Työmatkarönsyily tarkoittaa paluuta ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja löytämisen ilon sekä aktiivisen liikkumisen lähteille. Se tarkoittaa aktiivisista työmatkoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista nauttimista, uuden kokeilemista sekä luontoympäristöissä oleskelua ja ympäristön havainnointia. Samalla rönsyilijä kerää ulkona ja luonnossa liikkumisen suomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä tutustuu kotiseutuunsa paremmin.
Tiesitkö, että sinunkin työmatkallasi on tällaisia maisemia, kun hiukan laajentaa kulkureviiriä ja poikkeaa siltä tavanomaiselta reitiltä?
Helpoin tapa lähteä työmatkarönsyilemään on välttää työmatkareittiä, jota kuljet päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Huoh. Jo pelkkä ajatus samojen reittien tallaamisesta läpi työelämän lannistaa. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä ihmisen kulkemat reitit voivat muuttua ihan vain kehoa kääntämällä!
Työmatkoilla voi kerätä monien aktiiviseen liikkumiseen ja luontoympäristöissä oleskeluun liittyvien hyvinvointihyötyjen ohella myös paljon uusia ideoita ja ajatuksia rikastuttamaan omaa elämää ja myös sitä työelämää. Tarvitsee vain poiketa tavanomaisilta reitistöiltä.Pitkospuita pitkin parhaisiin työpäiviin tai palautumaan työpäivän kiireistä? Onnistuu lähiluonnossa lähelläsi.
Vinkkejä työmatkarönsyilyyn
anna uteliaisuuden viedä mennessään; valitse reittejä, joita et kulje usein tai joita et ole kulkenut aiemmin. ’Pääsisiköhän tuota reittiä perille’, on loistelias tapa aloittaa! Jos olet hieman enemmän varmuutta kaipaava luonne, niin tarkista ensiksi kartasta, että valitsemaasi reittiä varmasti pääsee haluamaasi kohteeseen.
töihin päin mentäessä huomioi mahdollinen pidempi matka-aika; kotia kohden rönsyillessä aikataulu on usein joustavampi
nauti lähiympäristöstäsi; katsele maisemia, kuuntele lintujen laulua, ja mikäs kukka se tuolla kukkii!
rönsyillä voi myös kävelykokousten, parityöskentelyn ja webinaarien aikana. Suunnistakaa kohden lähiluontoa!
pukeudu sään mukaan! Vaikka meitä ei ole tehty sokerista, niin säähän sopimattomat vaatteet ja varusteet vievät nopeasti makeuden liikkumisesta.
vinkkaile työkavereille hienoista reitistöistä ja liikkumismahdollisuuksista työpaikkasi ympäristössä. Jokainen luontoympäristöön saatettu työntekijä lisää työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta.
etätoimistolla työmatkarönsyilyt sujuvat aamunavauksena ja päivän päätöksenä. Pieniä rönsyilyjä voi aina tehdä myös lounas- ja kahvitauoilla. Ja ne puhelinpalaverit tietenkin ulkoillen!
jos haluat jakaa työmatkarönsyilyn iloja laajemminkin, niin #työmatkarönsyily #luontotyöpäivä #outdoorofficeday
Työmatkarönsyily voi olla myös osa esimerkiksi suunnittelupäivää tai pidempää palaveria. Näin voi rönsyillä esimerkiksi nuotiopaikalle eväitä nauttimaan ja kahvittelemaan. Voittaa työpaikan kahvikoneen ’sata-nolla’.
Työmatkarönsyily on osa Meijän polun käynnistämää Luontotyöpäivä -konseptia, jonka ajatuksena on viedä suomalaista työtä kohden luontoa. Luontotyöpäivästä voi lukea lisää täältä.
Jamkin asiakaslehdessä luonnosta ja hyvinvoinnista
Jyväskylän ammattikorkeakoulun vasta ilmestyneessä Luovuutta-asiakaslehdessäteemana luonto ja hyvinvointi. Lehdessä mukana runsaasti myös meijän polun ajatusmaailmaa ja osaamista, sillä Hyvinvointia ja luovuutta kampusympäristöistä -artikkeli karttoineen on Juho Jäppisen käsialaa. Lisäksi lehdessä juttu Meijän luonto -hankkeesta ja Johanna Huovilan työstä päiväkotien lasten ympäristötietoisuuden ja luontokosketuksen lisäämiseksi. Mukana artikkeli myös Meijän perhe liikkeellä -hankkeesta teemalla Liikuttavia kohtaamisia lähiluonnossa.
