Tulevan Luontotyöpäiväviikon kunniaksi päivitimme Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon -julisteemme. Juliste tarjoilee käytännön ideoita töiden siirtämisestä ulkoympäristöihin, ja sen voi Luontotyöpäivien sivuilta ladata omalle koneelle ja tulostaa A3-kokoisena työpisteen seinälle, tai vaikkapa kotikonttorille muistuttamaan luontoympäristöjen monista mahdollisuuksista työhyvinvointimme lisäämiseen.
Siirtämällä töitä luontotympäristöihin, tai siirtymällä työmatkarönsyilyjen maailmaan voi myös täydentää omia luonnossaoloreservejään ja täyttää myös 3–30–300 -luontosuosituksen suositukset viikottaisesta luontoaltistuksesta.
Tervetuloa mukaan Luontotyöpäiväviikolle 19.–23.5.2025!
Luontotyöpäiväviikkoa vietetään 19.–23.5.2025. Luontotyöpäiväviikko on mainio tilaisuus päästä eroon monia työyhteisöjä vaivaavasta sisäriittoisuudesta.
Sisäriittoisuus työyhteisössä viittaa ajatus- tai toimintatapoihin, joissa painotetaan sisälläolon oletettuja tai keksittyjä hyötyjä työntekijälle ja työn tekemiselle. Sisäriittoisuus juontaa juurensa teollistumisen aikakaudelle, jolloin oli tärkeää toimia koneiston osana, ja kirjaimellisesti paikallaan koneen äärellä sisätiloissa.
Sittemmin on useissa tutkimuksissa todettu, että sisätiloissa paikallaan oleminen ei olekaan optimaalista ihmiselle, vaan se voi jopa vahvistaa Sammaloituneen mielen oireyhtymään (SMO) liitettyjä oireita. Tällaisia oireita ovat muun muassa väsymys, passiivisuus, jumiutuminen, näköalattomuus, keskittymisvaikeudet sekä erilaiset terveysongelmat, kuten tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä kiputilat, esimerkiksi selkä- ja niskakivut.
Jos teillä kärsitään sisäriittoisuudesta ja Sammaloituneen mielen oireyhtymästä, niin ratkaisuna on luonnollisempiin työympäristöihin siirtyminen.
Onkin aika heittää sisäriittoisuus työyhteisöstä pihalle. Ja seurata itse perässä!
Tervetuloa mukaan Luontotyöpäiväviikolle siirtämään suomalaista työtä kohden tulevaisuuden työympäristöjä!
Suomalaisessa luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlaviikkoa pääsee tänä syksynä juhlistamaan kaikkialla Suomessa, kun Reitistöviikko laajenee kansalliseksi luontoliikuntatapahtumaksi!
Vuodesta 2020 järjestetty Keski-Suomen Reitistöviikko laajenee vuonna 2025 kansalliseksi luontoliikunnan ja -hyvinvoinnin tapahtumaksi. Reitistöviikolla erilaiset ulkoilu-, liikunta ja -matkailureitistöt ovat kaikkien suomalaisten mielessä – ja kovassa käytössä! Reitistöviikko tukee myös alueellisen luontomatkailun edistämistä esitellen luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia paitsi oman alueen asukkaille, myös kotimaisille että kauempaakin tuleville matkailijoille.
Jos teidän suunnalla on reitistöjä, niin syyskuussa niistä kannattaa pitää ääntä! Reitistöviikon sivuille on koottu ideoita siitä, kuinka viikolle voi osallistua. Ja omannäköisiä ideoita ja tapoja osallistumisesta voi kehittää itse lisää!
Julkaisemme kevään mittaan myös kaikille Suomen maakunnille oman Reitistöviikko-logon, jonka avulla oman maakunnan reitistöjä ja niihin liittyviä tapahtumia voi esitellä ja markkinoida.
Organisaationa mukaan?
Reitistöviikon poluille ja reiteille voi astua mukaan myös organisaationa. Eli jos teillä on agendalla suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen, tai laajemmin hyvinvoinnin tai luontomatkailun edistäminen, niin Reitistöviikko on myös teidän juttu! Osallistuminen velvoittaa vain pitämään ääntä suomalaisen luonnon monista mahdollisuuksista syyskuussa.
Nostamme mukaan lähtevät organisaatiot logoina viikon yhteistyötahoihin. Eli kun päätös mukaan lähdöstä on tehty, niin logoa suuntaamme!
Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luonnossa liikkumisen tulevaisuutta!
Meijän polku ja keskisuomalaisia lähiluontokonsepteja esitellään juuri julkaistussa Viherympäristölehdessä. Esittelyssä lähiluontokonsepteistamme Luontopysäkit sekä uusi 3–30–300 -luontosuositus. Alkusyksystä ilmestyy samassa lehdessä hieman syväluotaavampi artikkeli Meijän polun seikkailuista Keski-Suomessa, Suomessa ja hiukan jo maailmallakin.
