Kategoria: Yhteistyössä

Luontosuositus – yhdenvertaisesti luontoon

Luontosuositus – yhdenvertaisesti luontoon

Luontosuositus koskee jokaista – myös ihmisiä, joilla on jokin vamma. Luonnosta saatavat terveyshyödyt kuuluvat myös vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat liikkumiseen apuvälinettä ja toisen ihmisen apua. Oikeanlaisilla välineillä esteellisetkin ympäristöt tulevat mahdollisiksi.

Suomalaisista arviolta 15 prosentilla on jokin vamma. Vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuudet päästä luontoon ovat muita huonommat, sillä tarvittavia apuvälineitä ei ole riittävästi saatavilla. Esimerkiksi moni vaikeasti vammainen lapsi joutuu jäämään pois päiväkodin yhteisiltä metsäretkiltä. Samoin vaikeasti vammaiset aikuiset jäävät helposti ulos oman päivätoiminta- tai asumisyksikkönsä luontotoiminnasta.

On siis tärkeää kiinnittää erityistä huomiota heihin, jotka eivät pääse itsenäisesti luontoon tai kykene itse ilmaisemaan tarvettaan päästä sinne.

Oikeilla välineillä kuka vain voi päästä luontoon.

Kuva Ville Muranen.

Kun vaikeasti vammainen henkilö lähtee luontoon lähi-ihmisen kanssa, on olennaista muistaa hänen olevan itsenäinen toimija, jolla on oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Näitä ovat muun muassa luontoretken kohde, kesto ja liikkumismuoto. Lisäksi jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, mitä retkellä tehdään. Jos ei tykkää makkarasta, on oikeutettu paahtamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Olennaista on, että jokainen saa olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa. Kenenkään ei tarvitse metsässäkään tulla ensisijaisesti määritellyksi vammansa kautta, ellei niin itse halua.

Jokainen saa tehdä luontokokemuksesta omannäköisensä.

Kuva Laura Vesa.

Suomessa on runsaasti esteettömiä reittejä, mutta niistä monet ovat lyhyitä ja talvisin kulkukelvottomia esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi kauneimmat ja rauhallisimmat luontokohteet ovat harvoin esteettömien reittien varrella.

Esteelliset reitit muuttuvat saavutettavammiksi oikeanlaisilla apuvälineillä. Luonnossa liikkumisen apuvälineitä ovat muun muassa maastopyörätuolit, monitoimirattaat sekä hiihto- ja luistelukelkat. Toimintavälineitä käytetään itsenäisesti tai yhdessä avustajan kanssa. Kenenkään luontoon pääseminen ei jää kiinni siitä, etteikö sopivia apuvälineitä olisi keksitty. Sen sijaan suurempi ongelma on se, ettei jo olemassa olevista välineistä tiedetä, tai niitä ei ole saatavilla.

Erilaisiin toimintavälineisiin voi tutustua tarkemmin Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan verkkosivuilla. Malike edistää vaikeasti vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia muun muassa lisäämällä tietoa toimintavälineistä ja niiden käytöstä. 

 Ulos pääseminen on yhtä tärkeää kaikkina vuodenaikoina. Maastopyörätuoli auttaa lumella liikkumisessa.

Kuva Laura Vesa.

Yksityishenkilöt voivat saada käyttöönsä maastoliikkumisen apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Tutustu välineiden hankintaan täällä.

Apuvälineitä tarvitaan myös yhteiskäyttöön. Kunnat ja luontokohteet voivat hankkia maastoliikkumisen apuvälineitä vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Yhteiskäyttöisiä välineitä on jo useilla paikkakunnilla, muun muassa Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa. 

IDEA: Laskettelukeskusten ja monien luontokeskusten yhteydessä on jo valmiiksi varustevuokraamo. Voisiko vuokraamon valikoimasta löytyä esimerkiksi maastopyörätuoli tai laskettelukelkka?

Jos haluat edistää yhteiskäyttöisten toimintavälineiden hankintaa oman kuntasi alueella, tutustu Malikkeen Yhdenvertaisuutta toimintavälineillä -aamukahvitoimintaan. Malike järjestää myös koulutusta toimintavälineiden käyttöön ja hankintaan liittyen.

Erilaiset välineet mahdollistavat erilaisia luontoelämyksiä. Sopivalla pyörällä pääsee vaikkapa Ahvenanmaalle!

Kuva Susanna Tero.


Tämä sivu on tuotettu 3–30–300 -luontosuositukseen yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan kanssa.