Jamkin asiakaslehdessä aiheena muun muassa kampusten kävelympäristöt sekä työn siirtäminen sisätiloista ulkotiloihin, eli Luontotyöpäivä.
Käykäähän tutustumassa noihin ja myös muihin lehden artikkeleihin.
Alle on kerätty Meijän polun blogissa julkaistuja tekstejä Meijän luonto -hankkeesta.
Kansainvälisen Luontotyöpäivän (Outdoor Office Day) 16.6. kunniaksi päätimme Meijän polulla lähteä viemään suomalaista työtä tällä kertaa kohden luontoympäristöä, jossa se ei ole aiemmin vieraillut!
Kohden tuntematonta
Valitsimme Outdoor Office Dayn syntypaikasta, Amsterdamista, reitin päärautatieasemalta yhteen kaupungin lähiluontokohteista. Reitistä muodostui noin kahden kilometrin mittainen polku halki kaupungin. Meidän ja teidän tehtäväksi jää siirtää samainen polku omaan lähiluontoomme. Näin se tapahtuu:
valitkaa kartalta luontoalue*, jossa pääsee kulkemaan suhteellisen vaivattomasti noin 1 km x 1 km kokoisella alueella.
tarkastakaa, että kartan alueella ei ole asioita, jotka estävät kulkemisen (esim. joet, järvet, piha-alueet jne)
valitkaa sitten alueelta sopiva lähtöpiste, johon pääsette helposti.
ottakaa suunta kohden luontoa ja seuratkaa ohjeistusta:
125 metriä suoraan eteenpäin
125 metriä vasemmalle
625 metriä oikealle
625 metriä vasemmalle
75 metriä oikealle
600 metriä vasemmalle
Olette saapuneet tämän päivän luontotoimistoonne! Nauttikaa kahvit, pitäkää palaveri tai nostakaa jalat mättäälle ja nauttikaa luontoympäristössä olemisesta. Pukeutukaa sään mukaisesti ja ottakaa hyttysvoide mukaan, jos heitä arastelette.
Ottakaahan seikkailuistanne tunnelmia talteen ja laittakaa someen #luontotyöpäivä #outdoorofficeday, niin muutkin pääsevät nauttimaan suomalaisen työn ulkoiluttamisesta.
Luontorikasta Luontotyöpäivää itse kullekin!
Alkuperäinen reitti Amsterdamissa. Lähtö juna-asemalta ja kohteena kaupunkipuisto ja #lähiluonto. Kuinka siirtää Amsterdamin reitistöt omaan lähiluontoon? Helposti. Yllä malliksi reitti siirrettynä suomalaiseen luontoon.Reittiä voi soveltaa myös kaupunkiympäristössä, joskin hiukan joustavammin seuraten kaupungin rakenteita. Voitte suunnitella reittiä erilaisten karttapalveluiden avulla.
* polkua voi seurata myös kaupunkiympäristössä. Kaupunkiympäristössä saatetaan tarvita hiukan joustoa ohjeiden noudattamisesta. Mallintakaa reitti kuitenkin niin, että päätepysäkkinne on luonnossa.
Kolmatta kansallista Luontotyöpäivää vietettiin perjantaina 20.5. aurinkoisissa tunnelmissa eri puolilla Suomea. Aiempiin Luontotyöpäiviin verrattuna oltiinkin liikkeelle isommalla porukalla, kun myös korkeakouluja, peruskouluja ja päiväkoteja saatiin luontoon töihin, opiskelemaan, leikkimään ja vain nautiskelemaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Korkeakoulujen päivä käynnistyi aistikävelyillä aurinkoisessa säässä. Aistien herättely toimii loistavana tapana aloittaa työpäivä.
Merkittävimpänä uutena avauksena oli keskisuomalaisen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen lähteminen mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Eikä suotta, sillä korkeakouluopiskelijat kokevat korona-ajan jälkeen kuormittuneisuutta ja yksinäisyyttä. Näihin molempiin luonnossa oleskelu, ja luonnossa opiskelu tarjoaa loisteliaan oppimis- ja palautumisympäristön. Tapahtumapäivänä Jyväskylässä järjestettiin korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnalle luontopalaverien ohella myös aistikävelyjä ja metsäjoogaa ryhmille.
