Luontovuosi 2026 innostaa myös luontotyöpäivien merkeissä siirtämään yhä suuremman osan sisällä vietettyä työaikaamme kohden ulkoympäristöjä. Tämä onnistuu mainiosti myös talven syleillessä. Esimerkiksi kävelykokoukset ja etäpalaverit onnistuvat paukkupakkasillakin, kunhan pukeutuminen ja välineet ovat kunnossa! Kepeämmillä talvisäillä myös kokoukset onnistuvat esimerkiksi nuotion äärellä ja kaakaot taikka kahvit termoksessa. Talvi antaa mahdollisuuksia myös luoda lumien ohella myös yhteishenkeä ja työelämyksiä. Toimiston voi vaikkapa rakentaa lumesta, tai kokouspaikalle voi saapua hiihtäen.
Myös työmatkarönsyily talven selässä onnistuu, ja ilmojen salliessa esimerkiksi vesistöjen ylityksen jäitä pitkin antavat mahdollisuuksia aivan uusille työreiteille. Kotimatkalla jäitä pitkin voi pysähtyä vaikkapa pilkille, jos on aamulla ottanut välineet mukaan.
Voit tulostaa Luontotyöpäivät – Winter edition -julisteen työpisteesi seinälle muistuttamaan työhyvinvoinnin lisäämisen monista mahdollisuuksista. Winter edition -julisteen PDF-tiedoston voit ladata itsellesi tästä. Tervetuloa mukaan siirtämään suomalaista työtä kohden terveellisempiä työympäristöjä!
Luonnossa oleskelun ja liikkumisen juhlavuosi, Luontovuosi 2026, on pyörähtänyt käyntiin!
Pääset nauttimaan juhlavuodesta lähtemällä lähiluontoon naustiskelemaan. Voit myös ottaa luonnossa liikkumisen suuntaviivoiksi Retkihaasteen vuoden 2026 haastelistan. Voit ottaa tavoitteeksi 3–30–300 -luontosuosituksen suosituksen liikkua luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa.
Ja jos yrityksenä, yhdistyksenä tai organsaationa haluatte mukaan innostamaan suomalaisia liikkumaan ja oleskelemaan sekä keräämään hyvinvointia luontoympäristöistämme, niin tervetuloa mukaan! Voitte laittaa logoa suuntaamme (luontovuosi2026@gmail.com), niin lisäämme sen sivuillemme Luontovuoden yhteistyötahoihin. Ja siitä eteenpäin tyyli on vapaa. Tervetuloa mukaan tekemään suoalaisen luonnossa liikkumisen tulevaisuutta!
Luontovuosi kutsuu kaikki suomalaiset lisäämään luonnossa vietettyä aikaa ja tätä kautta kartuttamaan luonnon tarjoamia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Näitä hyötyjä saa kerrytettyä lisäämällä monimuotoisessa lähiluonnossa vietettyä aikaa. Ja tästä syystä myös Retkihaasteen 52 vuosittaista retkeä ovat luonnollinen tapa lisätä luontoaltistusta!
Luontovuoden haastekohdat on valikoitu vuoden teeman – hyvinvointia lähiluonnosta – mukaisesti. Luonnosta löytyvät lempipaikkamme houkuttelevat ja innostavat meitä lisäämään luonnossa viettämäämme aikaa. Valitse siis oma lempipaikkasi lähiluonnosta, ja pyri käymään siellä useammankin kerran teemavuoden aikana! Jos sinulla ei ole vielä lempipaikkaa etsittynä, niin käytä Retkihaasteen muita haastekohtia hyväksesi tällaisen löytämiseen – ehkäpä muurahaisten polut vievät sinut upeaan luontokohteeseen, tai sitten hulppeat maisemat ylämäkiretken päätteeksi.
Liikkuvien vesien äärelle hakeutumisella on myös monia hyvinvointihyötyjä. Liikkuvan veden katselu ja veden äänten kuuntelu rauhoittavat mieltä ja vähentävät stressiä. Liikkuva vesi tekeekin tätä ympärivuotisesti. Liikkuvat vedet tarjoavat lapsiperheille myös mahdollisuuden kaarnaveneiden uittokokemuksiin. Tällaisissa ympäristöissä viihtyy pitkään, eli eväät mukaan myös!
