Avainsana: luontoliikunta

Reitistöviikko kutsuu suomalaiset hyvinvointia lisäävään lähiluontoon

Reitistöviikko kutsuu suomalaiset hyvinvointia lisäävään lähiluontoon

Kansallista Reitistöviikkoa vietetään 14.-20.9.2026 osana Luontovuosi 2026 -ohjelmaa. Viikon aikana suomalaiset haastetaan tutustumaan oman alueensa luontoreitistöihin ja vierailemaan vähintään kolmella luontoreitistöllä. Samalla maakuntia, kuntia ja matkailutoimijoita kannustetaan nostamaan esiin alueidensa parhaat luontoliikunta- ja matkailukohteet.

Suomessa keskustellaan kasvavista terveysmenoista, heikkenevästä työkyvystä ja liikkumattomuuden tuomista haasteista. Harvemmin muistetaan, että yksi vaikuttavimmista hyvinvoinnin lähteistä on jo olemassa ja kaikkien saavutettavissa: lähiluonto ja sen tuhannet reitistöt.

Nämä reitistöt muodostavat kansallisen hyvinvointia ylläpitävän infrastruktuurin, joka tukee ihmisten terveyttä, hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa ja luontosuhdetta. Samalla ne vahvistavat alueiden elinvoimaa ja tarjoavat perustan kestävälle luontomatkailulle.

Suomesta löytyykin hyvinvointi-infrastruktuuri, jonka arvoa emme juurikaan tunnista. Se kulkee metsissä, järvien ja merien rannoilla, harjuilla ja soilla. Reitistöviikko kutsuu nyt kaikki suomalaiset nauttimaan tästä kansallisesta aarteesta.

Kolme reitistöä viikon aikana

Reitistöviikon järjestäjät haastavat suomalaiset vierailemaan viikon aikana vähintään kolmella luontoreitillä tai lähiluontokohteella. Kohde voi olla esimerkiksi lähimetsän polku, ulkoilureitti, retkeilyreitti, pyöräilyreitti, melontareitti tai kansallispuistossa risteilevät polut.

Haaste pohjautuu 3–30–300 -luontosuosituksen ajatukseen siitä, että luonnossa tulee liikkua ja oleskella säännöllisesti. Reitistöviikko tarjoaakin helpon mahdollisuuden lisätä luontoa osaksi arkea ja löytää uusia luontokohteita omasta lähiympäristöstä. Tarvitsee vain lähteä liikkeelle.

Luonto tukee terveyttä ja hyvinvointia

Luonnossa liikkuminen on yksi helpoimmin saavutettavista tavoista lisätä fyysistä aktiivisuutta arjessa. Samalla luonto tarjoaa mahdollisuuden palautumiseen, rauhoittumiseen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Jokainen luontopolulla tehty kävely, pyöräilyretki tai metsässä vietetty hetki voi tukea hyvinvointia ja toimintakykyä. Kun yhä useampi suomalainen löytää tiensä luontoreitistöille hyötyjä syntyy paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle.

Keski-Suomi innostaa kaikkia Suomen maakuntia mukaan

Reitistöviikon yhteydessä Keski-Suomesta liikkeelle lähtenyt haaste innostaa kaikki Suomen maakunnat esittelemään omia luontoreitistöjä ja lähiluonnon monia mahdollisuuksia.

Reitistöt ovatkin paitsi investointi asukkaiden hyvinvointiin, myös merkittävä osa alueiden vetovoimaa ja tarjoavat alustan luontomatkailun kehittämiseen.

Reitistöviikko muistuttaa, että Suomen ehkäpä tärkein hyvinvointi-infrastruktuuri ei ole rakennuksissa. Se löytyy poluilta, metsistä, vesistöiltä ja lähiluonnosta kaikkialla Suomessa.

Reitistöviikon on laittanut liikkeelle keskisuomalainen Meijän polku -asiantuntijaverkosto.

Hirvaan kierroksen vaellushaaste

Hirvaan kierroksen vaellushaaste

Hirvaan kierros on vajaa 60 kilometriä pitkä vaellusreitti, joka kulkee osin Salamajärven kansallispuiston alueella, osin kansallispuiston ulkopuolella. Reitti tarjoaa metsäpeuran asuttamia erämaamaisemia, joissa yhdistyvät suot, metsät ja vesistöt. Reitin varrella on useita tauko- ja tulentekopaikkoja, autio- ja vuokratupia sekä Heikinjärvennevan luontotorni, josta voi keväisin seurata muuttolintujen elämää.