Luontotyöpäiväviikkoa vietetään 19.–23.5.2025

Luontotyöpäiväviikkoa vietetään 19.–23.5.2025

Luontoympäristöissä oleskelu ja liikkuminen tuovat meille lukemattomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Tällaisia ovat muun muassa stressin väheneminen, mielialan koheneminen ja koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Samalla ulos siirtyminen ja siellä liikuskelu esimerkiksi kävelykokouksien merkeissä lisää meille ihmisille elintärkeää aktiivista liikkumista, joka osaltaan korottaa vireystilaa sekä parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.

Huikeita hyvinvointihyötyjä, joille on suomalaisessa työelämässä valtava tarve. Onneksi ratkaisukin löytyy aivan ulko-oven ulkopuolelta!

Kuinka liikkeelle?

Lähtemällä. Kirjaimellisesti. Luontoympäristöihin pääsee lähtemällä. Suomalaisten työpaikkojen läheisyydestä löytyy takuuvarmasti toinen toistaan hienompia kävelympäristöjä ja ulkotoimistokohteita. Tällaisia voi olla lähipuistoissa, lähiluonnossa, tai jo ihan työpaikan takapihalta. Viikon mittaan voi myös järjestää tyhypäiviä luontoympäristöissä, kuten Hämeenlinnan kaupunki teki keväällä 2024. Vinkkejä töiden luonnollistamisesta saa luontotyöpäivien sivuilta ja työpaikalle tulostettavasta julisteesta. Voitte myös pelata Luontotyöpäiväbingoa viikon mittaan.

Työmatkarönsyilemään

Tapahtumapäivänä voi myös työmatkarönsyillä töihin ja töistä kotiin. Työmatkarönsyily on Meijän polun osana luontotyöpäiviä kehittämä konsepti, jonka ajatuksena on lisätä aktiivisia työmatkoja ja kotiseutuntemusta, mutta ennen kaikkea etsimisen, tutkimisen ja löytämisen riemua työikäisten elämään. Samalla saamme lisättyä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ihmisten aktiivista liikkumista.

3–30–300

Luontotyöpäiväviikolla voi pyrkiä saamaan kasaan myös 3–30–300 -luontosuosituksen luonnossa oleskelun ja liikkumisen suosituksen ensimmäiset numerot, eli ole luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tämä onnistuu helpoiten työmatkarönsyilemällä luontoympäristöissä, mutta esimerkiksi myös pitämällä viikon mittaan kolme kävelypaleveria, tai siirtämällä muutaman kokouksen ulkoympäristöihin. Kävelypalavereja voi pitää niin etänä, kuin myös työporukallakin ja kokoustaa voi lähipuistossa, satamassa tai vaikkapa kansallispuistoissa.

Kaikki luontoon liikkumaan – Rammat retkeilijät

Kaikki luontoon liikkumaan – Rammat retkeilijät

Rammat retkeilijät ry on Suomen ensimmäinen, vuonna 2024 ponnistettu yhteisö, joka kokoaa siipiensä alle muun muassa kaikki toimintarajoitteiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, neuromoninaiset sekä kehosyrjintää kokevat retkeilijät. Tarkoituksemme on tuoda esiin retkeilyn moninaisuutta ja soveltavan retkeilyn tietoutta ja osaamista sekä rikkoa stereotypioita ’oikeasta retkeilijästä’ ja ’oikeista retkistä’. Edistämme samalla edellä mainittujen vähemmistöjen luontoliikkumisen näkyvyyttä ja lisäämme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luontoiluun. Joidenkin mielestä rumana pidetty termi ’rampa’ on voimauttavaa ottaa haltuun. 

Tänä vuonna Rammat retkeilijät -yhteisö sai laittaa hynttyyt yhteen Retkihaasteen kanssa, ja kehitti Retkihaasteeseen kaksi haastekohtaa. 

Helsingin Lammassaaressa pääsee tarkkailemaan lintuja meren ääreen rakennetusta esteettömästä piilokojusta. Ruunaan retkeilyalueella Neitikoskella esteettömällä reitillä pääsee taas aivan kosken kuohujen äärelle.

Suunnittelimme haastekohdan ”Retki esteettömiin retkirakenteisiin tutustuen”, sillä haluamme nostaa esiin tärkeitä huomioita luonnossa liikkumisen saavutettavuudesta. Millaiset retkeilyolosuhteet mahdollistavat sen, että kaikenlaiset luonnossakulkijat toimintakyvystään riippumatta voivat nauttia retkeilystä turvallisesti ja vaivattomasti?  

Oletko esimerkiksi pohtinut, kuinka suuri merkitys pienilläkin rakenteellisilla yksityiskohdilla voi olla retkeilijöille? Esimerkiksi kynnys puuvaraston ovella saattaa tehdä polttopuiden hakemisesta mahdotonta pyörätuolilla liikkuvalle. Vastaavasti liian matala tulipaikka voi vaikeuttaa sen käyttöä henkilöille, joilla on selkä- tai polvivaivoja. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään kulkuramppia tai leveämpää polkua – se on kokonaisuus, jossa huomioidaan monenlaiset tarpeet ja varmistetaan, että luontoelämykset ovat kaikkien ulottuvilla.  