Meijänpolkulaisia (Jamk) suunnittelemassa tulevia luontointerventioita. Ja luonnollisesti lähiluonnossa.
Peruskoulussa ja päiväkodeissa lähdettiin myös luontoa kohden. Lasten ja nuorten luontosuhten muodostumisen kannalta luonnossa vietetyn ajan lisääminen onkin avainasemassa. Kaikki syyt lähteä luontoon leikkimään, liikkumaan ja oppimaan ovat tehosyitä.
Seuraavan kerran kansallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 23.9. Päivä toimii loistavana strattina syyskauden luonnossa vietettävien kokousten, palaverien ja innovointi- ja palautumishetkien uudelleenkäynnistämiseen kesäkauden jälkeen. Samalla viikolla järjestetään myös Keski-Suomen reitistöviikko, joten Keski-Suomessa riittää hyviä syitä siirtää toimisto luontoon ja reitistöille!
Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunnan päivä päättyi Juurikkasaareen Päijänteen rannalle palauttavaan tyhy-illanviettoon.
Mutta sitä ennen, eli 16.6., vietetään myös kansainvälistä Outdoor Office Daytä, jolloin Meijän polku yhdessä kansainvälisen organisaation kanssa suunnittelee hauskan tempauksen työporukoiden luontoseikkailuihin innostamiseksi. Lisää tietoa tästä kesäkuun alussa, mutta laittakaa jo nyt päivä kalenteriin ja luontotyöpäivän suunnittelumyssy päähän. Vinkkejä suunnitteluun löytyy täältä.
Mutta sitä ennen suomalaista työtä päivittäin kohden luontoa. Kun menette, niin #luontotyöpäivä#outdoorofficeday -tunnisteet käyttöön, niin pääsemme nauttimaan ja jakamaan ilosanomaa omilla somekanavillamme.
Työpäivä metsässä tarkoittaa lähes tulkoon minkä tahansa työn tekemistä ulkona luonnossa. Se on konkreettinen esimerkki työnmurroksesta ja työn tulevaisuudesta – väitän että jokaisesta työtehtävästä löytyy palasia jotka itseasiassa toteutuvat ajattelemalla, toisten ihmisten kanssa keskustelemalla, heidän ajatuksiaan kuuntelemalla. On aika haastaa ajattelua ja tapoja sen osalta missä kaikkialla työtä voi tehdä ja ennen kaikkea – missä mitäkin asiaa on paras tehdä. (Eikä nyt siis tarkoiteta vain keskustelua työajan jakautumisesta työpaikan ja kotitoimiston välillä…)
Totteleeko aivomme niille annettua työaikaa?
Ajatus työajasta on vanhentunut. Ajattelumme ja aivomme ei varsinaisesti noudata niille ulkoapäin annettua “kahdeksasta neljään” aikataulua. Kuinka moni tunnistaa tilanteen jossa idea tai ajatus on pulpahtanut mieleen lenkkipolulla tai uimahallin saunassa? Todennäköisesti moni. Ympäristöt joissa meidän oletetaan tekevän töitä, eivät useinkaan ole niitä jotka ruokkivat ajatteluamme tai luovuuttamme, ainakaan toistuvasti. Nuo samat ympäristöt myös uhkaavat terveyttämme – puhutaan sitten liiallisesta istumisesta, raittiin ilman puutteesta, huonoista työasennoista, päivien yksipuolisuudesta tai liikunnan vähyydestä. Toisaalta taas parhaat ideat saattavat syntyä paikoissa joissa emme varsinaisesti haluaisi ajatella töitä tai koe olevamme töissä. Kenties paikoissa joista emme haluaisi tulla “pomon yllättämäksi” keskellä päivää. (Rehellisesti käsi ylös kuinka moni lenkkeilee tai lähtee uimahalliin niin sanotusti työajalla?)