Vuodesta 2019 lähtien olemme vaeltaneet Hirvaan kierroksen joka kevät. Viime vuonna vaelsimme tutuksi tulleella reitillä myös syys- ja marraskuussa. Tällöin syntyi idea Hirvaan kierroksen vaeltamisesta joka kuukausi vuonna 2025.

Vaellushaasteesta päättäessämme emme voineet edes olla varmoja, että talvikuukausien vaellukset onnistuvat. Ei voitu tietää esimerkiksi lumitilannetta etukäteen, mutta nyt takana on kuitenkin jo seitsemän onnistunutta vaellusta. Talvikuukausina hiihtovaelsimme ahkioita vetäen, ja kesäkuukausina olemme valtaneet rinkkojen kanssa. Talvella varasimme jokaista vaellusta varten viisi päivää aikaa, mutta joka kerta olemme onnistuneet kiertämään reitin 3-4 päivässä.

Hienointa on ollut seurata vuodenaikojen vaihtumista, nähdä talven sulavan kevääksi, ja kevään puhkeavan yltäkylläiseksi kesäksi. Myös eläinten lumijälkien seuraaminen, maaliskuisella yötaivaalla tanssivat revontulet, värikkäät auringonlaskut ja yllättävät kohtaamiset luonnonvaraisten eläinten kanssa ovat sykähdyttäneet. Metsäpeuraa, Salamajärven kansallispuiston tunnuseläintä, emme ole tänä vuonna vielä kohdanneet, mutta jätöksiä on poluilla näkynyt. Yksi hienoimmista kokemuksista on ollut aamukahvihetki, jolloin lapinpöllö yllättäen lensi ääneti ohitse.

Reitistöviikolla Salamajärven kansallispuistoon!

Syyskuun vaelluksen ajoitamme luonnollisesti Reitistöviikolle 15.-21.9.2025.

Samalla haluamme haastaa sinutkin vaeltamaan Hirvaan kierroksen Reitistöviikolla. Vaihtoehtoisesti voit valita Salamajärven kansallispuistosta lyhyemmänkin vaellusreitin, esimerkiksi Vaatimen kierroksen (17 km), tai Pahapuron lenkin (6 km). Alueelta löytyy myös esteetön reitti. Tervetuloa Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan upeisiin maisemiin ja luontoreitistöille!

Reitistöviikon aikaan pääsee nauttimaan myös aidosta pimeydestä ja ihmiselle luonnollisesta vuorokausirytmistä.

Jaa vaellustunnelmiasi someen tunnisteilla #reitistöviikko #trailweek #finland #vaellushaaste

Sanna Eskelinen ja Hanna Junkala
Kaksi keskisuomalaista luonnossa liikkujaa, jotka retkeilevät ja vaeltavat ympäri vuoden..
Kuvat ovat kirjoittajien ottamia Hirvaan kierroksen vaellukselta kuluneen vuoden aikana. Heidän luontoseikkailujaan voi seurata Instagramissa: @hanna_junkala & @eskelinen.sanna


Salamajärven kansallispuisto sijaitsee kahden maakunnan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan alueella. Antakaahan alueenne luonnossaliikkumismahdollisuuksien näkyä! #keskisuomi #keskipohjanmaa

Meijän poluilta Pyhätunturin rakkakivimaastoihin – noviisin polkujuoksukokemus Tunturimaratonilta

Meijän poluilta Pyhätunturin rakkakivimaastoihin – noviisin polkujuoksukokemus Tunturimaratonilta

Elokuisena viikonloppuna starttasin liki 200 muun juoksijan kanssa Pyhätunturilla juostavalle Tunturimaratonin 43 km:n matkalle. Kyseessä oli elämäni ensimmäinen maratonmittainen juoksu. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan yli 500 juoksijaa kolmelle eri matkalle. Joku viisas kysyi maalintuloni jälkeen, oliko minulla käynyt mielessä testata maratonia jossain vähemmän haastavassa maastossa. No ei. Halusin kokeilla rajojani. Pyhätunturi jylhine rakkakivimaastoineen tarjosi juuri riittävän hurjan haasteen polkujuoksuun hurahtaneelle. Uhkarohkeus kannatti, sillä koin jotain, jonka määrittelen kuuluvaksi vaikuttavimpien urheilukokemusteni joukkoon.