Retkihaaste on innostanut suomalaisia retkeilemään jo kymmenen vuotta. Vuonna 2026 onkin upea mahdollisuus juhlistaa sekä Retkihaastetta, että kansallista Luontovuotta. Tarvitsee vain lähteä retkelle.
Vuosi 2025 suhahti lähiluontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen merkeissä. Meijänpolkumaiseen tyyliin saatiin luonnosta ja luonnossa nautiskelun lisäksi taas paljon luontopositiivista myös aikaiseksi. Alle on koottu jotain nostoja , ja myös blogissamme löytyy muistoja vuoden varrelta. Ja suurella luontoinnolla siirrymme myös seuraavaan vuoteen. Tulevasta juhlavuodesta lisää artikkelin lopussa!
Miljoonan askeleen haaste
Alkuvuodesta laitettiin taas jalkaa toisen eteen, kun Miljoonan askeleen haaste starttasi kuudennen kerran. Askelia keräämään lähti taas kävelijöitä kaikkialta Suomesta. Puolet osallistujista lisäsi päivittäisiä askeleitaan keskimäärin 2 000 – 4 000 askeleella ja kolmannes yli 4 000 askeleella. Tämä tulos vastaa myös edellisvuosien palautteita.
3–30–300 -luontosuositus julkaistiin!
Miltä kuulostaisi Liikkumisen suosituksen vastike, joka keskittyisi luontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen terveyshyötyihin? Niin hyvältä, että sellainen piti kirjoittaa. 3–30–300 -luontosuositus julkaistiin keväällä 2025 ja se suosittaa:
Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.
3+30+300 sääntö ja 3–30–300 -luontosuositus tulevat toisiaan hyvinvointia lisäävien kaupunkiympäristöjen ja ihmisten aktiivisten luontokontaktien edistämisessä.
Viherympäristölehdessä esiteltiin Meijän polun seikkailuja keskisuomalaisissa ja suomalaisissa luontoympäristöissä.
Luontotyöpäiväviikko
Toukokuussa vietettiin kolmatta kertaa Luontotyöpäiväviikkoa. Viikon kunniaksi julkaistiin keväällä Aitoa älyä -juliste kieliversioineen. Sarja toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen Outdoor Office Day -verkoston aktiivien kanssa. Luontotyöpäiväviikko innosti taas tuttuun tapaan suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä eri puolilla Suomea. Syksyllä meijänpolkulaisia oli viemässä luonnossa työskentelyn ilosanomaa KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Loppuvuodesta myös Luontotyöpäivät saivat oman Instagram-tilin…
Meijänpolkulaiset järjestivät työpajan luonnossa työskentelyn monista mahdollisuuksista KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa.
Reitistöviikko goes Finland!
Keskisuomalainen luonnossa liikkumisen juhlaviikko – Reitistöviikko – järjestettiin syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa kansallisena. Keski-Suomen liitto haastoikin kaikki Suomen maakunnat mukaan reitistöviikolle ja innostamaan ihmisiä liikkumaan alueiden reitistöille. Viikolle lähtikin mukaan monet toimijat etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Reitistöpositiivisen viestinnän ohella viikolla järjestettiin monenlaisia tapahtumia, ja haastettiin luonnossa liikkujia muun muassa Hirvaan kierrokselle vaeltamaan. Reitistöviikolle avattiin myös oma Instagram-tili.
Ensimmäinen kansallinen Reitistöviikko innosti maakuntatason viestintään ja tapahtumien järjestämiseen eri puolilla Suomea.
Sammaloituneen mielen oireyhtymä Green care -päivillä Nuuksiossa
Elintapamme ja elinympäristömme muuttuminen heikentävät myös aivojemme toimintakykyä. Sammaloituneen mielen oireytymästä onkin muodostumassa kansansairaus.
Jyväskylää kohden kunnianhimoisempaa luonnonsuojelutavoitetta
Meijän polku oli mukana kirjoittamassa jyväskyläläisten luontotoimijoiden vetoomusta, jossa innostettiin Jyväskylää suunnannäyttäjäksi luontopositiivisessa toiminnassa ja luonnonsuojelualueiden merkittävässä laajentamisessa. Jyväskylä voisi olla ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka yltäisi kansainväliseen 30 prosentin suojelutavoitteeseen. Meijän polulla kunnianhimoisemmat suojelutavoitteet ovat osa Luontopositiivinen Keski-Suomi -kokonaisuutta.
Kohden Luontovuotta 2026!
Olemme laittaneet Meijän polulta liikkeelle teemavuoden, jonka ajatuksena on innostaa kaikki suomalaiset luontoympäristöihin oleskelemaan ja liikkumaan! Luontovuoden viettoon toivotetaan mukaan kaikki, ja yhteistyötahoksikin voi lähteä, jos Luontovuoden teemat ovat lähellä omaa sydäntä.
Vuodelle on jo luvassa useampien yhteistyötahojen kampanjoita ja haasteita, ja lisää mahtuu 365 päivän verran! Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luontosuhteen kohenemisen historiaa! Lisätietoa Luontovuosi 2026 -sivulta.
Vuoden mittaan Meijän polun toteuttamana järjestetään myös perinteiset Miljoonan askeleen haaste, Luontotyöpäiväviikko sekä Reitistöviikko, sekä perinteitä kunnioittaen edistetään myös luontopositiivista asennetta ja tulevaisuutta turuilla ja toreilla eri puolilla Suomea.
Finland is celebrating the Nature Year 2026. The goal for this year is to increase the amount of time Finns spend in nature, as well as to increase the understanding of the health benefits of nature, and there are plenty! From cardiovascular health to mental health and social well-being. In addition, spending time in nature increases happiness. Just ask us, the Finns, the happiest people in the world.
This is why we invite everyone to celebrate the Finnish Nature Year 2026. The easiest way to do this is to go outside and spend time in nature. The destination can be a local park, a local forest, a nearby lake, river or seaside, a mountain range, a desert or a nearby national park. There are millions of possibilities.
If you wish, you can also follow the Finnish 3–30–300 Nature Recommendation and aim to visit natural environments at least 3 times a week, and for at least 30 minutes each time. You can set a weekly goal of spending 300 minutes in nature. But every contact you make with nature counts, and can add up.
The Nature Year is launched by the Central Finnish network of experts for promoting health and well-being: Meijän polku (Our Path), and its partners.
Welcome to celebrate the Finnish Nature Year 2026 – in nature near you.
If you are eager to participate in the Finnish Nature Year in your own local nature, please send us your logo by email (luontovuosi2026@gmail.com). We are happy to take along nature-positive actors from outside our borders with us, because every step towards nature improves the lives of all of us!
You can download the English version of the Nature Year logo from here.
Luontovuosi 2026 kutsuu kaikki suomalaiset lähiluontoon
Tammikuussa käynnistyvän luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlavuoden teemana on lähiluonnosta hyvinvointia. Luontovuoden laittaa liikkeelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen asiantuntijaverkosto Meijän polku yhteistyötahoineen.
Miksi mukaan?
Lähiluonnon merkitys meidän suomalaisten liikuttajana ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnettu, ja noin 97 % meistä ilmoittaa liikkuvansa luonnossa ainakin toisinaan. Kuitenkin suomalaisten luontosuhde on viime vuosikymmeninä hapertunut, ja kolmannes meistä liikkuu luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa.
Lähiluonto tarjoaa meille kuitenkin paitsi elämisen puitteet, myös ympäristön, jossa lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kokea rauhaa, elämyksiä, päästä lumoutumaan ja lisätä onnellisuutta. Voitaisiinkin todeta, että suomalainen onni rakentuu luontoympäristöjemme varaan, ja että onni kasvaa näissä ympäristöissä vietetyn ajan kasvaessa.
