Kategoria: Yhteistyössä

Maastiksen esittelypyöräily Reitistöviikolla

Maastiksen esittelypyöräily Reitistöviikolla

Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään rakenteilla olevan Jyväskylää kiertävän maastopyöräily- ja retkeilyreitin esittelypyöräily välillä Ladun maja-Mustalampi.

Maastis-nimen saaneen reitin esittelyfillaroinnin vetää hankkeen koordinaattori Jani Autio. Ennen pyöräilyä hän kertoo hiukan reitistön vaiheista ja kunnostuksen aikataulutuksesta.

Reitille lähtö Jyväskylän Ladun majalta keskiviikkona 16.9. klo 14. Retki kestää noin kaksi tuntia ja päättyy Mustalammelle. Ajotahti on rauhallinen. Mukaan retkelle pyörä, jolla pärjää metsäreitistöillä, sekä sään mukainen vaatetus. Lämmintä juomaa voi myös ottaa mukaan.

Esittelypyöräily on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa. Maastis-reitistä kerrottiin ensi kerran Meijän polun blogissa syksyllä 2019.

Maastiksesta löytyy ajankohtaista tietoa Jyväskylän kaupungin sivuilta.

Lisätietoja Maastiksesta
Jani Autio
jani.autio@jyvaskyla.fi
050-4728080/014-2663768

Tapahtuman järjestäjille

Tapahtuman järjestäjille

Hienoa että olet järjestämässä tapahtumaa tai pidät reitistöasiaa esillä muulla tavoin Keski-Suomen reitistöviikolla!

Sosiaalisissa medioissa voit käyttää hästägejä #reitistöviikko #keskisuomi. Ja koska reitistöjen myötä ollaan tekemässä tulevaisuutta, niin voit myös käyttää tulevaisuuden tekemiseen sopivaa tägiä #tulevaisuuttatekemässä. Omaan tapahtumaasi sopivia tägejä voit viljellä vapaasti, olivat ne sitten luontoon, retkeilyyn, matkailuun, tutkimukseen tai muuten reitistöihin liittyviä. Ja tietysti oma yhdistyksesi tai organisaatiosi kannattaa pitää isosti esillä. Tulevaisuutta tehdään yhdessä ja jokainen osallistuja on tärkeä.

Jos luot tapahtuman Facebookissa, voit laittaa sen viestinä meille, niin jaamme sen Meijän polun fb-sivulla. Samoin jpg-muotoiset mainokset laitamme jakoon. Mainoksia voi laittaa tulemaan spotilla meijanpolku@gmail.com.

https://www.facebook.com/meijanpolku

Logot

Alta voit ladata Reitistöviikon logon .jpg ja .png -muodoissa. Logoja voi käyttää kaikissa reitistöviikkoon liittyvissä tapahtumissa ja julkaisuissa.

Jos sinulla on kysyttävää, tai tarvitset muuta aineistoa tai apua, niin laittele viestiä sähköpostilla meijanpolku@gmail.com tai facebookin kautta.

Keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja

Keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja

Keski-Suomen Reitistöviikolla järjestetään Jyväskylässä keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja.

Työpajan alussa kuullaan puheenvuoroja keskisuomalaisen luonnon erityispiirteistä, terveysmetsäideologiasta ja maakunnan luontokohteista. Työpajan alustajina toimivat kävelijä ja Jalkaisin-blogin kirjoittaja Upe Nykänen, sieniasiantuntija ja tutkijatohtori Jenna Purhonen, sekä Meijän polku -aktiivi, biologi Janne Laitinen.

Työpaja on tarkoitettu keskisuomalaisille luontoihmisille, jotka :

  • ovat innostuneita keskisuomalaisen luonnon erityispiirteistä
  • haluavat yhdistää omassa työssään/harrastuksessa luonnon ja terveydenedistämisen
  • ovat kiinnostuneita Terveysmetsätoiminnan juurruttamisesta omalla alueellaan
  • ovat työssä/harrastuksissa roolissa, jossa ohjataan muita ihmisiä

Työpaja on maksuton, ja työpajaan mahtuu max 30 henkeä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset janne.laitinen@jamk.fi

Tapahtuma: Meijän metsät – Keskisuomalaisen terveysmetsän työpaja

Aika: torstai 17.9.2020 klo 10-15

Paikka: Tourujoen laakso, Jyväskylä (Matarankatu 4-6). Tarkempi aloituspaikka ja työpajan ohjelma ilmoitetaan osallistujille lähempänä tapahtumaa.