Metsäfasilitointi yhdistää asioita ja ihmisiä uudelleen ja uudella tavalla
Metsätyöpäivä-konseptissa yhdistyvät asiat joita olemme tähän asti lokeroineet omiksi osa-alueiksi tai tarkoituksellakin pitäneet erillään. Nyt on aika kysyä miksi? Mielemme, ajattelumme ja ajatuksemme eivät kuitenkaan toimi näin. Tähän liittyy olennaisesti myös hyvinvointiasiat – niitä ei saa liiaksi ulkoistaa yksilöille tai nähdä työajasta irrallisena. Ratkaisu asiaan ei ole kehotus henkilöstölle pitää huolta itsestään vapaa-ajalla tai tarjota siihen liittyen kannusteita (liikuntaedut jne.). On aika miettiä miten hyvinvointia lisääviä elementtejä voi selkeämmin yhdistää osaksi itse työtä ja sen sisältöä.
Hetkinen, oliko tässä sittenkään mitään uutta?
Työpäivä metsässä konsepti perustuu metsäfasilitointiin eli työkaluihin ja menetelmiin joiden avulla työnteko ja ryhmätyöt onnistuvat luonnossa, ilman laitteita, erilaisia teknologioita tai varsinaisia muistiinpanovälineitä. Menetelmät ovat samoja joiden avulla toteutamme työpajoja, kokouksia ja yhteisiä tilaisuuksia toimistoissa, rakennuksissa ja etäyhteyksin mutta sovellettuna erilaiseen ympäristöön.
Menetelmä on ennen kaikkea kehitetty tietotyön parissa työskenteleville ihmisille mutta kukapa ei näinä päivinä olisi ainakin osittain myös tietotyöläinen? Metsäfasilitoinnin ajatuksena on haastaa totutut tavat siihen missä ja miten työtä kannattaisi tehdä jotta ihmisten koko potentiaali saataisiin houkuteltua esiin. Tähän liittyy kysymys työelämään liittyen yleisesti – ovatko työt nykyisellään suunniteltu ja toteutettu niin? Tulisiko työpäiviä ajatella ja muotoilla uudelleen? Entä jos jokaisen työyhteisön toimintatapoihin kuuluisi muutama metsätyöpäivä vuodessa? Tai vaikka yksi päivä jokaista vuodenaikaa kohden. Tiimi lähtisi yhdessä ulos keskustellen työstämään etukäteen tunnistettuja ja valittuja aiheita.
Luovuus asuu luonnossa
Työpäivät metsässä yhdistävät liikunnan, levon, luonnon ja yhteisöllisyyden. Levolla tässä tapauksessa tarkoitetaan rauhallisempaa rytmiä mikä luonnossa työskennellessä löytyy usein ihan itsestään, häiriötekijöiden karsimista sekä elpymistä mitä esimerkiksi työpäivään yhdistetty metsäkylpy tai nokipannukahvien lomassa tapahtuva tuleen tuijottelu tarjoaa. Tai ylipäätään jo oleskelu luonnossa. Usein aikaansaannosten määrä metsätyöpäivien osalta yllättää positiivisesti. Luovuus asuu luonnossa ja sitä tarvitsevat kaikki jotka kohtaavat työssään muita ihmisiä tai ratkovat ongelmia, joihin odotetaan ratkaisuja ja uusia ideoita.
Teki ihminen sitten tietotyötä tai ei, joidenkin meidän työmme on enemmän paikkaan sidottuja. Toisilla taas vähemmän ja “siteet” saattavat usein olla enemmän seurausta vanhentuneesta ajattelusta. Niin tai näin, suurimman osan meistä töihin liittyy mm. erilaisia suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Usein näitä on toteutettu kutsumalla ihmiset silloin tällöin yhteisesti koolle, eikö vain? Tällaisten tehtävien toteuttaminen metsäfasilitoinnin avulla ulkona luonnossa on tietoinen askel kohti tulevaisuutta ja parempaa työelämää.
Lähdetäänkö kokeilemaan? 20.5. vietetään kansallista Luontotyöpäivää! Olisiko tuolloin sopiva ajankohta mahdollistaa metsätyöpäivä omalle työyhteisöllesi?
Aino-Maija Vaskelainen ohjaamassa työyhteisöä luonnossa. Kuvat Susanna Mikander.