Suomalaiseen lähiluontoon siirryttäessä tyyli on vapaa, mutta suunta on yhteinen.
Kuinka mukaan?
Yhteistyötahoksi suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisen juhlavuoteen voi lähteä toimittamalla yhteisönne logo sähköpostilla osoitteeseen luontovuosi2026@gmail.com lisättäväksi Luontovuoden sivustolle. Sivustolta voi ladata myös Luontovuoden logon oman viestinnän käyttöön vuoden mittaan tapahtuvien tapahtumien ja julkaisujen käyttöön. Itse osallistuminen on sitten kunkin itsensä näköistä. Voitte järjestää luontotapahtumia, luontopositiivista viestintää, monimuotoistaa luontoympäristöjänne, viettää luontotyöpäiviä, osallistua Reitistöviikolle, tai satoihin muihin Suomessa järjestettäviin luontotapahtumiin. Tai sitten vain kutsua naapuri matkaan ja lähteä lähiluontoon liikkumaan.
Luontovuodella on myös oma Instagram-tili @luontovuosi2026, joka jakaa vuoteen liittyviä julkaisuja eteenpäin. Luontovuoden yhteydessä voi käyttää #luontovuosi2026 #lähiluonto #natureyear #finland -tunnisteita. Myös @meijanpolku -tilin voi tägätä mukaan julkaisuihin.
Lisätietoa sekä Luontovuoden logot löytyvät sivuiltamme. Sivut täydentyvät koko Luontovuoden ajan. Samoin Meijän polun blogissa julkaistaan runsaasti Luontovuoteen liittyvää materiaalia vuoden mittaan. https://www.meijanpolku.fi/luontovuosi/
Luontoreitit 360° kuvina Google Street View:ssä Jyväskylässä
IkiOma Ikä ry:n IkiOma 360-Luonto – paikalliset luontokohteet ikääntyvien hyvinvoinnin tukena-hanke on tuonut Jyväskylän luontoreittejä kaikkien ulottuville Google Mapsiin. Hankkeen aikana kuvattiin yhteensä 22 Jyväskylän luontokohdetta 360-kameralla ja ne on ladattu Google Maps Street View -näkymään kaikkien katseltavaksi.
Street View -näkymästä löytyvät luontoreitit ovat saanut innostuneen vastaanoton niin luontopoluilla kulkijoilta kuin infotilaisuuksiin osallistuneilta. Uusi 360°-kuvamateriaali tarjoaa saavutettavan ja turvallisen tavan tutustua luontokohteisiin etukäteen, innostaa kohteisiin liikkumaan – ja toivottavasti rohkaisee samalla muitakin tuottamaan vastaavaa sisältöä.
Street View -kuvaa Oravivuoren luontopolulta. Reittikuvaukset on toteuttanut hanketyöntekijä Sini Lehtinen IkiOma Ikä ry:stä.
360-kuvien avulla luontokohteita voi tarkastella uudella tavalla
Turvallisuus ja saavutettavuus: Reittejä voi tutkia etukäteen ja arvioida niiden sopivuutta eri toimintakyvyille.
Suunnittelun tuki: Kartalta näkyvät Street View -näkymän siniset viivat auttavat hahmottamaan polkujen reitin ja antaa mahdollisuuden myös tarkistaa oman sijainnin luontopolulla.
Luonnon elämyksellisyys: 360°kuvissa voi pyörittää näkymää joka suuntaan, kulkea reitillä ja saada käsityksen kohteen ympäristöstä ja tunnelmasta. Tämä voi madaltaa kynnystä lähteä myös tutustumaan itse reittiin paikan päälle.
Street View -kuvaa Sallaajärven luontopolulta.Sallaajärven Luontopolun esittely Street View -palvelussa. Lähtöpisteestä pääsee kiertämään vaikka koko reitin etänä.
Hankkeen aikana saatiin arvokasta käytännön kokemusta 360-kuvauksesta ja materiaalin lataamisesta Street View Studioon. Prosessi osoittautui sujuvaksi, vaikka aiempaa kokemusta ei vastaavasta toiminnasta ollut. Hankkeessa tuotettiin myös digiopas, joka tarjoaa selkeät ohjeet 360-kuvauksen aloittamiseen ja Street View -kuvamateriaalin tuottamiseen. Oppaasta löytyy lisäksi luettelo kaikista hankkeen aikana kuvatusta kahdestakymmenestäkahdesta luontokohteesta. Opas on ladattavissa IkiOma Ikä ry:n kotisivuilta.
Itse kuvaaminen tapahtuu 360-kameralla. Vinkkejä kameran ja Street View:n käyttöön löytyy hankkeessa toteutetusta oppaasta.
Haluaisitko sinä kuvata lisää luontoreittejä Street View -näkymään?
Toiveenamme on, että luontoreittejä innostutaan kuvaamaan lisää Street View -näkymään. Keski-Suomessa vapaaehtoisilla on helppo tapa osallistua: Jyväskylässä sijaitsevaa 360-kameraa ja muita kuvaamiseen tarpeellisia välineitä voi lainata IkiOma Ikä ry:ltä. Lisätietoja kuvatuista kohteista sekä laitteiden lainaamisesta löytyy täältä.
Tammikuussa käynnistyvä Luontovuosi 2026 toimii innokkeena lähteä madaltamaan kynnystä lähiluonnossa oleskelulle ja liikkumiselle. 360-kuvaus toimii yhtenä tapana madaltaa kynnystä lähteä luontoympäristöihin ja innostaa ihmisiä tutustumaan lähialueen luontokohteisiin.
Vuodesta 2020 suomalaista työelämää kohden luonnollisia työympäristöjä johdatellut Luontotyöpäivät-kokonaisuus on tullut viiden vuoden ikään, ja saa synttärilahjakseen oman Instagram-tilin, jossa jaetaan luontotyöpäiväkokemuksia ja vinkkejä. Tili toimii myös Luontotyöpäiväviikon tilinä aina keväisin, kun yhä useammat suomalaiset löytävät tiensä hyvinvointia, liikettä ja uusia ajatuksia tarjoaviin työympäristöihin.
Luontotyöpäivät on osa kansainvälistä Outdoor Office Day -verkostoa, ja toimii näin myös kanavana esitellä suomalaista luontotyöpäiväkulttuuria maailmalle.
Ottakaahan tili seurantaan, ja sitten omia töitä ulkoiluttamaan! #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Julkaisimme osana 3–30–300 -luontosuositusta uuden visuaalin, jossa yhdistetään suomalaisen luontosuosituksen ja sen mallina toimineen kansainvälisen 3+30+300 -säännön ohjeet samassa kuvassa. Näitä malleja yhdistelemällä voidaan toteuttaa hyvinvointia lisääviä asumisympäristöjä ja innostaa asukkaita oleskelemaan ja liikkumaan luontoympäristöissä entistä aktiivisemmin.
Me allekirjoittaneet tahot vaadimme Jyväskylän kaupungilta uusia konkreettisia toimia luontokadon ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Esitämme, että Jyväskylän kaupunki sitoutuu suojelemaan vähintään 30 % metsistään mukaillen kansallisia ja kansainvälisiä suojelutavoitteita, kuten EU:n biodiversiteettistrategiaa.
Keski-Suomen lajeista ja monipuolisista luontotyypeistä merkittävä osa on nykyään uhanalaisia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset haastavat nykyistä järjestelmäämme laajemminkin. Ihmisten toiminta on merkittävässä asemassa kuudennessa massasukupuuttoaallossa ja erityisesti julkisten toimijoiden tulee kantaa vahvempaa vastuuta sekä toimia esimerkkinä. Luontokato ja ilmastokriisi ovat merkittäviä alueellisia ja globaaleja uhkia, joilla on laajoja ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.
30 %:n suojelutavoitteen asettaminen nostaa Jyväskylän esiin luontopositiivisena edelläkävijänä sekä Suomessa että kansainvälisesti ja tuo kaupungille merkittävää mainetta ja tunnettuutta. Samalla voidaan nostaa Jyväskylän seudun kestävän luontomatkailun profiilia ja lisätä alueen matkailutuloja merkittävästi. Esimerkkiä 30 %:n suojelutavoitteeseen sitoutumisesta näyttävät muun muassa Kemiönsaaren kunta ja Jyväskylän seurakunta. Jyväskylän kaupunki voisi toimia edelläkävijänä sitoutumalla tavoitteeseen ensimmäisenä suurempana kaupunkina. Myös Jyväskylän kaupungin allekirjoittama Suomen kymmenen suurimman kaupungin yhteinen luontojulkilausuma, Keski-Suomen maakuntastrategia ja Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma edellyttävät tämänkaltaisia konkreettisia toimia ja luontotavoitteita.
Kaikkien lajien ja luontotyyppien tilan heikkeneminen tulee pysäyttää. Samalla tulee parantaa elinympäristöjen tilaa suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Jyväskylässä pohjana toimii vuonna 2018 valmistunut metsäohjelma, jonka linjaama 17 %:n metsien ja soiden suojeluaste on jo saavutettu. 30 %:n suojelutavoitteen saavuttaminen on realistista. Samalla kunnianhimoisempi tavoite vähentäisi yksityisiin maan- ja metsänomistajiin kohdistuvaa painetta kaupungin ottaessa vahvempaa roolia sitoumusten mukaisten suojelupinta-alojen saavuttamisessa. Tavoite tukisi myös Jyväskylän pirstoutuneiden suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja mahdollistaisi suojavyöhykkeitä suojeltujen alueiden välille. Monimuotoisuutta tukevien alueiden lisäämistä tutkitaan OECM-pilotissa, jossa Jyväskylän kaupunki on mukana.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys elinvoimaisten ekosysteemien säilymisen lisäksi niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden, kuten ilman ja veden puhdistumisen ja virkistysmahdollisuuksien toteutumiselle. Ekosysteemipalvelut luovat perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle ja turvallisuudelle. Monimuotoisuuden vahvistaminen tukee myös Jyväskylän kaupungin Luontoliikuntaohjelman tavoitteiden toteutumista ja edistää asukkaiden hyvinvointia lisäämällä luonnossa liikkumista, mikä voi tuottaa kaupungille miljoonien eurojen vuotuiset säästöt terveydenhoitokustannuksissa. Jos luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen annetaan jatkua, menetetään näitä hyötyjä ja joudutaan tulevaisuudessa kohtaamaan huomattavasti suurempia kustannuksia muun muassa terveyden, infrastruktuurin ja ympäristönhoidon saralla – mikä käy kaupungille pitkällä aikavälillä hyvin kalliiksi.
30 %:n suojelutavoite tulee kirjata Jyväskylän uuteen kaupunkistrategiaan ohjaavaksi periaatteeksi, sillä Jyväskylä on jo saavuttanut aiemmin asetetun 17 %:n tavoitteensa. Tulevan kaupunkistrategian suojelutavoitteen tulee olla kunnianhimoisempi ja suuntautua rohkeasti tulevaisuuteen. Harvassa ovat mahdollisuudet, joilla yksittäinen kaupunki voi suhteellisen pienillä mutta vaikuttavilla toimilla saavuttaa näin merkittäviä talous- ja mainehyötyjä. Jyväskylällä olisi nyt käsissään tällainen mahdollisuus, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
Kannanoton allekirjoittaneet toimijat ja järjestöt Meijän polku Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys Luonto-liiton Keski-Suomen piiri Kotimetsän puolustajat Jyväskylä Keski-Suomen Metsäväki -yhteisö Kaadetaan kaava, ei metsää Jyväskylä Metsäliike Keski-Suomi Jyväskylän ilmastotoimintaryhmä Keski-Suomen Rauhanpuolustajat Paremman luonnon puolesta -säätiö
30 % suojelutavoitteen kirjaaminen Jyväskylän kaupunkistrategiaan tukisi myös Luontopositiivisen Keski-Suomen -tavoitteita. Luontopositiivinen Keski-Suomi on yksi Meijän polun aloitteista.