Tämän haastekohdan myötä haluamme herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, miten retkirakenteita voidaan kehittää entistä saavutettavammiksi ja inklusiivisemmiksi.

Halusimme mukaan myös haastekohdan, joka kiinnittää huomiota retkeilyn sosiaaliseen puoleen. Haastekohta ”Retki ramman kanssa” kannustaa tarkastelemaan retkeilyä uudesta näkökulmasta: yhdessä lähtemisen ja toisen tukemisen kautta. 

Retkeilyyn on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, mm. käsipolkupyöriä.

Hyvin moni toimintarajoitteinen kipuilee retkiseuran puutteesta, koska he eivät toimintarajoitteen vuoksi uskalla tai pysty lähtemään yksin luontoon. Joillekin retkeilyseura on ehdoton edellytys retkille pääsemiseksi. Seurassa liikkuminen ei ainoastaan tuo turvaa, vaan myös rohkaisee ja tekee retkeilystä sosiaalisen, jaetun elämyksen.  

Retkeily on usein kivempaa kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Mustasaarenkeitaalla Isojoella kulkee esteetön lankkupolku suolla.

Kuka tahansa meistä voi tarvita apua luonnossa liikkumiseen jossain elämänvaiheessa, oli kyseessä sitten rollaattoria käyttävä isoäiti, polvivaivainen isä, uupumuksesta toipuva ystävä tai heikkonäköinen naapuri. Toivomme haastekohdan rohkaisevan tarjoamaan ja myös kysymään retkiseuraa, sillä luontoelämykset ovat kaikkia varten. Retkikavereita voi etsiä esimerkiksi Rammoista retkeilijöiden somesta, erilaisten vertaistukiyhdistysten ja -yhteisöjen sekä paikallisten some-ryhmien avulla.

Porvoon Varlaxuddenissa kulkee esteetön lankkupolku merenrantakallioille, joka parantaa alueen saavutettavuutta myös talvisin.

Minne sinä aiot mennä tutustumaan esteettömiin retkeilyrakenteisiin? Entä kenen kanssa aiot mennä ramparetkelle? 

Tiina Nopanen 
Rammat retkeilijät ry varapuheenjohtaja 


Tämän vuoden Retkeilyhaasteen retkistä voi lukea aiemmin tänä vuonna julkaistusta blogistamme täältä.

3–30–300 -luontosuositus julkaistu

3–30–300 -luontosuositus julkaistu

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen tarjoaa meille suomalaisille keinoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen niin yksilötasolla, alueellisesti kuin kansallisestikin. Nyt julkaistavassa 3–30–300 -luontosuosituksessa nostammekin luontoympäristöt ja näissä vietetyn ajan yhdeksi hyvän terveyden tukipilareista perinteisempien terveellisen ruokavalion, riittävän liikkumisen ja riittävän unen rinnalle. Oikeastaan menemme pidemmällekin, sillä monimuotoinen luonto luo pohjan kaikelle ihmisen hyvinvoinnille.

Luontosuositus on saanut innoituksensa kaupunkisuunnittelussa viime vuosina runsaasti esillä olleesta 3–30–300 -ajatuksesta. Luontosuosituksena 3–30–300 -malli tarjoaa helposti muistettavan reseptin luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistämiseen:

Meidät suomalaiset tunnetaan luontokansana. Kuitenkin luontosuhteemme on hyvin hajautunutta ja erilaista esimerkiksi asuinpaikasta ja ikäluokasta riippuen. Noin 4 prosenttia meistä ei käy luonnossa laisinkaan ja 700 000 suomalaista ulkoilee harvemmin kuin kerran viikossa.

Kaupungistumisen, autoistumisen ja muuttuneiden elintapojemme vuoksi kontaktimme monimuotoiseen luontoon ovatkin vähentyneet merkittävästi. Kärsimme luonnonpuutostilasta, jonka vaikutukset näkyvät osaltaan muun muassa elämäntapasairauksien, kuten sydän- ja verenkiertoelinsairauksien, tyypin 2 diabeteksen sekä joidenkin syöpäsairauksien yleistymisenä. Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisellä onkin paitsi kansanterveydellisesti, myös kansantaloudellisesti yhä kasvava merkitys. 