Kuva: Onevision.fi/Juha Saatamoinen
Kuva: Onevision.fi/Juha Saatamoinen

Tunturimaratonin maastoja on kuvattu vaativaksi ja hyvin tekniseksi maastoksi polkujuoksukilpailujen sarjassa. Kilpailu jännitti etukäteen. Mietin, miten pärjään noviisina vaativissa rakkakivimaastoissa, joissa nousumetrejä kertyy juoksun aikana yli tuhat metriä. Metsäisemmätkin polut reitillä ovat hyvin kivikkoisia ja juurakot korkeita. Reitti kulkee kaukana yleisistä teistä. Juoksu sujui odottamattoman hyvin ja jaksoin edetä tasaiseen tahtiin. Huoltopisteitä oli reitin varrella riittävästi, suolakurkut maistuivat ja neste riitti loppuun asti. Lopulta ylitin maaliviivan etujoukoissa alle kuuden tunnin ajassa vieläpä melko hyvävoimaisena!

Polkujuoksu – yhteisöllinen harrastus

Polkujuoksussa juostaan poluilla, kuten lajin nimikin kertoo. Polkujuoksu on yksi tapa hyvä yhdistää luonnossa oleminen ja hikiliikunta. Polkujuoksua voi harrastaa lähimetsässä, luontopoluilla tai pidemmillä reiteillä, paikoissa, mihin polkujuoksija ikinä keksikään kulkunsa suunnata. Polkujuoksun harrastajamäärät ovat nousseet ja polkujuoksutapahtumia järjestetään ympäri Suomea erilaisissa maastoissa sekä eri vuodenaikoina. Lajissa voi valita mieleisensä metsämaaston ja edetä itselle sopivaan tahtiin luonnosta nauttien.

Polkujuoksussa yhteisöllisyys on vahvaa. Juoksijat kannustavat toisiaan, tapahtumiin osallistutaan porukalla ja juoksun aikana voi jutella muiden juoksijoiden kanssa yhdessä poluilla edeten. Useilla paikkakunnilla on polkujuoksuryhmiä, jonka kautta saa opastusta ja lenkkiseuraa poluille. Keski-Suomessa Meijän polkujen alueella toimii aktiivisena polkujuoksuryhmänä Jyväskylä Trail Runners, jonka kautta olen päässyt tutustumaan polkujuoksun hienouteen kokeneempien juoksijoiden seurassa. Yhteisössä on loistotyyppejä, joiden kanssa olen löytänyt uusille poluille, saanut kokea niin polut kaupungissa Kehä Vihreän maastoissa kuin rämpimisen syvällä suossa Keski-Suomen perämetsissä. Yhteisöllisyydessä on voimaa!

Pyhätunturin polkuja.
Pyhätunturin polkuja.

Metsään liikkumaan!

Vajaa viikko Tunturimaratonin jälkeen mieli ja keho halaajaa päästä jälleen metsään ja lenkille. Mietteissä siintää jo seuraava haaste. Miksi tätä sitten teen, miksi juuri tämä on mun juttu? Oma vaativa ja kiireinen työ, vilkas perhe-elämä keskellä ruuhkavuosia ja tarve säännöllisestä ulkoliikunnasta ajavat minut metsään. Metsä on paikka, jossa voin rauhassa, mitään ajattelematta ulkoilla ja nauttia liikunnasta unohtamatta sisälläni vellovaa pientä kilpailuhengetärtä. Se vaatii, että välillä löytyy riittävästi liikuntahaastetta ja tavoitteita, joita kohti edetä. Jyväskylä ympäristöineen tarjoaa ihanteellisen ympäristön harrastukselleni. Haluan kokemukseni jakamalla innostaa keskisuomalaisia liikkumaan ja tutustumaan lähialueen metsiin, joko juoksemalla poluilla tai muuten vaan luonnosta nauttien. Keski-Suomesta löytyy hienoja maastoja, jotka meidän kaikkien kannattaa hyödyntää.

Hanna Hämäläinen Pyhätunturin rakkakivimaastoissa. Kuva: Pyhätunturimaraton © All About Lapland, Alexander Kuznetsov
Hanna Pyhätunturin rakkakivimaastoissa. Kuva: Pyhä, Tunturimaraton © All About Lapland, Alexander Kuznetsov

 

Hanna Hämäläinen

LAPE-muutosagentti, Keski-Suomi

 

 

 

 

 

 

 

 

http://www.meijanpolku.fi