Olemme lisänneet 3–30–300 -luontosuosituksen sivuille A3-kokoisen tulostettavan julisteen muistuttamaan luonnossa oleskelun ja liikkumisen merkityksestä hyvinvoinnillemme ja terveydellemme. Juliste toimii myös helppona tapana ottaa luonnon hyvinvointivaikutukset puheeksi eri asiakasryhmien kanssa esimerkiksi liikuntaneuvonnassa ja sote-työssä.
Luontosuosituksessa todettiin, että ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ehkäpä optimaalisin yhdistelmä olisi liikkua luontoympäristöissä 300 minuuttia viikossa. Ja tätä lähdetään tavoittelemaan myös uudessa haasteessamme. Haasteen voi toteuttaa itselleen sopivilla aktiivisen liikkumisen tavoilla esimerkiksi hiihtäen, kävellen, pyöräillen, juosten, meloen, soutaen tai vaikkapa jalkapalloa ulkona pelaten. Tärkeintä on liikkua ympäristöissä, joissa on luontoa ympärillä. Haaste on kolmen kuukauden mittainen, eli ajallisesti uusien elintapojen oppimista tukeva.
Voit tutustua haasteeseen täältä. Ja sitten tarvitsee vain lähteä liikkeelle.
Luontoympäristöissä oleskelu ja liikkuminen tuovat meille lukemattomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Tällaisia ovat muun muassa stressin väheneminen, mielialan koheneminen ja koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Samalla ulos siirtyminen ja siellä liikuskelu esimerkiksi kävelykokouksien merkeissä lisää meille ihmisille elintärkeää aktiivista liikkumista, joka osaltaan korottaa vireystilaa sekä parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.
Huikeita hyvinvointihyötyjä, joille on suomalaisessa työelämässä valtava tarve. Onneksi ratkaisukin löytyy aivan ulko-oven ulkopuolelta!
Kuinka liikkeelle?
Lähtemällä. Kirjaimellisesti. Luontoympäristöihin pääsee lähtemällä. Suomalaisten työpaikkojen läheisyydestä löytyy takuuvarmasti toinen toistaan hienompia kävelympäristöjä ja ulkotoimistokohteita. Tällaisia voi olla lähipuistoissa, lähiluonnossa, tai jo ihan työpaikan takapihalta. Viikon mittaan voi myös järjestää tyhypäiviä luontoympäristöissä, kuten Hämeenlinnan kaupunki teki keväällä 2024. Vinkkejä töiden luonnollistamisesta saa luontotyöpäivien sivuilta ja työpaikalle tulostettavasta julisteesta. Voitte myös pelata Luontotyöpäiväbingoa viikon mittaan.
Työmatkarönsyilemään
Tapahtumapäivänä voi myös työmatkarönsyillä töihin ja töistä kotiin. Työmatkarönsyily on Meijän polun osana luontotyöpäiviä kehittämä konsepti, jonka ajatuksena on lisätä aktiivisia työmatkoja ja kotiseutuntemusta, mutta ennen kaikkea etsimisen, tutkimisen ja löytämisen riemua työikäisten elämään. Samalla saamme lisättyä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ihmisten aktiivista liikkumista.
3–30–300
Luontotyöpäiväviikolla voi pyrkiä saamaan kasaan myös 3–30–300 -luontosuosituksen luonnossa oleskelun ja liikkumisen suosituksen ensimmäiset numerot, eli ole luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tämä onnistuu helpoiten työmatkarönsyilemällä luontoympäristöissä, mutta esimerkiksi myös pitämällä viikon mittaan kolme kävelypaleveria, tai siirtämällä muutaman kokouksen ulkoympäristöihin. Kävelypalavereja voi pitää niin etänä, kuin myös työporukallakin ja kokoustaa voi lähipuistossa, satamassa tai vaikkapa kansallispuistoissa.
Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen tarjoaa meille suomalaisille keinoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen niin yksilötasolla, alueellisesti kuin kansallisestikin. Nyt julkaistavassa 3–30–300 -luontosuosituksessa nostammekin luontoympäristöt ja näissä vietetyn ajan yhdeksi hyvän terveyden tukipilareista perinteisempien terveellisen ruokavalion, riittävän liikkumisen ja riittävän unen rinnalle. Oikeastaan menemme pidemmällekin, sillä monimuotoinen luonto luo pohjan kaikelle ihmisen hyvinvoinnille.
Luontosuositus on saanut innoituksensa kaupunkisuunnittelussa viime vuosina runsaasti esillä olleesta 3–30–300 -ajatuksesta. Luontosuosituksena 3–30–300 -malli tarjoaa helposti muistettavan reseptin luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistämiseen:
Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.
Miksi tarvitsemme luontosuosituksen?
Meidät suomalaiset tunnetaan luontokansana. Kuitenkin luontosuhteemme on hyvin hajautunutta ja erilaista esimerkiksi asuinpaikasta ja ikäluokasta riippuen. Noin 4 prosenttia meistä ei käy luonnossa laisinkaan ja 700 000 suomalaista ulkoilee harvemmin kuin kerran viikossa.
Kaupungistumisen, autoistumisen ja muuttuneiden elintapojemme vuoksi kontaktimme monimuotoiseen luontoon ovatkin vähentyneet merkittävästi. Kärsimme luonnonpuutostilasta, jonka vaikutukset näkyvät osaltaan muun muassa elämäntapasairauksien, kuten sydän- ja verenkiertoelinsairauksien, tyypin 2 diabeteksen sekä joidenkin syöpäsairauksien yleistymisenä. Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisellä onkin paitsi kansanterveydellisesti, myös kansantaloudellisesti yhä kasvava merkitys.
Luontosuosituksen on tehnyt fysioterapeutti, terveyden edistäjä Juho Jäppinen. Polkuna luontosuosituksen luomiseen on toiminut vuodesta 2017 Meijän polulla tehty työ luonnossa liikkumisen ja oleskelun lisäämiseksi Keski-Suomessa ja laajemminkin Suomessa. Aiheeseen liittyen Meijän polulla on aiemmin kehitetty muun muassa Luontopysäkit, Luontotyöpäivä, Keski-Suomen reitistöviikko, Lähiluonto-sivusto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikello, Meijän metsät ja monta muuta. Myös muualla Suomessa tehty tärkeä luontotyö on toiminut innokkeena tämän suosituksen tekemiseen.
Niin suomalainen luonto vastaa, kuin sinne huudetaan. Nyt on tullut aika jolloin huutelemisen sijaan lähdemme oleskelemaan ja liikkumaan suomalaiseen lähiluontoon, ja otamme vastuun myös luontoympäristöjen hyvinvoinnista. Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole hyvinvoivaa ihmistä.
Keski-Suomen kansallispuistoissa* vierailtiin vuosina 2020–2024 yhteensä hulppeat 568 000 kertaa! Neljän kansallispuistomme kesken kävijämäärät jakaantuivat seuraavasti:
Etelä-Konneveden kansallispuisto 183 300
Leivonmäen kansallispuisto 157 500
Pyhä-Häkin kansallispuisto 103 800
Salamajärven kansallispuisto 123 400
Kohden luontopositiivista Keski-Suomea liikuttaessa aktiiviset kansallispuistossa kävijät ovat iloisia uutisia. Ja ensi kesänä Keski-Suomesta kajaa lisää iloisia kansallispuistouutisia, kun Pyhä-Häkkiin, Leivonmäelle ja Etelä-Konnevedelle käynnistyvät omat suorat Outdoor Express -kuljetukset heinäkuun puolessa välissä. Tällainen luontopysäkkitoiminta mahdolistaa yhä uusien käyttäjäryhmien kansallispuistokokemukset.
Keski-Suomen kansallispuistossa vierailtiin vuonna 2024 yli puoli miljoonaa kertaa.
*Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua sekä oppia luonnosta. Kansallispuistojen hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
Keski-Suomen kolme kansallispuistoa: Pyhä-Häkki, Leivonmäki ja Etelä-Konnevesi saavat kesällä omat suorat bussiyhteydet, kun Outdoor Express -kuljetukset aloittavat liikennöinnin heinäkuun puolessa välissä. Syyskuun alkuun jatkuvat reitit tarjoavat vuoroviikonloppuisin, lauantaina ja sunnuntaina luontokävijöille nopeat yhteydet kansallispuistoihin.
Retkeilijöitä Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva Juho Jäppinen.
Kuljetukset lähtevät Jyväskylän Matkakeskukselta ja myös matkalta pääsee kyytiin mukaan. Etelä-Konneveden kansallispuistoon on kesällä tarjolla kaksi reittiä, joista toinen kulkee Laukaan Peurungan kautta Häyrylänrantaan ja toinen Hankasalmen Revontuli Resortin kautta Kalajan alueelle. Pyhä-Häkin kuljetus pysähtyy Saarijärven keskustassa ja Leivonmäen reitti kiertää myös Joutsan keskustan kautta. Aikaa luonnosta nauttimiseen jää päivämatkailijoille noin 4-5 tuntia. Kahtena peräkkäisenä päivänä ajettavat vuorot tarjoavat mahdollisuuden yöpymiseen ja alueen matkailupalvelujen hyödyntämiseen.
Haluamme tarjota matkailijoille helpon ja kestävän tavan vierailla alueemme tärkeimmissä luontokohteissa. Toivomme, että matkailijat ja myös paikalliset löytävät Outdoor Express -kuljetukset ja meillä edessämme vilkas matkailukesä. Kertoo projektipäällikkö Johanna Maasola, Visit Jyväskylä Regionista. Tarkoituksenamme on edelleen kehittää kuljetuksia saadun palautteen pohjalta ja vakiinnuttaa ne osaksi alueen palvelutarjontaa, hän jatkaa.
Pilotoinnit ovat osa viime vuoden maaliskuussa käynnistynyttä kolmivuotista Kestävää kansainvälistä saavutettavuutta Keski-Suomen matkailuun (KeKaSa) -hanketta. Hankkeen toteuttajana on Keski-Suomen matkailun alueorganisaationa toimiva Visit Jyväskylä Region. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen Liitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat matkailualueen yhteistyökunnat, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu JAMK ja Keski-Suomen Kauppakamari.