Luontosuosituksen on tehnyt fysioterapeutti, terveyden edistäjä Juho Jäppinen. Polkuna luontosuosituksen luomiseen on toiminut vuodesta 2017 Meijän polulla tehty työ luonnossa liikkumisen ja oleskelun lisäämiseksi Keski-Suomessa ja laajemminkin Suomessa. Aiheeseen liittyen Meijän polulla on aiemmin kehitetty muun muassa Luontopysäkit, Luontotyöpäivä, Keski-Suomen reitistöviikko, Lähiluonto-sivusto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikello, Meijän metsät ja monta muuta. Myös muualla Suomessa tehty tärkeä luontotyö on toiminut innokkeena tämän suosituksen tekemiseen.

Niin suomalainen luonto vastaa, kuin sinne huudetaan. Nyt on tullut aika jolloin huutelemisen sijaan lähdemme oleskelemaan ja liikkumaan suomalaiseen lähiluontoon, ja otamme vastuun myös luontoympäristöjen hyvinvoinnista. Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole hyvinvoivaa ihmistä.

3–30–300 -luontosuosituksen voi ladata tästä.

Luontosuositus löytyy nyt myös nettisivustokokonaisuutena.

Yli puoli miljoonaa kansallispuistovierailua Keski-Suomessa

Yli puoli miljoonaa kansallispuistovierailua Keski-Suomessa

Keski-Suomen kansallispuistoissa* vierailtiin vuosina 2020–2024 yhteensä hulppeat 568 000 kertaa! Neljän kansallispuistomme kesken kävijämäärät jakaantuivat seuraavasti:

  • Etelä-Konneveden kansallispuisto 183 300
  • Leivonmäen kansallispuisto 157 500
  • Pyhä-Häkin kansallispuisto 103 800
  • Salamajärven kansallispuisto 123 400

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea liikuttaessa aktiiviset kansallispuistossa kävijät ovat iloisia uutisia. Ja ensi kesänä Keski-Suomesta kajaa lisää iloisia kansallispuistouutisia, kun Pyhä-Häkkiin, Leivonmäelle ja Etelä-Konnevedelle käynnistyvät omat suorat Outdoor Express -kuljetukset heinäkuun puolessa välissä. Tällainen luontopysäkkitoiminta mahdolistaa yhä uusien käyttäjäryhmien kansallispuistokokemukset.

Keski-Suomen kansallispuistossa vierailtiin vuonna 2024 yli puoli miljoonaa kertaa.

*Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua sekä oppia luonnosta. Kansallispuistojen hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Lisätietoa kansallispuistojen käyntimääristä löytyy Metsa.fi -sivustolta.

Outdoor Express -busseilla Keski-Suomen kansallispuistoihin kesällä 2025

Outdoor Express -busseilla Keski-Suomen kansallispuistoihin kesällä 2025

Keski-Suomen kolme kansallispuistoa: Pyhä-Häkki, Leivonmäki ja Etelä-Konnevesi saavat kesällä omat suorat bussiyhteydet, kun Outdoor Express -kuljetukset aloittavat liikennöinnin heinäkuun puolessa välissä. Syyskuun alkuun jatkuvat reitit tarjoavat vuoroviikonloppuisin, lauantaina ja sunnuntaina luontokävijöille nopeat yhteydet kansallispuistoihin.

Retkeilijöitä Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva Juho Jäppinen.

Kuljetukset lähtevät Jyväskylän Matkakeskukselta ja myös matkalta pääsee kyytiin mukaan. Etelä-Konneveden kansallispuistoon on kesällä tarjolla kaksi reittiä, joista toinen kulkee Laukaan Peurungan kautta Häyrylänrantaan ja toinen Hankasalmen Revontuli Resortin kautta Kalajan alueelle. Pyhä-Häkin kuljetus pysähtyy Saarijärven keskustassa ja Leivonmäen reitti kiertää myös Joutsan keskustan kautta. Aikaa luonnosta nauttimiseen jää päivämatkailijoille noin 4-5 tuntia. Kahtena peräkkäisenä päivänä ajettavat vuorot tarjoavat mahdollisuuden yöpymiseen ja alueen matkailupalvelujen hyödyntämiseen.

Haluamme tarjota matkailijoille helpon ja kestävän tavan vierailla alueemme tärkeimmissä luontokohteissa. Toivomme, että matkailijat ja myös paikalliset löytävät Outdoor Express -kuljetukset ja meillä edessämme vilkas matkailukesä. Kertoo projektipäällikkö Johanna Maasola, Visit Jyväskylä Regionista. Tarkoituksenamme on edelleen kehittää kuljetuksia saadun palautteen pohjalta ja vakiinnuttaa ne osaksi alueen palvelutarjontaa, hän jatkaa.

Pilotoinnit ovat osa viime vuoden maaliskuussa käynnistynyttä kolmivuotista Kestävää kansainvälistä saavutettavuutta Keski-Suomen matkailuun (KeKaSa) -hanketta. Hankkeen toteuttajana on Keski-Suomen matkailun alueorganisaationa toimiva Visit Jyväskylä Region. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen Liitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat matkailualueen yhteistyökunnat, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu JAMK ja Keski-Suomen Kauppakamari.

Lue lisää: Outdoor Express – Visit Jyväskylä Region

Retkihaaste kannustaa lähtemään säännöllisesti luontoon

Retkihaaste kannustaa lähtemään säännöllisesti luontoon

Retkihaaste houkuttelee ihmisiä luontokokemusten äärelle jo yhdeksättä vuotta. Haasteen tavoitteena on inspiroida ja kannustaa monipuoliseen retkeilyyn ympäri vuoden. Retkihaaste -listassa on 52 erilaista kohtaa retkien teemoiksi ja inspiraatioksi retkikohteiden valintaan. Esittelemme tässä muutaman kauniin ja monipuolisen Keski-Suomen luontokohteen Retkihaasteen näkökulmasta. 

1. Retki kansallispuistoon

Meillä on Keski-Suomessa neljä upeaa kansallispuistoa. Niistä kolmeen, Leivonmäen, Etelä-Konneveden ja Pyhä-Häkin kansallispuistoon, pääsee vierailemaan kesäkauden 2025 viikonloppuina Outdoor Express -linja-autoilla. Näin kansallispuistot ovat helpommin saavutettavissa yhä useammalle retkeilijälle.

9. Retki, jolla löydät tikan pajan

Käpytikan voi nähdä lentävän ”pajalleen” männynkäpy suussaan. Käpytikka etsii sopivan rakosen puunrungosta, johon se kiinnittää kävyn toisensa jälkeen ja nokkii niistä siemenet ravinnokseen. Tikan pajan voi löytää helposti lumisesta maastosta, kun kelottuneen puun juurella on yhtäkkiä paljon käpyjä. Usein tikka jättää viimeisenä nokkimansa kävyn puunrakoseen, josta voi myös hyvin tunnistaa tikan pajan. Sellaisen voi löytää vaikkapa Mustalammelta Jyväskylästä, Nyrölän luontopolulta, Leivonmäen kansallispuistosta tai Pieksämäeltä Tahinlammen kierrokselta. 

10. Retki tuttuun paikkaan

Oletko retkeillyt jossain paikassa eri vuorokauden- tai vuodenaikoina? Sama tuttu paikka voi näyttää uudelta ja erilaiselta eri valossa sekä eri olosuhteissa houkutellen yhä uudelleen ihastelemaan muuttuvaa maisemaa. Yksi tällainen kohde on Jyväskylän Mäyrävuori upeine näköaloineen.

11. Retki, kun luonto herää

Keväällä on ihana seurata luonnon heräämistä ja muuttolintujen saapumista etelänlomiltaan. Keväällä 2024 Eerolanlahden lintulaiturilla sai seurata lähietäisyydeltä silkkiuikkupariskuntaa, jotka hautoivat munia vuorotellen. Vieraillessaan Eerolanlahden lintulaiturilla voi samalla retkellä käydä myös ihastelemassa Haukanniemen keväistä luontoa.

27. Luonnosta ravintoa retki

Luonnosta voi löytää monenlaista ravintoa, mutta vinkkaamme tässä villiyrtteihin tutustumiseen hyvän kohteen. Jyväskylässä Tuomiojärven rantamaisemiin on rakennettu villiyrittipuisto, jossa opastetaulujen avulla voi helposti tunnistaa esimerkiksi siankärsämöitä, poimulehtiä ja mesiangervoja ja kerätä niitä turvallisesti.

20. Retki kulttuurin parissa

Retkikohteissa voi saada monenlaisia kulttuurielämyksiä, kuten luontokohteissa esillä olevista taideteoksista tai runoista. Toisaalta voi valita retkikohteeksi jonkin Keski-Suomen merkittäviä kulttuurimaiseman, esimerkiksi Keski-Suomen Koliksikin kutsutun Hyyppäänvuoren Laukaan Saviolla.

48. Merkityksellinen retki

Maanomistajaveljekset ovat 1980-luvulla halunneet suojella Kilpisuon kauniin keidassuoalueen turvetuotannolta. Useat maanomistajat seurasivat heidän esimerkkiään ja päätyivät suojelemaan lopulta yhteensä 160 hehtaaria suoaluetta. Luonnontilainen ja vuosisatoja koskemattomana ollut suoalue on merkityksellinen ja arvokas luonnonsuojelukohde. Esimerkiksi Kilpisuolla on monimuotoinen lajisto ja se toimii merkittävänä hiilinieluna. Lisätietoja Kilpisuosta voit lukea Retkiapinan blogista.