Kirjoittaja on metsäfasilitointi-menetelmän kehittänyt tietotyöläinen – liiketoiminnan kehittäjä jolla on pitkä kokemus fasilitoinnista, projektityöskentelystä ja IT maailmasta rakennetuissa ympäristöissä ja etäkulttuurissa. Metsäfasilitointi syntyi tarpeesta tuoda työelämään vastapainoa ja auttaa ihmisiä – kehittää työelämää inhimillisempään ja ihmislähtöisempään suuntaan. “Nykyisellään ihmistenpotentaalista jää iso osa käyttämättä. Työpäivät saattavat usein viedä enemmän energiaa kuin antaa ja monet kokevat työstä palautumisen yhtenä suurimmista haasteista. Päivät kuluvat ruudun äärellä ja niin myös illat. Digitaalisessa maailmassa ei ole mitään vikaa mutta siihen on myös hyvä ottaa välillä etäisyyttä.”
Suomalaista opiskelua ei ole viety näin reippaasti kohden luontoa sitten aikojen, jolloin seitsemän Jukolan veljestä heilahti pellolle lukkarin väkituvan akkunasta 1830-luvulla. Nykyisellään emme kuitenkaan pakene oppia, vaan päinvastoin lähdemme luontoon nauttimaan oppimisesta.
Luonto opiskeluympäristönä
Luonnon helmassa opiskelu on kuin opiskelua steroideilla; luonto auttaa keskittymään, antaa energiaa ja samalla rentouttaa ja auttaa kehoa ja mieltä palautumaan.
Luonnon monipuoliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset kannattaa hyödyntää osana jokaviikkoista opiskelua.
Ja mikä on paras paikka opiskella ulkona? Se paikka, jossa sinä viihdyt parhaiten. Oli se sitten kotipiha, lähipuisto tai vaikkapa kaukana sivistyksestä sijaitseva erämaa. Kaikki nämä tarjoilevat juuri sinulle sopivan opiskeluympäristön omine etuineen.
Luonto toimii loistavana ympäristönä niin aktiivisille koulutunneille kuin rauhalliselle keskittymistä vaativille hetkille.
Ideoita luonnossa opiskeluun
Pukeutukaa sään mukaan. Myös mahdolliset työvälineet kannattaa valita sään mukaan; sateella ei kannata ottaa sokerista tehtyjä vaatteita päälle. No ei ne sovi auringon paahteeseenkaan.
Suunnitelkaa luontotyötunti ulkoilmakohteen mukaan; apuvälineet erilaisten tehtävien ja rastien toteutukseen löytyy usein paikan päältä.
Muodostakaa pareja tai pienryhmiä ja pitäkää palautesessiot ja kehittämiskeskustelut kävellen luontoympäristössä.
Luontoympäristöjä kannattaa käyttää osana ryhmäytymistä erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien toteutuspaikkana
Luonnon yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on palautumisen mahdollistaminen. Jättäkää siis aikaa vain oleskelulle. Oleskelun aikana voi halutessaan harjoitella myös aisteja: pienten yksityiskohtien katselu, hyönteisten seuranta, linnun laulun kuuntelu, sateen ropina, tuulen liike rantakaisloissa sekä aaltojen rytmi toimivat kaikki loistavina tapoina rauhoittua.
Ottakaa siirtymät mukaan osaksi oppitunteja; mitä vaikeakulkuisempi maasto, sitä paremmin kävelijä keskittyy nykyhetkeen.
Myös korkeuserot kannattaa hyödyntää; kukkulalle kiipeäminen tuntien pitoon saattaa olla osalle meistä viikon suurin fyysinen ponnistus.
Tentteihin ja kokeisiin luku onnistuu rauhoittavana ympäristönä jopa paremmin kuin sisätiloissa. Vielä kun unohtaa puhelimen kotiin, niin häiriötekijöitä ei ole laisinkaan ;). Jos puhelinta ei unohda kotiin, niin sitä voi käyttää myös luontoon tutustumiseen. Tsek Kasvienbongaushaaste.
Jos teette pidempiä luontotyöpäiviä, niin eväitä mukaan!
Ja muistakaa; luontoon viedään ja sinne jätetään vain stressi, huoli, väsymys, suru ja ahdistus. Retkietiketti ohjeistaa muiden asioiden kanssa.
Alta löytyy vielä lisätietoa Luontotyöpäivän suunnitteluun ja viettoon.
”Luontotyöpäiväon tosi mahtava idea, mutta talvellahan ei toki ulkona voi työskennellä, kun on kylmä ja lunta.”
Lähdimme vuoden alussa testailemaan, kuinka luonnossa työskentely onnistuu talviaikaan. Tämä siitä syystä, että huomasimme noin kolmanneksen suomalaisesta työajasta kuluvan talven syleilyssä. Tai siis sisätiloissa, jos sinne ulos ei uskalla töitään viedä. Luonnossa oleilulle työn merkeissä tuleekin tässä tapauksessa kestämättömän pitkä tauko, joka näkyy nopeasti työhyvinvoinnissa, jaksamisessa ja yleisissä energiatasoissa. Järjestimme siis testimielessä muutamien yhteistyötahojen kanssa työpalavereita luonnon helmaan. No toimiko toimiston siirtäminen talven selkään?
Kyllä vain! Jopa odotettua paremmin. Kävimme esimerkiksi pitämässä pulkkamäkipalaveria Japalaisten kanssa. Kymmenen sekunnin mittaisilla pulkkapuheilla saimme nopeasti rikottua jään uusien tuttavuuksien kanssa. Pulkkapuhe on tietysti jyväskyläläinen versio perinteisestä hissipuheesta, jossa asiansa pitää esittää hissimatkan kestävän ajan puitteissa. Lyhyessä pulkkamäessä tuo aika oli noin 15 sekunttia. Olettaen siis, että sattui laskemaan samaan suuntaan keskustelukumppanin kanssa. Kävimme myös testaamassa luistelukokousta ja maailman suurimman valkotaulun käyttöä Jyväsjärvellä Leader Keski-Suomen tiedotusväen kanssa. Tällä reissulla emme pyrkineet rikkomaan jäätä. Tämän lisäksi rakentelimme #lumitoimiston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaan ulkoilmapalavereita varten, sekä pidimme etäpalavereita talven selässä.
Kaikki kokeilemamme palaveritavat ja uudet pitopaikat herättivät innostusta ja työniloa osallistujissa. Uusia ideoitakin virisi vauhdilla uusissa ympäristöissä. Suosittelemmekin lämpimästi lähtemään ulos myös viileämmillä ilmoilla.
Seuraavaa virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 20.5. Jos lumitoimistoa tai muita talvivirikkeitä haluaa testata, niin kannattaa lähteä viemään työtä ulkoilmaan jo ennen tuota. Jos ja kun viette työtänne ulos, niin #luontotyöpäivä -tunniste käyttöön, niin pääsemme nauttimaan kanssanne. Jaettu ilo, ja niin edelleen.
Ja suomalaisen Luontotyöpäivän jälkeen pääsemme viettämään myös kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 16.6.! Olemme suunnittelemassa Meijän poluilla jotain jännää hollantilaisten kanssa myös tuolle päivälle, mutta siitä lisää kesäkuun alussa… Mutta tässä odotellessa itse kukin luontoon työpäivää viettämään!
Kaikki eivät luonnollisestikaan pääse työpäivän aikana ulos. Tällöin luonnon hyvinvointivaikutuksia voi tuoda osaksi työpäivää sisätiloihin. Olemme keränneet tälle sivulle vinkkejä luonnon tuomiseksi sisätiloihin osaksi arkityötä.
Luontoelementit
Huonekasvit eivät ole harvinainen näky suomalaisessa toimistossa tai muussa työympäristössä. Tämä onkin helpoin tapa tuoda luontoa osaksi jokapäiväistä työarkea. Vihreyttä ja vehreyttä voi hiljalleen sisätiloissa myös lisätä. Ratkaisuna voivat myös olla erilaiset viherseinäratkaisut, kuten yllä olevassa kuvassa JAMKin kampuksella. Myös erilaiset kasvien kasvatus- ja hoitomahdollisuudet tuovat iloa ja eloa työtiloihin. Samalla työntekijöiden kiinnostus luonnosta ja luonnon toiminnasta saadaan heräämään.
Luontoelementteinä voidaan pitää myös esimerkiksi valokuvia, tapetteja sekä äänimaisemia. Taidekin voi kuljettaa ajatukset luontoon. Tällaisesta taiteesta esimerkkinä Soivat maisemat -hankkeen videot Keski-Suomesta.
Luontoelementtien tuomisesta työarkeen löytyy ideoita myös Anni Kupilan artikkelista blogistamme.
Luontotauko
Luontotauot ovat helposti osaksi työpäivää otettavia elementtejä. Luonnon voi tuoda kahvitauolle kuuntelemalla kuulokkeilla ja omalla kännykällä luontoääniä, esimerkiksi lintujen laulua tai veden liplatusta. Jo lyhyt uppoutuminen tällaiseen äänimaisemaan saa stressitasot laskemaan ja rentouden lisääntymään. Alla on Meijän polun lyhyt luontovideo, jonka avulla pääset hetkeksi keväisen puron äärelle palautumaan.
Myös kahvi- ja ruokatauoilla ulkona ja luontoympäristössä piipahtaminen on suositeltavaa, jos tällaiseen on mahdollisuus. Pieni kävely ruokailun tai muun tauon yhteydessä on myös virkistävää, joten työhyvinvointia voi parantaa pienillä teoilla.
Luontoelementtejä voi ottaa myös osaksi kokous- ja palaverirutiineja. Tällöin niistä pääsee hyötymään kaikki tapaamisiin osallistujat.
Luontopainotteinen työmatka – Työmatkarönsyily!
Pyri kulkemaan työmatkasi reiteillä, joilla ainakin osa matkasta liikutaan luontoympäristöissä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tässä myös omalla aktiivisella liikkumisella on hyvinvointia lisäävä merkitys. Jos liikut julkisilla, voit pohtia olisiko mahdollista jäädä aiemmin pois kyydistä ja kulkea loppumatka luontopainotteisilla reiteillä. Omalla autolla liikkuessa voit miettiä, että olisiko auto mahdollista jättää parkkiin paikkaan, josta pääsee työpaikalle kävelemään luontoalueiden lävitse. Erilaisia työmatkareittejä kokeiltaessa ja kuljettaessa puhutaan työmatkarönsyilystä. #työmatkarönsyily
Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.
Virikkeellinen ja luova ympäristö
Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovatkin käyttäneet tätä luonnon ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää! Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.
Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.
Yksi luonnossa työskentelyn eduista on työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luontoympäristöissä saat helposti vaihtelua arkeen – ja ajatuksiin. Ja vaikka luontotyöpäivien työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi, esimerkiksi takapihan terasssi tai lähipuisto, ei ole täysin samanlainen yhtenäkään päivänä vuodessa!
Päivänvalo piristää
Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito mahdollistaa unen pituuden lisääntymisen ja unen laadun paranemisen.
Kun yhdistämme nämä luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia. Voit lukea lisää luonnossa oleskelun ja liikkumisen hyödyistä uudesta 3–30–300 -luontosuosituksesta.
Talvella lyhyt päivänvalo kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi ruoka- tai kahvitunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä, energiaa ja uusia ajatuksia.
Luontosuosituksen mukaan luonnon terveyshyötyjen keräämiseksi tulisi luontoympäristöissä oleskella vähintään 3 kertaa viikossa, ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Voit kerätä luontoaikaa esimerkiksi kävelypalaverien, ulkona pidettävien kokousten tai ulkotoimiston merkeissä useampana päivänä viikossa. 30 minuuttia luontoaikaa kertyykin helposti vaikkapa yhden puhelinpalaverin aikana käyskentelemällä toimiston lähiluonnossa.
Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet
Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivään. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikkumista, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.
VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan… Myös liikkuvan veden katselu voi avata ajatusten umpisolmuja ja tarjota uusia ratkaisuja vanhaan ongelmaan.
Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Myös erilaisia seisomatyöpisteitä löytyy luonnosta helposti. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten. Jos kaipaat hieman perinteisempiä työympäristöjä, niin lähipuistojen penkit ja picnic-pöydät tarjoavat toimistonomaisempia työpisteitä ulkoympäristöissä.
Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn.Kuvan seisomatyöpiste löytyi kaatuneen puun oksien päältä.
Voit myös ottaa osaksi luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa, liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa sub-laudalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily! Vesillä liikkuessa suojaa mahdolliset työlaitteet liikkumisen ajaksi vesitiiviisiin suojiin.
Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.
Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö
Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.
Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.
Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?
Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä. Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.
Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.
Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…
Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!
Janne Laitinen Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK
