen apuvälineitä vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Yhteiskäyttöisiä välineitä on jo useilla paikkakunnilla, muun muassa Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa.
IDEA: Laskettelukeskusten ja monien luontokeskusten yhteydessä on jo valmiiksi varustevuokraamo. Voisiko vuokraamon valikoimasta löytyä esimerkiksi maastopyörätuoli tai laskettelukelkka?
Luontoympäristöissä oleskelu ja liikkuminen tuovat meille lukemattomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Tällaisia ovat muun muassa stressin väheneminen, mielialan koheneminen ja koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Samalla ulos siirtyminen ja siellä liikuskelu esimerkiksi kävelykokouksien merkeissä lisää meille ihmisille elintärkeää aktiivista liikkumista, joka osaltaan korottaa vireystilaa sekä parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.
Huikeita hyvinvointihyötyjä, joille on suomalaisessa työelämässä valtava tarve. Onneksi ratkaisukin löytyy aivan ulko-oven ulkopuolelta!
Kuinka liikkeelle?
Lähtemällä. Kirjaimellisesti. Luontoympäristöihin pääsee lähtemällä. Suomalaisten työpaikkojen läheisyydestä löytyy takuuvarmasti toinen toistaan hienompia kävelympäristöjä ja ulkotoimistokohteita. Tällaisia voi olla lähipuistoissa, lähiluonnossa, tai jo ihan työpaikan takapihalta. Viikon mittaan voi myös järjestää tyhypäiviä luontoympäristöissä, kuten Hämeenlinnan kaupunki teki keväällä 2024. Vinkkejä töiden luonnollistamisesta saa luontotyöpäivien sivuilta ja työpaikalle tulostettavasta julisteesta. Voitte myös pelata Luontotyöpäiväbingoa viikon mittaan.
Työmatkarönsyilemään
Tapahtumapäivänä voi myös työmatkarönsyillä töihin ja töistä kotiin. Työmatkarönsyily on Meijän polun osana luontotyöpäiviä kehittämä konsepti, jonka ajatuksena on lisätä aktiivisia työmatkoja ja kotiseutuntemusta, mutta ennen kaikkea etsimisen, tutkimisen ja löytämisen riemua työikäisten elämään. Samalla saamme lisättyä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ihmisten aktiivista liikkumista.
3–30–300
Luontotyöpäiväviikolla voi pyrkiä saamaan kasaan myös 3–30–300 -luontosuosituksen luonnossa oleskelun ja liikkumisen suosituksen ensimmäiset numerot, eli ole luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tämä onnistuu helpoiten työmatkarönsyilemällä luontoympäristöissä, mutta esimerkiksi myös pitämällä viikon mittaan kolme kävelypaleveria, tai siirtämällä muutaman kokouksen ulkoympäristöihin. Kävelypalavereja voi pitää niin etänä, kuin myös työporukallakin ja kokoustaa voi lähipuistossa, satamassa tai vaikkapa kansallispuistoissa.
Rammat retkeilijät ry on Suomen ensimmäinen, vuonna 2024 ponnistettu yhteisö, joka kokoaa siipiensä alle muun muassa kaikki toimintarajoitteiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, neuromoninaiset sekä kehosyrjintää kokevat retkeilijät. Tarkoituksemme on tuoda esiin retkeilyn moninaisuutta ja soveltavan retkeilyn tietoutta ja osaamista sekä rikkoa stereotypioita ’oikeasta retkeilijästä’ ja ’oikeista retkistä’. Edistämme samalla edellä mainittujen vähemmistöjen luontoliikkumisen näkyvyyttä ja lisäämme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luontoiluun. Joidenkin mielestä rumana pidetty termi ’rampa’ on voimauttavaa ottaa haltuun.
Tänä vuonna Rammat retkeilijät -yhteisö sai laittaa hynttyyt yhteen Retkihaasteen kanssa, ja kehitti Retkihaasteeseen kaksi haastekohtaa.
Helsingin Lammassaaressa pääsee tarkkailemaan lintuja meren ääreen rakennetusta esteettömästä piilokojusta.Ruunaan retkeilyalueella Neitikoskella esteettömällä reitillä pääsee taas aivan kosken kuohujen äärelle.
Suunnittelimme haastekohdan ”Retki esteettömiin retkirakenteisiin tutustuen”, sillä haluamme nostaa esiin tärkeitä huomioita luonnossa liikkumisen saavutettavuudesta. Millaiset retkeilyolosuhteet mahdollistavat sen, että kaikenlaiset luonnossakulkijat toimintakyvystään riippumatta voivat nauttia retkeilystä turvallisesti ja vaivattomasti?
Oletko esimerkiksi pohtinut, kuinka suuri merkitys pienilläkin rakenteellisilla yksityiskohdilla voi olla retkeilijöille? Esimerkiksi kynnys puuvaraston ovella saattaa tehdä polttopuiden hakemisesta mahdotonta pyörätuolilla liikkuvalle. Vastaavasti liian matala tulipaikka voi vaikeuttaa sen käyttöä henkilöille, joilla on selkä- tai polvivaivoja. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään kulkuramppia tai leveämpää polkua – se on kokonaisuus, jossa huomioidaan monenlaiset tarpeet ja varmistetaan, että luontoelämykset ovat kaikkien ulottuvilla.
Tämän haastekohdan myötä haluamme herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, miten retkirakenteita voidaan kehittää entistä saavutettavammiksi ja inklusiivisemmiksi.
Halusimme mukaan myös haastekohdan, joka kiinnittää huomiota retkeilyn sosiaaliseen puoleen. Haastekohta ”Retki ramman kanssa” kannustaa tarkastelemaan retkeilyä uudesta näkökulmasta: yhdessä lähtemisen ja toisen tukemisen kautta.
Retkeilyyn on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, mm. käsipolkupyöriä.
Hyvin moni toimintarajoitteinen kipuilee retkiseuran puutteesta, koska he eivät toimintarajoitteen vuoksi uskalla tai pysty lähtemään yksin luontoon. Joillekin retkeilyseura on ehdoton edellytys retkille pääsemiseksi. Seurassa liikkuminen ei ainoastaan tuo turvaa, vaan myös rohkaisee ja tekee retkeilystä sosiaalisen, jaetun elämyksen.
Retkeily on usein kivempaa kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Mustasaarenkeitaalla Isojoella kulkee esteetön lankkupolku suolla.
Kuka tahansa meistä voi tarvita apua luonnossa liikkumiseen jossain elämänvaiheessa, oli kyseessä sitten rollaattoria käyttävä isoäiti, polvivaivainen isä, uupumuksesta toipuva ystävä tai heikkonäköinen naapuri. Toivomme haastekohdan rohkaisevan tarjoamaan ja myös kysymään retkiseuraa, sillä luontoelämykset ovat kaikkia varten. Retkikavereita voi etsiä esimerkiksi Rammoista retkeilijöiden somesta, erilaisten vertaistukiyhdistysten ja -yhteisöjen sekä paikallisten some-ryhmien avulla.
Porvoon Varlaxuddenissa kulkee esteetön lankkupolku merenrantakallioille, joka parantaa alueen saavutettavuutta myös talvisin.
Minne sinä aiot mennä tutustumaan esteettömiin retkeilyrakenteisiin? Entä kenen kanssa aiot mennä ramparetkelle?
Tiina Nopanen Rammat retkeilijät ry varapuheenjohtaja
Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen tarjoaa meille suomalaisille keinoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen niin yksilötasolla, alueellisesti kuin kansallisestikin. Nyt julkaistavassa 3–30–300 -luontosuosituksessa nostammekin luontoympäristöt ja näissä vietetyn ajan yhdeksi hyvän terveyden tukipilareista perinteisempien terveellisen ruokavalion, riittävän liikkumisen ja riittävän unen rinnalle. Oikeastaan menemme pidemmällekin, sillä monimuotoinen luonto luo pohjan kaikelle ihmisen hyvinvoinnille.
Luontosuositus on saanut innoituksensa kaupunkisuunnittelussa viime vuosina runsaasti esillä olleesta 3–30–300 -ajatuksesta. Luontosuosituksena 3–30–300 -malli tarjoaa helposti muistettavan reseptin luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistämiseen:
Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.
Miksi tarvitsemme luontosuosituksen?
Meidät suomalaiset tunnetaan luontokansana. Kuitenkin luontosuhteemme on hyvin hajautunutta ja erilaista esimerkiksi asuinpaikasta ja ikäluokasta riippuen. Noin 4 prosenttia meistä ei käy luonnossa laisinkaan ja 700 000 suomalaista ulkoilee harvemmin kuin kerran viikossa.
Kaupungistumisen, autoistumisen ja muuttuneiden elintapojemme vuoksi kontaktimme monimuotoiseen luontoon ovatkin vähentyneet merkittävästi. Kärsimme luonnonpuutostilasta, jonka vaikutukset näkyvät osaltaan muun muassa elämäntapasairauksien, kuten sydän- ja verenkiertoelinsairauksien, tyypin 2 diabeteksen sekä joidenkin syöpäsairauksien yleistymisenä. Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisellä onkin paitsi kansanterveydellisesti, myös kansantaloudellisesti yhä kasvava merkitys.
Luontosuosituksen on tehnyt fysioterapeutti, terveyden edistäjä Juho Jäppinen. Polkuna luontosuosituksen luomiseen on toiminut vuodesta 2017 Meijän polulla tehty työ luonnossa liikkumisen ja oleskelun lisäämiseksi Keski-Suomessa ja laajemminkin Suomessa. Aiheeseen liittyen Meijän polulla on aiemmin kehitetty muun muassa Luontopysäkit, Luontotyöpäivä, Keski-Suomen reitistöviikko, Lähiluonto-sivusto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikello, Meijän metsät ja monta muuta. Myös muualla Suomessa tehty tärkeä luontotyö on toiminut innokkeena tämän suosituksen tekemiseen.
Niin suomalainen luonto vastaa, kuin sinne huudetaan. Nyt on tullut aika jolloin huutelemisen sijaan lähdemme oleskelemaan ja liikkumaan suomalaiseen lähiluontoon, ja otamme vastuun myös luontoympäristöjen hyvinvoinnista. Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole hyvinvoivaa ihmistä.
Keski-Suomen kansallispuistoissa* vierailtiin vuosina 2020–2024 yhteensä hulppeat 568 000 kertaa! Neljän kansallispuistomme kesken kävijämäärät jakaantuivat seuraavasti:
Etelä-Konneveden kansallispuisto 183 300
Leivonmäen kansallispuisto 157 500
Pyhä-Häkin kansallispuisto 103 800
Salamajärven kansallispuisto 123 400
Kohden luontopositiivista Keski-Suomea liikuttaessa aktiiviset kansallispuistossa kävijät ovat iloisia uutisia. Ja ensi kesänä Keski-Suomesta kajaa lisää iloisia kansallispuistouutisia, kun Pyhä-Häkkiin, Leivonmäelle ja Etelä-Konnevedelle käynnistyvät omat suorat Outdoor Express -kuljetukset heinäkuun puolessa välissä. Tällainen luontopysäkkitoiminta mahdolistaa yhä uusien käyttäjäryhmien kansallispuistokokemukset.
Keski-Suomen kansallispuistossa vierailtiin vuonna 2024 yli puoli miljoonaa kertaa.
*Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua sekä oppia luonnosta. Kansallispuistojen hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