Retkihaaste & Rammat retkeilijät

Vuoden 2025 Retkihaasteessa olemme tehneet yhteistyötä Rammat retkeilijät yhdistyksen kanssa. Saimme heiltä listaamme kaksi tärkeää kohtaa muistuttamaan siitä, että retkeily kuuluu kaikille: 51. Retki ramman kanssa ja 52. Retki esteettömiin retkeilyrakenteisiin tutustuen. Rammat retkeilijät toivovat lisäävänsä tietoisuutta ramparetkeilystä näiden haastekohtien myötä.

Tervetuloa Retkihaasteen pariin ja inspiroitumaan luonnosta!

Retkeilyterveisin
Henni Mustakorpi ja Elina Kynsijärvi

 

Miljoonan askeleen verran hyvinvointia ja terveyttä

Miljoonan askeleen verran hyvinvointia ja terveyttä

Helmikuun alussa käynnistyy jo kuudennen kerran suomalaisten kävelyaktiivisuutta lisäävä Miljoonan askeleen haaste. No tarkemmin sanottuna niiden suomalaisten, jotka haasteeseen osallistuvat. Muut voivat hyötyä osallistuvien askelluksesta lisääntyneiden hyvinvointi- ja terveyshyötyjen kautta, jotka taasen vähentävät terveydenhoitoalan kuormitusta ja ennen kaikkea lisäävät kävelijöiden mielen hyvinvointia. Hyväntuulinen kanssakulkija on kultaakin arvokkaampi.

Kävelyhaasteen tarkoituksena on lisätä askeleita arkeemme, ja näin tuntuu joka vuosi myös käyvän. Kyseessä ei ole ihme, vaan selkeä tavoitteiden asettelu ja oman etenemisen seuranta. Tämä näkyy myös haasteeseen aiemmin osallistuneiden kommenteista:

”Päivittäisen aktiivisuuden ja ulkoilun lisääntyminen. Ulkoiluaika lisääntyi melkein tunnin päivässä aiempaan verrattuna.”

”Haaste kiinnittää huomion arkiaktiivisuuteen. Pienillä muutoksilla on merkitystä!”

”Se, että tavoite oli niin suuri, etten voinut yrittää tehdä sitä heti ja nopeasti. Mulla on usein käynyt hyvienkin ideoiden kohdalla niin, et olen aloittanut liian rankasti ja lopettanut siihen.”

Kyllä! Miljoonan askeleen haasteessa oma askeltavoite asetellaan ennen haasteen alkua mitattuun aktiivisuuteen verrattuna, ja oman innostuksen mukaisesti. Päivittäisen askelmäärän lisäämistavoite voi olla esimerkiksi tuhat askelta, joka vastaa noin 700 metrin lisäkävelyä, tai sitten se voi olla 5 000 askelta, joka vastaa noin tunnin reipasta lisäkävelyä päivittäin. Jokainen omalla tavallaan, tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Alla vuoden 2024 kävelyryhmän palautekyselyyn osallistuneiden kävelymäärien lisääntyminen.

Kuinka paljon Miljoonan askeleen haasteeseen osallistuminen lisää osallistujien päivittäisiä askeleita? Keskimäärin noin puolella haasteeseen osallistujista askelmäärä nousee noin 2 000 – 4 000 askeleella haasteen ajaksi (noin 3-5 kuukautta). ’Ei yhtään’ -vastauksen antaneet kävelivät jo ennen haastetta reilusti yli askeltavoitteiden ja osallistuivat haassteen tuoman vaihtelun (ryhmä) vuoksi.

Meitä askeltajia on moneen lähtöön. Jotkut nauttivat yksin liikkumisesta ja toiset tarvitsevat kävelyseuraa. Seuraa kaipaavat voivat osallistua haasteeseen perheenjäsenten, tuttavien, naapureiden tai vaikkapa työporukan kanssa. Sekä yksinkävelijöiden, että ryhmäliikkujien on mahdollista osallistua myös perinteiseen Miljoonan askeleen haasteen Facebook-ryhmään, jossa askellusta seurataan isommalla porukalla viikkotasolla. Tämä positiivinen porukka auttaa pitämään askellusta yllä myös harmaampina päivinä:

”Tulee käveltyä ja harrastettua muutenkin liikuntaa enemmän ja mahtavaa kun on niin paljon kanssakulkijoita!”

”Oli yllättävän tsemppaavaa.”

”Yhteisö kiritti mukavasti.”

Jääkö haasteen aikana opittu uusi aktiivisempi liikkuminen sitten päälle? Kävelyhaaste päättyy kävelyvauhdista riippuen useimmilla huhtikuun ja kesäkuun välillä. Tällöin useita kävelijöitä kutsuu pyöräretket ja kesäisten ympäristöjen monet mahdollisuudet. Mutta kevään mittaan opittu hyvinvointiaktiivisuus kantaa useimmilla pidemmällekin:

”Kävely vaan jatkuu ja kunto pysyy parempana.”

”Tuli ihan ’sairaus’ hankkia niitä askeleita, ja se jatkuu vaikka milli tuli jo täyteen.”

Tervetuloa siis mukaan vuoden 2025 askelrikkaimpaan hyvinvointihaasteeseen. Pääset keräämään itsellesi miljoonan askeleen verran hyvinvointi- ja terveyshyötyjä!

Luontopositiivinen vuosi 2025 edessä

Luontopositiivinen vuosi 2025 edessä

Aivan huikea vuosi edessä. Pääosassa vuodessa vauhdikkaasti lisääntyvä luonnossa vietetty sekä aktiivisesti liikuttu aika. Tässä hieman esimakua tulevasta.

Luontosuositus

Meijän polut johdattavat yhä vahvemmin lähiluonnon hyvinvointivaikutusten äärelle, kun tammikuussa julkaistaan suomalainen luontosuositus. Luontosuosituksen tarkoituksena on luoda helposti lähestyttävä ja muistettava suositus luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämiseksi Suomessa.

Miljoonan askeleen haaste

Helmikuun alusssa käynnistyy jo kuudennen kerran miljoonan askeleen haaste! Haasteessa lähdetään lisäämään arkisia askeleita tietoisesti kohden kevättä ja kesää. Harva on aiempina vuosina suorittanut kävelyhaastetta sisätiloissa, joten lisääntyneiden askeleiden ohella lisääntyy myös ulkkona ja luonnossa vietetty aika.

Miljoonan askeleen haasteen Facebookin kävelyryhmään osallistuneiden ’maaliintuloja’ yhdeltä haastevuodelta. Kukin asettaa haasteessa omat tavoitteensa ja etenee niiden mukaisesti. Lyhimmillään haaste on kävelty reilussa kuudessa viikossa ja rauhallisimmillaan noin viidessä kuukaudessa – kukin omalla tahdillaan.

Luontotyöpäiväviikko

Toukokuussa siirretään taas sisätöitä ulko- ja luontoympäristöihin, kun vietetään kansallista Luontotyöpäiväviikkoa. Suomalaista Luontotyöpäiväviikkoa seuraa kesäkuussa vietettävä kansainvälinen Outdoor Office Day. Myös silloin sankoin joukoin töitä luonnollistamaan.

Keski-Suomen reitistöviikko

Syyskuussa vietettävä maailman keskisuomalaisin luontoliikuntatapahtuma Keski-Suomen reitistöviikko antaa mahdollisuuden paits lisästä liikkumista omassa lähiluonnossa ja reitistöillä, myös esitellä niitä lähellä ja kauempanakin asustaville. Tämä onkin erinomainenn mahdollisuus lisätä maailman cooleimman kaupungin ja lähialueiden cooleutta luonnossa liikkumisen mahdollisuuksien esille nostamisena.

Vuosi 2024 – in memoriam

Vuosi 2024 – in memoriam

Vuosi 2024 tuli ja meni. Meillä Keski-Suomessa vuosi kului luonnollisesti lisääntyneenä liikkeenä ja oleskeluna lähiluonnossa ja reitistöillä. Myös blogifääriimme ilmestyi vuoden mittaan runsaasti luettavaa, ja meijänpolkulaisia oli esillä tärkeiden aiheiden äärellä kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa. Lokakuussa ylittyi myös kotisivumme 200 000 katselukerran raja. Alle on kerätty jotain nostoja vuoden varrelta. 

Soivat maisemat

Vuoden 2024 alussa saatiin soiteltua loppuun Jyväskylän ammattikorkeakoululla toteutettu Soivat maisemat -hanke, jonka puitteissa järjestettiin senioriryhmille luontoretkiä. Retkien aikana myös taltioitiin luontoääniä, valokuvia sekä videoita. Retket inspiroivat myös muusikoita säveltämään ääni- ja musiikkimaisemia keskisuomalaisesta luonnosta. Sävellyksistä ja retkillä kuvatuista videoista koottiin tallenteita, joiden avulla retkeläiset ja kaikki muutkin pääsevät piipahtamaan upeassa luonnossamme. 

Miljoonan askeleen haaste

Keväällä 2024 käveltiin viidettä kertaa haasteeseen osallistujien kävelyaktiivisuutta lisäävä Miljoonan askeleen haaste. Arkisten kävelymäärien lisäämisestä on tullut vuosien mittaan niin hyvää palautetta, että askelia lähdetään keräämään myös helmikuussa 2025. Mukaan lähteäkseen tarvitsee vain lähteä liikkeelle!

Meijän metsät 

Vuosi 2024 jää mieleen keskisuomalaisen terveysmetsän, tai ystävällisemmin Meijän metsien, vuotena. Alkuvuodesta saimme ilouutisen, että Meijän metsät -konsepti oli hyväksytty osaksi Sitra Labin Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta, jonka puitteissa eri puolilla Suomea lähdettiin madaltamaan ihmisten luontoyhteyden kynnystä. Labin puitteissa järjestettiin Keski-Suomessa viisi lähiluonto-aiheista työpajaa ja julkaistiin Meijän metsät – hyvinvointia ja elinvoimaa lähiluonnosta -opas sekä terveysmetsäpolku kaikkien käyttöön.

Luontotyöpäiväviikko

Luontotyöpäiväviikkoa vietettiin 27.–31.5.2024 eri puolilla Suomea. Suurimmillaan luontotyöpäiväjuhlat olivat Hämeenlinnassa, jossa koko kaupungin organisaatio osallistui viikon viettoon. Viikolta iloksemme jäi muun muassa Luontotyöpäiväbingo, jota voi käyttää omassa organisaatiossa seuraavalla Luontotyöpäiväviikolla toukokuussa 2025. 

Outdoor Office BarCamp, Helsingborg

Kansainvälisen Outdoorofficeday -konseptin edelläkävijät kokoontuivat syyskuun alussa Helsingborgissa Ruotsissa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa jaettiin eurooppalaisia kokemuksia töiden siirtämisestä ulko- ja luontoympäristöihin mielenkiintoisten alustusten ja työpajojen avulla. Suomalaista luontotyöpäiväosaamista tapahtumassa edusti Meijän polku.

Oivalluksia Oppimisympäristöissä

Jyväskylän steinerkoululla toteutettu Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke päättyi keväällä 2024. Hankkeen tiimoilta julkaistiin syksyllä Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPS sekä Oppimisympäristö-opas. Hankkeen suunnittelema ja yhdessä oppilaiden kanssa toteuttama puulajipuisto voitti Keski-Suomen maisemateko -palkinnon syksyllä 2023.

Keski-Suomen reitistöviikko

Keski-Suomen reitistöviikko innosti taasen alueen asukkaita liikkumaan lähiluonnon upeille luontoreitistöille. Viikon teemana olikin ’reitistöt lähiluontoon’. Lähiluonnon reitistöjen valinta liikkumiskohteeksi onkin loogista, koska me keskisuomalaiset asumme luonnon keskellä ja 85% ulkoilukerroistamme tapahtuu alle 10 kilometrin päässä kotoa. Siis lähiluonnossamme ja reitistöillämme. Viikolla äänestettiin myös perinteisen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun voittajista. Tänä vuonna voittajaksi äänestettiin kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään.

Wold Wide Wandering

Meijän polku kutsui suomalaiset rönsyilemään lähiympäristöönsä osana kansainvälistä World Wide Wandering -päivää. Rönsyily sopiikin mainiosti eetokseemme työmatkarönsyilyn ja lähiluonnon reitistöillä liikkumisen puitteissa. 

Kohden vuotta 2025

Vuosi 2025 käynnistyy kansallisen luontohyvinvoinnin ja -terveyden merkeissä, kun Meijän polulla julkaistaan tammikuussa Luontosuositus. Helmikuussa käynnistyy järjestyksessään kuudes Miljoonan askeleen haaste. Toukokuun kolmannella viikolla ulkoilutetaan taas suomalaista työelämää Luontotyöpäiväviikon merkeissä ja syyskuussa liikutaan keskisuomalaisilla reitistöillä Keski-Suomen reitistöviikon innoittamana. Reitistöviikolla lähdetään kohden uusia ympäristöjä ja järjestetään myös kadonneen maakuntauran metsästystä. 

Yleisvireenä tekemisessä on luonnollisesti luontopositiivinen Keski-Suomi ja luontopositiivinen tulevaisuus. Sinne meillä onkin runsaasti matkaa ja tuhansia tapoja vaikuttaa positiivisesti. Tarvitsee vain lähteä liikkeelle!

Upea ja toimelias vuosi siis edessä! Ottakaahan kotisivumme ja somekanavamme Instagramissa ja Facebookissa seurantaan (@meijanpolku), niin ette pääsee harhautumaan poluilta. 


Mitenkäs vuosi 2023 sujui? Sitä voi muisteloida täällä.