Liikuntamahdollisuudet Keski-Suomessa -sivusto avattu

Liikuntamahdollisuudet Keski-Suomessa -sivusto avattu

Meijän polulle on koottu yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikön sekä Liikuntalääketieteen poliklinikan kanssa sivusto, jolta pääsee helposti etsimään kunnista löytyvää liikuntatarjontaa niin luontoliikkumisen kuin liikuntaryhmien sekä yksilöllisenkin ohjauksen suhteen. Sivuston ajatuksena on helpottaa hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisten asiakkaille antamaa näiden kotikunnassa tapahtuvaa liikkumisen ohjaamista. Samalla sivusto toimii myös kuntalaisille itselleen helppona paikkana löytää liikuntamahdollisuuksia niin kotikunnasta kuin lähialueiltakin.

Sivusto löytyy osoitteesta:
www.meijanpolku.fi/liikuntamahdollisuudet-keski-suomessa/

Sivustoa päivitetään säännöllisesti, ja sinne lisätään vinkkeinä tulleita aiheeseen liittyvä sivustoja. Vinkit kuntakohtaisista keskisuomalaisista mahdollisuuksista voi laittaa sähköpostilla meijanpolku@gmail.com.

Mitä lähiluonto voi tarjota?

Mitä lähiluonto voi tarjota?

 Jyväskylän lähiluontokohteisiin tutustuessani Meijän polun mahdollistaman työharjoittelun myötä, oivalsin kuinka hyvät puitteet Keski-Suomen järvet ja metsät tarjoavat luonnossa liikkumiselle. Kohteisiin matkustamiseen ei tarvitse välttämättä omaa autoa – ja vaikka oma auto löytyisikin – linja-autolla, pyörällä tai jalan pääsee kulkemaan lähikohteisiin kestävällä tavalla. Suoratoistopalveluiden sarjojen seuraaminen sohvan pohjalta käsin saattaa kuitenkin tuntua houkuttelevammalta kuin ulos lähteminen Suomen sateisessa säässä.  Mitä lähiluonto voi tarjota, jotta ulkoilu voittaisi lämpimät ja mukavat sisätilat?

Meijän monet mahdollisuudet

Jos opiskelu-, koulu- tai työpäivän päätteeksi ei ole aikaa lähteä kauas Jyväskylän keskustasta, jo muutaman kilometrin säteellä on useita upeita paikkoja, joissa nauttia luonnosta. Esimerkiksi jyväskyläläisille tutulla Harjulla voi kokea luontoelämyksen etenkin, jos malttaa jäädä kuuntelemaan lintujen laulua. Näin kävi ainakin minulle. Monesti Harjun läpi tulee kuljettua kiireessä, ehkä vain ohikulkumatkalla yliopistolle. Luontoaltistuksella saattaa kuitenkin olla positiivisia vaikutuksia niin aikuisten(1) kuin lasten ja nuortenkin(2) mielenterveydelle. Harjun mäntyjen lomassa kulkeminen voisikin toimia ikään kuin siirtymänä velvollisuuksien ja vapaa-ajan välillä.

Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitsevat myös Tourujoen luontopolku ja Haukanniemen luonnonsuojelualue. Lajistoltaan monimuotoisilla alueilla on erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi luonnon tarkkailuun ja valokuvaamiseen. Polkuja voi hyödyntää lisäksi vaikkapa lenkkeilyyn tai leikkimiseen, kunhan muistaa samalla noudattaa alueen ohjeita sekä kunnioittaa luontoa ja muita kulkijoita. Jos haluaa yhdistää pidemmän pyöräilymatkan metsässä vierailuun, Touruvuoren ja Kanavuoren luontopolut ovat oiva vaihtoehto. Samalla saa aimoannoksen liikuntaa, ja maisemien ihastelu Palokka- tai Jyväsjärvelle on jo itsessään osa virkistävää luontokokemusta.

Vaikka Lullinvuoren luolalle ei ole opasteita, valmiit polut johdattelevat kulkijaa. Otsikkokuvassa alkukesän vihreyttä Mäyrävuoren maisemassa.  

Luonnossa retkeilyn voi kokea myös seikkailuna. Muuratsalossa suuret siirtolohkareet ja komeat kalliot saivat mielikuvitukseni laukkaamaan, ja oloni oli kuin tutkimusmatkailijalla konsanaan. Lullinvuoren luolan suuaukon etsiminen kallion halkeamien yli hyppien toi muistoja lapsuuteni seikkailuista metsissä. Opasteita ei ole, mikä tekee retkestä haastavamman. Tämänkaltainen mukaansatempaava luontokokemus saattaa parantaa etenkin lasten ja nuorten minäpystyvyyttä(3), joka taas on yhteydessä esimerkiksi opiskelumotivaatioon(4).

Miksi mennä metsään?

Virkistävät luontokokemukset näyttäisivät olevan yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin(5). Luontoon lähtiessäni saatoin olla toisinaan stressaantunut tai ahdistunut, toisinaan taas iloinen ja pirteä, mutta palasin kotiin aina hyvillä mielin. Kokemukseni lähiluontokohteissa olivatkin positiivisia, mikä vaikutti mielialaan. Huomasin myös päiväkohtaisen ruutuajan vähenemisen, kun huomioni kiinnittyi luonnon ärsykkeisiin puhelimen piippausten sijaan. Jos luonnossa ei ole aiemmin juurikaan liikkunut, kannattaa sitä kokeilla vaikka lähimetsästä aloittaen.

Vaikka luontoliikunnalla ja positiivisilla luontokokemuksilla voi olla monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, ei metsään menemisen motiivi tarvitse aina olla terveys. Luontoon voi mennä vaikkapa marjastamaan, leikkimään, seikkailemaan, valokuvaamaan tai tutkimaan luontoa – positiiviset terveysvaikutukset kertyvät siinä sivussa, huomaamatta. Lähdetään siis luontoon yksin tai yhdessä!

Ennen luontoon lähtöä voi etsiä tietoa Jyväskylän kaupungin ylläpitämistä luontopoluista ja Jyväskylän alueen luonnonsuojelualueista.
Lisäksi kannattaa tutustua Jyväskylän kaupungin ulkoilupaikkaoppaaseen sekä virkistää muistia jokamiehenoikeuksista ja -velvollisuuksista.

Taru Korhonen
Terveyskasvatuksen maisteriopiskelija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
LEKSA – luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa, Keski-Suomen liiton osarahoittama hanke, jota hallinnoi JAMK


Lähteet:
1. Gritzka, S., MacIntyre, T. E., Dörfel, D., Baker-Blanc, J. L. & Calogiuri, G. 2020. The Effects of Workplace Nature-Based Interventions on the Mental Health and Well-Being of Employees:
A Systematic Review. Frontiers in Psychiatry 11:323. doi:10.3389/fpsyt.2020.00323.
2. Tillmann, S., Tobin, D., Avison, W. & Gilliland, J. 2018. Mental health benefits of interactions with nature in children and teenagers: a systematic review. Journal of Epidemiology and Community Health 72, 958–966.doi:10.1136/jech-2018-210436.
3. Mygind,L.,Kjeldsted, E., Hartmeyer, R., Mygind, E., Bølling, M. & Bentsen, P. 2019. Mental, physical and social health benefits of immersive nature-experience for children and adolescents:
A systematic review and quality assessment of the evidence. Health and Place 58.
doi:10.1016/j.healthplace.2019.05.014.
4. Zimmerman, B. J. 2000. Self-Efficacy: An Essential Motive to Learn. Contemporary Educational Psychology 25, 82–91. doi:10.1006/ceps.1999.1016.
5. Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O. & Tyrväinen, L. 2014. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology 37, 1–7.doi:10.1016/j.jenvp.2013.11.003. 

”Männikkömetsät ja rantojen raidat… täällä on kaikki, mi kallista on”

”Männikkömetsät ja rantojen raidat… täällä on kaikki, mi kallista on”

Keski-Suomen luonto on poikkeuksellisen upea. Harvaan asuttua maaseutua, harjanteita ja tasamaata, suomaita ja metsämantuja. Maakunnassa on yli 3 700 järveä ja lukuisia pienvesialueita. Lisäksi meillä on vielä neljä vuodenaikaa, valoa ja pimeyttä. Maakunnan vahvuudet ja vetovoimatekijät perustuvat pitkälti luontoon, metsiin ja järviin.

…mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia.

JAMKin asiantuntijat yhdessä Metsähallituksen kanssa selvittävät LEKSA-hankkeen puitteissa keskisuomalaisen luonnon ekosysteemipalveluita; mitä ainutlaatuista luontomme tarjoaa, ja kuinka näitä elementtejä voidaan hyödyntää esimerkiksi biotalouden uusina vahvuuksina? Tietoja voidaan hyödyntää myös muun muassa maakuntaohjelman, hyvinvointitalouden ja matkailun kärkihankkeissa.

Luonnon kokonaisvaltaiset hyvinvointivaikutukset ovat jo monille tuttuja ja uutta tutkimustietoa kertyy tasaisesti. Kiteyttäen voidaan sanoa, että mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä laajemmin luonto mahdollistaa myös ihmiselle moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Tämän monimuotoisuuden tukemiseksi ympäristöministeriö on julkistanut juuri Kunta-Helmi -avustuksen, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja.

Mitä ainutlaatuisia luontokohteita teidän kunnassanne on, ja olisiko teillä tarvetta hoitotoimille?

Janne Laitinen
biologi, LEKSA-hanke janne.laitinen(a)jamk.fi
—-
LEKSA-hankkeen tuloksia esitellään laajemmin syksyllä 2020.


Metsien ekosysteemipalveluja ovat:

Tuotantopalvelut

  • Puutavara
  • Marjat, sienet, ja muut keräilytuotteet, riista
  • Puhdas vesi

Sääntelypalvelut

  • Ilmastomuutoksen torjunta, hiilen sidonta
  • Hengitettävä ilma
  • Tulvien, myrskytuhojen, eroosion ehkäisy
  • Maaperän tuottokyvyn ylläpito
  • Melun torjunta
  • Pölytyspalvelut, eliölajien kantojen säätely
  • Tautien ja tuholaisten torjunta

Kulttuuripalvelut

  • Maisema
  • Ulkoilu ja virkistys
  • Koulutus- ja kasvatusarvot
  • Metsien merkitys taiteessa, kulttuuriperintö

 Tukipalvelut  

  • Fotosynteesi
  • Ravinteiden, hiilen ja veden kierto

lähde: Metsähallitus https://www.metsa.fi/ekosysteemipalvelut

Aktiivisuusvinkkejä ikäihmisten koronakaranteeniin

Aktiivisuusvinkkejä ikäihmisten koronakaranteeniin

Koronavirus-pandemian seurauksena viranomaiset ovat asettaneet rajoituksia ja lausuneet kehotuksia, jotka vaikuttavat erityisesti ikäihmisiin. Kauppareissuja on vältettävä, harrastukset on peruttu ja ystävien ja perheen tapaaminen kielletty. Tämä voi johtaa notkahdukseen ikäihmisten arkiaktiivisuudessa. Sen lisäksi, että yli 70-vuotiaat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään, he kuuluvat myös toimintakyvyn heikkenemisen riskiryhmään. Nyt koronakaranteenin aikana pitäisikin kiinnittää erityistä huomioita riittävään aktiivisuuteen, jotta toimintakyky ja arjen mielekkyys pysyisivät yllä.

Fyysinen toimintakyky, eli se miten kehomme pystyy vastaamaan arjen tärkeimpiin toimintoihin, alkaa heiketä kiihtyvällä tahdilla 70 ikävuoden jälkeen. Erot toimintakyvyn heikkenemisvauhdissa ja -määrässä ovat yksilöllisiä, mutta tiedetään, että heikkenemistä kiihdyttää entisestään liikkumisen puute. Kun huomioidaan se, että ikäihmisten päivittäinen ulkona liikkuminen koostuu pääosin kauppareissuista, ystävien tapaamisesta tai erilaisiin tapahtumiin kulkemisista, on selvää, että karanteenin aikana liikkuminen voi helposti jäädä hyvinkin vähäiseksi.

Kevät tarjoaa paljon katseltavaa ja seurattavaa niin kaupunkiympäristössä kuin metsissäkin. Kuva Jyväskylän yliopisto.

Kevätsäässä ulkoilua ei ole onneksi kielletty, joten kävelylenkkejä saa ja kannattaa edelleen tehdä. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi ulkona liikkuminen pitää myös mielen virkeänä. Ulkoilupaikkoina tulisi suosia kuitenkin sellaisia, joissa mahtuu kulkemaan rauhassa – muiden seuraa on siis hyvä välttää myös ulkoilmassa. Suomi tuhansien järvien ja metsien maana tarjoaa useita turvallisia ulkoilumahdollisuuksia ja kevät etenee koronavirus-pandemiasta huolimatta. Kävisitkö jo tänään katsomassa, miten luonto on herännyt kevääseen läheisessä metsässä, puistossa tai joen tai järven rannalla? Tai osallistuisitko vaikka lintubongaushaasteeseen? Jos luontoon lähteminen tuntuu haastavalta, voi pyrkiä ulkoilemaan kodin lähimaastossa. Tutkimusten mukaan jo korttelinkin kiertäminen lisää päivittäistä aktiivisuutta ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä. Jyväskylästä löytyy myös useita penkillisiä kävelyreittejä ikäihmisille, jotka haluavat levähtää kävelylenkkien lomassa.

Poikkeusajat vaativat ihmisiltä erityistä sinnikkyyttä ja mielen joustavuutta. Koronakaranteenissa pitää siis käyttää mielikuvitusta ja ammentaa suomalaisesta sisusta. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa sitä, että pysyy päättäväisenä itselle tärkeimpien harrastusten suhteen. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi ohjatut jumpat ja kahvihetket läheisien kanssa tietokoneen tai puhelimen välityksellä – kaikesta ei siis tarvitse luopua! Ikäihmisille suunnattuja valmiita voima- ja tasapainoharjoittelu jumppavideoita löytyy Voimaa Vanhuuteen -sivuilta. Lisäksi ikäihmisille soveltuvia jumppavideoita löytyy Jyväskylän kaupungin Youtube-kanavalta tai suorana YLE Jumppahetkiä TV2:lla arkiaamuisin klo 8.50 ja uusintana samana iltapäivänä klo 15.50.

Koti mahdollistaa monenlaiset harrastukset. Nyt olisi aikaa aloittaa myös jokin aivan uusi harrastus. Kuvat AdobeStock ja Freepik.

Sen lisäksi että keksii uusia tapoja tehdä tuttuja juttuja, on myös hyvä pohtia, olisiko nyt mahdollisuus alkaa harrastaa jotain ihan uutta. Tällainen mielen joustavuus viittaa siihen, että osaa luopua tällä hetkellä mahdottomista harrastuksista ja tavoitteista, ja keksiä niiden tilalle jotain uutta ja mielekästä, jota on vielä mahdollisuus toteuttaa. Lisääntynyt kotona oleilu on mitä mainiointa aikaa esimerkiksi opetella uusia reseptejä tai käsityötaitoja, laittaa kotia ja pihaa kesäkuntoon tai lukea kirjoja. Vaikka liikunta onkin hyväksi, aktiivisuus voi olla paljon muutakin kuin hikijumppaa. Kotivoimistelun lisäksi voi helposti harrastaa aivojumppaa! Oletko jo kokeillut harjata hampaat “väärällä” kädellä, piirtää karttoja ulkomuistista tai muistella lempilaulujen sanoja?


Heidi Skantz ja Sini Siltanen
Tohtorikoulutettavat
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus

Artikkelin otsikkokuva Petteri Kivimäki.

Keski-Suomen Reitistöviikko ylistää luontoliikkumisen iloa!

Keski-Suomen Reitistöviikko ylistää luontoliikkumisen iloa!

Luontoliikunnan arvostus ja huomio on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti nyt, kun suomalaiset ovat estyneet kokoontumasta tuttuihin sisäliikuntapaikkoihinsa. Suomalaiset ovat rynnänneet luontopoluille, kansallispuistoihin sekä lähiretkeily- ja luontokohteisiin. Esimerkiksi keskisuomalaiset ovat kahden kuluneen kuukauden aikana lisänneet Googlen seurannan mukaan luontokohteissa liikkumistaan yli 60 prosentilla. Meillä ihmisillä on luonnostaan elävä kaipuu luontoon, mutta tarvitsemme aina välillä hiukan muistutuksia siitä, kuinka tärkeää luonto meille todellisuudessa on.

Luonnossa on tilaa kaikille ja valitsemalla kohteensa lähiluontoalueilta tai vaihtoehtoisesti harvemmin käytössä olevista luontokohteista, välttyy tässä ajassa epätoivotuilta ihmiskontakteilta. Samalla saa hyödynnettyä kattavia luonnon hyvinvointivaikutuksia sekä samalla myös liikkumisen mukanaan tuomaa fyysistä aktiivisuutta.

Meijän polku sekä KesLi ovat juuri julkistaneet tulevalle syyskuulle Keski-Suomen Reitistöviikon, jonka ajatuksena on aktivoida entisestään ihmisiä luontoliikunnan äärelle, mutta myös nostaa erilaisten reitistöjen mahdollisuuksia enemmän esille. Mukaan viikolle ovat jo ilmoittautuneet useat merkittävät keskisuomalaiset fyysisen aktiivisuuden edistämiseen, luonto-arvojen esilletuomiseen sekä yleisellä tasolla keskisuomalaisten hyvinvointia edistämään sitoutuneet tahot. 

Kutsummekin nyt kaikki muutkin luontoliikkumisesta nauttivat tai siihen ehkä uuden suhteen nyt kevään aikana luoneet yhteisöt, kunnat, liikuntaseurat, yritykset kuin yksittäiset keskisuomalaisetkin juhlimaan luonnossa liikkumisen ilosanomaa sekä edistämään paikallisia reitistöjä! Syksyllä pääsemme toivottavasti nauttimaan reitistöistä jo muidenkin seurassa, sillä mikä onkaan hienompaa kuin nauttia samanhenkisten ihmisten seurasta luonnossa. Järjestä yhteisösi kanssa siis retki, patikka, jotos, lenkki, polkujuoksu, maastopyöräilylenkki, melontaretki tai mikä tahansa muu luontoelämys tai -tapahtuma ja kutsu muitakin mukaan! 

Erityistä huomiota Keski-Suomen reitistöviikolla haluamme kiinnittää mahdollisuuksiin yhdistää kestävää liikkumista ja luontoliikuntaa. Vinkkaa meille siis myös  mahdollisuuksista saapua tapahtumaanne esim. julkisilla kulkuvälineillä, kimppakyydeillä, polkupyörillä tai muuten kestävän liikkumisen periaatteita hyödyntäen. 

Tehdään yhdessä Keski-Suomen Reitistöviikosta ylistys upeille luontoliikuntareiteillemme ja niiden monille mahdollisuuksille! Ja tehdään luontoliikkumisesta jotain, mistä Keski-Suomi tunnetaan niin meillä kuin muuallakin!

Jyrki Saarela
Keski-Suomen Liikunta ry.

Vanhojen lähimetsien taikaa

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön. 

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.  

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Aiemmin ilmestyneet reitistö-aiheiset blogimme:

Reittejä lähimaastoon

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä. 

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita.  Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry