Kategoria: Meijän kunta

Taidetta keskisuomalaisista metsistä keskisuomalaisille

Taidetta keskisuomalaisista metsistä keskisuomalaisille

Metsät ovat yhä enemmän esillä uutisissa sekä arjen keskusteluissa niin hiilinieluina, avohakkuina kuin metsien runsaina terveyshyötyinäkin. Metsät ovat myös selkeä osa keskisuomalaista identiteettiä – ilman metsiä ei olisi meitä.

Keväällä 2020 käynnistyvällä Metsämaa-näyttelykiertueella pääsee tarkastelemaan neljänkymmenen yhdeksän keskisuomalaisen taiteilijan, muotoilijan ja käsityöläisen tulkintoja meijän metsistä.

Mikko Hietaharju, Koivu.

Näyttelyn teokset valikoinut raati toteaa:

Oli ilo huomata, että metsä hyvin ajankohtaisena aiheena inspiroi suurta määrää keskisuomalaisia taiteilijoita ja käsityöläisiä. Myös lähestymistavat vaihtelevat hyvinkin kriittisistä äänenpainoista metsän valloittavaan visuaalisuuteen. Metsä on selkeästi osa keskisuomalaisuutta, ja tulevien näyttelyiden johdosta keskisuomalaiset pääsevät nyt tutustumaan kuvataiteilijoiden, valokuvaajien, muotoilijoiden ja käsityöläisten tulkintoihin kotoisista metsistämme. Teoksista on koottu jokaiselle paikkakunnalle oma kokonaisuus, jossa on huomioitu näyttelytilojen erilaisuus sekä sisällöllisesti monipuolinen lähestymistapa metsä-aiheeseen.

Emmi Minkkinen, Juurilta versoo.

Näyttely kiertää vuosina 2020-2021 kymmenessä keskisuomalaisessa kunnassa. Jokaiseen kuntaan on koostettu oma näyttelykokonaisuutensa. Vuoden 2020 näyttelypaikkakunnat ovat Kyyjärvi, Saarijärvi, Keuruu, Konnevesi, Karstula ja Hankasalmi. Vuoden 2021 kunnat julkaistaan myöhemmin. Näyttelykiertue käynnistyy Kyyjärveltä 17.3.2020.

Mari Antjärvi, teos sarjasta Tuho, 2020, tempera paperille.

Näyttelykiertueen toteuttaa Luovan valokuvauksen keskuksen, Jyväskylän Taiteilijaseuran ja Materia ry:n yhteinen Visusti-hanke. Lisätietoa näyttelykiertueesta löytyy Visusti-hankkeen kotisivuilta www.visusti.fi.

Tervetuloa taiteilijoiden metsiin!

Vanhojen lähimetsien taikaa

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön. 

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.  

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Aiemmin ilmestyneet reitistö-aiheiset blogimme:

Reittejä lähimaastoon

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä. 

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita.  Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry

Kävelykokoukset

Kävelykokoukset

Kävely parantaa aivojen verenkiertoa. Sitä kautta kävelyllä voidaan vaikuttaa positiivisesti ajattelunopeuteen, muistitoimintoihin ja tarkkaavaisuuteen. Kävelykokoukset voivat siis olla polku kokousten tulosten parantamiseen.

Vinkit ja linkit

Näin onnistut

  1. Tulevasta kävelykokouksesta kannattaa tiedottaa ennakkoon, jotta osallistujat osaavat valmistautua kokoukseen sopivin varustein. 
  2. Kokousreitin varrella voi pitää taukoja, jolloin voi tehdä käsitellyistä asioista muistiinpanoja. Asiat voi koota yhdessä myös kävelykokouksen päätteeksi.
  3. Suosi luontoreittejä, jos mahdollista.
  4. Kuuluvuutta voit parantaa applikaatioilla, jotka mahdollistavat ryhmäkeskustelut ympäristön melusta huolimatta.

Sovellusehdotuksia

Puhu, pidä yhteyttä, työskentele:
Skype (Android/IOS)
Teams (Android/IOS)
ZOOM (Android/IOS)

Tallenna ääntä, kuvaa, videoita ja kirjoita:
FiiNote (Android)

Lisää muistiinpanot kätevästi:
Evernote (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.


Olemme keränneet alle linkkejä, joiden avulla voit suunnitella sopivia kävelykokouspaikkoja ja -reittejä. Kokouksia voi pitää esimerkiksi luonnonpuistoissa, mutta lähin kävelykokouksen reitti lähtee lähimmältä ulko-ovelta. Käy ennen kokousta tutustumassa suunniteltuun reittiin, jotta matkan varrella ei tule yllätyksiä.

Keski-Suomen luontopolut

Hiljaiset alueet Keski-Suomessa

Jyväskylän alueen penkilliset kävelyreitit

Kehä vihreä (Jyväskylä)

Liiku ja harrasta Keski-Suomen maaseudulla


Lähteet:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa
https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/kavely/kavelykokouskortti.pdf


Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Meijän polun ja KeHOn järjestämään Terveysmetsäopaskoulutukseen toukokuussa 2019 osallistunut Jämsän Gradian kouluterveydenhoitaja Johanna Lahti on työparinsa kanssa ottanut Terveysmetsäoppaan keinot käyttöön nuorten opiskeluterveydenhuollossa. Ja ensimmäiset tulokset ovat enemmän kuin lupaavia.

Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Olemme nyt syksyn aikana toteuttaneet yhdessä terveydenhoitaja Eveliina Lamminahon kanssa opiskelijaryhmille terveysmetsäretkiä, sekä yksittäisiä terveystarkastuksia kampuksemme lähimetsissä. Ja palaute sekä opiskelijoiden reaktiot retkien aikana ja jälkeen ovat olleet unohtumattomia.

Opiskelijat ovat löytäneet Terveysmetsäretkillä paljon yksityiskohtia, joissa on riittänyt ihmeteltävää ja juteltavaa. Kuvat Johanna Lahti.

– Meillä on paljon opiskelijoita, joille luonnossa liikkuminen on vierasta.  Vastaanottotilanteessa nuoren voi olla hankalaa avautua ja kertoa henkilökohtaisista asioista, mutta luonnossa tehtyjen terveystarkastusten aikana he ovat avautuneet ja lähteneet keskustelemaan asioistaan aivan uudella tavalla. Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Vedimme esimerkiksi terveysmetsäretken ryhmälle, jossa aluksi oli muutama joiden oli hankalampaa lähteä harjoitteisiin mukaan. Pikkuhiljaa he olivat kuitenkin innokkaina osallistumassa ryhmän toimintaan ja tehtäviin. Jälkeenpäin palaute oli positiivista ja uusia mahdollisuuksia retkelle on jo kyselty ryhmäläisten toimesta. Terveydenhoitajan näkökulmasta tällaiset hetket ovat tärkeitä ja antavat paljon uskoa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Retkillä on myös vaikutusta ryhmähengen luomisessa.

Myös omassa työhyvinvoinnissa on huomattu selkeä ero tavanomaiseen. – No tämäkin on toisaalta luonnollista, jos ajattelee istumista vastaanottohuoneessa koko päivän verrattuna siihen, että osan vastaanotoista voi tehdä luontoympäristössä raikkaassa ulkoilmassa kävellen. Ja koska myös asiakkaiden kokemukset ovat olleet niin hyviä, niin tästä on hyvä jatkaa.

Jämsässä on liikkeelle lähdetty opaskurssin jälkeen pienellä panostuksella ja retkillä tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi suurennuslasit ja retkipatjat ovat löytyneet terveydenhoitajilta omasta takaa. – Työnantajalta olemme saaneet aika vapaat kädet Terveysmetsäkäyntien ottamiseksi mukaan toimintaamme, kunhan lakisääteiset terveystarkastukset tulee tehtyä.

– Kokeilemme käytäntöä nyt tämän vuoden, mutta tällä hetkellä terveysmetsätoiminnan ottaminen mukaan arkeemme vaikuttaa hyvältä. Metsässä terveystarkastukset ollaan pystytty tekemään jopa nopeammin ja kaavakkeiden täyttäminenkin sujuu kannon päällä istuen hyvin.  Tarvittavat mittaukset yhdistetään lääkärin tarkastuksen yhteyteen.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Jyväskylässä suunnitellaan kaupungin kiertävää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä

Jyväskylään ollaan suunnittelemassa kaupungin kiertävää, reilut kuusikymmentä kilometriä pitkää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä, joka pohjautuu pääasiassa jo olemassaolevaan polkuverkostoon. 

– Maastopyöräreitit ovat yleistyneet räjähdysmäisesti Suomessa ja ulkomailla, ja näiden käyttäjämäärät ovat koko ajan kasvussa toteaa hanketta Jyväskylässä edistävä Jani Autio. – En ole kuitenkaan vastaavaan, koko kaupungin kiertävään reittiin törmännyt Suomessa, eikä maailmallakaan taida juuri vastaavia olla. 

Reitti koostuu pääasiassa jo olemassa olevista poluista. Kuvassa Jani Autio Köhniöjärven lähimetsissä.

Jyväskylällä olisi siis hieno mahdollisuus olla asiassa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Aika on tällaisille hankkeille otollista, sillä trendinä maailmalla on sellaisten liikuntamuotojen edistäminen, joihin ihmiset pääsevät helposti kotioveltaan ilman autoilua. Jyväskylässä suunnitellun reitin välittömässä läheisyydessä asuu käytännössä kaikki kaupungin keskustan ja lähialueiden asukkaat.

Vaikka kaikki eivät liiku pyörällä saatikka maastopyörällä, niin trendi esimerkiksi sähköpyörien vauhdikkaan lisääntymisen myötä on selkeästi kasvussa. Jo olemassa olevien pyöräilyreitistöjen ympärille maailmalla rakentuu myös erilaista harrastus-, kilpailu- ja matkailutoimintaa. Esimerkiksi Saksassa noin kymmenen prosenttia matkailusta on jo pyöräilymatkailua ja joillain kaupunkialueilla, kuten Berliinissä, luku nousee vieläkin korkeammaksi. Suomalaisetkin ovat lomamatkoillaan jo päässeet pyöräilymatkailun makuun tehdessään reissuja vuokra- ja lainapyörillä Keski-Euroopassa ja muualla maailmalla. 

Suunniteltu reitti kiertää kaupungin keskusta-alueen sekä useiden lähiöiden alueella. Kaupungin kiertäviä yhtenäisiä reittejä ei maailmalla juuri ole, joten Jyväskylän kierros olisi hieno avaus lähialuematkailun kehittämisessä. 

Reitistön toteutus vaatii jonkin verran raivaus- ja uudistustöitä sekä lyhyiden liityntäosuuksien tekemistä, jotta siitä saadaan yhtenäinen. Kulut ovat kuitenkin varsin kohtuulliset tällaisen kokoluokan liikunnan edistämishankeessa tarkasteltaessa sen piirissä olevien ihmisten määrää, sekä arvoa myös matkailun ja kaupungin tunnettavuuden kannalta.

Reitistön varrelle ollaan suunniteltu myös levähdypaikkoja, kuten laavuja, joissa voi nautiskella retkieväät luonnon helmassa. Tällaiseen reitistöön kun tulevaisuudessa yhdistetään esimerkiksi pyörän vuokraus- ja saunapalveluja, niin olemme merkittävän matkailullisen mahdollisuuden äärellä.

– Poluthan ovat myös esimerkiksi kävelijöiden ja polkujuoksijoiden käytössä, joten käyttäjäkunta on loppujen lopuksi hyvin laaja. Hyvin toteutetusta reitistöstä pääsisi nauttimaan kaikki, toteaa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen. – Lisäksi maastopyöräilymatkailun kehittämisessä Suomessa olisi paljon potentiaalia, sillä esimerkiksi Keski-Euroopassa vastaavia jokamiehenoikeuksia ei ole, ja asutusta on tiiviimmin. Suomesta voisi kehittyä hyvä maastopyöräilymatkailumaa suhteellisen pienellä panostuksella. Ja fatbaikkien myötä maastopyöräilykausi on venähtänyt ympärivuotiseksi, eli talvikaan ei enää rajoita reittien käyttöä, Tenhunen lisää.

Polut kulkevat hyvin vaihtelevissa maastoissa tarjoten rikkaan luontokokemuksen reitistön käyttäjille. Kuvassa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen Väärämäessä. Oikeanpuoleinen kuva on Ampujien majan alueelta. Kuvat Jani Autio ja Teemu Tenhunen.

Reitistö kulkee muutamassa kohdassa vanhan Maakuntauran pohjaa, joten reittien laajentamismahdollisuudet tulevaisuudessa ovat mielenkiintoisia. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua Jyväskylästä pääsee kaikkialle Keski-Suomeen ja pidemmällekin luonnossa kulkevien pyöräily- ja retkeilyreittien kautta.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoja reitistöstä:
Jani Autio
Jyväskylän maastopyörä- ja retkeilyreitti
jani.autio@jyvaskyla.fi
050-4728080/014-2663768

Iän vaikutus kehon toimintaan

Iän vaikutus kehon toimintaan

Alla olevaan kaavioon on kuvattu yksinkertaistettuna normaali ikään liittyvä kehon toimintojen heikentyminen. Täytyy kuitenkin huomioida, että jokaisella ihmisellä eri toimintojen heikentyminen alkaa eri ikäisenä ja erilaisella vauhdilla liittyen elintapoihin, perintö- ja ympäristötekijöihin ja moniin muihin muuttujiin. Karkeasti ajatellen kuitenkin muuttujat, kuten lihasvoima, kestävyyskunto ja luuston massa alkavat vähenemään kolmannen vuosikymmenen lopulla keskimäärin noin 1-2 prosenttia vuodessa. Naisilla vaihdevuodet nopeuttavat huomattavasti luuston massan vähenemistä, mitä ei ole merkitty erikseen kaavioon.

Kaavio näyttää lohduttomalta, mutta tilanne ei suinkaan ole lohduton. Päinvastoin, kuten seuraavasta kaaviosta pääsemme toteamaan.

Vihreällä viivalla kaavioon on merkitty malliksi vähän alle viisikymppisenä aloitettu monipuolinen liikunnallinen elämäntapa, joka käytännössä voi vaikuttaa positiivisesti kaikkiin muuttujiin. Osa muuttujista, kuten esimerkiksi lihasvoima voi hyvin suunnitellulla (ja ennen kaikkea toteutetulla) voimaharjoittelulla palata nuoruusvuosiesi tasolle. Jopa yli kahdeksankymppisillä on saatu huomattavia parannuksia lihasvoimaan voimaharjoittelun myötä. Myös tasapainoa, ketteryyttä ja ja muita muuttujia voi parantaa harjoittelemalla. Ja mahdollisesti paras uutinen on se, että liikunnan harjoittamisen alussa tulokset tulevat sitä nopeammin, mitä huonommassa kunnossa olet ohjelmaa aloittaessa, eli parannukset voivat olla suuriakin ensimmäisten kuukausien aikana.

Punaisella viivalla kuvioon on merkitty esimerkkinä jonkin kroonisen sairauden ilmaantuminen. Tällainen voi olla esimerkiksi diabetes, nivelsairaus, tai vaikkapa vain merkittävä ylipaino, joka ei sinänsä ole sairaus, mutta sen vaikutukset ovat samankaltaisia sairauksien kanssa. Kroonisten sairauksien haasteena on niihin yleensä liittyvä ongelmien kierre. Tällaisessa kierteessä vaiva tai sairaus vaikeuttaa liikkumista, jolloin liikkuminen vähenee. Liikkumisen väheneminen heikentää yleiskuntoa ja usein tuo lisää elopainoa, joka taas hankaloittaa liikkumista. Liikkumisen väheneminen taas vaikuttaa negatiivisesti mielentilaan ja koettuun elämänlaatuun, jotka taasen vähentävät liikkumista. Kierre on valmiina.

Sinisellä viivalla kuvioon on kuitenkin merkitty taas positiivisia uutisia, eli elämäntapamuutoksilla, kuten liikunnan lisäämisellä ja ruokavaliomuutoksilla pystytään kuntoa ja elämänlaatua parantamaan usein huomattavastikin kroonisesta sairaudesta riippumatta ja kunto voi kohota selkeästi paremmaksi kuin liikuntaa harrastamattomalla perusterveellä henkilöllä.

Kannattaa siis lähteä liikkeelle kohden parempaa kuntoa ja olotilaa. Ne löytyvät jo pienenkin aktiivisuuden lisäämisen takaa.

Meijän polun Senioreiden hyvinvointitestit -sivustolle on koottu helpoja testejä, joita voidaan tehdä esimerkiksi ryhmäliikuntatuntien tai kuntien hyvinvointipäivien yhteydessä. Sivustolta löytyy myös vinkkejä kuinka kutakin testitulosta voi lähteä parantamaan.

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Kanadan läpi kulkevan vaellusreitin, The Great Trailin, ideointi käynnistyi vuonna 1992 pienen ja innokkaan ihmisryhmän toimesta. Ajatuksena oli luoda reitistö, joka mahdollistaisi jalan, pyörällä tai ratsain koko maan läpi kulkemisen. Sittemmin mukaan otettiin myös vesistöreittejä kanootein ja kajaakein kulkemalla ja viimeisenä lisäyksenä on reitin suunnittellussa ja toteutuksessa tullut mukaan talviset liikkumismuodot, kuten sukset, lumikengät ja moottorikelkat.

The Great Trail on kasvanut reilussa kahdessakymmennessäviidessä vuodessa 24 000 kilometriä reitistöjä sisältäväksi kokonaisuudeksi, joka laajenee ja kehittyy vuosi vuodelta.

Reitti kulkee Tyynenmeren rannalta Victorian kaupungista aina Atlantin rannikolle saakka. Matkan varrella pääsee nauttimaan Kanadasta monipuolisimmillaan ja on laskettu, että reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä (30 min matkan päässä reitiltä) asuu kahdeksankymmentä prosenttia kanadalaisista eli lähes kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.

The Great Trail kulkee suurkaupunkien, kuten Vancouver, keskustoissa sekä monipuolisen luonnon keskellä. Kuvat Juho Jäppinen.

Sijoitus tulevaisuuteen

The Great Trail on kerännyt rahoitusta yksityisiltä, yrityksiltä ja julkishallinnolta tähän mennessä yhteensä yli 83 miljoonaa dollaria (57 miljoonaa euroa). Suurin yksittäisen yksityisen sijoittajan lahjoittama summa on tähän mennessä ollut viisi miljoonaa dollaria. Yli viisisataatuhatta dollaria lahjoittaneiden määrä on myös huikeat yli kolmekymmentä tahoa. Heidän, ja muiden rahojaan lahjoittaneiden lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansakuntaa yhdistävän, terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävän vihreän liikuntareitistön toteutus nykyisille ja tuleville sukupolville. Raha ei toki ole ainoa keino osallistua yhteisen hankkeen toteutukseen, vaan reittien parissa on kuluneiden vuosien aikana talkoillut ja työskennellyt tuhansia vapaaehtoisia kunnostaen ja ylläpitäen reitistöjä sekä järjestäen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia reitin varrella.

Mukaan hankkeen toteutukseen on lähtenyt liittovaltion ja provinssien lisäksi kaupunkeja ja pienempiä kyläyhteisöjä suurella innolla. Kaikilla tasoilla nähdään yhteisen, koko kansakuntaa yhdistävän ja tulevaisuuden hyvinvointi- ja liikuntamahdollisuuksia parantavan kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen positiiviset mahdollisuudet.

Reitistöt

Nykyiset noin 24 000 kilometriä erilaisia reittejä on luokiteltu neljään kategoriaan käytön selkeyttämiseksi. Näitä reittiluokitteluja ovat:

  • Viherväylät, jotka on suunniteltu mahdollistamaan yhden tai useamman moottorittoman liikkumismuodon (pyöräily, kävely, ratsastus) kesäkuukausina. Talvella osa reiteistä mahdollistaa esimerkiksi moottorikelkalla liikkumisen.
  • Tiepyöräilyreitit ovat joko päällystettyjä teitä tai hiekkateitä, joissa liikkujat noudattavat tien normaaleja ohjeita ja sääntöjä.
  • Keltaiset reitit ovat reittejä, jotka mahdollistavat myös motorisoiduilla kulkuneuvoilla, kuten mönkijöillä, liikkumisen
  • Siniset väylät ovat vesistöreittejä, joissa liikkumista säätelee normaalit vesiliikenneohjeistukset ja -säännöt.

Jaottelu on mahdollistanut pitkän reitistön suhteellisen vauhdikkaan toteutuksen. Tulevaisuuden visiona on kuitenkin, että kaikki reitit eriytyvät moottoriliikenteeltä erilllisiksi pelkästään kevyen liikenteen väyliksi tarkoitetuiksi reiteiksi. Painopiste on muuttunutkin nykyisin nimenomaan vihreiden ja sinisten reitistöjen toteutukseen.


Reitistöön ja sen historiaan pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilla.

Mallia Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen?

The Great Trailin kehitystä ja siihen liittyvää innostusta seuratessa ei voi kun ihmetellä, että miksei mittakaavoiltaan selkeästi kompaktimmassa ja helppokulkuisemmassa suomalaisympäristössä ole vastaavan kaltaista hanketta jo toteutettu.

Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä meillä Keski-Suomessa keskisuomalaisessa mittakaavassa vastaavanlaista reitistöä rakennettiin jo vuosikymmeniä ennen kanadalaisia. Pilke silmäkulmassa voi ajatella, että ehkäpä ajatus Great Trailistä on herännyt juuri keskisuomalaisissa erämaissa maakuntauraa samotessa. Ajatus on kutkuttava, mutta todennäköisesti tällä 1970- ja 80-luvuilla suuressa käytössä olleella yli 400 kilometrin mittaisella vaellus- ja hiihtoreitistöllä on taivaltanut yksi jos toinenkin pohjoisamerikkalainen matkailija. Tuolloin selkeä ja hyvin merkitty reitistö laavuineen ja kotineen on saanut varmasti monen matkailijan pohtimaan, miksei heillä ole tällaisia upeita mittavia reitistöjä käytössään…

1970- ja 80-lukujen Keski-Suomen vaellus- ja melontareitit olivat aikaansa edellä. Jopa vuosikymmeniä. Mutta erilaisten luontomatkailun muotojen ja -palveluiden kasvattaessa kysyntää maailmalla ja Suomessa tämä aikaansa edellä ollut reitistö olisi aika kunnostaa ja nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.

1980-luvulla Keski-Suomen vaellusreiteillä saattoi viiden päivän vaelluksella ansaita itselleen Homenokka-arvonimen. Vuonna 2030, (jos ja) kun Keski-Suomen perinteiset ja uudet vaellusreitit on arvoisessaan kunnossa, niin Homenokka-nimen saattanee saada, jos Keski-Suomen asukas ei ole viiteen päivään päässyt näistä reiteistä nauttimaan.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Lisätietoa maakuntaurasta Upe Nykäsen Jalkaisin-blogista:
https://jalkaisin.fi/keski-suomen-maakuntaura

The Great Trailin nettisivut löytyvät osoitteesta: https://thegreattrail.ca

Kulkeeko terveysviesti perille?

Kulkeeko terveysviesti perille?

Julkisuus on tieteen perusperiaate. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Mitä sitten tarkoittaa “vastuullinen tiedeviestintä”?

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa runsaasti tutkimustietoa liittyen suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja julkaisut FinTerveys- ja FinSote-tutkimuksista ovat vapaasti saatavilla kaikille, jotka haluavat niitä tarkastella. Tietoa olisi siis saatavilla, mutta kulkeeko viesti perille? Jos tieto ei saavuta myös “tavallista” kansalaista, onko se silloin onnistunutta, taikka “vastuullista”? Mediaa eivät tieteen julkaisijat valitettavasti voi hallita, ja tiedotusvälineiden huomio keskittyykin usein siihen, mitä ne itse pitävät tärkeänä. Uutisia ei myydä monimutkaisilla ja ympäripyöreillä tilastoilla, vaan selkeillä toteamuksilla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Jos tieteelliset julkaisut suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta eivät löydä tietään tiedeyhteisön ulkopuolelle, niin muutosta on vaikea saada aikaan. Jotta kaupunki tai kunta voisi tukea asukkaitaan hyvinvoinnin parantamisessa, täytyy asian olla merkittävä myös asukkaille itselleen. Opiskelijana ja tulevana terveydenhuollon ammattilaisena haluaisin uskoa, että jos tutkimustiedon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen popularisointiin nähtäisiin hieman enemmän vaivaa, voisi se lisätä hyvinvoinnin ja terveyden merkittävyyttä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Visualisointi ja infografit ovat vain yksi lukuisista mahdollisista tavoista saada lisää näkyvyyttä kansanterveyttä ja hyvinvointia koskeville tilastoille. Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Meijän Polku -hankkeen ja KSSHP:n terveyden edistämisen yksikön toiveesta kokosin Keski-Suomen ja keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa herättämään mielenkiintoa ja toimimaan keskustelun avaajana sekä ammattilaisten että maakunnan asukkaiden keskuudessa. Infografien tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan sekä koko maan tämänhetkistä tilannetta fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja unen näkökulmista.

Merkittävä askel kohti terveempää ja hyvinvoivaa Keski-Suomea on se, että maakunnan asukkaat kokevat hyvinvointia koskevat asiat tärkeänä itselleen. Maakunta rakentuu asukkaistaan ja jos terveempi Keski-Suomi saadaan kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi, on se helpompi saavuttaa.

Erik Niemi
Fysioterapeuttiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu